Hae mukaan tai esitä jäsentä  saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon 2020-2021

Haemme nuorisoneuvostoon mukaan aktiivisia, saamelaisasioista kiinnostuneita nuoria ympäri Suomen. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä. Saamen kielen taito on toivottavaa. Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nuorisoneuvoston jäsenten ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.

Nuorisoneuvostoon valitaan seitsemän varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee olla 18–28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria. Lisäksi neuvostoon valitaan viisi pysyvää asiantuntijaa. Asiantuntijajäsenten tulee valituksi tullessaan olla 15–17-vuotiaita. Nuorisoneuvosto tekee saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.

Voit hakea mukaan tai ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18–28-vuotiaita saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15–17-vuotiaita saamelaisnuoria. Ehdotukset perusteluineen voi lähettää 1.12.2019 mennessä sähköpostitse nuorisosihteerille osoitteeseen elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

tai postitse

Nuorisoneuvosto
Sajos, 998700 Inari

Voit täyttää myös hakulomakkeen.

Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan nuorisoneuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta. Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria.

Nuorisoneuvoston toimintaan voit tutustua lisää täällä www.nuor.fi

Lisätietoja

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja käännetty kolmelle saamen kielelle

Väestöliiton nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja on käännetty pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielelle ja julkaistu Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toimesta.

Seksuaalisuus on yksi tärkeä osa ihmisen kehitystä. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat olleet tabu erityisesti saamelaisyhteisössä. Niistä on voinut olla hankala puhua, eikä uusille aiheeseen liittyville sanoille ole välttämättä ollut saamenkielistä vastinetta. Sanakirjojen avulla rohkaisemme saamelaisnuoria käyttämään omaa äidinkieltään. Sanakirjojen kääntämisessä on myös ajateltu saamenkielisen seksuaalivalistuksen tarpeita.

”Sanakirjan valmistumista on odotettu ja on hienoa, että saimme ne julkaistua juuri YK:n alkuperäiskansojen kielten vuonna. Toivomme, että seksuaalisuuden sanakirja tulee laajaan levitykseen ja otetaan rohkeasti käyttöön. Toiveena on myös, että seksuaalisuudesta voidaan puhua helpommin, kun sille löytyy sanat omalla kielellä”, iloitsee nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on pohtinut Väestöliiton blogissa saamenkielisen seksuaalisanakirjan merkitystä.  ”Tarvitsemme seksuaalisuutta kuvaavia sanoja saameksi. Sanasto tukee saamen kielen oppimista – onhan kieli ikkuna kulttuuriin. Saamelaisnuoret tarvitsevat oman sanakirjan seksuaalisanastolle, sillä tiedon saaminen omalla kielellä on merkityksellistä. Sanat antavat välineen ilmaista itseä terveellä tavalla, minkä vuoksi saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja on merkittävä ja kaivattu lisä. Saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja tarjoaa myös aikuisille keinoja ottaa asioita esille jälkikasvun kanssa”, pohtii Rahko.

Sanakirjojen kääntämiseen kuului paljon terminologiatyötä, sillä kaikkia sanakirjassa olevia sanoja ei vielä ole käytössä tai normitettu.  Sanakirjojen käännökset ovat valmistuneet kovan työn tuloksena vuosien 2018 ja 2019 aikana. Kääntämistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä Sámi Giellagáldun kanssa.

“Olen erittäin tyytyväinen, että saamme koltansaamen kieleen uutta seksuaalisanastoa. Sanoja on ollut entuudestaan vähän, jonka vuoksi jo pelkästään kääntäminen on ollut haasteellista. Haasteellisuudesta kertoo jo se, että käsiteltävään sanalistaan kertyi yhteensä 441 sanaa, joita olemme koltansaamen kielijaoston kokouksissa käsitelleet. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei ole ennen keskustelu ja se näkyi myös käytännön kielityössä: käännöksiä on ollut vaikea löytää ja paljon on käytetty suoraan lainasanoja. Joillekin sanoille on ollut paljon vaihtoehtoja, joiden pienistä merkityseroista olemme etsineet tietoa.” kertoo koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoff  sanakirjojen kääntämisprosessista.

Jo yli 10 vuotta sitten Väestöliitto huomasi, että nuoret kysyivät paljon seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä sanoja, käsitteitä ja määritelmiä. Sanakirjan avulla haluttiin selkiyttää seksuaalisuuteen liittyvää termistöä, jotta aiheesta puhuminen helpottuu. Sen avulla haluttiin vaikuttaa siihen, että nuoret saavat asianmukaista tietoa, joka on omiaan murtamaan seksuaalisuuteen liittyviä tabuja ja myyttejä. Seksuaalisuuteen liittyviä käsitteitä ja määritelmiä on paljon ja uusia syntyy koko ajan. Siksi sanakirjaa on tärkeää uudistaa tasaisin väliajoin, kertoo Väestöliiton asiantuntija Sari Hälinen.

Tutustu seksuaalisuuden sanakirjaan suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on kirjoittanut Väestöliiton blogiin ajatuksistaan seksuaalisuuden sanakirjoista. Lue lisää https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

Lisätietoja

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, asiantuntija Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

 

     

 

Saamenkielinen nuorten tieto- ja neuvontasivusto avautuu

Kolmella saamen kielellä ja suomen kielellä ilmestyvät sivut on tuottanut Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto.

”Iloitsemme, että pääsemme saamen kieliviikon kunniaksi avaamaan uudet sivut. Sivuiltamme löydät muun muassa tietoa nuorisoneuvostosta ja sen toiminnasta, saamelaisnuorten tieto- ja neuvontapalveluita ja videoblogeja. Myöhemmin pääset myös kirjoittelemaan keskustelufoorumille”, kertoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen.

Sivuston sisällöt on suunnattu erityisesti saamelaisnuorille. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa myös yleisesti kaikille esimerkiksi Dihtosis- tietopaketin muodossa. Sivujen teema on yhteisöllisyys. “Haluamme, että nämä sivut ovat kaikkia saamelaisnuoria varten, missä ikinä he asuvatkaan. Toivotamme saamelaisnuoret tervetulleeksi osallistumaan myös sisällöntuotantoon tekstien, kuvien ja videoiden kautta”, Risten Mustonen kertoo.

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on ehkäisevää nuorisotyötä, joka tarjoaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa. Työmuodolla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja hyvinvointia ja ne perustuvat nuorten tiedon ja tuen tarpeisiin.

Osana sivustoa ovat myös nuorisoneuvoston uudistuneet sivut. Sivustolta pysytyt tutustumaan nuorisoneuvoston toimintaan ja seuraamaan minkälaista toimintaa neuvostolla on nyt ja tulevaisuudessa. Sivusto aukeaa keskiviikkona 23.10. osoitteessa www.nuor.fi.

Tieto- ja neuvontasivustoa kehitetään jatkuvasti. Otamme vastaan sisältöideoita. Jos sinulla on ideoita sivuston sisällöstä, ota yhteyttä hanketyöntekijäämme.

Sivut ovat osa DigiÁrran-hanketta, joka on nuorisoneuvoston ja Aluehallintoviraston yhteistyötä.

Lisätietoja:

Kati Eriksen
DigiÁrran-hanke
Saamelaiskäräjät
kati.eriksen(at)samediggi.fi

Saamenkieliselle nuorten vapaa-ajantoiminnalle on tarvetta kaikissa saamelaisalueen kunnissa

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston De! -hankkeessa saatujen kokemusten perusteella saamenkieliselle nuorten vapaa-ajantoiminnalle on tarvetta kaikissa saamelaisalueen kunnissa. Toiminta vaatii juurruttamista etenkin niissä syrjäisemmissä kylissä, joissa ei aiemmin ole ollut minkäänlaista toimintaa nuorille. Nuorisoneuvoston hankeen toiminta päättyi 30.8.2019.

Hankkeessa järjestettiin mm. matalan kynnyksen nuorteniltoja sekä jalkauduttiin isompien tapahtumien yhteyteen kuten Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ja Ijahis idja-festivaaleille. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 24 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 945 osallistujaa.   Tapahtumissa nuoria on rohkaistu käyttämään saamen kieliä uusissa ympäristöissä ja pitämään yhteyttä alueen muihin saamenkielisiin nuoriin yli kuntarajojen.

De!-Hankkeen aikana on luotu tiivis yhteistyöverkosto Utsjoen, Inarin ja Sodankylän alueiden nuorisotyön toimijoiden kesken ja osallistuttu Inarin alueen ehkäisevän päihdetyön Selvä Peli-toimintaan. Hankkeen myötä nuorisoneuvosto pystyi osallistumaan konkreettisesti Selvä Peli-toimintaan ja ensimmäistä kertaa Suomen puolella järjestämään myös saamenkielistä ehkäisevää päihdetyötä nuorille. Hankkeessa on myös tehty yhteistyötä saamelaisyhdistysten, kuten Sámi Siida ry:n, Vuotson saamelaisyhdistyksen, Kolttakuttuurisäätiön, Kolttien kyläkokouksen ja Sámi Duodji ry:n kanssa. Projekti on tehnyt yhteistyötä myös Leader-rahoitteisen Youth Activator Network-hankkeen kanssa.  Yhteistyötä tehtiin myös eri saamelaistapahtumien ja niiden järjestäjien kanssa.

“Hankkeen aluksi toteutimme nuorille suunnattu webropol-kysely pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi. Kyselyn avulla kartoitettiin nuorten toiveita saamenkielisen vapaa-ajantoiminnan suhteen. Kyselyyn tuli 43 vastausta. Lisäksi kävimme kouluvierailulla Sevettijärvellä, jotta pääsimme kuulemaan koltansaamenkielisten nuorten toiveita. Näiden vastausten perusteella lähdettiin yhteistyöverkostossa toteuttamaan nuorten ideoita paikallinen kielitilanne ja resurssit huomioiden”, kertoo De!-hankkeen projektityöntekijänä työskennellyt Tuuli Miettunen.

Nuorisoneuvosto jatkaa yhteistyötä saamelaisalueen nuorisotyöntekijöiden ja Selvä Peli-verkoston kanssa. Nuoria kannustetaan omaehtoisen toiminnan järjestämiseen tarjoamalla heille esimerkiksi pelejä ja muuta materiaalia lainaan. Materiaaleja voidaan jatkossa lainata myös yhdistyksille, jos ne haluavat järjestää saamenkielistä toimintaa nuorille.

“Iloitsemme siitä, miten paljon hanke on tavoittanut nuoria ja kuinka monipuolista toimintaa olemme pystyneet tarjoamaan ja näin toiminnallamme vastaamaan nuorten omiin toiveisiin. Hanke on osoittanut, että saamenkieliselle nuorisotyölle ja sen vakiinnuttamiselle on suuri tarve. Nuorisolain 8 §:n mukaan nuorisotyö kuuluu kuntien tehtäviin. Hankkeen aikana luotujen yhteistyöverkostojen kautta on hyvä jatkaa kuntien kanssa toimivaa yhteistyötä ja edistää saamenkielistä nuorisotyötä”, nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen toteaa.

Hankkeen tarkoituksena on ollut kartoittaa saamelaisalueen kotiseutualueella sekä muualla Suomessa saamenkielisten vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostaa eri toimijoita tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut eri toimijoiden verkostoituminen. Hankkeessa on mallinnettu erilaisia vapaa-ajantoimintoja Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kuntien alueella.

De!-hanketta rahoitti Leader Pohjoisin Lappi ja hanke toteutettiin ajalla 1.10.2018-30.8.2019.

Lisätietoja

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

 

 

Saamelaisteemaiset kouluvierailut ovat tilattavissa lukukaudelle 2019-2020

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on kouluttanut uusia kouluvierailijoita mukaan toimintaan. Yhteensä 14, vanhaa ja uutta, kouluvierailijaa kiertävät tilauksesta Suomen kouluja. Lukukauden 2019-2020 kouluvierailut ovat suunnattu yläkouluille ja tilattavissa ajalle 17.9.2019-31.5.2020.

Saamelaisteemaisia kouluvierailuita voi tilata pk-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle sekä niiden lähialuelle. Vierailun kesto määräytyy oppilaitoksen oppituntien pituuden mukaan. Oppitunti koostuu lyhyestä info-osuudesta sekä toiminnallisista harjoituksista. Tuntien aikana oppilaat pääsevät syventymään teemaan yhdessä tehden, keskustellen ja pohtien. Vierailut ovat oppilaitoksille maksuttomia. Kouluvierailun oppilaitokseesi voit tilata osoitteesta: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Dihtosis-hanke on Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Lisätietoja:

Projektityöntekijä, Saamelaiskäräjät, Minna Lehtola 040 650 3620 minna.lehtola(a)samediggi.fi

Projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Dihtosis-hanke pyrkii lisäämään nuorten saamelaistietoisuutta

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) on antanut Suomelle jälleen suosituksia rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselle työlle. Tuoreessa raportissaan komissio toi esiin huolensa muun muassa saamelaiskulttuurin vähäisestä tuntemuksesta Suomessa. (Yle 12.9.) Raportissa mainitaan myös, että saamelaistietoisuutta tulisi lisätä kouluissa ja valtaväestön keskuudessa erilaisin kampanjoin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen ja kasvattamaan suomalaisten nuorten ja oppilaitosten tietämystä saamelaisista. Hankkeen myötä on syntynyt tietoa täynnä oleva menetelmäpakka, jonka avulla opettajat voivat vetää saamelaisteemaisia oppitunteja itse. Lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Nuorten Akatemia ovat kouluttaneet kouluvierailijoita, jotka ovat vierailleet oppilaitoksissa ympäri Suomen. Kouluvierailijat ovat saamelaisnuoria.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutunut hanke otettiin alkuvuodesta ilolla vastaan, ja tarjolla olleet kouluvierailut varattiin loppuun hetkessä. Voimakas vastaanotto kertoi kuitenkin juuri siitä, mitä ECRIn raporttikin peräänkuuluttaa: saamelaistietoisuutta ei ole tarpeeksi. Opetusmateriaaleissa saamelaisuutta sivutaan ehkä vain muutamalla lauseella. Yhden kouluvierailun aikana nuoren saamelaistietoisuus voikin kasvaa merkittävästi.

Jatkamme työtä Dihtosis-hankkeen parissa suurella ilolla ja ylpeydellä, mutta sana ”hanke” paljastaa jo sen, että kyseessä ei välttämättä ole pysyvä toimintamalli. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää luoda pysyviä rakenteita, jotta lasten ja nuorten saamelaistietoisuus ei olisi erinäisten hankkeiden tai esimerkiksi kouluvierailujen saatavuuden varassa. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, josta suomalaisen koululaitoksen tulisi voida kertoa tasavertaisesti kaikille suomalaisille nuorille.

 

Minna Lehtola, projektityöntekijä, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, puh: 010 839 3132, minna.lehtola(at)samediggi.fi

Ulla Saalasti, projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, puh: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Nuorisoneuvosto Kuplat rikki- leirillä pääkaupunkiseudulla 28.8-1.9.2019

Kuplat rikki 2 -leiri järjestetään Helsingissä Östersundomin leirikeskuksessa 28.8-1.9.2019.  Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosta leirille osallistuu kolme saamelaisnuorta sekä ohjaajana nuorisosihteeri. Tulevan leirin teemoiksi nuoret ovat toivoneet yhdenvertaisuutta edistäviä teemoja sekä nuorten koulutukseen ja ammattiin liittyviä teemoja. Lisäksi yhtenä keskeisenä teemana on ympäristöasiat. Nuoret pääsevät myös tapaamaan mm. opetusministeri Li Anderssonin, ympäristöministeri Krista Mikkosen sekä opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen. Lisäksi on sovittu tapaamiset yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastajan Matti Jutilan kanssa sekä Suomen ympäristökeskuksen johtajan Eeva Furmanin kanssa.

”Odotan leiriltä etenkin, että pääsen tutustumaan uusiin nuoriin ja keskustelemaan nuoria puhuttelevista asioista kuten ilmastonmuutoksesta. Odotan leiriä innoissani, koska edelliskesän leiri oli todella onnistunut. Pääsemme leirillä tapaamaan opetusministerin ja myös ympäristöministerin. Toivon, että saamme tapaamisissa nostettua esille meille tärkeitä teemoja ja pääsemme vaikuttamaan”, kertoo  nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola ajatuksistaan ennen leiriä. Nuorisoneuvoston edustajina Ánte Veijolan lisäksi ovat Marianne Ketola ja Jasmin Semenoff.

Kuplat rikki on  Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston , Helsingin-, Tornion nuorisoneuvostojen ja sekä Espoon ja Inarin nuorisovaltuustojen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä vaikuttajanuorten keskinäistä ymmärrystä, avartaa heidän näkemystään maansisäisien kulttuurien moninaisuudesta sekä vaikuttamismahdollisuuksista.

Hankkeen tiimoilta järjestettiin osallisuusleiri Inarin Vasatokassa kesällä 2018. Leirin ohjelmassa esiteltiin mm. pohjoisen ominaispiirteitä sekä pohjoisen luonnon erityisyyttä ja sen merkitystä  paikallisille. Sen lisäksi nuoret jakoivat toisilleen konkreettisia keinoja,  kuinka nuorten ääni erilaisin keinoin voidaan saada kuuluviin. Leirin tärkeänä tehtävänä oli antaa nuorille mahdollisuus suunnitella hankkeelle jatkoa. Leirillä syntyi nuorilta toivetta järjestää vastaavan tyyppinen leiri, jossa isännöivänä osapuolena olisi pääkaupunkiseudun nuoret.

Yhteistyötahot: Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Espoon nuorisovaltuusto, Tornion nuorisoneuvosto, Helsingin nuorisoneuvosto

Lisätietoja:

Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Lähde sinäkin mukaan kouluvierailijaksi

Lukukauden 2019-2020 kouluvierailut ovat starttaamassa syyskuun 17. päivä. Juuri alkaneen lukuvuoden loppuun mennessä tavoitteena on toteuttaa yhteensä 80 vierailua ympäri Suomen. Vierailuita pitävät 18-vuotta täyttäneet saamelaisnuoret. Oulun alueella vierailijana toiminut Teija Kaartokallio kertoo vierailuiden olleen opettavaisia myös hänelle itselleen. ”On ollut hienoa päästä kokemaan se, kun luokassa oppilaat todella kuuntelevat ja ovat kiinnostuneita saamelaisaiheista, jotka ilman vierailuja jäisivät mahdollisesti kokonaan käsittelemättä. Monen vierailun jälkeen on tullut valtava onnistumisen tunne, kun oppilaat ovatkin vielä jääneet kyselemään lisää tai kertomaan suoraan, kuinka kivaa oli.”

Yksi vierailu kestää oppilaitoksesta riippuen 75-90 minuuttia, jonka vuoksi kouluvierailut sopivat hyvin opiskelijalle tai sivutyöksi. ”Opiskelijan elämään vierailujen pitäminen sopii hyvin. Vierailuja voi tehdä juuri niin paljon ja juuri silloin kun itselle on sopiva, ja sen tähden ne ovatkin olleet mainio lisätienesti arkeen.”, mainitsee Teija, kun häneltä kysytään, kuinka hyvin vierailut mahtuivat viime keväänä hänen kalenteriinsa.

Syksyn kouluvierailijahaku on avoinna 30.8. saakka. Erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle haetaan uusia vierailijoita. Uusille kouluvierailijoille järjestetään koulutus maanantaina 16.9. Helsingissä Nuorten Akatemian tiloissa. Jokaisesta vierailuista maksetaan 54 euron palkkio sekä korvataan matkakulut. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen: minna.lehtola(at)samediggi.fi.

Kouluvierailut ovat osa Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten akatemian Dihtosis-yhteishanketta, jonka tavoitteena on lisätä saamelaistietoutta valtaväestön nuorten keskuudessa erilaisin menetelmin. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke jatkuu 30.6.2020 saakka.

Máren-Elle toimi myös kouluvierailijana keväällä 2019. Hän on Nuorten Akatemian elokuun kouluvierailija. Täältä voit lukea hänen mietteitään toiminnasta.

Lisätietoja:

Projektityöntekijä Minna Lehtola, tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620, minna.lehtola(a)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät nimesi neljä kielilähettilästä ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

Ijahis idja -festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet. Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimennyt neljä saamen kielten kielilähettilästä.

Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee – kielilähettiläiden tarkoituksena on innostaa erityisesti lapsia ja nuoria käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Kielilähettiläät ovat tavattavissa Ijahis Idja -festivaalin aikana ja festivaalin ohjelmistossa esitetään heistä kertovia videoteoksia.

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio iloitsee, kun kielivuosi antaa mahdollisuuden luoda erilaisia tapoja tuoda saamen kieliä esille.

– Toivon, että kielilähettiläät ovat meille esimerkkinä ja haastavat meitä kaikkia käyttämään enemmän saamen kieliä sekä arjessa jutellessamme toisillemme, mutta myös sosiaalisessa mediassa ja muissa tilanteissa.

Saamelaiskäräjien neljä kielilähettiläistä edustavat kaikkia Suomessa puhuttuja saamenkieliä ja he ovat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Kielilähettiläät on valittu yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa.

YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämällä rahoituksen kielivuosihankkeelle. Hankkeessa on tarkoitus kampanjoida saamen kielien käytön elvyttämiseksi, lisätä saamen kielten näkyvyyttä Suomessa ja tuottaa erityisesti lapsille ja nuorille tapahtumia ja materiaaleja, jotka tukevat kielten oppimista ja käyttämistä.

Kielilähettiläät, saamelaiskäräjien kielitoimiston työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet ovat tavattavissa perjantaina Ijahis Idja násttážat -konsertissa ja festivaalialueella lauantaina klo 15-22. Festivaalin kielilaavulla voi mm. tutustua saamenkielisten appien käyttöön.

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Kielivuoden hanketyöntekijä Tarja Porsanger, puh. 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Saamelaisasioiden koulutusseminaariin ilmoittautunut yli 70 osallistujaa

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja hallitus järjestävät ensimmäistä kertaa saamelaisasioiden koulutusseminaarin ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille Inarissa 15.-16.8.2019. Seminaarin tarkoituksena on lisätä yhteistyötä päättäjien ja virkamiesten kanssa. Kaksipäiväiseen seminaariin on ilmoittautunut yli 70 osallistujaa, mukana mm. opetusministeri Li Andersson, useita kansanedustajia sekä eri viranomaisten ja valtion hallinnon virkamiehistöä.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston esityksestä Saamelaiskäräjät on valmistellut koulutusseminaari-tutustumiskäyntiä ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille. Myös oikeusministeriö on osallistunut valmisteluihin, sillä Kansallinen perus- ja ihmisoikeusohjelma (2017) tähtää siihen, että “saamelaisasioita käsittelevien virkamiesten osaamista parannetaan saamelaisten oikeuksiin keskittyvällä koulutuksella”. Saamelaiskäräjien toimintaan ja saamelaiskysymyksiin tutustuminen on luontevaa jatkoa oikeusministeriön aiemmin järjestämälle saamelaisasioiden peruskurssille. Tapaaminen vahvistaa ja uudistaa yhteistyötä ja dialogia kahden kansan välillä.

Kaksipäiväisen seminaarin aikana osallistujien on mahdollista tutustua saamelaisasioihin useiden eri teemojen kautta. Teemoja ovat saamelaiset alkuperäiskansana ja saamelaisten itsehallinto, koulutus ja oppimateriaali, saamen kielet, saamelaisten oikeudet, varhaiskasvatus ja kielipesätoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, saamelaisten perinteiset elinkeinot, saamelaiskulttuuri ja nuorisoasiat.

”Olemme hyvin tyytyväisiä osallistujien runsaaseen määrään ja kiinnostukseen saamelaisasioita kohtaan. Selkeästi tällaiselle koulutukselle on tarvetta, sillä on tärkeää välittää tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista”, kertoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja ja koulutusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus vierailla eri saamelaistoimijoiden luona ja osallistua Ijahis Idja -festivaaliin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto teki aloitteen hallitukselle koulutusseminaarin järjestämiseksi valtioneuvostolle lisätäkseen valtioneuvoston tietämystä saamelaisasioissa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti asettaa työryhmän valmistelemaan seminaariohjelmaa. Hallituksen puolesta työryhmään valittiin Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lisäksi nuorisoneuvosto nimesi työryhmään Risten Mustosen, Ánte Veijolan ja Sunna Aikion.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff