Saamelaiskäräjät haluavat vahvistaa rajat ylittävää kouluyhteistyötä saamelaisalueilla

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät avaavat uuden lehden rajat ylittävän saamelaisen kouluyhteistyön vahvistamiseksi. Sirman ja Utsjoen pitkään käynnissä ollut ja saamen kieltä tukeva kouluyhteistyö halutaan turvata. Samalla selvitetään muiden raja-alueilla sijaitsevien saamelaisopetusta antavien koulujen yhteistyön tilanne ja mahdollisuudet.

Saamelaisen kouluyhteistyön edistäminen on osa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston tavoitteita. Norjan Saamelaiskäräjät johtaa pohjoismaista työryhmää, jossa ovat Suomen, Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien lisäksi edustettuina Utsjoen ja Tenon kunnat sekä Utsjoen ja Sirman koulut ja koulujen vanhemmat.

Työryhmän työ oli pysähdyksissä vuoden, koska hankkeelle ei saatu työntekijää. Työryhmä kokoontui vuoden tauon jälkeen tiistaina 4. joulukuuta Karasjoella. Norjan Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Mikkel Eskil Mikkelsenin koolle kutsuma työryhmä iloitsi hankkeen jatkumisesta. Norjan Saamelaiskäräjät rahoittaa ja johtaa työtä.

Vuoden alussa työryhmän sihteerin tehtävässä aloittaa FM Arla Magga Inarista. Magga työskentelee Suomen Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa osa-aikaisena vuoden 2019 ajan. Suomen Saamelaiskäräjien edustajina työryhmässä ovat Eila Tapiola Utsjoelta ja Ulla Aikio-Puoskari hallinnosta.

Kuvassa: Työryhmää johtava Inger Anne Klemetsen, Arla Magga, Jon Christer Mudenia, Ol-Johan Sikku, Lars Miguel Utsi, Leif Erik Varsi, Mikkel Eskil Mikkelsen, Eila Tapiola, Aura Pieski, Ulla Aikio-Puoskari ja Brita Oskal Eira.

Lisätietoja:

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto: ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 Karigasniemen uudessa Njálla-hallissa

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Karigasniemen uudessa Njálla- monitoimihallissa ja koulun alueella huhtikuun 10.-11. päivinä. Tapahtuman valtakunnallisena teemana on teatteri ja saamelaisena teemana Kertomisen monet muodot/ Muitaleami máŋggat hámit/ Muštâlem maaŋgah häämih/ Mušttlummuž määŋg hääm. Tapahtuman yhteyteen järjestetään myös lähiopetuspäivä saamen kieliä kotiseutualueen kuntien ulkopuolella opiskeleville.

Valtakunnallisen teeman ohjeet löytyvät https://nuorikulttuuri.fi/ -sivustolta. Saamelainen teema voi tarkoittaa joikua, livđeä, leʹuddia, tarinan kerrontaa tai muuta lavalla esitettävää sanataidetta. Tarkemmat osallistumisohjeet julkaistaan alkukeväästä, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt! Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja www.samediggi.fi!

Tietoja kotiseutualeen kuntien ulkopuolelta saamen kielten lähiopetuspäivään 10.4. osallistumisesta antaa etäopetuspilotin koordinaattori. Seuraa myös hankkeelle avautuvia verkkosivuja!

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Lapin kirjaston Jutaava kirjasto-hanke on mukana järjestelyissä, samoin kuin Saamelaiskäräjien Lastenkulttuurikeskus Mánnu, Saamelaismusiikkikeskus ja Nuorisoneuvosto.

Tapahtuman aikataulu:
  • tarkemmat tiedot tapahtuman lajeista, ilmoittautumisesta, kuljetuksista ja yöpymisistä helmi-maaliskuussa;
  • ilmoittautuminen sekä kilpailuihin osallistuville, että tapahtumayleisölle avautuu verkossa 5.3. ja päättyy 22.3.;
  • taidetapahtuman tuottaja aloittaa työnsä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa noin kahta kuukautta ennen tapahtumaa;
  • Saamelaisnuorten taidetapahtuma Karigasniemellä 10.-11.4.2019 ja
  • valtakunnallinen TEATRIS-tapahtuma Jyväskylässä 24.-26.5.2019.
Lisätietoja:
  • Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821; ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihanke: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Jutaava kirjasto-hanke: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503

Iloisin mielin kevättä ja Karigasniemeä kohti!

Karigasniemen koulun opettajat Laura Niittyvuopio ja Satu-Marjut Nieminen esittelevät minkälaisia taiteilijoita koulussa on ollut. Hienon seinämaalauksen tekivät Haarlan ballerinakaksoset Biret ja Katja.

 

                       

Inarinsaamen aakkosvideo valmistui

Inarinsaamen kielen aakkosten tuntemiseen opastava video on valmistunut. Videolla esiintyvät Sáárákáisá ja Siiri, he etsivät ja löytävät inarinsaamen aakkosia. Jokaisesta aakkosesta annetaan esimerkkisana. Videon on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja se on vapaasti kaikkien katsottavissa.

Videolla ovat mukana Sáárákáisá Seurujärvi ja Siiri Angeli. Videon  käsikirjoituksen ovat tehneet Henna Lehtola ja Neeta Jääskö. Videon on kuvannut ja editoinut Eeva Mäkinen.

Katso video tästä: www.youtube.com/watch?v=CxrPDtIbZkA

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Hitruus kielâoppâ – uusi digioppimateriaali ilmestyi!

Harjoittele inarinsaamea helposti ja nopeasti uusien digiharjoitusten avulla! Hitruus kielâoppâ sisältää monenlaisia harjoituksia, joissa voit kuvien, äänen ja tekstin avulla harjoitella inarinsaamen peruskielioppiasioita. Materiaali on suunniteltu inarinsaame vieraana kielenä opiskeluun perusopetuksen 3-6 luokka-asteille.

Hitruus kielâoppâ on osa Hitruu-kirjasarjaa. Materiaalia voivat käyttää myös muut itsenäiseen opiskeluun, tehtävät voi tarkistaa omatoimisesti. Harjoitukset on tehty Cloubi-alustalle, jonne tulee myöhemmin lisää digimateriaalia opetuskäyttöön.

Hitruus kielâoppâ on Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimiston tuottamaa oppimateriaalia. Materiaalin on suunnitellut ja toteuttanut Miina Seurujärvi, kuvittaja on Riitta Ahonen.

Mikäli haluat käyttää materiaalia opetuksessa tai itseopiskelussa, ota yhteys Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistoon:

Inarinsaamenkielinen materiaalityö, Miina Seurujärvi, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi, 010 839 3193

Oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi, 010 839 3115

Oppimateriaalisuunnittelija Marita Aikio, marita.aikio(at)samediggi.fi, 010 839 3111

Koltansaamen kielen aakkosvideo valmistui

Koltansaamen kielen aakkosten tuntemiseen opastava video on valmistunut. Videolla esiintyvät Tiina ja Elli-Dåʹmnn, he etsivät ja löytävät koltansaamen aakkosia. Jokaisesta aakkosesta annetaan esimerkkisana. Videon on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja se on vapaasti kaikkien katsottavissa.

Videolla ovat mukana Tiina Sanila-Aikio ja Elli-Dåʹmnn Aikio. Videon  käsikirjoituksen ovat tehneet Tiina Sanila-Aikio ja Anna-Katariina Feodoroff. Videon on kuvannut ja editoinut Eeva Mäkinen.

Linkki kirjainvideoon: https://www.youtube.com/watch?v=-et0AMEGQ8Y

Lisätietoja

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

 

NEKK – Noveʹllnorldõk 2 – kirjan julkistamistilaisuus Sevettijärven koulun juhlasalissa 31.10.2018 klo 12.00

Saamelaiskäräjät on kustantanut Niilo Aikion kirjoittaman ja Marketta Nilsenin kuvittaman novellikokoelman  toisen osan pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielillä. Pohjois- ja inarinsaamenkieliset laitokset ilmestyivät  aiemmin keväällä. Juhlistamme koltansaamenkielisen  version ilmestymistä Sevettijärven koulun juhlasalissa  keskiviikkona 31.10.2018 klo 12.00.  Kaikki kiinnostuneet ovat tervetulleita tilaisuuteen.

Kirjasarjan toisen osan novellit ovat jatkoa ensimmäisen osan kertomuksille nuoren pojan elämästä Pulmankijärven erämaakylässä. Kirjan kirjoittaja Niilo Aikio on itse elänyt kirjan päähenkilön Nigan tavoin lapsuutensa ja nuoruutensa Pulmankijärvellä, joten tarinoista välittyy aito kosketus menneeseen aikaan ja olosuhteisiin. Hänen värikäs ja sujuva kielensä loihtii silmiemme eteen uskomattomia ja jännittäviä tapahtumia, jotka kiehtovat erilaisuudellaan ja aitoudellaan. Kalastukseen, riistanpyyntiin ja karjanhoitoon kuuluvat toimet Niilo Aikio kuvaa tarkasti ja asiantuntevasti.

Kuvittaja Marketta Nilseniä on aina viehättänyt se, miten Lapin ihminen on osannut sovittaa elämisensä ja toimeentulonsa tasapainossa luonnon kanssa ilman nykyajalle niin tyypillistä hyödyntämisen pakkoa. Päivittäiset toimet ja elämisen ehdot ovat pitkälle määräytyneet auringon ja kuun antaman valon määrän vaihteluiden mukaisesti. Nilsenin kuvitus saatteleekin tarinoita läpi koko vuoden kierron kaamoksen hämärästä aina keskikesän yöttömään yöhön.

Opetustyössään toimiessaan Nilsen kertoo etsiskelleensä turhaan oheismateriaalia, johon pohjoisen Suomen vasta lukemaan oppineet ja lukemisen työlääksi kokeneet nuoret, usein pojat, saisi innostumaan ja jonka maailmaan heidän olisi helppo samaistua. ”Tiesin, että useat heistä odottivat vain sitä, että koulupäivä päättyisi ja he pääsisivät kalalle, metsään tai tunturiin. Niilo Aikion Niga-pojan touhuista ja kommelluksista kertovat novellit ovat tulleet kuin tilauksesta täyttämään tätä puutetta!” Marketta Nilsen toteaa.

Saamelaisen kulttuuriperinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle on myös kirjan keskeinen tavoite. Tämä tavoite on pyritty toteuttamaan myös kuvituksessa. Niilo Aikion novellithan kertovat asioista ja käytännöistä, jotka ovat Tenonvarren ja Pulmankijärven paikallishistoriaa ja perinnetietoutta, jonka vain ikääntyneempi väestö enää muistaa. Siksi on tärkeää, että asiat ja yksityiskohdat on kuvattu oikein. Tämän toteutuminen on vaatinut kuvittajan ja kirjailijan tiivistä yhteistyötä.

Koltansaamenkielelle kirjan on kääntänyt Raija Lehtola, inarinsaamenkielelle Ilmari Mattus ja pohjoisaamenkielelle Niilo Aikio.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto

Saamen kielten etäopetushanke toivoo saamelaisyhdistyksiltä tukea lähiopetuspäivien järjestämiseen

Noin 60 perusopetuksen oppilasta opiskelee inarin-, koltan- tai pohjoissaamea lukuvuonna 2018–2019 saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen kautta. Opetus järjestetään etäyhteyksin. Etäopetushankkeen toteuttajat Utsjoen kunta ja Saamelaiskäräjät toivovat saamelaisyhdistyksiltä tukea saamen kielten lähiopetuspäivien järjestämiseen.

Opetuksen tueksi ja verkkopedagogiikan mukaisesti Saamen kielten etäopetushankkeessa on syntynyt idea lähiopetuspäivien järjestämiseksi saamelaislapsille ja -nuorille tarkoitettujen tapahtumien yhteydessä. Idea esiteltiin 18.9. pidetyssä etäopetushankkeen vanhempainillassa ja sai kannatusta huoltajilta. Myös kouluille on esitetty toive, että ne mahdollistaisivat oppilaiden osallistumisen poissaoloista huolimatta. Koulut eivät pysty rahallisesti tukemaan oppilaiden osallistumista lähiopetuspäiville.

Opetus- ja kulttuuriministeriöstä saadulla hankerahoituksella ei ole mahdollista kattaa oppilaiden ja huoltajien matkakuluja tapahtumiin. Tämän vuoksi hankkeessa toivotaan saamelaisyhdistysten tukevan oppilaiden osallistumista. Ensimmäiset lähiopetuspäivät on suunniteltu Saamelaisnuorten taidetapahtuman yhteyteen keväälle 2019. Saamelaisnuorten taidetapahtuman päivämäärä ja paikka eivät ole vielä tiedossa. Lukuvuosi 2019–2020 on suunniteltu alkavaksi lähiopetupäivällä Inarissa Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin yhteydessä elokuussa.

Lähiopetuspäivillä saamen kielen koulupäivä pidetään päivää ennen kyseistä tapahtumaa. Koulupäivän tarkoituksena on ryhmäytyminen, tutustuminen ja oppiminen. Koulupäivän aikana oppilaat ja opettajat saavat toisilleen fyysiset kasvot. Lähiopetuksen lisäksi etäoppilaat osallistuvat tapahtuman ohjelmaan ja saavat kokemuksen siitä, että oma kieli ja kulttuuri ovat tärkeitä. Lähiopetuspäivillä tuetaan saamelaislasten- ja nuorten yhteisöllisyyttä sekä osallisuutta ja osallistumista omaan kulttuuriinsa.

Lähiopetuspäivien kustannuksiin voi hakea kulttuuriavustusta ainakin Saamelaiskäräjiltä ja Taiteen edistämiskeskukselta (Taike). On hyvä huomioida, että Saamelaiskäräjien ja Taiken avustusten hakuaika päättyy 31.10 klo 16.00.

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta. Teemavuoden tarkoituksena on nostaa esille maailman alkuperäiskansojen kielten tilanne ja lisätä tietoisuutta alkuperäiskansojen kielistä sekä kehittää niitä. Teemavuosi luo siten hienon mahdollisuuden kiinnittää huomiota saamen kielten tilanteeseen. Etäopetushanke haluaa osaltaan kannustaa saamelaisyhdistyksiä osallistumaan teemavuoteen saamen kielten etäoppilaiden lähiopetuspäivien merkeissä.

Yhteistyöterveisin,

Eila Tapiola, projektipäällikkö, eila.tapiola@utsjoki.fi, 040 7012 094

Arla Magga, hankekoordinaattori, arla.magga@samediggi.fi, 040 1985 033

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien kulttuuriavustusten hakeminen 2019: https://www.samediggi.fi/2018/09/26/saamelaiskarajien-kulttuuriavustusten-hakeminen-2019/

Taiken avustukset kulttuurisen moninaisuuden edistämiseen ja rasismin vastaiseen toimintaan: http://www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset/-/stipend/YVViGZFdtdpP/viewStipend/11166

Vuonna 2019 vietetään YK:n alkuperäiskansojen kielten vuotta (IYIL2019): https://www.samediggi.fi/vuonna-2019-vietetaan-ykn-alkuperaiskansojen-kielten-vuotta-iyil2019/

Saamelaisnuorten Taidetapahtuma: https://www.samediggi.fi/toiminta/nuorten-taidetapahtuma/

Ijahis Idja: http://www.ijahisidja.fi/welcome.php

Äänellinen kuvasarja tenolaisen veneen valmistamisesta ilmestyi

Deanu fanas – kuvasarja tenolaisen veneen valmistusvaiheista on ilmestynyt. Kuvasarjaa voi käyttää sekä saamelaisen käsityön että pohjoissaamen kielen oppimateriaalina.

Kuvakertomuksessa Elle Ásllat Niillas Jovnna, Jouni Laiti, kertoo tenolaisen veneen valmistamisen vaiheista. Veneen rakentamisen vaiheet on kuvattu Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kurssilla. Työvaiheita havainnollistavien kuvien lisäksi aineisto sisältää Jouni Laitin haastattelun. Haastattelijana toimii Jávrri Juhan Niillas, Niilo Aikio. Aineiston on kuvannut Ilona Tikkanen ja materiaalin editoinut Hannu Kangasniemi. Materiaalin on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto.

Katso ja kuuntele kuvasarja tästä: https://bit.ly/DeanuFanas

 

Opi sisnatyön verbejä pohjoissaameksi

Tunnetko nahan muokkaukseen eli sisnan tekoon liittyviä verbejä pohjoissaameksi? Tiedätkö mitä tarkoittavat verbit vajuldit, šalmmastit ja loaskut? Montako näistä tunsit entuudestaan? Juuri ilmestyneellä sisnatyö-videolla opit tärkeitä verbejä, jotka liittyvät sisnatyöhön.

Sisnatyöhön opastavan videon on käsikirjoittanut Rauna Vieltojärvi, kuvannut ja editoinut Eeva Mäkinen ja tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto. Video soveltuu moniin tarkoituksiin, esimerkiksi äidinkielen, pohjoissaamen vieraan kielen ja saamelaisen käsityön opetukseen.

Video on vapaasti katsottavissa tästä: https://youtu.be/MJ0ZeEVMwlk

Pohjoissaamen aakkosvideo valmistui

 

Pohjoissaamen aakkosten tuntemiseen opastava video on valmistunut. Aakkosvideossa etsitään ja esitellään pohjoissaamen kielen aakkoset. Kustakin aakkosesta annetaan esimerkkisana. Videon on tuottanut Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto ja se on vapaasti kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä.

Videon käsikirjoituksen on tehnyt Solja Magga yhdessä toimiston muiden kesätyöntekijöiden kanssa. Videon on kuvannut ja editoinut Eeva Mäkinen.

Kirjainvideot ovat työn alla myös inarin- ja koltansaamen aakkosista ja valmistuvat syksyn aikana. Kunkin kielen kirjainvideot päivittyvät myöhemmin myös Opetushallituksen ja Saamelaiskäräjien ylläpitämään Oktavuohta-nettilehteen.

Linkki kirjainvideoon: https://youtu.be/Prjluz93ZCc

 

Lisätietoja

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto