Saamelaiskäräjien täyskokous valitsi kokouksessaan 24.2.2023 koulutussihteerin virkaan Bigga-Helena Maggan. Magga on toiminut koulutussihteerin viransijaisena vuoden 2023 alusta alkaen.

Bigga-Helena Magga. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät.

Koulutussihteeri toimii koulutus- ja oppimateriaalitoimiston esihenkilönä sekä koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä. Bigga-Helena Magga jatkaa koulutussihteerin tehtävässä odottaen mielenkiinnolla työn tuomia mahdollisuuksia ja haasteita.

–On mukavaa päästä edistämään koulutusasioita ja huolehtimaan koulumaailmasta saamelaisesta näkökulmasta. Saamelaiskäräjät voi vaikuttaa oppimispoliittisin linjauksin niin paikallisiin kuin valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin, sanoo Magga.

Bigga-Helena Magga on aiemmin työskennellyt Saamelaiskäräjillä oppimateriaalityöntekijänä sekä Saamen kielikaltion pohjoissaamenkielen kielityöntekijänä. Hänellä on työkokemusta myös opettajan tehtävistä sekä johtamiskokemusta projekteista sekä rehtorin työstä. Vuoden 2023 alusta alkaen Magga on toiminut koulutussihteerin viransijaisena.

Saamelaiskäräjät julisti haettavaksi koulutussihteerin viran tammikuussa pitkäaikaisen koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskarin siirtyessä Saamelaisten totuus- ja sovintokomission pääsihteerin tehtävään. Koulutussihteerin virkaan tuli yhteensä neljä hakemusta, ja Saamelaiskäräjien hallitus haastatteli hakijat kokouksessaan 10.2.2023.

Haastattelujen jälkeen Saamelaiskäräjien hallitus päätti yksimielisesti esittää täyskokoukselle Bigga-Helena Maggaa koulutussihteerin virkaan. Magga valittiin äänestyksen jälkeen: täyskokous äänesti Maggan ja virkaa myös hakeneen Petra Kuuvan välillä. Magga nimitettiin virkaan  äänin 11–5.

Lisätietoja

Bigga-Helena Magga
vs. Koulutussihteeri
010 839 3121 / 040 570 2786
bigga-helena.magga(at)samediggi.fi

Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hallintopäällikkö
010 839 3106 / 040 726 2688
pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeella on voitu parantaa saamelaisoppilaiden mahdollisuuksia opiskella saamen kieliä, vahvistaa saamelaisuuttaan ja siten saamen kielten ja kulttuurin säilymistä ja elpymistä maassamme, todetaan tuoreessa arviointiraportissa.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) arvioi keväällä 2022 saamen kielten etäopetushankkeen toimivuutta ja opetuksen vaikuttavuutta. Etäyhteyksin toteutettua opetusta on järjestetty vuodesta 2018 alkaen. Etäopetuspilottia rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja johtaa Utsjoen kunta. Hankkeen koordinaatiosta vastaa Saamelaiskäräjät.

Etäopetushankkeen tavoitteena on ollut saavuttaa saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvia lapsia ja nuoria, joiden perheen tai suvun kieli on jokin kolmesta Suomessa puhutusta saamen kielestä (inarin-, koltan- ja pohjoissaame), tarjota heille saamen kielten opetusta. Arviointi osoitti, että kieltä ei ole ilman kulttuuria, ja suvun tai perheen kielen osaaminen vahvistaa huoltajien käsitysten mukaan yhteisöllisyyttä ja pitää saamen kielen ja kulttuurin hengissä. Hankkeen oppilasmäärä on kolminkertaistunut hankkeen aikana, ja se on lukuvuonna 2022–2023 noin 150 oppilasta noin 90 eri koulusta ja 40 eri kunnasta.

Hyvinä käytänteinä etäopetuspilotissa nousi esiin muun muassa huoltajien aktiivinen osallis­tuminen lastensa saamen kielen opiskeluun. Vuorovaikutus koulun ja huoltajien välillä toimi hyvin ja erityisesti lapsen ohjaajalla on vuorovaikutuksessa tärkeä rooli. Etäopetuspilotin opettajat ovat päteviä, mikä heijastuu myös oppilaiden motivoitumiseen ja haluun oppia saamen kieltä. Oppilaiden mielestä tunneilla on kivaa, sillä siellä on monenlaista tekemistä, ja oppilas saa lisätehtäviä halutessaan. Opettajat puhuvat tunneilla paljon saamea ja lapsilla on myös kotona mahdollisuuksia käyttää kieltä. Eri­laiset mediat ovat luonnollinen osa opetusta.

Opetukseen hakeutuminen helppoa, huoltajien aktiivisuus avainasemassa

Tällä hetkellä yli 70 % saamelaislapsista ja -nuorista asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Tieto oppilaan saamelaisuudesta ei aina välity kouluun, ja siksi huoltajan ja oppilaan itsensä on oltava aktiivisia opetukseen hakeutumisessa.Opetuksen järjestäjien ja koulujen mukaan hankkeen vahvuus oli se, että yksikin oppilas riittää opetuksen käynnistämiseen koulussa; ilman etäopetushanketta opetusta ei voitaisi tarjota yksittäiselle oppilaalle.

Vaikka tiedotus ja ohjeistus on hankkeen elinkaaren aikana selkeästi parantunut, on tiedotusta edelleen kehitettävä opetuksen saavutettavuuden lisäämiseksi. Myös kuntien ja koulujen tulee lisätä tiedottamistaan oppilaiden mahdollisuudesta osallistua etäyhteyksin toteutettavaan saamen kielten opetukseen.

Saamen kielen asema opetussuunnitelman perusteissa selkeytettävä

Etäopetuspilotissa annettava opetus on perusopetusta ja lukiokoulutusta täydentävää opetusta, jota tarjotaan saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaisoppilaille. Opetusta annetaan kaksi tuntia viikossa, ja oppitunnit ovat usein koulupäivän päätteeksi tai heti sen alussa.

Saamen kielten erityisasema elvytettävinä kielinä tulee huomioida painokkaammin opetussuunnitelmien perusteita uudistettaessa. Myös kotiseutualueen ulkopuolella tulisi olla mahdollista tarjota eri oppimääriä saamen kielestä, sillä osalle oppilaista saame on äidinkieli, mutta iso osa oppilaista aloittaa saamen opiskelun alkeista. Opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä tulee huomioida selkeämmin saamelaispedagogiikka, saamelainen kulttuuri ja elämäntapa sekä saamen kielten uhanalainen tilanne sekä asema maamme ainoina alkuperäiskielinä.

Arvioinnin mukaan hankkeen yhtenä haasteena oli oppituntien sijoittelu lukujärjestykseen. Mitä suurempi koulu, sitä vaikeampaa yksittäisen oppilaan tuntien sijoittaminen lukujärjestykseen oli ollut. Kehittämissuosituksena arvioinnissa esitetään saamen kielen saamista osaksi tuntijakoa, mikä tekisi saamen kielten aseman näkyvämmäksi myös koulutuspoliittisesti. Samoin arvioinnissa esitetään, että viimeksi 90-luvulla uudistettua perusopetuslakia tulee tarkistaa saamelaislasten osalta siten, että se vahvistaisi saamelaisten kotiseutualueella asuvien saamelaisoppilaiden lisäksi myös kotiseutualueen ulkopuolella asuville saamelaisoppilaille oikeuden saamen kieleen ja saamenkieliseen opetukseen.

Lisätietoja:

Marita Härmälä
Johtava arviointiasiantuntija, Karvi
+358 29 533 5560
marita.harmala@karvi.fi

Hanna Helander
Projektipäällikkö, saamen kielten etäopetushanke
+358 40 7012 094
hanna.helander@edu.utsjoki.fi

Linkit:

Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. ”Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää.” Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022.

Lisätietoja Saamen kielten etäopetushankkeesta:

Saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima hanke. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteina on tarjota saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta peruskoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia ja kehittää saamen kielten etäopetuksen pedagogiikkaa. Etäopetushankkeen opetus on reaaliaikaista (synkronista) opetusta. Tällöin opettaja ja etäopetukseen osallistuvat oppilaat ja opiskelijat osallistuvat samaan aikaan oppitunneille omilla päätelaitteillaan, mutta fyysisesti eri paikoissa.