Sámediggi oassálasttii Venezia arkitektuvrabiennála rahpandoaluide

/in , /by

Sámediggi oassálasttii Venezia arkitektuvrabiennála rahpandoaluide helloduorastaga 18.5. Venezia arkitektuvrabiennálas lea mielde sápmelaš arkiteakta ja dáiddár Joar Nango Romssas, Norgga beale Sámis. Nango Girjegumpi-prošeavttas beassá návddašit skábmamánu rádjai Davviriikkaid paviljoŋŋas Venezias.

Govva: Norgga Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddji Tom Sottinen (gurut bealde), Sámiráđi ságadoalli Áslat Holmberg, arkiteakta ja dáiddár Joar Nango, ja Suoma Sámedikki kulturlávdegotti ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi Girjegumpis Venezia arkitektuvrabiennálas 2023. Govva: James Taylor-Foster.

Govva: Norgga Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddji Tom Sottinen (gurut bealde), Sámiráđi ságadoalli Áslat Holmberg, arkiteakta ja dáiddár Joar Nango, ja Suoma Sámedikki kulturlávdegotti ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi Girjegumpis Venezia arkitektuvrabiennálas 2023. Govva: James Taylor-Foster.

Joar Nango lea čoaggán badjel vihttanuppelot jagi girjeráju eamiálbmogiid arkitektuvrras, designas, eamiálbmogiid árbedieđus, aktivismmas ja dekolonisašuvnnas. Čoakkáldagas leat dál badjel 500 almmustahttima.

Girjegumpi boahtá davvisámegiela sániin ’girji’ ja ’gumpi’. Gumpi lea unna vovdna, man geassit mohtorgielkká maŋis ja man badjealbmát geavahit barggusteaset. Sátnestoagus čujuha girjerádjui ja vuorkái ja ráhkadussii, mas girjerádju ja vuorká seailluhuvvojit.

Girjegumppe birrasii lea šaddan olles eamiálbmotdiehtoguovddáš, mas leat sámi dáidda ja duodji, materiálat, design-detálljat, smávvaealligovvateáhter ja sierralágan lanjat lohkamii ja čoahkkaneapmái.

–Girjegumpi lea áigeguovdilis ságastallama rahpan eamiálbmogiid ja sámiid arkitektuvrras. Dát lea geahččanguovlu, mii váilu ságastallamis goittotge dáppe Suoma bealde. Seammás Girjegumpi lea bealiváldin eamiálbmogiid rivttiid beales birra máilmmi. Girjegumpi dahká oinnolažžan dan, ahte huksejuvvon birrasa leavvan álo viiddit guovlluide ii dábálaččat vuhtiiváldde eamiálbmogiid eallinhámiid ja jurddašanvuogi, dadjá Suoma Sámedikki kulturlávdegotti ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi, guhte ovddastii Suoma Sámedikki biennála rahpandoaluin.

Arkiteakta ja dáiddár Joar Nango (gasku badjin) joavkkuinis. Govas maiddái Suoma Sámedikki kulturlávdegotti ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi (badjin olgeš bealde) ja su bálddas gurut bealde Norgga Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddji Tom Sottinen ja Sámiráđi ságadoalli Áslat Holmberg. Govva: Laurian Ghinițoiu (2023). CC BY-SA 4.0.
Arkiteakta ja dáiddár Joar Nango (gasku badjin) joavkkuinis. Govas maiddái Suoma Sámedikki kulturlávdegotti ságadoalli Pirita Näkkäläjärvi (badjin olgeš bealde) ja su bálddas gurut bealde Norgga Sámedikki dievasčoahkkinjođiheaddji Tom Sottinen ja Sámiráđi ságadoalli Áslat Holmberg. Govva: Laurian Ghinițoiu (2023). CC BY-SA 4.0.

Ovdal Venezia biennála Girjegumpi lea johtán birra máilmmi jagi 2018 rájes. Okta veršuvdna das lea leamaš oaidnin láhkai Dáládáidaga musea Kiasmas Helssegis. Go Girjegumpi ii jođe, de dan ruoktu lea Sámi dáiddaguovddážis Kárášjogas, Norgga bealde.

Venezia arkitektuvrabiennálii ceggejuvvon Girjegumpi lea viiddes ovttasbargoprošeakta. Das leat mielde erret eará čuovvovaš dáiddárat, arkiteavttat, dutkit ja eará oassebealit: Havard Arnhoff, Ken Are Bongo, Petter Bratland, Stefano Crosera + Margherita Pasqualato (Cantiere Daniele Manin), Mathias Danbolt, Ole-Henrik Einejord, Astrid Fadnes, Jenni Hakovirta, Eirin Hammari, Elin Haugdal, Petri Henriksson, Tone Huse, Robert Julian Hvistendahl, Iver Jaks + Jon Ole Andersen, Anne Kare Kemi, Annik Kristiansen Hagen, maka design, Grete Johanna Minde, Karen Inger Anne Nango, Nils John Nango, Anne Henriette Nilut, Ole Thomas Nilut, Raisa Porsanger, Tobias Aputsiaq Prytz, Anders Rimpi, Katrine Rugeldal, Wimme Saari, Sámi arkitektuvrasátnegirjejoavku, Arne-Terje Sather, Katarina Spik Skum, Mary Ailonieida Somban Mari, Četil Somby, Anders Sunna, Anna-Stina Svakko, Eystein Talleraas, Petter Tjikkom, Magnus Antaris Tuolja, Ájtte-musea, Arctic Arts Festival – Festspillene i Nord-Norge -festivála, Sámi Dáiddaguovddáš (SDG), RDM – Sámiid Vuorká-Dávvirat -musea ja UiT – Norgga árktalaš universitehta. 

Davviriikkaid paviljoŋŋa oamastit ovttas Ruoŧŧa, Suopma ja Norga. Dán vuoro váldoovddasvástádus davviriikkalaš čájáhusa lágideamis lea ArkDesis elege Ruoŧa arkitektuvra- ja designguovddážis. Kuráhtorin doibmet Carlos Minguez Carrasco ja James Taylor-Foster, ja prošeaktahoavdan Luba Kuzovnikova. Gávccinuppelogát riikkaidgaskasaš arkitekturčájáhus La Biennale di Venezia lea rabas 20.5.–26.11.2023 Venezias, Itálias. 

Lassedieđut:

Pirita Näkkäläjärvi
Kulturlávdegotti ságajođiheaddji
040 3577 006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Seminára Deanučázadaga vuoigatvuođain ja iešvuođain Ohcejogas 23.-24.5.2023

/in , , /by

Báiki: Deatnu Restoráŋŋa, Ellintie 25

Ulbmil lea ságastallat oktasaš vuođđojurdaga movt suddjet sámiid  guolastanárbevieruid ja -rivttiid báikkálaš, našunála ja riikkagaskasaš dásiin.

Seminára lea rabas buohkaide sávvat earenoamážit Deanu- ja oalgejogaid olbmuid ja sin maŋisboahttiid, virgeolbmuid ja eará berošteaddjiid oassálastit. Dieđihanáigemearri: 16.5.2023

  • Dulkon sáme-, suoma- ja dárogillii.
  • Oassálastinmáksu: 5 €  (gáfe ja borramuša) mákso báikki alde.
  • Seminára sáhtát čuovvut maid Zoom-webinaari bokte. Webinaari liŋka: https://us06web.zoom.us/j/86047289722

Prográmma gávnnat dás.

Oktavuohtadieđut:

Riitta Orti-Berg, Suomabeale Sámediggi, riitta.orti-berg@samediggi.fi / +358 40 840 0383

Hans-Erik Vars, Deanučázádaga guolástanhálddahus, hev@tanafisk.no / +47 924 00 935

Seminára ordnejit ovttasbargun Suoma ja Norgga Sámedikkit ja Deanučázádaga guolástanhálddahus.

Govva: Marja Helander

Kulturlávdegoddi jugii jagi 2023 kulturdoarjagiid

/in , /by

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii kulturlávdegotti čoahkkimis 16.-17.2.2023 oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan stáhtadoarjaga jahkái 2023 oktiibuot 236 000 euro sámegielat kultuvrra ovddideapmái, davviriikkalaš sámeservviid doarjumii ja sámekirkostobuin fuolaheapmái.

Soahpamušat/mearrádusat sáddejuvvojit elektrovnnalaččat ja vuollái čállimis geavahuvvo identitehta nana duođašteapmi.

Doarjagat mieđihuvvojedje čuovvovaš láhkai: Kulturmearreruhta 2023

Kulturlávdegoddi jugii jagi 2023 kulturbálkkašumi Anja Kaarretii, Marja-Liisa Laitii ja Marja Näkkäläi. Kulturbálkkašupmi mieđihuvvo almmá ohcama haga ja dan dárkkuhussan lea bálkkašit kulturbargi dahje dáiddára dovddastussan mearkkašahtti barggus sámi kultureallima buorrin. Kulturbálkkašumiid juohkindilálašvuođat 25.3. Heahtás ja 31.3. Anáris.

Lassidieđut

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, 010-839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Govva: Riitta Orti-Berg

Kulturbálkkašumiid juohkindilálašvuođat 25.3. Heahtás ja 31.3. Anáris

/in , /by

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii jagi 2023 kulturbálkkašumi Anja Kaarretii, Marja-Liisa Laitii ja Marja Näkkäläi. Kulturbálkkašupmi mieđihuvvo almmá ohcama haga ja dan dárkkuhussan lea bálkkašit kulturbargi dahje dáiddára dovddastussan mearkkašahtti barggus sámi kultureallima buorrin.

Marja Näkkälä kulturbálkkašumi juohkindilálašvuohta lágiduvvo lávvardaga njukčamánu 25 beaivve 2023 dmu 13-15 Duottar-Lappi luondduguovddážis Heahtas.

Marja Näkkälä (1952) lea eret johtti boazodoallobearrašis Neakkela gilis, Eanodagas. Dál son lea ealáhagas. Duodji lea Marja eallinvuohki, mii oidno su árvvuin ja eallindábis. Son gieđahallá bohccos ožžojuvvon materiálaid dujiin. Eanaš Marja geavaha dipma materiálaid. Marja goarru sihke dievdduid ja nissonolbmuid gávttiid ja son lea maiddái hui čeahpes gođđi. Su ivdnás sámi ulloliinnit leat čábbát ja čehpet gođđojuvvon. Son lea maiddái čeahppi čuoldit vuoddagiid.

Anja Kaarret ja Marja-Liisa Laiti kulturbálkkašumi juohkindilálašvuohta ordnejuvvo bearjadaga njukčamánu 31 beaivve 2023 dmu 17-19 Sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.

Anja Kaarret (1960) lea eret Anára Bárttehis ja lea bargan eallinbarggu anárašgielat doaimmaheaddjin. Son lea bargan doaimmaheaddjin Yle sámegielat doaimmahusas jagi 1985 rájes, nappo badjel 35 jagi. Anja lea doaimmahan earret eará Anarâš saavah -beaivválaš prográmma ja maiddái anárašgielat mánáidprográmmaid, tv-ođđasiid, neahttaođđasiid ja sosiálalaš media materiálaid. Son lea doaimmaheaddji, gii ovddida jotkkolaččat iežas buvttadusaid sisdoaluid, iige goassige biehttal ođđa ideain.

Marja-Liisa Laiti (1952) lea eret duodjebearrašis Anárjoga Mihku báikkis, Ohcejoga gielddas. Son bázii ealáhahkii Sámi oahpahusguovddážis ja lea bargan eallinbarggu duddjoma olis elege duodje- oahpaheaddjin. Marja-Liisa oahpai jo mánnán vánhemiid ja fulkkiid oahpus duddjot máŋggabealagit iešguđetlágan materiálain. Son maiddái guolásta viššalit Anárjogas dahjege iešalddes, dallego vel oaččui guolástit doppe.

Prográmmas ee. musihkka, friija sisabeassan.

Lassidieđut:

Riitta Orti-Berg
kulturčálli
tel. 010-839 3103
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Sámediggi lea ožžon bajádusa jagi 2023 kulturmearreruhtii

/in , /by

Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan sámegielat kultuvrra ovddideapmái, Davviriikkalaš sámeservviid doarjumii ja Ohcejoga Sámekirkostobuid bajásdoallamii oktiibuot 236 000 euro. Bajádus ovddit jagiide lea 57 000 euro. 

– Mii leat máŋggaid jagiid ovddas dáistalan kulturmearreruđa loktema bealis. Lean kulturpolitihkas vásttolažžan duđavaš, ahte viimmatge mii oažžut loktema áigái gillilis bargomet boađusin, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso. 

Sámediggi almmuhii jagi 2023 kulturmearreruđa ohcan láhkai golggotmánus 2022. Ohcamušaid galggai doaimmahit golggotmánu loahpa rádjai. Kulturlávdegoddi čoahkkana 16.-17.2.2023 mearridit mearreruđa juohkimis. Mearrádusain almmuhuvvo guovvamánu loahpa rádjai. 

– Sámesearvvuš lea guhká vuordán, ahte oažžut lasi resurssaid sámegielat kulturbargui ja dáiddaeallimii. Kulturmearreruđa bajádusas lea stuorra mearkkašupmi buot golmma Suomas ealli sámegillii dáhpáhuvvi kultureallimii, illuda kulturlávdegotti ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi. 

Sámedikki válgabaji ulbmilin lea leamaš dahkat kulturmearreruđa ohcanproseassas elektrovnnalačča. Proseassa lea ovdánan jo nu guhkás, ahte dán jagi soahpamušaid vuolláičállit elektrovnnalaččat. Čuovvovaš kulturmearreruđa ohcan ja rehketdoalloalmmuhusat ollašuhttojuvvojit elektrovnnalaččat. 

– Elektrovnnalaš vuolláičállimiin mii geavahit nana identitehta sihkkarastima, mii dáhkida proseassa dorvvolašvuođa. Dárkkuhussan lea duddet kulturmearreruđa ohcciid ja dahkat njuovžilabbon olles proseassa. Dainna lea bargojuvvon jo guhká ja lean ilus, ahte mii leat joksan dán dili, dadjá Sámedikki kulturčálli Riitta Orti-Berg. 

Lassedieđut: 

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi 
Kulturlávdegotti ságajođiheaddji 
040 357 7006 
pirita.nakkalajarvi@gmail.com 

Riitta Orti-Berg 
Kulturčálli 
010 839 3103 / 040 840 0383 
riitta.orti-berg@samediggi.fi 

Sámekulturguovddážiid doaimma galgá sihkkarastit

/in , , /by

Sámediggi doarjala oahpahus- ja kulturministeriijai ovttaveardásaš ja olahahtti sámekultuvrra ovddideami dihtii. Sámeservoša buresveadjimii hui dehálaš kulturguovddážiid doaimma ruhtadeami galgá sihkkarastit, vuoi sámiid kulturbálvalusat livčče eallinfámolaččat ja buohkaid olámuttos.

Mánáidkulturguovddáš Mánnu oassálastá sámedáhpáhusaid ordnemii nu ahte buvttada prográmmasisdoaluid mánáide ja nuoraide. Govva: Petra Magga-Vars.

Sámedikki vuollásažžan doaibmi guovddážiin lea stuorra mearkkašupmi ealli sámekultuvrra ja sámeservoša buresveadjima ovddideamis. Filbmaguovddáš Skábma, mánáidkulturguovddáš Mánnu ja Sámemusihkkaguovddáš leat dorjon sihke sámiid kulturidentitehta ja maiddái lasihan sámedáidagiid oidnoma. Dát doaimmat leat mearkkašan olu erenomážit sámemánáide ja – nuoraide, nu sámeguovllus go dan olggobealdege.

-Jos eat oaččo doarvái ruhtadeami, bissána ovdamearkan mánáidkulturguovddáš Mánu doaibma ollásit boahtte jagi, dasgo ruhtadeapmi reahkká dušše bargi bálkágoluide. Dalle buot fysalaš doaibma rievdá plánenbargun, mii ii leat šat jierpmálaš vuohki. Lean fuolas, ollašuvvetgo sámemánáid vuoigatvuođat, jos sidjiide ii leat giela ja kultuvrra mieldásaš iežas doaibma fállun, gávnnaha sámi mánáidkulturguovddáža guhkesáigásaš bargi Petra Magga-Vars.

Dálá ruhtadeapmi ii atte vejolašvuođa guovddážiid dievasmearálaš doibmii, eaige dat bastte almmá lasseruhtadeami haga fállat bálvalusaid ovttaveardásaččat dahje ovddidit boahttevaš bargguset. Sámediggi doarjalage oahpahus- ja kulturministeriijai, ahte guovddážiid doaibma sihkkarastošii maiddái boahttevuođas.

Duodjeakademiija álggaheapmi lea dehálaš

Dálá guovddážiid lassin lea dehálaš beassat joatkit maiddái Duodjeakademiija barggu. Eanodaga gielddain ovddiduvvon prošeavttas lea leamaš mihttomearrin nannet duddjončehppodaga ja ráhkadit ođđa bargosajiid, sihke Eanodagas ja olles Sámeguovllus.

-Sámekulturguovddážiid ja Duodjeakademiija doaimmaid sihkkarastin lea erenomáš dehálaš. Akademiija čohkken máŋggabuolvvat biras nannešii maiddái oktasašbarggu Ruoŧa ja Norgga duodječehpiiguin, lohká Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Akademiija ordnen kurssat ealáskahttet sámekultuvrra ja nannejit duddjondáiddu sirdáseami buolvvas nubbái. Ovdal ruovttus ja lagašbirrasis sirdásan dáiddut eaktudit dál doarjjan aktiivvalaš doarjjadoaimmaid. Sámedikki mihttomearrin lea oažžut Duodjeakademiija Sámedikki kulturguovddášdoaimma oassin.

Loga Sámedikki bivdaga buorebut olahahtti, dásseárvvolut sámekultuvrra ovddideami várás

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
tel. 040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Doaimmajođiheaddji
Petra Biret Magga-Vars
tel. 040 7325503
petra.magga@samediggi.fi

Syksymaisema, etualalla vesistö.Govva: Ville Fofonoff

Sámedikki kulturdoarjagiid ohcan 2023

/in , /by

Sámediggi almmuha ohcanláhkai doarjagiid, mat mieđihuvvojit Oahpahus- ja kulturministeriija sámegielat kultuvrra (sápmelaš kulturmearreruhta) ovddideapmái ja sámeservviid doaibmamii jahkái 2023 čujuhuvvon mearreruđas.

Doarjjaohcamušaid galgá čujuhit Sámediggái maŋimustá 31. golggotmánu 2022 d. 16.15 rádjai čujuhusain: info@samediggi.fi dahje Sámediggi, Sajos, 99870 Anár. Ohcanskoviid ja lassidieđuid fidne kulturčállis tel. 010 839 3103 ja šleađgapoastta bokte kulttuuri@samediggi.fi

Ohcanskovit leat maiddái printemis Sámedikki interneahttasiidduin čujuhusas www.samediggi.fi. Doarjjaohcamušaid sáhttá doaimmahit buktimiin ieš dahje áššealbmá mielde, sáddet šleađgapoastta dahje poastta bokte. Doarjjaohcamušaid sádden dáhpáhuvvá sáddejeaddji ovddasvástádusain.

Ohcanskovit

Sáhtát luđet vulobealde pdf-skovi, man sáhttá deavdit. Skovi sáhttá deavdit maid oasis neahttalohkkiin, nugo Google Chrome.

Teknihkalaš rávvagat

Bargostipeanda

Searvvi doaibmandoarjja / prošeaktadoarjja

Prošeaktadoarjja

Ruhtageavahančilgehus

Govva: Ville Fofonoff

Ságajođiheaddji Juuso ja kulturlávdegotti ságajođiheaddji Näkkäläjärvi oassálastiba Venetsia dáiddabiennálii

/in , /by

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja Sámedikki kulturlávdegotti ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi oassálastiba Venetsia dáiddabiennálii 21.4. – 23.4. Dáiddabiennála álbmotlaš paviljoŋggas leat vuosttas háve dušše sámedáiddárat ja sápmelaččat leat vuosttas háve ovddastuvvon álbmogin.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso illuda go sámedáidda lea ná bures ovddastuvvon Venetsia dáiddabiennálas.

– Illudan go beasan oassálastit biennálii ovttas eará Sámedikkiid ovddasteaddjiiguin. Lea dehálaš doarjut sámedáiddáriid ja geahččalit veahkehit sin máilmmi dáiddaarenaide, lohká Juuso.

Sámedáiddárat Pauliina Feodoroff, Máret Ánne Sara ja Anders Sunna rievdadit Venetsia 59. dáiddabiennála Davviriikalaš paviljoŋgga Sámi paviljoŋgan. Nuppástus Sámi paviljoŋgan ávvuda sápmelaš eamiálbmoga dáidaga ja suverenitehta.

Sámi parlamentáralaš ráđđi ja Office for Contemporary Art Norway (OCA) lágidit Sámi paviljoŋgga rahpandoaluid duorastaga 21.4. Suoma Sámedikki ovddasteaddji guovttos, ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja kulturlávdegotti ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi searvaba rahpandoaluide ovttas Norgga ja Ruoŧa Sámedikkiid ovddasteaddjiiguin.

Sámi paviljoŋgga rahpandoalut 21.4.2022. Govas gurutavddas: Asta Balto, Tuomas Aslak Juuso, Pauliina Feodoroff ja Pirita Näkkäläjärvi. Govva: Ánde Somby.

Suoma Sámedikki kulturlávdegotti ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi, Čiskke-Ánne-Máreha Bireha mielas lea dehálaš, ahte servodat guldala dáiddáriid.

– Dáiddárat máhttet ja dustet jearrat gažaldagaid ja buktit ovdan geahččanguovlluid, mat muđui eai vealttakeahttá boađe oidnosii. Venetsia biennálas sámedáiddárat čalmmustahttet olles máilbmái čoavdemeahttun gažaldaga sámiid eananrivttiin, Näkkäläjärvi dadjá.

Sámi paviljoŋgga dáiddačájáhusa lea buvttadan joavku, mas leat mielde sápmelaš dutki Liisa-Rávná Finbog, sápmelaš luonddusuodjaleaddji ja duojár Beaska Niillas ja OCA jođiheaddji Katya García-Antón. Joavkku veahkkin doibmet Martina Petrelli, Liv Brissach ja Raisa Porsanger. OCA lea Davviriikalaš paviljoŋgga váldoovddasteaddji jagi 2022.

Venetsia dáiddabiennáli lea juohke nuppi jagi lágiduvvon modearnadáidaga riikkaidgaskasaš stuorračájáhus. Biennáli čohkiida eanaš čájáhusain paviljoŋgain, maid stáhtat leat jagiid mielde lágidan. Vuosttas Venetsia dáiddabiennáli ordnejuvvui jagi 1895.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pirita Näkkäläjärvi
Kulturlávdegotti ságajođiheaddji
040 3577 006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Kulturlávdegoddi jugii jagi 2022 kulturdoarjagiid

/in , /by

Sámedikki kulturlávdegoddi jugii kulturlávdegotti čoahkkimis 24.2.2022 oahpahus- ja kulturministeriija mieđihan stáhtadoarjaga jahkái 2022 oktiibuot 179 000 euro sámegielat kultuvrra ovddideapmái, Davviriikkalaš sámeorganisašuvnnaid doarjumii ja Sámekirkostobuin fuolaheapmái.

Doarjagat mieđihuvvojedje čuovvovaččat: Kulturmearreruhta 2022

Lassidieđut

Kulturčálli Riitta Orti-Berg, 010-839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Govva: Kari Kuivamäki

Mii mááccuh, mij sääʹmpihttâz, min gávttit – virtuála oahppodiimmut sámiid álbmotbeaivvi gudnin 8.–10.2.2022

/in , , , , /by

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu ávvuda sámiid álbmotbeaivve 6.2. ja lágida virtuála oahppodiimmuid sámebiktasiid birra 8.–10.2.2022. Oahppodiimmut leat oktiibuot golbma, ja daid fáddán leat anáraš mááccuh, nuortalaš sääʹmpihttâz ja gákti. Oahppodiimmuid ulbmilin lea fállat dieđuid iešguđet guovllu sámiid biktasiid birra. Diimmuin ovdamearkka dihte čielgá, mat oasit bivttasollisvuhtii gullet, mat ivnnit leat mihtilmasat guđege biktasis ja mat áššit bohtet ovdan sámebiktasa geavaheaddjis, go geahčada mo son lea gárvodan.

Diimmuid beassá čuovvut njuolggorávdnjemin oassálastinliŋkkaid bokte dahje nu, ahte geahččá báddejuvvon oahppodiimmuid maŋŋelgihtii. Báttiid sáhttá geahččat 10.–24.2. čujuhusas https://www.saamenetaopetus.com/tapahtumat-ja-tallenteet. Oahppodiimmuid čuovvun lea nuvttá iige daidda dárbbaš almmuhit iežas ovddalgihtii. Diimmuin lea maiddái vejolašvuohta jearrat ja ságastit chattas.

Áigetávval

Disdat 8.2. dii 10–11
Gákti
Oahpaheaddjin Teija Kaartokallio
Oassálastinliŋka

Gaskavahkku 9.2. dii 10–11
Mááccuh
Oahpaheaddjin Essi Morottaja
Oassálastinliŋka

Duorastat 10.2. dii 15–16
Sääʹmpihttâz
Oahpaheaddjin Heini Wesslin
Oassálastinliŋka

Oahppodiimmuide leat bures boahtin buohkat, geat háliidit oahppat eanet iešguđet guovllu sámebiktasiid birra. Diimmuide sáhttá oassálastit iehčanassii dahje searvat luohkáin mielde oktasaš dihtoriin. Diimmut leat suomagillii, muhto dain oahpásnuvvat maiddái sámegielat bivttasnamahusaide.

Dárkilut rávvagat mo oassálastit diimmuide leat dáppe.

Bures boahtin! Pyeri puáttim! Tiõrv pueʹttem! Tervetuloa!

Lassedieđut:

Anni-Sofia Niittyvuopio, fidnohoavda
anni-sofia.niittyvuopio@edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, fidnokoordináhtor
arla.magga@samediggi.fi
040 687 5989


Sámiid álbmotbeaivvi ávvudit juohke guovvamánu 6. beaivve. Ávvudeamit lágiduvvojit dalle dábálaččat ieguđege guovllus Sámi ja dál maiddái Sámi olggobealde.

Sáhtát oassálastit sámiid álbmobeaivvi ávvudeapmái maiddái ná:

Lassedieđut Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu lea fidnu, man jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi. Dan ruhtada oahpahus- ja kulturministeriija. Fitnu mihttomearrin lea láhčit sámegiela oahpahusa nu máŋga sámeoahppái go vejolaš sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Fidnu fállá anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegiela oahpahusa guokte vahkkodiimmu gáiddusoahpahussan miehtá Suoma. Dál oahpahusa ožžot 109 oahppi ja studeantta. Fidnu lea ožžon joatkkaruhtadeami 31.8.2023 rádjai. Almmuheapmi lohkanjahkái 2022–2023 rahppojuvvo guovvamánus 2022.

https://www.saamenetaopetus.com/

https://www.oktavuohta.com/