Katja Gauriloff, Sáárá Seipiharju ja Sunna Nousuniemi dáiddadáhpáhusa duopmárin – dáhpáhusa prográmma almmustahtton

Filbmabagadalli Katja Gauriloff, freelancer-doaimmaheaddji Sáárá Seipiharju ja filbmadahkki Sunna Nousuniemi leat duopmárin Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas, mii lágiduvvo boahtte maŋŋebárgga/disttaga 18.5.2021.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo gáiddusoktavuohtan diibmu 10.00 rájes. Dáhpáhusa rahpá Erke Eriksen musihkkaovdanbuktimiin. Dáhpáhusas loaiddastalli Ravggon čuojaha iežas ođđa musihka ja maiddái Talent Suomas lean ráppejeaddji Mihkku Laiti guossástallá sáddagis! Prográmma oainnát dárkileappot vuolábealde.

Ravggon-joavku lea dahkan ođđa skearru ovttas buvttadeaddji Duomis Heandaragain. Skearru lea loahppagieđahallanmuttus. Joavku čoaggana seammá čoakkádusain go ovdal, muhto musihkka lea rievdan akusttalut folk-pop –musihkas vehá groavvásut ja juoba geahččaladdan guvlui. Komposišuvnnat leat ožžon inspirašuvnna geađi čađa muittašemiin, persovnnalaš bánccardemiin ja fuopmášumiin sihke balus, mii dáhpáhuvvá lundui, go miige ii leat šat doarvái. Dán ovdanbuktima Ravggon čuojaha unnit čoakkádusain ja ovdanbuktá maiddái ođđa bihtáid, mat eai leat ovdal ovdabukton.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii vuordit badjel 300 máná ja nuora miehtá riikka ja dáhpáhusas oaidnit 38 video. Dasa lassin dáiddadáhpáhussii vuordit čuovvuid almmolaš Youtube-streamii, man liŋka juhkkojuvvo dáiddadáhpáhusa sosiála medias.

Dáhpáhus jođihuvvo golmma sámegillii. Dáhpáhusa jođihit nuortalašgillii Anna Lumikivi, anárašgillii Satu Aikio ja davvisámegillii Teija Kaartokallio.

 

Ohjelma tiistaina 18.5.

9.45 Linját rahpasit
10.00 Neahttadáhpáhusa prográmma álgá
Erke Eriksena musihkkaovdanbuktin
Sámi mánáid kulturguovddáža Mánnu video bohcco čorvviin
Vuosttaš videot
10.55 Oktasaš boddolášmmohallan
11.00 Ravggona ovdanbuktin
11.30 Boradanboddu – Sohkaršohka sketsat ja govat ovddit dáhpáhusain
12.30 Neahttadáhpáhusa prográmma joatkašuvvá
Guossin Mihkku Laiti
12.45 Loahppavideot
14.00 Bohtosiid almmusteapmi ja dáhpáhusa loahpaheapmi

Ohjelmaan voi tulla vielä muutoksia. Nähdään pian!

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Almmuheapmi sámenuoraid dáiddadáhpáhussii nohka 5.5.2021

Almmuheapmi dáiddadáhpáhussii nohka 5.5.2021. Muitáthan almmuhit joavkkuinis, mánáidis dahje iežat ovdal mearreáiggi nohkama! Fuomáš, ahte oassálastin fierbmedáhpáhussii ja oassálastin videohámis almmuhuvvo sierra skoviiguin.

Dáiddadáhpáhus álgá iđđedis diibmu 10.00 ja nohka sullii diibmu 14.00. Diibmu 11.30-12.30 dollojuvvo borranboddu. Daiddadáhpáhusas čuojaha Ravggon ja guossin fitna ráppejeaddji Mihkku Laiti.

Buohkat devdet almmolaš almmuhanskovi – maiddái sii, geat eai áiggo sáddet dáhpáhussii iežaset videoid. Maŋimuš beaivi doaimmahit videoid lea 10.5.2021.

Dáiddadáhpáhus lea rabas buot sámenuoraide ja sámegiela lohkiide. Oassálastin fierbmedáhpáhussii dahje oassálastin videoin ii dárbbaš mannat skuvllaid bokte. Muite goit almmuhit iežat ja iežat video almmuhanliŋkká bokte.

 

Liŋka skuvllaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/2C8AB6704F96F9B0

Liŋka čájáhusaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/0A93354C225143D9

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Ráhkat sisdoalu dáiddadáhpáhusa siidduide!

Go dáiddadáhpáhus lágiduvvo gáiddusin, háliidit oassálahttit mánáid ja nuoraid sihke ordnet nu olu go vejolaš gulahallama juo ovdal dáhpáhusa. Sávvatge, ahte mánát ja nuorat sáddešedje dearvvahusaid ja dovdamušaid midjiide videoid ja govaid hámis juo ovdal dáhpáhusa.

Almmustahttit videoid ja govaid ovddalgihtii dáiddadáhpáhusa neahttasiidduin ja sosiálalaš mediavuođuin. Govaid sáhttá doaimmahit dáiddadáhpáhusa bargái dahje dáiddadáhpáhusa neahttadoaimmaheaddjái, Eeva Mäkisii.

Juos videot ja govat juhkkojit sosiálalaš medias, sáhttá daid oktavuođas geavahit hashtagiid #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma!

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Eeva Mäkinen
eeva.makinen(at)samediggi.fi
+358 40 732 6963

Muitte maid čuovvut dáiddadáhpáhusa:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook siidu: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
ja dáhpáhusa fáddágilgoriid: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Nuori Kulttuuri -festivála: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii lea rahppojuvvon

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii oassálastima sáhttá almmuhit gaskal 7.4.-5.5.2021 Webropol -prográmma bokte (liŋkkat vuollin). Fuomáš, ahte oassálastin fierbmedáhpáhussii ja oassálastin videohámis almmuhuvvo sierra skoviiguin. Buohkat devdet almmolaš almmuhanskovi – maiddái sii, geat eai áiggo sáddet dáhpáhussii iežaset videoid.

Dáiddadáhpáhus ordnejuvvo fierpmis 18.5.2021. Temán dán jagi lea video. Sámediggi ordne ovttas Árktalaš pedagogihka –fidnuin (SOG) rabas skuvlejumiid videofilmmaid ráhkadeamis. Skuvlejumiid birra dieđihuvvo sierra.

Dáiddadáhpáhus lea rabas buot sámenuoraide ja sámegiela lohkiide. Oassálastin fierbmedáhpáhussii dahje oassálastin videoin ii dárbbaš mannat skuvllaid bokte. Muite goit almmuhit iežat ja iežat video almmuhanliŋkká bokte.

 

Liŋka skuvllaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/2C8AB6704F96F9B0

Liŋka čájáhusaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/0A93354C225143D9

 

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Nuori Kulttuuri -festivála: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

 

Muitte maid čuovvut dáiddadáhpáhusa:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook siidu: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
ja dáhpáhusa fáddágilgoriid: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Kaksi poikaa tekee kannettavalla tietokoneella tehtäviä pöydän ääressä.

Almmut videoid editerenskuvlejumiide

Fuopmáš: videoid maŋimuš máhcahanbeaivi lea sirdon 10.5. rádjái!

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágida oktasašbarggus Arktista pedagogiikkaa II – prošeavttain rabas gáiddusskuvlejumiid videoid editerema birra. Lassin leat buvttadan rávvagiid videoid plánemii ja ráhkadeapmái.

Lágidit guokte gáiddusskuvlejumi, man lassin skuvlemiid vurkemiid lea vejolaš geahččat maŋálgihtii. Liŋkka vurkemiidda oažžu skuvlejumiid maŋŋá dáiddadáhpáhusbargis. Prošeavtta bargit fállet teknihkalaš doarjaga prográmmaid geavaheami birra maiddái skuvlejumiid maŋŋá.

Lágidit skuvlejumi guovtte vuogádaga birra: Windows 10:a videoid editerenprográmmas sihke FilmoraGo:s, mii lea telefovdnii luđen láhkai. FilmoraGo lea heivvolaš nu Androidii go iOS:i. Skuvlejumit lágiduvvojit suomagillii. Guktot skuvlejumit álget dmu 12.30 ja nohket dmu 14.00. Gaskkas dollo 15 min boddu.

Skuvlejumiid sisdoallu

  • Álgo- ja loahppateavsttaid lasiheapmi
  • Video ráddjen ja čuohppan
  • Duogášmusihka, govvateavsttaid ja eará effeavttaid lasiheapmi
  • Editerejuvvon video vurken

 

20.4. skuvlejupmi Windows 10 vuogádaga videoid editerenprográmmas

Dieđut heivehusa birra: Microsoft Videoeditori – heivehus lea nuvttá Windows – vuogádaga bargobeavdeheivehus. Dat heive bures álggaheaddjiide, dasgo dan vehkii sáhttá álkit ja jođánit ráddjet ja čuohppat videoid, muhto dat lea editereniešvuođaid dáfus goittotge oalle rájálaš.

27.4. skuvlejupmi FilmoraGo editerenprográmma birra (skuvlejupmi vuođđuduvvá Android geavahanvuogádahkii, muhto heivehus gávdno maiddái iOS-vuogádahkii).

Dieđut heivehusa birra: FilmoraGo lea mobiilaheivehus, man sáhttá luđet nuvttá Android-mobiilarusttegii Google Play-gávppis. Videoid govven ja editeren lea johtilis ja álkes doaibma, dasgo buot doaimmaid sáhttá ollašuhttit seamma rusttegiin.

 

Skuvlejumit lágiduvvojit Microsoft Teams-heivehusas. Ávžžuhit, ahte dus lea skuvlejupmái boađidettiin gárvvisin govvejuvvon materiála geavahan láhkai, vai sáhtát oahpásmit prográmmaid iešvuođaide geavadis. Sihkkarasttáthan maiddái, ahte dárbbašlaš prográmmat leat ásahuvvon ja ahte rusttegiid vuogádatbeaivádeamit leat áiggi dásis ovdal skuvlejumiid !

Videot doaimmahuvvojit dáiddadáhpáhusbargojovkui WeTransfer prográmmain (rávvagat).

Almmut skuvlejumiide maŋimustá 16.4.2021 šleađgapoasttain anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi dahje telefovnnain +358 40 620 1917. Almmut goappá skuvlejupmái oassálasttát, oktavuođadieđuidat sihke oassálastiid meari. Almmut maiddái gearggatgo Teamsii vai dárbbašatgo dušše liŋkka vurkemiid várás.

 

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2021 ravvuuh

 

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

+358 40 620 191

 

Johanna Laakso

Árktalaš pedagogihka II, sámeoahpahusa digifierpmádat-prošeakta

johanna.laakso(at)sogsakk.fi

+358 40 549 7429

Anni-Sofia Niittyvuopio álggahii dáiddadáhpáhusa bargin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnemat besse álgui, go Anni-Sofia Niittyvuopio álggahii dáhpáhusa bargin. Dán jagáš dáhpáhus ordnejuvvo live streama bokte maŋŋebárgga miessemánu 18. beaivve.

Dáhpáhussii sáhttá oassálastit ohppiid iežaset filbmen oanehisfilmmaiguin. Filmmaid temán lea ”Mun lean čeahppi…”, ”Moai letne čeahpit…” dahje ”Mii leat čeahpit…”.

Oassálastit fertejit joatkit bajilčállaga unnimustá ovttain sániin, ovdamearkka dihte ’Moai letne čeahpit dánsut…’. Tema ii leat ráddjejuvvon dárkilabbot, muhto videot galget leat sámegillii ja muitalit sámemánáid- ja nuoraid eallimis. Skuvllat oassálastet ja čuvvot dáhpáhusa streama bokte.

Videoid galgá doaimmahit Sámediggái dáiddadáhpáhusa bargojovkui maŋimustá 3.5.2021. Skuvllaide ordnejuvvojit gáiddusskuvlejumit videoid ráhkadeamis nu jođánit go vejolaš.

Dáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit riikaviidosaš Nuorra Kultuvra -festiválii, mii lágiduvvo gáiddusin miessemánu loahpas. Oassálastiin lea maid vejolašvuohta oažžut iežaset filmmaid oassin Skábmagovat -festivála mánáid ja nuoraid beaivve.

Anni-Sofia lea oassálastán skuvlaahkásažžan meastá juohke dáiddadáhpáhussii – Lea illu leat mielde ordnemin dáhpáhusa mii lea leamašan okta skuvlajagi stuorámusain. Dáhpáhusas lea leamašan stuorra váikkuhus maid mu mánnávuhtii.

Anni-Sofiai sáhttá leat oktavuođas buot dáiddadáhpáhussii laktáseaddji áššiin. Lassin bivdit guđege skuvlla almmuhit Anni-Sofiai oktavuođaolbmo, guhte doaibmá liŋkkan dáiddadáhpáhusbargi ja skuvlla gaskkas. Lassedieđuid áigetávvalis, almmuheamis ja skuvlejumiin almmostahttit nu jođánit go vejolaš. Muitte maid čuovvut dáiddadáhpáhusa:

saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus,
facebook siidu: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
ja dáhpáhusa fáddágilgoriid: #dáiddadáhpahus, #taaiđâtábáhtus, #čeaäppvuõđpeeiv ja #sntaidetapahtuma

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
+358 40 620 1917 / +358 10 839 3132

Nuori Kulttuuri -festivála: https://nuorikulttuuri.fi/festival/

Dihtosis-doaibma viidána vuolleskuvllaide

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-prošeakta lea juohkán sámedieđuid ja fállan doaibmanbargobájiid badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo guovtte jagi áigge. Dál prošeakta viidána maiddái vuolleskuvllaide!

Bargobájit

Čavčča áigge Dihtosis-prošeavtta olis lea johttojuvvon vuolleskuvllain, iskkadallon iešguđetlágan hárjehusat ja heivehuvvon bargobájit nu, ahte dat heivejit nu vuolleskuvlla smávimus mánáide go boarrásutge oahppiide. Bargobájiin mánát ovdamearkan dutket sániid ja govaid, spellet diehtogilvvuid dahje oahpásmuvvet videoid bokte sámegávttiide. Vuolleskuvllaid smávimus mánát sáhttet oahpásmuvvat fáddái maiddái ivdnengovaid, árbevirolaš máidnasiid sihke lávluma ja stoahkama bokte.

Vuolleskuvllaide bargobáji sáhttá diŋgot 45 minuhta iskkadallamin , muhto dan sáhttá háliidettiin váldit maiddái guhkit duppaldiibmun ja gaskkalduhttit gaskadiimmuin. Dihtosis -bargobájiid sáhttá diŋgot sihke gáiddus- ja lagašgalledeapmin. Gáiddusgalledeamit ollašuhttojit riikkadásis; lagašgalledeami sáhttá diŋgot oaivegávpotguvlui, Turkui, Jyväskyläi, Oului ja Roavvenjárgii sihke daid lagašguovlluide.

Smávva speallu sámiid birra

Bargobajiid lassin prošeavttas lea čakčat ovddiduvvon ođđa speallu 4–6-luohkkálaččaide. Smávva speallu sámiid birra fállá vuođđodieđuid das, geat sámit leat ja mat iešvuođat dahket sin kultuvrras áidnalunddoga.  Speallobargobihtát gieđahallet earret eará historjjá, sámeguovllu, gielaid, sámegielat mánáid prográmmaid, sámegávtti ja sámemusihka.

Lassin Dihtosis -prošeavtta materiálafálaldagas gávdno ain Sukellus saamelaiskulttuuriin -speallu, mas oahpásmuvvo vehá vuđolabbot sámiide. Badjeskuvllaide ja nuppi dássái dárkkuhuvvon spealus gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu almmustahtto maiddái davvisámegillii álgojagis. Guktot mobiilaspealut doibmet Seppo-vuloža alde. Dat leat oahppolágádusaide ja nuoraid eará joavkkuide ollásit nuvttá,  iige diŋgojeaddjis dárbbaš leat gárvvisin Seppo -liseansa. Spealu speallan bistá diimmu.

Sámedihtui lea dárbu

Vuođđooahpahusa oahppoplána vuođustusat vuođđuduvvet árvomáilbmái, man guoddi fápmun máinnašuvvojit earret eará ovttaveardásašvuohta, olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttin ja kultuvrralaš máŋggaláganvuođa riggodat. Nappo maiddái máŋggabealat sámediehtu ja dan laktin Suoma historjái ja dálá beaivái lea oahpahusas dehálaš.

Sámemánát ja -nuorat ožžot vuođđoskuvllas oalle uhcán guoskkahusa iežaset kultuvrii. Dálá oahpahus- ja kulturministeriija diŋgon čilgehusa mielde sámediehtu ii olus gávdno oahppogirjjiin, ja muhtumin diehtu lea boastut. Oahppogirjjit sáhttet earret eará sisttis doallat govaid “sámegávttiin”, mat eai leat eakti gávttit.

Sámediggi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – prošeakta devdet dán dieđuid guoski váilevuođa. Prošeakta ollašuhtto ovttas Sámedikki nuoraidráđiin. Sámenuorain lea dehálaš rolla sihke prošeavtta plánemis, ovddideamis ja dan ollašuhttimis. Sámenuorat leat válljen dahje dohkkehan buot dieđuid, govaid ja videoid, mat leat fárus Dihtosis -prošeavtta materiálain.

Mo ávvudit álbmotbeaivve?

Movttiidahttit buot oahppolágádusaid ávvudit sámiid álbmotbeaivve 6.2. ! Juos diŋgot áiggil, gearggat vel fidnet bargobáji iežat luohkkái ávvobeaivve ollái. Maiddái speallu lea movttiidahtti vuohki oahppat ođđa áššiid. Spealuid máŋggabealat bargobihtát bohciidahttet ságastallama vel oahppodiimmu maŋŋáge. Álbmotbeaivve várás lea maiddái fállun sámekultuvrra gieđahalli diehtogilvu – iđitrahpan.

Dáppe sáhtát diŋgot spealuid ja skuvlagalledemiid

Dáppe sáhtát luđet iđitrahpama álbmotbeaivin

Dihtosis -prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Prošeaktaáigi: 1.9.2020-30.6.2021. 

Lassidieđut:

Sámediggi 

Nuoraidráđi ságajođiheaddji 
Anni-Sofia Niittyvuopio, 
tel. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Nuoraidčálli 
Elli-Marja Hetta 
tel.  010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuoraid Akademiija 

Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti 
Tel. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Maria Aikio
Prošeaktakoordináhtor
tel. +358 40 8470 862
maria.aikio[at]nuortenakatemia.fi

Skuvlagalledemiid sáhttá dál diŋgot skuvlajahkái 2020–2021 

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia oktasašprošeakta Dihtosis lea skuvlen oktiibuot čieža skuvlagalledeaddji, geaid sáhttá diŋgot skuvllaide muitalit áššáigullevaš dieđuid sápmelašvuođa birra. Galledemiid sáhttá diŋgot 20.10.2020-31.05.2021 gaskasaš áigái.

Galledemiid sáhttá diŋgot juohke beallai Suoma, dasgo skuvlagalledeamit ollašuhttojit dán skuvlajagi maiddái gáiddusoktavuođaid bokte. Dan lassin oaivegávpotguvlui, Turkui, Jyväskyläi, Oului ja Roavvenjárgii ja maiddái daid lagašguovlluide sáhttá diŋgot skuvlagalledeaddji fitnat skuvllas. Galledeami bistu mearrašuvvá oahppolágádusa oahppadiimmuid guhkkodaga mielde. Oahppadiibmu čohkiida oanehis info – oasis ja hárjehusain doaimma bokte. Diimmuid áigge oahppit besset vuodjut temái ovttas bargamiin, ságastallamiin ja guorahallamiin. Galledeapmi lea oahppolágádussii nuvttá.

Fállat oahpahusa doarjjan maiddái Sukellus saamelaisuuteen – mobiilaspealu ja maiddái sámefáttat metodapáhka. Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sámiin ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Páhkas lea info – oassi fáttá birra ja 18 hárjehusa doaimma bokte, maid vehkiin fáddái lea álki vuodjut. Mobiilaspealu dahje metodapáhka sáhttá oahppolágádusain ovdamearkan geavahit veahkkin sámiid álbmotbeaivve (6.2.) doallamis. Speallu ja páhkka leat nuvttá.

Dihtosis-prošeakta lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademia oktasašprošeakta, man ulbmilin lea lasihit váldoálbmogii gullevaš mánáid ja nuoraid diđolašvuođa sámiid ja sámekultuvrra birra. Prošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

Diŋgo skuvlagalledeami dahje materiála oahppolágádussii: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Lassidieđut:

Prošeaktahoavda, Nuoraid Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akatemia, Maria Aikio 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi

Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargu almmustahttojuvvon

Sámenuorat buktet ovdan, ahte sámekultuvrii gullevaš lihkadanárbevieruid sávvet lágiduvvot dáhpáhusaid oktavuođas. Sámeguovllu lihkadandáhpáhusaid galggašii doallat ealasin ovttas iešguđet doibmiiguin. Jearahallojuvvon olbmot čalmmustahtte, ahte galggašii ovddidit dan, ahte beasašedje iežaset eatnigillii bagadallojuvvon lihkadeami ollái. Dehálažžan atnet maiddái, ahte návccat biddojuvvojit joavkolihkadeapmái ja dasa, ahte buohkat movttiidahttojuvvojit mielde.

Árktalaš guovllus lágiduvvo guovtti jagi gaskkaid Arctic Winter Games -dáhpáhus, mii čohkke iešguđet šlájain badjel 2000 nuorra gilvvohalli. Nuoraidráđi lahtut oassálaste dáhpáhussii jagi 2018.

Čielggadeami mielde okta vejolašvuohta doarjut ja ovddidit sámi lihkadeami ealasvuođa, lea lasihit dan oidnoma. Oidnoma ja dovdama lasihivččii ovdamearkka dihte dat, ahte dovddus sápmelaš valáštallit buktojuvvošedje ovdan ovttasbarggus lihkadeami, kultuvrra ja dáidaga doibmiiguin. Sápmelaš valáštalliid sáhtášii searvadit iešguđet dáhpáhusaide ja prošeavttaide, goas mánáide ja nuoraide ovdanbuktojuvvojit lihkadeapmái laktáseaddji ovdagovat, geaidda sii sáhttet buohtastuvvat.

Sámi lihkadankultuvrra ovddideami vejolašvuohtan oidnet lunddolaš rádjeovttasbarggu ja viiddes fierpmádagaid ja nana máhtu. Sámeguovllu mánát ja nuorat ohcet astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid iežaset gielddas, lagasgielddain ja Norgga bealde. Sámenuorat sávvet, ahte dásseárvosaš ja ovddalgihtii eastadeaddji lihkadanbálvalusat fállojuvvojit sin ahkásaččaide.

Nuorat sávvet maiddái, ahte ovdamearkka dihte sámekultuvrii laktáseaddji lihkadanhámiid reaidduid sáhtášii luoikkahit geavahusa várás. Gielddaid lihkadanreaidorájuide nuorat evttohedje lasihuvvot sápmelaš lihkadeapmái laktáseaddji reaiddut, degomat suohpanat dahje guollebivdoreaiddut.

Gielddaid boaittobealgiliid astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid galgá dorvvastit

Sámeguovllu gielddain guovddáš vuođđovuolggasajit ledje guhkes mátkkit, ássiid juohkáseapmi gieldaguovddážiidda ja giliide ja maiddái dat, ahte lihkadanbálvalusaid fállu vuođđuduvvá lihkadanláhkii. Prinsihpalaččat buot gielddain leat buorit ovttasbargofierpmádagat goalmmát sektora doibmiiguin lágidit ja ovddidit lihkadandoaimma. Dál buot vejolašvuođat eai goittotge adnojuvvo ávkin nu ollu go sáhtášii, mii dihtto aitosaš lihkadandoaimma meari lassin maiddái lihkadanbáikkiid geavaheamis ja hárjeheamis iežas eatnigillii. Dárbbut leat čielggadanbarggu mielde earenoamážit boaittobealgiliid astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid dorvvasteamis.

Buriid lihkadeami hárjehanvejolašvuođaid máŋggain sámeguovllu gielddain fállet aktiivvalaš astoáiggedoaibmit. Gielddat ieža fálle molsašuddi ládje lihkadeami hárjehanvejolašvuođaid earenoamážit gielddaguovddážiid ja boaittobealgiliid gaskkas. Astoáigge lihkadeami hárjeheapmi iežas eatnigillii ii fas lean buot gielddain sihkkarastojuvvon gieldda dásis. Lihkadandoaimmat gielddain nappo leat, muhto lihkadandoaibma sámegillii lea uhccán, ja dat lea rašši.  Ohcejohka lea Suoma sámeguovllus áidna gielda, mii bastá bálvalit nuoraid sihke suoma- ja sámegillii. Nuoraidbargi Ohcejogas lea guovttegielat, mii nanne mánáid ja nuoraid astoáiggedoaimma hárjeheami iežaset eatnigillii.

Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbarggus kártejuvvojedje sámeguovllu gielddaid lihkadeapmái laktáseaddji resurssat, dárbbut ja vejolašvuođat ja maiddái sámenuoraid oainnut lihkadankultuvrras ja lihkadeami vejolašvuođain. Čielggadanbarggu bohtosiid sáhttá ain atnit ávkin ovdamearkka dihte sámeguovllu lihkadeami ovddideamis dásseárvosaččat ovttasbarggus iešguđet doibmiiguin. Lapin Liikunta rs ollašuhtii čielggadeami Oahpahus- ja kulturministeriija mandáhtain. Sámedikki nuoraidráđđi lei ovttasbargoguoibmi čielggadanbarggus.

Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbarggu almmustahttindilálašvuohta dollojuvvui Anáris kulturguovddáš Sajosis 30.9.2020. Dilálašvuođas gullojuvvojedje sáhkavuorut Oahpahus- ja kulturministeriijas, Lapin Liikuntas, Sámedikkis ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiös LIKES:s (Lihkadeami ja álbmotdearvvašvuođa ovddidanvuođđudus) ja maiddái báikkálaš valáštallanservviin ja organisašuvnnain.

Oahpásmuva Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargui dás:

https://bin.yhdistysavain.fi/1589443/uDonZXStj34lrglruMm60UQSOP/Saamelaisalueen%20liikunta%20ja%20liikunnan%20harrastaminen%202019-2020%20fi.pdf

Lassedieđut:

Sámedikki
nuoraidčálli Elli-Marja Hetta, tlf. 050 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Lapin Liikunta rs
searveovddideaddji Suvi Karusaari, tlf. 040 847 1321
suvi.karusaari(at)lapinliikunta.fi

Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeapmi Dihtosis-fitnu goalmmát jahkái

Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fitnu doaibma viiddiduvvo maiddái vuolleskuvllaide.

– Oahpahus- ja kulturministeriija juohkin ruhtadeapmi addá nuoraidráđđái vejolašvuođa joatkit dárbbašlaš barggu diđolašvuođa lasiheami ovdii. Skuvlagalledeamit leat leamaš earenoamáš bivnnuhat, mii čájeha maiddái dan, ahte dat dárbbašuvvojit. Skuvlagalledeamit leat diŋgojuvvon váldoáššis máttimus Supmii, nappo leat seammás maiddái joksan sámenuoraid, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Vuordit movtta, ahte prošeakta álgá ja sávvat ahte galledeamit stáđásmuvvet lunddolaš oassin oahpahusas, gávnnaha Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-oktasašfitnu bokte leat dahkan guovtti lohkanjagi áigge sámevuođa oahpisin badjeskuvllaide oaivvilduvvon sámefáttát skuvlagalledemiid ja fáttá iehčanas oahpahussii oaivvilduvvon metodapáhka ja mobiilaspealu bokte. Dál fitnu čuozáhatjoavku viiddiduvvo maiddái vuolleskuvlla beallái. Lassin jorgaluvvo davvisámegillii fitnus buvttaduvvon mobiilaspeallu, mii gieđahallá sámevuođa.

Sámenuorat doibmet fitnus skuvlagalledeaddjin. Ođđa skuvlagallededdjiid ohcagohtet álgočavčča áigge. Skuvlagallededdjiid skuvlejupmi dollojuvvo golggotmánus, man maŋŋel skuvlagalledeamit biddojuvvojit johtui. Skuvlagalledeamit ollašuhttojuvvojit lohkanjagis 2020-2021 maiddái spiehkkaseaddji láhkái gáiddusoktavuođaiguin.

– Lei hui somá gullat, ahte fidnu beassá joatkašuvvat! Lean maid ilus das, ahte boahttevuođas bastit joksat ain viidásabbot oahppiid miehtá Suoma, illuda nuoraidráđi várrelahttu Mira Pohjanrinne, guhte lea doaibman fitnu skuvlagalledeaddjin oaivegávpotguovllus. -Oahppolágádusaid ja skuvllaid galledettiin álot fuobmá, ahte dieđu oažžumii lea stuorra dárbu. Dalle álo maid ádde, ahte go fáddá ii leat doarvái oahpis máŋggaide oahpaheaddjiidege, de min rolla sámekultuvrra ovdanbuktimis lea earenoamáš stuoris. Dehálaš barggu lassin ieš návddašan hui olu das, ahte beasan deaivat nuoraiguin – máŋgii metodabáhka bohciidahttán ságastallan leage bidjan muge oaidnit áššiid ođđa láhkái, joatká Pohjanrinne.

Fitnu váldoulbmil lea lasihit eanetlohkui gullevaš nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja dákko bokte eastadit sámiide čuohcci vaššiságaid ja vealaheami. Lohkanbajis 2019-2020 fitnus ollašuhttojuvvojedje oktiibuot 86 skuvlagalledeami oktiibuot 14 skuvlagallededdjiin. Álgodálvve 2020 almmustahttojuvvui Sukellus saamelaiskulttuuriin (Buokčaleapmi sámekultuvrii) -mobiilaspeallu ja speallu heivehuvvui giđa áigge maiddái gáiddusoahpahussii.

Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fidnoáigi: 1.9.2020-30.6.2021.

Lassedieđut:

Sámediggi

Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio
tlf. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tlf. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuoraid Akademiija

Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tlf. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi