Sämitige nuorâičällen Elli-Marja Hetta

Šoddâdemtiettui maister Elli-Marja Hetta nomâttui Sämitige nuorâičällee viirgán. Sämitige stivrâ meridij nomâttâsâst čuákkimistis kesimáánu 11. peeivi 2020.

Vuáččulâš Elli-Marja Hetta lii čođâldittám šoddâdemtiettui maister uápuid, já sun lii lamaš nuorâičällee virgesajasâžžân 1,5 ive. Nuorâičällee tuáimá nuorâirääđi oovdânpyehten já čällen já suu paargon kulá ei. valmâštâllâđ säminuorâi elimân já pyereestvajemân kullee aašijd, ovdediđ säämilâš nuorâipargo oovtâst säminuorâiguin já orniđ säminuorâi konferens.

– Muu mielâst lii suotâs, ete säminuorah pyehtih maccâđ uápui maŋa já uážžuđ pargo sämikuávlust sehe porgâđ pargoid sämisiärvus oovdân. Mun lam ovdil lamaš nuorâirääđi jeessân já muu virgesajasâšvuođâ ääigi lii lamaš suámi huámášiđ, maht nuorâirääđi toimâ lii ovdedum om. haavâi peht. Ohtâ tehálumosijn nuorâičällee pargoin lii nanodiđ säminuorâi uásálistem eres taavijn já mun vááldám pargo iloin vuástá, muštâl Elli-Marja Hetta valjim maŋa.

Sämitige čuávuvâš čuákkim tuálloo káidusohtâvuođâiguin

Sämitige čuákkim 2/2020 tuálloo 26.6.2020 tme 12 rääjist káidusčuákkimin. Čuákkim puáhtá čuávvuđ live stream vuolgâttâs peht čujottâsâst www.samediggi.fi/live. Njuolgâvuolgâttâsâst puáhtá kuldâliđ meid tulkkum.

– Sämitige stivrâ lii meridâm orniđ čuákkim káidusohtâvuođâiguin koronapandemia tovâttem tile tiet. Veik tááláá raijiittâsâi mield enâmustáá 50 ulmuuu čuákkimijd puáhtá jo orniđ, mij lep meridâm orniđ káidusčuákkim, vâi pyehtip orniđ čuákkim nuuvt koronatorvolávt ko máhđulâš, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Tievâsčuákkimist kieđâvuššoo ive 2019 ruttâtuálulopâttem já toimâčielgiittâs, oovdânpyehtim sämmilâš kulttuurmeriruttân ive 2022, oovdânpyehtim sämikielâlii arâšoddâdempalvâlusâi tuurvâstmân já oovdedmân ive 2022, oovdânpyehtim sämikielâlii oppâmateriaal vaalmâštmân ive 2022, oovdânpyehtim sämmilij sosiaal- ja tiervâsvuotâpalvâlusâi tuurvâstmân ive 2022 já tave-eennâmlâš sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáš Säämi Kielâkäldee ravvuuh.

Lasseen stivrâ toolâi vuolgâttâssavâstâllâm sämmilij šoŋŋâdâhpolitiik oovdedmist sehe savâstâlâi tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees ovdánmist já meridij jotkâtooimâin. Stivrâ tieđeet tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees čuávuváin tooimâin, ko tot lii äigikyevdilis.

Lasetiäđuh:

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijei koijâdâllâmtijme juávkkuchatist

Nuorâirääđi uárnee vuossâmuu keerdi historjást saavâjođetteijei koijâdâllâmtijme, kost nuorah jieijah láá koijâdâllen. Sämitige saavâjođetteijeeh Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto já Leo Aikio ilosmii, ko finnejii povdiittâs. -Lii suotâs finniđ tággáár máhđulâšvuođâ peessâđ savâstâllâđ njuolgist säminuorâiguin uđđâlágán kanava peht, sij kommentistii puáttee tábáhtus.

Juávkkuchat uárnejuvvoo 9.6.2020 tme 18-19 kuulmâ sämikielân. -Nuorah láá ovdâkovveen maaŋgâsämikielâlâšvuođâst ovdâmerkkân säminuorâi taaiđâtábáhtus já Sukkâršooki peht. Lii pyeri, ete säminuorah hästih mii addiđ já toimâđ puoh sämikielâiguin ruokkâdávt, saavâjođetteijeeh pahudeh. Juávkkuchat lii www.nuor.fi -siijđoi TUU SIÄRVUS -uásist já nettisiijđoi puoh kielâversioin ovdâsiijđon puátá liŋkkâ, mii joođeet chat-sajan.

Nuor.fi siijđoh láá ovdedum uássin DigiÁrran haavâ, mon ulmen lii ovdediđ sämikielâlii, säminuoráid uáivildum tiätu- já ravvimpalvâlus já digitaallii nuorâipargo. Haavâ ruttâdeh Laapi kuávluhaldâttâhvirgádâh, nuorâirääđi já Sämitige oppâmateriaaltoimâttâh.

Lasetiäđuh:

saavâjođettejjee Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 594 5060, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođette Anni Koivisto, puh. 040 594 5060, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II värisaavâjođette Leo Aikio, puh. 040 594 5060, leo.aikio(at)samediggi.fi

vs. nuorâičälleeElli-Marja Hetta, puh. 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Maht väldiđ huámmášumán sämmilij aalmugpeeivi?

Nuorâirääđi Dihtosis-haahâ oovtâstpargoost Nuorâi Akatemiain fáálá aalmugpiäiván čuávuváid materiaalijd. Mii materiaal vievâst tun puávtáh viettiđ juhlepeeivi uáppáásmáin já vuájumáin sämikulttuurân.

Sukellus saamelaiskulttuuriin-moobiilspellâ

Seppo-spellâvuáđust spellâmnáál sämifáádáid siskeldeijee moobiilspellâ lii čuosâttum paješkoovlâ lasseen nube tääsi uáppeid. Spellâ iššeed uáppeid pirrâ Suomâ oppâđ já iberdiđ sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist já tot kieđâvuš ei. sämmilij historjá, tááláá ääigi almonijd já ulmuid, sämimááccuh, kulttuurlii omâstem sehe ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Seppo-moobiilspeelâ ulme lii movtijdittiđ šoddâdeijeid, máttáátteijeid já välmejeijeid máttááttiđ párnáid já nuoráid sämmilijn já sämikulttuurist. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já vuáijoo hárjuttâsâid. Speelâ peht movtijditeh nuorâid toimâđ jieš já hammiđ fáádást jieijâs uáivilijd sehe savâstâllâđ tain oovtâst eres nuorâiguin. Mávsuttes speelâ puáhtá tiiláđ Nuorâi Akatemia nettisiijđoin: https://www.nuortenakatemia.fi/opettajalle/ 

Škovlâkolliistâlmeh:

Paješkovláid čuosâttum pargopáájáh jođetteh nuorâid suogârdâllâđ sämmilâšvuođâ sierâ uáinui peht. Pargopáájáh fäälih fakta já ideaid já tain nuorah peesih savâstâllâđ fáádást toimâlij hárjuttâsâi vievâst. Pargopáájástivrejeijeeh láá fáádán škuávlejum sämmiliih nuorah. Škovlâkolliistâllâm lii mávsuttem. Tiiláá škovlâkolliistâllâm: http://www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Pištem: 75 tâi 90 min
Čuosâttâhjuávkku: paješkoovlah
Škovlâkolliistâllâmkuávluh: uáivikaavpugkuávlu, Turku, Tampere, Oulu, Jyväskylä sehe Ruávinjargâ já tai aldakuávluh.

Dihtosis-vyehikorttâpakkâ

Dihtosis-vyehikorttâpakkâ, mon vievâst máttáátteijee tâi stivrejeijee puáhtá jieš keessiđ sämifáádá miäldásii pargopáájá tâi oppâtijme nuorâiguin. Hárjuttâsah láá čuosâttum paješkoovlâi lasseen vyeliškoovlâ alemuid luokkaid sehe nube tääsi oppâlájádâssáid. Paakâ finnee pdf-version internetist tâi puáhtá meid tiiláđ nuuvtá liiŋkâ peht.  Pakkâ lii finnimnáál suomâkielân já ruotâkielân.  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/dihtosis-oppimateriaalit-saamelaisuuden-kasittelyyn/

Iiđeedlekkâm

Sämifáádá miäldásâš tiätukišto-iiđeedlekkâm, mon puáhtá kevttiđ teeman ráhtádâtmist eromâšávt sämmilij aalmugpeeivi (6.2.) juhlomân  https://www.nuortenakatemia.fi/oppimateriaalit/aamunavaus-saamelaisuudesta/

 

Pyeri sämmilij aalmugpeivi puohháid!

Säämi aalmugpeivi 6.2.

Sämitigge uárnee ávus uuvsâi peeivi Aanaar Sajosist säämi aalmugpeeivi 6.2.2020 tme 11-15. Puáđi uápásmuđ Sämitige tooimân!

Sämitige almos toimâttâh, škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh já sämikielâ toimâttâh  oovdânpyehtih toimâidis Sajosist. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi já Saijoos raavâdviäsu Čaijust puáhtá uástiđ aalmugpeeivi peivimáállás.

Säämi aalmugpeeivi 6.2. ohjelm Anarist

Tiervâpuáttim puohháid!

tijme 7.00 rääjist
Yle Säämi vuolgât sämikielâlâš radiovuolgâttâs kuulmâ sämikielâin.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Sämiliipu pajedem já Säämi suuvâ laavlâ, SIIDA

9-17 Siijdâ čáitálduvváid lii nuuvtá siisâpeessâm ubâ peeivi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Anaar škoovlâ sämiluokah lávluh, čaittâleh já tánssájeh
• Oovtâst lávlum já muusik, Säämi párnáikulttuurkuávdáš Máánu
• Filmâ, Säämi máttááttâskuávdáš

10.30-13 Aalmugpeeivi peivipurrâmuš, SERVIKODDETÁÁLU, Sámi Soster rs ja Aanaar servikodde

11-15 SAJOS
• Sämitige ávus uuvsah. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi.
• Sämiarkkâduv ávus uuvsah

12 ”Njuuvčâ suájáiguin – Čällee Yrjö Kokko luodâi alne”, Yrjö-Kokko -servi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uuđâsm 2020-2022, SIIDA auditoriost

12.30 Siäiluttiđ Säämi äärbi, pop up -čáitálduv lehâstem, SIIDA pajeviäskárist

13- Pispemessu, Aanaar kirkko, Aanaar servikodde
Meesu maŋa kirkkokäähvih, Aanaar servikoddetáálu, SámiSoster rs já Aanaar servikodde

18 Elleekove-eehid, SAJOS
Elleekove-eehid uárnejuvvoo ovtâspargoost Sämitaiđuu toorjâseervi Visuálaš Sápmi -Leader havváin.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi/ Suomâ
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Säämi/ Suomâ
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Säämi / Taažâ
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Säämi / Suomâ
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Säämi / Taažâ
  • Bántafáŋga 2019, 4 min, Ingá Márjá Sarre, Säämi / Taažâ
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Säämi / Suomâ
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12 min, Heli Valkama, Säämi / Suomâ
  • Giitu giitu 2019, 6 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ
  • Sámás muinna 2019, 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi / Suomâ
  • Fanas Jovnna 2019, 9 min, Sakari Maliniemi, Säämi / Suomâ
  • Ribadit 2019, 10 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ

   

      

 

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Vuáju sämikulttuurân moobiilspeelâ peht

Nuorâirääđi almostit oovtâst Nuorâi Akatemiain Sukellus saamelaiskulttuuriin –moobiilspeelâ. Speelâ vievâst viggeh lasettiđ tiäđuid sämikulttuurist sierâ uáinui peht.

Seppo-spellâvuáđust spellâmnáál sämifáádáid siskeldeijee moobiilspellâ lii čuosâttum paješkoovlâ lasseen nube tääsi uáppeid. Spellâ iššeed uáppeid pirrâ Suomâ oppâđ já iberdiđ sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist já tot kieđâvuš ei. sämmilij historjá, tááláá ääigi almonijd já ulmuid, sämimááccuh, kulttuurlii omâstem sehe ärbivuáválijd iäláttâsâid.

Seppo-moobiilspeelâ ulme lii movtijdittiđ šoddâdeijeid, máttáátteijeid já välmejeijeid máttááttiđ párnáid já nuoráid sämmilijn já sämikulttuurist. Spellâ ana sistees vuáđutiäđu sämmilijn sehe heiviitteijee já vuáijoo hárjuttâsâid. Speelâ peht movtijditeh nuorâid toimâđ jieš já hammiđ fáádást jieijâs uáivilijd sehe savâstâllâđ tain oovtâst eres nuorâiguin.

“Seppo-speelâ vuáváámân láá váldám fáárun säminuorâid ovdâmerkkân pargopaajijn. Nuorah láá vaiguttâm speelâ vuáháduvâi valjiimân sehe speelâ teemaid já fáádáid. Spellâ almostittoo mudágávt ovdil Sämmilij aalmugpeeivi 6.2. já tot lii šiev vyehi uápásmuđ já vuáijuđ sämikulttuurân oovtâst haavâ eres materiaalijguin ”, muštâl vs. nuorâičällee Elli-Marja Hetta speelâst.

Mávsuttes speelâ puáhtá tiiláđ Nuorâi Akatemia nettisiijđoin

Dihtosis- tiätupakkeet sämmilijn

 

Dihtosis -haahâ lii Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ, mon ulmen lii lasettiđ válduaalmugân kullee nuorâi tiäđuid sämmilijn. Tiäđu já haavâ materiaalij vievâst viggeh pajediđ sämmilijd já sämikulttuur uássin nuorâi argâtiäđu. Fáádá movtijdittee kieđâvuššâm iästá siämmást sämipárnáid já -nuoráid čyeccee olgoštem, já naanood sämikuávlu ulguubeln ässee säminuorâi identiteet.  Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Lase Dihtosis -haavâst

 

Lasetiäđuh:

Vs. nuorâičällee, Sämitigge, Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Proojeektkoordinaattor, Nuorâi Akatemia, Ulla Saalasti. 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân sämitige nuorâirááđán 2020-2021

Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum nuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Sämikielâ táiđu lii tuáivuttettee. Valjiimist nuávditteh meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh.

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Toos lasseen rááđán väljejuvvojeh vittâ pisovâš äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe valjiidijn 15–17-ihásiih. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17- ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâidiskuin puáhtá vuolgâttiđ 1.12.2019 räi šleđgâpostáin nuorâičällei čujottâsân elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi
Sajos, 998700 Aanaar

Tun puávtáh tevdiđ meiddei uuccâmluámáttuv.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid.

Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Nuoráid čuosâttum seksuaalvuođâ sänikirje jurgâlum kuulmâ sämikielân

Väestöliitto nuoráid čuosâttum seksuaalvuođâ sänikirje lii jurgâlum tavesämi-, anarâš- já nuorttâlâškielân já almostittum Sämitige nuorâirääđi tooimâst.

Seksuaalvuotâ lii ohtâ tehálâš ulmuu ovdánem uási. Seksuaalvuotân lohtâseijee ääših láá lamaš tabu eromâšávt sämmilâšsiärváduvâst. Tain lii puáhtám leđe vaigâd sárnuđ, ige uđđâ fáádán lohtâseijee saanijd lah veltihánnáá lamaš sämikielâlâš vaastâ. Sänikiirjij vievâst mij ruokâsmittep säminuorâid kevttiđ jieijâs eenikielâs. Sänikiirjij jurgâlmist láá meid smiettâm sämikielâlii seksuaalčuovviittâs táárbuid.

”Sänikirje valmâštum láá vuárdám já lii suotâs, ete mij pyehtip almostittiđ taid eidu OA algâaalmugkielâi ive. Mij tuáivup, ete seksuaalvuođâ sänikirje juáhhoo vijđáht já váldoo ruokkâdávt anon. Ulmen lii meid, ete seksuaalvuođâst puáhtá sárnuđ älkkeebeht, ko toos láá säänih jieijâs kielâst”, illood nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Ánte Veijola.

Nuorâirääđi jeessân Niila Rahko lii suogârdâllâm Väestöliitto blogist sämikielâlii seksuaalsänikirje merhâšume.  ”Mij tarbâšep seksuaalvuođâ kovvejeijee saanijd sämikielân. Sánádâh tuárju sämikielâ oppâm – kielâhân lii laasâ kulttuurân. Säminuorah tarbâšeh jieijâs sänikirje seksuaalsánádâhân, tastko tiäđu finnim jieijâs kielân lii merhâšittee. Säänih adeleh niävu olgospyehtiđ jieijâs tiervâs vuovvijn, já tondiet sämikielâlâš seksuaalvuođâ sänikirje lii merhâšittee já käibidum lase. Sämikielâlâš seksuaalvuođâ sänikirje fáálá meid rävisulmuid vuovijd pajediđ aašijd oovdân jieijâs párnáiguin”, smiättá Rahko.

Sänikiirjij jurgâlmân kullui ennuv terminologiapargo, tastko puoh sänikirjeest orroo säänih iä lah vala kiävtust tâi normâdum.  Sänikiirjij jurgâlusah láá šoddâm korrâ pargo puáđusin iivij 2018 já 2019 ääigi. Jurgâlempargoost porgui ennuv oovtâstpargo Säämi Kielâkäldein.

“Mun lam eromâš tuđâvâš, ete finnip nuorttâlâškielân uđđâ seksuaalsánáduv. Säänih láá lamaš ovdil uccáá, mondiet jo tuše jurgâlem lii lamaš hástulâš. Hástulâšvuođâst muštâl jo tot, ete kieđâvuššâmnáál säniliiston pottii ohtsis 441 säännid, maid mij lep nuorttâlâškielâ kielâjuáhus čuákkimijn kieđâvuššâm. Seksuaalvuotân lohtâseijee aašijn iä lah ovdil savâstâllâm já tot oinui meid keevâtlii kielâpargoost: jurgâlusah láá lamaš väädis kavnâđ já ennuv láá kevttum njuolgâ lovnâsäänih. Motomáid saanijd láá lamaš ennuv muulsâiävtuh, moi uccâ merhâšumeiäruin mij lep uuccâm tiäđu.” muštâl nuorttâlâškielâ kielâpargee Mervi Semenoff  sänikiirjij jurgâlemprosesist.

Jo paijeel 10 ihheed tassaaš Väestöliitto huámmášij, ete nuorah koijâdeh ennuv seksuaalvuotân já seeksin lohtâseijee saanijd, tuáváduvâid já miäruštâlmijd. Sänikirje vievâst halijdii čielgâsmittiđ seksuaalvuotân lohtâseijee teermijd, vâi fáádást ličij älkkeb sárnuđ. Ton vievâst halijdii vaiguttiđ toos, ete nuorah finnejeh hiäivulii tiäđu, mii jieijâs peeleest rikkoo seksuaalvuotân lohtâseijee tabuid já oskomušâid. Seksuaalvuotân lohtâseijee tuáváduvah já miäruštâlmeh láá ennuv já lase šadda ohtânmaanoost. Tondiet lii tehálâš uđâsmittiđ sänikirje hiäivulijn kooskâin, muštâl Väestöliitto äššitobdee Sari Hälinen.

Uáppáásm seksuaalvuođâ sänikiirján suomâkielân, tavesämikielân, anarâškielânnuorttâlâškielân.

Nuorâirääđi jeessân Niila Rahko lii čáállám Väestöliitto blogin jurduidis seksuaalvuođâ sänikiirjijn. Luuvâ lase https://vaestoliitonblogi.com/2019/09/30/saamenkielinen-seksuaalisana-lisaa-hyvinvointia-ja-tietoisuutta/

Lasetiäđuh

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Väestöliitto, äššitobdee Sari Hälinen, 050 302 5935, sari.halinen(at)vaestoliitto.fi

 

     

Sämikielâliih nuorâi tiätu- já ravvimsiijđoh lekkâseh

Siijđoid, moh almostuveh kuulmâ sämikielân já suomâkielân, lii pyevtittâm Sämitige nuorâirääđi.

”Mij ilodep, ete peessâp säämi kielâoho kunnen lekkâđ uđđâ siijđoid. Mij siijđoin tun kaavnah eereeb iärásij tiäđu nuorâirääđist já ton tooimâst,  säminuorâi tiätu- já ravvimpalvâlusâid já videoblogijd. Maŋeláá tun peesah meid čäälliđ  savâstâllâmfoorumân”, muštâl nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen.

Siijđoi siskáldâsah láá čuosâttum eromâšávt säminuoráid. Toos lasseen siijđoin láá meid tiäđuh almolávt puohháid ovdâmerkkân Dihtosis- tiätupakkeet häämist. Siijđoi teema lii siärvuslâšvuotâ. “Mij halijdep, ete taah siijđoh láá puoh säminuorâi várás, mon peri kuávlust sij ääsih. Mij tuáivuttep säminuorâid tiervâpuáttim uásálistiđ meid siskáldâs pyevtitmân teevstâi, kuuvij já videoi peht”, Risten Mustonen muštâl.

Nuorâi tiätu- ja ravvimpargo lii estâdeijee nuorâipargo, mii fáálá tiäđu, stivrim já ravvim sierâlágán nuorâi elimân lohtâseijee koččâmušâin já tilálâšvuođâin. Pargohaamijn tuárjuh nuorâi šoddâm, jiečânâssân šoddâm já pyereestvaijeem já toh vuáđuduveh nuorâi tiäđu já torjuu tárboid.

Siijđo uássin láá meid nuorâirääđi uđâsmittum siijđoh. Siijđoin tun pasteh uápásmuđ nuorâirääđi tooimân já čuávvuđ, ete maggaar toimâ rääđist lii tääl já puátteevuođâst. Siijđoh lekkâseh koskoho 23.10. čujottâsâst www.nuor.fi.

Tiätu- já ravvimsiijđoh ovdeduvvojeh ohtânmaanoost. Mij väldip vuástá ideaid siskáldâsân. Jis tust láá ideah siijđoi siskáldâsâst, te vääldi ohtâvuođâ mii hahâpargei.

Siijđoh láá uási DigiÁrran-haavâ, mii lii nuorâirääđi já Kuávluhaldâttâhvirgáduv oovtâstpargo.

Lasetiäđuh:

Kati Eriksen
DigiÁrran-haahâ
Sämitigge
kati.eriksen(at)samediggi.fi

Sämikielâlii nuorâi astoäigitooimân lii tárbu puoh sämikuávlu kieldâin

Sämitige nuorâirääđi De! -haavâst finnejum feerimij vuáđuld sämikielâlii nuorâi astoäigitooimân lii tárbu puoh sämikuávlu kieldâin. Toimâ váátá ruotâsmittem eromâšávt tain tuárispel siijdâin, main ij ovdil lah lamaš maggaargin toimâ nuoráid. Nuorâirääđi haavâ toimâ nuuvâi 30.8.2019.

Haavâst uárnejii ei. nuorâiehidijd, main lâi älkkee puáttiđ sehe lijjii fáárust stuárráábijn tábáhtusâin, tego Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst já Ijâttes ijjâ-festivaalist. Haavâ ääigi uárnejii ohtsis 24 tábáhtus, main láá lamaš ohtsis 945 uásálisted. Tábáhtusâin nuorâid láá ruokâsmittâm kevttiđ sämikielâid uđđâ pirrâsijn já toollâđ ohtâvuođâ kuávlu eres sämikielâláid nuoráid kieldâraajij rasta.

De!-Haavâ ääigi láá vuáđudâm noonâ oovtâstpargoviärmáduv Ucjuv, Aanaar já Suáđigil kuávlui nuorâipargo tuáimeiguin já uásálistám Aanaar kuávlu estee uáiváditteepargo Selvä Peli-tooimân. Haavâ mield nuorâirääđi puovtij uásálistiđ konkreetlávt Selvä Peli-tooimân já vuossâmuu tove Suomâbeln orniđ meid sämikielâlii estee uáiváditteepargo nuoráid. Haavâst láá meid porgâm oovtâstpargo sämiservijguin, tego Sámi Siida ry, Vuáču sämiservi, Nuorttâlâškulttuursiättus, Nuorttâlij sijdâčuákkim já Sámi Duodji ry. Proojeekt lii porgâm oovtâstpargo meid Leader-ruttâdum Youth Activator Network-havváin.  Oovtâstpargo lâi meid sierâ sämitábáhtusâiguin já toi uárnejeijeiguin.

“Haavâ aalgâst mij raahtijm nuoráid čuosâttum webropol-koijâdâllâm orjâlâškielân, anarâškielân, nuorttâlâškielân já suomâkielân. Koijâdâllâm vuáđuld karttijm nuorâi tuoivuid sämikielâlii astoäigitooimâ háárán. Koijâdâlmân pottii 43 vástádâssâd. Toos lasseen mij kollijm Čevejäävri škoovlâst, vâi peesâim kuullâđ nuorttâlâškielâlij nuorâi tuoivuid. Tai vástádâsâi vuáđuld mij olášutškuođijm oovtâstpargoviärmáduvâst nuorâi ideaid väldimáin huámmášumán páihálii kielâtile já resursijd”, muštâl De!-haavâ proojeektpargen porgâm Tuuli Miettunen.

Nuorâirääđi juátká oovtâstpargo sämikuávlu nuorâipargeiguin já Selvä Peli-viärmáduvváin. Nuorâid movtijditeh jiešráđálii tooimâ orniimân tienuuvt, ete fäälih sijjân ovdâmerkkân speelâid já eres materiaal luoikkâsân. Materiaalijd puáhtá puátteevuođâst luoihâttiđ meid servijd, jis toh halijdeh orniđ sämikielâlii tooimâ nuoráid.

“Mij ilodep tast, mon ennuv haahâ lii juksâm nuorâid já mon maaŋgâpiälásii tooimâ mij lep pastam faallâđ já návt toimâidânguin västidiđ nuorâi jieijâs tuoivuid. Haahâ lii čáittám, ete sämikielâlii nuorâipaargon já ton fastâdmân lii stuorrâ tárbu. Nuorâilaavâ 8 § mield nuorâipargo kulá kieldâi pargoid. Haavâ ääigi vuáđudum oovtâstpargoviärmáduvâi peht lii pyeri juátkiđ kieldâiguin tuáimee oovtâstpargo já ovdediđ sämikielâlii nuorâipargo”, nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen paahud.

Haavâ ulmen lii lamaš karttiđ sämmilij päikkikuávlust sehe eres Suomâ kuávluin sämikielâlij astoäigitooimâi táárbu já olášutteid sehe movtijdittiđ sierâ tuáimed pyevtittiđ sämikielâlii nuorâikulttuur. Ohtân tehálâš ulmen lii lamaš sierâ tuáimei viärmádâttâm. Haavâst láá myensteristám sierâlágán astoäigitooimâid Ucjuv, Aanaar já Suáđigil kieldâi kuávlust.

De!-haavâ ruttâdij Leader Pohjoisin Lappi já haavâ olášuttii 1.10.2018-30.8.2019 koskâsii ääigi.

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee Risten Mustonen, risten.mustonen(at)samediggi.fi

Vs. Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sämifáádái miäldásijd škovlâkolliistâlmijd puáhtá tiiláđ luuhâmihán 2019-2020

Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia (Nuorten Akatemia) ohtsâšhaahâ Dihtosis lii škovlim uđđâ škovlâkuosijd mieldi tooimân. Ohtsis 14, puáris já uđđâ, škovlâkyessid joteh tiilámij mield Suomâ škoovlâin. Luuhâmive 2019-2020 škovlâkolliistâlmeh láá čuosâttum paješkovláid já puáhtá tiiláđ ááigán 17.9.2019-31.5.2020.

Sämifáádái miäldásijd škovlâkolliistâlmijd puáhtá tiiláđ uáivikaavpugkuávlun, Tuurkun, Tamperen, Jyväskylän, Oulun, Ruávinjaargân sehe toi aldakuávlun. Kolliistâllâm pištem miärášuvá oppâlájádâs oppâtiijmij kukkoduv mield. Oppâtijme šadda uánihis info-uásist sehe toimâlijn hárjuttâsâin. Tiijmij ääigi uáppeeh peesih vuáijuđ fáádán oovtâst porgâmáin, savâstâlmáin já suogârdâlmáin. Kolliistâlmeh láá oppâlájádâssáid nuuvtá. Škovlâkolliistâllâm tuu oppâlájádâsân tun puávtáh tiiláđ čujottâsâst: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Dihtosis-haahâ lii Sämitige nuorâirääđi já Nuorâi Akatemia ohtsâšhaahâ, mon ulmen lii lasettiđ válduaalmug nuorâi tiäđuid sämmilijn já sämikulttuurist. Haavâ ruttâd Máttááttâs- já kulttuurministeriö.

 

Lasetiäđuh:

Proojeektpargee, Sämitigge, Minna Lehtola 040 650 3620 minna.lehtola(a)samediggi.fi

Proojeektkoordinaattor, Nuorten Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi