“Systeemi on pettänyt valtaväestönkin” – Dihtosis-hanke saamelaisiin liittyvän tietämättömyyden purkajana 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on osallistunut kollaboratiiviseen pro gradu -työhön, jossa tutkittiin Dihtosis-hankkeen vaikuttavuutta. Tutkimus osoittaa, että tietoa saamelaisista on liian vähän ja tästä johtuen saamelaiset ja saamelaisnuoret kokevat edelleen kiusaamista, rasismia ja vihapuhetta. Opettajat toivat esille, että Dihtosis-hanke on ennen kaikkea tarvittava työkalu opettajien arkeen sekä tärkeä apu myös opettajien tunnistamiin tiedon löytämisen ongelmiin. Lisäksi opettajat nostavat esille sen, että tietoa lisäämällä saamelaisten asemaa pystyttäisiin tietoisesti parantamaan. Dihtosis-hankkeen toiminta pureutuu näihin ongelmiin ja kiinnittää huomion myös siihen, kuinka niihin pureudutaan. 

Dihtosis-hankkeen työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet olivat gradun suunnitteluvaiheesta asti aktiivisesti mukana työssä. Tutkimuksen suuntaa ja kulkua suunniteltiin yhdessä työn linjasta haastattelukysymyksiin. Käytännössä työssä haastateltiin etänä 10 opettajaa, joilla oli ollut Dihtosis-kouluvierailu luokassaan. He valaisivat koulujen tilannetta saamelaisista kerrottavan tiedon saralla sekä jakoivat kokemuksiaan ja havaintojaan Dihtosis-hankkeesta. Osallistuneiden opettajien kirjo oli laaja: mukana oli luokanopettajia, kielten, historian, yhteiskuntaopin, maantiedon, äidinkielen ja elämänkatsomustiedon opettajia eri paikkakunnilta, sekä perusopetuksesta että lukion puolelta. Suurin osa kuului valtaväestöön, mutta mukana oli myös yksi saamelainen opettaja. Tämän lisäksi Dihtosis-hankkeen järjestäjät kertoivat hankkeen kulusta ja materiaaleista sekä omista kokemuksistaan hankkeesta.   

Opettajien arki on kiireinen ja monet eivät olleet itsekään oppineet saamelaisista, joten taustatyö, materiaalien kokoaminen ja saamelaisten nostaminen jää yksittäisten opettajien harteille. Vaikka aiheesta olisikin enemmän tietoa, moni opettaja oli epävarma siitä, miten he voisivat tuoda saamelaisia ja suhdetta valtioon kunnioittavasti esille ja välttää väärää tietoa. Myös suhtautumistavasta opettajan roolissa huolehdittiin—esimerkiksi piilo-oppimisen merkitystä korostettiin. Lisäksi osa koki poliittista painetta vaikenemiseen valtion vaitonaisuuden, tiettyjen puolueiden tai tarkkaavaisten vanhempien takia. Dihtosis-hankkeen koettiin tuovan näihin suurta apua ja sen nähtiin luovan ymmärrystä ja yhteyttä. Hankkeessa tuli opettajien mukaan myös konkreettisesti esille, että puhutaan nykypäivästä. 

Dihtosis-hanke itsessään perustuu tietoon noudattaen itsemääräämisoikeutta tiedosta ja siinä käytetään saamelaisen kasvatuksen menetelmiä. Hankkeessa on ollut alusta asti tärkeää, että annettava tieto ja sanasto on saamelaisten itsensä määrittämää. Tämä on näkynyt sekä projektin teko- ja suunnittelutavassa että tehtävissä. Dihtosis-hankkeen toiminnassa näkyvät myös ennakkoluuloja torjuvat ja rauhankasvatuksen menetelmät.  Empatia, osallistaminen, yhteyden luominen sekä ihmisoikeudet ja yksioikoisten identiteettikuvien rikkominen ovat keskeisiä hankkeen toiminnassa. Saamelaisnuoria osallistavan prosessin kautta valikoidut teemat ovat saamelaisista tärkeitä, ja ne luovat pohjaa myös yhteiskunnallisen keskustelun edistämiselle. Näin Dihtosis-hanke puuttuu sekä jatkuvan tietämättömyyden katkaisemiseen että vallitseviin valta-asetelmiin. 

Dihtosis-hankkeen puolelta haastatteluissa nostettiin esille hankkeen epävarma tulevaisuus ja rajalliset resurssit. Opettajien näkökulmasta hankeluontoisessa toiminnassa haasteena on se, että vain kiinnostuneimmat hyödyntävät sitä, ja siksi tasainen esille ottaminen vaatisi rakenteellisia muutoksia kirjoissa, opetussuunnitelmassa ja opettajien koulutuksessa.   Dihtosis-hankkeen toiminnalle toivottiin jatkoa, sillä aiheen katsottiin tarvitsevan myös tunteisiin vaikuttavaa ja toiminnallista materiaalia. Hankkeessa työpajoja vetäjät saamelaisnuoret ja se koettiin arvokkaaksi. Oppilaiden kannalta se, että viesti tulee saamelaisnuorilta koettiin paljon vaikuttavammaksi ja mielekkäämmäksi kuin perinteinen kirjaopetus.  

Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista (suomeksi) 

 Heinola, A. (2022). “Systeemi on pettänyt valtaväestönkin”—Dihtosis-hanke saamelaisiin liittyvän tietämättömyyden purkajana: Kollaboratiivinen tutkimus Dihtosis-hankkeesta ja opettajien toimijuuskontekstista dekolonisaation ja päivittäisen rauhan saralla [Tampere University]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137556/SuomHeinolaAnne.pdf?sequence=5&isAllowed=y     

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke on lisännyt saamelaistietoutta neljän lukuvuoden ajan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella. Hankkeen tavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista. Hankeaika päättyy 30.6.2022.  Lue lisää: www.dihtosis.fi  

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi määräaikaisen projektityöntekijän tehtävän

Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamenkielisen ja -kulttuurin mukaisen vapaa-ajan toiminnan kehittäminen yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa ja saamelaisnuorille kohdistetun nuorten vapaa-ajantoiminnan kiertueen suunnittelu ja toteuttaminen. Työ alkaa 15.8.2022 /tai sopimuksen mukaan ja kestää 4 kk.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 899,26 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työn sijaintipaikan mukaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää saamen kielen taitoa (saamelaiskäräjistä annettu asetus 1727/1995). Arvostamme kykyä itsenäiseen ja huolelliseen työskentelyyn, hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja sekä kokemusta projektityöstä.  Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Projektityöntekijä voi työskennellä myös etänä.

Hakemukset opinto- ja työtodistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön perjantaihin 15.7.2022 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?024bb73a

Lisätietoja tehtävästä antaa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi, puh. 040 7082 072 ja nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, puh. 050 3825 179.

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja nuorisoneuvoston toimintaan osoitteessa www.nuor.fi

Inarissa 23.6.2022                   

Saamelaiskäräjät

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2022 järjestetään syyskuussa Inarissa – lajeina musiikki ja runous

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään syksyllä 14.-15.9.2022 Inarissa, Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Tapahtuma on perinteisesti järjestetty keväisin, mutta tapahtumaa on siirretty koronatilanteen vuoksi.

Tapahtuman lajeina ovat musiikki ja runous. Lajeihin osallistutaan joko lavaesityksin tai toimittamalla itse tehty, sävelletty tai kirjoitettu musiikkikappale tai runo myöhemmin ilmoitettavalla tavalla. Musiikki- ja runoesitykset ja kirjalliset tuotokset arvostellaan erikseen omissa ikäsarjoissaan.

 

Sarjat:

Alle 10-vuotiaat, alle 16-vuotiaat ja 16–20-vuotiaat

  1. Musiikki: esiintyminen tapahtumassa ja/tai kirjallinen tuotos
  2. Runous: esiintyminen tapahtumassa ja/tai kirjallinen tuotos

 

Molemmissa lajeissa sallittuja ovat kaikki erilaiset musiikin ja runouden tyylilajit ja genret. Esitykset voivat olla yksin tai ryhmänä toteutettuja. Tapahtumassa voi esittää omia tai muiden tuottamia teoksia, mutta kaikkien esitysten ja itse tehtyjen tuotosten tulee olla saamenkielisiä (inarin-, koltan- tai pohjoissaame).

Lisätietoja tapahtumasta ilmoitetaan toukokuun aikana. Tapahtumaan ilmoittaudutaan elokuussa.

Taidetapahtuman järjestelyissä ovat mukana Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunta, nuorisoneuvosto, saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu sekä saamelaiset elokuva- ja musiikkikeskukset.

Tapahtuman järjestelyissä seurataan tarkasti koronatilannetta ja -turvallisuutta, minkä takia järjestäjät varaavat mahdollisuuden muutoksiin.

 

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi

 

www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com

Facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

#taaiđâtábáhtus #čeäppvuõđpeeiv #dáiddadáhpáhus #sntaidetapahtuma

Anni-Sofia Niittyvuopio jatkaa nuorisoneuvoston puheenjohtajana

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Anni-Sofia Niittyvuopio Karigasniemeltä ja varapuheenjohtajaksi Maria Mäkinen Jyväskylästä. Molemmat toimivat puheenjohtajistossa myös edellisellä kaksivuotis kaudella.

– On hienoa päästä jatkamaan hyvin alkanutta työtä saamelaisnuorten aseman parantamiseksi. Korona-ajan haasteista huolimatta nuorisoneuvosto saavuttanut hyvin vaalikauden alussa asettamiaan tavoitteita ja tehnyt työtä erityisesti ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen liittyen. Jatkamme työtä myös muiden nuorisopoliittisen kehittämisohjelman tavoitteiden parissa, sanoo nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Maria Mäkinen.  

Nuorisoneuvosto on havainnut pieniä muutoksia saamelaisnuorten asemassa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, mutta kokee tehtävää olevan vielä jäljellä. Nuorisoneuvosto näkee, että erityisesti saamenkielisen vapaa-ajan toiminnan eteen on tehtävää ja koronapandemia on korostanut sen merkitystä saamelaisnuorille. Työtä tehdään muun muassa tuottamalla sisältöä saamenkieliselle tieto- ja neuvontasivustolle.

– Nuorisoneuvosto on nostanut toimintaa läpileikkaavaksi pääteemakseen saamelaisnuorten vapaa-ajan tukemisen. Tätä tehdään selvittämällä saamelaisnuorten harrastustoimintaa ja saamenkielisen nuorisotyöntekijän palkkaamista Saamelaiskäräjille, mutta myös järjestämällä matalan kynnyksen toimintaa, kuten järjestämällä saamelaisnuorille kohdistettu kiertue nuorten vapaa-ajantoiminnan ja harrastustoiveiden kartoittamiseksi, kertoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

Nuorisoneuvosto aikoo vuoden 2022 aikana kiertää saamelaisalueella ja saamelaisalueen ulkopuolen ns. saamelaiskeskittymissä. Kiertue tehdään yhteistyössä paikallisten saamelaisyhdistysten ja kuntien nuorisotoimen kanssa. Nuorisoneuvosto käyttää kartoitusmateriaalia toimintansa kehittämiseen. Samalla nuorisoneuvoston toimintaa tehdään saamelaisnuorille tutuksi.

– Haluamme myös tarjota saamelaisnuorille turvallisen tilan keskusteluja yhteisön sisäisistä asioista. Meillä on viime vuodelta kokemusta niiden järjestämisestä ja saamelaisnuorilla on selkeä tarve niille, jatkaa Niittyvuopio.

Nuorisoneuvoston toimikauden 2022-2023 ensimmäinen kokous pidettiin 8.2.2022 ja asialistalla oli puheenjohtajiston valinnan lisäksi asiantuntijajäsenten valinta nuorisoneuvostoon. Saamelaiskäräjien työjärjestyksen mukaan nuorisoneuvosto voi valita neuvostolle kahdeksi vuodeksi kerrallaan enintään viisi pysyvää asiantuntijaa. Nuorisoneuvoston asiantuntijoiden tulee valituksi tullessaan olla 15–17-vuotiaita. Nuorisoneuvoston asiantuntijajäseniksi valittiin Mihku Näkkäläjärvi, Lilja Ljetoff, Tiia-Káren Alakorva, Marielle Näkkäjärvi ja Rosa-Máren Juuso.

Lisäksi nuorisoneuvosto tutustui Saamelaiskäräjien ja nuorisoneuvoston toimintaan sekä asetti ensimmäisiä jäseniä työryhmiin ja edustajia tapahtumiin.

Saamelaiskäräjien täyskokous asetti nuorisoneuvoston toimikaudelle 2022-2023 kokouksessaan 17.12.2021. Nuorisoneuvoston jäsenet ja varajäsenet toimikaudella 2022-2023.

Nuorisopoliittinen toiminta- ja kehittämisohjelma 2020-2023

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorisoneuvoston puheenjohtaja
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
010 839 3142

Elli-Marja Hetta, Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
010 8393134

Opitaan saamelaisista ja saamelaiskulttuurista Dihtosis-hankkeen video-oppituntien avulla  

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke julkaisee video-oppitunteja saamelaiskulttuurista. Saamelaisnuoret toimivat opettajina video-oppitunneilla johdattaen oppilaat saamelaiskulttuuriin eri näkökulmista.  Video-oppitunnit madaltavat kynnystä käsitellä saamelaisaiheita oppitunneilla, sillä ne on helppo ottaa käyttöön milloin vain. Videoita julkaistaan yhteensä kolme eri luokka-asteille.  

Tutustutaan saamelaiskulttuuriin on 4.–9.-luokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu video, jossa oppii perustietoa kulttuurista. Siinä tutustutaan tarkemmin saamenpukuun, saamelaismusiikkiin sekä elinkeinoihin.   

Saamen kansa ja kielet -video on suunnattu yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Siinä käsitellään saamen kieliä, saamelaisnuorten elämää sekä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toimintaa. 

Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video sukeltaa syvemmälle teemaan. Se on suunnattu toisen asteen oppilaille. Siinä käsitellään kulttuurista omimista, sulauttamispolitiikkaa sekä alkuperäiskansojen oikeuksia. Videota suositellaan katsottavaksi sen jälkeen, kun luokka on katsonut Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tai Saamen kansa ja kielet -videon. 

– Tarjoamme opettajien toiveesta tämän vuoden uutuutena video-oppitunteja saamelaiskulttuurista.  Video-oppitunti on opettajalle hyvin vaivaton tapa opettaa saamelaiskulttuurista. Videot ovat saamelaisnuorten toteuttamia ja niissä tarjotaan tietoa, jonka nuoret itse ovat nostaneet merkitykselliseksi, kertovat Saamelaiskäräjien nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta ja Nuorten Akatemian projektipäällikkö Ulla Saalasti.  

Myös kouluvierailut jatkuvat osana hanketta 

Video-oppituntien lisäksi Dihtosis tarjoaa suosittuja saamelaisnuoren vetämiä toiminnallisia etätyöpajoja aiheesta, sekä lähityöpajoja Oulun seudulle. Hankkeessa toimii kouluvierailijana tehtävään koulutettu saamelaisnuori. Työpajoja voi tilata ala- ja yläkouluun sekä toisen asteen oppilaitoksiin.  

Myös Dihtosis-menetelmäopas on päivitetty ja sen voi ladata pdf-muodossa hankkeen sivuilta. Menetelmäopas sisältää 18 harjoitusta saamelaiskulttuurin käsittelyyn luokassa. Hankkeessa on myös tuotettu kaksi pedagogista peliä saamelaiskulttuurista. Pieni peli saamelaisista on suunnattu 4–6-luokkalaisille. Peli tarjoaa perustietoa siitä, keitä saamelaiset ovat ja mitkä piirteet tekevät heidän kulttuuristaan ainutlaatuisen. Sukellus saamelaiskulttuuriin -pelissä mennään hieman pintaa syvemmälle. Se on suunnattu yläkouluille ja toiselle asteelle. Siinä käsitellään perustiedon lisäksi muun muassa alkuperäiskansoja, kulttuurista omimista sekä saamelaisten kokemaa syrjintää. Peli on saatavilla myös pohjoissaameksi.  

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke on välittänyt saamelaistietoa ja tarjonnut toiminnallisia työpajoja alakouluille, yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille jo kolmen vuoden ajan.  Hankkeen päätavoitteena on lisätä valtaväestöön kuuluvien lasten ja nuorten tietoisuutta saamelaisista ja saamelaiskulttuurista ja näin osaltaan ehkäistä saamelaisiin kohdistuvaa vihapuhetta ja syrjintää. Dihtosis-hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankeaika: 1.9.2021-30.6.2022.  

Lisätietoja:   

Saamelaiskäräjät  

Nuorisosihteeri  
Elli-Marja Hetta  
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  

Nuorten Akatemia  

Projektipäällikkö, Ulla Saalasti  
Puh. 040 567 4203  
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi  

Dihtosis-hankkeen materiaalit ja vinkit kansallispäiväksi 

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta!  

Dihtosis-hankkeen uutuutena tarjoamme video-oppitunteja saamelaisaiheen käsittelyyn. 

Video-oppitunnit saamelaiskulttuurista 

Video-oppituntien avulla opettaja voi käsitellä oppilaidensa kanssaan saamelaisaihetta silloin, kun se omiin aikatauluihin parhaiten sopii. Video-oppitunneilla saamelaisnuoret toimivat opettajina johdattaen oppilaat saamelaiskulttuuriin eri näkökulmista: He kertovat teemasta ja antavat oppilaille ohjeet harjoitusten tekemiseen.  

Videoita on kolme:  

Tutustutaan saamelaiskulttuuriin on 4.–9.-luokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille tarkoitettu video, jossa opitaan perustietoa kulttuurista. Siinä tutustutaan tarkemmin saamenpukuun, saamelaismusiikkiin sekä elinkeinoihin.  

Saamen kansa ja kielet -video on suunnattu yläkouluihin ja toisen asteen oppilaitoksiin. Siinä käsitellään saamen kieliä, saamelaisnuorten elämää sekä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston toimintaa.  

Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video sukeltaa syvemmälle teemaan. Se on suunnattu toisen asteen oppilaille. Siinä käsitellään kulttuurista omimista, sulauttamispolitiikkaa sekä alkuperäiskansojen oikeuksia. Videota suositellaan katsottavaksi sen jälkeen, kun luokka on katsonut Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tai Saamen kansa ja kielet -videon. 

Video-oppitunti on opettajalle hyvin vaivaton tapa opettaa kulttuurista. Videot toimivat siten, että opettaja laittaa videon pyörimään luokalleen ja pysäyttää sen, kun videolla näkyy paussi-symboli. Silloin oppilaat alkavat suorittaa tehtävää videolla annetun tehtävänannon mukaisesti. Kun tehtävä on luokassa tehty, opettaja laittaa videon jälleen pyörimään. 

Muu saamelaisaiheinen oppimateriaali – työpajat, menetelmäopas ja pelit saamelaiskulttuurista 

Video-oppituntien lisäksi Dihtosis tarjoaa suosittuja saamelaisnuoren vetämiä toiminnallisia etätyöpajoja aiheesta, sekä lähityöpajoja Oulun seudulle. Työpajoja voi tilata ala- ja yläkouluun sekä toisen asteen oppilaitoksiin. 

Sivuiltamme voi ladata päivitetyn Dihtosis-menetelmäoppaan, joka sisältää 18 harjoitusta saamelaiskulttuurin käsittelyyn luokassa. Harjoitukset sopivat 4-9.luokkalaisille sekä toisen asteen opiskelijoille.  

Dihtosis-hankkeelta voi myös tilata kaksi pedagogista peliä saamelaiskulttuurista. Pieni peli saamelaisista on suunnattu 4–6-luokkalaisille. Peli tarjoaa perustietoa siitä, keitä saamelaiset ovat ja mitkä piirteet tekevät heidän kulttuuristaan ainutlaatuisen. Sukellus saamelaiskulttuuriin –pelissä mennään hieman pintaa syvemmälle. Se on suunnattu yläkouluille ja toiselle asteelle. Siinä käsitellään perustiedon lisäksi muun muassa alkuperäiskansoja, kulttuurista omimista sekä saamelaisten kokemaa syrjintää. Peli on saatavilla myös pohjoissaameksi. 

Hankkeen sivuilta löytyy myös saamelaisaiheinen tietovisa-aamunavaus, joka sopii hyvin vaikkapa saamelaisten kansallispäivän aamuun. 

Kannustamme kaikkia oppilaitoksia juhlimaan saamelaisten kansallispäivää! Tilaamalla maksuttomat Dihtosis-materiaalit ajoissa ehdit saada innostavaa, saamelaisten itsensä tuottamaa oppimateriaalia luokallesi. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten Akatemian Dihtosis-hanke on välittänyt saamelaistietoa ja tarjonnut toiminnallisia työpajoja alakouluille, yläkouluille sekä toisen asteen oppilaitoksille jo kolmen vuoden ajan. Dihtosis-hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankeaika: 1.9.2021-30.6.2022.  

Lisätietoja:  

Saamelaiskäräjät  

Nuorisosihteeri  
Elli-Marja Hetta  
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  

Nuorten Akatemia  

Projektipäällikkö, Ulla Saalasti  
Puh. 040 567 4203  
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi  

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa palkittu video mukana Oskari-kilpailussa

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa palkittu video Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen on valittu mukaan Oskari-kilpailuun. Osakilpailuun osallistui yli 100 lyhytelokuvaa, joista valikoituivat osallistujat kolmeen sarjaan.

Koltansaamenkielinen video kilpailee sarjassa ´Omin voimin´ ja sitä voi käydä katsomassa ja äänestämässä sivulla www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.

Oskari-gaala järjestetään Oulun kansainvälisen lasten- ja nuortenelokuvien festivaalin yhteydessä perjantaina 19.11.2021 klo 18–19.15, jolloin voittajat palkitaan. Tapahtuma striimataan. Gaalaa voi seurata osoitteessa www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.

Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen videon ovat tehneet Sevettijärven koulun oppilaat Ilmari Leivo ja Aarni Seri. Heitä ohjasi opettaja Hanna-Maaria Kiprianoff. Video sijoittui toiseksi vuoden 2021 Saamelaisnuorten taidetapahtuman alle 13-vuotiaiden sarjassa.

Saamelaiskäräjät onnittelee kilpailuun valitun videon tekijöitä ja toivottaa onnea Oskari-kilpailuun!

Muista käydä äänestämässä suosikkiasi!

Lisätietoja:

Elokuvakeskus Skábma Tarja Porsanger, puh. 050 569 6065, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

https://www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com/

Hae mukaan tai esitä jäsentä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon toimikaudelle 2022-2023

Haemme nuorisoneuvostoon mukaan aktiivisia saamelaisasioista kiinnostuneita saamelaisnuoria ympäri Suomen. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä. Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nuorisoneuvoston jäsenten ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.

Nuorisoneuvostoon valitaan seitsemän varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee olla 18–28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria. Nuorisoneuvosto tekee saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.

Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan neuvostoon kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nuorisoneuvosto myös nimeää enintään 5 pysyvää asiantuntijaa. Asiantuntijajäsenten tulee valituksi tullessaan olla 15–17-vuotiaita.

Voit hakea mukaan tai ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18–28-vuotiaita saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15–17-vuotiaita saamelaisnuoria. Ehdotukset perusteluineen voi lähettää 14.11.2021 mennessä sähköpostitse info(at)samediggi.fi

tai postitse

Nuorisoneuvosto

Sajos, 998700 Inari  

Voit täyttää myös nettisivuillamme hakulomakkeen.

Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan nuorisoneuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta. Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria. Nuorisoneuvoston toimintaan voit tutustua lisää täällä www.nuor.fi

Lisätietoja

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072 anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saamelaisnuoret vaativat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Tunnistamme ilmastokriisin ja vaadimme välittömiä toimia ympäristömuutosten hillitsemiseksi. Meillä on oikeus tulevaisuuteen ja sen tulee olla meidän näköisemme.  

Saamelaisnuorten julkilausuma nostaa esille huolen Saamenmaan luonnon tilanteesta ja tulevaisuudesta sekä kokoaa yhteen toimenpide-ehdotuksia. Saamelaisnuoret vaativat toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseen. Saamelaisnuoret ovat huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista erityisesti saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuuriin.  

– Julkilausumassa esitämme vaatimuksen, että saamelainen perinnetieto nostetaan tasa-arvoiseksi tiedon lähteeksi, kun tutkitaan ja puhutaan ilmastonmuutoksesta, alueiden käytöstä ja perinteisistä elinkeinoista. IPCC raportti kertoo karuja faktoja ilmastokriisistä. Olemme puhuneet ilmastonmuutoksen seurauksista ja yhteisömme kohtaamista vaikutuksista jo vuosikaudet. Emme voi estää vaikutuksia, vaan meidän pitää aloittaa sopeutumistoimet kulttuurimme, kieltemme ja elinkeinojemme turvaamiseksi, toteavat julkilausuman laatimiseen osallistuneet Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio ja Ruotsin Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Maria Unnes.  

Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio ja Ruotsin Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Maria Unnes.

Lisäksi julkilausumassa todetaan, että yhteistyö saamelaisnuorten välillä pitää turvata yhteisillä tapahtumilla ja kokoontumisilla ja yhteistyötä saamelaisten välillä yli valtionrajojen ja muiden alkuperäiskansojen kanssa tulee vahvistaa ja lisätä.  

Saamelaisnuoret ovat valmistelleet julkilausuman yhteispohjoismaisen saamelaisnuorten konferenssin osana. Julkilausuma toimii työkaluna yhteispohjoismaisen saamelaisnuorten yhteistyössä ja se on toimintamalli yli valtionrajojen ilmastonmuutosta vastaan.  

Julkilausuma on luettavissa

Yhteispohjoismainen saamelaisnuorten konferenssi pidettiin etätapahtumana 26.8.2021.  Konferenssin pääjärjestäjänä toimi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja se järjestettiin yhteistyössä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien nuorisotoimijoiden kanssa. Konferenssissa puheenvuoroja pitivät Suomen ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja Aili Keskitalo, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja nuori poromies Jussa Seurujärvi. Työpajoja pitivät somevaikuttaja Emmi Nuorgam, artivisti Pauliina Feodoroff ja globaali nuorisojärjestö Youth4Nature. Konferenssin teemana oli ilmastonmuutos ja sen osana tehtiin julkilausuma. 

Lisätietoja 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
Suomen saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja 
puh. +358 40 708 2072 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Maria Unnes 
Ruotsin saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja 
maria.unnes(at)sametinget.se 

Elli-Marja Hetta 
Suomen saamelaiskäräjien nuorisosihteeri 
puh. +358 50 382 5179 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Saamelaisnuoret kokoavat voimansa ilmastonmuutosta vastaan konferenssissa 26.8.

Yhteispohjoismainen saamelaisnuorten konferenssi järjestetään 26.8.2021. Konferenssin teemana on ilmastonmuutos ja se järjestetään etäyhteyksin. Konferenssi on maksuton ja avoin kaikille saamelaisnuorille.

Saamelaiskäräjien projektityöntekijä Milla Pulska ja nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio toivottavat saamelaisnuoret tervetulleeksi etänä järjestettävään konferenssiin. 

– On hienoa, että saamelaisnuoret pääsevät pitkästä aikaa yli valtiorajojen keskustelemaan heille ajankohtaisista ja tärkeistä asioista. Uskon, että löydämme tärkeitä nostoja ilmastonmuutokseen ja sen vastaiseen työhön, mutta myös sopeutumiseen liittyen, iloitsee nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

Konferenssissa kuullaan mielenkiintoisia puheenvuoroja ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkoselta, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajalta Aili Keskitalolta, nuorelta poromieheltä Jussa Seurujärveltä sekä Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juusolta. Lisäksi konferenssin ohjelmassa on työpajoja. Työpajoja pitävät nuorten johtama globaali järjestö Youth4Nature, somevaikuttaja Emmi Nuorgam sekä aktivisti, ohjaaja-käsikirjoittaja, Pauliina Feodoroff.

– Toivomme, että nuoret osallistuvat rohkeasti työpajoihin, joissa etsitään itselle sopivia vaikuttamiskeinoja. Ilmastonmuutos voi tuntua lamaannuttavalta, mutta haluamme kannustaa yhteisen voiman ja sanoman löytämiseen ilmastonmuutoksen vastaisessa yhteiskunnallisessa työssä, kertoo konferenssin projektityöntekijä Milla Pulska.

Arktiset alkuperäiskansat kokevat ilmastonmuutoksen rajuimmin ja saamelaisnuoret ovatkin huolissaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin ja saamelaiskulttuuriin. Konferenssin myötä hahmotellaan ilmastonmuutoksen vastainen julkilausuma sekä suunnitellaan saamelaisnuorten yhteisiä valtioiden rajat ylittäviä toimintamalleja.

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alainen nuorisoneuvosto järjestää kahden vuoden välein pohjoismaisen saamelaisnuorten konferenssin. Konferenssi järjestetään yhteistyönä Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien nuorisotoimijoiden kanssa. Konferenssin pääjärjestänä toimii Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto. Konferenssin tavoitteena on kannustaa saamelaisnuoria saamelaisen yhteiskunnan kehittämiseen.

Lisätietoja konferenssista: www.nuor.fi

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja
040 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Milla Pulska
projektityöntekijä
0406695295
milla.pulska(at)samediggi.fi