Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke on välittänyt saamelaistietoa ja tarjonnut toiminnallisia työpajoja yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille jo kahden vuoden ajan. Nyt hanke laajenee myös alakouluihin!  

Työpajat  

Syksyn aikana Dihtosis-hankkeessa on kierretty alakouluissa, testattu eri harjoituksia ja räätälöity työpajoja siten, että ne soveltuvat niin alakoulun pienemmille lapsille kuin vanhemmillekin oppilaille. Työpajoissa lapset esimerkiksi tutkivat sanoja ja kuvia, pelaavat tietokilpailua tai tutustuvat videoiden muodossa saamenpukuihin. Alakoulujen pienimmät voivat tutustua aiheeseen myös värityskuvien, perinteisten tarinoiden sekä laulun ja leikin kautta.  

Alakouluille työpajan voi tilata 45 minuutin maistiaisena, mutta sen voi halutessaan ottaa myös pidempänä tuplatuntina ja tauottaa välitunnilla. Dihtosis -työpajat ovat tilattavissa sekä etä- että lähivierailuina. Etävierailuja toteutetaan valtakunnallisesti; lähivierailun voi tilata pääkaupunkiseudulle, Turkuun, Jyväskylään, Ouluun ja Rovaniemelle sekä näiden lähiseuduille.  

Pieni peli saamelaisista  

Työpajojen lisäksi hankkeessa on syksyllä kehitetty uusi peli 4–6-luokkalaisille. Pieni peli saamelaisista tarjoaa perustietoa siitä, keitä saamelaiset ovat ja mitkä piirteet tekevät heidän kulttuuristaan ainutlaatuisen. Pelitehtävät käsittelevät muun muassa historiaa, saamelaisaluetta, kieliä, saamenkielisiä lasten ohjelmia, saamenpukua ja saamelaismusiikkia.   

Lisäksi Dihtosis-hankkeen materiaalivalikoimasta löytyy yhä Sukellus saamelaiskulttuuriin -peli, jossa mennään hieman pintaa syvemmälle. Yläkouluille ja toiselle asteelle suunnatussa pelissä käsitellään perustiedon lisäksi muun muassa alkuperäiskansoja, kulttuurista omimista sekä saamelaisten kokemaa syrjintää. Peli julkaistaan myös pohjoissaameksi alkuvuodesta.  

Molemmat mobiilipelit toimivat Seppo-alustalla. Ne ovat oppilaitoksille ja muille nuorten ryhmille täysin maksuttomia, eikä tilaajalla tarvitse olla valmiiksi Seppo-lisenssiä. Pelin pelaaminen kestää tunnin verran. 

Saamelaistiedolle tarvetta  

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat arvomaailmaan, jonka kantavina voimina mainitaan muun muassa yhdenvertaisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja kulttuurisen moninaisuuden rikkaus. Näin ollen myös monipuolinen saamelaistieto ja sen linkittäminen Suomen historiaan ja nykypäivään on opetuksessa tärkeää. 

Saamelaislapset ja -nuoret saavat peruskoulussa hyvin vähän tarttumapintaa omaan kulttuuriinsa. Tuoreen opetus- ja kulttuuriministeriön tilaaman selvityksen mukaan saamelaistietoa ei juurikaan löydy oppikirjoista, ja toisinaan tieto on väärää. Oppikirjat saattavat muun muassa sisältää kuvia ”saamenpuvuista”, jotka eivät ole aitoja. 

Saamelaiskäräjien ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke paikkaa tätä aukkoa. Hanketta toteutetaan yhdessä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa. Saamelaisnuorilla on merkittävä rooli sekä hankkeen suunnittelussa, kehittämisessä että sen toteuttamisessa. Kaikki tieto, kuvat ja videot, jotka ovat mukana Dihtosis-hankkeen materiaaleissa ovat saamelaisnuorten valitsemia tai hyväksymiä. 

Kuinka juhlia kansallispäivää?  

Kannustamme kaikkia oppilaitoksia juhlimaan saamelaisten kansallispäivää 6.2.! Jos tilaat ajoissa, ehdit vielä saada työpajan luokallesi juhlapäivän tienoille. Myös peli on innostava tapa oppia uutta. Pelien monipuoliset tehtävät herättävät keskustelua vielä tunnin jälkeenkin. Kansallispäiväksi on myös tarjolla saamelaiskulttuuria käsittelevä tietovisa –aamunavaus.   

Täältä voit tilata pelit ja kouluvierailut

Täältä voit ladata aamunavauksen kansallispäiväksi

Dihtosis-hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankeaika: 1.9.2020-30.6.2021. 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjät 

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja 
Anni-Sofia Niittyvuopio, 
puh 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Nuorisosihteeri 
Elli-Marja Hetta 
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuorten Akatemia 

Projektipäällikkö, Ulla Saalasti 
Puh. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Maria Aikio
Projektikoordinaattori
puh. +358 40 8470 862
maria.aikio[at]nuortenakatemia.fi

Saamelaisnuoret tuovat esille, että saamelaiskulttuuriin kuuluvia liikunnallisia perinteitä toivotaan järjestettävän tapahtumien yhteydessä. Saamelaisalueen liikuntatapatuma tulisi pitää elinvoimaisina yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kehitettäväksi asiaksi haastateltavat nostivat omalla äidinkielellään ohjatun liikunnan pariin pääsemisen. Myös ryhmäliikuntaan panostaminen ja kaikkien mukaan innostaminen koetaan tärkeäksi.

Selvityksen mukaan yksi mahdollisuus tukea ja kehittää saamelaisen liikunnan elinvoimaisuutta on sen näkyvyyden lisääminen. Näkyvyyttä ja tunnettuutta lisäisi esimerkiksi tunnettujen saamelaisurheilijoiden esille tuominen yhteistyössä liikunnan, kulttuurin ja taiteen toimijoiden kanssa. Saamelaisurheilijoita voisi osallistaa eri tapahtumiin ja projekteihin, jolloin lapsille ja nuorille tuodaan liikunnallisia esikuvia, joihin samaistua.

Saamelaisen liikuntakulttuurin kehittämisen mahdollisuuksina nähdään luonteva rajayhteistyö sekä laajat verkostot ja vahva osaaminen. Saamelaisalueen lapset ja nuoret hakevat harrastamisen mahdollisuuksia omasta kunnasta, lähikunnista ja Norjan puolelta. Saamelaisnuoret toivovat tasa-arvoista ja ennaltaehkäisevää liikuntapalveluiden tarjontaa ikäisilleen.

Nuoret toivoivat myös, että esimerkiksi saamelaiskulttuuriin liittyvien liikuntamuotojen välineitä olisi lainattavissa. Kuntien ylläpitämiin liikuntavälinepankkeihin nuoret esittivät lisättäväksi saamelaiseen liikuntaan liittyviä välineitä, kuten suopunkeja tai kalastusvälineitä.

Kuntien sivukylien harrastusmahdollisuudet turvattava

Saamelaisalueen kuntien kohdalla keskeisiä peruslähtökohtia olivat pitkät välimatkat, asukkaiden jakautuminen kuntakeskuksiin ja kyliin sekä liikuntapalveluiden tarjonnan pohjautuminen liikuntalakiin. Lähtökohtaisesti kaikissa kunnissa on hyvät yhteistyöverkostot kolmannen sektorin toimijoiden kanssa liikuntatoiminnan järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Tällä hetkellä kaikkia mahdollisuuksia ei kuitenkaan hyödynnetä siinä määrin kuin olisi mahdollista, mikä heijastuu varsinaisen liikuntatoiminnan määrän lisäksi myös liikuntapaikkojen hyödyntämiseen ja harrastamiseen omalla äidinkielellään. Tarpeet ovat selvitystyön valossa etenkin sivukylien harrastusmahdollisuuksien turvaamisessa.

Hyviä liikunnan harrastusmahdollisuuksia useimmissa saamelaisalueen kunnissa tarjoavat aktiiviset vapaa-ajantoimijat. Kunnat itsessään tarjosivat vaihtelevasti liikunnan harrastusmahdollisuuksia etenkin kuntakeskuksien ja sivukylien välillä. Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen omalla äidinkielellään ei puolestaan ollut kaikissa kunnassa taattua kuntatasolta. Liikunnallista toimintaa kunnissa siis on, mutta liikunnallista toimintaa saamen kielellä on vähän, ja se on haavoittuvaista.  Utsjoki on Suomen saamelaisalueella ainut kunta, joka pystyy palvelemaan nuoria niin suomeksi kuin saameksikin. Nuorisotyöntekijä Utsjoella on kaksikielinen, mikä vahvistaa lasten ja nuorten harrastamista omalla äidinkielellään.

Saamelaisalueen liikunta ja liikunnan harrastaminen -selvitystyössä kartoitettiin saamelaisalueen kuntien liikuntaan liittyviä resursseja, tarpeita ja mahdollisuuksia sekä saamelaisnuorten näkemyksiä liikuntakulttuurista ja liikunnan mahdollisuuksista. Selvitystyön tuloksia voidaan edelleen hyödyntää esimerkiksi saamelaisalueen liikunnan kehittämiseen tasa-arvoisesti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lapin Liikunta ry toteutti selvityksen Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiantona. Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto toimi yhteistyökumppanina selvitystyössä.

Saamelaisalueen liikunta ja liikunnan harrastaminen -selvitystyön julkaisutilaisuus pidettiin Inarissa kulttuurikeskus Sajoksessa 30.9.2020. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja Opetus- ja kulttuuriministeriöltä, Lapin Liikunnalta, Saamelaiskäräjiltä ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESiltä sekä paikallisilta urheiluseuroilta ja järjestöiltä.

Tutustu Saamelaisalueen liikunta ja liikunnan harrastaminen -selvitystyöhön tästä:

https://bin.yhdistysavain.fi/1589443/uDonZXStj34lrglruMm60UQSOP/Saamelaisalueen%20liikunta%20ja%20liikunnan%20harrastaminen%202019-2020%20fi.pdf

Lisätiedot:

Saamelaiskäräjät
nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, puh. 050 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Lapin Liikunta ry
seurakehittäjä Suvi Karusaari, puh. 040 847 1321
suvi.karusaari(at)lapinliikunta.fi

Aloittaessani nuorisoneuvoston puheenjohtajana en osannut kuvitella kevään olevan tällainen. Nuorisoneuvoston uusiin jäseniin, projekteihin, yhteistyökumppaneihin ja muihin tehtäviin on joutunut tutustumaan etänä. Nuorisoneuvosto jäsenet eivät ole vielä kertaakaan tavannut kasvokkain, mutta toivottavasti siihen saadaan muutos alkavan syksyn aikana.

Erikoisesta keväästä huolimatta työ saamelaisnuorten eteen ei ole keskeytynyt. Saamelaisnuorten oikeuksia ja osallisuutta on pyritty vahvistamaan monin eri tavoin. Oppivelvollisuuden pidentämistä, ilmastolain ja saamelaiskäräjälain uudistamista on jatkettu koko kevään ajan virkamiestasolla. Nuorisoneuvosto onkin osallistunut oppivelvollisuuden pidentämistä koskevan lausunnon valmisteluun yhdessä Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtajan, koulutussihteerin ja koulutus- ja oppimateriaali lautakunnan kanssa. Järjestimme myös Ympäristöministeriön kanssa kuulemistilaisuuden saamelaisnuorille koskien ilmastolain uudistamista.  Tilaisuus järjestettiin etäyhteyksin.

Erikoinen kevät on tuonut myös mahdollisuuksia. Olemme kouluttautuneet nuorisoneuvoston kanssa yhteistyössä Ihmisoikeusliiton kanssa. Olemme myös ottaneet käyttöön uusia alustoja työskentelyä varten ja tavanneet matalalla kynnyksellä nuoriso- ja saamelaisjärjestöjä etänä. Etätyöskentely on helpottanut ja nopeuttanut tapaamisia. Etätapaaminen ei ikinä korvaa kasvokkain tapaamista, mutta tuo lisää aikaa eri toimiin, kun ei tarvitse aina matkustaa satoja kilometrejä tunnin parin mittaista tapaamista varten. Etätyöskentely on erinomainen lisä kasvokkain tehdyille tapaamisille ja tekee työskentelystä tiiviimpää ja näin myös osin tehokkaampaa.

Yksi nuorisoneuvoston suurimmista asioista kevään aikana oli yhteinen kannanotto hallituspuolueiden nuorisojärjestöjen kanssa, ”Kaivoksille ei tilaa saamelaisten kotiseutualueella”. Kannanotolla toimme Suomen valtion hallitukselle selvän kannan: kaivoksille ei ole tilaa, olemme kyllästyneitä neuvottelemaan aiheesta uudelleen ja uudelleen. Hietakeron aluevarausta ei ole vielä peruttu, joten työtä on edelleen tehtävänä. Hietakeron paikallisilla on kuitenkin vahva tuki niin oman yhteisönsä, kuin myös valtaväestön keskuudessa. Nuorisoneuvoston ja hallituspuolueiden kannanotto on luettavissa nuorisoneuvoston nettisivuilla.

Osallistuin kesäkuussa Saamelaiskäräjien toiseen täysistuntoon nuorisoneuvoston edustajana. Olen myös osallistunut SPN:n hallituksen kokouksiin kevään ja alkukesän aikana.  SPN:n hallitus on syksyllä 2019 tehnyt päätöksen kutsua nuorten lautakunnan edustaja kokouksiinsa nuorten asioiden asiantuntijan roolissa. Lisäksi nuorten edustaja kutsutaan jatkossa myös SPR:n täyskokouksiin. Tällä tavalla SPN:n tavoitteena on vahvistaa ja lisätä saamelaisnuorten osallistumista ja vaikutusmahdollisuuksia sekä lisätä nuorten kuuluvuutta saamelaisyhteisöön.

SPN:n alainen nuorisoneuvosto järjestää kahden vuoden välein  Pohjoismaisen saamelaisnuorten konferenssin. Konferenssi järjestetään yhteistyönä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien nuorisotoimijoiden kanssa. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Inarissa 13-14.8.2020, mutta   se on päätetty siirtää koronaviruspandemian vuoksi myöhemmäksi. Konferenssin teemaksi on päätetty ilmastonmuutos. Nuorisoneuvosto selvittää mahdollisuuksia järjestää konferenssi tai sen osia etänä.

Järjestimme kesäkuussa myös puheenjohtajien kyselytunnin ryhmächatissä, johon osallistuivat kaikki kolme Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa. Kyseinen chat oli myös ensimmäinen chattimme, johon oli mahdollisuus osallistua kolmella saamen ja suomen kielellä yhtä aikaa. Heinäkuussa järjestimme kesäkuulumisia-ryhmächatin kolmella saamenkielellä. Chat-toimintaa kehitetään koko ajan ja tulevaisuudessa on tarkoituksena järjestää ryhmächatteja erilaisilla teemoilla. Kesän aikana olemme myös päivittäneet nuorisoneuvoston tieto – ja neuvontasivustoa. Nuor.fi sivut on kehitetty osana DigiÁrran hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää saamenkielistä, saamelaisnuorille tarkoitettua tieto- ja neuvontapalvelua ja digitaalista nuorisotyötä.

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuorisoneuvoston puheenjohtaja
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

www.nuor.fi

Kuva: Mari Molkoselkä