Oarjánnieiddat palkittiin Mikkelin SOUNDS-tapahtumassa

Saamelaisnuorten taidetapahtumassa huhtikuussa jatkoon päässeet Oarjánnieiddat palkittiin Mikkelissä järjestetyssä valtakunnallisessa tapahtumassa kunniakirjalla.

Oarjánnieiddat, eli Inger-Anni Valkeapää, Maren Elle Mäkitalo ja Máret-Elle Valkeapää, esiintyivät tottuneesti ja hurmasivat yleisönsä Nuori Kulttuuri SOUNDS -tapahtumassa Mikkelissä 24. – 27.5. Oarjánnieiddat esittivät pohjoissaamenkielisiä joikuja. Heidät oli kutsuttu myös esiintymään tapahtuman päättäjäisgaalassa, jossa esiintyivät tapahtuman helmet. Tyttöjen ohjaajana toimii Anna Näkkäläjärvi-Länsman.

SOUNDS-tapahtuman päättäjäisgaalassa myöskin Oarjánnieiddat saivat kunniakirjan. Saamelaiskäräjiltä ryhmän mukana Mikkelissä oli saamelaisnuorten taidetapahtumasta vastaava Anni Näkkäjärvi.

Kuvat: Noora Hakulinen/ Nuori Kulttuuri

 

Lisätietoja

https://nuorikulttuuri.fi/?page_id=10

https://nuorikulttuuri.fi/sounds-raati-jakoi-20-kunniakirjaa-lahjakkaille-nuorille-muusikoille/

Saamelaisnuorten taidetapahtuma

Saamelaiskäräjät kiitti Opetushallitusta yhteistyöstä

Saamelaiskäräjät kiitti Opetushallitusta hyvästä yhteistyöstä ja tuesta saamelaisopetuksen kehittämisessä. Opetushallitus on julistanut saamelaiset ja saamelaisen kulttuurin eurooppalaisen kulttuuriperintövuoden teemakseen. Saamelaiset ja saamelaisopetus olivat maanantaina 28.5. Opetushallituksessa järjestetyn Unna Skábmagovat -tapahtuman teemoina.

Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen yhteistyö on saanut monia uusia muotoja viime vuosina. Opetushallitus on jo pitkään rahoittanut saamenkielistä oppimateriaalityötä. Vuonna 2015 Saamelaiskäräjät toteutti yhteistyössä Oulun yliopiston kanssa Opetushallituksen rahoittaman Saamen kielikylpy koulussa -opettajien täydennyskoulutushankkeen. Yhteistyö saamen kielikylpyä opetuksessa käsittelevän teemakirjan julkaisemiseksi tänä vuonna jatkuu edelleen.

Saamen kielikylpyopetuksen/ kaksikielisen opetuksen kehittäminen sai vauhtia hankkeesta. Kielikylpyluokka toimii jo Utsjoella. Kielirikasteista opetusta annetaan Enontekiön Hetassa. Kielikylpy- tai kaksikielisten luokkien perustaminen on vireillä Oulussa, Inarissa, Rovaniemellä ja Sodankylän kirkonkylässä. Pasilan peruskoulu Helsingissä aloittaa saame-suomi-kaksikielisen opetuksen tulevana syksynä.

Saamelaiskäräjät ja Opetushallitus ovat tehneet yhteistyötä myös kielikasvatuksen ja tiedottamisen alueilla. Saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2017 avattiin yhteistyössä uudistettu oktavuohta.com -sivusto, joka tarjoaa saamelaistietoa opetukseen. Yhteistyö jatkuu edelleen sivuston materiaalin toimittamisena ja kehittämisenä oppiaineisiin soveltuvaksi oppimateriaaliksi.

Saamelaiskäräjät ja Opetushallitus ovat myös yhteistyössä tehneet saamen kielten oppilaskartoitusta syksyllä 2018 käynnistyväksi suunniteltua saamen kielten etäyhteyksiä käyttävää pilottihanketta varten. Hanketta johtaa Utsjoen kunta, jonka sivistyslautakunta käsittelee hankkeen käynnistämistä kokouksessaan 7. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjät on vastannut opetussuunnitelman ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden saamen kielille kääntämisestä. Saamenkieliset asiakirjat on julkaistu Opetushallituksen verkkosivuilla.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen vieraili Inarissa marraskuussa 2017 tutustuen Saamelaiskäräjien toimintaan ja saamelaisopetukseen. Syksyllä Saamelaiskäräjät saa vieraikseen Opetushallituksen kieli- ja kulttuuriryhmien opetusta kehittävän Poiju-verkoston ja saamelaisopetuksesta virastossa vastaavia virkamiehiä.

Maanantaina järjestettyyn Unna Skábmagovat -tapahtumaan osallistui Saamelaiskäräjiltä koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta rehtori Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen ja kokki Anne Tervaniemi. Saamelaiselokuvien katselmuksen tapahtumaan toivat International Sámi Film Institutista elokuvakomissaari Liisa Holmberg ja toiminnanjohtaja Sunná Nousuniemi. Lisäksi tapahtumaan osallistui Skábmagovat -elokuvajuhlien taiteellinen johtaja Jorma Lehtola.

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien pitkään ajama hanke toteutumassa – OKM myönsi rahoituksen saamen etäopetuksen kehittämiseen

Saamelaiskäräjien pitkään ajama hanke saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen mahdollistamiseksi on saanut rahoituksen Opetus- ja kulttuuriministeriöltä. Rahoitus on myönnetty Utsjoen kunnalle, joka johtaa hanketta ja toimii opetuksen järjestäjänä. Saamelaiskäräjien tehtävänä on koordinoida opetusta, oppilaskartoitusta ja tiedottamista valtakunnallisesti. Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio iloitsee hankkeen rahoituspäätöksestä. – Se mahdollistaa nyt inarin-, koltan- ja pohjoissaamen oppimisen riippumatta oppilaan asuinpaikkakunnasta ja toteuttaa oikeutta oman kielen oppimiseen, joka kuuluu perus- ja ihmisoikeuksiin.

Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä painottaa, että nyt myönnetty rahoitus on kehittämisrahaa, jonka on tarkoitus luoda pohjaa pysyville ratkaisuille tulevaisuudessa. – Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävä hanke on kehittämishanke. Sen aikana on tarkoitus hakea käytäntöjä, joilla saamen kielten opetus koko maassa saataisiin pysyväksi toiminnaksi, ylijohtaja Pirhonen totesi Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokouksessa Helsingissä keskiviikkona.

Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihankkeen on tarkoitus käynnistyä syyslukukaudella 2018. – Koska päätös hankerahoituksesta saatiin näin myöhään keväällä, voi käynnistyminen hieman viivästyä koulun alusta. – Joka tapauksessa olemme rahoituspäätöksestä hyvin iloisia ja helpottuneita, sanoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Kotiseutualueen kuntien ulkopuolella koulua käyvistä saamelaislapsista ja -nuorista suuri enemmistö on tähän saakka jäänyt kokonaan oman kielensä opetuksen ulkopuolelle. – Se tarkoittaa sitä, että suurin osa saamenkielisistä lapsista ja nuorista on jäänyt sivistysvaltio Suomessa luku- ja kirjoitustaidottomiksi omassa kielessään. Vielä suurempi osa on ollut vaarassa menettää kokonaan yhteytensä saamen kieleen ja sen myötä myös saamenkieliseen yhteisöön.

Hankkeen suunnittelu Utsjoen kunnassa ja Saamelaiskäräjillä lähtee rahoituspäätöksen myötä nyt toden teolla liikkeelle. Opetuksen järjestämiseen tarvitaan opettajaresursseja ja tukea myös muista kunnista, joiden kanssa neuvottelu käynnistyy mahdollisimman pikaisesti. – Toivomme hankkeeseen mukaan sekä Inarin, Enontekiön että Sodankylän kuntia ja Rovaniemen ja Oulun kaupunkeja, sanoo Utsjoen sivistysjohtaja-rehtori Laura Arola. – Hankkeessa on vielä paljon avoimia kysymyksiä ja neuvoteltavaa, kertoo Arola. – Kunnassa seuraava vaihe on asian vieminen sivistyslautakuntaan, joka päättää hankkeen käynnistämisestä.

Saamelaiskäräjien asettama Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelin sai tiedon hankerahoituksesta kokoukseensa keskiviikkona 16.5. Yhteistyöelin kokoontui Opetus- ja kulttuuriministeriössä keskiviikkona 16.5. Yhteistyöelimen työskentelyssä ovat mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön, Opetushallituksen, Lapin aluehallintoviraston, saamelaisten kotiseutualueen kuntien, Helsingin, Oulun ja Rovaniemen kaupunkien, Oulun ja Lapin yliopistojen, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen ja Saamelaiskäräjien edustajat. Yhteistyöelimen puheenjohtajana toimii Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Jan Saijets.

Hankkeelle myönnettiin erityisavustusta yhteensä 429.000 euroa. Valtionavustuksen käyttöaika kestää vuoden 2020 loppuun saakka.

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, puh. 010 839 3112, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tube-kilpailun voitti Elle-Máárjá Siltala Ivalosta ja musiikkikilpailun Oarjánieiddat Enontekiöltä

Saamelaisnuorten taidetapahtuma alkoi – yli 400 osallistujaa, 10 musiikkiryhmää ja 35 tube-videota mukana 

Saamelaisnuorten taidetapahtuma järjestetään tänään 12.4.2018 Inarissa. Lajeina ovat musiikki ja tubetus. Koko tapahtuman teemana on Nuori Kulttuuri -teeman mukaisesti ”Oma ääni”. Tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat Mikkelissä 25.-27.5.2018 järjestettävään Nuori Kulttuuri tapahtumaan, SOUNDS:iin. 

Tapahtumaan on ilmoittautunut yli 400 osallistujaa, 10 musiikkiryhmää ja 35 tube-videota mukaan. Osallistujia tulee saamelaisalueen lisäksi aina Tampereelta saakka.  Tube-kilpailun tuomarina toimivat tubettaja Mansikka (Maiju Voutilainen), Aleksi Ahlakorpi ja Xia Torikka. Musiikki-kilpailun tuomarina toimivat Niillas Holmberg, Anna Lumikivi ja Heli Aikio.

Taidetapahtuman suoraa lähetystä voi seurata osoitteessa: www.sogku.fi/live 

Taidetapahtumaa voi seurata Instagram-kuvapalvelussa hastagilla #sndd18. Myös YLE Sápmin julkaisee sivuillaan reaaliajassa #ylesndd18-hastagilla merkityt Instagram-kuvat ja -videot.Mikäli samaan kuvaan/videoon on merkitty molemmat hastagit, tulee myös #sndd18-hastagilla varustettu kuva tai video YLE Sápmin artikkeliin. 

Katso päivän ohjelma täältä: https://www.samediggi.fi/2018/04/11/saamelaisnuorten-taidetapahtuman-ohjelma/ 

Mukavaa taidetapahtuman päivää kaikille osallistujille! 

Tervetuloa Nigá 2 -julkistamistilaisuuteen kulttuurikeskus Sajokseen 12.4. klo 14.00

Ministeriö myönsi lisäavustuksen Saamelaisnuorten taidetapahtumalle – Saamelaiskäräjät kiittää!

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt Saamelaisnuorten taidetapahtuman järjestämiseksi määrärahan, joka varmistaa tulevan viikon torstaina 12.4. pidettävän tapahtuman edellisvuosien tapaan. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio kiittää kulttuuriministeri Sampo Terhoa saamelaisnuorille ainutlaatuisen tapahtuman mahdollistamisesta.

– Toivotan saamelaisnuoret ja yleisön iloisesti tervetulleeksi Sajokseen ensi viikon torstaina, jolloin Saamelaisnuorten taidetapahtuma kokoaa ison auditorion täyteen saamenkielisen musiikin ja tubevideoiden merkeissä, sanoo Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso on erittäin tyytyväinen siihen, että ministeriö arvioi taidetapahtuman rahoitusasian uudelleen. – Ministeriössä ymmärrettiin taidetapahtuman erityisrooli. Tapahtuman varmistamisen riittävällä rahoituksella, nyt ja tulevaisuudessa, tulisi olla selvä prioriteetti joka vuosi, sanoo Juuso.

– Tapahtuma järjestetään alle viikon päästä, joten onhan se ihan kiva viimein tietää, että meillä on sittenkin varaa järjestää se, sanoo tapahtumatuottaja Aleksi Ahlakorpi. – Lasten ja nuorten kulttuuriin liittyvien asioiden ei tulisi koskaan olla näin epävarmalla pohjalla. Varsinkaan kun ei ole kyse suurista summista.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 1970-luvulta lähtien

Saamelaisnuorten taidetapahtumaa (Sámenuoraid dáiddadáhpáhus) on järjestetty katkeamatta 1970-luvulta alkaen ja siitä on vuosikymmenten myötä tullut merkittävin saamenkielisten nuorten taideharrastuksia, identiteettiä, yhteenkuuluvuutta ja saamen kielten käyttöä tukeva tapahtuma. Tapahtuma on kasvanut muutaman kymmenen hengen tapahtumasta noin 400 henkeä vuosittain kokoavaksi saamelaisnuorten kulttuurijuhlaksi, johon koulut ja koulujen ulkopuoliset nuoret ja nuorten ryhmät valmistautuvat koko vuoden ajan. Tapahtuma kuuluu saamelaisten kotiseutualueen koulujen vuotuiseen työohjelmaan.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma on merkinnyt nuorille ensimmäistä omakielistä yleisöä ja esiintymistä omalle yhteisölle. Taidetapahtuma on lisännyt ja kannustanut eri taiteen alojen harrastamiseen ja omien taitojen kehittämiseen. Mahdollisuus omien taitojen esittämiseen omakieliselle yleisölle ja toisille saamelaisnuorille on ollut merkittävä kannustin.

Tapahtuman merkitystä korostaa myös se, ettei saamelaisalueella ole ollut saamenkielistä nuorisotyötä, ei musiikkiopistoja eikä tanssi- tai teatterikouluja. Taidetapahtuma on nostanut myös taideharrastusten ohjaajien määrää ja osaamista. Merkittävimpiä nuorten ohjaajia ovat kautta vuosien toimineet saamenkieliset opettajat.

Saamelaisnuorten taidetapahtuma kuuluu valtakunnalliseen Nuori kulttuuri -tapahtumaan, jonka teemoja saamelaisnuorten tapahtuma noudattelee. Ensi viikolla Inarissa järjestettävässä tapahtumassa valitaan saamelaisnuorten edustajat valtakunnalliseen Mikkelissä järjestettävään SOUNDS2018 -tapahtumaan.

Taidetapahtumilla on haluttu tukea valtakunnallisten Nuori kulttuuri -teemojen lisäksi vuosittain myös saamelaisten perinteiden osaamista. Tapahtuman saamelaisina teemoina ovat olleet mm. saamelainen käsityö, joikuperinne (pohjoissaamelainen luohti, inarinsaamelainen livđe ja kolttasaamelainen leu´dd) ja suopunginheitto.

Joinakin vuosina on kannustettu kuvataiteeseen ja omakieliseen kirjoittamiseen. Vuonna 2008 taidetapahtumien satoa julkaistiin saamelaisnuorten omassa taideantologiassa Bearralat/ Cimcâheh/ Ciimʹciǩ. Kirjan kuvitus ja tekstit (kertomukset, näytelmäkäsikirjoitukset, runot ja sarjakuvat) ovat kaikki nuorten tekemiä. Taidetapahtumajulisteissa, postikorteissa ja osallistumistodistuksissa on käytetty saamelaisnuorten omaa kuvataidetta.

Lisätietoja 12.4. Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa järjestettävästä tapahtumasta:

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja Aleksi Ahlakorpi
aleksi.ahlakorpi(at)samediggi.fi
010 8393 128, 040 687 8844

 

Saamelaiskäräjät vetoaa opetus- ja kulttuuriministeriöön ainoan jokavuotisen saamenkielisen nuorisotapahtuman turvaamiseksi

Saamelaiskäräjät pyytää opetus- ja kulttuuriministeriöltä kiireellistä neuvottelua Saamelaisnuorten taidetapahtuman turvaamiseksi. Ministeriöstä saadun alustavan tiedon mukaan taidetapahtuman valtionavustus aiotaan leikata puoleen entisestä. Saamelaisnuorten taidetapahtumalla on kautta vuosikymmenten ollut korvaamattoman suuri merkitys Suomen saamelaisnuorten identiteetin, kulttuuri- ja taideharrastusten sekä yhteenkuuluvuuden rakentajana.

Saamelaisnuorten taidetapahtumia on järjestetty katkeamatta 1970-luvulta asti. Tapahtuma on tärkein ja ainoa saamenkielinen vuosittain järjestetty nuorisotapahtuma, jolla on kautta vuosikymmenten ollut korvaamattoman suuri merkitys nuorille, joille omakielistä nuorisotyötä ei juurikaan ole tarjolla.

Tapahtuma kuuluu osana valtakunnalliseen Nuori kulttuuri -tapahtumaketjuun ja ministeriö on johdonmukaisesti rahoittanut tapahtumaa tähän asti. Tämänvuotinen tapahtuma on ilmoitettu järjestettäväksi Inarin Sajoksessa huhtikuun 12. päivänä. Tapahtuman lajeina ovat musiikki ja saamenkielinen tubetus eli saamenkielisten lyhytvideoiden tekeminen.

Tapahtuman suojelijana ja tubetus-kilpailun tuomarina toimii tunnettu tubettaja Mansikkka, joka on jo käynyt opastamassa saamelaisnuoria tubevideoiden tekemisessä ja tulee myös paikan päälle Sajokseen.

– Emme ymmärrä ministeriön ilmoittamaa linjausta, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio ja kertoo, että Saamelaiskäräjät on pyytänyt ministeriöltä pikaista saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvottelua asiassa.

– Saamelaisyhteisölle tapahtuma on korvaamattoman tärkeä, mutta sen merkitystä ei aina ymmärretä saamelaisyhteisön ulkopuolella. Saamelaisnuorten taidetapahtuma on kannustanut taideharrastuksiin ja nostanut esille suuren määrän eri alojen saamelaisia taiteilijoita muusikoista, näyttelijöihin, kuvataiteilijoihin, käsityöntekijöihin ja tanssijoihin, sanoo Sanila-Aikio. – Lisäksi se on merkittävä saamen kielten käyttöön kannustava kieliareena.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ihmettelee ministeriöstä saatua ennakkotietoa, jonka mukaan ministeriö velvoittaisi Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kustantamaan tapahtuman järjestämiselle ratkaisevan tärkeät linja-autokuljetukset saamelaisalueen kouluilta tapahtumapaikalle Inariin.

– Tapahtuman järjestämiskustannuksista 50 %:n siirtäminen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kustannettaviksi uhanalaistaa saamelaisnuorten poliittisen ja kulttuurityön, jota ministeriö on ilmoittanut erityisesti tukevansa. – Viimeksi saamelaisnuoret saivat vahvan tuen toiminnalleen tavatessaan opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen marraskuussa 2017.

Asia olisi toinen, jos ministeriö lisäisi vastaavasti nuorisoneuvoston valtionavustusta, sanoo Juuso. – Toivon, että kulttuuriministeri Sampo Terho ja valtioneuvosto varmistaisivat, että Suomen ainoa saamelainen nuorisokulttuuritapahtuma voidaan järjestää ja että rahoitusta ei leikata nyt eikä tulevaisuudessa.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen sanoo, että mikäli rahoitus pysyy ministeriön ennakkotiedon mukaisena, nuorisoneuvosto joutuu supistamaan toimintaansa, perumaan suunniteltuja hankkeita, saamelaisnuorille tarkoitetun seminaarin tai lomauttamaan nuorisosihteerin.

– Saimme marraskuun opetusministeritapaamisessa hyvän tuen erityisesti valtaväestön nuorten sivistämiselle saamelaisasioista. Toivoisimme, että sen lisäksi myös tuki saamelaisnuorten omaa kieltä ja kulttuuria kohtaan näkyisi käytännössä vahvemmin, eikä siitä leikattaisi, sanoo Mustonen.

Taidetapahtuman tuottajana työskentelevä Aleksi Ahlakorpi kertoo, että on itse osallistunut jo lapsena ja nuorena sekä myöhemmin opettajana ja valvojana taidetapahtumaan. – On todella ikävää, jos näin perinteikäs tapahtuma tällä tavalla kuihdutetaan. Olemme jo tinkineet tapahtuman kestosta (aiemmin ollut kaksipäiväinen) ja järjestettävistä työpajoista (tällä kertaa ei järjestetä). Ainoa mitä voimme enää tapahtumasta karsia ovat lapset ja nuoret, sanoo Ahlakorpi.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, 010 839 3192

Varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston puheenjohtaja Risten Mustonen, risten.mustonen(at)gmail.com

Saamelaisnuorten taidetapahtuman tuottaja Aleksi Ahlakorpi, aleksi.ahlakorpi(at)samediggi.fi, 010 8393 128, 040 687 8844

http://www.samediggi.fi/toiminta/nuorten-taidetapahtuma/

https://www.facebook.com/daiddadahpahus/