Dihtosis-hanke pyrkii lisäämään nuorten saamelaistietoisuutta

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) on antanut Suomelle jälleen suosituksia rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselle työlle. Tuoreessa raportissaan komissio toi esiin huolensa muun muassa saamelaiskulttuurin vähäisestä tuntemuksesta Suomessa. (Yle 12.9.) Raportissa mainitaan myös, että saamelaistietoisuutta tulisi lisätä kouluissa ja valtaväestön keskuudessa erilaisin kampanjoin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen ja kasvattamaan suomalaisten nuorten ja oppilaitosten tietämystä saamelaisista. Hankkeen myötä on syntynyt tietoa täynnä oleva menetelmäpakka, jonka avulla opettajat voivat vetää saamelaisteemaisia oppitunteja itse. Lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Nuorten Akatemia ovat kouluttaneet kouluvierailijoita, jotka ovat vierailleet oppilaitoksissa ympäri Suomen. Kouluvierailijat ovat saamelaisnuoria.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutunut hanke otettiin alkuvuodesta ilolla vastaan, ja tarjolla olleet kouluvierailut varattiin loppuun hetkessä. Voimakas vastaanotto kertoi kuitenkin juuri siitä, mitä ECRIn raporttikin peräänkuuluttaa: saamelaistietoisuutta ei ole tarpeeksi. Opetusmateriaaleissa saamelaisuutta sivutaan ehkä vain muutamalla lauseella. Yhden kouluvierailun aikana nuoren saamelaistietoisuus voikin kasvaa merkittävästi.

Jatkamme työtä Dihtosis-hankkeen parissa suurella ilolla ja ylpeydellä, mutta sana ”hanke” paljastaa jo sen, että kyseessä ei välttämättä ole pysyvä toimintamalli. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää luoda pysyviä rakenteita, jotta lasten ja nuorten saamelaistietoisuus ei olisi erinäisten hankkeiden tai esimerkiksi kouluvierailujen saatavuuden varassa. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, josta suomalaisen koululaitoksen tulisi voida kertoa tasavertaisesti kaikille suomalaisille nuorille.

 

Minna Lehtola, projektityöntekijä, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, puh: 010 839 3132, minna.lehtola(at)samediggi.fi

Ulla Saalasti, projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, puh: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Nuorisoneuvosto Kuplat rikki- leirillä pääkaupunkiseudulla 28.8-1.9.2019

Kuplat rikki 2 -leiri järjestetään Helsingissä Östersundomin leirikeskuksessa 28.8-1.9.2019.  Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosta leirille osallistuu kolme saamelaisnuorta sekä ohjaajana nuorisosihteeri. Tulevan leirin teemoiksi nuoret ovat toivoneet yhdenvertaisuutta edistäviä teemoja sekä nuorten koulutukseen ja ammattiin liittyviä teemoja. Lisäksi yhtenä keskeisenä teemana on ympäristöasiat. Nuoret pääsevät myös tapaamaan mm. opetusministeri Li Anderssonin, ympäristöministeri Krista Mikkosen sekä opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen. Lisäksi on sovittu tapaamiset yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastajan Matti Jutilan kanssa sekä Suomen ympäristökeskuksen johtajan Eeva Furmanin kanssa.

”Odotan leiriltä etenkin, että pääsen tutustumaan uusiin nuoriin ja keskustelemaan nuoria puhuttelevista asioista kuten ilmastonmuutoksesta. Odotan leiriä innoissani, koska edelliskesän leiri oli todella onnistunut. Pääsemme leirillä tapaamaan opetusministerin ja myös ympäristöministerin. Toivon, että saamme tapaamisissa nostettua esille meille tärkeitä teemoja ja pääsemme vaikuttamaan”, kertoo  nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola ajatuksistaan ennen leiriä. Nuorisoneuvoston edustajina Ánte Veijolan lisäksi ovat Marianne Ketola ja Jasmin Semenoff.

Kuplat rikki on  Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston , Helsingin-, Tornion nuorisoneuvostojen ja sekä Espoon ja Inarin nuorisovaltuustojen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä vaikuttajanuorten keskinäistä ymmärrystä, avartaa heidän näkemystään maansisäisien kulttuurien moninaisuudesta sekä vaikuttamismahdollisuuksista.

Hankkeen tiimoilta järjestettiin osallisuusleiri Inarin Vasatokassa kesällä 2018. Leirin ohjelmassa esiteltiin mm. pohjoisen ominaispiirteitä sekä pohjoisen luonnon erityisyyttä ja sen merkitystä  paikallisille. Sen lisäksi nuoret jakoivat toisilleen konkreettisia keinoja,  kuinka nuorten ääni erilaisin keinoin voidaan saada kuuluviin. Leirin tärkeänä tehtävänä oli antaa nuorille mahdollisuus suunnitella hankkeelle jatkoa. Leirillä syntyi nuorilta toivetta järjestää vastaavan tyyppinen leiri, jossa isännöivänä osapuolena olisi pääkaupunkiseudun nuoret.

Yhteistyötahot: Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Espoon nuorisovaltuusto, Tornion nuorisoneuvosto, Helsingin nuorisoneuvosto

Lisätietoja:

Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Lähde sinäkin mukaan kouluvierailijaksi

Lukukauden 2019-2020 kouluvierailut ovat starttaamassa syyskuun 17. päivä. Juuri alkaneen lukuvuoden loppuun mennessä tavoitteena on toteuttaa yhteensä 80 vierailua ympäri Suomen. Vierailuita pitävät 18-vuotta täyttäneet saamelaisnuoret. Oulun alueella vierailijana toiminut Teija Kaartokallio kertoo vierailuiden olleen opettavaisia myös hänelle itselleen. ”On ollut hienoa päästä kokemaan se, kun luokassa oppilaat todella kuuntelevat ja ovat kiinnostuneita saamelaisaiheista, jotka ilman vierailuja jäisivät mahdollisesti kokonaan käsittelemättä. Monen vierailun jälkeen on tullut valtava onnistumisen tunne, kun oppilaat ovatkin vielä jääneet kyselemään lisää tai kertomaan suoraan, kuinka kivaa oli.”

Yksi vierailu kestää oppilaitoksesta riippuen 75-90 minuuttia, jonka vuoksi kouluvierailut sopivat hyvin opiskelijalle tai sivutyöksi. ”Opiskelijan elämään vierailujen pitäminen sopii hyvin. Vierailuja voi tehdä juuri niin paljon ja juuri silloin kun itselle on sopiva, ja sen tähden ne ovatkin olleet mainio lisätienesti arkeen.”, mainitsee Teija, kun häneltä kysytään, kuinka hyvin vierailut mahtuivat viime keväänä hänen kalenteriinsa.

Syksyn kouluvierailijahaku on avoinna 30.8. saakka. Erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle haetaan uusia vierailijoita. Uusille kouluvierailijoille järjestetään koulutus maanantaina 16.9. Helsingissä Nuorten Akatemian tiloissa. Jokaisesta vierailuista maksetaan 54 euron palkkio sekä korvataan matkakulut. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen: minna.lehtola(at)samediggi.fi.

Kouluvierailut ovat osa Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten akatemian Dihtosis-yhteishanketta, jonka tavoitteena on lisätä saamelaistietoutta valtaväestön nuorten keskuudessa erilaisin menetelmin. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke jatkuu 30.6.2020 saakka.

Máren-Elle toimi myös kouluvierailijana keväällä 2019. Hän on Nuorten Akatemian elokuun kouluvierailija. Täältä voit lukea hänen mietteitään toiminnasta.

Lisätietoja:

Projektityöntekijä Minna Lehtola, tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620, minna.lehtola(a)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät nimesi neljä kielilähettilästä ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

Ijahis idja -festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet. Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimennyt neljä saamen kielten kielilähettilästä.

Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee – kielilähettiläiden tarkoituksena on innostaa erityisesti lapsia ja nuoria käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Kielilähettiläät ovat tavattavissa Ijahis Idja -festivaalin aikana ja festivaalin ohjelmistossa esitetään heistä kertovia videoteoksia.

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio iloitsee, kun kielivuosi antaa mahdollisuuden luoda erilaisia tapoja tuoda saamen kieliä esille.

– Toivon, että kielilähettiläät ovat meille esimerkkinä ja haastavat meitä kaikkia käyttämään enemmän saamen kieliä sekä arjessa jutellessamme toisillemme, mutta myös sosiaalisessa mediassa ja muissa tilanteissa.

Saamelaiskäräjien neljä kielilähettiläistä edustavat kaikkia Suomessa puhuttuja saamenkieliä ja he ovat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Kielilähettiläät on valittu yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa.

YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämällä rahoituksen kielivuosihankkeelle. Hankkeessa on tarkoitus kampanjoida saamen kielien käytön elvyttämiseksi, lisätä saamen kielten näkyvyyttä Suomessa ja tuottaa erityisesti lapsille ja nuorille tapahtumia ja materiaaleja, jotka tukevat kielten oppimista ja käyttämistä.

Kielilähettiläät, saamelaiskäräjien kielitoimiston työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet ovat tavattavissa perjantaina Ijahis Idja násttážat -konsertissa ja festivaalialueella lauantaina klo 15-22. Festivaalin kielilaavulla voi mm. tutustua saamenkielisten appien käyttöön.

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Kielivuoden hanketyöntekijä Tarja Porsanger, puh. 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Saamelaisasioiden koulutusseminaariin ilmoittautunut yli 70 osallistujaa

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja hallitus järjestävät ensimmäistä kertaa saamelaisasioiden koulutusseminaarin ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille Inarissa 15.-16.8.2019. Seminaarin tarkoituksena on lisätä yhteistyötä päättäjien ja virkamiesten kanssa. Kaksipäiväiseen seminaariin on ilmoittautunut yli 70 osallistujaa, mukana mm. opetusministeri Li Andersson, useita kansanedustajia sekä eri viranomaisten ja valtion hallinnon virkamiehistöä.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston esityksestä Saamelaiskäräjät on valmistellut koulutusseminaari-tutustumiskäyntiä ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille. Myös oikeusministeriö on osallistunut valmisteluihin, sillä Kansallinen perus- ja ihmisoikeusohjelma (2017) tähtää siihen, että “saamelaisasioita käsittelevien virkamiesten osaamista parannetaan saamelaisten oikeuksiin keskittyvällä koulutuksella”. Saamelaiskäräjien toimintaan ja saamelaiskysymyksiin tutustuminen on luontevaa jatkoa oikeusministeriön aiemmin järjestämälle saamelaisasioiden peruskurssille. Tapaaminen vahvistaa ja uudistaa yhteistyötä ja dialogia kahden kansan välillä.

Kaksipäiväisen seminaarin aikana osallistujien on mahdollista tutustua saamelaisasioihin useiden eri teemojen kautta. Teemoja ovat saamelaiset alkuperäiskansana ja saamelaisten itsehallinto, koulutus ja oppimateriaali, saamen kielet, saamelaisten oikeudet, varhaiskasvatus ja kielipesätoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, saamelaisten perinteiset elinkeinot, saamelaiskulttuuri ja nuorisoasiat.

”Olemme hyvin tyytyväisiä osallistujien runsaaseen määrään ja kiinnostukseen saamelaisasioita kohtaan. Selkeästi tällaiselle koulutukselle on tarvetta, sillä on tärkeää välittää tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista”, kertoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja ja koulutusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus vierailla eri saamelaistoimijoiden luona ja osallistua Ijahis Idja -festivaaliin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto teki aloitteen hallitukselle koulutusseminaarin järjestämiseksi valtioneuvostolle lisätäkseen valtioneuvoston tietämystä saamelaisasioissa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti asettaa työryhmän valmistelemaan seminaariohjelmaa. Hallituksen puolesta työryhmään valittiin Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lisäksi nuorisoneuvosto nimesi työryhmään Risten Mustosen, Ánte Veijolan ja Sunna Aikion.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Kouluvierailut saavat jatkoa syksyllä 2019

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-yhteishanke on tältä keväältä tullut päätökseen. Hankkeen avulla tehtiin saamelaisuutta tutuksi yläkouluille suunnattujen saamelaisaiheisten kouluvierailuiden ja opettajille aiheen itsenäiseen opetukseen tarkoitetun menetelmäpakan avulla.

Lukukauden aikana toteutettiin yhteensä 59 kouluvierailua 12 kouluvierailijan voimin ympäri maan. Vierailuiden kautta tavoitettiin arviolta 1400 nuorta. Vierailut olivat erittäin suosittuja, eikä kaikkia tilattuja kouluvierailuita resurssien rajallisuuden vuoksi pystytty toteuttamaan.

Opettajille aiheen itsenäiseen opetukseen 5.-9.luokille sekä toisen asteen oppilaitoksiin suunnattua menetelmäpakkaa painettiin suomen ja ruotsin kielille. Suomenkielisestä tuhannen kappaleen painoksesta vajaa 700 kappaletta on jaettu eteenpäin. Menetelmäpakkoja on vielä jäljellä molemmilla kielillä. Pakkatilauksen voi tehdä osoitteesta: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet

Kouluvierailut jatkuvat syksyllä 2019

Dihtosis-hanke jatkuu kesään 2020 saakka. Saamelaisaiheiset kouluvierailut jatkuvat syksyllä 2019. Uusia kouluvierailijoita tullaan rekrytoimaan alkusyksyn aikana. Uusia vierailijoita toivotaan mukaan hankkeeseen erityisesti pääkaupunkiseudun alueelta. Hankkeen toisessa osassa toteutetaan vierailuiden lisäksi saamelaisuutta käsittelevä seppo-mobiilipeli, jota tarjotaan kouluille ympäri Suomen. Peli lanseerataan vuoden 2020 kansallispäivän alla.

Lisätietoja:

Elli-Marja Hetta
Vs. nuorisosihteeri
010 839 3134, 050 382 5179
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi

Anna palautetta Saamelaisnuorten taidetapahtumasta 2019!

Saamelaisnuorten taidetapahtumasta on kulunut nyt kuukausi. Palautetta tapahtumasta kerätään Webropolissa keskiviikkoon 22.5. klo 12.00 saakka.

Tapahtuman järjestäjät ottavat mielellään vastaan palautetta tapahtumaa koskien – mikä oli hyvin, mitä voisi tehdä ensi kerralla paremmin? Voitte kirjoittaa palautteenne omin sanoin ja antaa myös ihan konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi työpajoista, joita toivoisitte taidetapahtumaan tuleville vuosille.

Palautelomake löytyy täältä:

https://link.webropolsurveys.com/S/085FA4F661795DB9

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto: Jäämeren rata uhkaa tulevaisuuttamme

Jäämeren rata nousi eilen jälleen otsikoihin, kun Angry Birdsistä tunnettu Peter Vesterbacka allekirjoitti aiesopimuksen ratahankkeen vetämisestä. Vesterbacka hehkutti junan kulkevan Rovaniemeltä Kirkkoniemeen mahdollisesti jo viiden vuoden päästä. Lapin Liiton hallitus on juuri päättänyt jatkaa radan maakuntakaavaan kaavoittamisen jatkamista ja lappilaiset poliitikot ovat intoilleet radan hyödyttävän koko Lappia. Sen sijaan saamelaisten oikeudenhaltijuus on sivuutettu. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous ilmaisevat saamelaisten virallisen kannan, joka on yksiselitteinen “EI JÄÄMEREN RATAA SAAMENMAALLE”. Myös kansallinen ja kansainvälinen oikeus tukee saamelaisia, ja erityisesti perustuslaki estää hankkeen sisältämänsä saamelaiskulttuurin heikentämiskiellon nojalla.

Olemme juuri viime viikolla tavanneet Lapin liiton edustajia, jotka vakuuttelivat, että radan tullessa se ei häiritse meidän elämäämme. Rata on nyt siirretty yksityisiin käsiin ja liike-elämän ehdoille. Millä tavalla Lapin liitto, Lapin poliitikot tai kukaan muukaan aikoo varsinkaan nyt suojella meidän elämäämme?

Meille perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, ovat edelleen tärkeitä ja merkityksellisiä elinkeinoja pohjoisessa. Puhdas, terve ja monimuotoinen luonto siihen perustuvine maankäyttöineen on saamelaisuuden elinehto, vaikka kaikki saamelaiset eivät harjoitakaan esimerkiksi poronhoitoa. Poronhoidossa saamen kielet ovat arkikieliä niissäkin paikoissa, joissa saamen kieli on uhanalainen. Merkitys yhteenkuuluvuuden, kulttuurin, syrjäkylien elämän ja kielten säilymisen kannalta on korvaamaton. Moni saamelaisnuori haluaisi edelleen jatkaa sukupolvelta toiselle siirtyvässä elinkeinossa, joka on enemmän kuin ammatti. Se on elämäntapa.

Poronhoidon elinehdot pohjoisessa perustuvat vapaaseen laidunnukseen, jossa poroja siirretään satojen tai tuhansien porojen tokissa laitumilta toisille vuodenkierron mukaan. Pakotatteko meidät työntämään poromme junan alle? Millaisen tunnelin tai sillan ajattelitte mahduttavan tuhat poroa radan toiselle puolelle? Kuka järjestää mielenterveysapua niille poronhoitajille, jotka jäävät poronhoidon elintilan kapenemisen vuoksi toimettomiksi? Missä kalastamme, kun radan tuoma teollisuus on pilannut kalavetemme? Vesterbacka vakuuttelee, että asiat selviävät keskustelemalla (Yle 9.5.2019). Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto toteaa, ettei Jäämeren rata ole keskustelu- vaan neuvotteluasia, jonka Suomen lainsäädäntökin vahvistaa.

Rata on nykyisellään useiden selvitysten mukaan myös taloudellisesti kannattamaton. Vesterbacka korosti Ylen haastattelussa (9.5.2019) radan vaikutuksia matkailulle. Me paikalliset kuitenkin tiedämme, ettei pohjoisessa riitä matkustajia julkiselle liikenteelle. Aasian turistit eivät tule junalla vaan lentämällä vuoden ainoalle viikon mittaiselle lomalleen. Matkailua tulisi muutenkin kehittää alueella eksklusiivisen, luonnon kannalta kestävän matkailun ehdoin. Ratahanketta yritetään viherpestä ekologisen junamatkailun riemuvoittona, vaikka kannattavaksi sen saisi selvitysten mukaan vain suuremmilla kaivos- tai metsäteollisuuden hankkeilla rahtimäärien suurentamiseksi öljy- ja kaasukuljetuksista puhumattakaan. Ulkomaalaisella rahoituksella tehtävä Jäämeren rata ei ole ainakaan meitä paikallisia varten eikä paikallisten hallinnassa. Miten lappilaiset hyötyisivät siitä, että alue tyhjennetään luonnonvaroista ohi kiitävän junan avulla?

Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto näkee Jäämeren radan klassisena esimerkkinä suomalaisesta ja vihreästä kolonialismista. Emme ole unohtaneet esimerkiksi Tenon sopimusta tai Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden mielivaltaista rakentamista, jolloin 600 ihmisen koti hukutettiin veden alle. Nyt riittää. Saamelaisnuoret suojelevat ja puolustavat Saamenmaata, sen maita ja vesiä, sen ihmisiä ja elinehtoja.

Saamelaiskäräjien Nuorisoneuvosto

 

Kuva: Kevin Francett

Saamelaiskäräjät osallistuu YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin (UNPFII) New Yorkissa

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen osallistuvat YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin (UNPFII) 22.4.-3.5.2019. Foorumin 18. istunnon pääteemana on perinteinen tieto (Traditional knowledgeGeneration, transmission and protection). 

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen osallistuu foorumiin 22.-27.4. ja II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 23.4.-2.5. Tänä vuonna foorumissa nostetaan pääteeman lisäksi esille YK:n alkuperäiskansojen kielten vuosi.  

Odotan tältä vuodelta hyviä keskusteluita erityisesti alkuperäiskansojen osallistumisoikeudesta YK:hon. Osallistumisoikeus on yksi meidän pääprioriteeteistamme YK:ssa tällä hetkellä, kertoo II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistumisesta foorumiin. 

Foorumiin osallistuu Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjät sekä lukuisia saamelaisyhdistyksiä Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Alkuperäiskansojen edustajat järjestävät pysyvän foorumin aikana perinteisesti monia sivutapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on kiinnittää huomiota ja jakaa tietoa alkuperäiskansoja koskettaviin ajankohtaisiin teemoihin. 

YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues, UNPFII) on vuonna 2000 perustettu YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (Economic and Social Council, ECOSOC) alainen neuvoa-antava toimielin, johon kuuluu 16 itsenäistä asiantuntijajäsentä. Hallitukset nimittävät kahdeksan jäsentä ja alkuperäiskansat kahdeksan jäsentä.  

Foorumin tehtävänä on nostaa keskusteluun alkuperäiskansoja koskevia kysymyksiä erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, kulttuurin, ympäristökysymysten, koulutuksen, terveyden ja ihmisoikeuksien alueelta. Pysyvä foorumi antaa suosituksia sekä toimii keskeisenä foorumina valtioiden, alkuperäiskansojen sekä YK:n erityisjärjestöjen väliselle vuoropuhelulle. Se kokoontuu istuntoonsa kerran vuodessa YK:n päämajassa New Yorkissa. Saamelaiskäräjät osallistuu pysyvän foorumin istuntoihin joko osana Suomen valtion valtuuskuntaa tai itsenäisesti. 

https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/unpfii-sessions-2/18-2.html 

 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Čearpmahat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan

Vuotsolaisten nuorten teatteriryhmä Čearpmahat lähtee edustamaan saamelaisnuoria valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan Jyväskylään toukokuussa. Ryhmässä on yhteensä neljä nuorta ja sen ohjaajana toimii Mathis Ole Vars. Tuomaristo kehui ryhmän esitystä erityisesti sen selkeästä kokonaisuudesta.

Inarin Sajoksessa keskiviikkona ja torstaina 10.-11.4. järjestetty Saamelaisnuorten taidetapahtuma oli menestys. – Tapahtumaan ei koskaan ole osallistunut niin suurta joukkoa saamelaisnuoria kuin nyt, kertoo tapahtuman pääjärjestäjänä toiminut Anna Lumikivi. – Mukana oli lapsia ja nuoria kaikista saamelaisten kotiseutualueen kouluista ja lisäksi Helsingistä ja Rovaniemeltä. Oli mahdottoman hieno, värikäs ja vauhdikas päivä, mistä huolimatta kaikki meni hienosti ja myös tuloaulaan rakennetuissa työpajoissa ja tarinalaavussa riitti kävijöitä.

Saamelaisnuorten taidetapahtuman pääteemana oli teatteri, johon osallistui yhteensä 12 saamenkielistä näytelmää. Lisäksi nähtiin Helsingin Pasilan saamenluokkalaisten joikuesitys, joka ihastutti sekä yleisöä että tuomareita. Kaikki esitykset olivat hienoja ja hyvin valmisteltuja, ja tuomareilla oli vaikea tehtävä valita palkittavia ryhmiä.

Tapahtumassa palkittiin stipendillä Karigasniemen koulun 13-vuotias oppilas Aslak Pieski, joka maalasi taidetapahtuman julisteeseen ja postikortteihin painetun ja paljon ihailua saaneen poroaiheisen kuvan.

Valtakunnalliseen Teatris-tapahtumaan lähtevä Čearpmahat-ryhmä voitti esiintymismatkan lisäksi palkinnoksi 300 euron stipendin. Ryhmään kuuluvat Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-tapahtuma järjestetään Jyväskylässä 24.-26. toukokuuta.

Lisäksi seuraavat ryhmät palkittiin stipendein:

1) Pasilan peruskoulun saamenluokkalaisten Diidamáilbmi esityksestään Arvečalmmit, jonka oli ohjannut Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Hetasta (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Sevettijärveltä (100 €)
4) Davvinásttit – Boahttedolin, Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Karigasniemeltä (100 €)
5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Utsjoelta (100 €)

 

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuomareina toimivat elokuvaohjaaja Katja Gauriloff, näyttelijä Anni-Kristiina Juuso sekä näyttelijä/saamenkielisen lasten TV-ohjelman tuottaja Heli Huovinen.

 

Lisätietoja:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Tapahtuman hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019