Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2022 uárnejuvvoo čohčâmáánust Anarist – šlaaijân muusik já tiivtah

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo čohčuv 14.-15.9.2022 Anarist, Sämikulttuurkuávdáš Sajosist. Tábáhtus lii ärbivuáválávt uárnejum kiđđuv, mutâ tábáhtus lii sirdum koronatile tiet.

Tábáhtus váldušlaaijân láá muusiktiivtah. Šlaajáid uásálistoo jo-uv láávdástmáin tâi toimâtmáin jieš rahtum tâi čallum muusikpitá tâi tiivtâ majeláá almottemnáál vuovvijn. Muusik- já tihtâláávdástmeh já kirjáliih tyejeh árvuštâllojeh sierâ jieijâs aherááiđuin.

 

Rááiđuh:

Vuálá 10-ihásiih, vuálá 16-ihásiih já 16–20-ihásiih.

  1. Muusik: lávdástem tábáhtusâst já/tâi kirjálâš tyeji
  2. Tiivtah: lávdástem tábáhtusâst já/tâi kirjálâš tyeji

 

Puoh sierâ muusik já tiivtâi šlaajah já genreh láá toháliih kuohtuin váldušlaajâin. Láávdástmeh pyehtih leđe ohtuu tâi juávhoin olášuttum. Tábáhtusâst puáhtá lávdástiđ jieijâs tâi iärásij pyevtittem tuojijd, mutâ puoh láávdástmeh já jieš tohhum tyejeh kalgeh leđe sämikielâliih (anarâš-, nuorttâlâš- tâi tavesämikielâ).

Lasetiäđuh tábáhtusâst almottuvvojeh vyesimáánu ääigi. Tábáhtusân almottâttoo porgemáánust.

taaiđâtábáhtus orniistâlmijn láá mield Sämitige škovlim- já oppâmateriallävdikodde, nuorâirääđi, sämmilâš párnáikulttuurkuávdáš Mánnu sehe sämmiliih elleekove- já muusikkuávdááh.

Tábáhtus orniistâlmijn čuávuh tárkká koronatile já -torvolâšvuođâ, mon tiet uárnejeijeeh värideh máhđulâšvuođâ nubástussáid.

 

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio

anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi

 

www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com

Facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

#taaiđâtábáhtus #čeäppvuõđpeeiv #dáiddadáhpáhus #sntaidetapahtuma

Anni-Sofia Niittyvuopio juátká nuorâirääđi saavâjođetteijen

Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijen väljejui Anni-Sofia Niittyvuopio Kärigâsnjaargâst já värisaavâjođetteijen Maria Mäkinen Jyväskyläst. Kuohtuuh tooimáin saavâtuálleejuávhust meiddei ovddii kyevti ive paajeest.

– Lii fijnâ tobdo peessâđ juátkiđ pyereest álgám pargo säminuorâi sajattuv pyereedmân. Koronaääigi háástuin huolâhánnáá nuorâirääđi lii pastam porgâđ pyereest vaaljâpaje aalgâst asâttum uulmij oovdân já porgâm eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus orostitmân lohtâseijee ašijguin. Mij juátkip pargo meiddei eres nuorâipooliitlii ovdedemohjelm ulmijguin, iätá nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen.

Nuorâirääđi lii aiccâm uccâ nubástusâid säminuorâi sajattuvâst ohtsâškodálii vaaigutmist, mutâ ain lii ennuv pargo. Nuorâirääđi mielâst eromâšávt sämikielâlii astoäigitooimâ oovdân kalga val porgâđ ennuv já koronapandemia lii ain pajedâm tom merhâšume säminuoráid. Pargo ovdedeh iärásij lasseen pyevtitmáin siskáldâs sämikielâlii tiätu- ja ravvimsiijđon.

– Nuorâirääđi lii luptim puoh tooimâ válduteeman säminuorâi astoääigi tuárjum. Taam porgâp iärásij lasseen seelvâtmáin säminuorâi astoäigitooimâid já seelvâtmáin sämikielâlii nuorâipargee pálkááttem Sämitiigán, mutâ meiddei orniimáin vyeligis šiälmá tooimâ, tego jotemáin nuorâi kulen koijâdâlmin nuorâi astoäigitooimâtuoivuid, muštâl nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Nuorâirääđi áigu ive 2022 ääigi jotteeđ sämikuávlust já sämikuávlu ulguubeln nuuvt kočodum sämikuávdáin. Sij uárnejeh teeivâdmijd ohtâšpargoost páihálij sämiservijguin já kieldâi nuorâitoimáin. Nuorâirääđi ávhástâl karttimmaterialáin jieijâs tooimâ oovdedmist. Siämmást säminuorah peesih uápásmuđ pyerebeht nuorâirääđi tooimân.

– Mij halijdep meiddei faallâđ säminuoráid torvolii saje savâstâllâđ siärváduv siskáldâs aašijn. Mij lep ornim taid jo moonnâm ive já säminuorâin lii čielgâ tárbu toid, juátká Niittyvuopio.

Nuorâirääđi toimâpaje 2022-2023 vuosmuš čuákkim tollui 8.2.2022 já äššilistoost lâi saavâjođetteijei valjim lasseen äššitobdeejesânij valjim nuorâirááđán. Sämitige pargo-oornig mield nuorâirääđi puáhtá valjiđ rááđán ain kyevti ihán enâmustáá vittâ fastâ äššitobdee. Nuorâirääđi äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15–17-ihásiih ko šaddeh väljejuđ. Nuorâirääđi äššitobdeejesânin väljejuvvojiiMihku Näkkäläjärvi, Lilja Ljetoff, Tiia-Káren Alakorva, Marielle Näkkäjärvi Rosa-Máren Juuso.

Ton lasseen nuorâirääđi uápásmui Sämitige já nuorâirääđi tooimân sehe asâttij vuossâmuid jesânijd pargojuávhoid já ovdâsteijeid tábáhtussáid.

Sämitige olesčuákkim asâttij nuorâirääđi toimâpajan 2022-2023 čuákkimistis 17.12.2021. Nuorâirääđi jesâneh já värijesâneh toimâpaajeest 2022-2023.

Nuorâipooliitlâš toimâ- já ovdedemohjem 2020-2023 (suomâkielân)

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi
010 839 3142

Elli-Marja Hetta, Sämitige nuorâičällee
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi
010 8393134

Oppâp sämmilijn já sämikulttuurist Dihtosis-haavâ video-oppâtiijmij peht  

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ almostit video-oppâtiijmijd sämikulttuurist. Säminuorah tuáimih máttáátteijen video-oppâtiijmijn já jođetteh uáppeid sämikulttuurân sierâ uáinui peht.  Video-oppâtiijmeh taheh älkkeebin sämifáádái kieđâvuššâm oppâtiijmij ääigi, tastko taid lii älkkee kevttiđ kuás peri. Videoid almostiteh ohtsis kulmâ, jieškote-uv sierâ luokkatassijd.

Tutustutaan saamelaiskulttuuriin lii 4.–9.-luokkaláid sehe nube tääsi uáppeid uáivildum video, mast uáppá vuáđutiäđuid kulttuurist. Tast puáhtá uápásmuđ tärhibeht sämimááccuhân, sämimuusikân sehe iäláttâssáid.  

Saamen kansa ja kielet -video lii čuosâttum paješkovláid já nube tääsi oppâlájádâssáid. Tast kieđâvuššojeh sämikielah, säminuorâi eellim sehe Sämitige nuorâirääđi toimâ.

Ihmisoikeudet ja alkuperäiskansat -video vuáju eenâb teeman. Tot lii čuosâttum nube tääsi uáppeid. Tast kieđâvuššojeh kulttuurlâš appropriaatio, suddâluttempolitiik sehe algâaalmugij vuoigâdvuođah. Video avžuuttep keččâđ ton maŋa, ko luokka lii keččâm Tutustutaan saamelaiskulttuuriin tâi Saamen kansa ja kielet -video.

– Mij faallâp máttáátteijei tuoivust taan ive uđđâ äššin video-oppâtiijmijd sämikulttuurist.  Video-oppâtijme lii máttáátteijei uáli älkkees vyehi máttááttiđ sämikulttuurist. Säminuorah láá olášuttâm videoid já tain fäälih tiäđu, mon nuorah jieijah láá pajedâm tehálâžžân, muštâlává Sämitige nuorâičällee Elli-Marja Hetta já Nuorâi Akatemia proojeekthovdâ Ulla Saalasti.

Meid škovlâkollimeh juátkojeh haavâ uássin

Video-oppâtiijmij lasseen Dihtosis fáálá fáádást pivnohis säminuorâi stivrim toimâlijd káiduspargopáájáid, sehe aldapargopáájáid Oulu kuávlun. Haavâst tuáimá škovlâkyessin paargon škuávlejum säminuorâ. Pargopáájáid puáhtá tiiláđ vyeli- já paješkoovlân sehe nube tääsi oppâlájádâssáid.

Meid Dihtosis-hárjuttâspakkâ lii peividum já tom puáhtá luođiđ pdf-häämist haavâ siijđoin. Hárjuttâspakkâ ana sistees 18 hárjuttâssâd sämikulttuur kieđâvušmân luokkaast. Haavâst láá meid pyevtittâm kyehti pedagogisii speelâ sämikulttuurist. Pieni peli saamelaisista lii čuosâttum 4–6-luokkaláid. Spellâ fáálá vuáđutiäđu tast, ete kiäh sämmiliih láá já moh jiešvyevih taheh sii kulttuurist áinoošlajâsii. Sukellus saamelaiskulttuuriin -speelâst vuáijup vala eenâb fáádán. Tot lii čuosâttum paješkovláid já nube táásán. Tast kieđâvušeh vuáđutiäđu lasseen eereeb iärrás algâaalmugijd, kulttuurlii appropriaatio sehe sämmilij kuáhtám olgoštem. Spellâ lii finniimist meid tavesämikielân.

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haahâ lii juáhám sämitiäđu já faallâm toimâlijd pargopáájáid vyeliškovláid, paješkovláid sehe nube tääsi oppâlájádâssáid jo kuulmâ ive. Haavâ váldu-ulmen lii lasettiđ válduaalmug párnái já nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämikulttuurist já návt jieijâs uásild estiđ sämmiláid čyeccee vajesaavâ já olgoštem. Dihtosis-haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Hahâäigi: 1.9.2021-30.6.2022. 

Lasetiäđuh: 

Sämitigge 

Nuorâičällee 
Elli-Marja Hetta 
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Nuorâi Akatemia 

Proojeekthovdâ, Ulla Saalasti 
Puh. 040 567 4203 
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi 

Mii mááccuh, mij sääʹmpihttâz, min gávttit – virtuaalliih oppâtiijmeh sämmilij aalmugpeeivi kunnen 8.–10.2.2022

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ áávvud sämmilij aalmugpeeivi 6.2. já uárnee virtuaallijd oppâtiijmijd sämimááccuhijn 8.–10.2.2022. Oppâtiijmeh láá ohtsis kulmâ, já tai fáddán láá mááccuh, sääʹmpihttâzgákti. Oppâtiijmij ulmen lii lasettiđ tiäđu sämmilijn jieškote-uv kuávlu sämipihtâsij peht. Tiijmij ääigi selvân ovdâmerkkân, ete moh oosijd kuleh pivtâsolesvuotân, moh iivnijd jieškote-uv sämipihtâsis táválávt láá já maid aašijd puáhtá uáiniđ sämipiivtâs kevttest.

Tiijmijd puáhtá čuávvuđ njuolgâ vuolgâttâssân uásálistemliiŋkâi peht tâi nuuvt, ete kiäččá paddiimijd tiijmij maŋa. Paadijd puáhtá keččâđ 10.–24.2. čujottâsâst https://www.saamenetaopetus.com/tapahtumat-ja-tallenteet. Tiijmijd puáhtá čuávvuđ nuuvtá ige taarbâš almottâttâđ muuneeld. Tiijmij ääigi lii meid máhđulâš koijâdiđ já savâstâllâđ chatist.

Äigitavlu:

majebargâ 8.2. tme 10–11
Gákti
Máttáátteijen Teija Kaartokallio
Servâmliŋkkâ

koskokko 9.2. tme 10–11
Mááccuh
Máttáátteijen Essi Morottaja
Servâmliŋkkâ

tuorâstâh 10.2. tme 15–16
Sääʹmpihttâz
Máttáátteijen Heini Wesslin
Servâmliŋkkâ

Oppâtijmijd láá tiervâpuáttim puohah, kiäid sämmilij aalmugpihtâseh kiäsutteh. Tijmijd puáhtá uásálistiđ jieškote-uv uáppee jiečânávt tâi oles luokka puáhtá uásálistiđ siämmáá puudân oovtâst ohtsii piergâsijn. Tiijmeh láá suomâkielân, mutâ tiijmij ääigi uápásmep meid pihtâsij sämikielâláid nomâttâssáid.

Tärhibeh ravvuuh tijmijd uásálistmân láá tääbbin.

Bures boahtin! Pyeri puáttim! Tiõrv pueʹttem! Tervetuloa!

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio, hahâhovdâ
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, hahâkoordinaattor
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989


Sämmilij aalmugpeeivi viettip jyehi ive kuovâmáánu 6. peeivi. Ávutuáluh uárnejuvvojeh talle ärbivuáválávt pirrâ Sämieennâm já onnáá peeivi meid Sämieennâm ulguubeln.

Tun puávtáh uásálistiđ sämmilij aalmugpiäiván meid návt:

  • Čuávu Aalmuglâšmuseo virtuaaltábáhtus vástuppeeivi 4.2. tme 9.15 rääjist.
  • Čuávu sämmilij aalmugpeeivi njuolgâ nettivuolgâttâs Sajosist pasepeeivi 6.2. tme 16 rääjist.
  • Uáppáásm Oktavuohta – saamelaistietoa opetukseen-sijđoid. Siijđoin láá jieškote-uv škovlâ- já luokkatáásán vuávájum fáddáuásih já pargopitáh.
  • Tiiláá video-oppâtiijmijd sämifáádái kieđâvušmân škoovlâst.
  • Uáppáásm sämikulttuur kieđâvuššee moobiilspelláid já hárjuttâspaakân Nuorâi Akatemia siijđoin.
  • Uáppáásm Sano se saameksi-eđâldâhsänikiirján orjâlâš-, anarâš- já nuorttâlâškielân. Siijđoin láá meid vittâ uánihisdokument, almoliih tiäđuh sämikulttuurist, soundboard sehe kyehti artikkâl kielâfáádást.
  • Máttááttâl orjâlâškielâ Sämirääđi IndyLan-kielâoppâmheiviittâssáin. Heiviittâs puáhtá luođiđ Apple StorestGoogle Playst.
  • Máttááttâl orjâlâš-, anarâš- tâi nuorttâlâškielâ párnáid čuosâttum Kaavpugfiäráán-spelláin, moos láá ovtâstittâm lävdi- já korttâspeelâ. Speelâ puáhtá luođiđ Apple StorestGoogle Playst.

Lasetiäđuh Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaavâst:

Haavâ haaldâš Ucjuv kieldâ já koordinist Sämitigge. Piiloothaavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Piiloothaavâ ulmen lii pyerediđ sämimáttááttâs finnim sämmilij päikkikuávlu ulguubeln. Haahâ addel kyehti oppâtiijme vuáđumáttááttâs/luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâ máttááttâs káidusohtâvuođâ peht pirrâ Suomâ. Tääl haavâ peht sämikielâ máttááttâs finnejeh 109 uápped. Haahâ lii finnim jotkâruttâdem 31.8.2023 räi. Almottâttâm luuhâmihán 2022–2023 lekkâs oppeet kuovâmáánust 2022.

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.oktavuohta.com/

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst palhâšum video mieldi Oskari-kištoost

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst palhâšum video Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen lii väljejum mieldi Oskari-kiišton. Uásikiišton uásálistii paijeel 100 uánihisfilmâd, main väljejii uásálisteid kuulmâ rááiđun.

Nuorttâlâškielâlâš video kištottâl rááiđust ´Omin voimin (Jieijâs navcâiguin)´ já tom puáhtá eelliđ keččâmin já jienâstmin siijđost www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu

Oskari-gaala uárnejuvvoo Oulu aalmugijkoskâsii párnái já nuorâi elleekuuvij festivaal ohtâvuođâst vástuppeeivi 19.11.2021 tme 18–19.15, kuás vyeitteeh palhâšuvvojeh. Tábáhtus vuolgâttuvvoo stream peht. Gaala puáhtá čuávvuđ čujottâsâst www.kulttuurivalve.fi/oskari-kilpailu.

Muäna leäʼp čieʼpp räppjed-Maaski tueʼǩǩen video lává ráhtám Čevetjäävri škoovlâ uáppeeh Ilmari Leivo já Aarni Seri. Sunnuu stivrij máttáátteijee Hanna-Maaria Kiprianoff. Video peesâi nube sajan ive 2021 Säminuorâi taaiđâtábáhtus vuálá 13-ihásij rááiđust.

Sämitigge tuáivut luho kiišton väljejum video rähteid já Oskari-kiišton!

Mušte eelliđ jienâstmin jieijâd jiellâh!

Lasetiäđuh:

Elleekovekuávdáš Skábma
Tarja Porsanger
tarja.porsanger@samediggi.fi
050 569 6065

Sämitige nuorâirääđi
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopio@samediggi.fi
040 7082 072

https://www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com/

Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2022-2023

Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh. 

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Nuorâirääđi väljee juávhustis rááđán kyevti ihán häävild saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee. Nuorâirääđi meid noomât enâmustáá 5 pisováá äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15-17 -ihásiih, ko šaddeh väljejuđ.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17-ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâiguin puáhtá vuolgâttiđ 14.11.2021 räi šleđgâpostáin info(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi

Sajos, 998700 Aanaar  

Tun puávtáh tevdiđ uuccâmluámáttuv meid mii nettisiijđoin.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid. Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet

Mij tubdâstep šoŋŋâdâhkriisâ já vaattâp tállán tooimâid pirâsnubástusâi raijim tiet. Mist lii vuoigâdvuotâ puátteevuotân já tot kalga leđe mii hámásâš.  

Säminuorâi almosciälkkámuš loptee oovdân huolâ Säämi luándu tiileest ja puátteevuođâst sehe čuákkee toimâiävtuttâsâid. Säminuorah väätih tooimâid šoŋŋâdâhnubástus raijim tiet já toos vuáhádumán. Säminuorah láá huolâst šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâin eromâšávt sämmilij ärbivuáválâš iäláttâssáid já kulttuurân.  

– Almosciälkkámušâst mij vaattâp, ete sämmilâš ärbitiätu loptejuvvoo täsiárvusâš tiäđu kälden, ko totkeh já sárnuh šoŋŋâdâhnubástusâs, kuávlui kiävtust já ärbivuáválâš iäláttâsâin. IPCC raapoort muštâl korrâ tuotâvuođâ šoŋŋâdâhkriisâst. Mij lep sárnum šoŋŋâdâhnubástus čuávumušâin já mii siärvusân kuoskâm vaiguttâsâin jo iivijd. Mij ep pyevti estiđ vaiguttâsâid, pic mij kolgâp algâttiđ vuáhádume mii kulttuur, kielâi já iäláttâsâi turviimân”, ettâv Suomâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio já Ruotâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Maria Unnes, kiäh lává lamaš mieldi čälimin almosciälkkámuš.  

Suomâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio já Ruotâ Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Maria Unnes.  

Ton lasseen almosciälkkámušâst eteh, ete ohtsâšpargo säminuorâi kooskâst kalga turviđ ohtsâš tábáhtusâiguin já čokkânmijguin já ohtsâšpargo sämmilij kooskâst staatâraajij paijeel já eres algâaalmugijguin kalga nonniđ já lasettiđ.  

Säminuorah laa valmâštâllâm almosciälkkámuš ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferens uássin. Almosciälkkámuš lii pargoniävvun ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi ohtsâšpargoost já tot lii toimâmallin staatâraajij paijeel šoŋŋâdâhnubástus vuástá.  

Almosciälkkámuš lii luuhâmnáál:

Ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens tollui káidustábáhtussân 26.8.2021. Konferens váldu-uárnejeijen tooimâi Sämitige nuorâirääđi já tot uárnejui ohtsâšpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigj nuorâituáimeiguin. Konferensist sahâvuáruid tollii Suomâ pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkonen, Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Aili Keskitalo, Sämitige saavâjođetteijee Tyemes Aaslâk Juuso já nuorâ puásuialmai Jussá Seurujärvi. Pargopaajijd tollii somevaigutteijee Emmi Nuorgam, artivist Pauliina Feodoroff já gloobaal nuorâiorganisaatio Youth4Nature. Konferens teeman lâi šoŋŋâdâhnubástus já ton uássin rahtii almociälkkámuš.  

Lasetiäđuh  

Anni-Sofia Niittyvuopio 
Suomâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee  
+358 40 708 2072 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Maria Unnes 
Ruotâ sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee  
maria.unnes(at)sametinget.se 

Elli-Marja Hetta 
Suomâ sämitige nuorâičällee 
+358 50 382 5179 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi 

Säminuorah čuákkejeh vuoimijdis šoŋŋâdâhnubástus vuástá konferensist 26.8.

Ohtsâštave-eennâmlâš säminuorâi konferens uárnejuvvoo 26.8.2021. Konferens teeman lii šoŋŋâdâhnubástus já tot uárnejuvvoo káidusohtâvuođâiguin. Konferens lii nuuvtá já áávus puoh säminuoráid.

Sämitige proojeektpargee Milla Pulska já nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio tuáivuttává säminuorâid tiervâpuáttim káiduskonferensân.

– Lii fijnâ äšši, ete säminuorah staatâraajij rasta peesih kuhes ááigán savâstâllâđ sijjân äigikyevdilis já tehálâš aašijn. Mun oskom, ete mij pyehtip oovdân tehálijd huámášuumijd šoŋŋâdâhnubástusâst já ton vuástásii pargoost, mutâ meiddei vuáhádumán lohtâseijee aašijd, illood nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Konferensist kuullâp mielâkiddiivâš sahâvuáruid pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkosist, Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Aili Keskitalost, nuorâ puásuialmai Jussá Seurujärvist já Sämitige saavâjođetteijee Tyemes Aaslâk Juusost. Sahâvuárui lasseen konferensist láá pargopääjih. Pargopaajijd tuálih nuorâi jođettem gloobaal orgaan Youth4Nature, somevaigutteijee Emmi Nuorgam já aktivist, stivrejeijee-kietâčällee, Pauliina Feodoroff.

– Mij tuáivup, ete nuorah uásálisteh ruokkâdávt pargopaajijd, main oceh olssis hiäivulijd vaiguttemvuovijd. Šoŋŋâdâhnubástus puáhta šlundodiđ, mutâ mij halijdep movtijdittiđ ohtsâš vyeimi já saavâ ucâmân šoŋŋâdâhnubástus vuástásii ohtsâškodálii pargoost, muštâl konferens proojeektpargee Milla Pulska.

Šoŋŋâdâhnubástus vaaigut korrâsumosávt arktisâš algâaalmugáid já säminuorah láá-uv huolâst šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâin sämmilij ärbivuáválâš iäláttâssáid já sämikulttuurân. Konferens mield hämmejeh šoŋŋâđâhnubástus vuástásii almosciälkkámuš já vuávájeh säminuorâi ohtsâš toimâmaalijd staatâraajij rasta.

Säämi parlamentaarlii rääđi vuálásâš nuorâirääđi uárnee jyehi nube ive tave-eennâmlii säminuorâi konferens. Konferens uárnejuvvoo ohtsâšpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigij nuorâituáimeiguin. Konferens váldu-uárnejeijee lii Sämitige nuorâirääđi. Konferens ulmen lii movtijdittiđ säminuorâid ohtsâškode oovdedmân.

Lasetiäđuh konferensist:  www.nuor.fi

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee
040 7082 072
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Milla Pulska
proojeektpargee
0406695295
milla.pulska(at)samediggi.fi

Tiervâpuáttim ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferensân!

Äigi: 26.8.2021 Suomâ ääigi tijme 9.00-15.00

Saje: Zoom

Konferens lii nuuvtá já áávus puoh säminuoráid. Mij jyehip almottâttâm ulmuid pargopaajijd já viggâp väldiđ tuoivuid huámášumân. Konferensist lii simultaantulkkum. Puoh uásálisteid vuolgâttep kovetaaiđâr Arsi Keva hammim t-pääiđi.

Konferens teeman lii šoŋŋâdâhnubástus. Šoŋŋâdâhnubástus vaaigut korrâsumosávt arktisâš algâaalmugáid.  Säminuorah láá eromâšávt huolâst šoŋŋâdâhnubástus vaiguttâsâst sämmilij ärbivuáválâš iäláttâssáid já sämikulttuurân. Konferens uássin säminuorah hämmejeh ohtsii šoŋŋâdâhnubástus vuástásii uáinu já vuávájeh toos toimâmaalijd.

Säämi parlamentaarlii rääđi vuálásâš nuorâirääđi uárnee jyehi nube ive ohtsâštave-eennâmlii säminuorâi konferens. Konferens uárnejuvvoo ohtsâšpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitigij nuorâi tuáimeiguin. Konferens váldu-uárnejeijee lii Sämitige nuorâirääđi.

Almottâttâm ovdil 25.8.2021 tijme 12.00: https://link.webropolsurveys.com/S/6985FB61DC299178

Povdiittâs

Ohjelm

9.00 Algâttem

9.15 Sahâvuáru: Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee Aili Keskitalo

9.30 Sahâvuáru: Nuorâ puásuialmai Jussá Seurujärvi

9.45 Sahâvuáru: Pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkonen

10.00 Pargopääjih

1. Youth4Nature: Mobilising Youth to Lead for Nature and Climate,Storytelling
Kielâ: eŋgâlâškielâ

2. Emmi Nuorgam: Sosiaallâš media já vaiguttem
Kielâ: suomâkielâ

3. Pauliina Feodoroff: Šoŋŋâdâhaktivism Säämi
Kielâ: eŋgâlâškielâ

12.00 Purâdempuddâ

12.45 Sahâvuáru: Suomâ Sämitige saavâjođetteijee Tyemes Aaslâk Juuso

13.00 Almosciälkkámuš-pargopääjih juávhui mield

14.14 Čuákánkiäsu

15.00 Lopâttem

Lasetiäđuh:

proojeektpargee Milla Pulska
puh.  0406695295
milla.pulska(at)samediggi.fi

Nuorâirääđi jurgâl Seta arvetävgisánáduv sämikieláid

Arvetävgisämmilij čuávvoo suhâpuolvâ uážžu šoddâđ tienuuvt, ete sij pasteh sanniđ jieijâs identiteet sämikielân.

Sämitige nuorâirääđi jurgâl Seta rs arvetävgisánáduv anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielân já almostit taid nuorâirääđi tiätu- já ravvimsiijđoin. Sánádâh norá oohtân suhâpeeli- já seksuaalucceeblovvoid kyeskee tuáváduvâid já teermâid. Veikâ sánáduvâst láá meid eres säänih já teermah arvetävgisiärváduv ooleest, te ton válduášálâš siskáldâs lii suhâpele já seksuaallii sundešume maaŋgâhámásâšvuotâ.

– Arvetävgisánáduv jurgâlem lii pyeri jotkâ ovdil jurgâlum seksuaallâšvuođâ sänikiirján. Jurgâlmáin sánáduv mij pastep faallâđ arvetävgisämmiláid sánáduv jieijâs miäruštâlmân, mutâ meid lasettep sii oohtânkulluuvâšvuođâ sämmilâšsiärvádâhân já sämmilâšsiärváduv arvetävgitiäđuid, paahud nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sánáduv jurgâlem já nuurrâm lii tehálâš sämmilâšnuorâi seksuaal- já suhâpeeli-identiteet ovdánmân. Sánáduv vievâst sij pasteh miäruštâllâđ jieijâs já kommunikistiđ nubij arvetävgisämmilijguin meid staatâraajij rasta. Sánádâh ij kuittâg paste aaibâs juksâđ arvetävgisämmilij maaŋgâhámásâšvuođâ, tastko juáhháást lii jieijâs uáinu alnestis já jieijâs identiteetist.  Sánáduv jurgâlem vievâst nuorâirääđi viggá meid algâttiđ savâstâllâm seksuaal- já suhâpeeliucceeblovoi vuoigâdvuođâin já sajattuvâst sämmilâšsiärváduvâst.

Jurgâlempargo olášuttoo terminologia uásild oovtâstpargoost Säämi Kielâkäldein. Maaŋgâin sánáduvâst orroo saanijn lii jo Säämi Kielâkäldee kielâjuáhusijn normâdum termâ. Jurgâlempargo norá jo orroo saanijd juksâmnáál já älkkeht luuhâmnáál háámán. Uđđâ teermâi puotâ uárnejuvvojeh pargopáájáh arvetävgisämmiláid já tánávt arvetävgisiärvádâh lii mieldi uđđâ teermâi ovdedempargoost.

Tiätu sánáduv jurgâlmist lii juksâm sämmilâšnuorâid staatâraajij rasta. Nuorâirääđi tuáivu oovtâstpargo sánáduv olášutmân já máhđulávt sánáduv jurgâlmân meid nubbijd sämikieláid.

Sápmi Pride uárnejui ive 2017 Anarist. Kove: Ville-Riiko Fofonoff

Lisätietoja: 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja 
040 7082 072 
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

Elli-Marja Hetta 
Nuorisosihteeri 
050 382 5179 / 010 839 3134 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi