Sámediggi sávvá buori Sápmi Pride!

Sápmi Pride ávvudit dán jagi Heahtás 11.–13.8. Sámedikki ovddasta dáhpáhusas nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio. Ráidu vuolgá Heahtá skuvlla luhtte lávvordaga dmu 12.

Sápmi Pride ordnejuvvo jahkásaččat iešguđet guovlluin Sámis. Aitosaš ráidovázzima lassin prográmmas leat máŋggalágan doaimmat buot ahkásaččaide.

– Vahkkoloahpa áigge ordnet ovdamearkka dihte galbabargobáji, ságastallanpanelaid ja bearašustitlaš eahketdoaluid rávesolbmuid eahketdoaluid lassin. Maiddái psykososiála doarjaga ovttadat Uvja lea mielde dáhpáhusas, muitala nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio.

Ovttaveardásašvuohta lea dehálaš árvu Sámedikkis

Sápmelaš dásseárvu ja ovttaveardásašvuohta leat loktejuvvon Sámedikki doaimma árvun maiddái válgabaji 2020–2023 doaibmaprográmmas.

– Lea buorre, ahte dát midjiide dehálaš árvvut oidnojit min doaimmain maiddái olgguldasat. Erenomážit dat lea dehálaš, ahte buohkat servošis dovdet ahte sin dohkkehit aiddo dakkárin go sii leat, dadjá II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámedikki nuoraidráđđi almmustahttá iežas neahttasiidduin Sápmi Pride gudnin čállosa Sápmi Pride: ovttas olmmošvuoigatvuođaid bealis. Das gávdnojit dieđut Sápmi Prides ja Anne Olli jearahallan.

Lassedieđut Sápmi Pride virggálaš siidduin.

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(a)samediggi.fi

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuoraidráđi ságadoalli
040 708 2072
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi

Sámediggi lea behtton Dihtosis-ruhtadeami nohkamii: sámedieđu oažžumii dehálaš prošeavtta doaibma lea gaskkalduvvan 

Sámediggi lea behtton oahpahus- ja kulturministeriija mearrádussii go ii mieđit nuoraidráđđái 30 000 e lassemearreruđa Dihtosis-doaimma fástan dahkamii. Dihtosis-prošeavttas lea leamaš dehálaš sadji sámedieđu oažžuma dorvvasteamis. Dihtosis-doaimmas nuorat ohppet sámekultuvrras ja doaibma lokte sápmelaččaid ja sámekultuvrra oassin nuoraid árgadieđu. Doaimmain doarjut sámenuoraid osolašvuođa, ovttaveardásašvuođa ja máŋggaláganvuođa.  

Sámedikki nuoraidráđđi lea ollašuhttán njealji lohkanjagi áigge Dihtosis-skuvlagalledemiid, main sámenuorat galledit muitaleamen sápmelašvuođas ja sámekultuvrras. Prošeavtta áigge lea oahpahusa doarjjan ollašuhtton metodakoartabáhkka, mobiilaspealut  ja video-oahppodiimmut. Dihtosis-doibmii lea leamaš hui stuorra dárbu, ja prošeakta lea mannan jahkásaččat ásahuvvon mihttomeriid badjel máŋggageardásaččat. Maiddái dan veaddjilvuođa dutkan pro gradu -bargu (Heinola, 2022), mii lea nuoraidráđiin ovttasbarggus ollašuhtton čujuhii, ahte Dihtosis lea dárbbašlaš ja dehálaš maiddái oahpaheaddjiid mielas, ja das lea leamaš stuorra mearkkašupmi sámenuoraid buresveadjimii. 

– Suoma stáhta lea lokten Dihtosis-prošeavtta positiivvalaš ovdamearkan riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaraporteremis das, mo Suopma ovddida sámedieđu. Suoma stáhta ii goittotge leat duođalaččat čatnasan doaimma ovddideapmái ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis ollašuhttimii. Doaibma nohká go fásta ruhtadeapmi váilu, muitala Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.  

Dihtosis-doaibma lea ollašuhtton Oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtademiin jagiin 2018-2022. Ovttasbarggus Nuoraid Akatemiijain ollašuhtton prošeaktahámát doaibma nogai 30.6.2022. Prošeavtta ulbmilin lea leamaš dahkat sápmelaččaid ja sámekultuvrra dovddusin eanetlogu nuoraide. Nuoraidráđi ulbmilin lea Dihtosis-doaimma stáđásmahttin oassin nuoraidráđi vuođđodoaimma, ja dása dárbbašuvvo 30 000 euro lassemearreruhta. Prošeaktahámát doaibma ii leat bistevaš čoavddus, muhto sámedieđu ovddideami várás dárbbašuvvo dihtomielalaš bargu. 

– Stáhta ekonomiijas 30 000 euro lea unna supmi, muhto das leat mearkkašahtti váikkuhusat sámenuoraid osolašvuhtii, sámedieđu lasiheapmái ja vaššiságaid ja stereotyhpaid geahpedeapmái. Lea ákkastallon sivva vuordit stáhtas dákkár doaimma ášši ovdii, dadjá nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio 

Sámedihtui lea hui stuorra dárbu 

Mánáidáittardeaddji varas čielggadusa mielde sámemánát sávvet Supmii eanet dieđu sápmelaččaid birra. Maiddái OKM ovddidanbargojoavkku čielggadus gávnnahii, ahte vuođđooahpahusa oahppamateriálat eai vástit doarvái bures sámedieđu dárbui, dasgo dat sisttisdollet sámedieđu unnán, ja diehtu lea váilevaš ja maiddái boastut. Mánáidáittardeaddji čielggadusas mánát vásihit, ahte sápmelašvuođas, sámegielain ja kultuvrras diehtit Suomas hui unnán. Vuosttaš áššin čielggadussii oassálastán mánát bukte ovdan dieđu lasiheami dehálašvuođa. Jos olbmot dieđášedje eanet sápmelašvuođas, ovdagáttut ja olggušteapmi livčče unnit. Olggušteapmái gullevaš boasttuvuođaid galggašii mánáid mielas loktet rahpasit ovdan. Čielggadusa doaibmaevttohussan lea sámedieđu lasiheapmi skuvllain ja iešguđet dieđihankanálain olggušteami ja givssideami geahpedeapmin.  

 – Livččii váivi, jos prošeakta nogašii dál, go oahpaheaddjit leat gávdnan prošeavtta doaimma ja materiálaid. Máhcahaga vuođul, maid mii leat čohkken, oahpaheaddjiin lea leamas álkit gieđahallat sápmelašvuođa oahpahusas skuvlagalledemiid maŋŋá. Sii leat maiddái duođalaččat čatnasan sámedieđu buktimii oassin sin oahpahusa, joatká nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen. 

Lassedieđut: 

Leo Aikio Sámedikki II várreságajođiheaddji 
leo.aikio(at)samediggi.fi 
040 621 6505 

Anni-Sofia Niittyvuopio  
nuoraidráđi ságadoalli  
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi  
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta, 
Nuoraidčálli 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  
050 3825179 

Sámedikki nuoraidráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra Suoma ja nannet sámenuoraid gullevašvuođa sámekultuvrii. Nuoraidráđđi válmmaštallá maiddái daid Sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid. 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa 2022.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lea maiddái dán jagi ahkeráddjemeahttun – Sámedikki stivra mieđihii lasseruhtadeami

Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis 10.2.2023, ahte dat várre geardelunddot 15 000 euro lasáhusa jagi 2023 Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa lágideapmái. Stivra rávve, ahte dáiddadáhpáhus lágiduvvošii dán jagi maid ahkeráji haga dego ovddit jagiin. Skuvlen- ja oahppomateriáladoaimmahat gieđahallá ášši čuovvovaš čoahkkimis 17.3.2023.

Dáhpáhusa lágidemiid lea dahkan váddásabbon dat, ahte ii oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan sierradoarjja, eaige dáhpáhussii várrejuvvon sajit leat šat reahkkán erenoamáš lágidemiid haga. Ovdal almmuhuvvui plánaid birra loktet dáiddadáhpáhusa ahkeráji 9–20-jahkásaš nuoraide.

– Mii áddet bures loktaneaddji goluid ja lassáneaddji gallejeaddjimeriid mielde boahtti hástalusaid dáhpáhusa lágideapmái. Mii háliideimmet goittotge vel gieđahallat ášši stivrras ja ohcat ovttas eará čovdosiid, vai buot sámemánát beasašedje oassálastit. Dán jagi ášši čovdojuvvo lasseruhtadeami dorvvuin, muhto boahttevuođa várás ferte čielggadit, mii lea buoremus vuohki doaibmat, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ságajođiheaddji Juuso illuda, ahte dáhpáhus beroštahttá buot ahkásaš sámemánáid jagis nubbái. – Dáhpáhusa dehálašvuođas muitala maiddái dat, ahte oaččuimet máŋggaid oktavuođaváldimiid main olbmot ledje fuolas ahkerájiin, Juuso joatká.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ođasmahttimii doaivut Sámeálbmoga oainnuid

Sámediggi áigu čielggadit, makkár sávaldagat sámiin leat iežaset dáiddadáhpáhusa boahttevuođa ektui. Ulbmilin lea jurddahallat, mo dáhpáhusa sáhttit dan dáláš resurssaiguin ollašuhttit maiddái boahttevuođas nu, ahte nu ollugat go vejolaš jokset dan.

– Lean duđavaš, ahte mii sáhttit dán jagi maid lágidit dáiddadáhpáhusa ahkerájiid haga. Čuovvovaččat mii fertet čielggadit, makkár sávaldagat Sámeálbmogis leat dán árbevirolaš dáiddadáhpáhusa boahttevuhtii. Mii áigut gullat viidát sápmelaš mánáid, nuoraid, oahpaheaddjiid ja vánhemiid, muitala vs. skuvlenčálli Bigga-Helena Magga.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus gullá riikaviidosaš Nuori Kulttuuri (Nuorra Kultuvra) -fierpmádahkii, man doaibmamálle lea nuppástuvvan jagi 2021. Fierpmádaga máŋggadáiddalaš dáhpáhusat leat oaivvilduvvon 13–29-jahkásaš nuoraide, mii spiehkkasa sámenuoraid dáiddadáhpáhusas ja dat lágiduvvojit juohke nuppi jagi neahtas ja juohke nuppi jagi fas oktasaš dáhpáhusas.  Dán jagi festiválii, mii lágiduvvo Kuopios 25.–27.5. sáddejuvvojit ovddasteaddjit maiddái sámenuoraid cuoŋománu dáhpáhusas.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo Anáris 26.-27.4.2023.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Bigga-Helena Magga
Vs. skuvlenčálli
010 839 3121 / 040 570 2786
bigga-helena.magga@samediggi.fi

Ođđa čielggadus čalmmustahttá sámemánáid buresveadjima ja vuoigatvuođaid ollašuvvama – Nana oktavuohta lundui nanne buresveadjima, muhto mánát gártet maiddái smiehttat goas sápmelašvuođa gánneha buktit ovdan

Mánáidáittardeaddji almmustahtii 7.2. Sámemánáid buresveadjin ja vuoigatvuođaid ollašuvvan –čielggadusa, mas sámemánát besse muitalit iežaset oainnuid. Čielggadusas bohte ovdan áššit  mat movttiidahttet, muhto maiddái boktet fuola sámemánáid dilis. Sámedikki ságajođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso doaivu, ahte mánáid fuolat ovdamearkka dihtii dálkkádatrievdama váikkuhusain ja sámedieđu váilevašvuođas váldojit duođas. 

Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi

Čielggadusas sámemánát evttohit doaibmabijuid, mat dorjot sin buresveadjima ja vuoigatvuođaid ollašuvvama. Mánát gáibidit doaimmaid ee. sámedieđu ja sámegiel astoáiggedoaimmaid lasiheami ja sámegiel oahppamateriálaid buvttadeami ovdii ja maiddái lasi vejolašvuođaid lihkadeapmái. Mánát bukte ovdan maiddái fuola das, makkár doaladumit váldoálbmogis leat sámegiela, kultuvrra ja sámiid vuoigatvuođaid hárrái. Mánáidáittardeaddji maiddái deattuhii sierra cealkámušas (9.2.) ahte sámediggelága ođasmahttin lea vealtameahttun mánáid vuoigatvuođaid ektui.  

– Gávnnahan ahte erenomáš fuola boktá dat, ahte 64 % mánáin muitalii ahte sii čihket sápmelašvuođaset goit muhtumin. Go sii vel muitaledje ahte dábálamos sivva dása lea ballu bilkideamis ja ovdagáttuin, de mu mielas dán galgá váldit hui duođas, dadjá Sámedikki ságájođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá, Tuomas Aslak Juuso.  

Sámemánáid vásáhus lei ahte sámevuođas, sámegielas ja kultuvrras dihtet Suomas hui uhcán. Seamma bohtosii lea boahtán maiddái Oahpahus- ja kulturministeriija sámegielaid ja sámegiel oahpahusa ovdánahttinbargojoavkku buvttadan čielggadus. Sámedikki nuoraidráđđi lea aktiivvalaččat figgan lasihit dieđu ovdamearkka dihtii Dihtosis-fitnu bokte, muhto fidnus ii leat dál ruhtadeapmi.  

Oktavuohta lundui addá sámemánáide návccaid, muhto dálkkádatrievdan boktá fuolaid  

Ságajođiheaddji maiddái illuda dieđuin, mat bohtet ovdan čielggadusas: sámemánát vedjet bures ja sii dovdet iežaset eallima mearkkašahttin.  

– Bohtosiid mielde sámemánáid dilli lea máŋgga dáfus buorre ja sápmelaččaid nana oktavuohta lundui addá návccaid maiddái min mánáide. Mánát álget goittotge juo árrat guoddit fuola kultuvrra seailumis, erenomážit dálkkádatrievdama ja dan konkrehtalaš váikkuhusaid dihtii. Dákkár fuolaide galgat darvánit, ságájođiheaddji Gáijjot Ánte Issáha Duommá deattuha.  

Mánáidáittardeaddji doaimmahat dagai čielggadusa álbmotlaš mánnástrategiija oassin jagi 2022. Čielggadussii serve miehtá Suoma masa čuođi 11-17 jahkásaš máná, geat dovde iežaset sápmelažžan. Čielggadus lea dahkkon ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin.  

Lassedieđut: 

Tuomas Aslak Juuso 
Ságajođiheaddji  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiála- ja dearvvasvuođačálli 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuoraidčálli 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Má. plánejeaddji 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Liŋkkat: 

Dihtosis-fidnu

Nuoraidráđđi lágida nuoraidturnea

Nuoraidráđđi lágida čakčat 2022 sámenuoraide dárkkuhuvvon asttuáiggedoaimma turnea. Nuoraidráđi prošeaktabargin lea álggahan Miia Ruokojärvi.

Miia Ruokojärvi álggahii čakčamánu álggus nuoraidráđi prošeaktabargin. Su bargguide gullá earret eará sámegielat ja – kultuvrra mieldásaš asttuáigge doaimma ovddideapmi ovttas nuoraidráđiin ja maiddái sámenuoraide dárkkuhuvvon nuoraid asttuáiggedoaimma turnea plánen ja ollašuhttin. Ulbmilin lea nannet sámegielat nuoraidkultuvrra ja roahkasmahttit nuoraid geavahit sámegiela maiddái asttuáigge.

– Lea somá beassat bargat sámenuoraiguin. Lean ieš smávva báikegottis eret, gos ii leat leamaš sámegielat asttuáigge doaibma. Prošeavttas bargan orru erenomáš dehálaš, muitala nuoraidráđi prošeaktabargi Miia Ruokojärvi.

– Sávan, ahte nu máŋga sámenuora go vejolaš oassálastet min lágidan doibmii. Doaibma plánejuvvo nuoraid sávaldagaid mielde ja sisdoallun leat earret eará sámeduojit, lávdespealut ja ovttas orrun. Mu skuvlejupmin lea bivttastansuorggi artesána, nu ahte giehtaduojit ja duddjon loktanitge lunddolaš temán turnea áigge, Ruokojärvi joatká. 

Turnea ollašuhtto čavčča áigge sámeguovllu gielddain ja sámeguovllu olggobealde lea plánejuvvon turnea ollašuhttot álgoplána mielde Oulus, Helssegis, Tamperees ja Jyväskyläs. Turnea johtima sáhttá čuovvut Sámedikki ja nuoraidráđi neahttasiidduin sihke nuoraidráđi Instagramis ja Facebookis. Turnea plánemis geavahuvvojit ávkin Ijahis Idja-festivála áigge čoggon ideat nuoraidráđi doaimma várás.

– Nuoraidráđi mihttomearrin lea leamaš máŋggaid jagiid áigge stáđásmahttit sámegielat ja kulturmieldásaš nuoraidbarggu. Nuoraidturnea áigge beassat mannat nuoraid lusa, muhto maiddái oahpásmit gielddaid nuoraidbargui, ja beassat ovttas čoavdit váilevuođaid, mat leat ovddit čilgehusain albmanan, gávnnaha nuoraidráđi ságajođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Nuoraidráđi ulbmilin lea turnea vuođul álggahit boahtte jagi prošeavtta, man áigge nannejuvvo sámegielat nuoraidkultuvra, lasihuvvo oktasašbargu gielddaid doaibmiiguin ja čielggaduvvo sámegielat nuoraidkoordináhtora bálkáheapmi Sámediggái. Koordináhtor ovddidivčče sámegielat ja sámekultuvrii vuođđudeaddji nuoraidbarggu oažžuma sámiid ruovttuguovllu gielddain ovdamearkan hábmemiin málle mo fállat ruovttuguovllu gielddaide oastobálvalussan sámegielat nuoraidbarggu.

Lassidieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio
nuoraidráđi ságajođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi
040 610 7905

Miia Ruokojärvi
nuoraidráđi prošeaktabargi
miia.ruokojarvi(a)samediggi.fi
040 537 8481

Elli-Marja Hetta
nuoraidčálli
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi
050  382 5179

Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis 11.10.2022 

Nuoraidráđđi ordne seminára sámediggelága ođasmahttimis Helssegis. Seminára temán lea Sámenuoraid boahttevuođa huksemin. Dilálašvuohta ordnejuvvo Pikkuparlamentta Álbmotinfos  maŋŋebárgga 11. golggotmánus diibmu 8.05–10.00

– Nuoraidráđđi háliida loktet ovdan sámediggelága mearkkašumi sámenuoraide ja fállat arena ságastallamii lága ođasmahttimis mearrideaddjiiguin, muitala nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio. 

– Dilálašvuođas hállet máŋggat olmmošvuoigatvuođaid áššedovdit, geaiguin leage mávssolaš beassat ságastallat sámenuoraid olmmošvuoigatvuođaid ja boahttevuođa geahččanguovllus, joatká nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen. 

Dilálašvuođas ovdanbukto doaibmagotti evttohusas evttohuvvon ođasmahttimat, gullat áššedovdisáhkavuoruid ja ságastallat lága ođasmahttimis erenoamážit sámenuoraid geahččanguovllus. Dilálašvuođas lea gáffe- ja iđitbiebmoguossoheapmi.  

Dilálašvuohta lea rabas ja dan sáhttá maid čuovvut gáiddusin. Dilálašvuohta báddejuvvo. Báikki alde oassálastin lea čujuhuvvon vuosttažettiin riikkabeailahtuide, riikkabeivviid bargiide ja mediai. Dilálašvuohta ordnejuvvo ovttasbarggus Olmmošvuoigatvuođaguovddážiin. Álbmotinfo uvssat rahpasit diibmu 8.00 ja uvssa luhtte lea dorvodárkkistus sidjiide geat bohtet riikkabeivviid olggobealde. 

Guossohemiid várás mii bivdit dieđihit oassálastimis 9.10.2022 rádjai dás. Dilálašvuođa sáhttá čuovvut gáiddusin Sajosa Youtube-kanálas.  

Seminára prográmma: 

8.05 Gáffe ja iđitbiebmoguossoheapmi 

8.15 Seminára rahpan, Olmmošvuoigatvuođaguovddáš, Susan Villa, áššedovdi 

8.20 Nuoraidráđi sáhkavuorru, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságadoalli 

8.30 Ođasmahttima válmmaštallanproseassa, Yrsa Nyman, vuoigatvuođaministeriija ráđđádalli virgeolmmoš 

8.40 Láhkaevttohusa sisdoallu, Pirita Näkkäläjärvi, láhkanuppástusa válmmaštallan doaibmagotti lahttu 

8.50 Ovttaveardásašvuođasáttaolbmo sáhkavuorru, Kristiina Stenman 

9.00 Amnesty sáhkavuorru, Niina Laajapuro, olmmošvuoigatvuođabarggu hoavda 

9.05 Olmmošvuoigatvuođalihtu sáhkavuorru, Kaari Mattila, váldočálli 

9.10 Oktiigeassu, Tuomas Aslak Juuso, Sámedikki ságajođiheaddji 

9.20 Ságastallan 

9.55 Dilálašvuođa loahpaheapmi 
 

Oahpásnuva nuoraidráđi cealkámuššii sámediggelága nuppástusa válmmaštallan doaibmagotti smiehttamušas dás

Lassedieđut

Anni-Sofia Niittyvuopio 
nuoraidráđi ságadoalli 
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi 
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta 
nuoraidčálli 
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi 
050 382 5179 

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa bohtosat – giitosat oassálastiide

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus ordnejuvvui 14.-15.9.2022 Anáris. Dáhpáhusas ledje mielde 17 ovdanbuktima golmma sámegielain. Lágideaddjit giitet lágidemiide oassálastiid, duopmáriid ja dáhpáhusa láidesteddjiid sihke buohkaid dáhpáhussii oassálastiid.

Dáhpáhusas ledje golbma šlája: musihkka, dikta sihke girjjálaš barggut musihkas ja divttas. Dáhpáhusas ledje maid golbma ahkeluohkká: vuollel 10-jahkásaččat, vuollel 16-jahkásaččat ja 16-20-jahkásaččat. Juohke šlájas ja luohkás bálkkašuvvui duopmáriid válljen ovdanbuktimat. Váidalahtti girjjálašbargguid eat sáhtán vel julggaštit ja mii dieđihit das farggamusat.

Bálkkašuvvon ovdanbuktimiid dahkkit besset válljet sajáiduvvama mielde 50-200 euro bálkkašumi Duodji Shoppis tai Siida Shoppis. Lágideaddjit leat oktavuođas bálkkašuvvon joavkkuide boahtte vahkku áigge.

 

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas bálkkašuvvon ovdanbuktimat

Vuollel 10-jahkásaččat

Musihkka

  1. Suga suga su Ohcejogas
  2. Vulge go ohcat Gáregasnjárggas
  3. Árvedávgi Gáregasnjárggas

Dikta

Soorkõõzz tueʹlesveärr Čeavetjávrris

 

Vuollel 16-jahkásaččat

Musihkka

  1. Goaskinvieljja ja Vuolgge mu mielde Bassivárrái Avvilis
  2. Mii tät lij? Čeavetjávrris
  3. Dovdameahtumii Ohcejogas

Gudnemáinnašumit

Čáži lávlla, Mikkel Korhonen Roavvenjárggas

Vuoibme-luohti Vuohččus

Dikta

  1. Äigi lii kullum, Emma Gahmberg Avvilis
  2. Guovssahasaid lávlu Heahttás
  3. Mu ruoktu lea mu váimmus Gárasavvonis

Kunniamaininta Eanodaga rievssahat Heahttás

 

16-20-jahkásaččat

Musihkkas

Sealggát Beaivvášii – Ado (sámegielat cover), Jesse Ruokolainen Ohcejogas

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Petter Morottaja, Aimo Aikio ja Janita Känsälä dáiddadáhpáhusa duopmárin

Girječálli Petter Morottaja, musihkkár Aimo Aikio ja lávlu Janita Känsälä leat duopmárin Sámenuoraid dáiddadáhpáhusas 15.9.2022. Dáhpáhusas loaiddastallá Ailu Valle.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii vuordit 350 máná ja nuora birra riika. Dasa lassin dáiddadáhpáhussii vuordit čuovvuid almmolaš Youtube-streamii, man liŋka juhkkojuvvo dáiddadáhpáhusa sosiála medias.

Dáhpáhus jođihuvvo golmma sámegillii. Dáhpáhusa jođihit anárašgillii Ainomaija Mäenpää, nuortalašgillii Johannes Porsanger, ja davvisámegillii Xia Torikka.

 

Prográmma duorastat 15.9.2022

10.00 Dáiddadáhpáhus álgá
12–13.30 Boradeapmi, ráđđi čoahkkana
14.00 Konseartta
15.30 Ruoktot vuolgin

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejupmi 28.9.2022

Dihtetgo, ahte badjel 70 % sámemánáin ja -nuorain ássá sámiid ruovttuguovllu olggobealde, ja sis dušše sullii 15 % studere sámegiela?

Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat ordne ovttas Sámedikkiin, Sámedikki nuoraidráđiin, sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavttain, man Sámediggi koordinere ja Ohcejoga gielda jođiha, sihke Nuoraid akademiijain Sámediehtu oahpahussuorgái skuvlejumi. Skuvlejumis fállojuvvo sámediehtu oahpahusa lágideaddjiide ja oahpahussuorggis doaibmiide. Skuvlejupmi lea guovtteoasat.

Vuosttas oasis gieđahallojit sámeoahppiid gielalaš ja eará vuoigatvuođat skuvllain sihke man láhkai sámedieđu lasihemiin sáhttá váikkuhit dáid vuoigatvuođaid ollašuvvamii. Seammá háve mannojuvvo čađa, man láhkai skuvllat sáhttet geavahit ávkin sámedieđu oahpahusas. Oassi lea dárkkuhuvvon oahpahusa ordnejeaddjiide sihke skuvllaid bargovehkii, nugo skuvllavázzinjođiheaddjiide, oahpaheaddjiide, koordináhtoraidda, rektoraidda ja hoavddaide.

Nubbi oassi lea pedagogalaš ja dat lea dárkkuhuvvon skuvllavázzinjođiheaddjiide ja oahpaheaddjiide. Oasis addojuvvojit geavada rávvagat sámedieđu buktimis buot oahpahusa oassin ja oahpásmuvvo Dihtosis-metodapakehttii  ja eará reaidduide sámedieđu oahpaheapmái.

 

Loga lasi ja almmut dábbe

 

Prográmma

12.00 Skuvlejumi rahpan

12.05 Sámeservodat – mii dat lea, ja gos?, Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, Sámediggi

12.35 Sámegielat Suomas ja skuvllat sámiid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuhttin, Anne-Kirste Aikio, gielladorvočálli, Sámediggi

13.00 Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta boahttevuođa ráhkadeamis, Hanna Helander, prošeaktahoavda, Ohcejoga gielda ja Arla Magga, prošeaktakoordináhtor, Sámediggi

13.20 Sámediehtu buohkaide, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji

13.30 Ságastallan ja gažaldagat

 

13.45 Boddu

 

14.15 Nuppi oasi rahpan

14.20 Nuor.fi siidduid ávkingeavaheapmi oahpahusas sihke nuoraidráđi dearvvuođat, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuoraidráđi ságajođiheaddji

14.30 Oktavuohta.com siidduid ávkingeavaheapmi oahpahusas, Ulla Aikio-Puoskari

14.40 Kultuvrraid skuvla-prošeavtta ovdanbuktin, Maria Aikio, prošeaktakoordináhtor

14.50 Dihtosis – metodapakeahta ávkingeavaheapmi oahpahusas, Maria Aikio

15.50 Loahppaságastallamat

Eará dieđut:

Dáhpáhus ii vurkejuvvo.

 

 

Lassidieđut dilálašvuhtii almmuheamis ja dáhpáhusa geavada ordnemiin:

Marketta Enbuska, tel. +358 295 017 380, Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat

Lassedieđut dáhpáhusas:

Satu Pieski, tel. +358 295 017 366, Lappi guovlluhálddahusdoaimmahat

Šleađgapoastačujuhusat hámis etunimi.sukunimi@avi.fi

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii nohka 26.8.2022

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii nohka 26.8.2022. Muitáthan almmuhit ovdal mearreáiggi nohkama! Fuomáš, ahte oassálastin fierbmedáhpáhussii ja oassálastin lávdeovdanbuktimiin ja girjjálašbargguin almmuhuvvo sierra skoviiguin. Buohkat devdet almmolaš almmuhanskovi – maiddái sii, geat eai áiggo sáddet dáhpáhussii lávdeovdanbuktimiin dahje girjjálaš bargguin.

Girjjálaš bargguid ferte doaimmahit maŋimustá 1.9.2022.

Dáiddadáhpáhus lea rabas buot sámenuoraide ii ge oassálastin dárbbaš mannat skuvllaid bokte.

 

Dieđáhus almmuheami álgimis ja dáhpáhusa prográmma

Dáhpáhus njuolggadusat

 

Liŋka skuvllaid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/7FED747726221A86

Liŋka ovdanbuktimiid almmuhanskovvái: https://link.webropolsurveys.com/S/8BB3FCFA752F1EB7

Girjjálaš bargguid mahcaheapmi: https://link.webropolsurveys.com/S/C6A60E3E7520595A

 

Lassedieđut:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905