Dihtosis – prošeakta geahččala lasihit nuoraid sámediđolašvuođa

Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš kommišuvdna ECRI lea addán Supmii ohpit ávžžuhusaid rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš bargui. Gieskat almmustuvvan raporttas kommišuvdna buvttii ovdan fuola earret eará sámekultuvrra uhcánaš dovdamis Suomas. (Yle 12.9.) Raporttas máinnašuvvo maiddái, ahte sámediđolašvuođa galggašii lasihit skuvllain ja váldoálbmoga gaskavuođas iešguđetlágan kampánjjain.

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasašprošeakta Dihtosis lea geahččalan iežas bealistis vástidit dán dárbui ja lasihit suopmelaš nuoraid ja oahppolágádusaid diđolašvuođa sámiin. Prošeavtta olis lea ráhkaduvvon metodapáhkka, gos leat olu dieđut, ja man vehkiin oahpaheaddjit sáhttet jođihit sámetemát skuvladiimmuid ieža. Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija leat skuvlen skuvlagalledeaddjiid, geat leat guossástallan oahppolágádusain miehtá Suoma. Skuvlagalledeaddjit leat sámenuorat.

Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtademiin ollašuhtton prošeakta váldui vuostá iluin álgojagis, ja fállojuvvon skuvlagalledeamit várrejuvvojedje visot oatnelanbottas. Erenomáš vuostáiváldin muitala goittotge justa das, maid ECRI:a raportage ovdan buktá: sámediđolašvuohta ii leat doarvái. Oahppamateriálain sápmelašvuođa birra muitaluvvo kánske dušše mottiin cealkagiin. Ovtta skuvlagalledeami áigge nuoraid sámediđolašvuohta sáhttáge lassánit mearkkašahtti láhkai.

Joatkit bargomet Dihtosis – prošeavtta olis stuorra movttain ja čeavláivuođain, muhto sátni “prošeakta” geažida juo dan, ahte jearaldagas ii leat fásta doaibmamálle. Danin livččiige erenomáš dehálaš hukset bissovaš vuogádagaid, ammes mánáid ja nuoraid sámediđolašvuohta leat dušše iešguđetlágan prošeavttaid dahje ovdamearkan skuvlagalledemiid oažžuma veagas. Sámit leat Eurohpá áidna eamiálbmot, man birra suopmelaš skuvlalágádus galggašii sáhttit muitalit ovttaveardásaččat buot suopmelaš nuoraide.

 

Minna Lehtola, prošeaktabargi, Sámedikki nuoraidráđđi,  tel: 010 839 3132, minna.lehtola(at)samediggi.fi

Ulla Saalasti, prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akademiija, tel: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Nuoraidráđđi Kuplat rikki-leairras oaivegávpotguovllus 28.8-1.9.2019

Kuplat rikki 2 -leaira ordnejuvvo Helssegis Östersundom leairaguovddážis 28.8-1.9.2019.  Sámedikki nuoraidráđi leirii oassálastet golbma sámenuora sihke jođiheaddjin nuoraidčálli. Boahttevaš leairra temán nuorat leat sávvan temáid, mat ovddidit ovttaveardásašvuođa, ja maiddái temáid, mat laktásit nuoraid skuvlejupmái ja ámmáhii. Lassin oktan guovddáš temán leat birasáššit. Nuorat besset maiddái deaivvadit ee. oahpahusministtar Li Anderssoniin, birasministtar Krista Mikkosiin sihke oahpahusráđđehusa oaivehoavda Olli-Pekka Heinosiin. Lassin leat sohppon deaivvadeamit ovttaveardásašvuođadoaimmahaga bajitdárkkisteaddji Matti Jutilain sihke Suoma birasguovddáža hoavda Eeva Furmaniin.

”Vuorddán leairras eandaliige dan, ahte beasan oahpásmuvvat ođđa nuoraide ja ságastallat nuoraid beroštahtti áššiin nugo dálkkádatnuppástusas. Vuorddán leairra buorre mielain, daningo ovddit geasi leaira lei duođaige lihkostuvvan. Beassat leairras deaivvadit oahpahusministariin ja maiddái birasministeriin. Sávan, ahte beassat deaivvadeamis bajidit ovdan midjiide dehálaš temáid ja beassat váikkuhit”, muitala  nuoraidráđi várreságajođiheaddji Ánte Veijola iežas jurdagiid birra ovdal leairra. Nuoraidráđi ovddasteaddjin Ánte Veijola lassin leat Marianne Ketola ja Jasmin Semenoff.

Kuplat rikki lea  Sámedikki nuoraidráđi , Helssega , Durdnosa nuoraidráđiid ja sihke Espoo ja Anára nuoraidstivrraid oktasašprošeakta. Prošeavtta ulbmilin lea lasihit váikkuheaddjinuoraid gaskasaš áddejumi, viiddidit sin oainnuid sisriikkalaš kultuvrraid máŋggahámatvuođas sihke váikkuhanvejolašvuođain.

Prošeavtta olis lágiduvvui osolašvuođaleaira Anára Vasatokkas  geassit 2018. Leairra prográmmas ovdan buktojedje ee. davvi mihtilmasvuođat sihke davvi luonddu erenomášvuohta ja dan mearkkašupmi  báikkálaš olbmuide. Dan lassin nuorat juogadedje nuppiide konkrehtalaš vugiid,  man láhkai nuoraid jietna iešguđege vugiin boahtá gullot. Leairra dehálaš bargun lei addit nuoraide vejolašvuođa plánet prošektii joatkaga. Leairra áigge nuoraide bohciidii sávaldat lágidit seamma sullasaš leairra, gos isidasti oassebeallin livčče oaivegávpotguovllu nuorat.

Oktasašbargoguoimmit: Sámedikki nuoraidráđđi, Espoo nuoraidstivra, Durdnosa nuoraidráđđi, Helssega nuoraidráđđi

Lassidieđut

Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta@samediggi.fi

Vuolgge donge fárrui skuvlagalledeaddjin

Skuvlajagi 2019-2020 skuvlagalledeamit leat johttámin čakčamánu 17. beaivve. Dál álgán skuvlajagi loahpa rádjai ulbmilin lea ollašuhttit oktiibuot 80 galledeami miehtá Suoma. Galledemiid lágidit 18-jagi deavdán sámenuorat. Oulu birrasis galledeaddjin doaibman Teija Kaartokallio muitala, ahte galledemiid olis maiddái son iešge oahpai. ”Lea leamaš fiinna beassat vásihit dan, go luohkás oahppit duođaige guldalit ja leat beroštuvvan sámefáttáin, mat bázášedje vejolaččat ollásit gieđahalakeahttá almmá galledemiid haga. Máŋgga galledeami maŋŋá lea leamaš duođaige lihkostuvvama dovdu, go oahppit leatge vel báhcán jearahallat lasi dahje muitalit njuolgga, man somá lei.”

Okta galledeapmi bistá oahppolágádusa mielde 75-90 minuhta, man dihtii skuvlagalledeamit heivejit bures stuđentii dahje siidobargun. ”Stuđeantta eallimii galledemiid doallan heive bures. Galledemiid sáhttá bargat justa nu olu ja justa dalle go alccet lea heivvolaš, ja dan dihtii dat lea leamaš vuogas lassidienas árgii.”, máinnaša Teija, go sus jerrui, man bures galledeamit heivejedje mannan giđa su kaleandarii.

Čavčča  skuvlagalledeaddjiid ohcan lea jođus 30.8. rádjai. Erenomážit oaivegávpotguvlui ja Tamperei ohccojit ođđa galledeaddjit. Ođđa skuvlagalledeaddjiide lágiduvvo skuvlejupmi vuossárgga 16.9. Helssegis Nuoraid Akademiija lanjain. Juohke galledeamis máksojuvvo 54 euro háválisbálká sihke buhttejuvvojit mátkegolut. Friijahápmásaš ohcamušaid galgá doaimmahat čujuhussii: minna.lehtola(at)samediggi.fi.

Skuvlagalledeamit leat Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis -oktasašprošeavtta oassi, man dárkkuhussan lea lasihit diđolašvuođa sámiid birra váldoálbmoga nuoraid gaskavuođas iešguđetlágan metodaiguin. Prošeavtta ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Prošeakta joatkašuvvá 30.6.2020 rádjai.

Máren-Elle doaimmai maiddái skuvlagalledeaddjin giđđat 2019. Son lea Nuoraid Akademiija borgemánu skuvlagalledeaddji. Dáppe sáhtát lohkat su jurdagiid doaimma birra.

Lassidieđut:

Prošeaktabargi Minna Lehtola, puh: 010 839 3132 | +358 40 650 3620, minna.lehtola(a)samediggi.fi

Sámediggi nammadan njealjje ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

Ijahis idja -festivála temán lea ON:a álgaoálbmotgiellajagi mielde sámegielat. Sámediggi hálida loktet sámegielaid oidnosii ja lea nammadan njealjje sámegielat giellaofelačča: Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee.

Dáid Sámásteddjiid bargun lea movttiidahttit eandalii mánáid ja nuoraid sámástit; Sámásteddjjiid sáhtát deaivat festivála áigge nuoraidráđi festiválalávus ja festiválas čájehuvvojit Sámásteddjiin ráhkaduvvon filmmažat. Sámedikki gielladorvočálli Anne Kirste Aikio lea ilus go giellajahki lahččá vejolašvuođaid hutkat buotlágan doaimmaid sámegielaid oidnosii dahkamii.

– Mun sáván dát sámásteaddjit sáhttet leat midjiide ovdagovvan ja hástalit min buohkaid sámástit eambbo sihke árgabeaivvis guhtet guoibmáseamet, muhto maiddái sosiála mediain ja eará dilálašvuođain.

Min njealjje sámasteaddji ovddastit buot Suomas hupmojuvvon sámegielaid ja sii leat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Sámásteaddjiid leat váljjejuvvon ovttasbarggus Sámedikki nuoraidráđiin.

Dát doaibma ollašuhtto oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan ruhtademiin ON:id eamiálbmogiid gielaid jagi fuopmášahttimii. Ruhtademiin lea dárkkuhus ollašuhttit sámegielaid geavaheapmái movttiidahtti kampánjjaid, lasihit sámegielaid oidnoma Suomas ja buvttadit erenomážit mánáide ja nuoraide dáhpáhusaid ja materiálaid, mat dorjot giela oahpahallama ja geavaheami.

Sámásteddjit, sámedikki giellaossodaga bargit ja nuoraidráđi lahttut leat deaivamis bearjadaga Ijahis idja násttážat -konsearttas ja festiválaguovllus lávvardaga 17.8.2019 dmu 15-22. Festiválalávus sáhtát ee. oahppat lasi sámegielat appaid geavaheamis.

Lassidieđut:

Gielladorvočálli Anne Kirste Aikio, tel. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Giellajagi prošeaktabargi Tarja Porsanger, tel 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Sámeáššiid skuvlenseminárii almmuhan badjel 70 oassálasti

Sámedikki nuoraidráđđi ja stivra ordnejit vuosttas háve sámeáššiid skuvlenseminára ministariidda, riikkabeaiáirasiidda sihke stáhta virgeolbmuide Anáris 15.-16.8.2019. Seminára dárkkuhussan lea lasihit oktasašbarggu mearrideaddjiiguin ja virgeolbmuiguin. Guovttebeaivásaš seminárii leat almmuhan badjel 70 oassálasti, mielde ee. oahpahusministtar Li Andersson, máŋggat riikkabeaiáirasat sihke sierra eiseválddiid ja stáhta hálddahusa virgeolbmot.

Sámedikki nuoraidráđi evttohusas Sámediggi lea válmmaštallan skuvlenseminára-oahpásmanfitnama ministariidda, riikkabeaiáirasiidda sihke stáhta virgeolbmuide. Maiddái vuoigatvuođaministeriija lea oassálastán válmmaštallamiidda, dasgo Sisriikkalaš vuođđo- ja olmmošriekteprográmma (2017) figgá dasa, ahte “virgeolbmuid, geat gieđahallet sámeáššiid, máhttin buoriduvvo skuvlejumiin, mii vuoddju sámiid vuoigatvuođaide”. Sámedikki doibmii ja sámegažaldagaide oahpásmuvvan lea lunddolaš joatkka vuoigatvuođaministeriija ovdal ordnen sámeáššiid vuođđokursii. Deaivvadeapmi nanne ja ođasmahttá oktasašbarggu ja dialogia guovtte álbmoga gaskkas.

Guovttebeaivásaš seminára áigge oassálastiin lea vejolašvuohta oahpásmit sámeáššiide máŋggaid sierra temáid bokte. Temát leat sámit eamiálbmogin ja sámiid iešráđđen, oahpahus ja oahppamateriála, sámegielat, sámiid vuoigatvuođat, árrabajásgeassin ja giellabeassedoaibma, sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusat, sámiid árbevirolaš ealáhusat, sámekultuvra ja nuoraidáššit.

”Leat hui duhtavaččat oassálastiid stuorra mearrái ja beroštupmái sámeáššiid hárrái. Čielgasit dákkár skuvlejupmái lea dárbu, dasgo lea dehálaš juohkit dieđuid Sámedikki doaimmas sihke áigeguovdilis áššiin”, muitala Sámedikki II várreságajođiheaddji ja skuvlema válmmaštallan bargojoavkku ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Lassin oassálastiin lea vejolašvuohta galledit sierra sámedoaibmiid luhtte ja oassálastit Ijahis Idja -festiválii.

Sámedikki nuoraidráđđi barggai álgaga stivrii skuvlenseminára ordnemis stáhtaráđđái lasihan dihtii stáhtaráđi diđolašvuođa sámeáššiin. Sámedikki stivra mearridii ásahit bargojoavkku válmmaštallat semináraprográmma. Stivrra bealis bargojovkui válljejuvvojedje Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lassin nuoraidráđđi nammadii bargojovkui Risten Mustonen, Ánte Veijola ja Sunna Aikio.

Lassidieđut:

Sámedikki II várreságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta tel. 010 839 3134, elli-marja.hetta@samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Skuvlagalledeamit joatkašuvvet čakčat 2019

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis – oktasašprošeakta lea dán giđa oasil nohkan. Prošeavtta vehkiin dahkkui sápmelašvuohta oahpisin badjeskuvllaide dárkkuhuvvon sámefáttát skuvlagalledemiid ja oahpaheaddjiide fáttá iehčanas oahpahussii dárkkuhuvvon metodapáhka vehkiin.

Skuvlajagi áigge ollašuhttojedje oktiibuot 59 skuvlagalledeami 12 skuvlagalledeaddji fámuin miehtá Suoma. Galledeamit jukse árvvu miel 1400 nuora. Galledeamit ledje erenomáš bivnnuhat, eaige buot diŋgojuvvon skuvlagalledeamit ollašuvvan resurssaid rájálašvuođa dihtii.

Oahpaheaddjiide fáttá iehčanas oahpahussii 5.-9. luohkáide ja nuppi dási oahppolágádusaide dárkkuhuvvon metodapáhkka prentejuvvui suoma- ja ruoŧagillii. Suomagielat duhát stuhka prentosis vádjit 700 stuhka leat juhkkon ovddos guvlui. Metodapáhkat leat vel fállun guktuid gielain. Páhkkadiŋgoma sáhttá bargat čujuhusas: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet

Skuvlagalledeamit joatkašuvvet čakčat 2019

Dihtosis – prošeakta joatkašuvvá geasi 2020 rádjai. Sámefáttát skuvlagalledeamit joatkašuvvet čakčat 2019. Ođđa skuvlagalledeaddjiid boahtit rekryteret álgočavčča áigge. Ođđa skuvlagalledeaddjiid sávvat fárrui prošektii erenomážit oaivegávpotguovllus. Prošeavtta nuppi oasis ollašuhtto galledemiid lassin sápmelašvuođa gieđahalli seppo – mobiilaspeallu, mii fállojuvvo skuvllaide birra Suoma. Speallu ovdan buktojuvvo jagi 2020 álbmotbeaivve ovdal.

Lassidieđut:

Elli-Marja Hetta
Vs. nuoraidčálli
+358 10 839 3134, +358 50 382 5179
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi

Atte máhcahaga Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 2019!

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas lea gollán dál mánotbadji. Čoaggit máhcahagaid dáhpáhusa birra Webropolis gaskavahku 22.5. dmu 12.00 rádjái.

Dáhpáhusa ordnejeaddjit váldet hui mielas vuostá máhcahaga dáhpáhusas – mii lei buorre, maid livčče sáhttit buorebut boahtte háve? Sáhtát čállit máhcahaga iežat sániiguin ja addit maid áibbas konkrehtalaš ovdamearkkaid omd. bargobájiin, maid sávat dáiddadáhpáhussii boahttevaš jagiid!

Máhcahatskovvi gávdno dáppe:

https://link.webropolsurveys.com/S/085FA4F661795DB9

Sámediggi oassálastá ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) New Yorkas

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso ja nuoraidráđi ságadoalli Risten Mustonen oassálastiba ON:id eamiálbmogiid bissovaš forumii (UNPFII) 22.4.-3.5.2019. Foruma 18. čoahkkima váldotemán lea árbevirolaš diehtu (Traditional knowledge: Generation, transmission and protection).

Nuoraidráđi ságadoalli Risten Mustonen oassálastá forumii 22.-27.4. ja II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso 23.4.-2.5. Dán jagi forumis loktejuvvo váldotemá lassin ovdan ON:id eamiálbmogiid gielaid jahki.

“Vuorddán dán jagis buriid ságastallamiid erenomážit eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođas ON:in. Oassálastinvuoigatvuohta lea okta min váldoprioritehtain ON:in aiddo dál”, muitala II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso oassálastima birra forumii.

Forumii oassálastet Norgga ja Ruoŧa Sámedikkit sihke máŋggat sámeorganisašuvnnat Norggas, Ruoŧas, Suomas ja Ruoššas. Eamiálbmogiid ovddasteaddjit lágidit bissovaš foruma áigge árbevirolaččat máŋggaid siidodáhpáhusaid. Dáhpáhusaid ulbmilin lea giddet fuopmášumi ja juohkit dieđu áigeguovdilis temáid birra, mat laktásit eamiálbmogiidda.

ON:id eamiálbmogiid bissovaš forum (The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues, UNPFII) lea jagis 2000 vuođđuduvvon ON:id ekonomiija ja sosiálaráđi (Economic and Social Council, ECOSOC) vuollásaš ráđđeaddi doaibmaorgána, masa gullet 16 iehčanas áššedovdilahtu. Ráđđehusat nammadit gávcci lahtu ja eamiálbmogat gávcci lahtu.

Foruma bargun lea bajidit ságastallamii eamiálbmogiid guoskevaš gažaldagaid erenomážit ekonomiijalaš ja sosiálalaš ovdáneami, kultuvrra, birasgažaldagaid, skuvlejumi, dearvvasvuođa ja olmmošvuoigatvuođaid surggiin. Bissovaš forum addá ávžžuhusaid sihke doaibmá guovddáš forumin stáhtaid, eamiálbmogiid sihke ON:id erenomášorganisašuvnnaid gaskasaš gulahallamis. Dat čoahkkana oktii jagis ON:id váldogoartilis New Yorkas. Sámediggi oassálastá bissovaš foruma čoahkkimiidda juogo oassin Suoma stáhta sáttagotti dahje iehčanassii.

https://www.un.org/development/desa/indigenouspeoples/unpfii-sessions-2/18-2.html

 

Lassedieđut:

Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, tel. +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii

Vuohččulaš nuoraid teáhterjoavku Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii Jyväskyläi miessemánus. Joavkkus leat oktiibuot njeallje nuora ja sin bagadallin doaibmá Mathis Ole Vars. Duopmárat rámidedje joavkku ovdanbuktimis earenomážit dan čielga ollisvuođa.

Anára Sajosis gaskavahku ja duorastaga 10. – 11.4. ordnejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lihkostuvai bures. – Dáhpáhussii eai goassige ovdal leat oassálastán nu olu mánát ja nuorat go dál, muitala dáhpáhusa váldoordnejeaddji Anna Lumikivi. – Mánát ja nuorat ledje mielde buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja vel Helssegis ja Roavvenjárggas. Mis lei oalle fiinna dáhpáhus, ollu ivnnit ja hušša, muhto buot manai hui bures. Sisaboahtinhálla bargobájiin ja máinnastanlávus fitne olu galledeaddjit.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa váldotemán lei teáhter, dasa oassálaste oktiibuot 12 sámegielat čájálmasa. Dan lassin Helssega Pasila skuvlla sámeluohkkálaččat juige, mii illudahtii geahččiid ja duopmáriid. Buot ovdanbuktimat ledje buorit ja bures válmmaštallojuvvon ja duopmáriin lei váttis bargu válljet joavkkuid, geat ožžot bálkkašumi.

Dáhpáhusas stipeandda oaččui  Gáregasnjárgga skuvlla 13-jahkásaš oahppi Aslak Pieski. Son lei málen ovddolaš boazogova, mii lei deaddiluvvon dáiddadáhpáhusa plakáhtaide ja poastakoarttaide.

Riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii vuolgá joavku Čearpmahat. Joavku vuittii mátkki riikkaviidosaš dáhpáhussii ja 300 euro stipeandda. Jovkui gullet Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-dáhpáhus ordnejuvvo Jyväskyläs miessemánu 24.-26. beaivve.

Dan lassin čuovvovaš joavkkut ožžo stipeandda:

1) Pasila vuođđoskuvlla sámeluohkkálaččaid Diidamáilbmi ovdanbuktimiin Arvečalmmit, bagadallin Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, bagadallin Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Heahtás (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, bagadallin Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Čeavetjávrris (100 €)

4) Davvinásttit – Boahttedolin, bagadallin Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Gáregasnjárggas (100 €)

5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, bagadallin Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Ohcejogas (100 €)

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin barge filbmabagadalli Katja Gauriloff, neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár /sámegielat mánáid TV-prográmma buvttadeaddji Heli Huovinen.

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus álgá

De dál dat viimmat álgá – Sámenuoraid dáiddadáhpáhus beassá johtui gaskavahku 10.4. rahpamiiguin! Sajosa auditorias gullat musihkkaovdanbuktimiid buot Suomas hupmon sámegielaide dmu 18.00 rájes. Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4. auditorias lávddi nala njuikejit sámenuorat iežaset sámegielat teáhterčájáhusaiguin.

Duorastaga Sajosa uvssat rahpasit dmu 8.00, goas rahpasit maiddái almmuhanbáiki sihke bargobajit Sajosa stuorrafeaskáris ja Soljjus. Bargobájiid lassin dáhpáhusas sáhttá deaivat sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašuođa buvttadedjiid. Dáhpáhussii servet Dávvi GirjiKolttakulttuurisäätiöAnarâškielâ servi ja KieletärMaiddái Sámi giella- ja kulturguovddáš Karášjogas boahtá juohkit Gába-bláđi.

Duorastaga 11.4. prográmma:

8:00 Sajosa uvssat rahpasit
Almmuhanbáiki rahpasa aulas
Vuosttaš veahkki rahpasa
Bargobájit rahpasit aulas
8:50 Auditoria uvssat rahpasit
9:00 Prográmma álgá auditorias
Čieža vuosttas čájálmasa
11:30 Boradanboddu álgá
Oktasašgovva buot dáhpáhussii oassálasti olbmuin Sajosa šiljus
Máinnaslávvu rahpasa Sájosa šiljusBargobájit jotket aulas
12:50 Auditorio uvssat rahpasit
13:00 Prográmma joatkkašuvvá auditorias
Guhtta maŋimuš čájálmasa
15:00 Duopmáriid bargoboddu
Bargobájit jotket aulasMáinnaslávus máidnasat joatkkašuvvetAuditorias čájehuvvojit videot
16:00 Bohtosiid almmuheapmi ja stipeanddaid juohkin

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019