Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh. 

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Nuorâirääđi väljee juávhustis rááđán kyevti ihán häävild saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee. Nuorâirääđi meid noomât enâmustáá 5 pisováá äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15-17 -ihásiih, ko šaddeh väljejuđ.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17-ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâiguin puáhtá vuolgâttiđ 1.12.2023 räi šleđgâpostáin info(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi
Sajos, 998700 Aanaar  

Tun puávtáh tevdiđ uuccâmluámáttuv meid mii nettisiijđoin.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid. Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sämitigge lii pettâšum máttááttâs- já kulttuurministeriö miärádâsân, ete tot ij mieđeet nuorâirááđán 30 000 e lasemeriruuđâ Dihtosis-tooimâ fastâdem várás. Dihtosist lii lamaš tehálâš rooli sämmilâštiäđu finnim turviimist. Dihtosis-tooimâst nuorah uáppih sämikulttuurist já toimâ paajeed sämmilijd sehe sämikulttuur nuorâi argâtiäđu uássin. Toimáin tuárjuh säminuorâi uásálâšvuođâ, oovtviärdásâšvuođâ já maaŋgâhámásâšvuođâ. 

Sämitige nuorâirääđi lii olášuttâm neelji luuhâmive ääigi Dihtosis-škovlâkolliimijd, main säminuorah kuállejeh muštâlmin sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist. Haavâ ääigi láá olášuttâm máttááttâs toorjân hárjuttâskorttâpaakâ, moobiilspeelâid já video-oppâtiijmijd. Dihtosis-tooimân lii lamaš hirmâd stuorrâ tárbu, já haahân asâttum ulmeh láá olášuttum maaŋgâkiärdásávt. Meid tom vaigutteijeevuođâ tutkâm, nuorâiraađijn oovtâstpargoost olášuttum pro gradu -pargo (Heinola, 2022) čaaitij, ete Dihtosis lii tárbulâš já tehálâš meid máttáátteijei mielâst, já ete tast lii lamaš stuorrâ merhâšume säminuorâi pyereestvajemân. 

– Suomâ staatâ lii pajedâm Dihtosis-haavâ positiivlâš ovdâmerkkân aalmugijkoskâsii olmoošvuoigâdvuotâraportistmist tast, maht Suomâ oovded tiäđulâšvuođâ sämmilijn. Suomâ staatâ ij lah kuittâg tuođâlávt čonâdâttâm tooimâ oovdedmân já aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâidis olášutmân, tastko toimâ nohá fastâ ruttâdem váilum keežild, muštâl Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio. 

Dihtosis-toimâ lii olášuttum Máttááttâs- já kulttuurministeriö sierânâsruttâdem vievâst iivij 2018-2022. Oovtâstpargoost Nuorâi Akatemiain olášuttum haavâ hámásâš toimâ nuuvâi 30.6.2022.  Haavâ ulmen lii lamaš toohâđ sämmilijd já sämikulttuur tobdosin válduaalmug nuoráid. Nuorâirääđi ulmen lii Dihtosis-tooimâ fastâdittem nuorâirääđi vuáđutooimâ uássin, já toos annoo 30 000 euro lasemeriruttâ. Haavâ hámásâš toimâ ij lah kilelis čuávdus, peic sämitiäđu oovdedmân annoo ulmemiäldásâš pargo. 

-Staatâ ekonomiast 30 000 eurod lii uáli uccâ summe, mutâ tast láá merhâšittee vaikuttâsah säminuorâi uásálâšvuotân, sämmilâštiäđu lasseetmân já vajosaavâ já stereotypiai keeppidmân. Láá aagah vyerdiđ staatâst taam reesuurs, iätá nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Sämmilâštiätun lii hirmâd stuorrâ tárbu 

Pärniäššiváldálii uđđâ čielgiittâs mield sämipárnááh tuáivuh Suomân eenâb tiäđu sämmilijn. Meid MKM ovdedempargojuávhu čielgiittâs pahudij, ete vuáđumáttááttâs oppâmateriaaleh iä västid tuárvi sämmilâštiäđu táárbun, tastko tain lii uccáá sämmilâštiätu, já tot lii vááijuvlâš já joba puástutiätu. Pärniäššiváldálii čielgiittâsâst párnááh aneh, ete sämmilâšvuođâst, sämikielâin já -kulttuurist tiettih Suomâst tuođâi uccáá. Vuossâmužžân čielgiittâsân uásálistám párnááh puohtii oovdân tiäđu lasettem tehálâšvuođâ. Jis ulmuuh tiäđáččii sämmilâšvuođâst eenâb, te munejurduuh já olgoštem ličij ucceeb. Olgooštmân lohtâseijee čuolmâid kolgâččii párnái mielâst pajediđ almolávt oovdân. Čielgiittâs toimâiävtuttâssân lii sämmilâštiäđu lasettem škoovlâin já sierâ tieđettemkanavijn vâi kepidep olgoštem já kivsedem.  

– Ličij šaali, jis haahâ nuvâččij tääl, ko máttáátteijeeh láá kavnâm haavâ tooimâ já materiaalijd. Mii nuurrâm macâttâs mield máttáátteijein lii lamaš älkkeb kieđâvuššâđ sämmilâšvuođâ máttááttâsâst škovlâkolliimij maŋa, já sij láá tuođâi čonâdâttâm pyehtiđ sämmilâštiäđu jieijâs máttááttâs uássin, juátká nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen. 

• Pärniäššiváldálii toimâttuv čielgiittâs (2023): “Kiva että juuri minä saan opiskella tätä kieltä ja se on osa kulttuuriani”: Saamelaislasten hyvinvointi ja oikeuksien toteutuminen 
• Máttááttâs- já kulttuurministeriö čielgiittâs (2020): Saamelaistietoa vai puuttuvaa tietoa saamelaisista?Selvitys saamelaistiedosta peruskoulun suomen- ja ruotsinkielisissä oppimateriaaleissa 

Lasetiäđuh: 

Leo Aikio 
Sämitige II saavâjođetteijee 
leo.aikio(at)samediggi.fi 
040 621 6505 

Anni-Sofia Niittyvuopio  
nuorâirääđi saavâjođetteijee  
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi  
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta 
Nuorâičällee 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  

Sämitige nuorâirääđi njunošpargoid kuleh ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid pirrâ Suomâ sehe nanodiđ säminuorâi kulluuvâšvuođâ sämikulttuurân. Nuorâirääđi valmâštâl meid taid Sämitige ciälkkámušâid, alguid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid tai säminuorâi eellimtiilijd. 

Nuorâirääđi uárnee Helsigist seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist. Seminaar teeman lii Säminuorâi puátteevuođâ huksiimin. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo Uccâparlamentist Aalmuglâšinfoost  majebaargâ 11. roovvâdmáánu tijme 8.05–10.00. 

– Nuorâirääđi haalijd pyehtiđ oovdân sämitiggelaavâ merhâšume säminuoráid sehe faallâđ saje savâstâlmân laavâ uđâsmitmist merideijeiguin, muštâl nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. 

– Tilálâšvuođâst sárnuh maaŋgah olmoošvuoigâdvuođâi äššitobdeeh, kiäiguin lii-uv mávsulâš peessâđ savâstâllâđ säminuorâi olmoošvuoigâdvuođâi já puátteevuođâ uáinust, juátká nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen. 

Tilálâšvuođâst oovdânpyehtih toimâkode iävtuttâsâst iävtuttum uđâsmitmijd, kuleh äššitobdeesahâvuáruid já savâstâleh laavâ uđâsmitmist eromâšávt säminuorâi uáinust. Tilálâšvuođâst lii kähvi- já iiđeedpittákuásuttem.  

Tilálâšvuotâ lii ávus já tom puáhtá čuávvuđ meid káidusin. Tilálâšvuotâ päddejuvvoo. Pääihi alne uásálistem lii uáivildum vuosâsaajeest aalmugovdâsteijeid, ovdâskode pargeid já median. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo oovtâstpargoost Olmoošvuoigâdvuotâkuávdáin. Aalmuglâšinfo uksâ lekkâs tijme 8.00 já puáđidijn lii torvotärhistem sijjân, kiäh puátih ovdâskode ulguubeln. 

Kuásuttem várás mij táttup almottem uásálistmist 9.10.2022 räi tääbbin. Tilálâšvuođâ puáhtá čuávvuđ káidusin Saijoos Youtube-kanavast.  

Seminaar ohjelm: 

8.05 Kähvi- já iiđeedpittákuásuttem 

8.15 Seminaar lekkâm, Olmoošvuoigâdvuotâkuávdáš, Susan Villa, äššitobdee 

8.20 Nuorâirääđi sahâvuáru, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee 

8.30 Uđâsmittem valmâštâllâmproosees, Yrsa Nyman, riehtiministeriö ráđádâllee virgeolmooš 

8.40 Lahâiävtuttâs siskáldâs, Pirita Näkkäläjärvi, lahânubástus valmâštâllee toimâkode jeessân 

8.50 Oovtviärdásâšvuođâváldálii sahâvuáru, Kristina Stenman 

9.00 Amnesty sahâvuáru, Niina Laajapuro, olmoošvuoigâdvuotâpargo hovdâ 

9.05 Olmoošvuoigâdvuotâlito sahâvuáru, Kaari Mattila, uáivičällee 

9.10 Čuákánkiäsu, Tuomas Aslak Juuso, Sämitige saavâjođetteijee 

9.20 Savâstâllâm 

9.55 Tilálâšvuođâ lopâttem 
 

Uáppáásm nuorâirääđi ciälkkámušân sämitiggelaavâ nubástus valmâštâllee toimâkode smiettâmušâst tääbbin. 

Lasetiäđuh: 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
nuorâirääđi saavâjođetteijee 
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi 
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta 
nuorâičällee 
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi 
050 382 5179