Saamelaiskäräjät on pettynyt opetus- ja kulttuuriministeriön päätökseen olla myöntämättä nuorisoneuvostolle 30 000 e lisämäärärahaa Dihtosis-toiminnan vakinaistamiseksi. Dihtosiksella on ollut olennainen asema saamelaistiedon saatavuuden turvaamisessa. Dihtosis-toiminnassa nuoret ovat oppineet saamelaiskulttuurista, ja se on nostanut saamelaisia sekä saamelaiskulttuuria osaksi nuorten arkitietoa. Toiminnalla on myös tuettu saamelaisnuorten osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja moninaisuutta. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on toteuttanut neljän lukuvuoden ajan Dihtosis-kouluvierailuja, joissa saamelaisnuoret vierailevat kertomassa saamelaisuudesta ja saamelaisesta kulttuurista. Hankkeen aikana on toteutettu opetuksen tueksi menetelmäpakka, mobiilipelejä ja video-oppitunteja. Dihtosis-toiminnalle on ollut valtava tarve, ja hanke on ylittänyt vuosittain asetetut tavoitteet moninkertaisesti. Myös sen vaikuttavuutta tutkinut, nuorisoneuvoston kanssa yhteistyössä toteutettu pro gradu -työ (Heinola, 2022) osoitti, että Dihtosis on tarpeellinen ja tärkeä myös opettajien mielestä, ja että sillä on ollut suuri merkitys saamelaisnuorten hyvinvoinnille. 

– Suomen valtio on itsekin nostanut Dihtosis-hankkeen positiiviseksi esimerkiksi kansainvälisessä ihmisoikeusraportoinnissa siitä, kuinka Suomi edistää saamelaistietoa. Suomen valtio ei ole kuitenkaan aidosti sitoutunut toiminnan edistämiseen ja kansainvälisten velvoitteidensa toteuttamiseen, sillä toiminta loppuu vakituisen rahoituksen puutteessa, kertoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. 

Yhteistyössä Nuorten Akatemian kanssa toteutettua hankemuotoista Dihtosis-toimintaa on toteutettu OKM:n erillisrahoituksella vuosina 2018–2022. Hanketoiminta päättyi 30.6.2022.  Hankkeen tarkoituksena on tehdä saamelaisia ja saamelaiskulttuuria tunnetuksi valtaväestön nuorille. Nuorisoneuvoston tavoitteena on Dihtosis-toiminnan vakiinnuttaminen osaksi nuorisoneuvoston perustoimintaa, ja tähän tarvitaan 30 000 euron lisämääräraha. Hankemuotoinen toiminta ei ole kestävä ratkaisu, vaan saamelaistiedon edistämiseksi tarvitaan tavoitteellista työtä. 

– Valtion taloudessa 30 000 euroa on huomattavan pieni summa, mutta sillä on merkittäviä vaikutuksia saamelaisnuorten osallisuudelle, saamelaistiedon lisäämiselle sekä vihapuheen ja stereotypioiden vähentämiselle. On perusteltua odottaa valtiolta tätä panostusta, sanoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Saamelaistiedolle on valtava tarve 

Lapsiasiavaltuutetun toimiston tuoreen selvityksen mukaan saamelaislapset toivovat Suomeen enemmän tietoa saamelaisista. Myös OKM:n kehittämistyöryhmän selvitys totesi, etteivät perusopetuksen oppimateriaalit vastaa riittävästi saamelaistiedon tarpeeseen, sillä niiden sisältämää saamelaistietoa on vähäisesti, ja se on puutteellista tai jopa väärää. Lapsiasiavaltuutetun selvityksessä lapset kokevat, että saamelaisuudesta, saamen kielistä ja kulttuurista tiedetään Suomessa todella vähän. Ennen kaikkea selvitykseen osallistuneet lapset toivat esille tiedon lisäämisen tärkeyden. Jos saamelaisuudesta tiedettäisiin enemmän, ennakkoluuloja ja syrjintää olisi vähemmän. Syrjintään liittyvät epäkohdat tulisi lasten mielestä nostaa avoimesti esille. Selvityksen toimenpide-ehdotuksena on saamelaistiedon lisääminen kouluissa ja eri tiedotuskanavissa syrjinnän ja kiusaamisen vähentämiseksi. 

– Olisi harmillista, jos hanke loppuisi nyt, kun opettajat ovat löytäneet hankkeen toiminnan ja materiaalit. Keräämämme palautteen mukaan opettajien on ollut helpompi käsitellä saamelaisuutta opetuksessa kouluvierailujen jälkeen, ja he ovat aidosti sitoutuneita saamelaistiedon tuomiseksi osaksi opetustaan, jatkaa nuorisoneuvoston varapuheenjohtaja Maria Mäkinen. 

• Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvitys (2023): ”Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani”: Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen 
• Opetus- ja kulttuuriministeriön selvitys (2020) Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista?Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa 

Lisätietoja: 

Leo Aikio 
Saamelaiskäräjien II puheenjohtaja 
leo.aikio(at)samediggi.fi 
040 621 6505 

Anni-Sofia Niittyvuopio  
nuorisoneuvoston puheenjohtaja  
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi  
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta, 
Nuorisosihteeri 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston päätehtäviä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia ympäri Suomen sekä vahvistaa saamelaisnuorten kuuluvuutta saamelaiskulttuuriin. Nuorisoneuvosto valmistelee myös ne Saamelaiskäräjien lausunnot, aloitteet ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria tai saamelaisnuorten elinoloja. 

Nuorisoneuvosto järjestää syksyllä 2022 saamelaisnuorille kohdistetun vapaa-ajan toiminnan kiertueen. Nuorisoneuvoston projektityöntekijänä on aloittanut Miia Ruokojärvi.

Miia Ruokojärvi aloitti syyskuun alussa nuorisoneuvoston projektityöntekijänä. Hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa saamenkielisen ja -kulttuurin mukaisen vapaa-ajan toiminnan kehittäminen yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa ja saamelaisnuorille kohdistetun nuorten vapaa-ajantoiminnan kiertueen suunnittelu ja toteuttaminen. Tavoitteena on vahvistaa saamenkielistä nuorisokulttuuria ja rohkaista nuoria käyttämään saamen kieliä myös vapaa-ajallaan.

– On hienoa päästä työskentelemään saamelaisnuorten kanssa. Olen itse pieneltä paikkakunnalta kotoisin, jossa ei ole ollut saamenkielistä vapaa-ajantoimintaa. Projektissa työskentely tuntuu siis erityisen tärkeältä, sanoo nuorisoneuvoston projektityöntekijä Miia Ruokojärvi.

– Toivon, että mahdollisimman moni saamelaisnuori osallistuu järjestämäämme toimintaan. Toimintaa suunnitellaan nuorten toiveiden mukaisesti ja sisältönä on muun muassa saamen käsitöitä, lautapelejä ja yhdessä oloa. Olen koulutukseltani vaatetusalan artesaani, joten käsillä tekeminen ja käsityöt nousevatkin luontevaksi teemaksi kiertueen aikana, Ruokojärvi jatkaa.  

Kiertue toteutetaan syksyn aikana saamelaisalueen kunnissa ja saamelaisalueen ulkopuolelta alustavat paikkakunnat ovat Oulu, Helsinki, Tampere ja Jyväskylä. Kiertueen etenemistä voi seurata Saamelaiskäräjien ja nuorisoneuvoston nettisivuilla sekä nuorisoneuvoston Instagramissa ja Facebookissa. Kiertueen suunnittelussa hyödynnetään Ijahis Idja -festivaalin aikana kerättyjä ideoita nuorisoneuvoston toimintaa varten.

– Nuorisoneuvoston tavoitteena on ollut useiden vuosien ajan vakiinnuttaa saamenkielinen ja kulttuurinmukainen nuorisotyö. Nuorisokiertueen aikana pääsemme jalkautumaan nuorten pariin, mutta myös tutustumaan kuntien nuorisotyöhön ja ratkaisemaan yhteistyössä puutteita, jotka ovat aikaisemmissa selvityksissämme nousseet esille, toteaa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio

Nuorisoneuvoston tavoitteena on kiertueen pohjalta aloittaa ensi vuonna hanke, jonka aikana vahvistetaan saamenkielistä nuorisokulttuuria, lisätään yhteistyötä kuntien toimijoiden kanssa ja selvitetään saamenkielisen nuorisokoordinaattorin palkkaamista Saamelaiskäräjille. Koordinaattori edistäisi saamenkielisen ja saamelaiseen kulttuuriin perustuvan nuorisotyön saatavuutta saamelaisten kotiseutualueen kunnissa esimerkiksi luomalla malli tarjota kotiseutualueen kunnille ostopalveluna saamenkielistä nuorisotyötä.

Lisätietoja:

Anni-Sofia Niittyvuopio
nuorisoneuvoston puheenjohtaja
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi
040 610 7905

Miia Ruokojärvi
nuorisoneuvoston projektityöntekijä
miia.ruokojarvi(a)samediggi.fi
040 537 8481

Elli-Marja Hetta
nuorisosihteeri
elli-marja.hetta(a)samediggi.f
050  382 5179