Saamelaiskäräjät osallistui Venetsian arkkitehtuuribiennaalin avajaisiin

/in , /by

Saamelaiskäräjät osallistui Venetsian arkkitehtuuribiennaalin avajaisiin helatorstaina 18.5. Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa on mukana saamelainen arkkitehti ja taiteilija Joar Nango Tromssasta, Norjan puolen Saamenmaasta. Nangon Girjegumpi-projektista pääsee nauttimaan marraskuuhun asti Pohjoismaiden paviljongissa Venetsiassa.

Kuva: Norjan Saamelaiskäräjien täysistunnon puheenjohtaja Tom Sottinen (vas.), Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áslat Holmberg, arkkitehti ja taiteilija Joar Nango, ja Suomen Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi Girjegumpissa Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa 2023. Kuva: James Taylor-Foster.

Joar Nango on kerännyt yli viidentoista vuoden ajan kirjastoa liittyen alkuperäiskansojen arkkitehtuuriin, designiin, alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon, aktivismiin ja dekolonisointiin. Kokoelmassa on nyt yli 500 julkaisua.

Girjegumpi tulee pohjoissaamenkielen sanoista ‘girji’ eli kirja ja ‘gumpi’ eli pieni moottorikelkan perässä vedettävä vaunu, jota poromiehet käyttävät työssään. Sanaleikki viittaa kirjastoon ja arkistoon sekä rakenteeseen, jossa kirjastoa ja arkistoa säilytetään.

Girjegumpin ympärille on rakentunut kokonainen alkuperäiskansatietokeskus, jossa on saamelaista taidetta ja duodjia (perinteistä käsityötä), materiaaleja, design-yksityiskohtia, minielokuvateatteri sekä erilaisia tiloja lukemiseen ja kokoontumiseen.

–Girjegumpi on ajankohtainen keskustelunavaus alkuperäiskansojen ja saamelaisesta arkkitehtuurista. Tämä on näkökulma, joka puuttuu keskustelusta ainakin täällä Suomen puolella. Samalla Girjegumpi on kannanotto alkuperäiskansojen oikeuksien puolesta ympäri maailmaa. Girjegumpi tuo näkyväksi sen, että rakennetun ympäristön leviäminen aina vaan laajemmalle ei yleensä ota huomioon alkuperäiskansojen elämänmuotoja ja ajattelutapaa, sanoo Suomen Saamelaiskäräjien kultturilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, joka edusti Suomen Saamelaiskäräjiä biennaalin avajaisissa.

Kuvassa arkkitehti ja taiteilija Joar Nango (kesk. ylh.) tiimeineen. Kuvassa myös Suomen Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi (ylh. oik.) ja hänen vieressään vasemmalla Norjan Saamelaiskäräjien täysistunnon puheenjohtaja Tom Sottinen ja Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áslat Holmberg. Kuva: Laurian Ghinițoiu (2023). CC BY-SA 4.0.
Arkkitehti ja taiteilija Joar Nango (kesk. ylh.) tiimeineen. Kuvassa myös Suomen Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi (ylh. oik.) ja hänen vieressään vasemmalla Norjan Saamelaiskäräjien täysistunnon puheenjohtaja Tom Sottinen ja Saamelaisneuvoston puheenjohtaja Áslat Holmberg. Kuva: Laurian Ghinițoiu (2023). CC BY-SA 4.0.

Ennen Venetsian biennaalia Girjegumpi on kiertänyt ympäri maailmaa vuodesta 2018 lähtien. Yksi versio siitä on ollut nähtävillä nykytaiteen museo Kiasmassa Helsingissä. Kun Girjegumpi ei kierrä, niin sen koti on Saamen taidekeskuksessa (Sámi Dáiddaguovddáš) Karasjoella, Norjan puolella.

Venetsian arkkitehtuuribiennaallin pystytetty Girjegumpi on laaja yhteistyöprojekti. Siinä ovat mukana muun muassa seuraavat taiteilijat, arkkitehdit, tutkijat ja muut tahot: Havard Arnhoff, Ken Are Bongo, Petter Bratland, Stefano Crosera + Margherita Pasqualato (Cantiere Daniele Manin), Mathias Danbolt, Ole-Henrik Einejord, Astrid Fadnes, Jenni Hakovirta, Eirin Hammari, Elin Haugdal, Petri Henriksson, Tone Huse, Robert Julian Hvistendahl, Iver Jaks + Jon Ole Andersen, Anne Kare Kemi, Annik Kristiansen Hagen, maka design, Grete Johanna Minde, Karen Inger Anne Nango, Nils John Nango, Anne Henriette Nilut, Ole Thomas Nilut, Raisa Porsanger, Tobias Aputsiaq Prytz, Anders Rimpi, Katrine Rugeldal, Wimme Saari, Saamen arkkitehtyyrisanakirjaryhmä, Arne-Terje Sather, Katarina Spik Skum, Mary Ailonieida Somban Mari, Četil Somby, Anders Sunna, Anna-Stina Svakko, Eystein Talleraas, Petter Tjikkom, Magnus Antaris Tuolja, Ájtte-museo, Arctic Arts Festival – Festspillene i Nord-Norge -festivaali, Sámi Dáiddaguovddaš (SDG) eli saamelainen taidekeskus, RDM – Sámiid Vuorka-Davvirat -museo ja UiT – Norjan arktinen yliopisto. 

Pohjoismaiden paviljongin omistavat yhdessä Ruotsi, Suomi ja Norja. Tällä kertaa päävastuu pohjoismaisen näyttelyn järjestämisestä on ArkDesillä eli Ruotsin arkkitehtuuri- ja designkeskuksella. Kuraattoreina toimivat Carlos Minguez Carrasco ja James Taylor-Foster, ja projektipäällikkönä Luba Kuzovnikova. Kahdeksastoista kansainvälinen arkkitehtuurinäyttely La Biennale di Venezia on auki 20.5.–26.11.2023 Venetsiassa, Italiassa.

Lisätietoja:

Pirita Näkkäläjärvi
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
040 3577 006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Seminaari Tenon vesistön oikeuksista ja erityispiirteistä Utsjoella 23.-24.5.2023

/in , , /by

Paikka: Ravintola Deatnu, Ellintie 25

Seminaarin tavoitteena on keskustella, miten suojataan saamelaisten perinteiseen elinkeinoon kalastukseen liittyvää kulttuuriperintöä ja oikeuksia paikallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla.

Seminaari on avoin kaikille ja toivotaan tavoittavan erityisesti Tenojoen ja sivuvesistöjen ihmisiä ja heidän jälkeläisiänsä, virkamiehiä ja muita asiasta kiinnostuneita. Pyydämme ilmoittautumaan ja varmistamaan paikkasi seminaariin viimeistään 16.5.2023

  • Tulkkaus järjestetään saameksi, suomeksi ja norjaksi.
  • Kahvi ja ruokailu (maksetaan paikan päällä): 5 €
  • Seminaaria voi seurata myös Zoom-webinaarin kautta. Webinaarin linkki: https://us06web.zoom.us/j/86047289722

Ohjelma löytyy täältä.

Yhteistiedot ja ilmoittautuminen:

Riitta Orti-Berg, Suomen Saamelaiskäräjät, riitta.orti-berg@samediggi.fi / +358 40 840 0383

Hans-Erik Vars, Deanučázadaga guolástanhálddahus (TF), hev@tanafisk.no / +47 924 00 935

Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjät sekä Deanučázadaga guolástanhálddahus (TF).

Kuva: Marja Helander

Kulttuurilautakunta jakoi vuoden 2023 kulttuuriavustukset

/in , , /by

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi kulttuurilautakunnan kokouksessa 16.-17.2.2023 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän valtionavustusta vuodelle 2023 yhteensä 236 000 euroa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen, pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen ja saamelaiskirkkotupien ylläpitämiseen.

Sopimukset/päätökset lähetetään sähköisesti ja allekirjoituksessa käytetään vahvaa tunnistautumista.

Avustuksia myönnettiin seuraavasti: Kulttuurimääräraha 2023

Kulttuurilautakunta jakoi vuoden 2023 kulttuuripalkinnon Anja Kaarretille, Marja-Liisa Laitille ja Marja Näkkälälle. Kulttuuripalkinto myönnetään hakemuksetta ja sen tavoitteena on palkita kulttuurin tekijä tai taiteilija tunnustuksena merkittävästä työstä saamelaisen kulttuurielämän hyväksi. Kulttuuripalkintojen jakotilaisuudet 25.3. Hetassa ja 31.3. Inarissa.

Lisätietoja

Kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, 010-839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Kuva: Riitta Orti-Berg

Kulttuuripalkintojen jakotilaisuudet 25.3. Hetassa ja 31.3. Inarissa

/in , /by

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi vuoden 2023 kulttuuripalkinnon Anja Kaarretille, Marja-Liisa Laitille ja Marja Näkkälälle. Kulttuuripalkinto myönnetään hakemuksetta ja sen tavoitteena on palkita kulttuurin tekijä tai taiteilija tunnustuksena merkittävästä työstä saamelaisen kulttuurielämän hyväksi.

Marja Näkkälän kulttuuripalkinnon jakotilaisuus pidetään lauantaina 25. maaliskuuta 2023 klo 13–15 Tunturi-lapin luontokeskus Hetassa.

Marja Näkkälä (1952) on kotoisin poronpaimentolaisperheestä Näkkälän kylästä, Enontekiöltä. Nykyään hän on eläkkeellä. Duodji eli saamelainen käsityö on Marjan elämäntapa, joka näkyy hänen arvoissaan ja elämänmuodossaan. Hän käsittelee porosta saamiaan materiaaleja käsitöissään. Pääosin Marja käyttää pehmeitä materiaaleja. Marja ompelee sekä miesten että naisten saamenpukuja (gákti) ja hän on myös erittäin taitava kutoja. Hänen värikkäät saamen villahuivinsa ovat kauniita ja taitavasti tehtyjä. Hän on myös taitava paulojen tekijä.

Anja Kaarretin ja Marja-Liisa Laitin kulttuuripalkinnon jakotilaisuus pidetään perjantaina 31. maaliskuuta 2023 klo 17–19 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, Inarissa.

Anja Kaarret (1960) on kotoisin Inarin Partakosta ja on tehnyt elämäntyönsä inarinsaamenkielisenä toimittajana. Hän on työskennellyt toimittajana Ylen saamenkielisessä toimituksessa vuodesta 1985 alkaen, eli yli 35 vuotta. Anja on toimittanut muun muassa Anarâš saavah -päivittäisohjelmaa sekä inarinsaamenkielisiä lastenohjelmia, tv-uutisia, nettiuutisia ja sosiaalisen median materiaaleja. Hän on toimittaja, joka kehittää jatkuvasti omia sisältöjään, eikä koskaan sano ei uusille ideoille.

Marja-Liisa Laiti (1952) onkotoisin käsityöläisperheestä Inarijoen Mihkku -paikasta, Utsjoelta. Hän jäi eläkkeelle Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta ja on tehnyt elämäntyönsä duodjin- eli saamenkäsityön parissa opettajana. Marja-Liisa oppi jo lapsena tekemään vanhempien ja sukulaisten opastuksella monipuolisesti eri materiaaleista käsitöitä. Hän on myös ahkera kalastaja Inarijoella tai oikeastaan silloin, kun sai vielä kalastaa.

Ohjelmassa mm. musiikkia, vapaa pääsy.

Lisätietoja:

Riitta Orti-Berg
kulttuurisihteeri
puh. 010-839 3103
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät on saanut korotuksen vuoden 2023 kulttuurimäärärahaan  

/in , /by

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt saamenkielisen kulttuurin edistämiseen, Pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen ja Utsjoen Saamelaiskirkkotupien ylläpitämiseen yhteensä 236 000 euroa. Korotusta edellisiin vuosiin on 57 000 euroa. 

– Olemme usean vuoden edestä taistelleet kulttuurimäärärahan nostamisen puolesta. Olen tyytyväinen kulttuuripolitiikasta vastuussa olevana, että vihdoinkin saamme nostoa aikaiseksi pitkäjänteisen työmme tuloksena, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Saamelaiskäräjät julisti vuoden 2023 kulttuurimäärärahan haettavaksi lokakuussa 2022. Hakemukset tuli toimittaa lokakuun loppuun mennessä. Kulttuurilautakunta kokoontuu 16.-17.2.2023 päättämään määrärahan jaosta. Päätöksistä ilmoitetaan helmikuun loppuun mennessä. 

– Saamelaisyhteisö on pitkään odottanut, että saamme lisää resursseja saamenkieliseen kulttuurityöhön ja taide-elämään. Kulttuurimäärärahan korotuksella on suuri merkitys kaikilla kolmella Suomessa elävällä saamen kielellä tapahtuvalle kulttuurielämälle, iloitsee kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi. 

Saamelaiskäräjien vaalikauden tavoitteena on ollut sähköistää kulttuurimäärärahan hakuprosessi. Prosessi on edennyt jo niin pitkälle, että tämän vuoden sopimukset allekirjoitetaan sähköisesti. Seuraava kulttuurimäärärahan haku ja tiliselvitykset tullaan toteuttamaan sähköisesti. 

– Sähköisissä allekirjoituksissa käytämme vahvaa tunnistautumista, mikä takaa prosessin turvallisuuden. Tarkoituksena on helpottaa kulttuurimäärärahan hakijoita ja sujuvoittaa koko prosessia. Tämä on ollut työn alla pitkään ja olen iloinen, että olemme nyt päässeet tähän pisteeseen, sanoo Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja 
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pirita Näkkäläjärvi 
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja 
040 357 7006 
pirita.nakkalajarvi@gmail.com 

Riitta Orti-Berg 
Kulttuurisihteeri 
010 839 3103 / 040 840 0383 
riitta.orti-berg@samediggi.fi 

Saamelaiskulttuurikeskusten toiminta täytyy turvata

/in , , /by

Saamelaiskäräjät vetoaa opetus- ja kulttuuriministeriöön yhdenvertaisen ja saavutettavan saamelaiskulttuurin edistämiseksi. Saamelaisyhteisön hyvinvoinnille elintärkeiden kulttuurikeskusten toiminnan rahoitus täytyy turvata, jotta saamelaiset kulttuuripalvelut olisivat elinvoimaisia ja kaikkien saavutettavissa.

Lastenkulttuurikeskus Mánnu osallistuu saamelaistapahtumien järjestämiseen tuottamalla ohjelmasisältöjä lapsille ja nuorille. Kuva: Petra Magga-Vars.

Saamelaiskäräjien alla toimivilla keskuksilla on suuri merkitys elävän saamelaiskulttuurin ja saamelaisyhteisön hyvinvoinnin edistämisessä. Elokuvakeskus Skábma, lastenkulttuurikeskus Mánnu ja Saamelaismusiikkikeskus ovat tukeneet sekä saamelaisten kulttuuri-identiteettiä että lisänneet saamelaistaiteiden näkyvyyttä. Niiden toiminnalla on ollut suuri merkitys erityisesti saamelaislapsille ja –nuorille, niin saamelaisalueella kuin sen ulkopuolellakin.

– Jos riittävää rahoitusta ei saada, pysähtyy esimerkiksi lastenkulttuurikeskus Mánnun toiminta täysin ensi vuonna, sillä rahoitus riittää vain työntekijän palkkakuluihin. Silloin kaikki fyysinen toiminta muuttuu suunnittelutyöksi, joka ei ole enää tarkoituksenmukaista. Olen huolissani, toteutuvatko saamelaislasten oikeudet, jos heille ei ole kielen ja kulttuurin mukaista omaa toimintaa tarjolla, sanoo saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen pitkäaikainen työntekijä Petra Magga-Vars.

Nykyinen rahoitus ei mahdollista keskusten täysimääräistä toimintaa, eivätkä ne pysty ilman lisärahoitusta tarjoamaan palvelujaan yhdenvertaisesti tai kehittämään tulevaa työtään. Saamelaiskäräjät vetoaakin opetus- ja kulttuuriministeriöön, että keskusten toiminta turvattaisiin myös jatkossa.

Duodji-akatemian käynnistäminen tärkeää

Toiminnassa olevien keskusten lisäksi on tärkeää päästä jatkamaan myös Duodji-akatemian työtä. Enontekiön kunnan kanssa kehitellyssä hankkeessa on ollut tavoitteena vahvistaa saamenkäsitöiden osaamista ja luoda uusia työpaikkoja, sekä Enontekiöllä että koko saamelaisalueella.

– Saamelaiskulttuurikeskusten ja Duodji-akatemian toimintojen turvaaminen on ehdottoman tärkeää. Akatemian muodostama monisukupolvinen ympäristö vahvistaisi myös yhteistyötä Ruotsin ja Norjan saamelaiskäsityön eli duodjin taitajien kanssa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Akatemian järjestämät kurssit elävöittävät saamelaiskulttuuria ja vahvistavat käsityötaidon siirtymistä sukupolvelta toiselle. Aiemmin kotona ja lähipiirissä siirtyneet taidot kaipaavat nyt tuekseen aktiivisia tukitoimia. Saamelaiskäräjien tavoitteena on saada Duodji-akatemia osaksi Saamelaiskäräjien kulttuurikeskustoimintaa.

Lue Saamelaiskäräjien vetoomus saavutettavamman, yhdenvertaisemman saamelaiskulttuurin edistämiseksi

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Petra Biret Magga-Vars
Toiminnanohjaaja
puh. 040 7325503
petra.magga@samediggi.fi

Syksymaisema, etualalla vesistö.Kuva: Ville Fofonoff

Saamelaiskäräjien kulttuuriavustusten hakeminen 2023

/in , /by

Saamelaiskäräjät julistaa Opetus- ja kulttuuriministeriön (saamelainen kulttuurimääräraha) saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ja saamelaisjärjestöjen toimintaan osoitetusta määrärahasta vuodelle 2023 myönnettävät avustukset haettaviksi.

Avustushakemukset on osoitettava Saamelaiskäräjille viimeistään 31. lokakuuta 2022 klo 16.15 mennessä osoitteella: info@samediggi.fi tai Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 Inari. Hakulomakkeita ja lisätietoja saa kulttuurisihteeriltä puh. 010 839 3103 ja sähköpostitse kulttuuri@samediggi.fi

Hakulomakkeet ovat myös tulostettavissa Saamelaiskäräjien verkkosivuilta osoitteesta www.samediggi.fi. Avustushakemukset voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiestä käyttäen, lähettää sähköpostitse tai postitse. Avustushakemusten lähettäminen tapahtuu lähettäjän vastuulla.

Lomakkeet

Voit ladata alta täytettävän pdf-lomakkeen. Lomakkeen voi täyttää myös osassa selaimista, kuten Google Chrome.

Erityisavustuksien ehdot ja rajoitukset

Työskentelyapuraha

Yhdistyksen toiminta-avustus / projektiavustus

Projektiavustus

Tiliselvitys

Oikaisuvaatimusosoitus

 

Kuva: Ville Fofonoff

Puheenjohtaja Juuso ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Näkkäläjärvi osallistuvat Venetsian taidebiennaaliin

/in , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi osallistuvat Venetsian taidebiennaaliin 21.4.-23.4.  Nyt ensimmäistä kertaa taidebiennaalin kansallisessa paviljongissa on ainoastaan saamelaistaiteilijoita ja myös ensimmäistä kertaa saamelaiset ovat kansana edustettuna paviljongissa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee saamelaistaiteen vahvasta edustuksesta Venetsian taidebiennaalissa.

– Minulla on ilo osallistua Venetsian biennaaliin yhdessä muiden Saamelaiskäräjien edustajien kanssa. On tärkeää tukea saamelaistaiteilijoita ja pyrkiä edesauttamaan heidän tilaansa maailman taideareenoilla, sanoo Juuso.

Saamelaistaiteilijat Pauliina Feodoroff, Máret Ánne Sara ja Anders Sunna muuttavat Venetsian 59. taidebiennaalin Pohjoismaisen paviljongin Saamen paviljongiksi. Muutos Saamen paviljongiksi juhlistaa saamelaisen alkuperäiskansan taidetta ja suvereniteettiä.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto ja Office for Contemporary Art Norway (OCA) järjestävät Saamen paviljongin avajaiset torstaina 21.4. Suomen Saamelaiskäräjien edustajat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi osallistuvat avajaisiin yhdessä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien edustajien kanssa.

Saamen paviljongin avajaiset 21.4.2022. Kuvassa vasemmalta: Asta Balto, Tuomas Aslak Juuso, Pauliina Feodoroff ja Pirita Näkkäläjärvi. Kuva: Ánde Somby.

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärven mielestä yhteiskunnan on tärkeää kuunnella taiteilijoita. 

– Taiteilijoilla on kykyä ja rohkeutta kysyä kysymyksiä ja esittää näkökulmia, jotka muuten saattaisivat jäädä näkymättömiin. Venetsian biennaalissa saamelaistaiteilijat nostavat koko maailman tietoisuuteen ratkaisemattoman kysymyksen saamelaisten maaoikeuksista, Näkkäläjärvi sanoi.

Saamen paviljongin taidenäyttelyn on tuottanut ryhmä, jossa ovat mukana saamelainen tutkija Liisa-Rávná Finbog, saamelainen luonnonsuojelija ja käsityöntekijä Beaska Niillas ja OCA:n johtaja Katya García-Antón. Ryhmän avustajina toimivat Martina Petrelli, Liv Brissach ja Raisa Porsanger. OCA on Pohjoismaisen paviljongin pääedustaja vuonna 2022.

Venetsian taidebiennaali on joka toinen vuosi järjestettävä nykytaiteen kansainvälinen suurkatselmus. Biennaali koostuu pääosin näyttelyistä valtioiden vuosien saatossa rakennuttamissa paviljongeissa. Ensimmäinen Venetsian taidebiennaali järjestettiin vuonna 1895.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pirita Näkkäläjärvi
Kulttuurilautakunnan puheenjohtaja
040 3577 006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Kulttuurilautakunta jakoi vuoden 2022 kulttuuriavustukset

/in , /by

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi kulttuurilautakunnan kokouksessa 24.2.2022 opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää valtionavustusta vuodelle 2022 yhteensä 179 000 euroa saamenkielisen kulttuurin edistämiseen, pohjoismaisten saamelaisjärjestöjen tukemiseen ja saamelaiskirkkotupien ylläpitämiseen.

Avustuksia myönnettiin seuraavasti: Kulttuurimääräraha 2022

Lisätietoja

Kulttuurisihteeri Riitta Orti-Berg, 010-839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Kuva: Kari Kuivamäki

Puheenjohtajan puheenvuoro konferenssissa Pohjoismaiden alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta

/in , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso avasi konferenssin Pohjoismaiden alkuperäiskansojen perinteisen tiedon suojasta ja aineettomasta omaisuudesta. Konferenssin tavoitteena on käsitellä kysymyksiä alkuperäiskansojen näkökulmasta, vahvistaa rajat ylittävää yhteistyötä ja lisätä osaamista Pohjoismaissa.

Lue puhe täältä.