Äänellinen kuvasarja tenolaisen veneen valmistamisesta ilmestyi

Deanu fanas – kuvasarja tenolaisen veneen valmistusvaiheista on ilmestynyt. Kuvasarjaa voi käyttää sekä saamelaisen käsityön että pohjoissaamen kielen oppimateriaalina.

Kuvakertomuksessa Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti, kertoo tenolaisen veneen valmistamisen vaiheista. Veneen rakentamisen vaiheet on kuvattu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kurssilla. Työvaiheita havainnollistavien kuvien lisäksi aineisto sisältää Jouni Laitin haastattelun. Haastattelijana toimii Jávrri Juhan Niillas, Niilo Aikio. Aineiston on kuvannut Ilona Tikkanen ja materiaalin editoinut Hannu Kangasniemi. Materiaalin on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto.

Katso ja kuuntele kuvasarja tästä: https://bit.ly/DeanuFanas

 

Opi sisnatyön verbejä pohjoissaameksi

Tunnetko nahan muokkaukseen eli sisnan tekoon liittyviä verbejä pohjoissaameksi? Tiedätkö mitä tarkoittavat verbit vajuldit, šalmmastit ja loaskut? Montako näistä tunsit entuudestaan? Juuri ilmestyneellä sisnatyö-videolla opit tärkeitä verbejä, jotka liittyvät sisnatyöhön.

Sisnatyöhön opastavan videon on käsikirjoittanut Rauna Vieltojärvi, kuvannut ja editoinut Eeva Mäkinen ja tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto. Video soveltuu moniin tarkoituksiin, esimerkiksi äidinkielen, pohjoissaamen vieraan kielen ja saamelaisen käsityön opetukseen.

Video on vapaasti katsottavissa tästä: https://youtu.be/MJ0ZeEVMwlk

Pohjoissaamen aakkosvideo valmistui

 

Pohjoissaamen aakkosten tuntemiseen opastava video on valmistunut. Aakkosvideossa etsitään ja esitellään pohjoissaamen kielen aakkoset. Kustakin aakkosesta annetaan esimerkkisana. Videon on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja se on vapaasti kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.

Videon käsikirjoituksen on tehnyt Solja Magga yhdessä toimiston muiden kesätyöntekijöiden kanssa. Videon on kuvannut ja editoinut Eeva Mäkinen.

Kirjainvideot ovat työn alla myös inarin- ja koltansaamen aakkosista ja valmistuvat syksyn aikana. Kunkin kielen kirjainvideot päivittyvät myöhemmin myös Opetushallituksen ja Saamelaiskäräjien ylläpitämään Oktavuohta-nettilehteen.

Linkki kirjainvideoon: https://youtu.be/Prjluz93ZCc

 

Lisätietoja

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Kansallinen lukuliike käynnistyi

Lukutaito on mielen supervoima, joka kantaa läpi elämän, kehittää ajattelua ja vaikuttaa suoraan oppimistuloksiin, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen. – Lukeminen ehkäisee syrjäytymistä ja tuottaa monenlaista iloa ja hyötyä. Ministeri haluaisi nostaa Suomen maailman lukevimmaksi kansakunnaksi.

Lapsia ja nuoria lukemiseen kannustava lukuliike on käynnistynyt. Lukutaidolla ei tarkoiteta enää vain kirjojen lukutaitoa. Lukutaito on multimodaalista. Tekstejä on kaikkialla ja myös kuva ja ääni liittyvät teksteihin yhä enemmän. Esimerkkeinä kiinnostavista teksteistä ovat mm. rap-lyriikat.

Vuoden aikana tullaan järjestämään 40 Lukuliike koulussa-tapahtumaa ja 160 työpajaa ja kirjailijavierailua. Kaikki Suomen alakoulut ovat jo saaneet Lukuklaani-kirjapaketit. Saamelaisalueen paketeissa oli mukana myös saamenkielisiä kirjoja. Lukuklaani II:n kohderyhmänä 2018-2019 ovat yläkoulut.

 

Helsingin musiikkitalolla perjantaina 14.9. järjestetyssä tilaisuudessa olivat näyttävästi esillä myös saamenkieliset tunnukset. Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari tapasi tilaisuudessa myös tubettaja Mansikkkan, joka lähetti terveisiä saamen kielten lukijoille.

www.lukuliike.fi

#lukuliike

 

Lisätietoja

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, 040-767 3101, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Saamelaisalueen koulut saavat lahjoituksena saamen- ja suomenkielisiä lukukirjoja

Saamelaisten kotiseutualueen koulut saavat kouluvuoden alkajaisiksi ison paketin saamen- ja suomenkielisiä lukukirjoja. Paketti sisältää kymmenen erilaista saamenkielistä kirjaa ja kahdeksan erilaista suomenkielistä kirjaa. Jokainen paketti sisältää yhteensä 50 kirjaa, joiden on tarkoitus vahvistaa erityisesti 3.- ja 4.-luokkalaisten lukutaitoa ja -harrastusta.

Kirjalahjoitukset kustantaa Suomen kulttuurirahaston ja Kopioston Lukuklaani-hanke, jonka kanssa Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto tekee yhteistyötä. Saamelaiskäräjät on toteuttanut saamenkielisten kirjojen hankinnat. Kirjat ovat inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisiä ja valittu koulujen opetuskielten ja toiveiden mukaan. Saamelaiskäräjät vastaa kirjapakettien jakamisesta saamelaisalueen kouluille.

Lukuklaani lahjoittaa jokaiselle Suomen ala- ja yhtenäiskoululle 50 kirjan paketin syksyllä 2018. Se on hankkinut yli 100 000 kirjaa tarkoitusta varten. Ruotsin- ja saamenkielisille oppilaille on räätälöity erityiset kirjapaketit.

Kirjahankintojen takana oleva Suomen Kulttuurirahasto on yksityinen säätiö, jonka toiminta perustuu testamentteina ja lahjoituksina saatuihin varoihin. Lastenkirjallisuuden ammattilaisten avulla valitut teokset ovat kohdennettu erityisesti 3-4. luokkalaisille, jotka ovat hankkeen kohderyhmää.

Lisätietoja:

Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 010 839 3193.

Kuvassa inarinsaamenkielistä oppimateriaalityötä tekevä Miina Seurujärvi kokoamassa kouluille toimitettavia kirjapaketteja.

Lapset ja nuoret antavat äänensä digitaaliselle oppimateriaalille

Saamelaiskulttuurikeskuksen äänitysstudiossa on heinäkuussa vilkasta, kun lapset ja nuoret käyvät antamassa äänensä digitaaliselle oppimateriaalille. Lasten ja nuorten äänet tulevat Gea-kirjasarjan toisen luokan digitaaliselle oppimateriaalille ja Bluppe-lastenkirjoille.

Tällä viikolla äänityksiin osallistuivat Mihkku Laiti, Áilu Laiti ja Niillas Laiti Utsjoelta. Mihkku on ollut  mukana jo pari vuotta sitten Gea 1 -digimateriaalissa. Tänä kesänä hän toimii muun muassa karhunpennun äänenä. – Täällä on mukava tehdä töitä, hymyilee Mihkku. Áilu ja Niillas pääsivät kokeilemaan ääniroolityötä ensimmäistä kertaa. Áilu antoi äänensä Gea-kirjan päähenkilölle Biettelle. – Alussa jännitti, mutta oli ihan hauskaa, kertoo Áilu. Poikien äiti Annukka Hirvasvuopio-Laiti on iloinen poikiensa osallistumisesta. Hänen mukaansa kotona on harjoiteltu vuorosanoja ahkerasti isän kanssa.

Äänitystyössä lapset ja nuoret pääsevät kokeilemaan konkreettisesti oppimateriaalin tekoa. Tämä antaa esiintymiskokemusta ja samalla toivottavasti innostaa heitä erilaisiin äänitysprojekteihin myöhemmin. Vaikka äänitystyö on pikkutarkkaa ja vaativaa, tärkeintä on kuitenkin innokkuus.  – Lapset ovat todella taitavia ja rohkeita, kuvailee digimateriaalin äänityksistä ja käsikirjoituksesta vastaava Solja Magga.

Materiaalin ääninäyttelijöitä valitessa pyritään myös ottamaan huomioon pohjoissaamen eri murteita mahdollisimman hyvin. – Äänitykset ovat kuitenkin vasta alkaneet, ja kaikille hahmoille ei ole vielä ääninäyttelijää, vinkkaa Solja Magga.

 

Lisätietoja:

Projektityöntekijä Solja Magga, solja.magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Oulun yliopisto sai rahoituksen saamenkielisten aineenopettajien koulutushankkeelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Oulun yliopistolle 750 000 euron hankerahoituksen saamenkielisten aineenopettajien koulutushankkeelle. Hankehakijana oli Oulun yliopiston Giellagas-instituutti ja yhteistyökumppaneina kasvatustieteiden tiedekunta, Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Saamelaiskäräjät. – Hankerahoitus on todella iloinen uutinen, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. Puute saamenkielisistä opettajista on ollut kauan tiedossamme ja työlistan kärjessä. Opettajatilanteen parantaminen mainitaan myös Saamelaiskäräjien vaalikauden toimintaohjelmassa.

Saamelaiskäräjät toteutti lokakuussa esiselvityksen saamenkielisten opettajien saatavuudesta, tilanteesta ja koulutustarpeista. – Saamenkielisistä opettajista on huutava pula, koska ensimmäisten sukupolvien opettajat ovat jääneet tai jäämässä eläkkeelle ja uusia opettajia valmistuu liian hitaasti, kertoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Suurin pula on juuri saamenkielisistä aineenopettajista. Aineenopettajapula on ollut yksi merkittävimmistä esteistä saamenkielisen opetuksen laajentamiseksi perusopetuksen yläluokilla. Suunnitellun hankkeen tarkoituksena on toisaalta mahdollistaa jo kelpoisille opettajille saamen kielten opiskelu ja saamenkielinen opetustyö, toisaalta mahdollistaa saamenkielistä opetusta hoitaville epäpäteville henkilöille aineenopettajan kelpoisuuden hankkiminen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin yhteensä 12 milj. euroa. Erityisavustusten tavoitteena on Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman toimeenpanon edistäminen. Avustusta myönnettiin opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan kuuluville yliopistoille ja ammattikorkeakouluille, joilla on opettajankoulutustehtävä. Erityisiä valtionavustuksia myönnettiin yhteensä 12,7 miljoonaa euroa 1-3-vuotisiin hankkeisiin, jotka käynnistyvät vuonna 2018. Hankkeilla uudistetaan opettajien perus-, perehdyttämis- ja täydennyskoulutusta sekä vahvistetaan korkeakoulujen ja koulutuksen järjestäjien yhteistoimintaa. Rahoitettavat 25 kehittämishanketta ovat osa opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa.

OKM:n tiedote 15.6.2018: https://minedu.fi/avustukset/avustus/-/asset_publisher/%20korkeakoulujen-opettajankoulutuksen-kehittamishankke-2 

 

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

Kesätyöntekijät valtasivat koulutus- ja oppimateriaalitoimiston

Oppimateriaalia valmistavat kesätyöntekijät valtasivat Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston kahdeksi kuukaudeksi. Toimistossa työskentelee yhdeksän saamenkielistä oppimateriaalia valmistavaa kausityöntekijää, jotka edustavat sekä inarin-, koltan- että pohjoissaamen kieliä. Koskaan aikaisemmin toimistossa ei ole ollut näin montaa kesätyöntekijää.

Toukokuun alussa ovat aloittaneet koltansaamen työntekijä Terhi Harju sekä pohjoissaamenkielistä oppimateriaalia valmistava Gabriela Satokangas. Kesäkuun alussa oppimateriaalityöntekijöiden joukkoon liittyivät lisäksi koltankielistä materiaalia työstävä Anna-Katariina Feodoroff sekä pohjoissaamen kielen oppimateriaalityöntekijät Solja Magga, Risten Mustonen, Sunná Länsman ja Rauna Vieltojärvi. Inarinsaamen kielen oppimateriaalityöntekijät ovat Henna Lehtola ja Tiina Jäppinen.

Työntekijät muun muassa kääntävät, tekevät kielentarkistusta sekä valmistavat ja kehittävät erityisesti digitaalista oppimateriaalia. Yksi projekteista on Pluppe (Bluppe, Puppâ, Tu’rrvuei’vv) -äänikirjatyö. Tarkoituksena on lisäksi muuttaa jo olemassa olevia oppimateriaaleja digitaaliseen muotoon. Materiaalien digitalisointi on osana uutta saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää pilottihanketta, jotta mahdollisimman monilla lapsilla, nuorilla ja aikuisilla olisi mahdollisuus oppia saamen kieliä.

 

Lisätietoja:

Saamen kielten etäopetushanke käynnistyy 

Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihanke käynnistyy, kunhan Utsjoen valtuusto on hyväksynyt hankkeen omarahoitusosuuden. Utsjoen kunnan sivistyslautakunta valitsi luokanopettaja Eila Tapiolan projektipäälliköksi kokouksessaan 7.6. Tehtävään oli neljä hakijaa. Projektipäällikön on määrä aloittaa tehtävässä elokuun alussa. Saamelaiskäräjillä hankekoordinaattorina on aloittanut fil.maist. Arla Magga, joka työskentelee koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa.

Utsjoen kunta sai toukokuussa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen saamen kielten etäyhteyksiä käyttävälle pilottihankkeelle, joka pääsee nyt liikkeelle. Hanketyöntekijöiden lisäksi työpanostaan hankkeelle käyttävät myös Utsjoen kunnan sivistysjohtaja Laura Arola ja Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari.

Hankkeen järjestämä etäyhteyksiä käyttävä opetus käynnistyy käytännössä syyslukukauden 2018-2019 aikana, jolloin myös hankkeen kolmas yhteistyökumppani on valittu. Utsjoen kunta käynnistää nyt tarjouskilpailun opetuksen verkkopalveluista ja teknisestä tuesta. Syyslukukaudella väliaikainen tekninen tuki ja verkkopalvelut ostetaan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen virtuaalikoulusta. Saamelaiskäräjät jatkaa keväällä 2018 tehtyä oppilaskartoitusta ja opetuksen piiriin pyritään saamaan mahdollisimman moni saamelaisoppilas valtakunnallisesti.

Inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielen opetusta lapsilleen haluavat huoltajat saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolelta voivat ottaa yhteyttä Arla Maggaan, mikäli eivät ole aiemmin jo ilmoittaneet lastaan opetukseen. Hanke tarvitsee seuraavat tiedot:

  • oppilaan nimi,
  • vuosiluokka syksyllä 2018,
  • saamen kieli, jonka opetusta halutaan
  • onko kyseessä äidinkieli vai toinen tai vieras kieli
  • onko oppilas ollut saamenkielisessä varhaiskasvatuksessa tai saanut saamen kielen opetusta aiemmin
  • kunta ja koulu, jota oppilas käy
  • mielellään rehtorin nimi ja yhteystiedot
  • huoltajan nimi ja yhteystiedot.

 

Lisätietoja:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Sivistysjohtaja Laura Arola, laura.arola(at)utsjoki.fi, 040 7447 630