Oza mielde dahje evttot lahtu sámedikki nuoraidráđđái 2020-2021

Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Sámegiela dáidu lea sávahahtti. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.

Nuoraidráđđái válljejuvvojit čieža lahtu sihke persovnnalaš várrelahtut. Lahtut galget leat 18–28-jahkásaš aktiivvalaš sámenuorat. Lassin ráđđái válljejuvvojit vihtta fásta áššedovdi. Áššedovdilahtut galget válljejuvvot boađidettiin leat 15–17-jahkásaččat. Nuoraidráđđi bargá sámedikki stivrii evttohusa vejolaš lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa dahká sámedikki čoahkkin.

Sáhtát ohcat  dahje evttohit du mielas nuoraidráđđái heivvolaš 18–28-jahkásaš sámenuoraid ja áššedovdilahttun heivvolaš 15–17- jahkásaš nuoraid. Evttohusaid vuođustusaiguin sáhttá sáddet maŋimustá 1.12.2019 šleađgapoasttain nuoraidčállái elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

dahje poastta fáro

Nuoraidráđđi
Sajos, 99870 Anár

Sáhttát deavdit maid ohcanskovi.

Sámedikki oktavuođas doaibmá nuoraidráđđi. Ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sihke nannet sámenuoraid identitehta nuoraidbarggu bokte. Lassin ráđđi galgá válmmaštallat daid sámedikki evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid.

Nuoraidráđi doaimmaide sáhtát oahpásmuvvat lasi dáppe www.nuor.fi

Lassidieđut

Vs. Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuoraide oaivvilduvvon seksuálavuođa sátnegirji jorgaluvvon golmma sámegillii

Sámedikki nuoraidráđđi lea jorgalahttán ja almmustahttán Álbmotlihtu nuoraide oaivvilduvvon seksuálavuođa sátnegirjii davvisáme-, anáraš- ja nuortalašgillii.

Seksuálavuohta lea okta dehálaš oassi olbmo ahtanuššamis. Seksuálavuhtii laktáseaddji áššit leat leamašan tabu erenomážit sámeservodagas. Dain lea sáhttán leat váttis hállat, eaige fáddái laktáseaddji ođđa sániide leat vealttakeahttá leamašan sámegielat vástagat. Sátnegirjjiiguin mii roahkasmahttit sámenuoraid geavahit iežaset eatnigiela. Sátnegirjjiid jorgaleamis leat jurddašuvvon maiddái sámegielat seksuálabajásgeassima dárbbut.

”Mii leat vuordán sátnegirjji gárvvásmuvvama ja lea fiinna ášši, ahte lihkostuvaimet almmustahttit daid aiddo ON:id eamiálbmogiid giellajagi áigge. Mii sávvat, ahte seksuálavuođa sátnegirji lebbejuvvo viidát ja váldojuvvo roahkkadit atnui. Sávaldahkan lea maiddái, ahte seksuálavuođas sáhttit hállat álkibut, go dasa gávdnojit sánit iežamet gielas”, illuda nuoraidráđi várreságadoalli Ánte Veijola.

Nuoraidráđi áirras Niila Rahko lea guorahallan Álbmotlihtu bloggas sámegielat seksuálasátnegirjji mearkkašumi. ”Mii dárbbašit seksuálavuođa govvideaddji sániid sámegillii. Sánit dorjot sámegiela oahppama – leahan giella lássaráigi kultuvrii. Sámenuorat dárbbašit iežaset sátnegirjji seksuálasániide, dasgo dieđu oažžumis iežas gielain lea mearkkašupmi. Sánit addet reaiddu ovdanbuktit iežas dearvvas vugiin, man dihte sámegielat seksuálavuođa sátnegirji lea mearkkašahtti ja gáibiduvvon lasáhus. Sámegielat seksuálavuođa sátnegirji fállá maiddái vánhemiidda vugiid váldit áššiid ovdan sin maŋisboahttiiguin”, guorahallá Rahko.

Sátnegirjjiid jorgaleapmi gáibidii ollu terminologiijabarggu, dasgo buot sánit, mat sátnegirjjis leat, eai leat vel geavahusas dahje normerejuvvon. Sátnegirjjiid jorgalusat leat gárvvásmuvvan garra barggu boađusin jagiid 2018 ja 2019 áigge. Jorgalanbarggus ovttasbargojuvvui lávgalagaid Sámi Giellagálduin.

”Lean erenomáš duđavaš, ahte mii oažžut nuortalašgillii ođđa seksuálasátneráju. Sánit leat leamašan ovdalis unnán, man dihte jo dušše jorgaleapmi lea leamašan hástaleaddji. Hástaleaddjivuođas muitala dat, ahte gieđahallanvuloš sátnelistui čoggojedje oktiibuot 441 sáni, maid mii leat nuortalašgielat giellajuhkosa čoahkkimiin gieđahallan. Seksuálavuhtii laktáseaddji áššiin ii leat ovdal ságastallon ja dat vuhttui maiddái geavadaga giellabarggus; jorgalusaid lea leamašan váttis gávdnat ja ollu leat geavahuvvon njuolga loatnasánit. Muhtin sániide leat leamašan ollu molssaeavttut, maid smávva mearkkašanerohusain leat ohcan dieđu.” muitala nuortalašgiela giellabargi Mervi Semenoff sátnegirjjiid jorgalanproseassa birra.

Jo badjelaš 10 jagi dassái Álbmotlihttu fuomášii, ahte nuorat jerre ollu seksuálavuhtii ja seksii laktáseaddji sániid, doahpagiid ja meroštallamiid. Sátnegirjjiiguin háliidedje čielggasmahttit seksuálavuhtii laktáseaddji terminologiija, vai fáttás hálešteapmi šattašii álkibun. Dainna háliidedje váikkuhit dasa, ahte nuorat ožžot áššáigullevaš dieđu, mii beaktilit cuvke seksuálavuhtii laktáseaddji tabuid ja myhtaid. Seksuálavuhtii laktáseaddji doahpagat ja meroštallamat leat olu ja ođđa bohtet olles áigge. Danin sátnegirjji lea dehálaš ođasmahttit ain gaskkohagaid, muitala Álbmotlihtu áššedovdi Sari Hälinen.

Oahpásmuva seksuálavuođa suomagillii, davvisámegillii, anárašgillii ja nuortalašgillii.

Nuoraidráđi áirras Niila Rahko lea čállán Álbmotlihtu bloggii iežas jurdagiid seksuálavuođa sátnegirjjiid birra. Loga lasi https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

 

Lassedieđut

Vs. Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Álbmotlihttu, áššedovdi Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

 

     

 

Nuoraid sámegielat diehto- ja rávvensiiddut rahpasit

Golmmain sámegielain ja suomagielain almmustuvvan siidduid lea buvttadan Sámedikki nuoraidráđđi.

”Illudit, ahte beassat sámegielaid vahku gudnin rahpat ođđa siidduid. Siidduin gávnnat earret eará dieđuid nuoraidráđis ja dan doaimmas, sámenuoraid diehto- ja rávvenbálvalusaid ja videobloggaid. Maŋŋá beasat maiddái čálašit ságastanforumii”, muitala nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen.

Siidduid sisdoalut leat dárkkuhuvvon erenomážit sámenuoraide. Lassin siidduin gávdnojit dieđut maiddái almmolaččat buohkaide ovdamearkan Dihtosis-diehtopakeahta hámis. Siidduid temá lea searvvušlašvuohta. “Háliidit, ahte dát siiddut leat buot sámenuoraid várás, gos ihkinassii sii ássetge. Sávvat sámenuoraid leat bures boahtin oassálastit maiddái sisdoallobuvttadeapmái teavsttaid, govaid ja videoid bokte”, Risten Mustonen muitala.

Nuoraid diehto- ja rávvenbargu lea eastadeaddji nuoraidbargu, mii fállá dieđuid, rávvema ja neavvuma nuoraid eallimii laktáseaddji iešguđetlágan gažaldagain ja diliin. Bargovugiin dorjojuvvo nuoraid šaddan, soajáiluvvan ja buresveadjin ja dat vuođđuduvvet nuoraid dieđu ja doarjaga dárbbuide.

Siidduid oassin leat maiddái nuoraidráđi ođasmuvvan siiddut. Siidduin basttát oahpásmit nuoraidráđi doibmii ja čuovvut makkár doaimmat ráđis leat dál ja boahttevuođas. Siiddut rahpasit gaskavahku 23.10. čujuhusas www.nuor.fi.

Diehto- ja rávvensiiddut ovddiduvvojit jotkkolaččat. Váldit vuostá sisdoalloideaid. Juos dus leat  ideat siidduid sisdoalu birra, váldde oktavuođa prošeaktabargái.

Siiddut leat oassi DigiÁrran-fidnus, mii lea nuoraidráđi ja Guovlohálddahusdoaimmahaga ovttasbargu.

Lassidieđut:

Kati Eriksen
DigiÁrran-prošeakta
Sámediggi
kati.eriksen(at)samediggi.fi

Nuoraid sámegielat asttuáiggedoibmii lea dárbu buot sámeguovllu gielddain

Sámedikki nuoraidráđi De! -prošeavttas ožžojuvvon vásáhusaid vuođul nuoraid sámegielat asttuáiggedoibmii lea dárbu buot sámeguovllu gielddain. Doaibma eaktuda ruohtasmahttima eandalii daid boaittobeale giliin, gos ii ovdal leamaš makkárge doaibma nuoraide. Nuoraidráđi prošeavtta doaibma nogai 30.8.2019.

Prošeavttas lágiduvvojedje ee. vuollegaš šielmmá nuoraideahkedat sihke mannojuvvui stuorát dáhpáhusaide nugo Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii ja Ijahis idja-festiválii. Prošeavtta áigge lágiduvvojedje oktiibuot 24 dáhpáhusa, main ledje oktiibuot 945 oassálasti.  Dáhpáhusain nuorat leat roahkasmahtton geavahit sámegielaid ođđa birrasiin ja doallat oktavuođa guovllu eará sámegielat nuoraide badjel gielddarájáid.

De!-Prošeavtta áigge lea ráhkaduvvon lávga oktasašbargofierpmádat Ohcejoga, Anára ja Soađegili guovlluid nuoraidbarggu doaibmiid gaskkas ja lea oassálaston Anára guovllu eastadeaddji jugešvuođabarggu Selvä Peli – doibmii. Prošeavtta olis nuoraidráđđi basttii oassálastit konkrehtalaččat Selvä Peli – doibmii ja vuosttas háve Suoma bealde lágidit maiddái sámegielat eastadeaddji jugešvuođabarggu nuoraide. Prošeavttas lea maiddái bargon oktasašbargu sámeservviiguin, nugo Sámi Siida rs:in, Vuohču sámeservviin, Nuortalaškulturvuođđudusain, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja Sámi Duodji rs:in. Prošeakta lea bargan oktasašbarggu maiddái Leader ruhtadan Youth Activator Network-prošeavttain. Oktasašbargu bargui maiddái sierra sámedáhpáhusaiguin ja daid lágideaddjiiguin.

“Prošeavtta álggus ollašuhtiimet nuoraide dárkkuhuvvon webropol-jearahallama davvisámegillii, anárašgillii, nuortalašgillii ja suomagillii. Jearahallama vehkiin kártejuvvojedje nuoraid sávaldagat sámegielat asttuáiggedoaimma ektui. Jearahallamii bohte 43 vástádusa. Lassin finaimet galledeamen Čeavetjávrri skuvllas, vuoi beassat gullat nuortalašgielat nuoraid sávaldagaid. Dáid vástádusaid vuođul vulggiimet oktasašbargofierpmádagas ollašuhttit nuoraid ideaid nu ahte vuhtii válddiimet báikkálaš gielladili ja resurssaid”, muitala De!-prošeavtta prošeaktabargin doaibman Tuuli Miettunen.

Nuoraidráđđi joatká oktasašbarggu sámeguovllu nuoraidbargiiguin ja Selvä Peli – fierpmádagain. Nuorat movttiidahttojit friijahápmásaš doaimma lágideapmái nu, ahte sidjiide fállojuvvojit ovdamearkan spealut ja eará materiálat luoikkasin. Materiálaid sáhttá boahttevuođas luoikat maiddái servviide, juos dat háliidit ordnet sámegielat doaimma nuoraide.

“Illudit das, man olu prošeakta lea juksan nuoraid ja man máŋggabealat doaimmaid leat bastán fállat ja dán láhkai leat vástidan nuoraid iežaset sávaldagaide. Prošeakta lea duođaštan, ahte sámegielat nuoraidbargui ja dan stáđásmahttimii lea stuorra dárbu. Nuoraidlága 8 §:a mielde nuoraidbargu gullá gielddaid bargguide. Prošeavtta áigge ráhkaduvvon oktasašbargofierpmádagaid bokte lea buorre joatkit gielddaiguin doaibmevaš oktasašbarggu ja ovddidit sámegielat nuoraidbarggu”, nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen gávnnaha.

Prošeavtta dárkkuhussan lea leamaš kártet sámiid ruovttuguovllus sihke eará báikkiin Suomas sámegielat asttuáigge doaimmaid dárbbu ja lágideaddjiid sihke movttiidahttit sierra doaibmiid buvttadit sámegielat nuoraidkultuvrra. Oktan dehálaš ulbmilin lea leamaš sierra doaibmiid fierpmáiduvvan. Prošeavttas leat hábmejuvvon iešguđetlágan asttuáiggedoaimmat Ohcejoga, Anára ja Soađegili gielddaid viidodagas.

De!-prošeavtta ruhtadii Leader Pohjoisin Lappi ja prošeakta ollašuhttui áiggis 1.10.2018-30.8.2019.

Lassidieđut

Nuoraidráđi ságajođiheaddji Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

 

Sámetemát skuvlagalledemiid sáhttá diŋgot skuvlajahkái 2019-2020

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia oktasašprošeakta Dihtosis lea skuvlen ođđa skuvlagalledeaddjiid doibmii fárrui. Oktiibuot 14, boares ja ođđa, skuvlagalledeaddji johtet diŋgoma mielde Suoma skuvllaid. Skuvlajagi 2019-2020 skuvlagalledeamit leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja daid sáhttá diŋgot áigodahkii 17.9.2019-31.5.2020.

Sámetemát skuvlagalledemiid sáhttá diŋgot oaivegávpotguvlui, Turkui, Tamperei, Jyväskyläi, Oului, Roavvenjárgii sihke daid lagašguovlluide. Galledeami bistu mearrašuvvá oahppolágádusa skuvladiimmuid guhkkodaga mielde. Skuvladiibmu čohkiida oanehis info-oasis sihke hárjehusain doaimma bokte. Diimmuid áigge oahppit besset vuđolabbot oahpásmuvvat temái ovttas bargamin, ságastallamin ja guorahallamin. Galledeamit leat oahppolágádussii nuvttá. Skuvlagalledeami oahppolágádussii sáhttá diŋgot čujuhusas: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Dihtosis-prošeakta lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia oktasašprošeakta, man ulbmilin lea lasihit váldoálbmogii gullevaš nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras. Prošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

 

Lassidieđut:

Prošeaktabargi, Sámediggi, Minna Lehtola 040 650 3620 minna.lehtola(a)samediggi.fi

Prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Dihtosis – prošeakta geahččala lasihit nuoraid sámediđolašvuođa

Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš kommišuvdna ECRI lea addán Supmii ohpit ávžžuhusaid rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš bargui. Gieskat almmustuvvan raporttas kommišuvdna buvttii ovdan fuola earret eará sámekultuvrra uhcánaš dovdamis Suomas. (Yle 12.9.) Raporttas máinnašuvvo maiddái, ahte sámediđolašvuođa galggašii lasihit skuvllain ja váldoálbmoga gaskavuođas iešguđetlágan kampánjjain.

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasašprošeakta Dihtosis lea geahččalan iežas bealistis vástidit dán dárbui ja lasihit suopmelaš nuoraid ja oahppolágádusaid diđolašvuođa sámiin. Prošeavtta olis lea ráhkaduvvon metodapáhkka, gos leat olu dieđut, ja man vehkiin oahpaheaddjit sáhttet jođihit sámetemát skuvladiimmuid ieža. Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija leat skuvlen skuvlagalledeaddjiid, geat leat guossástallan oahppolágádusain miehtá Suoma. Skuvlagalledeaddjit leat sámenuorat.

Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtademiin ollašuhtton prošeakta váldui vuostá iluin álgojagis, ja fállojuvvon skuvlagalledeamit várrejuvvojedje visot oatnelanbottas. Erenomáš vuostáiváldin muitala goittotge justa das, maid ECRI:a raportage ovdan buktá: sámediđolašvuohta ii leat doarvái. Oahppamateriálain sápmelašvuođa birra muitaluvvo kánske dušše mottiin cealkagiin. Ovtta skuvlagalledeami áigge nuoraid sámediđolašvuohta sáhttáge lassánit mearkkašahtti láhkai.

Joatkit bargomet Dihtosis – prošeavtta olis stuorra movttain ja čeavláivuođain, muhto sátni “prošeakta” geažida juo dan, ahte jearaldagas ii leat fásta doaibmamálle. Danin livččiige erenomáš dehálaš hukset bissovaš vuogádagaid, ammes mánáid ja nuoraid sámediđolašvuohta leat dušše iešguđetlágan prošeavttaid dahje ovdamearkan skuvlagalledemiid oažžuma veagas. Sámit leat Eurohpá áidna eamiálbmot, man birra suopmelaš skuvlalágádus galggašii sáhttit muitalit ovttaveardásaččat buot suopmelaš nuoraide.

 

Minna Lehtola, prošeaktabargi, Sámedikki nuoraidráđđi,  tel: 010 839 3132, minna.lehtola(at)samediggi.fi

Ulla Saalasti, prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akademiija, tel: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Nuoraidráđđi Kuplat rikki-leairras oaivegávpotguovllus 28.8-1.9.2019

Kuplat rikki 2 -leaira ordnejuvvo Helssegis Östersundom leairaguovddážis 28.8-1.9.2019.  Sámedikki nuoraidráđi leirii oassálastet golbma sámenuora sihke jođiheaddjin nuoraidčálli. Boahttevaš leairra temán nuorat leat sávvan temáid, mat ovddidit ovttaveardásašvuođa, ja maiddái temáid, mat laktásit nuoraid skuvlejupmái ja ámmáhii. Lassin oktan guovddáš temán leat birasáššit. Nuorat besset maiddái deaivvadit ee. oahpahusministtar Li Anderssoniin, birasministtar Krista Mikkosiin sihke oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinosiin. Lassin leat sohppon deaivvadeamit ovttaveardásašvuođadoaimmahaga bajitdárkkisteaddji Matti Jutilain sihke Suoma birasguovddáža hoavda Eeva Furmaniin.

”Vuorddán leairras eandaliige dan, ahte beasan oahpásmuvvat ođđa nuoraide ja ságastallat nuoraid beroštahtti áššiin nugo dálkkádatnuppástusas. Vuorddán leairra buorre mielain, daningo ovddit geasi leaira lei duođaige lihkostuvvan. Beassat leairras deaivvadit oahpahusministariin ja maiddái birasministeriin. Sávan, ahte beassat deaivvadeamis bajidit ovdan midjiide dehálaš temáid ja beassat váikkuhit”, muitala  nuoraidráđi várreságajođiheaddji Ánte Veijola iežas jurdagiid birra ovdal leairra. Nuoraidráđi ovddasteaddjin Ánte Veijola lassin leat Marianne Ketola ja Jasmin Semenoff.

Kuplat rikki lea  Sámedikki nuoraidráđi , Helssega , Durdnosa nuoraidráđiid ja sihke Espoo ja Anára nuoraidstivrraid oktasašprošeakta. Prošeavtta ulbmilin lea lasihit váikkuheaddjinuoraid gaskasaš áddejumi, viiddidit sin oainnuid sisriikkalaš kultuvrraid máŋggahámatvuođas sihke váikkuhanvejolašvuođain.

Prošeavtta olis lágiduvvui osolašvuođaleaira Anára Vasatokkas  geassit 2018. Leairra prográmmas ovdan buktojedje ee. davvi mihtilmasvuođat sihke davvi luonddu erenomášvuohta ja dan mearkkašupmi  báikkálaš olbmuide. Dan lassin nuorat juogadedje nuppiide konkrehtalaš vugiid,  man láhkai nuoraid jietna iešguđege vugiin boahtá gullot. Leairra dehálaš bargun lei addit nuoraide vejolašvuođa plánet prošektii joatkaga. Leairra áigge nuoraide bohciidii sávaldat lágidit seamma sullasaš leairra, gos isidasti oassebeallin livčče oaivegávpotguovllu nuorat.

Oktasašbargoguoimmit: Sámedikki nuoraidráđđi, Espoo nuoraidstivra, Durdnosa nuoraidráđđi, Helssega nuoraidráđđi

Lassidieđut

Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta@samediggi.fi

Vuolgge donge fárrui skuvlagalledeaddjin

Skuvlajagi 2019-2020 skuvlagalledeamit leat johttámin čakčamánu 17. beaivve. Dál álgán skuvlajagi loahpa rádjai ulbmilin lea ollašuhttit oktiibuot 80 galledeami miehtá Suoma. Galledemiid lágidit 18-jagi deavdán sámenuorat. Oulu birrasis galledeaddjin doaibman Teija Kaartokallio muitala, ahte galledemiid olis maiddái son iešge oahpai. ”Lea leamaš fiinna beassat vásihit dan, go luohkás oahppit duođaige guldalit ja leat beroštuvvan sámefáttáin, mat bázášedje vejolaččat ollásit gieđahalakeahttá almmá galledemiid haga. Máŋgga galledeami maŋŋá lea leamaš duođaige lihkostuvvama dovdu, go oahppit leatge vel báhcán jearahallat lasi dahje muitalit njuolgga, man somá lei.”

Okta galledeapmi bistá oahppolágádusa mielde 75-90 minuhta, man dihtii skuvlagalledeamit heivejit bures stuđentii dahje siidobargun. ”Stuđeantta eallimii galledemiid doallan heive bures. Galledemiid sáhttá bargat justa nu olu ja justa dalle go alccet lea heivvolaš, ja dan dihtii dat lea leamaš vuogas lassidienas árgii.”, máinnaša Teija, go sus jerrui, man bures galledeamit heivejedje mannan giđa su kaleandarii.

Čavčča  skuvlagalledeaddjiid ohcan lea jođus 30.8. rádjai. Erenomážit oaivegávpotguvlui ja Tamperei ohccojit ođđa galledeaddjit. Ođđa skuvlagalledeaddjiide lágiduvvo skuvlejupmi vuossárgga 16.9. Helssegis Nuoraid Akademiija lanjain. Juohke galledeamis máksojuvvo 54 euro háválisbálká sihke buhttejuvvojit mátkegolut. Friijahápmásaš ohcamušaid galgá doaimmahat čujuhussii: minna.lehtola(at)samediggi.fi.

Skuvlagalledeamit leat Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis -oktasašprošeavtta oassi, man dárkkuhussan lea lasihit diđolašvuođa sámiid birra váldoálbmoga nuoraid gaskavuođas iešguđetlágan metodaiguin. Prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Prošeakta joatkašuvvá 30.6.2020 rádjai.

Máren-Elle doaimmai maiddái skuvlagalledeaddjin giđđat 2019. Son lea Nuoraid Akademiija borgemánu skuvlagalledeaddji. Dáppe sáhtát lohkat su jurdagiid doaimma birra.

Lassidieđut:

Prošeaktabargi Minna Lehtola, puh: 010 839 3132 | +358 40 650 3620, minna.lehtola(a)samediggi.fi

Sámediggi nammadan njealjje ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

Ijahis idja -festivála temán lea ON:a álgaoálbmotgiellajagi mielde sámegielat. Sámediggi hálida loktet sámegielaid oidnosii ja lea nammadan njealjje sámegielat giellaofelačča: Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee.

Dáid Sámásteddjiid bargun lea movttiidahttit eandalii mánáid ja nuoraid sámástit; Sámásteddjjiid sáhtát deaivat festivála áigge nuoraidráđi festiválalávus ja festiválas čájehuvvojit Sámásteddjiin ráhkaduvvon filmmažat. Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio lea ilus go giellajahki lahččá vejolašvuođaid hutkat buotlágan doaimmaid sámegielaid oidnosii dahkamii.

– Mun sáván dát sámásteaddjit sáhttet leat midjiide ovdagovvan ja hástalit min buohkaid sámástit eambbo sihke árgabeaivvis guhtet guoibmáseamet, muhto maiddái sosiála mediain ja eará dilálašvuođain.

Min njealjje sámasteaddji ovddastit buot Suomas hupmojuvvon sámegielaid ja sii leat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Sámásteaddjiid leat váljjejuvvon ovttasbarggus Sámedikki nuoraidráđiin.

Dát doaibma ollašuhtto oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan ruhtademiin ON:id eamiálbmogiid gielaid jagi fuopmášahttimii. Ruhtademiin lea dárkkuhus ollašuhttit sámegielaid geavaheapmái movttiidahtti kampánjjaid, lasihit sámegielaid oidnoma Suomas ja buvttadit erenomážit mánáide ja nuoraide dáhpáhusaid ja materiálaid, mat dorjot giela oahpahallama ja geavaheami.

Sámásteddjit, sámedikki giellaossodaga bargit ja nuoraidráđi lahttut leat deaivamis bearjadaga Ijahis idja násttážat -konsearttas ja festiválaguovllus lávvardaga 17.8.2019 dmu 15-22. Festiválalávus sáhtát ee. oahppat lasi sámegielat appaid geavaheamis.

Lassidieđut:

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Giellajagi prošeaktabargi Tarja Porsanger, tel 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Sámeáššiid skuvlenseminárii almmuhan badjel 70 oassálasti

Sámedikki nuoraidráđđi ja stivra ordnejit vuosttas háve sámeáššiid skuvlenseminára ministariidda, riikkabeaiáirasiidda sihke stáhta virgeolbmuide Anáris 15.-16.8.2019. Seminára dárkkuhussan lea lasihit oktasašbarggu mearrideaddjiiguin ja virgeolbmuiguin. Guovttebeaivásaš seminárii leat almmuhan badjel 70 oassálasti, mielde ee. oahpahusministtar Li Andersson, máŋggat riikkabeaiáirasat sihke sierra eiseválddiid ja stáhta hálddahusa virgeolbmot.

Sámedikki nuoraidráđi evttohusas Sámediggi lea válmmaštallan skuvlenseminára-oahpásmanfitnama ministariidda, riikkabeaiáirasiidda sihke stáhta virgeolbmuide. Maiddái vuoigatvuođaministeriija lea oassálastán válmmaštallamiidda, dasgo Sisriikkalaš vuođđo- ja olmmošriekteprográmma (2017) figgá dasa, ahte “virgeolbmuid, geat gieđahallet sámeáššiid, máhttin buoriduvvo skuvlejumiin, mii vuoddju sámiid vuoigatvuođaide”. Sámedikki doibmii ja sámegažaldagaide oahpásmuvvan lea lunddolaš joatkka vuoigatvuođaministeriija ovdal ordnen sámeáššiid vuođđokursii. Deaivvadeapmi nanne ja ođasmahttá oktasašbarggu ja dialogia guovtte álbmoga gaskkas.

Guovttebeaivásaš seminára áigge oassálastiin lea vejolašvuohta oahpásmit sámeáššiide máŋggaid sierra temáid bokte. Temát leat sámit eamiálbmogin ja sámiid iešráđđen, oahpahus ja oahppamateriála, sámegielat, sámiid vuoigatvuođat, árrabajásgeassin ja giellabeassedoaibma, sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat, sámiid árbevirolaš ealáhusat, sámekultuvra ja nuoraidáššit.

”Leat hui duhtavaččat oassálastiid stuorra mearrái ja beroštupmái sámeáššiid hárrái. Čielgasit dákkár skuvlejupmái lea dárbu, dasgo lea dehálaš juohkit dieđuid Sámedikki doaimmas sihke áigeguovdilis áššiin”, muitala Sámedikki II várreságajođiheaddji ja skuvlema válmmaštallan bargojoavkku ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Lassin oassálastiin lea vejolašvuohta galledit sierra sámedoaibmiid luhtte ja oassálastit Ijahis Idja -festiválii.

Sámedikki nuoraidráđđi barggai álgaga stivrii skuvlenseminára ordnemis stáhtaráđđái lasihan dihtii stáhtaráđi diđolašvuođa sámeáššiin. Sámedikki stivra mearridii ásahit bargojoavkku válmmaštallat semináraprográmma. Stivrra bealis bargojovkui válljejuvvojedje Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lassin nuoraidráđđi nammadii bargojovkui Risten Mustonen, Ánte Veijola ja Sunna Aikio.

Lassidieđut:

Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta@samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff