Škovlâkolliistâlmijd puáhtá tääl tiiláđ luuhâmihán 2020–2021 

Sämitige nuorâirääđiNuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ Dihtosis lii škovlim ohtsis čiččâm škovlâkyessid, kiäid puáhtá tiiláđ škovláid muštâliđ ääšimiäldásii tiäđu sämmilâšvuođâst. Kolliistâlmijd puáhtá tiiláđ 20.10.2020-31.05.2021 koskâsii ááigán.

Kolliistâlmijd puáhtá tiiláđ jyehi kuávlun Suomâst, tastko škovlâkolliistâlmijd olášuteh taan luuhâmive meid káidusohtâvuođâiguin. Toos lasseen uáivikaavpugkuávlun, Turkun, Jyväskylän, Oulun já Ruávinjaargân sehe toi aldakuávloid puáhtá tiiláđ škovlâkyesi eelliđ škoovlâst. Kolliistâllâm kukkoduv miärášuvá oppâlájádâs oppâtijmij kukkoduv mield. Oppâtijme šadda uánihis infouásist sehe toimâlijn hárjuttâsâin. Tijmij ääigi uáppeeh peesih vuáijuđ fáádán oovtâst porgâmáin, savâstâlmáin já suogârdâlmáin. Kolliistâllâm lii oppâlájádâsân mávsuttem.

Mij faallâp máttááttâs toorjân meid Sukellus saamelaisuuteen -moobiilspeelâ sehe sämifáádá miäldásii vyehikorttâpaakâ. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já čiäŋudeijee hárjuttâsâid. Paakâst lii infouási fáádást sehe 18 toimâlâš hárjuttâssâd, moi vievâst fáádán lii älkkee vuáijuđ. Moobiilspeelâ tâi vyehikorttâpaakâ puáhtá oppâlájádâsâin anneeđ ävkkin ovdâmerkkân sämmilij aalmugpeeivi (6.2.) áávvudmist. Spellâ já pakkâ láá mávsuttemeh.

Dihtosis-haahâ lii Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ, mon ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee párnái já nuorâi tiäđulâšvuođâ sämmilijn já sämikulttuurist. Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Tiiláá škovlâkolliistâllâm tâi materiaal tuu oppâlájádâsân: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Lasetiäđuh:

Proojeekthovdâ, Nuorâi Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Proojeektkoordinaattor, Nuorâi Akatemia, Maria Aikio 040 8470 862, maria.aikio(at)nuortenakatemia.fi

Sämikuávlu lihâdem já lihâdem hárjuttem -selvâttempargo almostittum

Sämmilâšnuorah pyehtih oovdân, ete tábáhtusâi ohtâvuođâst tuáivuh ornimnáál sämikulttuurân lohtâseijee lihâdem ärbivuovijd. Sämikuávlu lihâdemtábáhtus kolgâččii toollâđ eellimvuáimálâžžân oovtâst sierâ tuáimeiguin. Ovdedemnáál äššin sahhiittâllum nuorah pajedii oovdân peessâm jieijâs eenikielân stivrejum liihâdmân. Meid naavcâi lasettem juávkkuliihâdmân já puohâi movtijdittem fáárun aneh tergâdin.

Jyehi nube ive arktâsii kuávlust uárnejeh Arctic Winter Games -tábáhtus, mii norá oohtân paijeel 2000 nuorâ kištottâlled sierâ šlaajâin. Nuorâirääđi jesâneh uásálistii tábáhtusân ive 2018.

Selvâttem mield ohtân máhđulâšvuottân tuárjud já ovdediđ sämmilii lihâdem eellimvuáimálâšvuođâ lii ton oinum lasettem. Oinum já tubdâm lasettičij ovdâmerkkân tobdos sämmilâšvalastâllei oovdân pyehtim oovtâstpargoost lihâdem, kulttuur já taiđuu tuáimeiguin. Sämmilâšvalastâlleeh puávtáččii uásálistiđ sierâ tábáhtussáid já projektijd, kuás párnáid já nuoráid pyehtih lihâdem syergi ovdâkuuvijd, moid identifisistuđ.

Sämmilii lihâdemkulttuur ovdedem máhđulâšvuottân aneh luándulii räjioovtâstpargo sehe vijđes viärmáduvâid já noonâ máátu. Sämikuávlu párnááh já nuorah oceh äigiájánâsmáhđulâšvuođâid jieijâs kieldâst, aldakieldâin já Taažâ beln. Sämmilâšnuorah tuáivuh täsiárvusii já muuneeld estee lihâdempalvâlusâi falâlduv jieijâs ahasáid.

Nuorah tuáivuh meid, ete ovdâmerkkân sämmilâškulttuurân lohtâseijee lihâdemhaamij piergâseh liččii luoihâttemnáál kiävtu várás já ovdâmerkkân kieldâi paijeentoollâm lihâdempiergâspaaŋkijd nuorah iävtuttii lasettiđ sämmilii liihâdmân lohtâseijee piergâsijd, tego suopânjijd tâi kuálástuspiergâsijd.

Kieldâi uálgisiijdâi äigiájánâsmáhđulâšvuođâid kalga turviđ

Sämikuávlu kieldâi puotâ teháliih vuolgâsajeh lijjii kuhes kooskah, ässei juáhásem kieldâkuávdáid já sijdáid sehe tot, ete lihâdempalvâlusâi falâldâh vuáđuduvá lihâdemlaahân. Prinsiiplávt puoh kieldâin láá šiev oovtâstpargoviärmáduvah kuálmád sektor tuáimeiguin lihâdemtooimâ orniimân já oovdedmân. Tääl puoh máhđulâšvuođâid iä kuittâg ane ävkkin nuuvt ennuv ko ličij máhđulâš, mii spejâlist eidusii lihâdemtooimâ mere lasseen meid lihâdemsoojij kiävtun já háárjutmân jieijâs eenikielân. Táárbuh láá selvâttempargo uáinust eromâšávt uálgisiijdâi äigiájánâsmáhđulâšvuođâi turviimist.

Šiev lihâdem hárjuttemmáhđulâšvuođâid maaŋgâin sämikuávlu kieldâin fäälih aktiivliih astoäigituáimeeh. Jieš kieldah fallii mulsâšuddee mere lihâdem hárjuttemmáhđulâšvuođâid eromâšávt kieldâkuávdáá já uálgisiijdâi kooskâ. Astoääigi lihâdem hárjuttem jieijâs eenikielân ij vuod puoh kieldâin lamaš tähidum kieldâtääsist. Te lihâdemtoimâ kieldâin lii, mutâ lihâdemtoimâ sämikielân lii uccáá, já tot lii háváduvvee. Ucjuuhâ lii Suomâ sämikuávlust áinoo kieldâ, kote pasta palvâliđ nuorâid nuuvt suomâkielân ko meid sämikielân. Nuorâipargee Ucjuuvâst lii kyevtkielâlâš, mii naanood párnái já nuorâi äigiájánâsâid jieijâs eenikielân.

Sämikuávlu lihâdem já lihâdem hárjuttem -selvâttempargoost kärttejii sämikuávlu kieldâi liihâdmân lohtâseijee resursijd, táárbuid já máhđulâšvuođâid sehe säminuorâi uáinuid lihâdemkulttuurist já lihâdem máhđulâšvuođâin. Selvâttempargo puátusijd puáhtá ain anneeđ ävkkin ovdâmerkkân sämikuávlu lihâdem oovdedmân täsiárvusávt oovtâstpargoost sierâ tuáimeiguin. Lapin Liikunta ry olášuttij selvâttem Máttááttâs- já kulttuurministeriö tooimânaddelmin. Sämitige nuorâirääđi tuáimá oovtâstpargokyeimin selvâttempargoost.

Sämikuávlu lihâdem já lihâdem hárjuttem -selvâttempargo almostittemtilálâšvuotâ lâi Anarist kulttuurkuávdáš Sajosist 30.9.2020. Tilálâšvuođâst lijjii sahâvuáruh Máttááttâs- já kulttuurministeriöst, Lapin Liikuntast, Sämitiggeest já Lihâdem já aalmugtiervâsvuođâ ovdedemsiäđus LIKESist sehe páihálijn valastâllâmseervijn já ornijduvâin.

Uáppáásm Sämikuávlu lihâdem já lihâdem hárjuttem -selvâttempaargon täst:

https://bin.yhdistysavain.fi/1589443/uDonZXStj34lrglruMm60UQSOP/Saamelaisalueen%20liikunta%20ja%20liikunnan%20harrastaminen%202019-2020%20fi.pdf

Lasetiäđuh:

Sämitigge
nuorâičällee Elli-Marja Hetta
puh. 050 382 5179
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Lapin Liikunta ry
serviovdedeijee Suvi Karusaari
puh. 040 847 1321
suvi.karusaari(at)lapinliikunta.fi

Máttááttâs- já kulttuurministeriöst ruttâdem Dihtosis-haavâ kuálmád ihán

Sämitige Nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-haavâ toimâ vijđeduvvoo meid vyeliškovláid.

– Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem ruttâdem addel nuorâirááđán máhđulâšvuođâ juátkiđ tárbulii pargo tiäđulâšvuođâ lasettem oovdân. Škovlâkolliistâlmeh láá lamaš hirmâd pivnoheh, mii puáhtá oovdân meid toi tárbulâšvuođâ. Škovlâkolliistâlmijd láá tiilám iänááš máddáápiäláá Suomân, te mij lep siämmást meid juksâm päikkikuávlu ulguubeln ässee säminuorâid. Mij vyerdip moovtâ proojeekt juátkim já tuáivup, ete kolliistâlmeh šaddeh fastâ, luándulâš uássin máttááttâs, paahud Sämitige nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio.

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia Dihtosis-ohtsâšhaavâ vievâst lii tohhum kyevti luuhâmpaje ääigi sämmilâšvuotâ uápisin paješkovláid čuosâttum sämmilâšfáádá miäldásij škovlâkolliistâlmij já fáádá jiešráđálii máttááttâsân uáivildum vyehikorttâpaakâ sehe moobiilspeelâ vievâst. Tääl haavâ čuosâttâhjuávkku vijđeduvvoo meid vyeliškoovlâ pel. Toos lasseen haavâst olášuttum sämmilâšvuođâ kieđâvuššee moobiilspellâ jurgâluvvoo tavesämikielân.

Haavâ škovlâkyessin tuáimih säminuorah. Uđđâ škovlâkuosijd rekrytisteh haahân algâčoovčâ ääigi. Škovlâkuosij škovlim lii roovvâdmáánust, mon maŋa škovlâkolliistâlmeh vyelgih joton. Škovlâkolliistâlmijd olášuteh luuhâmive 2020-2021 meid spiekâstâhlávt káidusohtâvuođâiguin.

– Lâi tuođâi suotâs kuullâđ, ete haahâ lii finnim joođhâ! Mun lam meid moovtâ tast, ete puátteevuođâst mij pastep juksâđ ovdiist vijđásubbooht uáppeid pirrâ Suomâ, illood nuorâirääđi värijeessân Mira Pohjanrinne, kote lii toimâm haavâ škovlâkyessin uáivikaavpugkuávlust. – Oppâlájádâsâin já škoovlâin  kolliidijn huámmáš ain, ete tiäđu tárbu lii styeres. Talle meid ain ibbeerd, ete ko fáddá ij lah tuárvi uápis maŋgáid máttáátteijeidgin, te mii rooli sämmilâškulttuur oovdânpyehtimist lii eromâš styeres. Tehálii pargo lasseen mun jieš navdâšâm tuođâi ennuv nuorâi teivâdmist – maŋgii vyehikorttâpaakâ pajedem savâstâllâm lii tovâttâm tom, ete mun jieš-uv lam uáinám uápis aašijd uđđâ uáinust, juátká Pohjanrinne.

Haavâ váldu-ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämmilâškulttuurist já tienávt jieijâs uásild estiđ sämmiláid čyeccee vajosaavâ já olgoštem. Luuhâmive 2019-2020 haavâst olášuttii ohtsis 86 škovlâkolliistâlmid 14 škovlâkuosijguin. Algâtäälvi 2020 almostui Sukellus saamelaiskulttuuriin – moobiilspellâ já tom hämmejii kiđđuv ääigi nuuvt, ete tot heivee káidusmáttááttâsân.

Dihtosis-haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Hahâäigi: 1.9.2020-30.6.2021.

Lasetiäđuh:

Sämitigge

Nuorâirääđi saavâjođetteijee
Anni-Sofia Niittyvuopio,
puh 040 7082 072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorâičällee
Elli-Marja Hetta
puh. 010 8393134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuorâi Akatemia

Proojeekthovdâ, Ulla Saalasti
Puh. 040 567 4203
ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Nuorâirääđi saavâjođetteijee kejâstâh

Ko mun algâttim nuorâirääđi saavâjođetteijen, te jiem máttám jurdâččiđ, ete kiđđâ lii tággáár. Nuorâirääđi uđđâ jesânáid, projektáid, ohtsâšpargokuoimijd já eres pargoid lii kolgâm uápásmuđ káidusin. Nuorâirääđi jesâneh iä lah vala ohtiigin teivâm njunáluvâi, mutâ tuáivu mield toos šadda nubástus taan čoovčâ ääigi.

Eromâš kiiđâst peerusthánnáá pargo säminuorâi oovdân ij lah koskâldum. Säminuorâi vuoigâdvuođâid já uásálistem láá viggâm  nanodiđ maaŋgânáál. Oppâkenigâsvuođâ kuhedem, šoŋŋâdâhlaavâ já sämitiggelaavâ uđâsmittem láá jotkum oles kiiđâ virgeolmooštääsist. Nuorâirääđi lii-uv uásálistám oppâkenigâsvuođâ kuhheedmân kyeskee ciälkkámuš valmâštâlmân oovtâst Sämitige 1. värisaavâjođetteijein, škovlimčällein já škovlim- já oppâmateriaallävdikuddijn. Mij lep meid ornim pirâsministeriöin kuullâmtilálâšvuođâ säminuoráid šoŋŋâdâhnubástus uđâsmittem háárán. Tilálâšvuotâ uárnejui káidusohtâvuođâiguin.

Eromâš kiđđâ lii puáhtám meid máhđulâšvuođâid. Mij lep škuávlejum nuorâirađđijn oovtâstpargoost Olmoošvuoigâdvuotâlittoin (Ihmisoikeusliitto). Mij lep meid váldám anon uđđâ porgâmvuovijd já teivâm káidusin nuorâi- já sämmilâšservijguin. Káidusporgâm lii älkkeedittâm já jođálmittâm teivâdmijd. Káidusin teivâm ij kuássin lah siämmáš ko njunáluvâi teivâm, mutâ tot addel lase ääigi sierâ toimáid, ko ij taarbâš ain mađhâšiđ čuođijd kilomeetterijd muádi tiijme teivâm várás. Káidusporgâm lii eromâš lase njunáluvâi tohhum teivâdmáid já taha porgâmist intensiivlub já návt meid uásild pehtilub.

Ohtâ nuorâirääđi stuárráámusijn aašijn kiđđuv lâi ohtsâš uáivilalmottâs haldâttâspiäláduvâi nuorâirađijguin, ”Kuáivuttuvváid ij saje sämmilij päikkikuávlust”. Uáivilalmottâssáin mij puovtijm Suomâ staatâ haldâttâsân čielgâ uáivil: kuáivuttuvváid ij lah saje, mij lep tulkkum ráđádâllâđ fáádást ain uđđâsist. Hietakero kuávluväridem ij lah vala roččum, te pargo lii ain porgâmnáál. Hietakero páihálijn ulmuin lii kuittâg noonâ toorjâ nuuvt sii jieijâs siärváduv ko meid válduaalmug juávhust. Nuorâirääđi já haldâttâspiäláduvâi uáivilalmottâs puáhtá luuhâđ nuorâirääđi nettisiijđoin.

Mun uásálistim kesimáánust Sämitige nube tievâsčuákkimân nuorâirääđi ovdâsteijen. Mun lam meid uásálistám SPR stiivrâ čuákkimáid kiiđâ já algâkeesi ääigi.  SPR stivrâ lii čohčuv 2019 toohâm miärádâs pivdeđ nuorâi lävdikode ovdâsteijee čuákkimáid nuorâi aašij äššitobdee roolist. Toos lasseen nuorâi ovdâsteijee pivdoo puátteevuođâst meid SPR olesčuákkimáid. Tienávt SPR ulmen lii nanodiđ já lasettiđ säminuorâi uásálistem já vaikuttemmáhđulâšvuođâid sehe lasettiđ nuorâi kullum sämisiärvádâhân.

SPR vuálásâš nuorâirääđi uárnee kyevti ive kooskâi Tave-eennâmlii säminuorâi konferens. Konferens uárnejuvvoo oovtâstpargoost Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij nuorâituáimeiguin. Konferens lâi tárguttâs orniđ Anarist 13-14.8.2020, mutâ lii meridum, ete tot uárnejuvvoo koronaviruspandemia tiet maŋeláá. Konferens teeman lii meridum šoŋŋâdâhnubástus. Nuorâirääđi seelvât máhđulâšvuođâid orniđ konferens teikâ ton oosijd káidusin.

Mij ornijm kesimáánust meid saavâjođetteijei koijâdâllâmtiijme juávkkuchat peht, já toos uásálistii puoh kulmâ Sämitige saavâjođetteijee. Tot chat lâi meid mii vuossâmuš chat, moos puovtij uásálistiđ kuulmâ sämikielân já suomâkielân siämmáá ääigi. Syeinimáánust mij ornijm kesikulâmeh-juávkkuchat kuulmâ sämikielân. Chat-toimâ ovdeduvvoo ubâ paje já puátteevuođâst lii ulmen orniđ juávkkuchat-savâstâlmijd sierâlágán teemain. Keesi ääigi mij lep meid peividâm nuorâirääđi tiätu- já ravvimsiijđoid. Nuor.fi siijđoh láá ovdedum uássin DigiÁrran haavâ, mon ulmen lii ovdediđ sämikielâlii, säminuoráid uáivildum tiätu- já ravvimpalvâlem já digitaallii nuorâipargo.

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

www.nuor.fi

Kove: Mari Molkoselkä

Sämitige nuorâičällen Elli-Marja Hetta

Šoddâdemtiettui maister Elli-Marja Hetta nomâttui Sämitige nuorâičällee viirgán. Sämitige stivrâ meridij nomâttâsâst čuákkimistis kesimáánu 11. peeivi 2020.

Vuáččulâš Elli-Marja Hetta lii čođâldittám šoddâdemtiettui maister uápuid, já sun lii lamaš nuorâičällee virgesajasâžžân 1,5 ive. Nuorâičällee tuáimá nuorâirääđi oovdânpyehten já čällen já suu paargon kulá ei. valmâštâllâđ säminuorâi elimân já pyereestvajemân kullee aašijd, ovdediđ säämilâš nuorâipargo oovtâst säminuorâiguin já orniđ säminuorâi konferens.

– Muu mielâst lii suotâs, ete säminuorah pyehtih maccâđ uápui maŋa já uážžuđ pargo sämikuávlust sehe porgâđ pargoid sämisiärvus oovdân. Mun lam ovdil lamaš nuorâirääđi jeessân já muu virgesajasâšvuođâ ääigi lii lamaš suámi huámášiđ, maht nuorâirääđi toimâ lii ovdedum om. haavâi peht. Ohtâ tehálumosijn nuorâičällee pargoin lii nanodiđ säminuorâi uásálistem eres taavijn já mun vááldám pargo iloin vuástá, muštâl Elli-Marja Hetta valjim maŋa.

Sämitige čuávuvâš čuákkim tuálloo káidusohtâvuođâiguin

Sämitige čuákkim 2/2020 tuálloo 26.6.2020 tme 12 rääjist káidusčuákkimin. Čuákkim puáhtá čuávvuđ live stream vuolgâttâs peht čujottâsâst www.samediggi.fi/live. Njuolgâvuolgâttâsâst puáhtá kuldâliđ meid tulkkum.

– Sämitige stivrâ lii meridâm orniđ čuákkim káidusohtâvuođâiguin koronapandemia tovâttem tile tiet. Veik tááláá raijiittâsâi mield enâmustáá 50 ulmuuu čuákkimijd puáhtá jo orniđ, mij lep meridâm orniđ káidusčuákkim, vâi pyehtip orniđ čuákkim nuuvt koronatorvolávt ko máhđulâš, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Tievâsčuákkimist kieđâvuššoo ive 2019 ruttâtuálulopâttem já toimâčielgiittâs, oovdânpyehtim sämmilâš kulttuurmeriruttân ive 2022, oovdânpyehtim sämikielâlii arâšoddâdempalvâlusâi tuurvâstmân já oovdedmân ive 2022, oovdânpyehtim sämikielâlii oppâmateriaal vaalmâštmân ive 2022, oovdânpyehtim sämmilij sosiaal- ja tiervâsvuotâpalvâlusâi tuurvâstmân ive 2022 já tave-eennâmlâš sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš Säämi Kielâkäldee ravvuuh.

Lasseen stivrâ toolâi vuolgâttâssavâstâllâm sämmilij šoŋŋâdâhpolitiik oovdedmist sehe savâstâlâi tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ovdánmist já meridij jotkâtooimâin. Stivrâ tieđeet tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees čuávuváin tooimâin, ko tot lii äigikyevdilis.

Lasetiäđuh:

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijei koijâdâllâmtijme juávkkuchatist

Nuorâirääđi uárnee vuossâmuu keerdi historjást saavâjođetteijei koijâdâllâmtijme, kost nuorah jieijah láá koijâdâllen. Sämitige saavâjođetteijeeh Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto já Leo Aikio ilosmii, ko finnejii povdiittâs. -Lii suotâs finniđ tággáár máhđulâšvuođâ peessâđ savâstâllâđ njuolgist säminuorâiguin uđđâlágán kanava peht, sij kommentistii puáttee tábáhtus.

Juávkkuchat uárnejuvvoo 9.6.2020 tme 18-19 kuulmâ sämikielân. -Nuorah láá ovdâkovveen maaŋgâsämikielâlâšvuođâst ovdâmerkkân säminuorâi taaiđâtábáhtus já Sukkâršooki peht. Lii pyeri, ete säminuorah hästih mii addiđ já toimâđ puoh sämikielâiguin ruokkâdávt, saavâjođetteijeeh pahudeh. Juávkkuchat lii www.nuor.fi -siijđoi TUU SIÄRVUS -uásist já nettisiijđoi puoh kielâversioin ovdâsiijđon puátá liŋkkâ, mii joođeet chat-sajan.

Nuor.fi siijđoh láá ovdedum uássin DigiÁrran haavâ, mon ulmen lii ovdediđ sämikielâlii, säminuoráid uáivildum tiätu- já ravvimpalvâlus já digitaallii nuorâipargo. Haavâ ruttâdeh Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh, nuorâirääđi já Sämitige oppâmateriaaltoimâttâh.

Lasetiäđuh:

saavâjođettejjee Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 594 5060, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođette Anni Koivisto, puh. 040 594 5060, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II värisaavâjođette Leo Aikio, puh. 040 594 5060, leo.aikio(at)samediggi.fi

vs. nuorâičälleeElli-Marja Hetta, puh. 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Maht väldiđ huámmášumán sämmilij aalmugpeeivi?

Nuorâirääđi Dihtosis-haahâ oovtâstpargoost Nuorâi Akatemiain fáálá aalmugpiäiván čuávuváid materiaalijd. Mii materiaal vievâst tun puávtáh viettiđ juhlepeeivi uáppáásmáin já vuájumáin sämikulttuurân.

Sukellus saamelaiskulttuuriin-moobiilspellâ

Seppo-spellâvuáđust spellâmnáál sämifáádáid siskeldeijee moobiilspellâ lii čuosâttum paješkoovlâ lasseen nube tääsi uáppeid. Spellâ iššeed uáppeid pirrâ Suomâ oppâđ já iberdiđ sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist já tot kieđâvuš ei. sämmilij historjá, tááláá ääigi almonijd já ulmuid, sämimááccuh, kulttuurlii omâstem sehe ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Seppo-moobiilspeelâ ulme lii movtijdittiđ šoddâdeijeid, máttáátteijeid já välmejeijeid máttááttiđ párnáid já nuoráid sämmilijn já sämikulttuurist. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já vuáijoo hárjuttâsâid. Speelâ peht movtijditeh nuorâid toimâđ jieš já hammiđ fáádást jieijâs uáivilijd sehe savâstâllâđ tain oovtâst eres nuorâiguin. Mávsuttes speelâ puáhtá tiiláđ Nuorâi Akatemia nettisiijđoin: https://www.nuortenakatemia.fi/opettajalle/ 

Škovlâkolliistâlmeh:

Paješkovláid čuosâttum pargopáájáh jođetteh nuorâid suogârdâllâđ sämmilâšvuođâ sierâ uáinui peht. Pargopáájáh fäälih fakta já ideaid já tain nuorah peesih savâstâllâđ fáádást toimâlij hárjuttâsâi vievâst. Pargopáájástivrejeijeeh láá fáádán škuávlejum sämmiliih nuorah. Škovlâkolliistâllâm lii mávsuttem. Tiiláá škovlâkolliistâllâm: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Pištem: 75 tâi 90 min
Čuosâttâhjuávkku: paješkoovlah
Škovlâkolliistâllâmkuávluh: uáivikaavpugkuávlu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sehe Ruávinjargâ já tai aldakuávluh.

Dihtosis-vyehikorttâpakkâ

Dihtosis-vyehikorttâpakkâ, mon vievâst máttáátteijee tâi stivrejeijee puáhtá jieš keessiđ sämifáádá miäldásii pargopáájá tâi oppâtijme nuorâiguin. Hárjuttâsah láá čuosâttum paješkoovlâi lasseen vyeliškoovlâ alemuid luokkaid sehe nube tääsi oppâlájádâssáid. Paakâ finnee pdf-version internetist tâi puáhtá meid tiiláđ nuuvtá liiŋkâ peht.  Pakkâ lii finnimnáál suomâkielân já ruotâkielân.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Iiđeedlekkâm

Sämifáádá miäldásâš tiätukišto-iiđeedlekkâm, mon puáhtá kevttiđ teeman ráhtádâtmist eromâšávt sämmilij aalmugpeeivi (6.2.) juhlomân  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

 

Pyeri sämmilij aalmugpeivi puohháid!

Säämi aalmugpeivi 6.2.

Sämitigge uárnee ávus uuvsâi peeivi Aanaar Sajosist säämi aalmugpeeivi 6.2.2020 tme 11-15. Puáđi uápásmuđ Sämitige tooimân!

Sämitige almos toimâttâh, škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh já sämikielâ toimâttâh  oovdânpyehtih toimâidis Sajosist. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi já Saijoos raavâdviäsu Čaijust puáhtá uástiđ aalmugpeeivi peivimáállás.

Säämi aalmugpeeivi 6.2. ohjelm Anarist

Tiervâpuáttim puohháid!

tijme 7.00 rääjist
Yle Säämi vuolgât sämikielâlâš radiovuolgâttâs kuulmâ sämikielâin.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Sämiliipu pajedem já Säämi suuvâ laavlâ, SIIDA

9-17 Siijdâ čáitálduvváid lii nuuvtá siisâpeessâm ubâ peeivi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Anaar škoovlâ sämiluokah lávluh, čaittâleh já tánssájeh
• Oovtâst lávlum já muusik, Säämi párnáikulttuurkuávdáš Máánu
• Filmâ, Säämi máttááttâskuávdáš

10.30-13 Aalmugpeeivi peivipurrâmuš, SERVIKODDETÁÁLU, Sámi Soster rs ja Aanaar servikodde

11-15 SAJOS
• Sämitige ávus uuvsah. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi.
• Sämiarkkâduv ávus uuvsah

12 ”Njuuvčâ suájáiguin – Čällee Yrjö Kokko luodâi alne”, Yrjö-Kokko -servi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uuđâsm 2020-2022, SIIDA auditoriost

12.30 Siäiluttiđ Säämi äärbi, pop up -čáitálduv lehâstem, SIIDA pajeviäskárist

13- Pispemessu, Aanaar kirkko, Aanaar servikodde
Meesu maŋa kirkkokäähvih, Aanaar servikoddetáálu, SámiSoster rs já Aanaar servikodde

18 Elleekove-eehid, SAJOS
Elleekove-eehid uárnejuvvoo ovtâspargoost Sämitaiđuu toorjâseervi Visuálaš Sápmi -Leader havváin.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi/ Suomâ
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Säämi/ Suomâ
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Säämi / Taažâ
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Säämi / Suomâ
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Säämi / Taažâ
  • Bántafáŋga 2019, 4 min, Ingá Márjá Sarre, Säämi / Taažâ
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Säämi / Suomâ
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12 min, Heli Valkama, Säämi / Suomâ
  • Giitu giitu 2019, 6 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ
  • Sámás muinna 2019, 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi / Suomâ
  • Fanas Jovnna 2019, 9 min, Sakari Maliniemi, Säämi / Suomâ
  • Ribadit 2019, 10 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ

   

      

 

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Vuáju sämikulttuurân moobiilspeelâ peht

Nuorâirääđi almostit oovtâst Nuorâi Akatemiain Sukellus saamelaiskulttuuriin –moobiilspeelâ. Speelâ vievâst viggeh lasettiđ tiäđuid sämikulttuurist sierâ uáinui peht.

Seppo-spellâvuáđust spellâmnáál sämifáádáid siskeldeijee moobiilspellâ lii čuosâttum paješkoovlâ lasseen nube tääsi uáppeid. Spellâ iššeed uáppeid pirrâ Suomâ oppâđ já iberdiđ sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist já tot kieđâvuš ei. sämmilij historjá, tááláá ääigi almonijd já ulmuid, sämimááccuh, kulttuurlii omâstem sehe ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Seppo-moobiilspeelâ ulme lii movtijdittiđ šoddâdeijeid, máttáátteijeid já välmejeijeid máttááttiđ párnáid já nuoráid sämmilijn já sämikulttuurist. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já vuáijoo hárjuttâsâid. Speelâ peht movtijditeh nuorâid toimâđ jieš já hammiđ fáádást jieijâs uáivilijd sehe savâstâllâđ tain oovtâst eres nuorâiguin.

“Seppo-speelâ vuáváámân láá váldám fáárun säminuorâid ovdâmerkkân pargopaajijn. Nuorah láá vaiguttâm speelâ vuáháduvâi valjiimân sehe speelâ teemaid já fáádáid. Spellâ almostittoo mudágávt ovdil Sämmilij aalmugpeeivi 6.2. já tot lii šiev vyehi uápásmuđ já vuáijuđ sämikulttuurân oovtâst haavâ eres materiaalijguin ”, muštâl vs. nuorâičällee Elli-Marja Hetta speelâst.

Mávsuttes speelâ puáhtá tiiláđ Nuorâi Akatemia nettisiijđoin

Dihtosis- tiätupakkeet sämmilijn

 

Dihtosis -haahâ lii Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ, mon ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee nuorâi tiäđuid sämmilijn. Tiäđu já haavâ materiaalij vievâst viggeh pajediđ sämmilijd já sämikulttuur uássin nuorâi argâtiäđu. Fáádá movtijdittee kieđâvuššâm iästá siämmást sämipárnáid já -nuoráid čyeccee olgoštem, já naanood sämikuávlu ulguubeln ässee säminuorâi identiteet.  Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Lase Dihtosis -haavâst

 

Lasetiäđuh:

Vs. nuorâičällee, Sämitigge, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Proojeektkoordinaattor, Nuorâi Akatemia, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân sämitige nuorâirááđán 2020-2021

Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Sämikielâ táiđu lii tuáivuttettee. Valjiimist nuávditteh meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Toos lasseen rááđán väljejuvvojeh vittâ pisovâš äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe valjiidijn 15–17-ihásiih. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17- ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâidiskuin puáhtá vuolgâttiđ 1.12.2019 räi šleđgâpostáin nuorâičällei čujottâsân elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi
Sajos, 998700 Aanaar

Tun puávtáh tevdiđ meiddei uuccâmluámáttuv.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid.

Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi