Skuvlagalledemiid sáhttá dál diŋgot skuvlajahkái 2020–2021 

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia oktasašprošeakta Dihtosis lea skuvlen oktiibuot čieža skuvlagalledeaddji, geaid sáhttá diŋgot skuvllaide muitalit áššáigullevaš dieđuid sápmelašvuođa birra. Galledemiid sáhttá diŋgot 20.10.2020-31.05.2021 gaskasaš áigái.

Galledemiid sáhttá diŋgot juohke beallai Suoma, dasgo skuvlagalledeamit ollašuhttojit dán skuvlajagi maiddái gáiddusoktavuođaid bokte. Dan lassin oaivegávpotguvlui, Turkui, Jyväskyläi, Oului ja Roavvenjárgii ja maiddái daid lagašguovlluide sáhttá diŋgot skuvlagalledeaddji fitnat skuvllas. Galledeami bistu mearrašuvvá oahppolágádusa oahppadiimmuid guhkkodaga mielde. Oahppadiibmu čohkiida oanehis info – oasis ja hárjehusain doaimma bokte. Diimmuid áigge oahppit besset vuodjut temái ovttas bargamiin, ságastallamiin ja guorahallamiin. Galledeapmi lea oahppolágádussii nuvttá.

Fállat oahpahusa doarjjan maiddái Sukellus saamelaisuuteen – mobiilaspealu ja maiddái sámefáttat metodapáhka. Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sámiin ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Páhkas lea info – oassi fáttá birra ja 18 hárjehusa doaimma bokte, maid vehkiin fáddái lea álki vuodjut. Mobiilaspealu dahje metodapáhka sáhttá oahppolágádusain ovdamearkan geavahit veahkkin sámiid álbmotbeaivve (6.2.) doallamis. Speallu ja páhkka leat nuvttá.

Dihtosis-prošeakta lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademia oktasašprošeakta, man ulbmilin lea lasihit váldoálbmogii gullevaš mánáid ja nuoraid diđolašvuođa sámiid ja sámekultuvrra birra. Prošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

Diŋgo skuvlagalledeami dahje materiála oahppolágádussii: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Lassidieđut:

Prošeaktahoavda, Nuoraid Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akatemia, Maria Aikio 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi

Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargu almmustahttojuvvon

Sámenuorat buktet ovdan, ahte sámekultuvrii gullevaš lihkadanárbevieruid sávvet lágiduvvot dáhpáhusaid oktavuođas. Sámeguovllu lihkadandáhpáhusaid galggašii doallat ealasin ovttas iešguđet doibmiiguin. Jearahallojuvvon olbmot čalmmustahtte, ahte galggašii ovddidit dan, ahte beasašedje iežaset eatnigillii bagadallojuvvon lihkadeami ollái. Dehálažžan atnet maiddái, ahte návccat biddojuvvojit joavkolihkadeapmái ja dasa, ahte buohkat movttiidahttojuvvojit mielde.

Árktalaš guovllus lágiduvvo guovtti jagi gaskkaid Arctic Winter Games -dáhpáhus, mii čohkke iešguđet šlájain badjel 2000 nuorra gilvvohalli. Nuoraidráđi lahtut oassálaste dáhpáhussii jagi 2018.

Čielggadeami mielde okta vejolašvuohta doarjut ja ovddidit sámi lihkadeami ealasvuođa, lea lasihit dan oidnoma. Oidnoma ja dovdama lasihivččii ovdamearkka dihte dat, ahte dovddus sápmelaš valáštallit buktojuvvošedje ovdan ovttasbarggus lihkadeami, kultuvrra ja dáidaga doibmiiguin. Sápmelaš valáštalliid sáhtášii searvadit iešguđet dáhpáhusaide ja prošeavttaide, goas mánáide ja nuoraide ovdanbuktojuvvojit lihkadeapmái laktáseaddji ovdagovat, geaidda sii sáhttet buohtastuvvat.

Sámi lihkadankultuvrra ovddideami vejolašvuohtan oidnet lunddolaš rádjeovttasbarggu ja viiddes fierpmádagaid ja nana máhtu. Sámeguovllu mánát ja nuorat ohcet astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid iežaset gielddas, lagasgielddain ja Norgga bealde. Sámenuorat sávvet, ahte dásseárvosaš ja ovddalgihtii eastadeaddji lihkadanbálvalusat fállojuvvojit sin ahkásaččaide.

Nuorat sávvet maiddái, ahte ovdamearkka dihte sámekultuvrii laktáseaddji lihkadanhámiid reaidduid sáhtášii luoikkahit geavahusa várás. Gielddaid lihkadanreaidorájuide nuorat evttohedje lasihuvvot sápmelaš lihkadeapmái laktáseaddji reaiddut, degomat suohpanat dahje guollebivdoreaiddut.

Gielddaid boaittobealgiliid astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid galgá dorvvastit

Sámeguovllu gielddain guovddáš vuođđovuolggasajit ledje guhkes mátkkit, ássiid juohkáseapmi gieldaguovddážiidda ja giliide ja maiddái dat, ahte lihkadanbálvalusaid fállu vuođđuduvvá lihkadanláhkii. Prinsihpalaččat buot gielddain leat buorit ovttasbargofierpmádagat goalmmát sektora doibmiiguin lágidit ja ovddidit lihkadandoaimma. Dál buot vejolašvuođat eai goittotge adnojuvvo ávkin nu ollu go sáhtášii, mii dihtto aitosaš lihkadandoaimma meari lassin maiddái lihkadanbáikkiid geavaheamis ja hárjeheamis iežas eatnigillii. Dárbbut leat čielggadanbarggu mielde earenoamážit boaittobealgiliid astoáiggedoaimma hárjehanvejolašvuođaid dorvvasteamis.

Buriid lihkadeami hárjehanvejolašvuođaid máŋggain sámeguovllu gielddain fállet aktiivvalaš astoáiggedoaibmit. Gielddat ieža fálle molsašuddi ládje lihkadeami hárjehanvejolašvuođaid earenoamážit gielddaguovddážiid ja boaittobealgiliid gaskkas. Astoáigge lihkadeami hárjeheapmi iežas eatnigillii ii fas lean buot gielddain sihkkarastojuvvon gieldda dásis. Lihkadandoaimmat gielddain nappo leat, muhto lihkadandoaibma sámegillii lea uhccán, ja dat lea rašši.  Ohcejohka lea Suoma sámeguovllus áidna gielda, mii bastá bálvalit nuoraid sihke suoma- ja sámegillii. Nuoraidbargi Ohcejogas lea guovttegielat, mii nanne mánáid ja nuoraid astoáiggedoaimma hárjeheami iežaset eatnigillii.

Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbarggus kártejuvvojedje sámeguovllu gielddaid lihkadeapmái laktáseaddji resurssat, dárbbut ja vejolašvuođat ja maiddái sámenuoraid oainnut lihkadankultuvrras ja lihkadeami vejolašvuođain. Čielggadanbarggu bohtosiid sáhttá ain atnit ávkin ovdamearkka dihte sámeguovllu lihkadeami ovddideamis dásseárvosaččat ovttasbarggus iešguđet doibmiiguin. Lapin Liikunta rs ollašuhtii čielggadeami Oahpahus- ja kulturministeriija mandáhtain. Sámedikki nuoraidráđđi lei ovttasbargoguoibmi čielggadanbarggus.

Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbarggu almmustahttindilálašvuohta dollojuvvui Anáris kulturguovddáš Sajosis 30.9.2020. Dilálašvuođas gullojuvvojedje sáhkavuorut Oahpahus- ja kulturministeriijas, Lapin Liikuntas, Sámedikkis ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiös LIKES:s (Lihkadeami ja álbmotdearvvašvuođa ovddidanvuođđudus) ja maiddái báikkálaš valáštallanservviin ja organisašuvnnain.

Oahpásmuva Sámeguovllu lihkadeapmi ja lihkadeami hárjeheapmi -čielggadanbargui dás:

https://bin.yhdistysavain.fi/1589443/uDonZXStj34lrglruMm60UQSOP/Saamelaisalueen%20liikunta%20ja%20liikunnan%20harrastaminen%202019-2020%20fi.pdf

Lassedieđut:

Sámedikki
nuoraidčálli Elli-Marja Hetta, tlf. 050 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Lapin Liikunta rs
searveovddideaddji Suvi Karusaari, tlf. 040 847 1321
suvi.karusaari(at)lapinliikunta.fi

Oahpahus- ja kulturministeriijas ruhtadeapmi Dihtosis-fitnu goalmmát jahkái

Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-fitnu doaibma viiddiduvvo maiddái vuolleskuvllaide.

– Oahpahus- ja kulturministeriija juohkin ruhtadeapmi addá nuoraidráđđái vejolašvuođa joatkit dárbbašlaš barggu diđolašvuođa lasiheami ovdii. Skuvlagalledeamit leat leamaš earenoamáš bivnnuhat, mii čájeha maiddái dan, ahte dat dárbbašuvvojit. Skuvlagalledeamit leat diŋgojuvvon váldoáššis máttimus Supmii, nappo leat seammás maiddái joksan sámenuoraid, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Vuordit movtta, ahte prošeakta álgá ja sávvat ahte galledeamit stáđásmuvvet lunddolaš oassin oahpahusas, gávnnaha Sámedikki nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija Dihtosis-oktasašfitnu bokte leat dahkan guovtti lohkanjagi áigge sámevuođa oahpisin badjeskuvllaide oaivvilduvvon sámefáttát skuvlagalledemiid ja fáttá iehčanas oahpahussii oaivvilduvvon metodapáhka ja mobiilaspealu bokte. Dál fitnu čuozáhatjoavku viiddiduvvo maiddái vuolleskuvlla beallái. Lassin jorgaluvvo davvisámegillii fitnus buvttaduvvon mobiilaspeallu, mii gieđahallá sámevuođa.

Sámenuorat doibmet fitnus skuvlagalledeaddjin. Ođđa skuvlagallededdjiid ohcagohtet álgočavčča áigge. Skuvlagallededdjiid skuvlejupmi dollojuvvo golggotmánus, man maŋŋel skuvlagalledeamit biddojuvvojit johtui. Skuvlagalledeamit ollašuhttojuvvojit lohkanjagis 2020-2021 maiddái spiehkkaseaddji láhkái gáiddusoktavuođaiguin.

– Lei hui somá gullat, ahte fidnu beassá joatkašuvvat! Lean maid ilus das, ahte boahttevuođas bastit joksat ain viidásabbot oahppiid miehtá Suoma, illuda nuoraidráđi várrelahttu Mira Pohjanrinne, guhte lea doaibman fitnu skuvlagalledeaddjin oaivegávpotguovllus. -Oahppolágádusaid ja skuvllaid galledettiin álot fuobmá, ahte dieđu oažžumii lea stuorra dárbu. Dalle álo maid ádde, ahte go fáddá ii leat doarvái oahpis máŋggaide oahpaheaddjiidege, de min rolla sámekultuvrra ovdanbuktimis lea earenoamáš stuoris. Dehálaš barggu lassin ieš návddašan hui olu das, ahte beasan deaivat nuoraiguin – máŋgii metodabáhka bohciidahttán ságastallan leage bidjan muge oaidnit áššiid ođđa láhkái, joatká Pohjanrinne.

Fitnu váldoulbmil lea lasihit eanetlohkui gullevaš nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras ja dákko bokte eastadit sámiide čuohcci vaššiságaid ja vealaheami. Lohkanbajis 2019-2020 fitnus ollašuhttojuvvojedje oktiibuot 86 skuvlagalledeami oktiibuot 14 skuvlagallededdjiin. Álgodálvve 2020 almmustahttojuvvui Sukellus saamelaiskulttuuriin (Buokčaleapmi sámekultuvrii) -mobiilaspeallu ja speallu heivehuvvui giđa áigge maiddái gáiddusoahpahussii.

Dihtosis-fitnu ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fidnoáigi: 1.9.2020-30.6.2021.

Lassedieđut:

Sámediggi

Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
Anni-Sofia Niittyvuopio
tlf. 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuoraidčálli
Elli-Marja Hetta
tlf. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuoraid Akademiija

Prošeaktahoavda, Ulla Saalasti
Tlf. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Nuoraidráđi sátnejođiheaddji geahčastat

Álggahettiinan nuoraidráđi sátnejođiheaddjin in máhttán govahallat giđa leat dákkár. Nuoraidráđi ođđa lahtuide, prošeavttaide, ovttasbargoguimmiide ja eará bargguide lea gártan oahpásmuvvat gáiddusin. Nuoraidráđi lahtut eai leat vel oktiige deaivan njunnálagaid, muhto sávvamis dát rievdá boahttevaš čavčča áigge.

Earenoamáš giđas fuolakeahttá bargu sámenuoraid ovdii ii leat gaskkalduvvan. Sámenuoraid vuoigatvuođaid ja oassálastima leat figgan nannet máŋgga ládje. Oahppogeatnegasvuođa guhkideapmi, dálkkádatlága ja sámediggelága ođasmahttin leat jotkojuvvon olles giđa áigge eiseválddiid dásis. Nuoraidráđđi leage oassálastán oahppogeatnegasvuođa guhkideapmái guoski cealkámuša válmmaštallamii ovttas Sámedikki 1. várresátnejođiheddjiin, skuvlenčálliin ja skuvlen- ja oahppamateriálalávdegottiin. Lágideimmet maid Birasministeriijain gullandilálašvuođa sámenuoraide dálkkádatlága ođasmahttima birra. Dilálašvuohta lágiduvvui gáiddusoktavuođaid bokte.

Earenoamáš giđđa lea buktán maid vejolašvuođaid. Leat skuvlen iežamet nuoraidráđis ovttasbarggus Olmmošvuoigatvuođalihtuin. Mii leat maiddái geavahišgoahtán ođđa barganvuođuid ja deaivan gáiddusin vuollegis šielmmáin nuoraid- ja sámeservviid. Gáiddusbargan lea álkidahttán ja jođálmuhttán deaivvademiid. Gáiddusdeaivvadeapmi ii goassige buhtte deaivvademiid njunnálagaid, muhto addá lasi áiggi iešguđet doaimmaide, go ii dárbbaš álo mátkkoštit čuđiid kilomehteriid moadde diimmu deaivvadeami dihte. Gáiddusbargan lea erenoamáš buorre lasáhus njunnálagaid dahkkojuvvon deaivvademiide ja dan geažil bargan lea ain čavgadabbo ja dákko bokte beaktilabbo.

Okta nuoraidráđi stuorimus áššiin giđa áigge lei oktasaš oainnu almmuheapmi ráđđehusbellodagaid nuoraidservviiguin, “Ruvkkiide ii sadji sámiid ruovttuguovllus”. Cealkámušas ovdanbuvttiimet Suoma stáhta ráđđehussii čielga oainnu: ruvkkiide ii leat sadji, leat dolkan ráđđádallat fáttá birra ain ođđasit ja ođđasit. Jiehtáčearu guovlovárren ii leat vuos šluhttejuvvon, nappo bargu lea ain. Jiehtáčearu báikkálaččain lea goittotge nana doarjja sihke iežas servoša ja maid váldoálbmoga siste. Nuoraidráđi ja hálddahusbellodagaid cealkámuša sáhttá lohkat nuoraidráđi neahttasiidduin.

Oassálasten geassemánus Sámedikki nuppi dievasčoahkkimii nuoraidráđi ovddasteaddjin. Lean maid oassálastán SPR stivrra čoahkkimiidda giđa ja álgogeasi áigge. SPR stivra lea čakčat 2019 mearridan bovdet nuoraid lávdegotti ovddasteaddji čoahkkimiiddásis nuoraid áššiid áššedovdin. Lassin nuoraid ovddasteaddji bovdejuvvo dás ovddos maid SPR dievasčoahkkimiidda. Dán láhkai SPR figgá nannet ja lasihit sámenuoraid oassálastima ja váikkuhanvejolašvuođaid ja lasihit nuoraid gullevašvuođa sámeservošii.

SPR vuollásaš nuoraidráđđi lágida guovtti jagi gaskkaid Davviriikkalaš sámenuoraid konferánssa. Konferánsa lágiduvvo ovttasbarggus Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikkiid nuoraiddoibmiiguin. Konferánsa galggai lágiduvvot Anáris 13.-14.8.2020, muhto dan leat mearridan maŋidit koronaviruspandemiija dihte. Konferánssa temán lea mearriduvvon dálkkádatrievdan. Nuoraidráđđi čielggada sáhttágo konferánssa dahje dan osiid lágidit gáiddusin.

Lágideimmet geassemánus maiddái sátnejođiheddjiid gažadandiimmu joavkochatas, masa oassálaste Sámedikki buot golbma sátnejođiheaddji. Gažaldatvuloš chat lei maiddái min vuosttamuš chat, masa sáhtii oassálastit golmma sámegillii ja suomagillii oktanaga. Suoidnemánus lágideimmet geasseságát-joavkochat golmma sámegillii. Chat-doaibma ovddiduvvo olles áigge ja boahttevuođas áigut lágidit joavkochataid iešguđetlágan temáiguin. Geasi áigge leat maid beaivvadahttán nuoraidráđi diehto- ja rávvensiidduid. Nuor.fi-siiddut leat gárgehuvvon oassin DigiÁrran-fitnus, man ulbmil lea ovddidit sámegielat, sámenuoraide oaivvilduvvon diehto- ja rávvenbálvalusa ja digitála nuoraidbarggu.

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuoraidráđi sátnejođiheaddji
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

www.nuor.fi

Govva: Mari Molkoselkä

Sámedikki nuoraidčállin Elli-Marja Hetta

Pedagogihka magisttar Elli-Marja Hetta nammaduvvui Sámedikki nuoraidčálli virgái. Sámedikki stivra mearridii namahusas čoahkkimisttis 11. geassemánu 2020.

Vuohččulaš Elli-Marja Hetta lea skuvlejumi beales pedagogihka magisttar, ja son lea dikšon nuoraidčálli virgesadjásašvuođa 1,5 jagi. Nuoraidčálli doaibmá nuoraidráđis áššegieđahallin ja čállin ja su bargui gullá ee. válmmaštallat sámenuoraid eallindillái ja buresveadjimii guoski áššiid, ovddidit sápmelaš nuoraidbarggu ovttas sámenuoraiguin ja ordnet sámenuoraid konfereanssa.

– Mu mielas lea buorre, ahte sámenuorat sáhttet oahpuid maŋŋá máhccat ja oažžut barggu sámeguovllus sihke bargat barggu sámeservodaga buorrin. Lean ovdal doaibman nuoraidráđis lahttun ja iežan virgesadjásašvuođa áigge leamašan fiinna ášši fuomášit, mo nuoraidráđis doaibman lea ovddiduvvon ovdamearkka dihtii iešguđet projeavtta bokte. Sámenuoraid oasálašvuođa nannen iešguđet láhkai lea nuoraidčálli okta deaŧalamos bargguin ja válddán barggu iluin vuostá, muitala Elli-Marja Hetta go gulai válljemis.

Sámedikki čuovvovaš čoahkkin ordnejuvvo gáiddusoktavuođaiguin

Sámedikki čoahkkin 2/2020 dollojuvvo 26.6.2020 diibmu 12 rájes gáiddusčoahkkimin. Čoahkkima sáhttá čuovvut dábálaš láhkai live striim bokte čujuhusas www.samediggi.fi/live. Sáddagis sáhttá guldalit maiddái tulkoma.

– Sámedikki stivra lea mearridan čoahkkima ordnemis gáiddusoktavuođaiguin koronapandemiija dagahan dili geažil. Vaikke fámus orru ráddjemiid mielde eanemustá 50 olbmo čoahkkimiid sáhttá jo dál ordnet, de bođiimet dan bohtosii, ahte ordnet gáiddusčoahkkima, vai sáhtášeimmet ordnet čoahkkima nu koronadorvvolaččat go vejolaš, dadjá ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Ollesčoahkkimis gieđahallojit jagi 2019 rehketdoalloloahpahus ja doaibmačilgehus, evttohus sámi kulturmearreruhtan jagi 2022, evttohus sámegielat árrabajásgeassinbálvalusaid dorvvasteapmi ja ovddideapmi jagi 2022, evttohus sámegielat oahppamateriála válmmašteapmin jagi 2022, evttohus sápmelaččaid sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid dorvvasteapmin jagi 2022 ja oktasašdavviriikalaš sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu njuolggadusat.

Stivra geavai dasa lassin sáttaságastallama sápmelaš dálkkádatpolitihka ovddideamis sihke háleštii duohtavuođa- ja soabadanproseassa ovdáneamis ja mearridii joatkkadoaimmain. Stivra dieđiha duohtavuođa- ja soabadanproseassa čuovvovaš doaimmain, go dat leat áigeguovdil.

Lassedieđut:

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sátnejođiheddjiid gažadandiibmu joavkochatas

Nuoraidráđđi lágida vuosttaš geardde historjjás sátnejođiheddjiid gažadandiimmu, mas nuorat ieža leat jearadeame. Sámedikki sátnejođiheaddjit Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Leo Aikio illosedje oaččodettiineaset bovdehusa. – Lea somá oažžut dákkár vejolašvuođa beassat ságastallat njuolga sámenuoraiguin ođđalágan kanála bokte, sii kommenterejit boahttevaš dáhpáhusa.

Joavkochat lágiduvvo 9.6.2020 dmu 18-19 golmma sámegillii. -Nuorat leat ovdagovat máŋggasámegielatvuođas ovdamearkka dihte sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ja Sohkaršohka bokte. Lea buorre, ahte sámenuorat hástalit min ipmirdit ja doaibmat juohke sámegillii roahkkadit, sátnejođiheaddjit gávnnahit. Joavkochat gávdno www.nuor.fi -siidduid DU SEARVVUŠ -oasis ja neahttasiidduid buot giellaveršuvnnain ovdasiidui boahtá liŋka, mii doalvu chatii.

Nuor.fi -siiddut leat gárgehuvvon oassin DigiÁrran-fitnus, man ulbmil lea ovddidit sámegielat, sámenuoraide oaivvilduvvon diehto- ja rávvenbálvalusa ja digitála nuoraidbarggu. Fitnu ruhtada Lappi guovlohálddahusvirgedoaimmahat, nuoraidráđđi ja Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat.

Lassedieđut:

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, tel. 040 594 5060, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságadoalli Anni Koivisto, tel. 040 594 5060, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio, tel. 040 594 5060, leo.aikio(at)samediggi.fi

vs. nuoraidčálli, Elli-Marja Hetta, tel. 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Man láhkai vuhtii váldit sámiid álbmotbeaivve?

Nuoraidráđi Dihtosis – projeakta oktasašbarggus Nuoraid Akademiijain fállá álbmotbeaivve várás čuovvovaš materiálaid. Materiálamet vehkiin sáhtát doallat ávvobeaivve nu, ahte oahpásmuvat ja vuojut sámekultuvrii.

Sukellus saamelaiskulttuuriin – mobiilaspeallu

Sámefáttát mobiilaspeallu, mii spello Seppo-speallovuložis, lea dárkkuhuvvon badjeskuvlla lassin nuppi dási studeanttaide. Speallu veahkeha studeanttaid miehtá Suoma oahppat ja fuobmát sápmelašvuođa ja sámekultuvrra ja speallu gieđahallá ee. sámiid historjjá, dálá ihtagiid ja olbmuid, sámegávtti, kultuvrra alccesis váldima sihke árbevirolaš ealáhusaid.

Seppo-mobiilaspealu ulbmilin lea movttiidahttit bajásgessiid, oahpaheddjiid ja hárjeheddjiid oahpahit mánáide ja nuoraide sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.  Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sápmelaččain ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Spealu bokte nuorat movttiidahttojit doaibmat ieža ja buktit ovdan fáttá birra iežaset oaiviliid sihke ságastit dain ovttas eará nuoraiguin.

Nuvttá spealu sáhttá diŋgot Nuoraid Akademiija neahttasiidduin: https://www.nuortenakatemia.fi/opettajalle/

Skuvlagalledeamit

Bargobájit, mat leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaide, láidestit nuoraid guorahallat sápmelašvuođa sierra perspektiivvain. Bargobájit fállet duohta dieđuid ja fuomášumiid ja dain nuorat besset ságastallat fáttás doaibmanhárjehusaid vehkiin. Bargobádjejođiheaddjit leat fáddái skuvlejuvvon sámenuorat. Skuvlagalledeapmi leat nuvttá. Diŋgo skuvlagalledeami: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Bistu: 75 dahje 90 min
Čuozáhatjoavku: badjeskuvllat
Skuvlagalledanguovllut: oaivegávpotguovlu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sihke Roavvenjárga ja daid lagašguovllut.

Dihtosis – metodapáhkka

Dihtosis – metodapáhkka, man vehkiin oahpaheaddji dahje jođiheaddji sáhttá ieš jođihit sámefáttát bargobáji dahje oahppadiimmu nuoraiguin. Hárjehusat leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaid lassin vuolleskuvlla bajit luohkáide ja maiddái nuppi dási oahppolágádusaide. Páhkka pdf – veršuvdnan neahtas dahje sáhtát maiddái nuvttá diŋgot liŋkka duohken.  Páhkka oažžumis suomagillii ja ruoŧagillii.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Beaivvirahpan

Sámefáttát diehtogilvu – beaivvirahpan, man sáhttá geavahit temái ráhkkaneapmái erenomážit sámiid álbmotbeaivve (6.2.) ávvudeami olis  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

 

Buori sámiid álbmotbeaivve buohkaide !

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Oahpásmuva sámekultuvrii mobiilaspealu bokte

Nuoraidráđđi almmustahttá ovttas Nuoraid Akademiijain Sukellus saamelaiskulttuuriin –mobiilaspealu. Spealu vehkiin geahččalit lasihit diđolašvuođa sámekultuvrras sierra perspektiivvaid bokte.

Sámefáttát mobiilaspeallu, mii spello Seppo-speallovuložis, lea dárkkuhuvvon badjeskuvlla lassin nuppi dási studeanttaide. Speallu veahkeha studeanttaid miehtá Suoma oahppat ja fuobmát sápmelašvuođa ja sámekultuvrra ja speallu gieđahallá ee. sámiid historjjá, dálá ihtagiid ja olbmuid, sámegávtti, kultuvrra alccesis váldima sihke árbevirolaš ealáhusaid.

Seppo-mobiilaspealu ulbmilin lea movttiidahttit bajásgessiid, oahpaheddjiid ja hárjeheddjiid oahpahit mánáide ja nuoraide sápmelaččaid ja sámekultuvrra birra.  Speallu sisttis doallá vuođđodieđuid sápmelaččain ja maiddái heiveheaddji ja čiekŋudeaddji hárjehusaid. Spealu bokte nuorat movttiidahttojit doaibmat ieža ja buktit ovdan fáttá birra iežaset oaiviliid sihke ságastit dain ovttas eará nuoraiguin.

“Seppo-spealu plánemii leat váldon fárrui sámenuorat ovdamearkan bargobájiid hámis. Nuorat leat váikkuhan spealu metodaid válljemii ja maiddái spealu sisttis doallan temáide ja fáttáide. Speallu almmustahtto vuohkkasit ovdal Sámiid álbmotbeaivve 6.2. ja dat lea buorre vuohki oahpásmit ja vuodjut sámekultuvrii ovttas prošeavtta eará materiálaiguin ”, muitala vs. nuoraidčálli Elli-Marja Hetta spealus.

Nuvttá spealu sáhttá diŋgot Nuoraid Akademiija neahttasiidduin

Dihtosis- diehtopakeahtta sápmelaččain

 

Dihtosis – prošeakta lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasašprošeakta, man ulbmilin lea lasihit váldoálbmoga nuoraid diđolašvuođa sámiid birra. Dieđuid lasiheami ja projeavtta materiálaid vehkiin geahččalit bajidit sámiid ja sámekultuvrra nuoraid árgadieđu oassin. Fáttá movttiidahtti gieđahallan eastada nu sámemánáide ja –nuoraide čuohcci vealaheami, go maiddái nanne sámenuoraid identitehta, geat ásset sámeguovllu olggobealde. Prošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

Lasi Dihtosis – prošeavtta birra

 

Lassidieđut:

Vs. nuoraidčálli, Sámediggi, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(a)samediggi.fi

Prošeaktahoavda, Nuoraid Akademiija, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(a)nuortenakatemia.fi

Oza mielde dahje evttot lahtu sámedikki nuoraidráđđái 2020-2021

Ohcat nuoraidráđđái movttegis ja aktiivvalaš sámenuoraid miehtá Suoma ovddidit sámenuoraid áššiid. Nuoraidráđi válljemis váldojuvvo vuhtii, ahte lahtut ovddastit nu viidát go vejolaš olles sámeguovllu ja maiddái sierra giellajoavkkuid. Sámegiela dáidu lea sávahahtti. Válljemis čuvvo maiddái sohkabeliid gaskasaš dásseárvu. Nuoraidráđi lahtut eai dárbbaš leat sámedikki lahtut.

Nuoraidráđđái válljejuvvojit čieža lahtu sihke persovnnalaš várrelahtut. Lahtut galget leat 18–28-jahkásaš aktiivvalaš sámenuorat. Lassin ráđđái válljejuvvojit vihtta fásta áššedovdi. Áššedovdilahtut galget válljejuvvot boađidettiin leat 15–17-jahkásaččat. Nuoraidráđđi bargá sámedikki stivrii evttohusa vejolaš lahtuin, ja loahpalaš mearrádusa dahká sámedikki čoahkkin.

Sáhtát ohcat  dahje evttohit du mielas nuoraidráđđái heivvolaš 18–28-jahkásaš sámenuoraid ja áššedovdilahttun heivvolaš 15–17- jahkásaš nuoraid. Evttohusaid vuođustusaiguin sáhttá sáddet maŋimustá 1.12.2019 šleađgapoasttain nuoraidčállái elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

dahje poastta fáro

Nuoraidráđđi
Sajos, 99870 Anár

Sáhttát deavdit maid ohcanskovi.

Sámedikki oktavuođas doaibmá nuoraidráđđi. Ráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid sihke nannet sámenuoraid identitehta nuoraidbarggu bokte. Lassin ráđđi galgá válmmaštallat daid sámedikki evttohusaid, álgagiid, cealkámušaid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid.

Nuoraidráđi doaimmaide sáhtát oahpásmuvvat lasi dáppe www.nuor.fi

Lassidieđut

Vs. Nuoraidčálli Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi