Almottâttâm Säminuorâi taaiđâtábáhtusân lekkum – ohjelm almostittum

/in , , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtusân puáhtá almottâttâđ 1.8.-26.8.2022 koskâsii ääigi Webropol -ohjelm peht (liiŋkah vyelni). Huámmáš, ete uásálistem tábáhtusân sehe lávdástem já kirjálii tyeje toimâttem almottuvvojeh sierâ luámáttuvváin. Puoh uásálisteeh kalgeh tevdiđ almos almottâttâmluámáttuv – meid sij, kiäh iä uásálist lávdástmáin tâi kirjálijn tuojijn.

Säminuorâi  taaiđâtábáhtus  uárnejuvvoo  čohčuv 14.-15.9.2022  Anarist,  Sämikulttuurkuávdáš  Sajosist.

Tábáhtus váldušlaaijân láá muusikjá tiivtah. Šlaajáid uásálistoo jo-uv láávdástmáin tâi toimâtmáin jieš rahtum tâi čallum muusikpitá tâi tiivtâ. Muusik- já tihtâláávdástmeh já kirjáliih tyejeh árvuštâllojeh sierâ jieijâs aherááiđuin.

Sämitigge máksá uásálistei maađhijd já táárbu mield ijâstâllâm.

 

Liŋkkâ škoovlâi almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/7FED747726221A86
Liŋkkâ oovdânpyehtimij almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/8BB3FCFA752F1EB7
Kirjálii tyeje toimâttem: https://link.webropolsurveys.com/S/C6A60E3E7520595A

 

Ohjelm:

Koskokko 14.9.

14 Soundcheck ohjelm mield
Âlmottâttâm
15-18.30 Purâdem já pargopáájáh
19 Ijâstâllâmpááikán
20 Eehidpittá

Tuorâstâh 15.9.

8-9 Iiđeedpittá
9.30-12 Taaiđâtábáhtus álgá
12-13.30 Purâdem, rääđi čokkâneh
14.30 Konsert
15.30 Pááikán vyelgim

 

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
Facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
#taaiđâtábáhtus #čeäppvuõđpeeiv #dáiddadáhpáhus #sntaidetapahtuma

“System lii piättám meiddei válduaalmug”—Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon

/in , /by

Sämitige nuorâirääđi lii uásálistám kollaborativlii pro gradu -paargon, mii tuuđhâi Dihtosis-haavâ vaigutteijeevuođâ. Tutkâmuš čáittá, et tiätu sämmilijn lii liijkás uccáá já ton keežild sämmiliih já säminuorah ferttejeh ain-uv kierdâđ kivsedem, raasism já vajesaavâid. Máttáátteijeeh puohtii oovdân, et Dihtosis-haahâ lii vuosâsaajeest ávhálâš tyejipiergâs máttáátteijei aargâst sehe tehálâš iše meid máttáátteijei aiccâm čuolmân tast, et tiäđu lii vaigâd kavnâđ. Ton lasseen máttáátteijeeh loptejeh uáinusân tom, et tiäđu lasseetmáin sämmilij sajaduv puávtáččij tiäđulávt pyerediđ. Dihtosis-haavâ tooimah čuávdiškyetih täid čuolmâid já kiddejeh huámášume toos, maht taid kalga čuávdiškyettiđ.

Dihtosis-haavâ pargeeh já nuorâirääđi jesâneh lijjii gradu vuávámmudo rääjist aktivlávt fáárust pargoost. Tutkâmuš sunde já jotteemkiäinu vuávájuvvojii oovtâst ain pargo linjeest kidâ sahhiittâllâmkoččâmuššáid. Keevâtlávt pargoost sahhiittâllojii káidusin 10 máttáátteijed, kiäi luokkain Dihtosis lâi kollim. Sij čyevvejii, magarijd tiäđuid škoovlâin muštâleh sämmilijn já juohhii feeriimijdis já aiccâmušâidis Dihtosis-haavâst. Uásálistám máttáátteijein lijjii kirjáás tuávááh: fáárust lijjii luokamáttáátteijeeh, kielâi, historjá, ohtsâškoddeoopâ, eennâmtiäđu, eenikielâ já eellimuáinutiäđu máttáátteijeeh jieškote-uv päikkikuudijn, sehe vuáđumáttááttâsâst já luvâttuv peln. Stuárráámus uási kuulâi válduaalmugân, mut fáárust lâi meid ohtâ sämmilâš máttáátteijee. Ton lasseen Dihtosis-haavâ uárnejeijeeh muštâlii haavâ ovdánmist já materialijn sehe jieijâs vuáttámušâin haavâst.

Máttáátteijei argâ lii hoppuu já maaŋgâs ij lamaš jieškin oppâm sämmilijn, já nuuvtpa tuáváášpargo, materialij čokkim já sämmilij luptim páácá ovtâskâs máttáátteijei nuáđđin. Veikkâ fáádást ličij-uv eenâb tiätu, te máttáátteijein maaŋgâs lâi epivises tast, et maht sij puávtáččii pyehtiđ sämmilijd já koskâvuođâ staatân kunnijâtteht oovdân já velttiđ puástutiäđu. Huolâ lâi meid tast, maht máttáátteijee roolâst aldaniđ fáádá — ovdâmerkkân tiäđusthánnáá oppâm merhâšume tiäduttui. Ton lasseen uási vuotij poolitlii tedduu jaskodiđ staatâ joskâdvuođâ, tiätu piäláduvâi tâi tärhis vanhimij keežild. Västideijeeh arvâlii, et Dihtosis-haahâ puáhtá taaid hástoid stuorrâ iše já et tot lasseet ibárdâs já ohtâvuođâ. Haavâst poođij máttáátteijei mield meid koŋkretlávt uáinusân, et saahâ lii onnáá peeivist.

Jieš Dihtosis-haahâ vuáđuduvá tiätun já nuávdit jiešmeridemvuoigâdvuođâ tiäđust, já tot kiävttá sämmilijd šoddâdemvuovijd. Haavâst lii lamaš jo aalgâ rääjist tehálâš, et adelum tiäđu já sánáduv láá sämmiliih jiejah miäruštâllâm. Tot lii tiettum sehe proojeekt olášuttem- já vuávámtäävist já pargoin. Dihtosis-haavâ tooimâst tiättojeh meid munejurduid tuástoo vyevih já rávhušoddâdemvyevih. Empatia, uásálistittem, ohtâvuođâ hammim já olmoošvuoigâdvuođah já käržis identitetkuvij rikkom já kuávdáást haavâ tooimâin. Säminuorâid uásálistittee proosees peht väljejum teemah láá sämmilijd teháliih, já toh hämmejeh vuáđu meid ohtsâškodálii savâstâllâm oovdedmân. Tánávt Dihtosis-haahâ viggá sehe potkiđ juátkojeijee tietimettumvuođâ já vaiguttiđ tááláid väldistelliittâssáid.

Dihtosis-haavâ peln sahhiittâlmijn loptejuvvojii uáinusân haavâ epivises puátteevuotâ já käržis resurseh. Máttáátteijei uáinimčievâst hahâluándusii tooimâst hástun lii tot, et tuše puoh enâmustáá movtijdum máttáátteijeeh ávhásteleh toin, já tondiet täsivis uáinusân luptim vađâččij rááhtuslijd nubástusâid kiirjijn, máttááttâsvuáváámist já máttáátteijei škovliimist. Västideijeeh tuoivuu, et Dihtosis-haavâ toimâ juátkoo, tondiet ko sii mielâst fáddá taarbâš meid tobdoid vaigutteijee já toimâlii material. Haavâst pargopáájáid jođetteh säminuorah já tom västideijeeh onnii áárvust. Uáppei tááhust tot, et viestâ puátá säminuorâin, vaiguttij já movtiditij ennuv eenâb ko ärbivuáválâš kirjemáttááttâs.

Čuákánkiäsu tutkâmuš puátusijn (suomâkielân): ”System lii piättám meiddei válduaalmug” —Dihtosis-haahâ sämmilijd lohtâseijee tietimettumvuođâ raččon: Kollaborativlâš tutkâmuš Dihtosis-haavâst já máttáátteijei tuáimeevuotâkontekstist dekolonisaatio já piäiválii ráávhu syergist

 Heinola, A. (2022). “Systeemi on pettänyt valtaväestönkin”—Dihtosis-hanke saamelaisiin liittyvän tietämättömyyden purkajana: Kollaboratiivinen tutkimus Dihtosis-hankkeesta ja opettajien toimijuuskontekstista dekolonisaation ja päivittäisen rauhan saralla [Tampere University]. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/137556/SuomHeinolaAnne.pdf?sequence=5&isAllowed=y     

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akademia Dihtosis-haahâ lii lasettâm sämitiäđu neelji luuhâmive ääigi Máttááttâs- já kulttuurministeriö ruuđáin. Haavâ ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee párnái já nuorâi tiäđulâšvuođâ sämmilijn já sämikulttuurist. Hahâäigi nohá 30.6.2022.  Luuvâ lase: www.dihtosis.fi  

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
+358 40 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál meriáigásii proojeektpargee pargo

/in , /by

Proojeektpargee pargoid kuleh il. sämikielâlii já -kulttuur miäldásii rijjâääigi tooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâiraađijn já säminuoráid uáivildum nuorâi rijjâäigitooimâ päikkikudij koskâsii jođo vuávám já olášuttem. Pargo álgá 15.8.2022 /tâi sopâmuš mield já pištá 4 mp.

Pälkki šadda Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi VII/I mield (vuáđupälkki 1 899,26 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh porgâmsaje mield 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh.

Pargo váátá sämikielâ tááiđu (sämitiggeest adelum asâttâs 1727/1995). Mij anneep áárvust aapijd porgâđ jiečânávt já huolâlávt, šiev oovtâstpargo- já vuáruvaiguttâstááiđuid sehe hárjáneme proojeektpaargon. Proojeektpargee toimâsaje lii sämikulttuurkuávdáš Sajosist. Proojeektpargee puáhtá porgâđ meid káidusin.

Ucâmušâid uáppu- já pargotuođâštusâidiskuin kalga toimâttiđ Sämitige čälleekoodán vástuppeeivi 15.7.2022 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?024bb73a

Lasetiäđuid pargoost addel nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi, puh. 040 7082 072 já nuorâičällee Elli-Marja Hetta, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, puh. 050 3825 179.

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi já nuorâirääđi tooimân čujottâsâst www.nuor.fi.

Anarist 23.6.2022                   

Sämitigge

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2022 uárnejuvvoo čohčâmáánust Anarist – šlaaijân muusik já tiivtah

/in , , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo čohčuv 14.-15.9.2022 Anarist, Sämikulttuurkuávdáš Sajosist. Tábáhtus lii ärbivuáválávt uárnejum kiđđuv, mutâ tábáhtus lii sirdum koronatile tiet.

Tábáhtus váldušlaaijân láá muusik já tiivtah. Šlaajáid uásálistoo jo-uv láávdástmáin tâi toimâtmáin jieš rahtum tâi čallum muusikpitá tâi tiivtâ majeláá almottemnáál vuovvijn. Muusik- já tihtâláávdástmeh já kirjáliih tyejeh árvuštâllojeh sierâ jieijâs aherááiđuin.

 

Rááiđuh:

Vuálá 10-ihásiih, vuálá 16-ihásiih já 16–20-ihásiih.

  1. Muusik: lávdástem tábáhtusâst já/tâi kirjálâš tyeji
  2. Tiivtah: lávdástem tábáhtusâst já/tâi kirjálâš tyeji

 

Puoh sierâ muusik já tiivtâi šlaajah já genreh láá toháliih kuohtuin váldušlaajâin. Láávdástmeh pyehtih leđe ohtuu tâi juávhoin olášuttum. Tábáhtusâst puáhtá lávdástiđ jieijâs tâi iärásij pyevtittem tuojijd, mutâ puoh láávdástmeh já jieš tohhum tyejeh kalgeh leđe sämikielâliih (anarâš-, nuorttâlâš- tâi tavesämikielâ).

Lasetiäđuh tábáhtusâst almottuvvojeh vyesimáánu ääigi. Tábáhtusân almottâttoo porgemáánust.

taaiđâtábáhtus orniistâlmijn láá mield Sämitige škovlim- já oppâmateriallävdikodde, nuorâirääđi, sämmilâš párnáikulttuurkuávdáš Mánnu sehe sämmiliih elleekove- já muusikkuávdááh.

Tábáhtus orniistâlmijn čuávuh tárkká koronatile já -torvolâšvuođâ, mon tiet uárnejeijeeh värideh máhđulâšvuođâ nubástussáid.

 

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi

 

www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com

Facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

#taaiđâtábáhtus #čeäppvuõđpeeiv #dáiddadáhpáhus #sntaidetapahtuma

Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen

/in , /by

Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.

– Lii fijnâ tobdo peessâđ juátkiđ pyereest álgám pargo säminuorâi sajattuv pyereedmân. Koronaääigi háástuin huolâhánnáá nuorâirääđi lii pastam porgâđ pyereest vaaljâpaje aalgâst asâttum uulmij oovdân já porgâm eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus orostitmân lohtâseijee ašijguin. Mij juátkip pargo meiddei eres nuorâipooliitlii ovdedemohjelm ulmijguin, iätá nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen.

Nuorâirääđi lii aiccâm uccâ nubástusâid säminuorâi sajattuvâst ohtsâškodálii vaaigutmist, mutâ ain lii ennuv pargo. Nuorâirääđi mielâst eromâšávt sämikielâlii astoäigitooimâ oovdân kalga val porgâđ ennuv já koronapandemia lii ain pajedâm tom merhâšume säminuoráid. Pargo ovdedeh iärásij lasseen pyevtitmáin siskáldâs sämikielâlii tiätu- ja ravvimsiijđon.

– Nuorâirääđi lii luptim puoh tooimâ válduteeman säminuorâi astoääigi tuárjum. Taam porgâp iärásij lasseen seelvâtmáin säminuorâi astoäigitooimâid já seelvâtmáin sämikielâlii nuorâipargee pálkááttem Sämitiigán, mutâ meiddei orniimáin vyeligis šiälmá tooimâ, tego jotemáin nuorâi kulen koijâdâlmin nuorâi astoäigitooimâtuoivuid, muštâl nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Nuorâirääđi áigu ive 2022 ääigi jotteeđ sämikuávlust já sämikuávlu ulguubeln nuuvt kočodum sämikuávdáin. Sij uárnejeh teeivâdmijd ohtâšpargoost páihálij sämiservijguin já kieldâi nuorâitoimáin. Nuorâirääđi ávhástâl karttimmaterialáin jieijâs tooimâ oovdedmist. Siämmást säminuorah peesih uápásmuđ pyerebeht nuorâirääđi tooimân.

– Mij halijdep meiddei faallâđ säminuoráid torvolii saje savâstâllâđ siärváduv siskáldâs aašijn. Mij lep ornim taid jo moonnâm ive já säminuorâin lii čielgâ tárbu toid, juátká Niittyvuopio.

Nuorâirääđi toimâpaje 2022-2023 vuosmuš čuákkim tollui 8.2.2022 já äššilistoost lâi saavâjođetteijei valjim lasseen äššitobdeejesânij valjim nuorâirááđán. Sämitige pargo-oornig mield nuorâirääđi puáhtá valjiđ rááđán ain kyevti ihán enâmustáá vittâ fastâ äššitobdee. Nuorâirääđi äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15–17-ihásiih ko šaddeh väljejuđ. Nuorâirääđi äššitobdeejesânin väljejuvvojiiMihku Näkkäläjärvi, Lilja Ljetoff, Tiia-Káren Alakorva, Marielle Näkkäjärvi já Rosa-Máren Juuso.

Ton lasseen nuorâirääđi uápásmui Sämitige já nuorâirääđi tooimân sehe asâttij vuossâmuid jesânijd pargojuávhoid já ovdâsteijeid tábáhtussáid.

Sämitige olesčuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2022-2023 čuákkimistis 17.12.2021. Nuorâirääđi jesâneh já värijesâneh toimâpaajeest 2022-2023.

Nuorâipooliitlâš toimâ- já ovdedemohjem 2020-2023 (suomâkielân)

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
010 839 3142

Elli-Marja Hetta, Sämitige nuorâičällee
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
010 8393134

Oppâp sämmilijn já sämikulttuurist Dihtosis-haavâ video-oppâtiijmij peht  

/in , /by

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ almostit video-oppâtiijmijd sämikulttuurist. Säminuorah tuáimih máttáátteijen video-oppâtiijmijn já jođetteh uáppeid sämikulttuurân sierâ uáinui peht.  Video-oppâtiijmeh taheh älkkeebin sämifáádái kieđâvuššâm oppâtiijmij ääigi, tastko taid lii älkkee kevttiđ kuás peri. Videoid almostiteh ohtsis kulmâ, jieškote-uv sierâ luokkatassijd.

Tutustutaan saamelaiskulttuuriin lii 4.–9.-luokkaláid sehe nube tääsi uáppeid uáivildum video, mast uáppá vuáđutiäđuid kulttuurist. Tast puáhtá uápásmuđ tärhibeht sämimááccuhân, sämimuusikân sehe iäláttâssáid.  

Saamen kansa ja kielet -video lii čuosâttum paješkovláid já nube tääsi oppâlájádâssáid. Tast kieđâvuššojeh sämikielah, säminuorâi eellim sehe Sämitige nuorâirääđi toimâ.

Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video vuáju eenâb teeman. Tot lii čuosâttum nube tääsi uáppeid. Tast kieđâvuššojeh kulttuurlâš appropriaatio, suddâluttempolitiik sehe algâaalmugij vuoigâdvuođah. Video avžuuttep keččâđ ton maŋa, ko luokka lii keččâm Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tâi Saamen kansa ja kielet -video.

– Mij faallâp máttáátteijei tuoivust taan ive uđđâ äššin video-oppâtiijmijd sämikulttuurist.  Video-oppâtijme lii máttáátteijei uáli älkkees vyehi máttááttiđ sämikulttuurist. Säminuorah láá olášuttâm videoid já tain fäälih tiäđu, mon nuorah jieijah láá pajedâm tehálâžžân, muštâlává Sämitige nuorâičällee Elli-Marja Hetta já Nuorâi Akatemia proojeekthovdâ Ulla Saalasti.

Meid škovlâkollimeh juátkojeh haavâ uássin

Video-oppâtiijmij lasseen Dihtosis fáálá fáádást pivnohis säminuorâi stivrim toimâlijd káiduspargopáájáid, sehe aldapargopáájáid Oulu kuávlun. Haavâst tuáimá škovlâkyessin paargon škuávlejum säminuorâ. Pargopáájáid puáhtá tiiláđ vyeli- já paješkoovlân sehe nube tääsi oppâlájádâssáid.

Meid Dihtosis-hárjuttâspakkâ lii peividum já tom puáhtá luođiđ pdf-häämist haavâ siijđoin. Hárjuttâspakkâ ana sistees 18 hárjuttâssâd sämikulttuur kieđâvušmân luokkaast. Haavâst láá meid pyevtittâm kyehti pedagogisii speelâ sämikulttuurist. Pieni peli saamelaisista lii čuosâttum 4–6-luokkaláid. Spellâ fáálá vuáđutiäđu tast, ete kiäh sämmiliih láá já moh jiešvyevih taheh sii kulttuurist áinoošlajâsii. Sukellus saamelaiskulttuuriin -speelâst vuáijup vala eenâb fáádán. Tot lii čuosâttum paješkovláid já nube táásán. Tast kieđâvušeh vuáđutiäđu lasseen eereeb iärrás algâaalmugijd, kulttuurlii appropriaatio sehe sämmilij kuáhtám olgoštem. Spellâ lii finniimist meid tavesämikielân.

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ lii juáhám sämitiäđu já faallâm toimâlijd pargopáájáid vyeliškovláid, paješkovláid sehe nube tääsi oppâlájádâssáid jo kuulmâ ive. Haavâ váldu-ulmen lii lasettiđ válduaalmug párnái já nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämikulttuurist já návt jieijâs uásild estiđ sämmiláid čyeccee vajesaavâ já olgoštem. Dihtosis-haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Hahâäigi: 1.9.2021-30.6.2022. 

Lasetiäđuh: 

Sämitigge 

Nuorâičällee 
Elli-Marja Hetta 
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuorâi Akatemia 

Proojeekthovdâ, Ulla Saalasti 
Puh. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Mii mááccuh, mij sääʹmpihttâz, min gávttit – virtuaalliih oppâtiijmeh sämmilij aalmugpeeivi kunnen 8.–10.2.2022

/in , , , , /by

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ áávvud sämmilij aalmugpeeivi 6.2. já uárnee virtuaallijd oppâtiijmijd sämimááccuhijn 8.–10.2.2022. Oppâtiijmeh láá ohtsis kulmâ, já tai fáddán láá mááccuh, sääʹmpihttâz já gákti. Oppâtiijmij ulmen lii lasettiđ tiäđu sämmilijn jieškote-uv kuávlu sämipihtâsij peht. Tiijmij ääigi selvân ovdâmerkkân, ete moh oosijd kuleh pivtâsolesvuotân, moh iivnijd jieškote-uv sämipihtâsis táválávt láá já maid aašijd puáhtá uáiniđ sämipiivtâs kevttest.

Tiijmijd puáhtá čuávvuđ njuolgâ vuolgâttâssân uásálistemliiŋkâi peht tâi nuuvt, ete kiäččá paddiimijd tiijmij maŋa. Paadijd puáhtá keččâđ 10.–24.2. čujottâsâst https://www.saamenetaopetus.com/tapahtumat-ja-tallenteet. Tiijmijd puáhtá čuávvuđ nuuvtá ige taarbâš almottâttâđ muuneeld. Tiijmij ääigi lii meid máhđulâš koijâdiđ já savâstâllâđ chatist.

Äigitavlu:

majebargâ 8.2. tme 10–11
Gákti
Máttáátteijen Teija Kaartokallio
Servâmliŋkkâ

koskokko 9.2. tme 10–11
Mááccuh
Máttáátteijen Essi Morottaja
Servâmliŋkkâ

tuorâstâh 10.2. tme 15–16
Sääʹmpihttâz
Máttáátteijen Heini Wesslin
Servâmliŋkkâ

Oppâtijmijd láá tiervâpuáttim puohah, kiäid sämmilij aalmugpihtâseh kiäsutteh. Tijmijd puáhtá uásálistiđ jieškote-uv uáppee jiečânávt tâi oles luokka puáhtá uásálistiđ siämmáá puudân oovtâst ohtsii piergâsijn. Tiijmeh láá suomâkielân, mutâ tiijmij ääigi uápásmep meid pihtâsij sämikielâláid nomâttâssáid.

Tärhibeh ravvuuh tijmijd uásálistmân láá tääbbin.

Bures boahtin! Pyeri puáttim! Tiõrv pueʹttem! Tervetuloa!

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio, hahâhovdâ
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, hahâkoordinaattor
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989


Sämmilij aalmugpeeivi viettip jyehi ive kuovâmáánu 6. peeivi. Ávutuáluh uárnejuvvojeh talle ärbivuáválávt pirrâ Sämieennâm já onnáá peeivi meid Sämieennâm ulguubeln.

Tun puávtáh uásálistiđ sämmilij aalmugpiäiván meid návt:

  • Čuávu Aalmuglâšmuseo virtuaaltábáhtus vástuppeeivi 4.2. tme 9.15 rääjist.
  • Čuávu sämmilij aalmugpeeivi njuolgâ nettivuolgâttâs Sajosist pasepeeivi 6.2. tme 16 rääjist.
  • Uáppáásm Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen-sijđoid. Siijđoin láá jieškote-uv škovlâ- já luokkatáásán vuávájum fáddáuásih já pargopitáh.
  • Tiiláá video-oppâtiijmijd sämifáádái kieđâvušmân škoovlâst.
  • Uáppáásm sämikulttuur kieđâvuššee moobiilspelláid já hárjuttâspaakân Nuorâi Akatemia siijđoin.
  • Uáppáásm Sano se saameksi-eđâldâhsänikiirján orjâlâš-, anarâš- já nuorttâlâškielân. Siijđoin láá meid vittâ uánihisdokument, almoliih tiäđuh sämikulttuurist, soundboard sehe kyehti artikkâl kielâfáádást.
  • Máttááttâl orjâlâškielâ Sämirääđi IndyLan-kielâoppâmheiviittâssáin. Heiviittâs puáhtá luođiđ Apple Storest já Google Playst.
  • Máttááttâl orjâlâš-, anarâš- tâi nuorttâlâškielâ párnáid čuosâttum Kaavpugfiäráán-spelláin, moos láá ovtâstittâm lävdi- já korttâspeelâ. Speelâ puáhtá luođiđ Apple Storest já Google Playst.

Lasetiäđuh Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaavâst:

Haavâ haaldâš Ucjuv kieldâ já koordinist Sämitigge. Piiloothaavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Piiloothaavâ ulmen lii pyerediđ sämimáttááttâs finnim sämmilij päikkikuávlu ulguubeln. Haahâ addel kyehti oppâtiijme vuáđumáttááttâs/luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâ máttááttâs káidusohtâvuođâ peht pirrâ Suomâ. Tääl haavâ peht sämikielâ máttááttâs finnejeh 109 uápped. Haahâ lii finnim jotkâruttâdem 31.8.2023 räi. Almottâttâm luuhâmihán 2022–2023 lekkâs oppeet kuovâmáánust 2022.

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.oktavuohta.com/

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst palhâšum video mieldi Oskari-kištoost

/in , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst palhâšum video Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen lii väljejum mieldi Oskari-kiišton. Uásikiišton uásálistii paijeel 100 uánihisfilmâd, main väljejii uásálisteid kuulmâ rááiđun.

Nuorttâlâškielâlâš video kištottâl rááiđust ´Omin voimin (Jieijâs navcâiguin)´ já tom puáhtá eelliđ keččâmin já jienâstmin siijđost www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu

Oskari-gaala uárnejuvvoo Oulu aalmugijkoskâsii párnái já nuorâi elleekuuvij festivaal ohtâvuođâst vástuppeeivi 19.11.2021 tme 18–19.15, kuás vyeitteeh palhâšuvvojeh. Tábáhtus vuolgâttuvvoo stream peht. Gaala puáhtá čuávvuđ čujottâsâst www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.

Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen video lává ráhtám Čevetjäävri škoovlâ uáppeeh Ilmari Leivo já Aarni Seri. Sunnuu stivrij máttáátteijee Hanna-Maaria Kiprianoff. Video peesâi nube sajan ive 2021 Säminuorâi taaiđâtábáhtus vuálá 13-ihásij rááiđust.

Sämitigge tuáivut luho kiišton väljejum video rähteid já Oskari-kiišton!

Mušte eelliđ jienâstmin jieijâd jiellâh!

Lasetiäđuh:

Elleekovekuávdáš Skábma
Tarja Porsanger
tarja.porsanger@samediggi.fi
050 569 6065

Sämitige nuorâirääđi
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
040 7082 072

https://www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com/

Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2022-2023

/in , /by

Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh. 

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Nuorâirääđi väljee juávhustis rááđán kyevti ihán häävild saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee. Nuorâirääđi meid noomât enâmustáá 5 pisováá äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15-17 -ihásiih, ko šaddeh väljejuđ.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17-ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâiguin puáhtá vuolgâttiđ 14.11.2021 räi šleđgâpostáin info(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi

Sajos, 998700 Aanaar  

Tun puávtáh tevdiđ uuccâmluámáttuv meid mii nettisiijđoin.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid. Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet

/in , /by

Mij tubdâstep šoŋŋâdâhkriisâ já vaattâp tállán tooimâid pirâsnubástusâi raijim tiet. Mist lii vuoigâdvuotâ puátteevuotân já tot kalga leđe mii hámásâš.  

Säminuorâi almosciälkkámuš loptee oovdân huolâ Säämi luándu tiileest ja puátteevuođâst sehe čuákkee toimâiävtuttâsâid. Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet já toos vuáhádumán. Säminuorah láá huolâst šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâin eromâšávt sämmilij ärbivuáválâš iäláttâssáid já kulttuurân.  

– Almosciälkkámušâst mij vaattâp, ete sämmilâš ärbitiätu loptejuvvoo täsiárvusâš tiäđu kälden, ko totkeh já sárnuh šoŋŋâdâhnubástusâs, kuávlui kiävtust já ärbivuáválâš iäláttâsâin. IPCC raapoort muštâl korrâ tuotâvuođâ šoŋŋâdâhkriisâst. Mij lep sárnum šoŋŋâdâhnubástus čuávumušâin já mii siärvusân kuoskâm vaiguttâsâin jo iivijd. Mij ep pyevti estiđ vaiguttâsâid, pic mij kolgâp algâttiđ vuáhádume mii kulttuur, kielâi já iäláttâsâi turviimân”, ettâv Suomâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio já Ruotâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Maria Unnes, kiäh lává lamaš mieldi čälimin almosciälkkámuš.  

Suomâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio já Ruotâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Maria Unnes.  

Ton lasseen almosciälkkámušâst eteh, ete ohtsâšpargo säminuorâi kooskâst kalga turviđ ohtsâš tábáhtusâiguin já čokkânmijguin já ohtsâšpargo sämmilij kooskâst staatâraajij paijeel já eres algâaalmugijguin kalga nonniđ já lasettiđ.  

Säminuorah laa valmâštâllâm almosciälkkámuš ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferens uássin. Almosciälkkámuš lii pargoniävvun ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi ohtsâšpargoost já tot lii toimâmallin staatâraajij paijeel šoŋŋâdâhnubástus vuástá.  

Almosciälkkámuš lii luuhâmnáál:

Ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens tollui káidustábáhtussân 26.8.2021. Konferens váldu-uárnejeijen tooimâi Sämitige nuorâirääđi já tot uárnejui ohtsâšpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigj nuorâituáimeiguin. Konferensist sahâvuáruid tollii Suomâ pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkonen, Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Aili Keskitalo, Sämitige saavâjođetteijee Tyemes Aaslâk Juuso já nuorâ puásuialmai Jussá Seurujärvi. Pargopaajijd tollii somevaigutteijee Emmi Nuorgam, artivist Pauliina Feodoroff já gloobaal nuorâiorganisaatio Youth4Nature. Konferens teeman lâi šoŋŋâdâhnubástus já ton uássin rahtii almociälkkámuš.  

Lasetiäđuh  

Anni-Sofia Niittyvuopio 
Suomâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee  
+358 40 708 2072 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Maria Unnes 
Ruotâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee  
maria.unnes(at)sametinget.se 

Elli-Marja Hetta 
Suomâ sämitige nuorâičällee 
+358 50 382 5179 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi