Nuoraidráđi sátnejođiheaddji geahčastat

Álggahettiinan nuoraidráđi sátnejođiheaddjin in máhttán govahallat giđa leat dákkár. Nuoraidráđi ođđa lahtuide, prošeavttaide, ovttasbargoguimmiide ja eará bargguide lea gártan oahpásmuvvat gáiddusin. Nuoraidráđi lahtut eai leat vel oktiige deaivan njunnálagaid, muhto sávvamis dát rievdá boahttevaš čavčča áigge.

Earenoamáš giđas fuolakeahttá bargu sámenuoraid ovdii ii leat gaskkalduvvan. Sámenuoraid vuoigatvuođaid ja oassálastima leat figgan nannet máŋgga ládje. Oahppogeatnegasvuođa guhkideapmi, dálkkádatlága ja sámediggelága ođasmahttin leat jotkojuvvon olles giđa áigge eiseválddiid dásis. Nuoraidráđđi leage oassálastán oahppogeatnegasvuođa guhkideapmái guoski cealkámuša válmmaštallamii ovttas Sámedikki 1. várresátnejođiheddjiin, skuvlenčálliin ja skuvlen- ja oahppamateriálalávdegottiin. Lágideimmet maid Birasministeriijain gullandilálašvuođa sámenuoraide dálkkádatlága ođasmahttima birra. Dilálašvuohta lágiduvvui gáiddusoktavuođaid bokte.

Earenoamáš giđđa lea buktán maid vejolašvuođaid. Leat skuvlen iežamet nuoraidráđis ovttasbarggus Olmmošvuoigatvuođalihtuin. Mii leat maiddái geavahišgoahtán ođđa barganvuođuid ja deaivan gáiddusin vuollegis šielmmáin nuoraid- ja sámeservviid. Gáiddusbargan lea álkidahttán ja jođálmuhttán deaivvademiid. Gáiddusdeaivvadeapmi ii goassige buhtte deaivvademiid njunnálagaid, muhto addá lasi áiggi iešguđet doaimmaide, go ii dárbbaš álo mátkkoštit čuđiid kilomehteriid moadde diimmu deaivvadeami dihte. Gáiddusbargan lea erenoamáš buorre lasáhus njunnálagaid dahkkojuvvon deaivvademiide ja dan geažil bargan lea ain čavgadabbo ja dákko bokte beaktilabbo.

Okta nuoraidráđi stuorimus áššiin giđa áigge lei oktasaš oainnu almmuheapmi ráđđehusbellodagaid nuoraidservviiguin, “Ruvkkiide ii sadji sámiid ruovttuguovllus”. Cealkámušas ovdanbuvttiimet Suoma stáhta ráđđehussii čielga oainnu: ruvkkiide ii leat sadji, leat dolkan ráđđádallat fáttá birra ain ođđasit ja ođđasit. Jiehtáčearu guovlovárren ii leat vuos šluhttejuvvon, nappo bargu lea ain. Jiehtáčearu báikkálaččain lea goittotge nana doarjja sihke iežas servoša ja maid váldoálbmoga siste. Nuoraidráđi ja hálddahusbellodagaid cealkámuša sáhttá lohkat nuoraidráđi neahttasiidduin.

Oassálasten geassemánus Sámedikki nuppi dievasčoahkkimii nuoraidráđi ovddasteaddjin. Lean maid oassálastán SPR stivrra čoahkkimiidda giđa ja álgogeasi áigge. SPR stivra lea čakčat 2019 mearridan bovdet nuoraid lávdegotti ovddasteaddji čoahkkimiiddásis nuoraid áššiid áššedovdin. Lassin nuoraid ovddasteaddji bovdejuvvo dás ovddos maid SPR dievasčoahkkimiidda. Dán láhkai SPR figgá nannet ja lasihit sámenuoraid oassálastima ja váikkuhanvejolašvuođaid ja lasihit nuoraid gullevašvuođa sámeservošii.

SPR vuollásaš nuoraidráđđi lágida guovtti jagi gaskkaid Davviriikkalaš sámenuoraid konferánssa. Konferánsa lágiduvvo ovttasbarggus Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid nuoraiddoibmiiguin. Konferánsa galggai lágiduvvot Anáris 13.-14.8.2020, muhto dan leat mearridan maŋidit koronaviruspandemiija dihte. Konferánssa temán lea mearriduvvon dálkkádatrievdan. Nuoraidráđđi čielggada sáhttágo konferánssa dahje dan osiid lágidit gáiddusin.

Lágideimmet geassemánus maiddái sátnejođiheddjiid gažadandiimmu joavkochatas, masa oassálaste Sámedikki buot golbma sátnejođiheaddji. Gažaldatvuloš chat lei maiddái min vuosttamuš chat, masa sáhtii oassálastit golmma sámegillii ja suomagillii oktanaga. Suoidnemánus lágideimmet geasseságát-joavkochat golmma sámegillii. Chat-doaibma ovddiduvvo olles áigge ja boahttevuođas áigut lágidit joavkochataid iešguđetlágan temáiguin. Geasi áigge leat maid beaivvadahttán nuoraidráđi diehto- ja rávvensiidduid. Nuor.fi-siiddut leat gárgehuvvon oassin DigiÁrran-fitnus, man ulbmil lea ovddidit sámegielat, sámenuoraide oaivvilduvvon diehto- ja rávvenbálvalusa ja digitála nuoraidbarggu.

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

www.nuor.fi

Govva: Mari Molkoselkä

Sámedikki nuoraidčállin Elli-Marja Hetta

Pedagogihka magisttar Elli-Marja Hetta nammaduvvui Sámedikki nuoraidčálli virgái. Sámedikki stivra mearridii namahusas čoahkkimisttis 11. geassemánu 2020.

Vuohččulaš Elli-Marja Hetta lea skuvlejumi beales pedagogihka magisttar, ja son lea dikšon nuoraidčálli virgesadjásašvuođa 1,5 jagi. Nuoraidčálli doaibmá nuoraidráđis áššegieđahallin ja čállin ja su bargui gullá ee. válmmaštallat sámenuoraid eallindillái ja buresveadjimii guoski áššiid, ovddidit sápmelaš nuoraidbarggu ovttas sámenuoraiguin ja ordnet sámenuoraid konfereanssa.

– Mu mielas lea buorre, ahte sámenuorat sáhttet oahpuid maŋŋá máhccat ja oažžut barggu sámeguovllus sihke bargat barggu sámeservodaga buorrin. Lean ovdal doaibman nuoraidráđis lahttun ja iežan virgesadjásašvuođa áigge leamašan fiinna ášši fuomášit, mo nuoraidráđis doaibman lea ovddiduvvon ovdamearkka dihtii iešguđet projeavtta bokte. Sámenuoraid oasálašvuođa nannen iešguđet láhkai lea nuoraidčálli okta deaŧalamos bargguin ja válddán barggu iluin vuostá, muitala Elli-Marja Hetta go gulai válljemis.

Sámedikki čuovvovaš čoahkkin ordnejuvvo gáiddusoktavuođaiguin

Sámedikki čoahkkin 2/2020 dollojuvvo 26.6.2020 diibmu 12 rájes gáiddusčoahkkimin. Čoahkkima sáhttá čuovvut dábálaš láhkai live striim bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Sáddagis sáhttá guldalit maiddái tulkoma.

– Sámedikki stivra lea mearridan čoahkkima ordnemis gáiddusoktavuođaiguin koronapandemiija dagahan dili geažil. Vaikke fámus orru ráddjemiid mielde eanemustá 50 olbmo čoahkkimiid sáhttá jo dál ordnet, de bođiimet dan bohtosii, ahte ordnet gáiddusčoahkkima, vai sáhtášeimmet ordnet čoahkkima nu koronadorvvolaččat go vejolaš, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Ollesčoahkkimis gieđahallojit jagi 2019 rehketdoalloloahpahus ja doaibmačilgehus, evttohus sámi kulturmearreruhtan jagi 2022, evttohus sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaid dorvvasteapmi ja ovddideapmi jagi 2022, evttohus sámegielat oahppamateriála válmmašteapmin jagi 2022, evttohus sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmin jagi 2022 ja oktasašdavviriikalaš sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu njuolggadusat.

Stivra geavai dasa lassin sáttaságastallama sápmelaš dálkkádatpolitihka ovddideamis sihke háleštii duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovdáneamis ja mearridii joatkkadoaimmain. Stivra dieđiha duohtavuođa- ja soabadanproseassa čuovvovaš doaimmain, go dat leat áigeguovdil.

Lassedieđut:

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sátnejođiheddjiid gažadandiibmu joavkochatas

Nuoraidráđđi lágida vuosttaš geardde historjjás sátnejođiheddjiid gažadandiimmu, mas nuorat ieža leat jearadeame. Sámedikki sátnejođiheaddjit Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Leo Aikio illosedje oaččodettiineaset bovdehusa. – Lea somá oažžut dákkár vejolašvuođa beassat ságastallat njuolga sámenuoraiguin ođđalágan kanála bokte, sii kommenterejit boahttevaš dáhpáhusa.

Joavkochat lágiduvvo 9.6.2020 dmu 18-19 golmma sámegillii. -Nuorat leat ovdagovat máŋggasámegielatvuođas ovdamearkka dihte sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ja Sohkaršohka bokte. Lea buorre, ahte sámenuorat hástalit min ipmirdit ja doaibmat juohke sámegillii roahkkadit, sátnejođiheaddjit gávnnahit. Joavkochat gávdno www.nuor.fi -siidduid DU SEARVVUŠ -oasis ja neahttasiidduid buot giellaveršuvnnain ovdasiidui boahtá liŋka, mii doalvu chatii.

Nuor.fi -siiddut leat gárgehuvvon oassin DigiÁrran-fitnus, man ulbmil lea ovddidit sámegielat, sámenuoraide oaivvilduvvon diehto- ja rávvenbálvalusa ja digitála nuoraidbarggu. Fitnu ruhtada Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat, nuoraidráđđi ja Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat.

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, tel. 040 594 5060, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságadoalli Anni Koivisto, tel. 040 594 5060, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio, tel. 040 594 5060, leo.aikio(at)samediggi.fi

vs. nuoraidčálli, Elli-Marja Hetta, tel. 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Man láhkai vuhtii váldit sámiid álbmotbeaivve?

Nuoraidráđi Dihtosis – projeakta oktasašbarggus Nuoraid Akademiijain fállá álbmotbeaivve várás čuovvovaš materiálaid. Materiálamet vehkiin sáhtát doallat ávvobeaivve nu, ahte oahpásmuvat ja vuojut sámekultuvrii.

Sukellus saamelaiskulttuuriin – mobiilaspeallu

Sámefáttát mobiilaspeallu, mii spello Seppo-speallovuložis, lea dárkkuhuvvon badjeskuvlla lassin nuppi dási studeanttaide. Speallu veahkeha studeanttaid miehtá Suoma oahppat ja fuobmát sápmelašvuođa ja sámekultuvrra ja speallu gieđahallá ee. sámiid historjjá, dálá ihtagiid ja olbmuid, sámegávtti, kultuvrra alccesis váldima sihke árbevirolaš ealáhusaid.

Seppo-mobiilaspealu ulbmilin lea movttiidahttit bajásgessiid, oahpaheddjiid ja hárjeheddjiid oahpahit mánáide ja nuoraide sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.  Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sápmelaččain ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Spealu bokte nuorat movttiidahttojit doaibmat ieža ja buktit ovdan fáttá birra iežaset oaiviliid sihke ságastit dain ovttas eará nuoraiguin.

Nuvttá spealu sáhttá diŋgot Nuoraid Akademiija neahttasiidduin: https://www.nuortenakatemia.fi/opettajalle/

Skuvlagalledeamit

Bargobájit, mat leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaide, láidestit nuoraid guorahallat sápmelašvuođa sierra perspektiivvain. Bargobájit fállet duohta dieđuid ja fuomášumiid ja dain nuorat besset ságastallat fáttás doaibmanhárjehusaid vehkiin. Bargobádjejođiheaddjit leat fáddái skuvlejuvvon sámenuorat. Skuvlagalledeapmi leat nuvttá. Diŋgo skuvlagalledeami: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Bistu: 75 dahje 90 min
Čuozáhatjoavku: badjeskuvllat
Skuvlagalledanguovllut: oaivegávpotguovlu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sihke Roavvenjárga ja daid lagašguovllut.

Dihtosis – metodapáhkka

Dihtosis – metodapáhkka, man vehkiin oahpaheaddji dahje jođiheaddji sáhttá ieš jođihit sámefáttát bargobáji dahje oahppadiimmu nuoraiguin. Hárjehusat leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaid lassin vuolleskuvlla bajit luohkáide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide. Páhkka pdf – veršuvdnan neahtas dahje sáhtát maiddái nuvttá diŋgot liŋkka duohken.  Páhkka oažžumis suomagillii ja ruoŧagillii.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Beaivvirahpan

Sámefáttát diehtogilvu – beaivvirahpan, man sáhttá geavahit temái ráhkkaneapmái erenomážit sámiid álbmotbeaivve (6.2.) ávvudeami olis  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

 

Buori sámiid álbmotbeaivve buohkaide !

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Oahpásmuva sámekultuvrii mobiilaspealu bokte

Nuoraidráđđi almmustahttá ovttas Nuoraid Akademiijain Sukellus saamelaiskulttuuriin –mobiilaspealu. Spealu vehkiin geahččalit lasihit diđolašvuođa sámekultuvrras sierra perspektiivvaid bokte.

Sámefáttát mobiilaspeallu, mii spello Seppo-speallovuložis, lea dárkkuhuvvon badjeskuvlla lassin nuppi dási studeanttaide. Speallu veahkeha studeanttaid miehtá Suoma oahppat ja fuobmát sápmelašvuođa ja sámekultuvrra ja speallu gieđahallá ee. sámiid historjjá, dálá ihtagiid ja olbmuid, sámegávtti, kultuvrra alccesis váldima sihke árbevirolaš ealáhusaid.

Seppo-mobiilaspealu ulbmilin lea movttiidahttit bajásgessiid, oahpaheddjiid ja hárjeheddjiid oahpahit mánáide ja nuoraide sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.  Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sápmelaččain ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Spealu bokte nuorat movttiidahttojit doaibmat ieža ja buktit ovdan fáttá birra iežaset oaiviliid sihke ságastit dain ovttas eará nuoraiguin.

“Seppo-spealu plánemii leat váldon fárrui sámenuorat ovdamearkan bargobájiid hámis. Nuorat leat váikkuhan spealu metodaid válljemii ja maiddái spealu sisttis doallan temáide ja fáttáide. Speallu almmustahtto vuohkkasit ovdal Sámiid álbmotbeaivve 6.2. ja dat lea buorre vuohki oahpásmit ja vuodjut sámekultuvrii ovttas prošeavtta eará materiálaiguin ”, muitala vs. nuoraidčálli Elli-Marja Hetta spealus.

Nuvttá spealu sáhttá diŋgot Nuoraid Akademiija neahttasiidduin

Dihtosis- diehtopakeahtta sápmelaččain

 

Dihtosis – prošeakta lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasašprošeakta, man ulbmilin lea lasihit váldoálbmoga nuoraid diđolašvuođa sámiid birra. Dieđuid lasiheami ja projeavtta materiálaid vehkiin geahččalit bajidit sámiid ja sámekultuvrra nuoraid árgadieđu oassin. Fáttá movttiidahtti gieđahallan eastada nu sámemánáide ja –nuoraide čuohcci vealaheami, go maiddái nanne sámenuoraid identitehta, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Prošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

Lasi Dihtosis – prošeavtta birra

 

Lassidieđut:

Vs. nuoraidčálli, Sámediggi, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(a)samediggi.fi

Prošeaktahoavda, Nuoraid Akademiija, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(a)nuortenakatemia.fi

Oza mielde dahje evttot lahtu sámedikki nuoraidráđđái 2020-2021

Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Sámegiela dáidu lea sávahahtti. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.

Nuoraidráđđái válljejuvvojit čieža lahtu sihke persovnnalaš várrelahtut. Lahtut galget leat 18–28-jahkásaš aktiivvalaš sámenuorat. Lassin ráđđái válljejuvvojit vihtta fásta áššedovdi. Áššedovdilahtut galget válljejuvvot boađidettiin leat 15–17-jahkásaččat. Nuoraidráđđi bargá sámedikki stivrii evttohusa vejolaš lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa dahká sámedikki čoahkkin.

Sáhtát ohcat  dahje evttohit du mielas nuoraidráđđái heivvolaš 18–28-jahkásaš sámenuoraid ja áššedovdilahttun heivvolaš 15–17- jahkásaš nuoraid. Evttohusaid vuođustusaiguin sáhttá sáddet maŋimustá 1.12.2019 šleađgapoasttain nuoraidčállái elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

dahje poastta fáro

Nuoraidráđđi
Sajos, 99870 Anár

Sáhttát deavdit maid ohcanskovi.

Sámedikki oktavuođas doaibmá nuoraidráđđi. Ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sihke nannet sámenuoraid identitehta nuoraidbarggu bokte. Lassin ráđđi galgá válmmaštallat daid sámedikki evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid.

Nuoraidráđi doaimmaide sáhtát oahpásmuvvat lasi dáppe www.nuor.fi

Lassidieđut

Vs. Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuoraide oaivvilduvvon seksuálavuođa sátnegirji jorgaluvvon golmma sámegillii

Sámedikki nuoraidráđđi lea jorgalahttán ja almmustahttán Álbmotlihtu nuoraide oaivvilduvvon seksuálavuođa sátnegirjii davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.

Seksuálavuohta lea okta dehálaš oassi olbmo ahtanuššamis. Seksuálavuhtii laktáseaddji áššit leat leamašan tabu erenomážit sámeservodagas. Dain lea sáhttán leat váttis hállat, eaige fáddái laktáseaddji ođđa sániide leat vealttakeahttá leamašan sámegielat vástagat. Sátnegirjjiiguin mii roahkasmahttit sámenuoraid geavahit iežaset eatnigiela. Sátnegirjjiid jorgaleamis leat jurddašuvvon maiddái sámegielat seksuálabajásgeassima dárbbut.

”Mii leat vuordán sátnegirjji gárvvásmuvvama ja lea fiinna ášši, ahte lihkostuvaimet almmustahttit daid aiddo ON:id eamiálbmogiid giellajagi áigge. Mii sávvat, ahte seksuálavuođa sátnegirji lebbejuvvo viidát ja váldojuvvo roahkkadit atnui. Sávaldahkan lea maiddái, ahte seksuálavuođas sáhttit hállat álkibut, go dasa gávdnojit sánit iežamet gielas”, illuda nuoraidráđi várreságadoalli Ánte Veijola.

Nuoraidráđi áirras Niila Rahko lea guorahallan Álbmotlihtu bloggas sámegielat seksuálasátnegirjji mearkkašumi. ”Mii dárbbašit seksuálavuođa govvideaddji sániid sámegillii. Sánit dorjot sámegiela oahppama – leahan giella lássaráigi kultuvrii. Sámenuorat dárbbašit iežaset sátnegirjji seksuálasániide, dasgo dieđu oažžumis iežas gielain lea mearkkašupmi. Sánit addet reaiddu ovdanbuktit iežas dearvvas vugiin, man dihte sámegielat seksuálavuođa sátnegirji lea mearkkašahtti ja gáibiduvvon lasáhus. Sámegielat seksuálavuođa sátnegirji fállá maiddái vánhemiidda vugiid váldit áššiid ovdan sin maŋisboahttiiguin”, guorahallá Rahko.

Sátnegirjjiid jorgaleapmi gáibidii ollu terminologiijabarggu, dasgo buot sánit, mat sátnegirjjis leat, eai leat vel geavahusas dahje normerejuvvon. Sátnegirjjiid jorgalusat leat gárvvásmuvvan garra barggu boađusin jagiid 2018 ja 2019 áigge. Jorgalanbarggus ovttasbargojuvvui lávgalagaid Sámi Giellagálduin.

”Lean erenomáš duđavaš, ahte mii oažžut nuortalašgillii ođđa seksuálasátneráju. Sánit leat leamašan ovdalis unnán, man dihte jo dušše jorgaleapmi lea leamašan hástaleaddji. Hástaleaddjivuođas muitala dat, ahte gieđahallanvuloš sátnelistui čoggojedje oktiibuot 441 sáni, maid mii leat nuortalašgielat giellajuhkosa čoahkkimiin gieđahallan. Seksuálavuhtii laktáseaddji áššiin ii leat ovdal ságastallon ja dat vuhttui maiddái geavadaga giellabarggus; jorgalusaid lea leamašan váttis gávdnat ja ollu leat geavahuvvon njuolga loatnasánit. Muhtin sániide leat leamašan ollu molssaeavttut, maid smávva mearkkašanerohusain leat ohcan dieđu.” muitala nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoff sátnegirjjiid jorgalanproseassa birra.

Jo badjelaš 10 jagi dassái Álbmotlihttu fuomášii, ahte nuorat jerre ollu seksuálavuhtii ja seksii laktáseaddji sániid, doahpagiid ja meroštallamiid. Sátnegirjjiiguin háliidedje čielggasmahttit seksuálavuhtii laktáseaddji terminologiija, vai fáttás hálešteapmi šattašii álkibun. Dainna háliidedje váikkuhit dasa, ahte nuorat ožžot áššáigullevaš dieđu, mii beaktilit cuvke seksuálavuhtii laktáseaddji tabuid ja myhtaid. Seksuálavuhtii laktáseaddji doahpagat ja meroštallamat leat olu ja ođđa bohtet olles áigge. Danin sátnegirjji lea dehálaš ođasmahttit ain gaskkohagaid, muitala Álbmotlihtu áššedovdi Sari Hälinen.

Oahpásmuva seksuálavuođa suomagillii, davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii.

Nuoraidráđi áirras Niila Rahko lea čállán Álbmotlihtu bloggii iežas jurdagiid seksuálavuođa sátnegirjjiid birra. Loga lasi https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

 

Lassedieđut

Vs. Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Álbmotlihttu, áššedovdi Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

 

     

 

Nuoraid sámegielat diehto- ja rávvensiiddut rahpasit

Golmmain sámegielain ja suomagielain almmustuvvan siidduid lea buvttadan Sámedikki nuoraidráđđi.

”Illudit, ahte beassat sámegielaid vahku gudnin rahpat ođđa siidduid. Siidduin gávnnat earret eará dieđuid nuoraidráđis ja dan doaimmas, sámenuoraid diehto- ja rávvenbálvalusaid ja videobloggaid. Maŋŋá beasat maiddái čálašit ságastanforumii”, muitala nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen.

Siidduid sisdoalut leat dárkkuhuvvon erenomážit sámenuoraide. Lassin siidduin gávdnojit dieđut maiddái almmolaččat buohkaide ovdamearkan Dihtosis-diehtopakeahta hámis. Siidduid temá lea searvvušlašvuohta. “Háliidit, ahte dát siiddut leat buot sámenuoraid várás, gos ihkinassii sii ássetge. Sávvat sámenuoraid leat bures boahtin oassálastit maiddái sisdoallobuvttadeapmái teavsttaid, govaid ja videoid bokte”, Risten Mustonen muitala.

Nuoraid diehto- ja rávvenbargu lea eastadeaddji nuoraidbargu, mii fállá dieđuid, rávvema ja neavvuma nuoraid eallimii laktáseaddji iešguđetlágan gažaldagain ja diliin. Bargovugiin dorjojuvvo nuoraid šaddan, soajáiluvvan ja buresveadjin ja dat vuođđuduvvet nuoraid dieđu ja doarjaga dárbbuide.

Siidduid oassin leat maiddái nuoraidráđi ođasmuvvan siiddut. Siidduin basttát oahpásmit nuoraidráđi doibmii ja čuovvut makkár doaimmat ráđis leat dál ja boahttevuođas. Siiddut rahpasit gaskavahku 23.10. čujuhusas www.nuor.fi.

Diehto- ja rávvensiiddut ovddiduvvojit jotkkolaččat. Váldit vuostá sisdoalloideaid. Juos dus leat  ideat siidduid sisdoalu birra, váldde oktavuođa prošeaktabargái.

Siiddut leat oassi DigiÁrran-fidnus, mii lea nuoraidráđi ja Guovlohálddahusdoaimmahaga ovttasbargu.

Lassidieđut:

Kati Eriksen
DigiÁrran-prošeakta
Sámediggi
kati.eriksen(at)samediggi.fi

Nuoraid sámegielat asttuáiggedoibmii lea dárbu buot sámeguovllu gielddain

Sámedikki nuoraidráđi De! -prošeavttas ožžojuvvon vásáhusaid vuođul nuoraid sámegielat asttuáiggedoibmii lea dárbu buot sámeguovllu gielddain. Doaibma eaktuda ruohtasmahttima eandalii daid boaittobeale giliin, gos ii ovdal leamaš makkárge doaibma nuoraide. Nuoraidráđi prošeavtta doaibma nogai 30.8.2019.

Prošeavttas lágiduvvojedje ee. vuollegaš šielmmá nuoraideahkedat sihke mannojuvvui stuorát dáhpáhusaide nugo Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii ja Ijahis idja-festiválii. Prošeavtta áigge lágiduvvojedje oktiibuot 24 dáhpáhusa, main ledje oktiibuot 945 oassálasti.  Dáhpáhusain nuorat leat roahkasmahtton geavahit sámegielaid ođđa birrasiin ja doallat oktavuođa guovllu eará sámegielat nuoraide badjel gielddarájáid.

De!-Prošeavtta áigge lea ráhkaduvvon lávga oktasašbargofierpmádat Ohcejoga, Anára ja Soađegili guovlluid nuoraidbarggu doaibmiid gaskkas ja lea oassálaston Anára guovllu eastadeaddji jugešvuođabarggu Selvä Peli – doibmii. Prošeavtta olis nuoraidráđđi basttii oassálastit konkrehtalaččat Selvä Peli – doibmii ja vuosttas háve Suoma bealde lágidit maiddái sámegielat eastadeaddji jugešvuođabarggu nuoraide. Prošeavttas lea maiddái bargon oktasašbargu sámeservviiguin, nugo Sámi Siida rs:in, Vuohču sámeservviin, Nuortalaškulturvuođđudusain, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja Sámi Duodji rs:in. Prošeakta lea bargan oktasašbarggu maiddái Leader ruhtadan Youth Activator Network-prošeavttain. Oktasašbargu bargui maiddái sierra sámedáhpáhusaiguin ja daid lágideaddjiiguin.

“Prošeavtta álggus ollašuhtiimet nuoraide dárkkuhuvvon webropol-jearahallama davvisámegillii, anárašgillii, nuortalašgillii ja suomagillii. Jearahallama vehkiin kártejuvvojedje nuoraid sávaldagat sámegielat asttuáiggedoaimma ektui. Jearahallamii bohte 43 vástádusa. Lassin finaimet galledeamen Čeavetjávrri skuvllas, vuoi beassat gullat nuortalašgielat nuoraid sávaldagaid. Dáid vástádusaid vuođul vulggiimet oktasašbargofierpmádagas ollašuhttit nuoraid ideaid nu ahte vuhtii válddiimet báikkálaš gielladili ja resurssaid”, muitala De!-prošeavtta prošeaktabargin doaibman Tuuli Miettunen.

Nuoraidráđđi joatká oktasašbarggu sámeguovllu nuoraidbargiiguin ja Selvä Peli – fierpmádagain. Nuorat movttiidahttojit friijahápmásaš doaimma lágideapmái nu, ahte sidjiide fállojuvvojit ovdamearkan spealut ja eará materiálat luoikkasin. Materiálaid sáhttá boahttevuođas luoikat maiddái servviide, juos dat háliidit ordnet sámegielat doaimma nuoraide.

“Illudit das, man olu prošeakta lea juksan nuoraid ja man máŋggabealat doaimmaid leat bastán fállat ja dán láhkai leat vástidan nuoraid iežaset sávaldagaide. Prošeakta lea duođaštan, ahte sámegielat nuoraidbargui ja dan stáđásmahttimii lea stuorra dárbu. Nuoraidlága 8 §:a mielde nuoraidbargu gullá gielddaid bargguide. Prošeavtta áigge ráhkaduvvon oktasašbargofierpmádagaid bokte lea buorre joatkit gielddaiguin doaibmevaš oktasašbarggu ja ovddidit sámegielat nuoraidbarggu”, nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen gávnnaha.

Prošeavtta dárkkuhussan lea leamaš kártet sámiid ruovttuguovllus sihke eará báikkiin Suomas sámegielat asttuáigge doaimmaid dárbbu ja lágideaddjiid sihke movttiidahttit sierra doaibmiid buvttadit sámegielat nuoraidkultuvrra. Oktan dehálaš ulbmilin lea leamaš sierra doaibmiid fierpmáiduvvan. Prošeavttas leat hábmejuvvon iešguđetlágan asttuáiggedoaimmat Ohcejoga, Anára ja Soađegili gielddaid viidodagas.

De!-prošeavtta ruhtadii Leader Pohjoisin Lappi ja prošeakta ollašuhttui áiggis 1.10.2018-30.8.2019.

Lassidieđut

Nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi