Seminaari saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta, aikataulu

/in , , /by

Seminaarin tavoitteena on, että saamelaisnuoret pääsevät jakamaan kokemuksiaan ja ajatuksiaan seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta. Norjan Saamelaiskäräjien nuorisopoliittinen lautakunta aloittanut keskustelun aiheesta ja tarkoituksena on laajentaa keskustelua koko saamenmaahan. On tärkeää nostaa aihe näkyville, koska aiheesta vaietaan hyvin usein. Seminaari pyrkii antamaan työkaluja seksuaalista väkivaltaa kokeneen nuoren kohtaamiseen ja tukemiseen sekä omien kokemusten käsittelyyn.

Aika: perjantai 5.10.2018 klo 9.00-15.30

Paikka: Inari, Sajoksen Parlamenttisali Solju

Aikataulu

9.00-9.10 Seminaarin avaus, Risten Mustonen nuorisoneuvoston puheenjohtaja

9.10-9.40 Seksi ei oo rajaton – rajat on Vastaava kriisityöntekijä Kati Puhakka, Raiskauskriisikeskus Tukinainen

9.40-10.10 Seksuaaliväkivalta nuorten kokemana Seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Noora Wilhelmsson, Otava-hanke, Tyttöjen Talo® Rovaniemi

10.10-10.40 Saamenkieliset ja -kulttuurinmukaiset palvelut Saamelainen osaamiskeskus ‐ psyykkinen hyvinvointi ja päihdehuolto, SÁNAG:n toiminnan esittely, Raghild Varsi Dahl Saamelaisnuorten psykiatrinen ryhmä, projektijohtaja/seksologi Ingunn Eriksen AMATHEA-hanke

10.40-11.00 Rape culture – mikä ja kenen ongelma se on? Nuori saamelainen elokuvantekijä Sunna Nousuniemi

11.00-12.00 Saamelaisnuorten paneelikeskustelu

12.00-13.00 Lounas, Sajoksen ravintola Čaiju

13.00-14.00 Työpajat:

Seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren kohtaaminen Seksuaaliväkivaltatyön ohjaaja Noora Wilhelmsson, Otava-hanke, Tyttöjen Talo® Rovaniemi Ohjaaja Elina Kreus, Tyttöjen Talo® Rovaniemi

Työpajassa osallistujat saavat valmiuksia seksuaaliväkivaltaa kokeneen nuoren sensitiiviseen kohtaamiseen. Käsittelemme myös seksuaaliväkivallan puheeksi ottamista ja nuorta suojaavia tekijöitä.

Osallistava työpaja: Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden nuorten tukeminen sekä saamelaisnuorten hyvinvoinnin tukitoimien suunnittelu yliopettaja, psykologi Tomi Guttorm, Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Oamk 

Työpajassa käsitellään esimerkkejä, joita osallistujat voivat jättää nimettömänä yhteiseen työskentelyalustaan (Huom! tietokone mukaan). Lisäksi työpajassa suunnitellaan yhteistoiminnallisesti tukitoimia saamelaisnuorille. Työpajan jälkeen on myös mahdollista keskustella yksityisesti psykologin kanssa suomeksi tai pohjoissaameksi.

Seksuaalikasvatuksen merkitys seksuaalisen väkivallan ehkäisemisessä vastaava kriisityöntekijä Kati Puhakka Raiskauskriisikeskus Tukinainen.

Työpajassa keskitytään seksuaalikasvatuksen merkitykseen sekä mietitään myös konkreettisia keinoja osallistujien mielenkiinnon mukaan.

Menetelmiä rikosasioiden puheeksiottoon, seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys aluejohtaja Päivi Alanne-Kunnari ja toiminnanohjaaja Katja Huotari Rikosuhripäivystys

Työpajassa käydään läpi erilaisia seksuaalisen väkivallan muotoja esimerkkitapausten avulla ja pohditaan yhdessä mm. miten auttaa seksuaalirikoksen uhriksi joutunutta kaveria

14.00-14.30    Kahvitarjoilu

14.30-15.30    Työpajojen yhteenveto

Seminaari on maksuton ja osallistujille tarjotaan lounas ja kahvit. Seminaarin kielet ovat saame ja suomi. Tilaisuudessa on tulkkaus. Ohjelmamuutokset ovat mahdollisia.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 27.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

Tervetuloa digitaalisen tarinankerronnan työpajaan 5.-7.10.2018 Inariin!

/in , , /by

Työpajassa keskitytään nuorten kokemuksiin ja ajatuksiin itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnista saamelaisnuorten keskuudessa.

Työpaja on tarkoitettu saamelaisille nuorille Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Osallistujat voivat olla 16 ‒ 30 -vuotiaita. Työpaja järjestetään Sajoksessa, Inarissa. Työskentely alkaa perjantaina 5.10. illalla ja kestää sunnuntai-iltapäivään. Järjestäjät kustantavat matka- ja majoituskulut sekä ateriat.

Tavoitteena on jakaa tarinankerronnan avulla kokemuksia ja ideoita itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnin tukemisesta saamelaisnuorten yhteisöissä. Osallistujat oppivat, kuinka kertomuksesta tehdään digitaalinen tarina hyödyntäen Adobe Final Cut Pro -ohjelmaa. Työpaja huipentuu siihen, että osallistujilla on mahdollisuus jakaa tarinansa ryhmälle.

Digitaalisen tarinankerronnan työpajaan voi osallistua 10‒15 saamelaisnuorta, jotka työskentelevät ammattitaitoisen fasilitaattoritiimin kanssa. Digitaalisen tarinankerronnan menetelmä tukee osallistujia käyttämään teknologiaa omien tarinoidensa kerronnassa. Fasilitaattorit tarjoavat osallistujille tarinasyötteen, joka auttaa heitä aloittamaan tarinan rakentamisen. Osallistujat voivat laatia tarinansa yksin tai pienissä ryhmissä. Tarinat keskittyvät mielenterveyteen ja mielen hyvin-vointiin, itsemurhien ehkäisyyn, psyykkiseen kestävyyteen ja yhteisön toimintaan saamelaisnuorten näkökulmasta.

Osallistujille tarjotaan myös mahdollisuus jakaa tarinansa osana tutkimusta ja viestintää arktisen neuvoston päättäjille. Tarinoiden rakentamisen lisäksi osallistujat kuulevat arktisen neuvoston ja sen kestävän kehityksen työryhmän työstä, itsemurhien ehkäisystä ja tutkimusetiikasta.

Työpajan järjestää Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto yhteistyössä kanadalaisen asian-tuntijatiimin, sosiaali- ja terveysministeriön ja arktisen neuvoston kanssa. Se on osa arktisen neuvoston projektia Circumpolar Resilience, Engagement and Action Through Story (CREATeS).

Työpajan työskentelykieli on englanti, mutta tulkkaus saamen kielille on tarjolla.

Työpaja on osa arktisen alueen kansallisten työpajojen sarjaa. Sajoksessa, Inarissa, järjestetään 30.1.-1.2.2019 sarjan päättävä työpaja, johon voi osallistua arktisen alueen eri alkuperäiskansojen nuoria.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

   

Koulutuskutsu saamelaisnuorille ihmisoikeuksista

/in , , /by

Tule oppimaan ihmisoikeuksista! Ihmisoikeusliiton ja Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston järjestämässä koulutuksessa käydään läpi mitä ihmisoikeudet ovat ja mitä niillä tehdään. Käsittelemme erityisesti alkuperäiskansaoikeuksia ja saamelaisten Suomessa kohtaamia ihmisoikeusloukkauksia. Pohdimme yhdessä keinoja puolustaa ja edistää ihmisoikeuksien toteutumista.

Aika: lauantai 22.9.2018 klo 9.30-15.30

Paikka: Oulun pääkirjasto, Kaarlenväylä 3, Maakuntakokoelmahuone (3. krs)

Alustava aikataulu:

9.15-9.30        Aamukahvit

9.30-11.00      Ihmisoikeudet: mitä ne ovat, mistä ne tulevat ja mitä niillä tehdään? Keskustelemme ihmisoikeusjärjestelmästä ja sen toiminnasta paneutuen erityisesti siihen, miten ihmisoikeudet vaikuttavat käytännössä ja näkyvät jokapäiväisessä toiminnassa. Matti Jutila, ihmisoikeuksien asiantuntija

11.00-12.00    Lounas

12.00-13.30    Ihmisoikeuksien edistäminen vaikuttamistyöllä: Vaikuttamisen suunnittelu, ajoitus ja erilaiset keinot. Työstetään yhdessä vaikuttamisen suunnitelmaa osallistujien valitsemasta aiheesta. Heli Markkula, vaikuttamistyön päällikkö

13.45-15.15    Oikeuksien puolustaminen: Mistä asioista valitetaan oikeustuomioistuimiin, mistä kannellaan laillisuusvalvojille (esim. eduskunnan oikeusasiamiehelle)? Mitä on hyvä ottaa huomioon? Millaista argumentaatiotukea voi saada Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä? Heta Heiskanen, ALL-YOUTH STN

15.15-15.30    Lopetus, palaute ja jatkotyön suunnittelua

Koulutus on maksuton ja osallistujille tarjotaan lounas.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 19.9.2018 mennessä:

Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

 

  

 

Suomen kouluihin tietoutta saamelaisista

/in , /by

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hankkeelle rahoituksen. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin ainoa alkuperäiskansa, mutta Suomen kouluissa saamelaisista opetetaan hyvin vähän ja monesti oppikirjoissa oleva tieto on suppeaa ja vanhentunutta. Tänä päivänä jo yli 70 % saamelaisnuorista ja -lapsista asuu saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella, jossa he voivat tiedon vähäisyyden vuoksi kokea syrjintää ja kiusaamista. Myös saamelaisnuoret, jotka ovat aktiivisia somessa, kokevat paljon vihapuhetta. Yhtenä syynä tähän on median luoma yksipuolinen kuva saamelaista. Hankkeen tärkeimpänä tarkoituksena on lisätä valtaväestön nuorten tietoisuutta saamelaista.

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. päivä helmikuuta. 6.2.1917 pidettiin Norjan Trondheimissa ensimmäinen pohjoismainen saamelaiskokous, joka aloitti valtakuntien rajat ylittävän yhteistyön saamelaisten välillä. Saamelaisten kansallispäivää juhlitaan vuosittain eri puolilla saamenmaata ja Suomessa esimerkiksi saamelaisalueen kouluissa vietetään silloin juhlapäivää. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on lanseerata saamelaisten kansallispäivä valtakunnalliseksi teemapäiväksi Suomen kouluissa. Teemapäivän lisäksi keväällä järjestetään kouluissa osallistavia työpajoja, joita pitävät koulutetut saamelaisnuoret.

Hankkeen Saamelaiskäräjien työntekijäksi on valittu kulttuurituotantoa (AMK) opiskeleva inarinsaamelainen Minna Lehtola. Minnan tehtävänä on yhteistyössä saamelaisnuorten kanssa kerätä tieto siitä, mitä saamelaisista tulisi kertoa suomalaisille lapsille ja nuorille. Nuorten Akatemialla on pitkä kokemus erilaisten hankkeiden ja osallistavien työpajojen järjestämisestä ja he vastaavat hankkeessa siitä, kuinka tieto tulee esittää kiinnostavasti ja ymmärrettävästi lapsille ja nuorille.

Lisätietoja:

Kaisa Tapiola-Länsman, Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

Hilla Aaltio, Projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, hilla.aaltio@nuortenakatemia.fi, 045 260 8801

Seminaari saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta sekä digitaalisen tarinankerronnan työpaja itsemurhien ehkäisemiseksi

/in , , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto järjestää 5. lokakuuta seminaarin saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta sekä saamelaisnuorille tarkoitetun digitaalisen tarinankerronnan työpajan 5.-7. lokakuuta yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Inarissa.

Seminaari saamelaisnuorten kokemasta seksuaalisesta häirinnästä ja -väkivallasta 5.10.2018

Seminaarissa pohditaan, kuinka taataan saamelaislapsille ja -nuorille turvallinen kasvuympäristö, mitä on seksuaalinen häirintä- ja väkivalta, mitä voidaan tehdä sen estämiseksi sekä kuinka tulee toimia, jos itse kokee seksuaalista häirintää tai -väkivaltaa. Seminaari koostuu ammattilaisten puheenvuoroista, saamelaisnuorten omista kokemuksista sekä työpajoista. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton ja se järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa.

Nuorisoneuvoston vuoden 2018 teemana on tuoda näkyväksi saamelaisnuorten kohtaamaa seksuaalista häirintää ja -väkivaltaa ja etsiä siihen puuttumiskeinoja. Norjan Saamelaiskäräjien nuorisopoliittinen lautakunta (SáNuL) on nostanut esille, että saamelaiset naiset, miehet ja lapset kokevat usein seksuaalista häirintää ja SáNuL näkee asian yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, johon koko yhteiskunnan tulee puuttua.

Digitaalisen tarinankerronnan työpaja 5.-7.10.2018

Työpajan tavoitteena on jakaa tarinankerronnan avulla kokemuksia ja ideoita itsemurhien ehkäisystä ja mielen hyvinvoinnin tukemisesta saamelaisnuorten yhteisöissä. Osallistujat oppivat, kuinka kertomuksesta tehdään digitaalinen tarina hyödyntäen Adobe Final Cut Pro -ohjelmaa. Työpaja huipentuu siihen, että osallistujat jakavat tarinansa ryhmälle.

Digitaalisen tarinankerronnan työpajaan voi osallistua 16-30-vuotiaita saamelaisnuoria, jotka työskentelevät ammattitaitoisen fasilitaattoritiimin kanssa. Digitaalisen tarinankerronnan menetelmä tukee osallistujia käyttämään teknologiaa omien tarinoidensa kerronnassa. Fasilitaattorit tarjoavat osallistujille syötteen, joka auttaa heitä aloittamaan tarinan rakentamisen. Osallistujat voivat laatia tarinansa yksin tai pienissä ryhmissä. Tarinat keskittyvät mielenterveyteen ja mielen hyvinvointiin, itsemurhien ehkäisyyn, psyykkiseen kestävyyteen ja yhteisön toimintaan saamelaisnuorten näkökulmasta.

Tarinat nauhoitetaan, ja niitä voidaan jakaa muille yleisöille seminaareissa ja tapahtumissa ja/tai internetissä. Tutkijat käyttävät tarinoita tutkimusaineistona kehittääkseen ymmärrystä siitä, kuinka mielenterveyttä voidaan edistää ja itsemurhia ehkäistä arktisen alueen alkuperäiskansoihin kuuluvien nuorten keskuudessa. Tarinoiden rakentamisen lisäksi osallistujat kuulevat arktisen neuvoston ja sen kestävän kehityksen työryhmän työstä, itsemurhien ehkäisystä ja tutkimusetiikasta.

Työpajan järjestää Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto yhteistyössä kanadalaisen asiantuntijatiimin, sosiaali- ja terveysministeriön ja arktisen neuvoston kanssa. Se on osa arktisen neuvoston projektia Circumpolar Resilience, Engagement and Action Through Story (CREATeS). Työpajan työskentelykieli on englanti, mutta tulkkaus saamen kielille on tarjolla.

Työpaja on osa arktisen alueen kansallisten työpajojen sarjaa. Sajoksessa, Inarissa, järjestetään 30.1.-1.2.2019 sarjan päättävä työpaja, johon voi osallistua arktisen alueen eri alkuperäiskansojen nuoria.

 

Lisätietoja:

Risten Mustonen, Nuorisoneuvoston puheenjohtaja, risten.mustonen@samediggi.fi, 040 529 60 93

Kaisa Tapiola-Länsman, Nuorisosihteeri Saamelaiskäräjät, kaisa.tapiola-lansman@samediggi.fi, 050 382 5179

Digitaalisen tarinankerronnan työpaja:

Meri Larivaara, Neuvotteleva virkamies, Sosiaali- ja terveysministeriö, meri.larivaara@stm.fi, 050 563 3634

Määräaikainen projektityöntekijä Dihtosis -saamelaiskouluvierailut hankkeelle

/in , /by

Työ alkaa 1.10.2018 ja kestää 15.2.2019 saakka. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa luodaan kouluvierailuja varten materiaalit, tehdään kouluvierailuja sekä lanseerataan saamelaisten kansallispäivä valtakunnallisena teemapäivänä Suomen kouluissa. Projektityöntekijän tehtävänä on koordinoida, minkälaista tietoa saamelaisista tulisi kertoa kouluissa, yhteistyössä ohjausryhmän, nuorisosihteerin ja Nuorten Akatemian kanssa.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamelaiskulttuurin tuntemus, kokemus laajojen aineistojen hallinnasta sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Projektityöntekijältä edellytetään saamen kielen taitoa.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 2 139,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi, 050 382 5179 ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen risten.mustonen(at)samediggi.fi, 040 529 6093. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 29.6.2018 Saamelaiskäräjät

Määräaikainen projektityöntekijä De! -Saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoitus ja kehittäminen hankkeelle

/in , /by

Työ alkaa 1.9.2018 ja kestää 31.8.2019 saakka. Projektityöntekijä vastaa hankkeen toteuttamisesta ja raportoinnista. Tehtävään kuuluu kartoittaa saamenkielisen nuorisokulttuurin tarve ja nykyiset järjestäjät, kehittää toimintaa suunnitelmalliseksi sekä saattaa se pysyväksi toiminnaksi. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut hankkeelle rahoituksen Pohjoisimman Lapin Leaderiltä.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, kokemus projektityöstä ja raportoinnista, hyvät tietotekniset taidot sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn. Projektityöntekijältä edellytetään saamen kielen taitoa.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 2 139,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 3.8.2018 klo 16.00 mennessä osoitteeseen Sajos, 99870 Inari tai info(at)samediggi.fi.

Lisätietoja työstä antaa nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi, 050 382 5179 ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen risten.mustonen(at)samediggi.fi, 040 529 6093. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 29.6.2018 Saamelaiskäräjät

 

         

Nuorisoneuvostolle rahoitus kouluvierailuihin sekä saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoittamiseen ja kehittämiseen

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on saanut rahoituksen kahdelle hankkeelle. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla Dihtosis- saamelaiskouluvierailut hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Pohjoisimman Lapin Leaderin rahoittamassa De! -hankkeessa kartoitetaan saamenkielisen vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostetaan tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Hankkeisiin palkataan työntekijät ja haku paikkoihin alkaa pian.

– Iloitsen, että olemme saaneet rahoituksen sekä saamelaisnuorille että valtaväestön nuorille kohdistettuun toimintaan. Saamenkieliselle nuorten vapaa-ajan toiminnalle on kysyntää, samoin kuin valtaväestön tietotason lisäämiselle, nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Dihtosis- saamelaiskouluvierailut hankkeen ensimmäiselle vuodelle rahoitusta 56 000 euroa. Hankkeella tehdään saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa luodaan kouluvierailuja varten materiaalit, tehdään kouluvierailuja sekä lanseerataan saamelaisten kansallispäivä valtakunnallisena teemapäivänä Suomen kouluissa. Hankkeen kohderyhmänä ovat ensimmäisenä vuonna oppilaat ja toisena vuonna opettajat, rehtorit ja opot. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietämystä saamelaisista valtaväestön lasten ja nuorten parissa ja tätä kautta ehkäistä erityisesti saamelaislapsiin ja -nuoriin kohdistuvaa syrjintää ja kiusaamista. Yhteistyökumppanina hankkeessa toimii Nuorten Akatemia.

Pohjoisimman Lapin Leader on myöntänyt rahoituksen De! -Saamenkielisen nuorisokulttuurin kartoitus ja kehittäminen hankkeelle, jonka kokonaiskustannukset ovat 80 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on kartoittaa saamelaisalueen kotiseutualueella sekä muualla Suomessa saamenkielisten vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostaa eri toimijoita tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Hankkeessa mallinnetaan erilaisia vapaa-ajantoimintoja saamelaisten kotiseutualueella alueella. Hankkeen tavoitteena on kartoituksen tuloksien pohjalta saada Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toiminta-avustukseen pysyvä rahoitus saamenkieliselle nuorisokulttuurille, jotta saamenkieliset vapaa-ajantoiminta olisi pysyvää ja systemaattista.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman puh. 050 382 51 79, kaisa.tapiola-lansman(at)samediggi.fi

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen  040 529 6093, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Kansanedustaja Lohen toiminta herättää epäluottamusta Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostossa

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on pettynyt kansanedustaja ja saamelaiskäräjälain muutosta valmistelleen toimikunnan jäsen Markus Lohen (kesk.) toimintaan saamelaiskäräjälakimuutoksen tiedottamisen suhteen. Lakia valmistelleen toimikunnan mielestä oli ensisijaisen tärkeää, että lakimuutoksesta tiedotetaan ensimmäisenä Saamelaiskäräjien jäsenille ja henkilöstölle. Tiistaiaamun klo 9 tiedotustilaisuudessa toimikunnan puheenjohtaja, oikeustieteen tohtori Pekka Hallberg toi useaan otteeseen esille, että Saamelaiskäräjien on saatava kuulla lakimuutoksesta ensimmäisenä.

Toisin kävi. Saamelaiskäräjien edustajat ja henkilöstö joutuivat lukemaan mediasta lakiuudistuksen sisällöstä yhtä aikaa muun Suomen kanssa jo ennen kuin puheenjohtaja Hallberg pääsi aloittamaan. Lapin Kansa on julkaissut Armi Auvisen kirjoittaman Laki ei enää määrittele, kuka on saamelainen – saamen osaaminen ainoaksi perusteeksi äänioikeudelle käräjävaaleissa -uutisen verkossa tasan klo 9.00. Uutisessa on laajalti kansanedustaja Lohen kommentteja ja vasta 12.46 juttua on päivitetty puheenjohtaja Hallbergin kommenteilla. On selvää, ettei kansanedustaja Lohi ole kommentoinut toimittajalle lakimuutosta tiistaiaamuna klo 9, vaan kansanedustaja Lohi on antanut kommenttinsa hyvissä ajoin etukäteen ja toimittaja Auvisella on ollut aikaa kirjoittaa pitkä juttu uutismuotoon.

Saamelaiskäräjälain uudistustyötä ovat ennenkin haitanneet vuodot, jotka ovat tulleet toimikunnan sisältä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kertoi viimeksi tiistaina huolensa toimikunnan paperien vuotamisesta ulkopuolelle antamassaan haastattelussa Yle Sápmille. Lapin Kansan ja muiden medioiden uutisjutut näyttävät, että kansanedustaja Lohi on kommentoinut tämän kertaiset tiedot julkisuuteen ennen toimikunnan yhteisesti sopimaa tiedotustilaisuutta.

”Vuodot ovat aina vakava asia. Saamelaiset ovat monin paikoin ilmaisseet epäluottamusta valtiota kohtaan eikä kansanedustaja Lohen toiminta helpota tilannetta. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto pitää vuotoa eettisesti arveluttavana”, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo. ”Tämä ei ole sellaista yhteistyötä, jota toivomme. Emme voi olla puuttumatta tällaiseen ylenkatsomiseen kansanedustajan taholta. Odotamme kansanedustaja Lohen näkemystä toimintansa eettisyydestä ja siitä, tulevatko vuodot toistumaan.”

Nuorisoneuvosto on pyytänyt kansanedustaja Lohen kommenttia Lapin Kansan uutisen julkaisuajankohdasta, mutta ei ole saanut vastausta. Vuodot ovat haitanneet myös toisessa merkittävässä saamelaisia koskevassa poliittisessa asiassa, Pohjoismaisessa saamelaissopimuksessa. Herää kysymys, ovatko vuodot valtion tapa kylvää epäluottamusta entisestään.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola nte.veijola(at)student.oulu.fi

Nuorisoneuvosto, SSN ja VNK kutsuvat saamelaisnuoret sovintoprosessin keskustelutilaisuuteen Inariin 9.6.

/in , , /by

Nuorisoneuvosto, Suomen Saamelaisnuoret ry ja valtioneuvoston kanslia kutsuvat saamelaisnuoret sovintoprosessin keskustelutilaisuuteen Inariin 9.6. klo 14. Tule keskustelemaan muiden nuorten kanssa, millainen mahdollinen saamelaisten sovintoprosessin (komission) pitäisi olla! Alkuperäiskansojen totuus- ja sovintokomissioprosessien päämääränä on tutkia ja tuoda esille koko kansan kollektiivisesti kohdanneita vääryyksiä. Millaisia mielipiteitä sinulla on prosessista? Tule mukaan avoimeen ja epämuodolliseen keskusteluun! Jos osallistut skypen kautta, laita viesti nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsmanille puh.  050 38 25 179.

KENELLE? Saamelaisnuorille

MILLOIN? Lauantaina 9.6. klo 11–14

MISSÄ? Parlamenttisali Solju, Sajos, Inari tai skype

 

KUTSU

SAJOKSEN SOLJUUN INARIIN LAUANTAINA 9.6.2018 KLO 11 – 14

Suomen hallitus on 19.10.2017 ilmoittanut käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Sen perustamisesta hallitus on keskustellut yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa. Aloite prosessille on tullut Saamelaiskäräjiltä.

Valtioneuvoston kanslia ja oikeusministeriö yhteistyössä Suomen Saamelaiskäräjien kanssa ovat kartoittamassa miten sovintoprosessi (komissio) tulisi panna toimeen ja millainen itse prosessista vastaavan riippumattoman komission tehtävä ja kokoonpano tulisi olla. Mahdollisesti asetettavan komission mandaatista, nimestä tai kokoonpanosta ei ole tehty vielä päätöksiä. Saamelaisten kuuleminen asiasta on asian edistymisen edellytyksenä. Valtio kuulee nyt saamelaisten ajatukset, toiveet, huolet ja ehdotukset asiasta avoimissa keskustelutilaisuuksissa Saamenmaalla ja suurimmissa kaupungeissa Suomessa.

Keskustelutilaisuuksien käytännönjärjestelyissä ja koollekutsumisissa apuna ovat alueilla toimivat yhdistykset. Pohjoissaamenkielisillä alueilla tilaisuuden kielenä on pohjoissaamen kieli. Inarin- ja koltansaamenkielisillä alueilla tilaisuudessa on tulkkaus. Kaikissa tilaisuuksissa kielenä on myös suomen kieli.

Prosesseja, joissa selvitetään historiassa tapahtuneiden vääryyksiä ja pyritään totuuden (eli sen, mitä on tapahtunut) selvittämisellä muun muassa estämään se, että näitä vääryyksiä ei enää tapahtuisi, kutsutaan kansainvälisesti totuuskomissioiksi (truth commission) tai totuus- ja sovintokomissioiksi (truth and reconciliation). Alkuperäiskansoja kohdanneita vääryyksiä selvittävissä komissioissa keskeistä on kollektiivisten vääryyksien esiintuominen ensisijaisesti yksilöä kohdanneiden vääryyksien selvittämisen sijaan. Kollektiivisilla vääryyksillä on ollut, ja on, erinäisiä vaikutuksia yksittäiseen ihmiseen.

Mitä komission Sinun mielestäsi tulisi tutkia ja käsitellä? Onko Sinulla ajatuksia prosessista? Ajatuksesi, huolesi ja toiveesi voit esittää keskustelutilaisuudessa joko suullisesti tai kirjallisesti. Jos et pääse tilaisuuteen, voit toimittaa ajatuksesi sähköpostitse osoitteeseen sapmi@vnk.fi 29.6.2018 mennessä. Yksilöiden ja yhteisön hyväksynnän ja luottamuksen omaavan komission työ voi olla muuttamassa asenteita ja aikaansaada muutoksen parempaan.

Helmikuun 10. päivänä Inarissa järjestetyssä seminaarissa kuultiin kansainvälisten vieraiden tärkeitä ja yksityiskohtaisia hyviä, pahoja ja huomioon otettavia oppeja jo maailmalla toteutetuista totuus- ja sovintoprosesseista. Seminaarin puheenvuorot ovat katsottavissa internetissä Valtioneuvoston kanslian YouTube-kanavalla.

Lisätietoja:

Erityisasiantuntija Anni-Kristiina Juuso, valtioneuvoston kanslia, p. +358 295 1601 69

Nuorisosihteeri Kaisa Tapiola-Länsman, Saamelaiskäräjät, p. +358 50 38 25 179