Duodjeakademiija vuosttaš álbmotdeaivvadeapmi lágiduvvui Gárasavvonis

Mannan duorastaga 24.9.2019 lágiduvvui Duodjeakademiija vuosttaš álbmotdeaivvadeapmi Gárasavvonis. Álbmotdeaivvadeami ulbmil lei oahpásmuhttit báikkálaš olbmuid Duodjeakademiijai ja ságastallat duoji ovdánahttima dárbbuid. Deaivvadandilálašvuođas ovdanbuvttiiga Sámedikki nubbin várreságadoalli Gáijjot Ántte Issáha Duommá ja Duodjeakademiija koordináhtor Ánte Nils-Duommá Editha Iŋgá.

Ságastallamis bohte ovdan ollu jurdagat ja sávaldagat das ahte mo duoji sáhttá nannet Gárasavvona guovllus. Sávaldagat ledje earret eará ahte Duodjeakademiija lágidivččii duodjeeahkediid, nu ahte duojárat besset deaivvadit. Ságastallamis bohte maid ovdan sávaldagat ahte Gárasavvon guovllus livččii doaibmavistti, gos livčče dárbbašlaš mašiinnat ja reaiddut, maid báikkálaš olbmot beasaše ávkkástallat. Duodjeakademiija čohkkii olbmuin buot dieđuid ja jurdagiid, mat bohte ovdan álbmotdeaivvadeamis, maid sáhttá ávkin atnit prošeavtta loahpalaš hábmemii ja doaimmaid plánemii.

Duodjeakademiija lea dál plánegoahtán čuovvovaš álbmotdeaivvadeami, mii galgá lágiduvvot Heahtás skábmamánu 8. Beaivvi. Lassi dieđut dáhpáhusas almmuhuvvojit dađistaga.

Sámediggi lea ožžon prošektii ruhtadeami Duottar-Lappi Leadera bokte.

Oktavuođa dieđut:

Iŋgá Påve Idivuoma
inga.idivuoma(at)samediggi.fi
tel. +358 40 620 6676

 

 

Sámedikki kulturdoarjagiid ohcan 2020

Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mieđihuvvojit Oahpahus- ja kulturministeriija sámegielat kultuvrra mom. 29.80.52 (sápmelaš kulturmearreruhta) ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii jahkái 2020 čujuhuvvon mearreruđas. Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Sámediggái maŋimustá 31. golggotmánu 2019 d. 16.15 rádjai čujuhusain: info@samediggi.fi,  Sámediggi, Sajos,  99870 Anár. Ohcanskoviid ja lassidieđuid fidne kulturčállis tel. 010 839 3103 ja šleađgapoastta bokte riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Ohcanskovit leat maiddái printemis Sámedikki interneahttasiidduin čujuhusas www.samediggi.fi. Doarjjaohcamušaid sáhttá doaimmahit buktimiin ieš dahje áššealbmá mielde, sáddet šleađgapoastta dahje poastta bokte. Doarjjaohcamušaid sádden dáhpáhuvvá sáddejeaddji ovddasvástádusain.

Govva: Ijahis Idja 2019, Jari Rantapelko

Ohcanskovit

Sáhtát luđet vulobealde pdf-skovi, man sáhttá deavdit. Skovi sáhttá deavdit maid oasis neahttalohkkiin, nugo Chrome dahje Internet Explorer.

Teknihkalaš rávvagat

Bargostipeanda

Searvvi doaibmandoarjja / prošeaktadoarjja

Prošeaktadoarjja

Ruhtageavahančilgehus

Sámetemát skuvlagalledemiid sáhttá diŋgot skuvlajahkái 2019-2020

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia oktasašprošeakta Dihtosis lea skuvlen ođđa skuvlagalledeaddjiid doibmii fárrui. Oktiibuot 14, boares ja ođđa, skuvlagalledeaddji johtet diŋgoma mielde Suoma skuvllaid. Skuvlajagi 2019-2020 skuvlagalledeamit leat dárkkuhuvvon badjeskuvllaide ja daid sáhttá diŋgot áigodahkii 17.9.2019-31.5.2020.

Sámetemát skuvlagalledemiid sáhttá diŋgot oaivegávpotguvlui, Turkui, Tamperei, Jyväskyläi, Oului, Roavvenjárgii sihke daid lagašguovlluide. Galledeami bistu mearrašuvvá oahppolágádusa skuvladiimmuid guhkkodaga mielde. Skuvladiibmu čohkiida oanehis info-oasis sihke hárjehusain doaimma bokte. Diimmuid áigge oahppit besset vuđolabbot oahpásmuvvat temái ovttas bargamin, ságastallamin ja guorahallamin. Galledeamit leat oahppolágádussii nuvttá. Skuvlagalledeami oahppolágádussii sáhttá diŋgot čujuhusas: www.nuortenakatemia.fi/kouluvierailulomakkeet/

Dihtosis-prošeakta lea Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akatemia oktasašprošeakta, man ulbmilin lea lasihit váldoálbmogii gullevaš nuoraid diđolašvuođa sámiin ja sámekultuvrras. Prošeavtta ruhtada Oahpahus- ja kulturministeriija.

 

Lassidieđut:

Prošeaktabargi, Sámediggi, Minna Lehtola 040 650 3620 minna.lehtola(a)samediggi.fi

Prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akatemia, Ulla Saalasti 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Dihtosis – prošeakta geahččala lasihit nuoraid sámediđolašvuođa

Eurohpá rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš kommišuvdna ECRI lea addán Supmii ohpit ávžžuhusaid rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš bargui. Gieskat almmustuvvan raporttas kommišuvdna buvttii ovdan fuola earret eará sámekultuvrra uhcánaš dovdamis Suomas. (Yle 12.9.) Raporttas máinnašuvvo maiddái, ahte sámediđolašvuođa galggašii lasihit skuvllain ja váldoálbmoga gaskavuođas iešguđetlágan kampánjjain.

Sámedikki nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija oktasašprošeakta Dihtosis lea geahččalan iežas bealistis vástidit dán dárbui ja lasihit suopmelaš nuoraid ja oahppolágádusaid diđolašvuođa sámiin. Prošeavtta olis lea ráhkaduvvon metodapáhkka, gos leat olu dieđut, ja man vehkiin oahpaheaddjit sáhttet jođihit sámetemát skuvladiimmuid ieža. Sámedikki nuoraidráđđi ja Nuoraid Akademiija leat skuvlen skuvlagalledeaddjiid, geat leat guossástallan oahppolágádusain miehtá Suoma. Skuvlagalledeaddjit leat sámenuorat.

Oahpahus- ja kulturministeriija ruhtademiin ollašuhtton prošeakta váldui vuostá iluin álgojagis, ja fállojuvvon skuvlagalledeamit várrejuvvojedje visot oatnelanbottas. Erenomáš vuostáiváldin muitala goittotge justa das, maid ECRI:a raportage ovdan buktá: sámediđolašvuohta ii leat doarvái. Oahppamateriálain sápmelašvuođa birra muitaluvvo kánske dušše mottiin cealkagiin. Ovtta skuvlagalledeami áigge nuoraid sámediđolašvuohta sáhttáge lassánit mearkkašahtti láhkai.

Joatkit bargomet Dihtosis – prošeavtta olis stuorra movttain ja čeavláivuođain, muhto sátni “prošeakta” geažida juo dan, ahte jearaldagas ii leat fásta doaibmamálle. Danin livččiige erenomáš dehálaš hukset bissovaš vuogádagaid, ammes mánáid ja nuoraid sámediđolašvuohta leat dušše iešguđetlágan prošeavttaid dahje ovdamearkan skuvlagalledemiid oažžuma veagas. Sámit leat Eurohpá áidna eamiálbmot, man birra suopmelaš skuvlalágádus galggašii sáhttit muitalit ovttaveardásaččat buot suopmelaš nuoraide.

 

Minna Lehtola, prošeaktabargi, Sámedikki nuoraidráđđi,  tel: 010 839 3132, minna.lehtola(at)samediggi.fi

Ulla Saalasti, prošeaktakoordináhtor, Nuoraid Akademiija, tel: 040 567 4203, ulla.saalasti(at)nuortenakatemia.fi

Duodjeakademiija koordináhtorin Ingá Påve Idivuoma

Lásse-Piera-Siivvar-Hartviga Iŋgá dahje Ingá Påve Idivuoma lea eret Porsáŋgguvuonas Norgga beale Sámis, muhto lea maiddái gullevašvuohta Sohpparii, Ruoŧa beale Sápmái, gos su eatni lea eret. Idivuoma orru ja lea náitalan Ruoŧa beale Sámi Gárasavvonii, gos sus leat guokte máná ja isit. Son gearggai master oahpuinis duojis 2017 Sámi allaskuvllas Guovdageainnus, ja lea dan rájes bargan prošeaktajođiheaddjin ja allaskuvlalektorin Sámi allaskuvlla duodjeoahpus.

Idivuoma lea dál álgán koordináhtorin Duodjeakademiija ovddidanprošektii, mii lea ovttasbargodoaibma gaskkal Sámedikki ja Eanodaga gieldda. Bargu álggahuvvui borgemánu 12. beaivvi ja bistá juovlamánu 31. beaivái. Idivuoma bargobáiki lea Gárasavvonis čujuhusas Ruotsintie 50, boares tuolloviesus.

Duodjeakademiija váldoulbmil lea ovddidit ja nannet duoji sajádaga sámi servodagain Suoma beale Sámis.

– Mun illudan sakka álggahit Duodjeakademiija barggu, go beasan bargat iežan jiellat surggiin, namalassii duodjesurgiin ja dan ovdánahttit, dadjá Idivuoma.

Sámediggi lea ožžon prošektii ruhtadeami Duottar-Lappi Leadera bokte.

Oktavuođa dieđut:

Iŋgá Påve Idivuoma
inga.idivuoma(at)samediggi.fi
tel. +358 40 620 6676

 

 

Duodjeakademiija Eanodahkii -ovddidanprošektii ruhtadeapmi Duottar-Lappi Leaderis

Duottar-Lappi Leader lea mieđihan ruhtadeami Duodjeakademiija Eanodahkii -ovddidanprošektii. Duodjeakademiija ulbmilin lea lasihit searvvušlašvuođa sihke nanosmahttit duodjemáhtu Eanodagas ja viidásabbot sámeguovllus. Ovddidanprošeavtta ollašuhtti lea Sámediggi, ovttasbarggus Eanodaga gielddain.

Duodji lea sápmelaččaid ruovttuguovllus vejolaččat nannosepmosit ovdánan aiddo Eanodagas. – Eanodaga sajádat sámeguovllu váibmosis Ruoŧa ja Norgga lávga lagašvuođas mielddisbuktá erenomáš buorre vejolašvuođa nanosmahttit duodjekultuvrra, dadjá Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso ovddidanprošeavtta birra.

– Illudan Eanodaga sápmelaččaid nana duodjemáhtu vuođu ovddas, mainna lunddolaččat lea fámolaš oktavuohta boazodollui. Duodjeakademiija, man lea boahttevuođas ulbmilin ásahit fásta doaibman Sámedikki oktavuhtii, lea buorre ođđalágan doaibma ja álgu ovddosguvlui. Erenomáš duđavaš lean dasa, ahte ulbmilin lea lágidit doaimma Eanodaga Gárasavvonis, joatká Juuso prošeavtta dehálašvuođa birra.

– Báikkálaš movttegis eaktodáhtolaččat leat leamašan aktiivvalaččat válmmaštallamin prošeavtta, mii lea leamašan erenomáš buorre. Prošeakta sihkkarit bohciidahttá buriid álgagiid maiddái boahttevuođas, Eanodaga gieldda ovddidanhoavda Hannu Autto gávnnaha.

Duodji lea davvisámegielat doaba giehtaduodjái ja hábmemii. Dat ii leat dušše konkrehtalaš gieđaiguin duddjon, duodji sisttisdoallá vuoiŋŋalaš árvomáilmmi, vuogi eallit, jurddašit ja čájehit árvvusatnima. Doahpagii ii leat suomagielat vástta.

– Ovddidanprošeavtta lea dárkkuhus álgit geassemánus ja bistit guovvamánu lohppii 2020. Mii ohcat prošektii prošeaktakoordináhtora, geas gávdno buorre duodjedovdamuš ja hállu ovddidit ja nanosmahttit árbevirolaš duddjoma mearkkašumi, roahkasmahttá kulturčálli Riitta Orti-Berg prošeavttas beroštuvvan olbmuid ohcat barggu.

Duodjeakademiija vuođđudeami ulbmilin lea lasihit searvvušlašvuođa sihke nanosmahttit duodjemáhtu Eanodagas ja viidásabbot sámeguovllus. Akademiija vuođđudeamis leat dasa lassin positiivvalaš váikkuhusat sámegillii, sosiálalaš doaimmaide ja sápmelaš kultuvrii. Akademiija doarju buresveadjima ja dahká vejolažžan ođđa bargovejolašvuođaid. Lassin akademiija láhčá ođđa “boares” doaibmavugiid: soga ja bearraša siskkáldas dáiddu sirdima dálááigásaš vugiiguin (dokumenteren, digitaliseren), nanosmahttá identitehta sihke dieđu ja dáiddu sirdáseami sohkabuolvvas nubbái.

Duogáš

Sámedikki doaibmaplánii válgabadjái 2016-2019 lea čállojuvvon, ahte Sámediggi ovddida Duodjeakademiija ovddidanprošeavtta Eanodahkii. Sámediggi lea ožžon prošektii ruhtadeami Duottar-Lappi Leadera bokte. Ovddidanprošeavtta ollašuhtti lea Sámediggi, ovttasbarggus Eanodaga gielddain.

Sámedikki kulturlávdegotti álgágis dollojuvvui Duodjeakademiija ásaheami dihte vuosttaš deaivvadeapmi 9.1.2018, masa oassálaste Sámedikki II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, kulturlávdegotti lahttu ja Sámi Duodji rs ságadoalli Maarit Magga, kulturčálli Riitta Orti-Berg sihke Eanodaga gieldda ovddidanhoavda Hannu Autto ja gulahallan- ja kulturkoordinerejeaddji Heli Nurmi.

Lassedieđut:

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3103

II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso, tuomas.juuso(at)samediggi.fi, tel. 040 187 1331

 

Sámediggi almmuha ohcanláhkái Duodjeakademiija Eanodahkii ovddidanprošeavtta prošeaktakoordináhtora doaimma »

Govva: Gáijon Issáha Ánne / Anni Näkkäläjärvi 

 

Sámediggi almmuha ohcanláhkái Duodjeakademiija Eanodahkii ovddidanprošeavtta prošeaktakoordináhtora doaimma

Sámediggi almmuha ohcanláhkái mearreáigásaš prošeaktakoordináhtora doaimma. Bargu álgá 17.6.2019 dahje soahpamuša mielde ja bistá 29.2.2020 rádjái. Prošeaktakoordináhtora bargguide gullá ee. vástidit prošeavttas, koordineret dáhpáhusaid ja ollašuhttit prošeavtta doaibmaplána. Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea doaimma eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda nana máhtu duojis, buorre hálddahuslaš bargguid dovdamuša sihke buriid ovttasbargo- ja vuorrováikkuhandáidduid. Bálká mearrašuvvá Suoma Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VI/II mielde (vuođđobálká 2 625,08 euro/mb) Vuođđobálká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargovásáhusa mielde vásáhuslasit. Prošeaktakoordináhtora doaibma lea Eanodaga gielddas.

Ohcamušaid oktan čuvvosiiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 23.5.2019 dmu. 16.00 rádjái čujuhusain info@samediggi.fi. Lassedieđuid barggus addá kulturčálli Riitta Orti-Berg tel. 010 839 3103 / riitta.orti-berg(at)samediggi.fi. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

 

Bures boahtin ságastallat sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis Anárii

Oassin Lappi turismastrategiija ráhkadeapmái gullevaš guovllu galledemiid Lappi lihttu lágida Sámedikkiin 8.5.2019 dilálašvuođa, gosa bovdet ságastallat sámeturismma ja turismma, mii dáhpáhuvvá sámiid ruovttuguovllus, dárbbuin ja oidnosiin. Dán bargobáji ulbmilin lea gávdnat sámeturismii ja sámiid ruovttuguvlui guoski turismii laktáseaddji ideaid ja oainnuid merken várás Lappi turismastrategiijai.

Lappi turismastrategiija ovdanbuktá turismma ovddideami guovddáš deattuhusaid ja stivre almmolaš doarjaga. Turismastrategiija linnjáda maiddái doaibmabijuid, maiguin turismma lassáneami ođđa vejolašvuođaide sáhttá darvánit beaktilit, muhto gudnejahttimiin suvdilis ovdáneami prinsihpaid. Sámeturismma ovddideapmi oktasašbarggus ja vásttolaččat lea dehálaš buot oassebeliide.

Dilálašvuohta lágiduvvo 8.5.2019, dmu 13.00–16.00 Kultahovis, Anáris. Almmut dilálašvuhtii dán liŋkka bokte 30.4.2019 rádjai: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma – prošeakta lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas joatkkaruhtadeami 60 000 €. Dáinna ruhtademiin prošeakta joatká doaimma ovdasaji dárkkuhussan lávdadit viidát dieđuid Sámedikki čoahkkimis čakčamánus 2018 dohkkehuvvon Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat – rávvagiin.

Govva: Anja Vest

 

Lassidieđut

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Prošeaktahoavda
040 828 4095
kristian.sievers@lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu

Sámi kulturmearreruđas mieđihuvvon kulturdoarjagat jagi 2019

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii kulturlávdegotti čoahkkimis 11.-12.2.2019 Oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan stáhtadoarjaga jagi 2019 oktiibuot 176 000 sámegielat kultuvrra ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii (ng. sámi kulturmearreruhta), mas Ohcejoga sámekirkostobuid fuolaheapmái 10 340 euro. Davviriikkalaš sámeservviid doarjumii 15 000 €.

Kulturlávdegoddi lea mieđihan kulturbálkkašumiid dovddastussan nana sámegiela, kultuvrra ja kulturárbbi, árbevirolaš ealáhusaid eallinfámu ovddideaddjin ja dovddusin dahkamis. Eallinbargu -kulturbálkkašumi oažžut leat Inkermaria Hetta Vuohčus ja Antti Oula Juuso Eanodagas. Guktot ožžot 3000 € sturrosaš bálkkašumi.

Dánge háve sáhttá gávnnahit, ahte ohcamušaid dássi lei allat, mii muitala, ahte sámedáidda ja -kultuvra ellet fámolaš ođasmuvvama áigge, muhto kulturmearreruhta, mii juhkko, lea bisson meari dáfus ovddeža sturrosažžan.
Jagi 2019 dollojuvvo ON:id eamiálbmogiid gielaid jahki. Temájagi dárkkuhussan lea bajidit ovdan máilmmi eamiálbmogiid gielaid dili.

Kulturlávdegoddi háliidii doarjut čállinprošeavttaid gárváneami, mat leat juo buorre muttus, servošiid doaimma aktiverema ja kulturárbbi dieđuid, dáidduid ja geavadiid eallinfámolažžan ja nuppástuvvin seailuma buolvvas nubbái.

Kulturdoarjagiid oažžuide sáddejuvvo soahpamuš/mearrádus vuolláičállima várás guoktin stuhkkan ja nubbi stuhkka máhcahuvvo Sámediggái, man maŋŋá doarjagat biddjojit máksui.

Kulturmearreruhta 2019 

Rabas dilálašvuohta sámegirjjálašvuođa dilis

Sámediggi ordne ovttas Kulttuuria kaikille (Kultuvra buohkaide) -bálvalusain sámegirjjálašvuođa varas čielggadeami “Čálli giehta ollá guhkás” ovdanbuktindilálašvuođa Sajosis 27.11.2018 dmu. 13-16. Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvo varas sámegirjjálašvuođačielggadeapmi ja ságastallojuvvo sámegirjjálašvuođa dilis. Dilálašvuođas čielggadeami ovdanbuktiba Kulttuuria kaikille -bálvalusa doaimmajođiheaddji Rita Paqvalán ja prošeaktakoordináhtor Helga West. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide.

Čielggadeami sámegirjjálašvuođasuorggi dilis lea dahkan girjjálašvuođadutki ja jorgaleaddji Johanna Domokos. Čielggadeapmi sisttisdoallá maiddái eará dutkiid giellaguovdasaš geahčastagaid iešguđege sámegiela girjjálašvuođa dilis ja dat addá detaljerejuvvon ávžžuhusaid sámegirjjálašvuođasuorggi ovddideami várás.

Čielggadeapmi lea oassi Multilingualism and diversity as a resource in the cultural field – employment and integration through literature in the Nordic Countries (Máŋggagielatvuohta ja máŋggahápmásašvuohta resursan kultursuorggis – barggolašvuohta ja ruovttuiduvvan Davviriikkain girjjálašvuođa bokte) -prošeavtta, man ruhtada Davviriikkaid ministtarráđđi. Prošeavttas vástida Kulttuuria kaikille -bálvalus. Čielggadeapmi almmustahttojuvvui 25.10.2018.

Čielggadeami boađusin Johanna Domokos evttoha 15 konkrehta ávžžuhusa, maiguin institušuvnnat ja girjjálašvuođasuorggi doaibmit sáhttet nanosmahttit sámegirjjálašvuođa sajádaga, oidnoma ja eallinfámu. Ávžžuhusat sámegirjjálašvuođa suorggi buorideami várás vuođđuduvvet čielggadeamis mielde lean oassálastiid, dego sápmelaš girječálliid vásáhusaide, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ja Sámiráđi árvvoštallamiidda sihke čielggadeamis leahkki giellaguovdasaš geahčastagaide.

Čielggadeamis buktojuvvo ovdan, ahte sámegirjjálašvuođas váilot iežas jeavddalaš girjjálašvuođadáhpáhusat, doalvvabuvttaguovddáš, girjjálašvuođajournála sihke sámegirjjálašvuođaarkiiva, mat dorjjošedje sámegirjjálašvuođa mieldeorruma ja molsašumi riikkaidgaskasaččat. Maiddái sámegirjjálašvuođa mieldeorruma eanetlogu ja sámemánáid ja -nuoraid oahppoplánain galggašii lasihit.

Buresboahtin guldalit ja ságastallat fáttás eambo Anárii! Dilálašvuođas lea dulkon davvisámegillii.

Lassedieđut:

Rita Paqvalén, doaimmajođiheaddji, Kulttuuria kaikille -bálvalus
rita.paqvalen(at)cultureforall.fi
040 674 3528

Helga West, prošeaktakoordináhtor, Kulttuuria kaikille -bálvalus
helga.west@cultureforall.fi
040 594 6596

Anne Kirste Aikio, sámi gielladorvočálli, Sámediggi
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
010 839 3124

Riitta Orti-Berg, vs. kultturčálli, Sámediggi
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi
010 839 3103

Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, Sámediggi
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi
010 839 3112