Miten huomioida saamelaisten kansallispäivä?

Nuorisoneuvoston Dihtosis-hanke yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa tarjoaa kansallispäiväksi seuraavia materiaaleja. Materiaalimme avulla voit viettää juhlapäivää saamelaiskulttuuriin tutustuen ja syventyen.

Sukellus saamelaiskulttuuriin-mobiilipeli 

Seppo-pelialustalla pelattava saamelaisaiheinen mobiilipeli on suunnattu yläkoulun lisäksi toisen asteen opiskelijoille. Peli auttaa oppilaita ympäri Suomen oppimaan ja oivaltamaan saamelaisuudesta ja saamelaiskulttuurista ja se käsittelee mm. saamelaisten historiaa, nykypäivän ilmiöitä ja henkilöitä, saamenpukua, kulttuurista omimista sekä perinteisiä elinkeinoja.  Seppo-mobiilipelin tavoite on innostaa kasvattajia, opettajia ja valmentajia opettamaan lapsille ja nuorille saamelaisista ja saamelaiskulttuurista.  Peli sisältää perustietoa saamelaisista sekä soveltavia ja syventäviä harjoituksia. Pelin kautta nuoria kannustetaan toimimaan itse ja luomaan aiheesta omia mielipiteitä sekä keskustelemaan niistä yhdessä toisten nuorten kanssa. Maksuton peli tilattavissa Nuorten Akatemian nettisivuilta.

Kouluvierailut

Yläkouluille suunnatut työpajat johdattelevat nuoret pohtimaan saamelaisuutta eri näkökulmista. Työpajat tarjoavat faktaa ja oivalluksia ja niissä nuoret pääsevät keskustelemaan aiheesta toiminnallisten harjoitusten avulla. Työpajaohjaajat ovat aiheeseen koulutettuja saamelaisia nuoria. Kouluvierailu on maksuton. Tilaa kouluvierailu: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Kesto: 75 tai 90 min
Kohderyhmä: yläkoulut
Kouluvierailualueet: pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sekä Rovaniemi ja näiden lähiseudut.

Dihtosis-menetelmäpakka

Dihtosis-menetelmäpakka, jonka avulla opettaja tai ohjaaja voi itse vetää saamelaisaiheisen työpajan tai oppitunnin nuorten kanssa. Harjoitukset on suunnattu yläkoulujen lisäksi alakoulun ylemmille luokille sekä toiseen asteen oppilaitoksille. Pakka pdf-versiona netissä tai voi myös tilata maksutta linkin takaa.  Pakkaa saatavilla suomeksi ja ruotsiksi.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Aamunavaus

Saamelaisaiheinen tietovisa-aamunavaus, jota voi käyttää teemaan virittäytymisessä erityisesti  saamelaisten kansallispäivän (6.2.) juhlistamiseen  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

Dihtosis – tietopaketti Saamelaisista: https://nuor.fi/dihtosis/etusivu-dihtosis/

 

Hyvää saamelaisten kansallispäivää kaikille!

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. 

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2020 klo 11-15. Tule tutustumaan Saamelaiskäräjien toimintaan!

Saamelaiskäräjien yleinen toimisto, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto sekä saamen kielen toimisto esittäytyvät Sajoksessa. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan.

» Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com
» Tunti saamea kaikille! – Avoimet oppitunnit 5.2.

Saamelaisten kansallispäivän 6.2. ohjelma Inarissa

Tervetuloa kaikille!

kello 7.00 alkaen
Yle Sápmi lähettää saamenkielistä ohjelmaa kolmella saamen kielellä.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Lipunnosto ja Saamen suvun laulu, SIIDA

9-17 Siidan näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Inarin koulun saamenluokat laulavat, näyttelevät ja tanssivat.
• Yhteislaulu ja musiikkia, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu
• Filmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus

10.30-13
Saamelaisten kansallispäivän lounas, Inarin SEURAKUNTAKOTI, Sámi Soster ry ja Inarin seurakunta

11-15 SAJOS
• Saamelaiskäräjien avoimet ovet. Saamelaiskäräjät tarjoaa vieraille juhlakahvit.
• Saamelaisarkiston avoimet ovet

12 ”Laulujoutsenen siivin – Kirjailija Yrjö Kokon jalanjäljillä”, Yrjö Kokko -seura / Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uudistuu 2020-2022, SIIDAN auditoriossa

12.30 Saamelaista perintöä säilyttäen, pop up -näyttelyn avajaiset, SIIDAN yläaulassa

13– Piispanmessu, Inarin saamelaiskirkko, Inarin srk
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla, Sámi Soster ry ja Inarin srk

18 Elokuvailta, SAJOS
Näytös järjestetään yhteistyössä Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen Visuálalaš Sápmi-Leader hankkeen kanssa.

  • Siuttajoen erotus 2019, kesto 02´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Čáhcerávga 2019, kesto 05´, Suvi West, Sápmi / Suomi
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, kesto 07´, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norja
  • Jearrat máttaráhkus 2019, kesto 04´, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suomi
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, kesto 09´, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norja
  • Bántafáŋga 2019, kesto 04´, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norja
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, kesto 03´, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suomi
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, kesto 12´, Heli Valkama, Sápmi / Suomi
  • Giitu giitu 2019, kesto 06´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja
  • Sámás muinna 2019, kesto 03´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 09´, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suomi
  • Ribadit 2019, kesto 10´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja

     

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Sukella saamelaiskulttuuriin mobiilipelin muodossa

Nuorisoneuvosto julkaisee yhdessä Nuorten Akatemian kanssa Sukellus saamelaiskulttuuriin –mobiilipelin. Pelin avulla pyritään lisäämään tietoisuutta saamelaiskulttuurista eri näkökulmien kautta.

Seppo-pelialustalla pelattava saamelaisaiheinen mobiilipeli on suunnattu yläkoulun lisäksi toisen asteen opiskelijoille. Peli auttaa oppilaita ympäri Suomen oppimaan ja oivaltamaan saamelaisuudesta ja saamelaiskulttuurista ja se käsittelee mm. saamelaisten historiaa, nykypäivän ilmiöitä ja henkilöitä, saamenpukua, kulttuurista omimista sekä perinteisiä elinkeinoja.

Seppo-mobiilipelin tavoite on innostaa kasvattajia, opettajia ja valmentajia opettamaan lapsille ja nuorille saamelaisista ja saamelaiskulttuurista.  Peli sisältää perustietoa saamelaisista sekä soveltavia ja syventäviä harjoituksia. Pelin kautta nuoria kannustetaan toimimaan itse ja luomaan aiheesta omia mielipiteitä sekä keskustelemaan niistä yhdessä toisten nuorten kanssa.

“Seppo-pelin suunnitteluun on osallistettu saamelaisnuoria esimerkiksi työpajojen muodossa. Nuoret ovat vaikuttaneet pelin menetelmien valintaan sekä pelin sisältämiin teemoihin ja aiheisiin. Peli julkaistaan sopivasti ennen Saamelaisten kansallispäivää 6.2. ja se on hyvä tapa tutustua ja syventyä saamelaiskulttuuriin yhdessä hankkeen muiden materiaalien kanssa”, kertoo nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta pelistä.

Maksuton peli on tilattavissa Nuorten Akatemian nettisivuilta.

Dihtosis- tietopaketti saamelaisista

 

Dihtosis -hanke on Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien nuorten tietoisuutta saamelaisista. Tiedon ja hankkeen materiaalien avulla pyritään nostamaan saamelaiset ja saamelaiskulttuuri osaksi nuorten arkitietoa. Aiheen innostava käsittely ehkäisee samalla saamelaislapsiin ja –nuoriin kohdistuvaa syrjintää, ja vahvistaa saamelaisalueen ulkopuolella asuvien saamelaisnuorten identiteettiä.  Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Lisää Dihtosis -hankkeesta

 

Lisätietoja:

Vs. nuorisosihteeri, Saamelaiskäräjät, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Projektipäällikkö, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Hae mukaan tai esitä jäsentä  saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon 2020-2021

Haemme nuorisoneuvostoon mukaan aktiivisia, saamelaisasioista kiinnostuneita nuoria ympäri Suomen. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä. Saamen kielen taito on toivottavaa. Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nuorisoneuvoston jäsenten ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.

Nuorisoneuvostoon valitaan seitsemän varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee olla 18–28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria. Lisäksi neuvostoon valitaan viisi pysyvää asiantuntijaa. Asiantuntijajäsenten tulee valituksi tullessaan olla 15–17-vuotiaita. Nuorisoneuvosto tekee saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä, ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.

Voit hakea mukaan tai ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18–28-vuotiaita saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15–17-vuotiaita saamelaisnuoria. Ehdotukset perusteluineen voi lähettää 1.12.2019 mennessä sähköpostitse nuorisosihteerille osoitteeseen elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

tai postitse

Nuorisoneuvosto
Sajos, 998700 Inari

Voit täyttää myös hakulomakkeen.

Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan nuorisoneuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta. Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria.

Nuorisoneuvoston toimintaan voit tutustua lisää täällä www.nuor.fi

Lisätietoja

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja käännetty kolmelle saamen kielelle

Väestöliiton nuorille suunnattu seksuaalisuuden sanakirja on käännetty pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielelle ja julkaistu Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toimesta.

Seksuaalisuus on yksi tärkeä osa ihmisen kehitystä. Seksuaalisuuteen liittyvät asiat ovat olleet tabu erityisesti saamelaisyhteisössä. Niistä on voinut olla hankala puhua, eikä uusille aiheeseen liittyville sanoille ole välttämättä ollut saamenkielistä vastinetta. Sanakirjojen avulla rohkaisemme saamelaisnuoria käyttämään omaa äidinkieltään. Sanakirjojen kääntämisessä on myös ajateltu saamenkielisen seksuaalivalistuksen tarpeita.

”Sanakirjan valmistumista on odotettu ja on hienoa, että saimme ne julkaistua juuri YK:n alkuperäiskansojen kielten vuonna. Toivomme, että seksuaalisuuden sanakirja tulee laajaan levitykseen ja otetaan rohkeasti käyttöön. Toiveena on myös, että seksuaalisuudesta voidaan puhua helpommin, kun sille löytyy sanat omalla kielellä”, iloitsee nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on pohtinut Väestöliiton blogissa saamenkielisen seksuaalisanakirjan merkitystä.  ”Tarvitsemme seksuaalisuutta kuvaavia sanoja saameksi. Sanasto tukee saamen kielen oppimista – onhan kieli ikkuna kulttuuriin. Saamelaisnuoret tarvitsevat oman sanakirjan seksuaalisanastolle, sillä tiedon saaminen omalla kielellä on merkityksellistä. Sanat antavat välineen ilmaista itseä terveellä tavalla, minkä vuoksi saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja on merkittävä ja kaivattu lisä. Saamenkielinen seksuaalisuuden sanakirja tarjoaa myös aikuisille keinoja ottaa asioita esille jälkikasvun kanssa”, pohtii Rahko.

Sanakirjojen kääntämiseen kuului paljon terminologiatyötä, sillä kaikkia sanakirjassa olevia sanoja ei vielä ole käytössä tai normitettu.  Sanakirjojen käännökset ovat valmistuneet kovan työn tuloksena vuosien 2018 ja 2019 aikana. Kääntämistyössä tehtiin tiivistä yhteistyötä Sámi Giellagáldun kanssa.

“Olen erittäin tyytyväinen, että saamme koltansaamen kieleen uutta seksuaalisanastoa. Sanoja on ollut entuudestaan vähän, jonka vuoksi jo pelkästään kääntäminen on ollut haasteellista. Haasteellisuudesta kertoo jo se, että käsiteltävään sanalistaan kertyi yhteensä 441 sanaa, joita olemme koltansaamen kielijaoston kokouksissa käsitelleet. Seksuaalisuuteen liittyvistä asioista ei ole ennen keskustelu ja se näkyi myös käytännön kielityössä: käännöksiä on ollut vaikea löytää ja paljon on käytetty suoraan lainasanoja. Joillekin sanoille on ollut paljon vaihtoehtoja, joiden pienistä merkityseroista olemme etsineet tietoa.” kertoo koltansaamen kielityöntekijä Mervi Semenoff  sanakirjojen kääntämisprosessista.

Jo yli 10 vuotta sitten Väestöliitto huomasi, että nuoret kysyivät paljon seksuaalisuuteen ja seksiin liittyviä sanoja, käsitteitä ja määritelmiä. Sanakirjan avulla haluttiin selkiyttää seksuaalisuuteen liittyvää termistöä, jotta aiheesta puhuminen helpottuu. Sen avulla haluttiin vaikuttaa siihen, että nuoret saavat asianmukaista tietoa, joka on omiaan murtamaan seksuaalisuuteen liittyviä tabuja ja myyttejä. Seksuaalisuuteen liittyviä käsitteitä ja määritelmiä on paljon ja uusia syntyy koko ajan. Siksi sanakirjaa on tärkeää uudistaa tasaisin väliajoin, kertoo Väestöliiton asiantuntija Sari Hälinen.

Tutustu seksuaalisuuden sanakirjaan suomeksi, pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.

Nuorisoneuvoston jäsen Niila Rahko on kirjoittanut Väestöliiton blogiin ajatuksistaan seksuaalisuuden sanakirjoista. Lue lisää https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

Lisätietoja

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, asiantuntija Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

 

     

 

Saamenkielinen nuorten tieto- ja neuvontasivusto avautuu

Kolmella saamen kielellä ja suomen kielellä ilmestyvät sivut on tuottanut Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto.

”Iloitsemme, että pääsemme saamen kieliviikon kunniaksi avaamaan uudet sivut. Sivuiltamme löydät muun muassa tietoa nuorisoneuvostosta ja sen toiminnasta, saamelaisnuorten tieto- ja neuvontapalveluita ja videoblogeja. Myöhemmin pääset myös kirjoittelemaan keskustelufoorumille”, kertoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen.

Sivuston sisällöt on suunnattu erityisesti saamelaisnuorille. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa myös yleisesti kaikille esimerkiksi Dihtosis- tietopaketin muodossa. Sivujen teema on yhteisöllisyys. “Haluamme, että nämä sivut ovat kaikkia saamelaisnuoria varten, missä ikinä he asuvatkaan. Toivotamme saamelaisnuoret tervetulleeksi osallistumaan myös sisällöntuotantoon tekstien, kuvien ja videoiden kautta”, Risten Mustonen kertoo.

Nuorten tieto- ja neuvontatyö on ehkäisevää nuorisotyötä, joka tarjoaa tietoa, ohjausta ja neuvontaa erilaisissa nuorten elämään liittyvissä kysymyksissä ja tilanteissa. Työmuodolla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja hyvinvointia ja ne perustuvat nuorten tiedon ja tuen tarpeisiin.

Osana sivustoa ovat myös nuorisoneuvoston uudistuneet sivut. Sivustolta pysytyt tutustumaan nuorisoneuvoston toimintaan ja seuraamaan minkälaista toimintaa neuvostolla on nyt ja tulevaisuudessa. Sivusto aukeaa keskiviikkona 23.10. osoitteessa www.nuor.fi.

Tieto- ja neuvontasivustoa kehitetään jatkuvasti. Otamme vastaan sisältöideoita. Jos sinulla on ideoita sivuston sisällöstä, ota yhteyttä hanketyöntekijäämme.

Sivut ovat osa DigiÁrran-hanketta, joka on nuorisoneuvoston ja Aluehallintoviraston yhteistyötä.

Lisätietoja:

Kati Eriksen
DigiÁrran-hanke
Saamelaiskäräjät
kati.eriksen(at)samediggi.fi

Saamenkieliselle nuorten vapaa-ajantoiminnalle on tarvetta kaikissa saamelaisalueen kunnissa

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston De! -hankkeessa saatujen kokemusten perusteella saamenkieliselle nuorten vapaa-ajantoiminnalle on tarvetta kaikissa saamelaisalueen kunnissa. Toiminta vaatii juurruttamista etenkin niissä syrjäisemmissä kylissä, joissa ei aiemmin ole ollut minkäänlaista toimintaa nuorille. Nuorisoneuvoston hankeen toiminta päättyi 30.8.2019.

Hankkeessa järjestettiin mm. matalan kynnyksen nuorteniltoja sekä jalkauduttiin isompien tapahtumien yhteyteen kuten Saamelaisnuorten taidetapahtumaan ja Ijahis idja-festivaaleille. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 24 tapahtumaa, joissa on ollut yhteensä 945 osallistujaa.   Tapahtumissa nuoria on rohkaistu käyttämään saamen kieliä uusissa ympäristöissä ja pitämään yhteyttä alueen muihin saamenkielisiin nuoriin yli kuntarajojen.

De!-Hankkeen aikana on luotu tiivis yhteistyöverkosto Utsjoen, Inarin ja Sodankylän alueiden nuorisotyön toimijoiden kesken ja osallistuttu Inarin alueen ehkäisevän päihdetyön Selvä Peli-toimintaan. Hankkeen myötä nuorisoneuvosto pystyi osallistumaan konkreettisesti Selvä Peli-toimintaan ja ensimmäistä kertaa Suomen puolella järjestämään myös saamenkielistä ehkäisevää päihdetyötä nuorille. Hankkeessa on myös tehty yhteistyötä saamelaisyhdistysten, kuten Sámi Siida ry:n, Vuotson saamelaisyhdistyksen, Kolttakuttuurisäätiön, Kolttien kyläkokouksen ja Sámi Duodji ry:n kanssa. Projekti on tehnyt yhteistyötä myös Leader-rahoitteisen Youth Activator Network-hankkeen kanssa.  Yhteistyötä tehtiin myös eri saamelaistapahtumien ja niiden järjestäjien kanssa.

“Hankkeen aluksi toteutimme nuorille suunnattu webropol-kysely pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi. Kyselyn avulla kartoitettiin nuorten toiveita saamenkielisen vapaa-ajantoiminnan suhteen. Kyselyyn tuli 43 vastausta. Lisäksi kävimme kouluvierailulla Sevettijärvellä, jotta pääsimme kuulemaan koltansaamenkielisten nuorten toiveita. Näiden vastausten perusteella lähdettiin yhteistyöverkostossa toteuttamaan nuorten ideoita paikallinen kielitilanne ja resurssit huomioiden”, kertoo De!-hankkeen projektityöntekijänä työskennellyt Tuuli Miettunen.

Nuorisoneuvosto jatkaa yhteistyötä saamelaisalueen nuorisotyöntekijöiden ja Selvä Peli-verkoston kanssa. Nuoria kannustetaan omaehtoisen toiminnan järjestämiseen tarjoamalla heille esimerkiksi pelejä ja muuta materiaalia lainaan. Materiaaleja voidaan jatkossa lainata myös yhdistyksille, jos ne haluavat järjestää saamenkielistä toimintaa nuorille.

“Iloitsemme siitä, miten paljon hanke on tavoittanut nuoria ja kuinka monipuolista toimintaa olemme pystyneet tarjoamaan ja näin toiminnallamme vastaamaan nuorten omiin toiveisiin. Hanke on osoittanut, että saamenkieliselle nuorisotyölle ja sen vakiinnuttamiselle on suuri tarve. Nuorisolain 8 §:n mukaan nuorisotyö kuuluu kuntien tehtäviin. Hankkeen aikana luotujen yhteistyöverkostojen kautta on hyvä jatkaa kuntien kanssa toimivaa yhteistyötä ja edistää saamenkielistä nuorisotyötä”, nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen toteaa.

Hankkeen tarkoituksena on ollut kartoittaa saamelaisalueen kotiseutualueella sekä muualla Suomessa saamenkielisten vapaa-ajan toimien tarve ja toteuttajat sekä innostaa eri toimijoita tuottamaan saamenkielistä nuorisokulttuuria. Yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut eri toimijoiden verkostoituminen. Hankkeessa on mallinnettu erilaisia vapaa-ajantoimintoja Utsjoen, Inarin ja Sodankylän kuntien alueella.

De!-hanketta rahoitti Leader Pohjoisin Lappi ja hanke toteutettiin ajalla 1.10.2018-30.8.2019.

Lisätietoja

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

 

 

Saamelaisteemaiset kouluvierailut ovat tilattavissa lukukaudelle 2019-2020

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on kouluttanut uusia kouluvierailijoita mukaan toimintaan. Yhteensä 14, vanhaa ja uutta, kouluvierailijaa kiertävät tilauksesta Suomen kouluja. Lukukauden 2019-2020 kouluvierailut ovat suunnattu yläkouluille ja tilattavissa ajalle 17.9.2019-31.5.2020.

Saamelaisteemaisia kouluvierailuita voi tilata pk-seudulle, Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Ouluun, Rovaniemelle sekä niiden lähialuelle. Vierailun kesto määräytyy oppilaitoksen oppituntien pituuden mukaan. Oppitunti koostuu lyhyestä info-osuudesta sekä toiminnallisista harjoituksista. Tuntien aikana oppilaat pääsevät syventymään teemaan yhdessä tehden, keskustellen ja pohtien. Vierailut ovat oppilaitoksille maksuttomia. Kouluvierailun oppilaitokseesi voit tilata osoitteesta: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Dihtosis-hanke on Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke, jonka tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Hanketta rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

 

Lisätietoja:

Projektityöntekijä, Saamelaiskäräjät, Minna Lehtola 040 650 3620 minna.lehtola(a)samediggi.fi

Projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Dihtosis-hanke pyrkii lisäämään nuorten saamelaistietoisuutta

Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI (European Commission against Racism) on antanut Suomelle jälleen suosituksia rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaiselle työlle. Tuoreessa raportissaan komissio toi esiin huolensa muun muassa saamelaiskulttuurin vähäisestä tuntemuksesta Suomessa. (Yle 12.9.) Raportissa mainitaan myös, että saamelaistietoisuutta tulisi lisätä kouluissa ja valtaväestön keskuudessa erilaisin kampanjoin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian yhteishanke Dihtosis on pyrkinyt omalta osaltaan vastaamaan tähän tarpeeseen ja kasvattamaan suomalaisten nuorten ja oppilaitosten tietämystä saamelaisista. Hankkeen myötä on syntynyt tietoa täynnä oleva menetelmäpakka, jonka avulla opettajat voivat vetää saamelaisteemaisia oppitunteja itse. Lisäksi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Nuorten Akatemia ovat kouluttaneet kouluvierailijoita, jotka ovat vierailleet oppilaitoksissa ympäri Suomen. Kouluvierailijat ovat saamelaisnuoria.

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella toteutunut hanke otettiin alkuvuodesta ilolla vastaan, ja tarjolla olleet kouluvierailut varattiin loppuun hetkessä. Voimakas vastaanotto kertoi kuitenkin juuri siitä, mitä ECRIn raporttikin peräänkuuluttaa: saamelaistietoisuutta ei ole tarpeeksi. Opetusmateriaaleissa saamelaisuutta sivutaan ehkä vain muutamalla lauseella. Yhden kouluvierailun aikana nuoren saamelaistietoisuus voikin kasvaa merkittävästi.

Jatkamme työtä Dihtosis-hankkeen parissa suurella ilolla ja ylpeydellä, mutta sana ”hanke” paljastaa jo sen, että kyseessä ei välttämättä ole pysyvä toimintamalli. Siksi olisikin äärimmäisen tärkeää luoda pysyviä rakenteita, jotta lasten ja nuorten saamelaistietoisuus ei olisi erinäisten hankkeiden tai esimerkiksi kouluvierailujen saatavuuden varassa. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa, josta suomalaisen koululaitoksen tulisi voida kertoa tasavertaisesti kaikille suomalaisille nuorille.

 

Minna Lehtola, projektityöntekijä, Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, puh: 010 839 3132, minna.lehtola(at)samediggi.fi

Ulla Saalasti, projektikoordinaattori, Nuorten Akatemia, puh: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Nuorisoneuvosto Kuplat rikki- leirillä pääkaupunkiseudulla 28.8-1.9.2019

Kuplat rikki 2 -leiri järjestetään Helsingissä Östersundomin leirikeskuksessa 28.8-1.9.2019.  Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosta leirille osallistuu kolme saamelaisnuorta sekä ohjaajana nuorisosihteeri. Tulevan leirin teemoiksi nuoret ovat toivoneet yhdenvertaisuutta edistäviä teemoja sekä nuorten koulutukseen ja ammattiin liittyviä teemoja. Lisäksi yhtenä keskeisenä teemana on ympäristöasiat. Nuoret pääsevät myös tapaamaan mm. opetusministeri Li Anderssonin, ympäristöministeri Krista Mikkosen sekä opetushallituksen pääjohtajan Olli-Pekka Heinosen. Lisäksi on sovittu tapaamiset yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston ylitarkastajan Matti Jutilan kanssa sekä Suomen ympäristökeskuksen johtajan Eeva Furmanin kanssa.

”Odotan leiriltä etenkin, että pääsen tutustumaan uusiin nuoriin ja keskustelemaan nuoria puhuttelevista asioista kuten ilmastonmuutoksesta. Odotan leiriä innoissani, koska edelliskesän leiri oli todella onnistunut. Pääsemme leirillä tapaamaan opetusministerin ja myös ympäristöministerin. Toivon, että saamme tapaamisissa nostettua esille meille tärkeitä teemoja ja pääsemme vaikuttamaan”, kertoo  nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Ánte Veijola ajatuksistaan ennen leiriä. Nuorisoneuvoston edustajina Ánte Veijolan lisäksi ovat Marianne Ketola ja Jasmin Semenoff.

Kuplat rikki on  Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston , Helsingin-, Tornion nuorisoneuvostojen ja sekä Espoon ja Inarin nuorisovaltuustojen yhteishanke. Hankkeen tavoitteena on lisätä vaikuttajanuorten keskinäistä ymmärrystä, avartaa heidän näkemystään maansisäisien kulttuurien moninaisuudesta sekä vaikuttamismahdollisuuksista.

Hankkeen tiimoilta järjestettiin osallisuusleiri Inarin Vasatokassa kesällä 2018. Leirin ohjelmassa esiteltiin mm. pohjoisen ominaispiirteitä sekä pohjoisen luonnon erityisyyttä ja sen merkitystä  paikallisille. Sen lisäksi nuoret jakoivat toisilleen konkreettisia keinoja,  kuinka nuorten ääni erilaisin keinoin voidaan saada kuuluviin. Leirin tärkeänä tehtävänä oli antaa nuorille mahdollisuus suunnitella hankkeelle jatkoa. Leirillä syntyi nuorilta toivetta järjestää vastaavan tyyppinen leiri, jossa isännöivänä osapuolena olisi pääkaupunkiseudun nuoret.

Yhteistyötahot: Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto, Espoon nuorisovaltuusto, Tornion nuorisoneuvosto, Helsingin nuorisoneuvosto

Lisätietoja:

Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi