Sämitigge pettâšum Dihtosis-ruttâdem nuhâmân: sämmilâštiäđu finnim tááhust tehálii haavâ toimâ lii koskâldum 

Sämitigge lii pettâšum máttááttâs- já kulttuurministeriö miärádâsân, ete tot ij mieđeet nuorâirááđán 30 000 e lasemeriruuđâ Dihtosis-tooimâ fastâdem várás. Dihtosist lii lamaš tehálâš rooli sämmilâštiäđu finnim turviimist. Dihtosis-tooimâst nuorah uáppih sämikulttuurist já toimâ paajeed sämmilijd sehe sämikulttuur nuorâi argâtiäđu uássin. Toimáin tuárjuh säminuorâi uásálâšvuođâ, oovtviärdásâšvuođâ já maaŋgâhámásâšvuođâ. 

Sämitige nuorâirääđi lii olášuttâm neelji luuhâmive ääigi Dihtosis-škovlâkolliimijd, main säminuorah kuállejeh muštâlmin sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist. Haavâ ääigi láá olášuttâm máttááttâs toorjân hárjuttâskorttâpaakâ, moobiilspeelâidvideo-oppâtiijmijd. Dihtosis-tooimân lii lamaš hirmâd stuorrâ tárbu, já haahân asâttum ulmeh láá olášuttum maaŋgâkiärdásávt. Meid tom vaigutteijeevuođâ tutkâm, nuorâiraađijn oovtâstpargoost olášuttum pro gradu -pargo (Heinola, 2022) čaaitij, ete Dihtosis lii tárbulâš já tehálâš meid máttáátteijei mielâst, já ete tast lii lamaš stuorrâ merhâšume säminuorâi pyereestvajemân. 

– Suomâ staatâ lii pajedâm Dihtosis-haavâ positiivlâš ovdâmerkkân aalmugijkoskâsii olmoošvuoigâdvuotâraportistmist tast, maht Suomâ oovded tiäđulâšvuođâ sämmilijn. Suomâ staatâ ij lah kuittâg tuođâlávt čonâdâttâm tooimâ oovdedmân já aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâidis olášutmân, tastko toimâ nohá fastâ ruttâdem váilum keežild, muštâl Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio. 

Dihtosis-toimâ lii olášuttum Máttááttâs- já kulttuurministeriö sierânâsruttâdem vievâst iivij 2018-2022. Oovtâstpargoost Nuorâi Akatemiain olášuttum haavâ hámásâš toimâ nuuvâi 30.6.2022.  Haavâ ulmen lii lamaš toohâđ sämmilijd já sämikulttuur tobdosin válduaalmug nuoráid. Nuorâirääđi ulmen lii Dihtosis-tooimâ fastâdittem nuorâirääđi vuáđutooimâ uássin, já toos annoo 30 000 euro lasemeriruttâ. Haavâ hámásâš toimâ ij lah kilelis čuávdus, peic sämitiäđu oovdedmân annoo ulmemiäldásâš pargo. 

-Staatâ ekonomiast 30 000 eurod lii uáli uccâ summe, mutâ tast láá merhâšittee vaikuttâsah säminuorâi uásálâšvuotân, sämmilâštiäđu lasseetmân já vajosaavâ já stereotypiai keeppidmân. Láá aagah vyerdiđ staatâst taam reesuurs, iätá nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Sämmilâštiätun lii hirmâd stuorrâ tárbu 

Pärniäššiváldálii uđđâ čielgiittâs mield sämipárnááh tuáivuh Suomân eenâb tiäđu sämmilijn. Meid MKM ovdedempargojuávhu čielgiittâs pahudij, ete vuáđumáttááttâs oppâmateriaaleh iä västid tuárvi sämmilâštiäđu táárbun, tastko tain lii uccáá sämmilâštiätu, já tot lii vááijuvlâš já joba puástutiätu. Pärniäššiváldálii čielgiittâsâst párnááh aneh, ete sämmilâšvuođâst, sämikielâin já -kulttuurist tiettih Suomâst tuođâi uccáá. Vuossâmužžân čielgiittâsân uásálistám párnááh puohtii oovdân tiäđu lasettem tehálâšvuođâ. Jis ulmuuh tiäđáččii sämmilâšvuođâst eenâb, te munejurduuh já olgoštem ličij ucceeb. Olgooštmân lohtâseijee čuolmâid kolgâččii párnái mielâst pajediđ almolávt oovdân. Čielgiittâs toimâiävtuttâssân lii sämmilâštiäđu lasettem škoovlâin já sierâ tieđettemkanavijn vâi kepidep olgoštem já kivsedem.  

– Ličij šaali, jis haahâ nuvâččij tääl, ko máttáátteijeeh láá kavnâm haavâ tooimâ já materiaalijd. Mii nuurrâm macâttâs mield máttáátteijein lii lamaš älkkeb kieđâvuššâđ sämmilâšvuođâ máttááttâsâst škovlâkolliimij maŋa, já sij láá tuođâi čonâdâttâm pyehtiđ sämmilâštiäđu jieijâs máttááttâs uássin, juátká nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen. 

Lasetiäđuh: 

Leo Aikio 
Sämitige II saavâjođetteijee 
leo.aikio(at)samediggi.fi 
040 621 6505 

Anni-Sofia Niittyvuopio  
nuorâirääđi saavâjođetteijee  
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi  
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta 
Nuorâičällee 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  

Sämitige nuorâirääđi njunošpargoid kuleh ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid pirrâ Suomâ sehe nanodiđ säminuorâi kulluuvâšvuođâ sämikulttuurân. Nuorâirääđi valmâštâl meid taid Sämitige ciälkkámušâid, alguid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid tai säminuorâi eellimtiilijd. 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa 2022.

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst meid taan ive aheräjittem – Sämitige stivrâ mieđettij laseruttâdem

Sämitige stivrâ meridij čuákkimstis 10.2.2023, ete tot väärrid kerdiluándusii 15 000 euro lasattâs ive 2023 Säminuorâi taaiđâtábáhtus orniimân. Stivrâ rävvee, ete taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo taan-uv ive aheräjittemmin tego ovdebij iivij-uv. Škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh kieđâvuš ääši čuávuváá čuákkimstis 17.3.2023.

Tábáhtus orniistâlmijd lii häittidâm tot, ete máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettem sierânâstoorjâ já tábáhtusân väridum tile iä lah pijssám eromâš orniistâlmijttáá. Tolebáá tieđettii vuáváámijn alediđ taaiđâtábáhtus aherääji 9–20-ihásáid nuoráid.

– Mij iberdep pyereest tivroo koloi já lasaneijee jotteemeerij pyehtim hástusijd tábáhtus vuáváámist. Mij halijdijm liijká kieđâvuššâđ ääši vala stiivrâst já uuccâđ oovtâst eres čuávdusijd, vâi puoh sämipárnááh pesâččii uásálistiđ. Taan ive äšši čuávdoo laseruttâdem vievâst mutâ puátteevuođâ várás kalga selvâttiđ, ete mii lii pyeremus vyehi toimâđ, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Saavâjođetteijee Juuso illood, ete tábáhtus kiäsut puohahasijd sämipárnáid ivveest nuubán. – Tábáhtus tehálâšvuođâst muštâl meid tot, ete mij finnijm maaŋgâid huolâstum ohtâvuotâväldimijd aheraajij háárán, Juuso juátká.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uđâsmitmân tuáivuh Sämiaalmug uáinuid

Sämitigge seelvâtškuát, ete magareh tuoivuuh sämmilijn láá jieijâs taaiđâtábáhtus puátteevuođâ háárán. Ulmen lii suogârdiđ, ete maht tábáhtus puáhtá táálái resursijguin olášuttiđ meid puátteevuođâst tienuuvt, ete nuuvt maaŋgâs ko máhđulâš pyehtih juksâđ tom.

– Mun lam tuđâvâš, ete mij pastep taan-uv ive orniđ taaiđâtábáhtus aherajijttáá. Čuávuvâžžân mij kolgâp selvâttiđ, ete magareh tuoivuuh Sämiaalmugist láá taan ärbivuáválii taaiđâtábáhtus puátteevuotân. Mij áigup kuullâđ vijđáht sämmilijd párnáid, nuorâid, máttáátteijeid já vaanhimijd, muštâl vs. škovlimčällee Bigga-Helena Magga.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus kulá väldikodálii Nuori Kulttuuri (Nuorâ kulttuur) -viärmádâhân, mon toimâmmalli lii muttum ive 2021. Viärmáduv maaŋgâ taiđuu tábáhtusah láá čuosâttum säminuorâi taaiđâtábáhtusâst spiekâstmáin 13–29-ihásáid nuoráid, já toh uárnejuvvojeh jyehi nubbe ive neetist, jyehi nubbe ive ohtsii tábáhtusâst. Taan ive Kuopiost 25.–27.5. ornimnáál festivaalân vuolgâttuvvojeh ovdâsteijeeh meid säminuorâi cuáŋuimáánu taaiđâtábáhtusâst.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo Anarist 26.-27.4.2023.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Bigga-Helena Magga
Vs. škovlimčällee
010 839 3121 / 040 570 2786
bigga-helena.magga@samediggi.fi

Vorâs čielgiittâs čyevvee sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume – Nanos luándukoskâvuotâ naanood pyereestvaijeem, mutâ párnááh karttih meiddei velttâliđ sämivuođâ uáinusân pyehtim tiätu tiilijn

Pärniäššiváldálâš almostitij 7.2. Sämipárnái pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume -čielgiittâs, mast sämipárnááh peesih jiejah muštâliđ sii uáinuid.  Čielgiittâs puovtij oovdân sehe ilolâš ete huolâstuttee aašijd sämipárnái tiileest.  Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tuáivu, ete párnái huolâid ovdâmerkkân šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin já tiäđu vááijuvvuotâ sämmilijn váldoo tuođâlávt.

Kove: Ville Fofonoff / Sämitigge

Čielgiittâsâst sämipárnááh iävtutteh tooimâid sii pyereestvaijeem já vuoigâdvuođâi olášume toorjân.  Tooimâid käibideh el. tiäđu lasseetmân sämmilijn, sämikielâlâš astoäigitooimâi lasseetmân, sämikielâlâš oppâmateriaalij pyevtitmân sehe lihâdemmáhđulâšvuođâi lasseetmân.  Párnááh puohtii oovdân meiddei huolâ tast maht válduaalmug reagist sämikieláid já kulttuurân já sämmilij vuoigâdvuođáid. Sierâ peliväldimist (9.2.) pärniäššiváldálâš tiäduttij meiddei sämitiggelaavâ uđâsmittem velttidmettumvuođâ párnái vuoigâdvuođâi keežild.  

– Anam eromâš huolâstutten, ete jobâ 64 % párnáin velttih čäittiđ sämivuođâ aainâs-uv mottoom tiilijn.   Ko sii vala muštâlii, ete táválumos suijâ taas lâi   palo pilkkedmist teikkâ munekááduin, te uáinám, ete taan ferttee väldiđ tuođâlávt, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.   

Sämipárnááh meiddei tubdii, ete sämivuođâst, sämikielâin já kulttuurist Suomâst tiettih uáli jo uccáá.  Siämmáá loppâpuátusân lii peessâm meiddei Máttááttâs- já kulttuurministeriö sämikielâi já sämikielâlâš máttááttâs ovdedempargojuávhu pyevtittâm čielgiittâs.  Sämitige nuorâirääđi lii aktiivlávt viggâm lasettiđ tiäđu ovdâmerkkân Dihtosishaavâ äävhild, mutâ haavâst ij tääl lah ruttâdem.   

Luándukoskâvuotâ puáhtá sämipárnáid vuomijd, mutâ šoŋŋâdâhnubástus huolâstut.  

Saavâjođetteijee Juuso meiddei illood čielgiittâsâst oovdân pajanâm tiäđuin: sämipárnááh vajeh pyereest já tobdeh sii eellim merhâšitten.  

– Puátusij mieldi sämipárnái tile lii maaŋgâ oosijn pyeri já sämmilij noonâ luándukoskâvuotâ puáhtá vyeimi meiddei mii párnáidân.  Ton vyestitiäddun kuittâg lii meiddei jo aarrâd kuoddum huolâ kulttuur siäilumist, eromâšávt šoŋŋâdâhnubástus já tom konkreetlâš vaikuttâsâi keežild.  Taan huolân ferttee tarvaniđ, saavâjođetteijee Juuso tiäddut.    

Pärniäššiváldálii toimâttâh olášutij čielgiittâs uássin aalmuglâš párnášstrategia ive 2022 ääigi.  Čielgiittâsân uásálistij aldasáid čyeti 11-17 ihásâš párnážid, kiäh tobdeh jieijah sämmilâžžân miätá Suomâ.  Čielgiittâs olášuttii Sämitige já Nuorttâlij sijdâčuákkim oovtâstpargon.   

Lasetiäđuh:  

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi   

Anne Länsman-Magga 
Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee 
040 182 9998 
anne.lansman-magga@samediggi.fi  

Elli-Marja Hetta 
Nuorâičällee 
050 382 5179 
elli-marja.hetta@samediggi.fi  

Riitta Lehtola-Kosonen 
Má.. Vuávájeijee 
040 168 5978 
riitta.lehtola-kosonen@samediggi.fi  

Liiŋkah:  

Dihtosis-hanke 

Nuorâirääđi uárnee nuorâiturnee

Nuorâirääđi uárnee čohčuv 2022 säminuoráid uáivildum astoäigitooimâ turnee. Nuorâirääđi proojeektpargen lii algâttâm Miia Ruokojärvi.

Miia Ruokojärvi algâttij čohčâmáánu aalgâst nuorâirääđi proojeektpargen. Suu pargoid kulá iärásij juávhust sämikielâlii já kulttuurmiäldásii astoäigitooimâ ovdedem oovtâstpargoost nuorâirađđijn já säminuoráid uáivildum nuorâi astoäigitooimâ turnee vuávám já olášuttem. Ulmen lii nanodiđ sämikielâlii nuorâikulttuur já ruokâsmittiđ nuorâid kevttiđ sämikielâid meid astoääigi.

– Lii suotâs peessâđ porgâđ säminuorâiguin. Mun lam jieš meddâl uccâ päikkikoddeest, kost ij lah lamaš sämikielâlâš astoäigitoimâ. Projektist porgâm oro te eromâš tehálâžžân, iätá nuorâirääđi proojeektpargee Miia Ruokojärvi.

– Mun tuáivum, ete nuuvt maŋgâ säminuorâ ko máhđulâš uásálist mii ornim tooimân. Toimâ vuávájuvvoo nuorâi tuoivui mield já siskáldâssân láá iärásij juávhust sämityejeh, lyevdispeelah já oovtâst orroom. Muu škovliittâs lii pivtâstemsyergi artesaan, te kieđâiguin porgâm já kietâtyejeh láá-uv luándulâš teema turnee ääigi, Ruokojärvi juátká.  

Turnee olášuttoo čoovčâ ääigi sämikuávlu kieldâin já sämikuávlu ulguubeln algâmuddoost smiettum päikkikodeh láá Oulu, Helsig, Tampere já Jyväskylä. Turnee ovdánem puáhtá čuávvuđ Sämitige já nuorâirääđi nettisiijđoin sehe nuorâirääđi Instagramist já Facebookist. Turnee vuáváámist mij anneep Ijâttes Ijjâ -festivaal ääigi nurrum ideaid nuorâirääđi tooimâ várás.

– Nuorâirääđi ulmen lii lamaš maaŋgâi iivij ääigi fastâdittiđ sämikielâlii já kulttuurmiäldásii nuorâipargo. Nuorâiturnee ääigi mij peessâp servâđ nuorâi juávkun, mutâ meid uápásmuđ kieldâi nuorâipaargon já čuávdiđ oovtâstpargo vááijuvvuođâid, moh láá puáttám oovdân mii oovdeb čielgiittâsâin, iätá nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio

Nuorâirääđi ulmen lii algâttiđ turnee vuáđuld puáttee ive haavâ, mon ääigi nanodeh sämikielâlii nuorâikulttuur, lasetteh oovtâstpargo kieldâ tuáimeiguin já selvâtteh sämikielâlii nuorâikoordinaattor pálkkááttem Sämitiigán. Koordinaattor ovdedičij sämikielâlii ja sämmilâš kulttuurân vuáđuduvvee nuorâipargo juksâmvuođâ sämmilij päikkikuávlu kieldâin ovdâmerkkân nuuvt, ete ovdeduvvoo malli faallâđ päikkikuávlu kieldáid sämikielâlii nuorâipargo uástupalvâlussân.

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
nuorâirääđi saavâjođetteijee
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi
040 610 7905

Miia Ruokojärvi
nuorâirääđi proojeektpargee
miia.ruokojarvi(a)samediggi.fi
040 537 8481

Elli-Marja Hetta
nuorâičällee
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi
050  382 5179

Nuorâirääđi uárnee seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist 11.10.2022 

Nuorâirääđi uárnee Helsigist seminaar sämitiggelaavâ uđâsmitmist. Seminaar teeman lii Säminuorâi puátteevuođâ huksiimin. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo Uccâparlamentist Aalmuglâšinfoost  majebaargâ 11. roovvâdmáánu tijme 8.05–10.00

– Nuorâirääđi haalijd pyehtiđ oovdân sämitiggelaavâ merhâšume säminuoráid sehe faallâđ saje savâstâlmân laavâ uđâsmitmist merideijeiguin, muštâl nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. 

– Tilálâšvuođâst sárnuh maaŋgah olmoošvuoigâdvuođâi äššitobdeeh, kiäiguin lii-uv mávsulâš peessâđ savâstâllâđ säminuorâi olmoošvuoigâdvuođâi já puátteevuođâ uáinust, juátká nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen. 

Tilálâšvuođâst oovdânpyehtih toimâkode iävtuttâsâst iävtuttum uđâsmitmijd, kuleh äššitobdeesahâvuáruid já savâstâleh laavâ uđâsmitmist eromâšávt säminuorâi uáinust. Tilálâšvuođâst lii kähvi- já iiđeedpittákuásuttem.  

Tilálâšvuotâ lii ávus já tom puáhtá čuávvuđ meid káidusin. Tilálâšvuotâ päddejuvvoo. Pääihi alne uásálistem lii uáivildum vuosâsaajeest aalmugovdâsteijeid, ovdâskode pargeid já median. Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo oovtâstpargoost Olmoošvuoigâdvuotâkuávdáin. Aalmuglâšinfo uksâ lekkâs tijme 8.00 já puáđidijn lii torvotärhistem sijjân, kiäh puátih ovdâskode ulguubeln. 

Kuásuttem várás mij táttup almottem uásálistmist 9.10.2022 räi tääbbin. Tilálâšvuođâ puáhtá čuávvuđ káidusin Saijoos Youtube-kanavast.  

Seminaar ohjelm: 

8.05 Kähvi- já iiđeedpittákuásuttem 

8.15 Seminaar lekkâm, Olmoošvuoigâdvuotâkuávdáš, Susan Villa, äššitobdee 

8.20 Nuorâirääđi sahâvuáru, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee 

8.30 Uđâsmittem valmâštâllâmproosees, Yrsa Nyman, riehtiministeriö ráđádâllee virgeolmooš 

8.40 Lahâiävtuttâs siskáldâs, Pirita Näkkäläjärvi, lahânubástus valmâštâllee toimâkode jeessân 

8.50 Oovtviärdásâšvuođâváldálii sahâvuáru, Kristina Stenman 

9.00 Amnesty sahâvuáru, Niina Laajapuro, olmoošvuoigâdvuotâpargo hovdâ 

9.05 Olmoošvuoigâdvuotâlito sahâvuáru, Kaari Mattila, uáivičällee 

9.10 Čuákánkiäsu, Tuomas Aslak Juuso, Sämitige saavâjođetteijee 

9.20 Savâstâllâm 

9.55 Tilálâšvuođâ lopâttem 
 

Uáppáásm nuorâirääđi ciälkkámušân sämitiggelaavâ nubástus valmâštâllee toimâkode smiettâmušâst tääbbin

Lasetiäđuh: 

Anni-Sofia Niittyvuopio 
nuorâirääđi saavâjođetteijee 
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi 
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta 
nuorâičällee 
elli-marja.hetta(a)samediggi.fi 
050 382 5179 

Säminuorâi taaiđâtábáhtus puátuseh – takkâ uásálisteid

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejui 14.-15.9.2022 Anarist. Tábáhtusâst mij ooinijm 17 oovdânpyehtimid kuulmâ sierâ sämikielân. Uárnejeijeeh kijtteh orniistâlmáid uásálisteid, tuámárijd já jođetteijeid sehe puohâid, kiäh uásálistii tábáhtusân.

Tábáhtusâst lijjii kulmâ šlaajâ: muusik, tivtâstem sehe kirjálâš tivtâstem já muusik. Tábáhtusâst lijjii meid kulmâ aheluoka: vuálá 10-ihásiih, vuálá 16-ihásiih já 16–20-ihásiih. Jyehi šlaajâst já rááiđust palhâšii tuámárij valjim oovdânpyehtimijd. Vaidâlitteht kirjálij tuojij puátusijd mij ep paste vala almostittiđ já tieđettep puátusijn nuuvt jotelávt ko máhđulâš.

Palhâšum oovdânpyehtimij rähteeh peesih jieijâs saje mield valjiđ 50–200 euro palhâšume Duodji Shopist tâi Siida Shopist. Uárnejeijeeh láá ohtâvuođâst palhâšum ulmuid puáttee oho ääigi.

 

Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst palhâšum oovdânpyehtimeh

Vuálá 10-ihásiih

Muusik

  1. Suga suga su Ucjuuvâst
  2. Vulge go ohcat Kärigâsnjaargâst
  3. Árvedávgi Kärigâsnjaargâst

Tivtâstem

  1. Soorkõõzz tueʹlesveärr Čevetjäävrist

 

Vuálá 16-ihásiih

Muusik

  1. Goaskinvieljja já Vuolgge mu mielde Bassivárrái Avelist
  2. Mii tät lij? Čevetjäävrist
  3. Dovdameahtumii Ucjuuvâst

Kunneemainâšumeh

Čáži lávlla, Mikkel Korhonen Ruávinjaargâst

Vuoibme-luohti Vuáčust

Tivtâstem

  1. Äigi lij kullum, Emma Gahmberg Avelist
  2. Guovssahasaid lávlu Hettaast
  3. Mu ruoktu lea mu váimmus Käresavonist

Kunneemainâšume Eanodaga rievssahat Hettaast

 

16-20-ihásiih

Muusik

Sealggát Beaivvášii – Ado (sámegielat cover), Jesse Ruokolainen Ucjuuvâst

 

Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Petter Morottaja, Aimo Aikio já Janita Känsälä taaiđâtábáhtus tuámárin

Kirječällee Petter Morottaja, musikkár Aimo Aikio já lávloo Janita Känsälä tuáimih tuámárin Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst 15.9.2022. Tábáhtusâst láávdást Ailu Valle.

Mij vyerdip Säminuorâi taaiđâtábáhtusân paijeel 300 pärnid já nuorâd pirrâ eennâm já uáinip tábáhtusâst 18 oovdânpyehtimid. Toos lasseen vyerdip čuávvoid taaiđâtábáhtus almolii Youtube-streamvuolgâttâsân, mon liiŋkâ jyehip taaiđâtábáhtus sosiaallii mediast.

Tábáhtus jođettuvvoo kuulmâ sämikielân. Jođetteijen tuáimih anarâškielân Ainomaija Mäenpää, nuorttâlâškielân Johannes Porsanger já tavesämikielân Xia Torikka.

 

Ohjelm tuorástáh 15.9.2022

10.00 Taaiđâtábáhtus álgá
12–13.30 Purâdem, rääđi čokkâneh
14.00 Konsert
15.30 Pááikán vyelgim

 

Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Sämmilâštiätu máttááttâssuárgán škovlim 28.9.2022

Tiettih-uv tun, ete paijeel 70% sämipárnáin já -nuorâin áásá sämmilij päikkikuávlu ulguubeln, já sist tuš suulân 15% uáppá sämikielâ?

Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh uárnee oovtâstpargoost Sämitiggijn, Sämitige nuorâirađđijn, Sämitige koordinistem já Ucjuv kieldâ haldâšem káidusmáttááttâs piiloothavváin sehe Nuorâi akatemiain Sämmilâštiätu máttááttâssuárgán škovlim. Škovliimist fäälih sämmilâštiäđu máttááttâs uárnejeijeid já máttááttâssyergi tuáimeid. Škovlim lii kyevti uásist.

Vuossâmuu uásist kieđâvuššojeh sämmilâšuáppei kielâliih já eres vuoigâdvuođah škoovlâin sehe maht sämmilâštiäđu lasseetmáin puáhtá vaiguttiđ tai vuoigâdvuođâi olášumán. Siämmást eelih čoođâ, ete maht škoovlah pyehtih anneeđ ävkkin sämmilâštiäđu máttááttâsâst. Uási lii uáivildum máttááttâs uárnejeijeid sehe škoovlâi pargoviehân, tego škovlâjotteemstivrejeijeid, máttáátteijeid, koordinaattorijd, rehtoráid já hovdáid.

Nubbe uási lii pedagogisâš já tot lii čuosâttum škovlâjotteemstivrejeijeid já máttáátteijeid. Uásist adeleh keevâtlijd oonâid sämmilâštiäđu pyehtimân uássin puohâi máttááttâs já eelih čoođâ Dihtosis -vyehikoortâid sehe eres piergâsijd sämmilâštiäđu máttátmân.

 

Luuvâ lase já almottât tääbbin

 

Ohjelm:

12.00 Škovlim lekkâm

12.05 Sämmilâš ohtsâškodde – mii tot lii, já kost?, Ulla Aikio-Puoskari, škovlimčällee, Sämitigge

12.35 Sämikielah Suomâst já škoovlah sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášutten, Anne-Kirste Aikio, kielâtorvočällee, Sämitigge

13.00 Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ puátteevuođâ huksiimin, Hanna Helander, proojeekthovdâ, Ucjuv kieldâ já Arla Magga, hahâkoordinaattor, Sämitigge

13.20 Sämmilâštiätu puohháid, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee

13.30 Savâstâllâm já koččâmušah

 

13.45 Puddâ

 

14.15 Nube uási lekkâm

14.20 Nuor.fi siijđoi anneem ävkkin máttááttâsâst sehe nuorâirääđi tiervuođah, Anni-Sofia Niittyvuopio, nuorâirääđi saavâjođetteijee

14.30 Oktavuohta.com siijđoi anneem ävkkin máttááttâsâst, Ulla Aikio-Puoskari

14.40 Kulttuurij škovlâ -haavâ oovdânpyehtim, Maria Aikio, hahâkoordinaattor

14.50 Dihtosis -vyehikoortâi anneem ävkkin máttááttâsâst, Maria Aikio

15.50 Loppâsavâstâllâm

 

Eres tiäđuh:

Tábáhtus ij vyerkkejuu.

 

Lasetiäđuh almottâtmist já tábáhtus keevâtlijn ornimijn:

Marketta Enbuska, puh. +358 295 017 380, Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh

Lasetiäđuh tábáhtusâst:

Satu Pieski, puh. +358 295 017 366, Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh

 

Šleđgâpostâčujottâsah häämist ovdânommâ.suhânommâ@avi.fi

Almottâttâm Säminuorâi taaiđâtábáhtusân nohá 26.8.2022

Almottâttâm Säminuorâi taaiđâtábáhtusân nohá 26.8.2022. Mušte almottâttâđ majemuštáá meripeeivi! Huámmáš, ete uásálistem viermitábáhtusân já uásálistem video häämist kalga almottiđ sierâ luámáttuvváin.

Kirjáliih tyejeh toimâttuvvojeh 1.9.2022 räi.

Taaiđâtábáhtus lii ávus puoh säminuoráid, ige uásálistem taarbâš tábáhtuđ škoovlâ peht.

 

Tiädáttâs almottâttâm älgimist já ábáhtus ohjelm

Tábáhtus njuolgádusah

 

Liŋkkâ škoovlâi almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/7FED747726221A86

Liŋkkâ oovdânpyehtimij almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/8BB3FCFA752F1EB7

Kirjálii tyeje toimâttem: https://link.webropolsurveys.com/S/C6A60E3E7520595A

 

Lasetiäđuh:
Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

Almottâttâm Säminuorâi taaiđâtábáhtusân lekkum – ohjelm almostittum

Säminuorâi taaiđâtábáhtusân puáhtá almottâttâđ 1.8.-26.8.2022 koskâsii ääigi Webropol -ohjelm peht (liiŋkah vyelni). Huámmáš, ete uásálistem tábáhtusân sehe lávdástem já kirjálii tyeje toimâttem almottuvvojeh sierâ luámáttuvváin. Puoh uásálisteeh kalgeh tevdiđ almos almottâttâmluámáttuv – meid sij, kiäh iä uásálist lávdástmáin tâi kirjálijn tuojijn.

Säminuorâi  taaiđâtábáhtus  uárnejuvvoo  čohčuv 14.-15.9.2022  Anarist,  Sämikulttuurkuávdáš  Sajosist.

Tábáhtus váldušlaaijân láá muusikjá tiivtah. Šlaajáid uásálistoo jo-uv láávdástmáin tâi toimâtmáin jieš rahtum tâi čallum muusikpitá tâi tiivtâ. Muusik- já tihtâláávdástmeh já kirjáliih tyejeh árvuštâllojeh sierâ jieijâs aherááiđuin.

Sämitigge máksá uásálistei maađhijd já táárbu mield ijâstâllâm.

 

Liŋkkâ škoovlâi almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/7FED747726221A86
Liŋkkâ oovdânpyehtimij almottâtmân: https://link.webropolsurveys.com/S/8BB3FCFA752F1EB7
Kirjálii tyeje toimâttem: https://link.webropolsurveys.com/S/C6A60E3E7520595A

 

Ohjelm:

Koskokko 14.9.

14 Soundcheck ohjelm mield
Âlmottâttâm
15-18.30 Purâdem já pargopáájáh
19 Ijâstâllâmpááikán
20 Eehidpittá

Tuorâstâh 15.9.

8-9 Iiđeedpittá
9.30-12 Taaiđâtábáhtus álgá
12-13.30 Purâdem, rääđi čokkâneh
14.30 Konsert
15.30 Pááikán vyelgim

 

Lasetiäđuh:

Anni-Sofia Niittyvuopio
anni-sofia.niittyvuopi(a)samediggi.fi
010 839 3142 / +358 (0)40 610 7905

www.saamelaisnuortentaidetapahtuma.com
Facebook: Saamelaisnuorten taidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
#taaiđâtábáhtus #čeäppvuõđpeeiv #dáiddadáhpáhus #sntaidetapahtuma