Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii álggii – prográmma almmuhuvvon

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii oassálastima sáhttá almmuhit gaskal 1.8.-26.8.2022 Webropol -prográmma bokte (liŋkkat vuollin). Fuomáš, ahte oassálastin fierbmedáhpáhussii ja oassálastin lavdeovdanbuktimiin ja girjjálašbargguin almmuhuvvo sierra skoviiguin. Buohkat devdet almmolaš almmuhanskovi – maiddái sii, geat eai áiggo sáddet dáhpáhussii lávdeovdanbuktimiin dahje girjjálaš bargguin.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo čakčat 14.–15.9.2022 Anáris, Sámekulturguovddáš Sajosis. Dáhpáhus lea lágiduvvon dábálaččat giđđat, muhto sirdojuvvui koronavirusa dihte.

Dáhpáhusa šládjan leat musihkka ja dikten. Šlájaide sáhttá oassálastit juogo nu, ahte ovdanbuktá musihka dahje divtta lávddi alde dahje nu ahte čállá ja komponere iežas divtta dahje musihkkabihtá ja sádde dáiddadáhpáhussii. Musihkka- ja diktaovdanbuktimat ja čálalaš barggut árvvoštallojuvvojit sierra gilvoluohkáid mielde.

Sámediggi máksá oassálastiid sáhtuid ja dárbbu mielde idjadansajiid.

 

Liŋka skuvllaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/7FED747726221A86
Liŋka ovdanbuktimiid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/8BB3FCFA752F1EB7
Girjjálaš bargguid mahcaheapmi: https://link.webropolsurveys.com/S/C6A60E3E7520595A

 

Prográmma:

Gaskavahkku 14.9.

14 Soundcheck prográmma mielde
Almmuheapmi
15-18.30 Boradeapmi ja bargobájit
19 Sirdáseapmi idjadanbáikkiide
20 Eahketborramuš

Duorastat 15.9.

8-9 Iđitborramuš
9.30-12 Dáiddadáhpáhus álgá
12-13.30 Boradeapmi, ráđđi čoahkkána
13.30 Konseartta
15.30 Vuolgit ruoktot

 

Lassedieđut: 

Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
Facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
#taaiđâtábáhtus #čeäppvuõđpeeiv #dáiddadáhpáhus #sntaidetapahtuma

”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin 

Sámedikki nuoraidráđđi lea oassálastán kollaboratiivvalaš pro gradu -bargui, mas dutkojuvvui Dihtosis-prošeavtta váikkuhus. Dutkamuš čujuha, ahte diehtu sápmelaččain lea menddo unnán ja dan dihtii sápmelaččat ja sámenuorat vásihit ainge givssideami, rasismma ja vaššiságaid. Oahpaheaddjit ovdanbukte, ahte Dihtosis-prošeakta lea erenomážit dárbbašlaš reaidu oahpaheaddjiid árgii ja dehálaš veahkki maiddái dieđu gávdnama váttisvuođaide, maid oahpaheaddjit leat dovdán. Lassin oahpaheaddjit loktejit ovdan dan, ahte dieđu lasihemiin sápmelaččaid sajádaga sáhtášii diđolaččat buoridit. Dihtosis-prošeavtta doaibma vuodju daidda váttisvuođaide ja gidde fuomášumi maiddái dasa, mo daidda vuodjut. 

Dihtosis-prošeavtta bargit ja nuoraidráđi lahtut ledje gradu plánenmuttu rájes aktiivvalaččat mielde barggus. Dutkamuša guovlu ja johtu plánejuvvui ovttas barggu linnjás jearahallangažaldagaide. Geavatlaččat barggus jearahallojuvvui gáiddusin 10 oahpaheaddji, geain lei leamaš Dihtosis-skuvlagalledeapmi luohkástis. Sii čalmmustahtte skuvllaid dili dieđu oasil, mii muitaluvvo sápmelaččaid birra ja juhke vásáhusaidis ja fuomášumiidis Dihtosis-prošeavttas. Oassálasti oahpaheaddjiid girju lei viiddis: mielde ledje luohkkáoahpaheaddjit, gielaid, historjjá, servodatoahpa, eatnandieđu, eatnigiela ja eallinoaidnodieđu oahpaheaddjit sierra báikegottiin, sihke vuođđooahpahusas ja logahaga bealde. Stuorámus oassi gulai váldoálbmogii, muhto mielde lei maiddái okta sápmelaš oahpaheaddji. Dán lassin Dihtosis-prošeavtta ordnejeaddjit muitaledje prošeavtta jođus ja materiálain sihke iežaset vásáhusain prošeavttas.   

Oahpaheaddjiid árga lea hohppui ja máŋgasat eai lean iešge oahppan sápmelaččaid birra, nu duogášbargu, materiálaid čohkken ja sápmelaččaid lokten báhcá ovttaskas oahpaheaddjiid hárduid ala. Vaikko fáttás livččege eanet diehtu, máŋgasat oahpaheaddjiin ledje eahpesihkkarat das, mo sii sáhtášedje buktit sápmelaččaid ja gaskavuođa stáhtii gudnejahtti láhkai ovdan ja garvit boastto dieđu. Maiddái jurddašanvuogis oahpaheaddji rollas fuolahuvvui —ovdamearkka dihte čiegusoahppama mearkkašupmi deattuhuvvui. Lassin oassi vásihii politihkalaš deattu jaskkodeapmái stáhta jienahisvuođa, dihto bellodagaid dahje dárkilis vánhemiid dihte. Vásihuvvui, ahte Dihtosis-prošeakta buktá daidda stuorra veahki ja oidnojuvvui ahte dat láhčá áddejumi ja oktavuođa. Prošeavttas bođii maiddái oahpaheaddjiid mielde konkrehtalaččat ovdan, ahte hállat otná beaivvis. 

Dihtosis-prošeakta iešalddes vuođđuduvvá dihtui čuovvumin iešmearridanvuoigatvuođa dieđus ja das geavahuvvo sápmelaš bajásgeassima vuogit. Prošeavttas lea leamaš álggu rájes dehálaš, ahte sápmelaččat leat ieš meroštallan addojuvvon dieđu ja sátneráju. Dát lea oidnon sihke prošeavtta bargan- ja plánenvuogis ja bargguin. Dihtosis-prošeavtta doaimmas oidnojit maiddái ovdagáttuid duvdi ja ráfi šaddadeami vuogit.  Empatiija, osolažžan dahkan, oktavuođa ráhkadeapmi sihke olmmošvuoigatvuođat ja viivvuhis identiteahttagovaid rihkkun leat guovddášlaččat prošeavtta doaimmas. Sámenuoraid osolažžan dahkki proseassa bokte válljejuvvon temát leat sápmelaččaid mielas dehálaččat, ja dat láhčet vuođu maiddái servodatlaš ságastallama ovddideapmái. Ná Dihtosis-prošeakta váldá beali sihke bissovaš diehtemeahttunvuođa botkemii ja ráđđejeaddji váldestelledemiide. 

Dihtosis-prošeavtta bealde jearahallamiin loktejuvvui ovdan prošeavtta eahpesihkkaris boahttevuohta ja nohkkivaš resurssat. Oahpaheaddjiid geahččanguovllus prošeaktalunddot doaimmas hástalussan lea dat, ahte dan ávkkástallet dušše sii, geat leat eanemusat beroštuvvan, ja danin dássidis ovdan váldin gáibidivččii ráhkaduslaš rievdadusaid girjjiin, oahppoplánain ja oahpaheaddjiid skuvlejumis.   Dihtosis-prošeavtta doibmii sávvojuvvui joatkka, dasgo gehččojuvvui, ahte fáddá dárbbaša maiddái dovdduide čuohcci ja doaimmalaš materiála. Prošeavttas bargobajiid gesset sámenuorat ja dat vásihuvvui mávssolažžan. Oahppiid oainnus dat, ahte dieđut bohtet sámenuorain vásihuvvui ollu veaddjileabbon ja govttoleabbon go árbevirolaš girjeoahpahus.  

Čoahkkáigeassu dutkamuša bohtosiin (suomagillii)

 Heinola, A. (2022). ”Systema lea beahttán váldoálbmogage” —Dihtosis-prošeakta sápmelaččaide laktáseaddji diehtemeahttunvuođa burgin: Kollaboratiivvalaš dutkamuš Dihtosis-prošeavttas ja oahpaheaddjiid aktevravuođakonteavsttas dekolonisašuvnna ja beaivválaš ráfi surggiin [Tampere University]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137556/SuomHeinolaAnne.pdf?sequence=5&isAllowed=y

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-prošeakta lea lasihan sámediđolašvuođa njealji lohkanbaji áigge Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtademiin. Prošeavtta ulbmilin lea lasihit mánáid ja nuoraid, geat gullet váldoálbmogii, diđolašvuođa sápmelaččain ja sámekultuvrras. Prošeaktaáigi nohká 30.6.2022.  Loga lasi: www.dihtosis.fi  

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddji
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš prošeaktabargi doaimma

Prošeaktabargi bargguide gullá ee. sámegielat ja -kultuvrra mieldásaš astoáiggedoaimma ovddideapmi ovttasbarggus nuoraidráđiin ja sámenuoraide čujuhuvvon nuoraid astoáiggedoaimma gierdomátkki plánen ja ollašuhttin. Bargu álgá 15.8.2022 /dahje soahpamuša mielde ja bistá 4 mb.

Bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII/I mielde (vuođđobálká 1899,26 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo barggu sajáiduvvanbáikki mielde 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde mearrašuvvan ahkelasit.

Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda sámegiela dáiddu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995). Mii atnit árvvus návcca iehčanas ja fuolalaš bargamii, buriid ovttasbargo- ja gulahallandáidduid ja vásáhusa prošeaktabarggus.  Prošeaktabargi doaibmasadji lea sámekulturguovddáš Sajosis. Prošeaktabargi sáhttá bargat maiddái gáiddusin.

Ohcamušaid oahpo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái bearjadaga 15.7.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?024bb73a

Lassedieđuid doaimmas addá nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio, anni.sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi, tel. 040 7082 072 ja nuoraidčálli Elli-Marja Hetta, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, tel. 050 3825 179.

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja nuoraidráđi doibmii čujuhusas www.nuor.fi

Anáris 23.6.2022                   

Sámediggi

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2022 lágiduvvo čakčamánus Anáris – šládjan musihkka ja dikten

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo čakčat 14.–15.9.2022 Anáris, Sámekulturguovddáš Sajosis. Dáhpáhus lea lágiduvvon dábálaččat giđđat, muhto sirdojuvvui koronavirusa dihte.

Dáhpáhusa šládjan leat musihkka ja dikten. Šlájaide sáhttá oassálastit juogo nu, ahte ovdanbuktá musihka dahje divtta lávddi alde dahje nu ahte čállá ja komponere iežas divtta dahje musihkkabihtá ja sádde dáiddadáhpáhussii. Musihkka- ja diktaovdanbuktimat ja čálalaš barggut árvvoštallojuvvojit sierra gilvoluohkáid mielde.

 

Gilvoluohkát:

Vuollel 10-jahkásaččat, vuollel 16-jahkásaččat ja 16–20-jahkásaččat

  1. a) Musihkka: ovdanbuktin dáhpáhusas ja/dahje čálalaš barggu doaimmaheapmi
  2. a) Dikten: ovdanbuktin dáhpáhusas ja/dahje čálalaš barggu doaimmaheapmi

 

Guktuin šlájain dohkkehuvvojit iešguđegelágan musihkka- ja diktenstiillat ja genret. Musihka ja divttaid sáhttá ovdanbuktit okto dahje joavkkus. Dáhpáhusas sáhttá ovdanbuktit maiddái earáid bargguid, muhto buot ovdanbuktimat, musihkkabihtát ja divttat fertejit leat sámegillii (anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii).

Sihke lassedieđut dáhpáhusas ja rávvagat musihkkabihtá ja divtta sáddemii almmustahttojit miessemánus. Almmuheapmi dáhpáhussii rahppojuvvo borgemánus.

Dáiddadáhpáhusa lágidit Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi, nuoraidráđđi, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu ja filbma- ja musihkkaguovddážat.

Dáhpáhusa lágideamis čuovvut dárkilit koronadili ja -dorvvolašvuođa, man dihte dáhpáhusa lágideapmái sáhttet boahtit nuppástusat.

 

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi

 

www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com

Facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

#taaiđâtábáhtus #čeäppvuõđpeeiv #dáiddadáhpáhus #sntaidetapahtuma

Anni-Sofia Niittyvuopio joatká nuoraidráđi ságajođiheaddjin

Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin válljejuvvui Anni-Sofia Niittyvuopio Gáregasnjárggas ja várreságajođiheaddjin Maria Mäkinen Jyväskyläs. Guktot doaimmaiga ságajođihangottis maiddái ovddit guovtti jagi bajis.

– Lea fiinnis beassat joatkit bures álgán barggu sámenuoraid sajádaga ovddideapmin. Korona-áiggi hástalusain fuolakeahttá nuoraidráđđi lea olahan bures daid joksanmeriid, maid lei ásahan válgabaji álggus ja bargan erenomážit dálkkádatrievdama bisseheami ovdii. Mii joatkit barggu maiddái eará nuoraidpolitihkalaš ovddidanprográmma joksanmeriid ovdii, lohká nuoraidráđi várreságajođiheaddji Maria Mäkinen.

Nuoraidráđđi lea fuomášan unna nuppástusaid sámenuoraid sajádagas servodatlaš váikkuheamis, muhto navdá barggu gávdnot ain dás ovddos. Nuoraidráđđi oaidná, ahte erenomážit sámegielat astoáiggedoaimmaid ovdii ferte vel bargat ja koronapandemiija lea lokten dan mearkkašumi sámenuoraide. Ášši ovdánahttet earret eará nu, ahte buvttadit sisdoalu sámegielat diehtu- ja rávvensiidduide.

– Nuoraidráđđi lea lokten oaivetemán sámenuoraid astoáigge doarjuma. Dan barget sámenuoraid astoáiggedoaimmaid čielggademiin ja sámegielat nuoraidbargi bálkáhemiin Sámediggái, muhto maiddái álkit olahahtti doaimma ordnemiin, dego sámenuoraide oaivvilduvvon gierdomátkki ordnemiin astoáiggedoaimma ja -sávaldagaid kártema váras, muitala nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Nuoraidráđđi áigu jagi 2022 áigge johtit sámiid ruovttuguovllus ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde doppe, gosa leat čoahkkanan ollu sámit. Gierdomátki dahkko ovttasbarggus báikkálaš sámeservviiguin ja gielddaid nuoraiddoaimmain. Nuoraidráđđi geavaha kártenmateriála doaimmas ovdánahttimii. Seammás nuoraidráđi doaimma birra muitaluvvo sámenuoraide.

– Mii háliidit maiddái fállat sámenuoraide dorvvolaš saji ságastallamiid servoša siskkáldas áššiid birra. Midjiide lea mannan jagi čoggon hárjánupmi daid ordnemis ja sámenuorain lea čielga dárbu daidda, joatká Niittyvuopio.

Nuoraidráđi doaibmabaji 2022 – 2023 vuosttas čoahkkin dollojuvvui 8.2.2022 ja áššelisttus lei ságajođiheaddji válljema lassin áššedovdilahtuid válljen nuoraidráđđái. Sámedikki bargoortnega mielde nuoraidráđđi sáhttá válljet guovtte jahkái hávil eanemustá vihtta fásta áššedovdi. Nuoraidráđi áššedovdit galget leat válljedettiin 15 – 17 -jahkásaččat. Nuoraidráđi áššedovdilahttun válljejuvvojedje Mihku Näkkäläjärvi, Lilja Ljetoff, Tiia-Káren Alakorva, Marielle Näkkäläjärvi ja Rosa-Máren Juuso.

Dasa lassin nuoraidráđđi oahpásmuvai Sámedikki ja nuoraidráđi doaimmaide ja ásahii vuosttas lahtuid bargojoavkkuide ja ovddasteaddjiid dáhpáhusaide.

Sámedikki dievasčoahkkin ásahii nuoraidráđi doaibmabadjái 2022 – 2023 čoahkkimisttis 17.12.2021. Nuoraidráđi lahtut ja várrelahtut doaibmabaji 2022 – 2023.

Nuoraidpolitihkalaš doaibma- ja ovddidanprográmma 2020 – 2023 (suomagillii)

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi   
010 839 3142

Elli-Marja Hetta, Sámedikki nuoraidčálli
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
010 8393134

Dihtosis-fitnu video-oahppodiimmuid bokte beassat oahppat sámiid ja sámekultuvrra birra

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu olggos addá video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Sámenuorat doibmet oahpaheaddjin video-oahppodiimmuin ja láidestit oahppiid sámekultuvrii sierra perspektiivvain. Video-oahppodiimmut vuolidit šielmmá gieđahallat sámefáttáid oahppodiimmuid áigge, dasgo daid lea álki váldit atnui goas beare. Videot almmustahttojit oktiibuot golmma sierra luohkkádássái.

Tutustutaan saamelaiskulttuuriin lea 4.-9. luohkálaččaide sihke nuppi dási studeanttaide dárkkuhuvvon video, gos oahppá vuođđodieđuid kultuvrras. Dan bokte oahpásmuvvo dárkilabbot gáktái, sámemusihkkii ja ealáhusaide.

Saamen kansa ja kielet -video lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja nuppi dási oahppolágádusaide. Das gieđahallojit sámegielat, sámenuoraid eallin ja maiddái Sámedikki nuoraidráđi doaibma.

Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video čiekŋu dárkilabbot temái. Dat lea dárkkuhuvvon nuppi dási studeanttaide. Das gieđahallojit kultuvrra oamasteapmi, suddadanpolitihka ja maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođat. Rávvejuvvo, ahte video gehččojuvvo das maŋŋá, go luohkká lea geahččan Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tai Saamen kansa ja kielet -video.

– Fállat oahpaheaddjiid sávaldaga mielde dán jagi ođasvuohtan video-oahppodiimmuid sámekultuvrras. Video-oahppodiibmu lea oahpaheaddjái hui álkis vuohki oahpahit sámekultuvrra birra. Videoid leat sámenuorat dahkan ja dain fállojuvvojit dieđut, maid nuorat ieža leat bajidan dehálažžan, muitaleaba Sámedikki nuoraidčálli Elli-Marja Hetta ja Nuoraid Akademiija prošeaktahoavda Ulla Saalasti.

Maiddái skuvlagalledeamit joatkašuvvet fitnu oassin

Video-oahppodiimmuid lassin Dihtosis fállá bivnnuhis doaibmanbargobájiid, maid sámenuorat dollet gáiddusin fáttás, sihke lagašbargobájiid Oulu guvlui. Fitnus doaibmá skuvlagallejeaddjin bargui skuvlejuvvon sámenuorra. Bargobájiid sáhttá diŋgot vuolle- ja badjeskuvlii sihke nuppi dási oahppolágádusaide.

Maiddái Dihtosis-metodareaidu leat beaiváduvvon ja dan sáhttá luđet pdf-hámis fitnu siidduin. Metodareaidu sisttis doallá 18 hárjehusa sámekultuvrra gieđahallamii luohkás. Fitnus leat maiddái buvttaduvvon guokte pedagogalaš spealu sámekultuvrras.  Pieni peli saamelaisista lea dárkkuhuvvon 4-6-luohkálaččaide. Speallu fállá vuođđodieđuid das, geat leat sápmelaččat ja mat iešvuođat barget sin kultuvrras áidnalunddoga.  Buokčal sámekultuvrii -spealus mannojuvvo vehá čiekŋalabbui. Dat lea dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja nuppi dássái. Das gieđahallojit vuođđodieđuid lassin earret eará eamiálbmogat, kultuvrra oamasteapmi ja maiddái sámiid vásihan vealaheapmi. Speallu gávdno maiddái davvisámegillii.

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fidnu lea juohkán sámedieđuid ja fállan bargobájiid vuolleskuvllaide, badjeskuvllaide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide juo golmma jagi áigge. Prošeavtta váldoulbmilin lea lasihit váldoálbmogii gullevaš mánáid ja nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja ná oasistis eastadit sámiide čuohcci vaššisága ja vealaheami. Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija.

Fidnu bistá: 1.9.2021–30.6.2022.

Lassidieđut:

Sámediggi

Nuoraidčálli, Elli-Marja Hetta 
tel. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuoraid Akademiija

Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti 
tel. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Mii mááccuh, mij sääʹmpihttâz, min gávttit – virtuála oahppodiimmut sámiid álbmotbeaivvi gudnin 8.–10.2.2022

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu ávvuda sámiid álbmotbeaivve 6.2. ja lágida virtuála oahppodiimmuid sámebiktasiid birra 8.–10.2.2022. Oahppodiimmut leat oktiibuot golbma, ja daid fáddán leat anáraš mááccuh, nuortalaš sääʹmpihttâz ja gákti. Oahppodiimmuid ulbmilin lea fállat dieđuid iešguđet guovllu sámiid biktasiid birra. Diimmuin ovdamearkka dihte čielgá, mat oasit bivttasollisvuhtii gullet, mat ivnnit leat mihtilmasat guđege biktasis ja mat áššit bohtet ovdan sámebiktasa geavaheaddjis, go geahčada mo son lea gárvodan.

Diimmuid beassá čuovvut njuolggorávdnjemin oassálastinliŋkkaid bokte dahje nu, ahte geahččá báddejuvvon oahppodiimmuid maŋŋelgihtii. Báttiid sáhttá geahččat 10.–24.2. čujuhusas https://www.saamenetaopetus.com/tapahtumat-ja-tallenteet. Oahppodiimmuid čuovvun lea nuvttá iige daidda dárbbaš almmuhit iežas ovddalgihtii. Diimmuin lea maiddái vejolašvuohta jearrat ja ságastit chattas.

Áigetávval

Disdat 8.2. dii 10–11
Gákti
Oahpaheaddjin Teija Kaartokallio
Oassálastinliŋka

Gaskavahkku 9.2. dii 10–11
Mááccuh
Oahpaheaddjin Essi Morottaja
Oassálastinliŋka

Duorastat 10.2. dii 15–16
Sääʹmpihttâz
Oahpaheaddjin Heini Wesslin
Oassálastinliŋka

Oahppodiimmuide leat bures boahtin buohkat, geat háliidit oahppat eanet iešguđet guovllu sámebiktasiid birra. Diimmuide sáhttá oassálastit iehčanassii dahje searvat luohkáin mielde oktasaš dihtoriin. Diimmut leat suomagillii, muhto dain oahpásnuvvat maiddái sámegielat bivttasnamahusaide.

Dárkilut rávvagat mo oassálastit diimmuide leat dáppe.

Bures boahtin! Pyeri puáttim! Tiõrv pueʹttem! Tervetuloa!

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, fidnohoavda
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, fidnokoordináhtor
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989


Sámiid álbmotbeaivvi ávvudit juohke guovvamánu 6. beaivve. Ávvudeamit lágiduvvojit dalle dábálaččat ieguđege guovllus Sámi ja dál maiddái Sámi olggobealde.

Sáhtát oassálastit sámiid álbmobeaivvi ávvudeapmái maiddái ná:

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu lea fidnu, man jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fitnu mihttomearrin lea láhčit sámegiela oahpahusa nu máŋga sámeoahppái go vejolaš sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Fidnu fállá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegiela oahpahusa guokte vahkkodiimmu gáiddusoahpahussan miehtá Suoma. Dál oahpahusa ožžot 109 oahppi ja studeantta. Fidnu lea ožžon joatkkaruhtadeami 31.8.2023 rádjai. Almmuheapmi lohkanjahkái 2022–2023 rahppojuvvo guovvamánus 2022.

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.oktavuohta.com/

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas bálkkašuvvon video mielde Oskari-gilvvus

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas bálkkašuvvon video Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen lea válljejuvvon mielde Oskari-gilvui. Oassegilvui válde oasi badjel 100 oanehisfilmma, main válljejuvvojedje oassálastit golmma ráidui.

Nuortalašgielat video gilvala ráiddus ´Omin voimin´ ja dan sáhttá fitnat geahččamin ja jienasteamen siiddus www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.

Oskari-gála ordnejuvvo Oulu riikkaidgaskasaš mánáid- ja nuoraidfilmmaid festivála oktavuođas bearjadaga 19.11.2021 dmu 18-19.15, goas vuoitit bálkkašuvvojit. Dáhpáhus streamejuvvo. Gála sáhttá čuovvut čujuhusas www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.

Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen video leaba dahkan Čeavetjávrri skuvlla oahppi guovttos Ilmari Leivo ja Aarni Seri. Sudno bagadallin lei Hanna-Maaria Kiprianoff. Video bođii nubbin jagi 2021 Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa vuollel 13-jahkásaččaid ráiddus.

Sámediggi sávvá olu lihku gilvui válljejuvvon video dahkkiide ja lihkostumi Oskari-gilvui!

Muitte jienastit iežat jiellat filmma!

Lassedieđut:

Filbmaguovddáš Skábma
Tarja Porsanger
tarja.porsanger@samediggi.fi
050 569 6065

Sámedikki nuoraidráđđi
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
040 7082 072

https://www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com/

Oza mielde dahje evttot lahtu Sámedikki nuoraidráđđái doaibmabadjái 2022-2023

Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.

Nuoraidráđđái válljejuvvojit čieža lahtu sihke persovnnalaš várrelahtut. Lahtut galget leat 18–28-jahkásaš aktiivvalaš sámenuorat. Nuoraidráđđi bargá sámedikki stivrii evttohusa vejolaš lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa dahká sámedikki čoahkkin.

Nuoraidráđđi vállje gaskavuođastis ráđđái guovtte jahkái hávil ságajođiheaddji ja várreságajođiheaddji. Lassin nuoraidráđđi vállje ráđđái eanemustá vihtta fásta áššedovdi. Áššedovdilahtut galget válljejuvvot boađidettiin leat 15–17-jahkásaččat.

Sáhtát ohcat  dahje evttohit du mielas nuoraidráđđái heivvolaš 18–28-jahkásaš sámenuoraid ja áššedovdilahttun heivvolaš 15–17- jahkásaš nuoraid. Evttohusaid vuođustusaiguin sáhttá sáddet maŋimustá 14.11.2021 šleađgapoasttain info(at)samediggi.fi dahje poastta fáro

Nuoraidráđđi

Sajos, 99870 Anár

Sáhttát deavdit maid ohcanskovi.

Sámedikki oktavuođas doaibmá nuoraidráđđi. Ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sihke nannet sámenuoraid identitehta nuoraidbarggu bokte. Lassin ráđđi galgá válmmaštallat daid sámedikki evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid.  Nuoraidráđi doaimmaide sáhtát oahpásmuvvat lasi dáppe www.nuor.fi

Lassidieđut

Nuoraidráđi ságajođiheaddji, Anni-Sofia Niittyvuopio, tel. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sámenuorat gáibidit doaimmaid dálkkádatrievdama goahcamii

Mii dovdát dálkkádatroasu ja gáibidit njulges doaimmaid goahcan dihte birasrievdadusaid. Mis lea vuoigatvuohta boahttevuhtii, ja dat galgá leat min vuohkái. 

Sámenuoraid resolušuvdna čalmmustahttá fuola Sámi luonddu dilis ja boahttevuođas ja čohkke evttohusaid doaibmabidjun. Sámenuorat gáibidit doaimmaid dálkkádatrievdama goahcamii ja dasa vuogáiduvvamii. Sámenuorat leat fuolas dálkkádatrievdama váikkuhusain earenoamážit sámiid árbevirolaš ealáhusaide ja kultuvrii. 

– Resolušuvnnas mii ovdanbuktit gáibádusa, ahte sámi árbediehtu buktojuvvo dásseárvosaš diehtogáldun, go dutket ja hupmet dálkkádatrievdama birra, guovlluid geavaheamis ja árbevirolaš ealáhusain. IPCC-raporta muitala roavva dieđuid dálkkádatroasus. Mii leat hupman dálkkádatrievdama čuovvumušain ja min servoša deaividan váikkuhusain juo jahkeviissaid. Mii eat bastte caggat váikkuhusaid, muhto baicca mii galgat álggahit vuogáiduvvandoaimmaid dorvvastan dihte min kultuvrra, giela ja ealáhusaid, gávnnahit resolušuvnna ráhkadeapmái oassálastán Suoma Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio ja Ruoŧa Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Maria Unnes. 

Suoma Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio ja Ruoŧa Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Maria Unnes.

Das lassin resolušuvnnas gávnnahuvvo, ahte ovttasbargu sámenuoraid gaskkas galgá dorvvastuvvot oktasaš dáhpáhusaid ja čoahkkanemiid bokte, ja ovttasbarggu sámiid gaskkas riikkarájiid rastá ja ovttasbarggu eará eamiálbmogiiguin, galgá nannet ja lasihit. 

Sámenuorat leat válmmastan resolušuvnna oassin davviriikkalaš sámenuoraid konferánssas. Resolušuvdna doaibmá bargoreaidun davviriikkalaš sámenuoraid ovttasbarggus, ja dat lea doaibmamálle dálkkádatrievdama vuostá rastá riikkarájiid. 

Resolušuvnna sáhttá lohkat 

Davviriikkalaš sámenuoraid konferánsa dollojuvvui gáiddusdáhpáhussan 26.8.2021. Konferánsa váldolágideaddji lei Suoma Sámedikki nuoraidráđđi. Konferánsa lágiduvvui ovttasbarggus Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid nuoraiddoibmiiguin. Konferánssas dolle sáhkavuoruid Suoma biras- ja dálkkádatministtar Krista Mikkonen, Sámi parlamentáralaš ráđi  ságajođiheaddji Aili Keskitalo, Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja nuorra badjealmmái Jussa Seurujärvi. Bargobájiid dolle Emmi Nuorgam, artivista Pauliina Feodoroff ja globála nuoraidorganisašuvdna Youth4Nature. Konferánssa temá lei dálkkádatrievdan, ja doppe ráhkaduvvui resolušuvdna. 

Lassedieđut 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
Suoma sámedikki nuoraidráđi ságadoalli 
+358 40 708 2072 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Maria Unnes 
Ruoŧa sámedikki nuoraidráđi ságadoalli 
maria.unnes(at)sametinget.se 

Elli-Marja Hetta 
Suoma sámedikki nuoraidčálli 
+358 50 382 5179 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi