Kutsu

Ohjelma (englanniksi)

Konferenssi Pohjoismaiden alkuperäiskansojen, eli saamelaisten ja Grönlannin inuiittien perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta (IP) järjestetään osana Suomen Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajuutta. Perinteisen tiedon suojaan sisältyvät myös perinteiset kulttuuri-ilmaukset kuten esimerkiksi käsityöt, suullinen perintö, nimet ja symbolit. Tavoitteena on käsitellä konferenssissa näitä kysymyksiä alkuperäiskansojen näkökulmasta ja vahvistaa alueellista rajat ylittävää yhteistyötä ja lisätä osaamista Pohjoismaissa niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Yhteistyö keskittyy erityisesti siihen, miten nykyiset aineettomat oikeudet suojaavat perinteistä tietoa ja miten puutteita tulisi käsitellä. Alueellisilla toimenpiteillä pyritään vaikuttamaan positiivisesti kansainvälisiin neuvotteluihin Maailman henkisen omaisuuden järjestössä WIPO:ssa.

Aika: torstaina 11.11.2021 klo 09.00-17.30 CET

Paikka: Sajos, Inari, Saamenmaa (Sápmi), Pohjois-Suomi (ja etäyhteyksillä)

Kielet: Konferenssin kielet ovat pohjoissaame ja englanti. Simultaanitulkkaus järjestetään pohjoissaameksi, englanniksi, suomeksi ja skandinaaviksi. Lisätietoa Dialogiportaalista.

Huom! Johtuen covid-19 pandemiasta tilaisuus tullaan järjestämään hybridimuodossa. Tapahtumapaikalla noudatetaan voimassaolevia suosituksia hygieniasta ja turvaväleistä.

Paikkoja on rajoitetusti. Pyydämme ilmoittautumaan keskiviikkona 21.10 mennessä täällä. Lämpimästi tervetuloa!

Oheistapahtumat 

• 9.11.2021 Yhteistyössä Museoviraston kanssa järjestetään myös webinaari Intellectual property protection and the safeguarding of Nordic indigenous traditional knowledge

Kuva: Outi Pieski, Cuolmmadit. EMMA 12.9.2018 – 6.1.2019. Kuva: Ari Karttunen / EMMA

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistui 9.9.2021 Saamelaismuseo Siidan järjestämään juhlatilaisuuteen, jossa juhlistettiin Kansallismuseolta tulevan Saamelaiskokoelman kotiinpaluuta.

Puheenjohtaja Juuso iloitsee puheessaan saamelaiskokoelman kotiinpaluusta Saamelaismuseo Siidan uudistettuihin tiloihin.

– Nyt palautettavat esineet eivät ole vain esineitä, vaan ne yhdistävät meitä esivanhempiimme. Kokoelma käsittää pitkän siivun historiaamme ja kertoo tarinoita saamelaisyhteisön jokapäiväisestä elämästä vuosien takaa. Käsitöihin valitut materiaalit, niissä käytetyt tekniikat ja erilaiset tavat koristella esineitä – se kaikki lisää ja syventää ymmärrystä oman kansamme menneisyydestä, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjät on tällä vaalikaudella käynyt muinaismuistolain uudistuksen yhteydessä lähetekeskustelun, jossa on ollut vahva viesti itsemääräämisoikeuden ja itsehallinnon edistämisestä kulttuuriperinnön osalta.

Lisäksi Saamelaisessa parlamentaarisessa neuvostossa on päätetty aloittaa yhteisten linjauksien laatiminen saamelaisen kulttuuriperinnön osalta yhteistyössä Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston kanssa. Tavoitteena on muodostaa yhtenäinen saamelaisten näkemys kulttuuriperintömme ja perinteisen tiedon itsehallinnosta, suojelusta ja hyödyntämisestä.

– Meillä saamelaisilla on yhteiskuntamme sisällä vahvaa osaamista ja asiantuntijuutta omaan kulttuuriperintöömme, sen säilyttämiseen ja sen hyödyntämiseen liittyen. Näen tärkeänä, että seuraavaksi varmistetaan, että saamen kansa pääsee tutustumaan kokoelmaan meille luontaisilla tavoilla ja ottamaan takaisin tätä osaa kulttuuriperinnöstämme, jatkaa Juuso.

Lue puhe täältä.

Saamelaiskokoelma käsittää runsaat 2000 esinettä, jotka on kerätty saamelaisalueelta vuosina 1830-1998. Saamelaismuseo vastaanottaa kokoelman uuteen, keväällä 2021 valmistuneeseen kokoelmayksikköön. Lue Saamelaismuseo Siidan tiedote.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Saamelaiskulttuuri taiteena Utsjoen hoitolaitoksiin -hanke toteutetaan yhteistyössä Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien kanssa. Hankeavustuksia on voinut hakea hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa ympäristöissä tapahtumiin taidehankkeisiin, joiden asukkaiden tai käyttäjien on vaikea päästä taiteen äärelle.

Hanke toteutetaan Utsjoen kunnan alueella. Hankkeessa tuodaan saamelaisten muistisairaiden ja ikäihmisten saataville saamelaista käsityötä eli duodjia sekä valokuvataidetta Utsjoen muistisairaiden palveluasumisyksikkö Dorvussa sekä vuodeosastolla. Hankkeen taidevalokuvat otetaan Utsjoen kunnan alueelta ja valokuvaajana toimii taiteilija Marja Helander. Myös käsityöt ostetaan paikallisilta käsityöntekijöiltä mahdollisuuksien mukaan.

Monelle muistisairaalle tai vanhukselle saamelainen käsityö luo ikkunan menneeseen elämään. Elämään milloin vielä jaksoi ja kykeni tehdä käsitöitä, käydä hillasuolla, poroerotuksissa ja lohenpyynnissä Tenolla tai muun ruokakalan pyynnissä tunturijärvissä. Elämää ennen hoitolaitokseen muuttamista. Valokuvat vahvistavat asukkaiden muistoja, kokemuksia eletystä elämästä. Käsitöiden kautta voi tuntea koskettamalla, pukemalla päälle tai katselemalla sitä aikaa, jolloin vielä laitoksen asukas jaksoi itse neuloa, ommella, vuolla ja työstää käsitöitä.

Kuviin taltioidaan Utsjoelle alueena ominaista saamelaista kulttuuria. Saamelaisten elinkeinot perustuvat kulttuuriin, omaan alueeseen ja sen luonnon monipuoliseen käyttöön. Perinteistä poronhoitoa harjoitetaan koko Utsjoen alueella ja jokisaamelaista kalastuskulttuuria Tenolaaksossa. Tenon ja sen sivujokien sekä tunturijärvien kalastus on ollut ja on edelleen hyvin tärkeä elinkeino saamelaisille. Utsjoella on perinteisesti myös karjankasvatusta, sillä Tenon rannoilla on reheviä kasvupaikkoja pelloille. Kuvia katselemalla, esimerkiksi lohensoudusta, porotöistä, talollisten elämästä, sekä pienistä kylistä kuten Nuvvuksesta, Dalvadaksesta, vanhasta Karigasniemestä yms. Kuvat toimivat ikkunana heidän kotipaikkaansa ja elämäänsä.

Taiteilija Marja Helander kuvaa vuoden 2021 aikana Utsjoen paikkoja sekä taltioi perinteistä saamelaista kulttuuria. Loppuvuodesta 2021 asiantuntijaryhmä valitsee yhdessä Helanderin kanssa Dorvuun ja vuodeosastolle valittavat teokset. Ryhmä koostuu saamelaisista kulttuuriasiantuntijoista: Sámi Duodji yhdistykseltä puheenjohtaja Marjaana Aikio ja saamen käsityön konsulentti Aune Musta, Saamelaiskäräjiltä kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, Utsjoen kunnalta perusturvajohtaja Nanna Miettunen sekä vapaa-aikasihteeri Kaisa Tapiola-Länsman.

Toteutetaan vuoden 2021 aikana. Käsityöt ja taidevalokuvat sijoitetaan Utsjoen hoitolaitoksiin loppuvuoden 2021 aikana.

Lisätietoja:   

Aune Musta, +358 40 063 7178 aune.musta(at)samiduodji.com

Kaisa Tapiola-Länsman, +358 40 031 9852 kaisa.tapiola-lansman(at)utsjoki.fi

Riitta Orti-Berg, +358 40 840 0383 riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Jenny ja Antti Wihurin rahasto myöntää 5000 € Duodjeakatemialle nuorten duodjileirin järjestämiseksi. Leirin teemana on Enontekiön alueen lakinompelu.

Enontekiön alueella lakin ompelutaito on häviämässä ja vain muutamat tekijät hallitsevat taidon. Duodjileirin tarkoituksena on vahvistaa nuorten käsityötaitoa ja perinnettä. Leiri järjestetään 2021 kevään ja kesän aikana niin fyysisinä tapaamisina kuin virtuaalisestikin.

Duodjileirin järjestämiseen osallistuvat myös Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja Suomen saamelaisnuorten järjestö (SNN).

Lisätietoja

Iŋgá Påve Idivuoma
inga.idivuoma(at)samediggi.fi
puh. +358 40 620 6676

    

Ijahis idja -festivaalin konsertti lähetetään suoratoistona 15.8.2020 Inarista, saamelaiskulttuurikeskus Sajoksesta. Konserttilähetyksen seuraaminen on maksutonta, paikan päälle yleisöä ei oteta. Konsertissa esiintyvät rap-artisti Ailu Valle, Gájanas-yhtye sekä joikaajat Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis.

Ijahis idja Suomen Käsivarren suurtuntureiden puolesta

Käsivarren alueelle kohdistuu tällä hetkellä useita kaivosalan hankkeita. Kaivostoiminnalla olisi peruuttamattomat seuraukset Käsivarren erämaan herkälle luonnolle sekä eläinkunnalle. Alueen elinvoima perustuu luonnon kestävään käyttöön, kuten luontaiselinkeinoihin, luontomatkailuun ja virkistyskäyttöön. Kaivostoiminnalla on tuhoisat vaikutukset puhtaille vesille, eläimille ja maalle. Ijahis idja -festivaali haluaa osoittaa tukensa Käsivarren alueen ikimuistoisille käyttäjille ja sanoa yhdessä ei kaivostoiminnalle Saamenmaalle. Teemakonsertissa esiintyvät joikaajat Iŋgá-Máret Gaup-Juuso ja Juha Tornensis. Lisäksi ääneen pääsevät alueen perinteisten elinkeinojen harjoittajat.

Ailu Valle ja Gájanas-yhtye tarjoavat modernia saamelaismusiikkia

Ailu Valle on pohjoissaameksi, suomeksi ja englanniksi esiintyvä rap-artisti, jonka tyylissä yhdistyvät kantaaottava sanoma, teknisyys ja tunne. Valle julkaisi kolmannen studioalbuminsa ”Viidon sieiddit” eli “Laajentuneet Seidat” 27.7.2019. Albumilla Valle pohtii ilmastonmuutoksen aikakauden asenteita ja luontosuhdetta syvän filosofisella otteella; keinoinaan joiku ja spoken word sekä pohjoissaamen-, suomen- ja englanninkielinen rap. Ijahis idja -konsertissa Ailu Vallen mukana ovat DJ Uyarakq sekä tanssijat Janita Rantanen ja Niina Rajaniemi.

Gájanas on saamenkielistä etno-proge-musiikkia esittävä yhtye Suomen huipulta, Utsjoki-Inari akselilta. Yhtye on valittu muun muassa Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtyeeksi vuonna 2017. Yhtyeen musiikissa kaikuu saamelainen perinne, joka kohtaa nykyhetken värikkäänä yhteensulautumisena. Gájanaksen musiikissa voi kuulla vuoropuhelua perinteisen ja modernin saamelaismusiikin välillä. Lisäksi siinä korostuu alkuperäiskansan vahva yhteys luontoon. Eri tyylit yhdistyvät luoden jotain uutta ja uniikkia.

Ijahis idja -konsertti suoratoistona lauantaina 15.8. klo 19.00 alkaen osoitteessa www.sajos.fi/live. Konsertin järjestävät yhteistyössä Ijahis idja -festivaali, Anára Sámisearvi ry, Suomen Saamelaiskäräjien saamelaismusiikkikeskus, saamelaiskulttuurikeskus Sajos ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen medialinja.

Lisätiedot:

Tuottaja Oula Guttorm
+358 40 667 4545
oula.guttorm(at)samediggi.fi
www.ijahisidja.fi
www.sajos.fi/live