Saamelaiskäräjät nimesi neljä kielilähettilästä ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

/in , , /by

Ijahis idja -festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet. Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimennyt neljä saamen kielten kielilähettilästä.

Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee – kielilähettiläiden tarkoituksena on innostaa erityisesti lapsia ja nuoria käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Kielilähettiläät ovat tavattavissa Ijahis Idja -festivaalin aikana ja festivaalin ohjelmistossa esitetään heistä kertovia videoteoksia.

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio iloitsee, kun kielivuosi antaa mahdollisuuden luoda erilaisia tapoja tuoda saamen kieliä esille.

– Toivon, että kielilähettiläät ovat meille esimerkkinä ja haastavat meitä kaikkia käyttämään enemmän saamen kieliä sekä arjessa jutellessamme toisillemme, mutta myös sosiaalisessa mediassa ja muissa tilanteissa.

Saamelaiskäräjien neljä kielilähettiläistä edustavat kaikkia Suomessa puhuttuja saamenkieliä ja he ovat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Kielilähettiläät on valittu yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa.

YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämällä rahoituksen kielivuosihankkeelle. Hankkeessa on tarkoitus kampanjoida saamen kielien käytön elvyttämiseksi, lisätä saamen kielten näkyvyyttä Suomessa ja tuottaa erityisesti lapsille ja nuorille tapahtumia ja materiaaleja, jotka tukevat kielten oppimista ja käyttämistä.

Kielilähettiläät, saamelaiskäräjien kielitoimiston työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet ovat tavattavissa perjantaina Ijahis Idja násttážat -konsertissa ja festivaalialueella lauantaina klo 15-22. Festivaalin kielilaavulla voi mm. tutustua saamenkielisten appien käyttöön.

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Kielivuoden hanketyöntekijä Tarja Porsanger, puh. 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Saamelaisasioiden koulutusseminaariin ilmoittautunut yli 70 osallistujaa

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja hallitus järjestävät ensimmäistä kertaa saamelaisasioiden koulutusseminaarin ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille Inarissa 15.-16.8.2019. Seminaarin tarkoituksena on lisätä yhteistyötä päättäjien ja virkamiesten kanssa. Kaksipäiväiseen seminaariin on ilmoittautunut yli 70 osallistujaa, mukana mm. opetusministeri Li Andersson, useita kansanedustajia sekä eri viranomaisten ja valtion hallinnon virkamiehistöä.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston esityksestä Saamelaiskäräjät on valmistellut koulutusseminaari-tutustumiskäyntiä ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille. Myös oikeusministeriö on osallistunut valmisteluihin, sillä Kansallinen perus- ja ihmisoikeusohjelma (2017) tähtää siihen, että “saamelaisasioita käsittelevien virkamiesten osaamista parannetaan saamelaisten oikeuksiin keskittyvällä koulutuksella”. Saamelaiskäräjien toimintaan ja saamelaiskysymyksiin tutustuminen on luontevaa jatkoa oikeusministeriön aiemmin järjestämälle saamelaisasioiden peruskurssille. Tapaaminen vahvistaa ja uudistaa yhteistyötä ja dialogia kahden kansan välillä.

Kaksipäiväisen seminaarin aikana osallistujien on mahdollista tutustua saamelaisasioihin useiden eri teemojen kautta. Teemoja ovat saamelaiset alkuperäiskansana ja saamelaisten itsehallinto, koulutus ja oppimateriaali, saamen kielet, saamelaisten oikeudet, varhaiskasvatus ja kielipesätoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, saamelaisten perinteiset elinkeinot, saamelaiskulttuuri ja nuorisoasiat.

”Olemme hyvin tyytyväisiä osallistujien runsaaseen määrään ja kiinnostukseen saamelaisasioita kohtaan. Selkeästi tällaiselle koulutukselle on tarvetta, sillä on tärkeää välittää tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista”, kertoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja ja koulutusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus vierailla eri saamelaistoimijoiden luona ja osallistua Ijahis Idja -festivaaliin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto teki aloitteen hallitukselle koulutusseminaarin järjestämiseksi valtioneuvostolle lisätäkseen valtioneuvoston tietämystä saamelaisasioissa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti asettaa työryhmän valmistelemaan seminaariohjelmaa. Hallituksen puolesta työryhmään valittiin Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lisäksi nuorisoneuvosto nimesi työryhmään Risten Mustosen, Ánte Veijolan ja Sunna Aikion.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Kouluvierailut saavat jatkoa syksyllä 2019

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-yhteishanke on tältä keväältä tullut päätökseen. Hankkeen avulla tehtiin saamelaisuutta tutuksi yläkouluille suunnattujen saamelaisaiheisten kouluvierailuiden ja opettajille aiheen itsenäiseen opetukseen tarkoitetun menetelmäpakan avulla.

Lukukauden aikana toteutettiin yhteensä 59 kouluvierailua 12 kouluvierailijan voimin ympäri maan. Vierailuiden kautta tavoitettiin arviolta 1400 nuorta. Vierailut olivat erittäin suosittuja, eikä kaikkia tilattuja kouluvierailuita resurssien rajallisuuden vuoksi pystytty toteuttamaan.

Opettajille aiheen itsenäiseen opetukseen 5.-9.luokille sekä toisen asteen oppilaitoksiin suunnattua menetelmäpakkaa painettiin suomen ja ruotsin kielille. Suomenkielisestä tuhannen kappaleen painoksesta vajaa 700 kappaletta on jaettu eteenpäin. Menetelmäpakkoja on vielä jäljellä molemmilla kielillä. Pakkatilauksen voi tehdä osoitteesta: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet

Kouluvierailut jatkuvat syksyllä 2019

Dihtosis-hanke jatkuu kesään 2020 saakka. Saamelaisaiheiset kouluvierailut jatkuvat syksyllä 2019. Uusia kouluvierailijoita tullaan rekrytoimaan alkusyksyn aikana. Uusia vierailijoita toivotaan mukaan hankkeeseen erityisesti pääkaupunkiseudun alueelta. Hankkeen toisessa osassa toteutetaan vierailuiden lisäksi saamelaisuutta käsittelevä seppo-mobiilipeli, jota tarjotaan kouluille ympäri Suomen. Peli lanseerataan vuoden 2020 kansallispäivän alla.

Lisätietoja:

Elli-Marja Hetta
Vs. nuorisosihteeri
010 839 3134, 050 382 5179
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi

Anna palautetta Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2019!

/in , , , , /by

Saamelaisnuorten taidetapahtumasta on kulunut nyt kuukausi. Palautetta tapahtumasta kerätään Webropolissa keskiviikkoon 22.5. klo 12.00 saakka.

Tapahtuman järjestäjät ottavat mielellään vastaan palautetta tapahtumaa koskien – mikä oli hyvin, mitä voisi tehdä ensi kerralla paremmin? Voitte kirjoittaa palautteenne omin sanoin ja antaa myös ihan konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi työpajoista, joita toivoisitte taidetapahtumaan tuleville vuosille.

Palautelomake löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/S/085FA4F661795DB9

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto: Jäämeren rata uhkaa tulevaisuuttamme

/in , /by

Jäämeren rata nousi eilen jälleen otsikoihin, kun Angry Birdsistä tunnettu Peter Vesterbacka allekirjoitti aiesopimuksen ratahankkeen vetämisestä. Vesterbacka hehkutti junan kulkevan Rovaniemeltä Kirkkoniemeen mahdollisesti jo viiden vuoden päästä. Lapin Liiton hallitus on juuri päättänyt jatkaa radan maakuntakaavaan kaavoittamisen jatkamista ja lappilaiset poliitikot ovat intoilleet radan hyödyttävän koko Lappia. Sen sijaan saamelaisten oikeudenhaltijuus on sivuutettu. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous ilmaisevat saamelaisten virallisen kannan, joka on yksiselitteinen “EI JÄÄMEREN RATAA SAAMENMAALLE”. Myös kansallinen ja kansainvälinen oikeus tukee saamelaisia, ja erityisesti perustuslaki estää hankkeen sisältämänsä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon nojalla.

Olemme juuri viime viikolla tavanneet Lapin liiton edustajia, jotka vakuuttelivat, että radan tullessa se ei häiritse meidän elämäämme. Rata on nyt siirretty yksityisiin käsiin ja liike-elämän ehdoille. Millä tavalla Lapin liitto, Lapin poliitikot tai kukaan muukaan aikoo varsinkaan nyt suojella meidän elämäämme?

Meille perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, ovat edelleen tärkeitä ja merkityksellisiä elinkeinoja pohjoisessa. Puhdas, terve ja monimuotoinen luonto siihen perustuvine maankäyttöineen on saamelaisuuden elinehto, vaikka kaikki saamelaiset eivät harjoitakaan esimerkiksi poronhoitoa. Poronhoidossa saamen kielet ovat arkikieliä niissäkin paikoissa, joissa saamen kieli on uhanalainen. Merkitys yhteenkuuluvuuden, kulttuurin, syrjäkylien elämän ja kielten säilymisen kannalta on korvaamaton. Moni saamelaisnuori haluaisi edelleen jatkaa sukupolvelta toiselle siirtyvässä elinkeinossa, joka on enemmän kuin ammatti. Se on elämäntapa.

Poronhoidon elinehdot pohjoisessa perustuvat vapaaseen laidunnukseen, jossa poroja siirretään satojen tai tuhansien porojen tokissa laitumilta toisille vuodenkierron mukaan. Pakotatteko meidät työntämään poromme junan alle? Millaisen tunnelin tai sillan ajattelitte mahduttavan tuhat poroa radan toiselle puolelle? Kuka järjestää mielenterveysapua niille poronhoitajille, jotka jäävät poronhoidon elintilan kapenemisen vuoksi toimettomiksi? Missä kalastamme, kun radan tuoma teollisuus on pilannut kalavetemme? Vesterbacka vakuuttelee, että asiat selviävät keskustelemalla (Yle 9.5.2019). Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto toteaa, ettei Jäämeren rata ole keskustelu- vaan neuvotteluasia, jonka Suomen lainsäädäntökin vahvistaa.

Rata on nykyisellään useiden selvitysten mukaan myös taloudellisesti kannattamaton. Vesterbacka korosti Ylen haastattelussa (9.5.2019) radan vaikutuksia matkailulle. Me paikalliset kuitenkin tiedämme, ettei pohjoisessa riitä matkustajia julkiselle liikenteelle. Aasian turistit eivät tule junalla vaan lentämällä vuoden ainoalle viikon mittaiselle lomalleen. Matkailua tulisi muutenkin kehittää alueella eksklusiivisen, luonnon kannalta kestävän matkailun ehdoin. Ratahanketta yritetään viherpestä ekologisen junamatkailun riemuvoittona, vaikka kannattavaksi sen saisi selvitysten mukaan vain suuremmilla kaivos- tai metsäteollisuuden hankkeilla rahtimäärien suurentamiseksi öljy- ja kaasukuljetuksista puhumattakaan. Ulkomaalaisella rahoituksella tehtävä Jäämeren rata ei ole ainakaan meitä paikallisia varten eikä paikallisten hallinnassa. Miten lappilaiset hyötyisivät siitä, että alue tyhjennetään luonnonvaroista ohi kiitävän junan avulla?

Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto näkee Jäämeren radan klassisena esimerkkinä suomalaisesta ja vihreästä kolonialismista. Emme ole unohtaneet esimerkiksi Tenon sopimusta tai Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden mielivaltaista rakentamista, jolloin 600 ihmisen koti hukutettiin veden alle. Nyt riittää. Saamelaisnuoret suojelevat ja puolustavat Saamenmaata, sen maita ja vesiä, sen ihmisiä ja elinehtoja.

Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto

 

Kuva: Kevin Francett

Saamelaiskäräjät osallistuu YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin (UNPFII) New Yorkissa

/in , /by

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen osallistuvat YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin (UNPFII) 22.4.-3.5.2019. Foorumin 18. istunnon pääteemana on perinteinen tieto (Traditional knowledge: Generation, transmission and protection). 

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen osallistuu foorumiin 22.-27.4. ja II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 23.4.-2.5. Tänä vuonna foorumissa nostetaan pääteeman lisäksi esille YK:n alkuperäiskansojen kielten vuosi.  

– Odotan tältä vuodelta hyviä keskusteluita erityisesti alkuperäiskansojen osallistumisoikeudesta YK:hon. Osallistumisoikeus on yksi meidän pääprioriteeteistamme YK:ssa tällä hetkellä, kertoo II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistumisesta foorumiin. 

Foorumiin osallistuu Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät sekä lukuisia saamelaisyhdistyksiä Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Alkuperäiskansojen edustajat järjestävät pysyvän foorumin aikana perinteisesti monia sivutapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on kiinnittää huomiota ja jakaa tietoa alkuperäiskansoja koskettaviin ajankohtaisiin teemoihin. 

YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues, UNPFII) on vuonna 2000 perustettu YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (Economic and Social Council, ECOSOC) alainen neuvoa-antava toimielin, johon kuuluu 16 itsenäistä asiantuntijajäsentä. Hallitukset nimittävät kahdeksan jäsentä ja alkuperäiskansat kahdeksan jäsentä.  

Foorumin tehtävänä on nostaa keskusteluun alkuperäiskansoja koskevia kysymyksiä erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, kulttuurin, ympäristökysymysten, koulutuksen, terveyden ja ihmisoikeuksien alueelta. Pysyvä foorumi antaa suosituksia sekä toimii keskeisenä foorumina valtioiden, alkuperäiskansojen sekä YK:n erityisjärjestöjen väliselle vuoropuhelulle. Se kokoontuu istuntoonsa kerran vuodessa YK:n päämajassa New Yorkissa. Saamelaiskäräjät osallistuu pysyvän foorumin istuntoihin joko osana Suomen valtion valtuuskuntaa tai itsenäisesti. 

https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/unpfii-sessions-2/18-2.html 

  

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Čearpmahat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan

/in , , , , /by

Vuotsolaisten nuorten teatteriryhmä Čearpmahat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan Jyväskylään toukokuussa. Ryhmässä on yhteensä neljä nuorta ja sen ohjaajana toimii Mathis Ole Vars. Tuomaristo kehui ryhmän esitystä erityisesti sen selkeästä kokonaisuudesta.

Inarin Sajoksessa keskiviikkona ja torstaina 10.-11.4. järjestetty Saamelaisnuorten taidetapahtuma oli menestys. – Tapahtumaan ei koskaan ole osallistunut niin suurta joukkoa saamelaisnuoria kuin nyt, kertoo tapahtuman pääjärjestäjänä toiminut Anna Lumikivi. – Mukana oli lapsia ja nuoria kaikista saamelaisten kotiseutualueen kouluista ja lisäksi Helsingistä ja Rovaniemeltä. Oli mahdottoman hieno, värikäs ja vauhdikas päivä, mistä huolimatta kaikki meni hienosti ja myös tuloaulaan rakennetuissa työpajoissa ja tarinalaavussa riitti kävijöitä.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääteemana oli teatteri, johon osallistui yhteensä 12 saamenkielistä näytelmää. Lisäksi nähtiin Helsingin Pasilan saamenluokkalaisten joikuesitys, joka ihastutti sekä yleisöä että tuomareita. Kaikki esitykset olivat hienoja ja hyvin valmisteltuja, ja tuomareilla oli vaikea tehtävä valita palkittavia ryhmiä.

Tapahtumassa palkittiin stipendillä Karigasniemen koulun 13-vuotias oppilas Aslak Pieski, joka maalasi taidetapahtuman julisteeseen ja postikortteihin painetun ja paljon ihailua saaneen poroaiheisen kuvan.

Valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan lähtevä Čearpmahat-ryhmä voitti esiintymismatkan lisäksi palkinnoksi 300 euron stipendin. Ryhmään kuuluvat Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 24.-26. toukokuuta.

Lisäksi seuraavat ryhmät palkittiin stipendein:

1) Pasilan peruskoulun saamenluokkalaisten Diidamáilbmi esityksestään Arvečalmmit, jonka oli ohjannut Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Hetasta (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Sevettijärveltä (100 €)
4) Davvinásttit – Boahttedolin, Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Karigasniemeltä (100 €)
5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Utsjoelta (100 €)

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina toimivat elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, näyttelijä Anni-Kristiina Juuso sekä näyttelijä/saamenkielisen lasten TV-ohjelman tuottaja Heli Huovinen.

 

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma käynnistyy

/in , , , , /by

Nyt se vihdoin alkaa –  Saamelaisnuorten taidetapahtuma käynnistyy keskiviikkona 10.4. avajaisilla! Sajoksen auditoriossa kuullaan musiikkiesityksiä kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä klo 18.00 alkaen. Tapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4. auditoriossa lavalle nousevat saamelaisnuoret omilla saamenkielisillä esityksillään.

Torstaina Sajoksen ovet aukeavat klo 8.00, jolloin avataan myös ilmoittautumispiste sekä aulassa ja Soljussa sijaitsevat työpajat. Työpajojen lisäksi voi tutustua saamelaisen lastenkirjallisuuden kustantajiin Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi sekä Kieletär. Lisäksi Sámi giella- ja kulturguovddáš Karasjoelta tulee jakamaan Gába-lehteä.

Torstain 11.4. ohjelma:

8:00 Sajoksen ovet aukeavat
Ilmoittautumispiste aukeaa aulassa
Ensiapupiste aukeaa
Työpajat aukeavat aulassa
8:50 Auditorion ovet aukeavat
9:00 Ohjelma alkaa auditoriossa
Seitsemän ensimmäistä esitystä
11:30 Lounastauko alkaa
Yhteiskuva kaikista tapahtumaan osallistuvista Sajoksen etupihalla
Tarinalaavu aukeaa Sajoksen etupihalla
Työpajat jatkuvat aulassa
12:50 Auditorion ovet aukeavat
13:00 Ohjelma jatkuu auditoriossa
Kuusi viimeistä esitystä
15:00 Tuomarit vetäytyvät miettimään päätöksiään
Työpajat jatkuvat aulassa
Auditoriossa näytetään videoita
Tarinalaavun tarinankerronta jatkuu
16:00 Tulosten julkistaminen ja stipendien jako

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Katja Gauriloff, Anni-Kristiina Juuso ja Heli Huovinen taidetapahtuman tuomareiksi – tapahtuman ohjelma julkaistiin

/in , , , , /by

Elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, filmitähti/näyttelijä Anni-Kristiina Juuso ja näyttelijä/saamenkielisen lasten TV-ohjelman Unna Junnán tuottaja Heli Huovinen toimivat 10.-11.4. Inarin Sajoksessa järjestettävän Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina. Järjestäjät riemuitsevat tunnettujen elokuva- ja tv-tähtien mukaan tulosta. – Omaa kulttuuria edustavien maineikkaiden henkilöiden näkeminen omassa tapahtumassa on hieno asia. Voi vain kuvitella miltä tuntuu esittää omaa teatteria maailmalla palkittujen taiteilijoiden edessä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman avajaisia vietetään keskiviikkoiltana Sajoksen suuressa auditoriossa klo 18 alkaen. Avajaisissa kuullaan musiikkiesityksiä kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä. Kolttasaamelaista musiikkia esittää Anna Lumikivi säestäjänään Katri Kittilä. Amoc ja Ailu Valle räppäävät inarin- ja pohjoissaameksi. Sámi musihkkaakademiijan ohjelmistossa on perinteistä ja uutta saamelaista musiikkia.

Taidetapahtuman avaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4. nähdään 12 saamelaisnuorten teatteriesitystä. Lisäksi tapahtumapaikalla on mahdollisuuksia monenlaisiin työpajoihin, saamenkieliseen lasten- ja nuorten kirjallisuuteen tutustumiseen tai vaikkapa saamen kielten fonttien lataamiseen omaan puhelimeen ja tablettiin tai kuvien ottamiseen taidetapahtuman selfie-seinällä.

Tapahtumaan odotetaan lähes 500 osallistujaa Helsingin ja Utsjoen väliltä. Teatteriesityksissä on mukana yli 100 nuorta. Tapahtuman kielinä ovat saamen kielet.

Torstain 11.4. ohjelma:

8:00 Sajoksen ovet aukeavat
Ilmoittautumispiste aukeaa aulassa
Ensiapupiste aukeaa
Työpajat aukeavat aulassa
8:50 Auditorion ovet aukeavat
9:00 Ohjelma alkaa auditoriossa
Seitsemän ensimmäistä esitystä
11:30 Lounastauko alkaa
Yhteiskuva kaikista tapahtumaan osallistuvista Sajoksen etupihalla
Tarinalaavu aukeaa Sajoksen etupihalla
Työpajat jatkuvat aulassa
12:50 Auditorion ovet aukeavat
13:00 Ohjelma jatkuu auditoriossa
Kuusi viimeistä esitystä
15:00 Tuomarit vetäytyvät miettimään päätöksiään
Työpajat jatkuvat aulassa
Auditoriossa näytetään videoita
Tarinalaavun tarinankerronta jatkuu
16:00 Tulosten julkistaminen ja stipendien jako

Ohjelmaan voi tulla muutoksia!

Tapahtuma juonnetaan tuttuun tapaan kolmella kielellä: koltan-, inarin- ja pohjoissaameksi. Tapahtuman juontavat koltansaameksi Teemu Titola, inarinsaameksi Satu Aikio ja pohjoissaameksi Aslak Uula Länsman.

Työpajojen lisäksi tapahtumassa voi tavata saamenkielisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden kustantajia. Tapahtumaan ovat tulossa Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi sekä Kieletär. Lisäksi Sámi giella- ja kulturguovddáš Karasjoelta tulee jakamaan Gába-lehteä.

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Tusina teatteriesityksiä Saamelaisnuorten taidetapahtumaan!

/in , , , , /by

Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ilmoittautuminen päättyi 15.3., ja mukaan ilmoittautui suuri määrä esityksiä! Tapahtuman pääpäivänä, torstaina 11.4., nähdään 12 saamenkielistä näytelmää, joihin osallistuu yhteensä yli sata lasta ja nuorta. Taidetapahtuman järjestäjät iloitsevat innokkaasta osallistumisesta tapahtumaan!

Lisätietoja tapahtumasta ja sen aikatauluista julkaistaan perjantaihin 29.3. mennessä. Tässä vaiheessa on kuitenkin jo varmaa, että torstain 11.4. ohjelma tulee alkamaan aiemmasta tiedosta poiketen jo klo 9.00, jotta kaikille esityksille jää tarpeeksi aikaa ja pitkänmatkalaiset pääsevät hyvissä ajoin kotimatkalle.

Ohjelman tauoilla voi mm. tutustua saamenkieliseen lastenkirjallisuuteen, jota tulevat esittelemään Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Lisäksi tauoilla voi käydä tarinalaavussa kuulemassa saamenkielisiä tarinoita, kiertää työpajoissa esimerkiksi tekemässä oman taidetapahtumapinssin tai jopa ihan oman kirjan! Taidetapahtumaan tulee myös selfieseinä ja opastus saamen kielten fonttien lataamiseen omaan puhelimeen tai tablettiin. Työpajoihin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen.

Taidetapahtuma käynnistyy avajaisjuhlalla keskiviikkoiltana 10.4. klo 18 Sajoksen suuressa auditoriossa. Tapahtumaan on ilmoittautunut ryhmiä Helsingistä Utsjoelle ja luvassa on jälleen värikäs ja iloinen saamenkielinen juhlapäivä! Tervetuloa! Tavataan Sajoksessa!

 

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019