Saamen sävelet! Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuaaliset musiikkituokiot saamelaisten kansallispäiväviikolla

Kuva: Sunna Kitti 2021

Saamen kielten etäopetuksen pilottihanke järjestää Saamen sävelet! Sámi šuoŋat! Säämi šuoŋah! Sääʹm suõm! -virtuaaliset musiikkituokiot saamelaisten kansallispäiväviikolla 2.–4.2. Musiikkituokioiden tarkoituksena on tutustuttaa ja innostaa osallistujia saamelaisten perinteiseen musiikilliseen ilmaisutapaan. Musiikkituokioiden aiheena ovat perinteisistä vokaalimusiikkilajeista kolttasaamelainen leu’dd, inarinsaamelainen livđe ja pohjoissaamenkielinen luohti ja tuntien ohjaajina toimivat musiikkitaitajat Hanna-Maaria Kiprianoff, Anna Morottaja ja Risten Anine Kvernmo Gaup.

Musiikkituokiot järjestetään etäyhteyksin Microsoft Teamsin kautta. Tuokiot on suunnattu perusasteen oppilaille. Koululaisten lisäksi niihin ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat oppia saamelaisesta musiikkiperinteestä ja jopa vähän joikastaa eli leu’ddjed, livđuđ tai juoiggastit!

Aikataulu

Ti 2.2. klo 10–11

Kolttasaamelainen leu’dd, ohjaajana Hanna-Maaria Kiprianoff

Ke 3.2. klo 10–11

Inarinsaamelainen livđe, ohjaajana Anna Morottaja

To 4.2. klo 14–15

Pohjoissaamenkielinen luohti, ohjaajana Risten Anine Kvernmo Gaup

Tuokioiden aikana on mahdollisuus kysyä ja keskustella chatissa. Tuokioihin osallistuvat ohjaajan lisäksi etäopetushankkeen opettajat ja työntekijät. Ennakkoilmoittautumista ei vaadita. Tuokiot nauhoitetaan ja tallennelinkki julkaistaan Saamelaiskäräjien Youtube-kanavalla. Tallenteet on nähtävissä helmikuun ajan.

Tarkemmat ohjeet ja linkit musiikkituokioihin osallistumiseksi julkaistaan perjantaina 22.1. sekä Saamelaiskäräjien ja etäopetushankkeen nettisivuilla.

Musiikkituokiot ovat ilmaisia ja ne ovat saameksi.

Lisätietoja:

Hanna Helander, projektipäällikkö
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, projektikoordinaattori
arla.magga(at)samediggi.fi,
040 1985 033

Unna-Maari Pulska, projektikoordinaattori
unna.pulska(at)samediggi.fi,
+358 40 614 5949

www.saamenetaopetus.com
www.oktavuohta.com/

Petra Kuuva Saamelaiskäräjien oppimateriaalisihteeriksi

Saamelaiskäräjien hallitus nimitti kokouksessaan 10.12.2020 kasvatustieteiden maisteri Petra Kuuvan oppimateriaalisihteerin virkaan. Määräaikaan mennessä virkaan tuli kolme hakemusta. Kuuva aloittaa tehtävässä vuoden 2021 alussa pitkäaikaisen oppimateriaalisihteerin Hannu Kangasniemen jäädessä eläkkeelle.

Kuuva on aiemmin työskennellyt pitkään inarinsaamenkielisen opetuksen ja inarinsaamen kielen opettajana eri luokka-asteilla esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen, ja viimeksi Saamelaiskäräjillä kielipesäohjaajana sekä sitä aiemmin saamenkielisen lastenmateriaalihankkeen suunnittelijana.

Kuuva on iloinen saadessaan aloittaa työt saamenkielisten oppimateriaalien parissa. – On hyvä tunne päästä tekemään oppimateriaalityötä osana laajaa verkostoa ja osaavaa toimistoa. Hannun tekemä pitkäaikainen työ on hyvä pohja jatkaa merkityksellistä ja tärkeää työtä. Suurella sydämellä otan tämän innostavan työn vastaan, sanoo Kuuva.

Oppimateriaalisihteerin tehtävänä on valmistella saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista koskevia asioita, toimia koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan ja saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen esittelijänä, sihteerinä ja valmistelijana oppimateriaaliasioissa sekä toimeenpanna lautakunnan, yhteistyöelimen, Saamelaiskäräjien hallituksen ja käräjien kokouksen tekemät toimialansa päätökset.

Oppimateriaalisihteeri seuraa ja hallinnoi oppimateriaalimäärärahan käyttöä ja materiaalihankkeita, valvoo määräaikaisten oppimateriaalityöntekijöiden työtä, huolehtii oppimateriaalihankkeiden toimitustyöstä, avustaa käräjien puheenjohtajaa toimialaansa kuuluvissa tehtävissä sekä pitää yhteyttä muihin saamelaisorganisaatioihin yli rajojen ja eri viranomaisiin.

Koulutus ja oppimateriaali

Lisätietoja

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, 010 839 3112 / 040 767 3101, ulla-aikio-puoskari(at)samediggi.fi

Kolme selvitystä saamelaisopetuksen kehittämistarpeista luovutettiin opetusministerille

Saamenkielisiä oppimateriaaleja puuttuu huomattava määrä ja suuri osa on uudistamisen tarpeessa. Saamenkielisistä kelpoisuuden omaavista opettajista on kova puute ja uusia koulutuspolkuja tarvitaan pikaisesti. Suomen- ja ruotsinkielisten perusopetuksen oppimateriaalien saamelaistieto on vähäistä. Monissa tapauksissa se luo kuvaa saamelaisista menneisyyteen kuuluvana ryhmänä ilman omaa historiaa.

Saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmälle tehdyt selvitykset luovutettiin opetusministeri Li Anderssonille joulukuun 1. päivänä.

Kuva: Sunna Kitti / Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke

Saamenkielisen oppimateriaalityön tulokset tulisi tuplata

Valtaosa nykyisin käytössä olevista, muista kuin saamen kielten oppimateriaaleista, on vanhentunutta ja tulisi pikaisesti uudistaa opetussuunnitelmia vastaaviksi. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistettiin vuonna 2014, jonka jälkeen mm. ympäristöopin, matematiikan, uskonnon, historian ja yhteiskuntaopin sekä biologian ja maantiedon käytössä olevat oppimateriaalit eivät ole enää ajan tasalla. Saamenkieliset oppimateriaalit puuttuvat kokonaan lähes kymmenestä oppiaineesta kaikilla kolmella saamen kielellä.

Tilanne on heikoin koltansaamessa, johon tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kiireellisin tehtävä on saame äidinkielenä ja saame vieraana kielenä -oppimateriaalien valmistaminen kattavasti kaikilla kolmella saamen kielellä.

Oppimateriaalitilanteesta erillisselvityksen tehnyt Helena Korpela käsittelee inarin-, koltan- ja pohjoissaamenkielisten oppimateriaalien saatavuutta varhaiskasvatuksesta perusopetukseen ja lukioon. Selvityksen mukaan Saamelaiskäräjien edellisellä vaalikaudella 2016-2019 on tuotettu yhteensä 87 uutta saamenkielistä oppimateriaalia, otettu uusintapainoksia 44 materiaalista ja valmistelu käynnistetty 43 hankkeessa.

– Vanhentuneiden ja puuttuvien materiaalien määrä on vähintään kaksinkertainen, noin 300 nimikettä, sanoo Korpela ja lisää, että luvusta puuttuvat vielä varhaiskasvatuksen ja muiden kouluasteiden oppimateriaalit. Korpela selvitti oppimateriaalitarpeita mm. laajalla opettajille ja varhaiskasvattajille suunnatulla kyselyllä. – Kyselyyn tuli vastauksia todella hyvin, kertoo Korpela.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä saamenkielisen oppimateriaalitilanteen ja tarpeiden selvittämisestä ja pitää tärkeänä, että saamenkielisen oppimateriaalityön resursseja lisätään tuntuvasti tulevina vuosina. – Oppimateriaalit ovat opetuksen perusedellytyksiä. Ilman hyvätasoisia omakielisiä oppimateriaaleja saamen kielten ja saamenkielisten luokkien opettajien työmäärä on kohtuuton eivätkä saamelaislasten ja -nuorten oikeudet omaan kieleen toteudu opetuksessa niin kuin pitäisi, sanoo Juuso.

Puute saamenkielisistä opettajista edellyttää uusia ratkaisuja

Puute saamenkielisistä kelpoisista opettajista vaikeuttaa saamenkielisen opetuksen kehittämistä. Tilanne koskee kaikkia kolmea saamen kieltä, pahiten kuitenkin koltansaamea, todetaan Laura Arolan valmistamassa saamenkielisten opettajien saatavuutta ja koulutuspolkuja koskevassa selvityksessä.

Selvityksen mukaan saamenkielisestä varhaiskasvatuksesta ja saamelaisopetuksesta puuttuu myös huomattavan suuri osa muuta tarvittavaa henkilöstöä. Opettajien ja muun opetushenkilöstön kouluttamiseksi tulisi kehittää uudenlaisia koulutuspolkuja ja selkiyttää yliopistojen työnjakoa, erityisesti Oulun yliopistolle kuuluvaa saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin ylintä opetusta koskevaa valtakunnallista erityistehtävää.

Saamenkielisten aineenopettajien koulutuspolkujen luominen edellyttää koordinaattorin tehtävän perustamista, jotta yhteydet saamen kielten ainelaitoksen ja muiden ainelaitosten kesken saadaan toimiviksi ja koulutuspolut sujuviksi. Suomesta puuttuu kokonaan myös saamen kielen ainedidaktikon tehtävä, minkä takia saamenkielisiksi opettajiksi valmistuvat jäävät ilman tärkeää tukea ja valmiuksia. Suomen kielen ainedidaktiikan opetus ei vastaa saamenkieliseksi opettajaksi kouluttautuvan opettajan tarpeita.

Arolan selvityksen mukaan jopa 40 % saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja saamelaisopetuksen työntekijöistä on vailla muodollista kelpoisuutta. – Tarvitaan räätälöityjä, saamelaisten kotiseutualueella järjestettäviä monimuotokoulutuksia, jotka antavat mahdollisuuden pätevöityä varhaiskasvatuksen työntekijäksi tai opettajaksi niin, että saamen kieli, saamelaiskulttuuri ja saamelainen pedagogiikka huomioidaan opinnoissa, todetaan selvityksessä.

Selvitys painottaa kahta kiireellisintä ongelmaa, joihin tulee tarttua: 1) koltansaamenkielisen henkilöstön tilanteeseen ja 2) kaikkia saamen kieliä koskevaan aineenopettajien puutteeseen perusopetuksessa ja lukiossa opetettavissa aineissa.

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Anni Koivisto kiittää ison asiakokonaisuuden selvittämisestä ja toivoo ministeriön asettamalta työryhmältä hyviä toimenpide-esityksiä asiantilan korjaamiseksi. – Hyvää kokemusta monimuotokoulutuksesta ja saamen kielten opintojen tuomisesta saamelaisalueella on jo saatu Oulun yliopiston Ketterä korkeakoulu -hankkeessa, sanoo Koivisto.

– Ketterä korkeakoulu -hanke on jo osoittanut, että kun koulutus tuodaan saamelaisalueelle, se mahdollistaa opiskelun useammille. Kun normaalitilanteessa muutama opiskelija suorittaa vuosittain saamen kielten perus- tai aineopinnot, on nämä opinnot suorittanut nyt hankkeen aikana yhden talven aikana yhteensä 26 opiskelijaa. – Se on huikea saavutus ja kannustaa kehittämään opettajaopintoja tähän suuntaan, sanoo Koivisto.

Suomen- ja ruotsinkielisten oppimateriaalien saamelaistieto vähäistä

Suomen- ja ruotsinkielisten oppimateriaalien sisältämä saamelaistieto on vähäistä ja useimmiten menneeseen aikamuotoon kirjoitettua. Menneestä aikamuodosta huolimatta saamelaisten omalle historialle materiaaleissa ei ole sijaa. Saamelaisväestö mainitaan usein Suomen esihistoriaan kuuluvana asiana.

Oppimateriaalien kuvituksissa toistetaan usein stereotyyppisiä saamelaiskuvia, jotka eivät aina esitä saamelaisia eivätkä aitoja saamen pukuja. Saamen kieliä ei yleensä eritellä, minkä takia inarin- ja koltan saamen kielet ja kulttuurit jäävät useimmiten näkymättömiksi sekä teksteissä että kuvissa. Yleispiirteenä oppimateriaalien saamelaistiedossa on saamelaisuuden käsittely menneessä aikamuodossa. Oppimateriaalien saamelaiskuvaukset eivät linkity osaksi Suomen historiaa, osaksi tämän päivän suomalaista yhteiskuntaa eivätkä myöskään osaksi pohjoismaista saamelaisyhteisöä tai maailmanlaajuista alkuperäiskansojen yhteisöä.

Saamelaisten historian puuttuminen oppimateriaaleista johtaa siihen, että suomalaisten ja saamelaisten yhteinen historia jää piiloon. Materiaaleissa ei taustoiteta sitä, miksi saamelaisten oikeudet eivät toteudu Suomessa ja miksi saamen kielet ovat uhanalaisia.

Saamelaistiedosta suomen- ja ruotsinkielisissä perusopetuksen oppimateriaaleissa selvityksen tehnyt Tuuli Miettunen kiinnittää huomiota myös siihen minkälaisesta lukijapositiosta käsin tekstit on kirjoitettu. Miettusen mukaan lukijapositio on ei-saamelaisen oppijan, jolloin saamelaisen, suomen- tai ruotsinkielisessä opetuksessa olevan oppilaan tarve saada tietoa omasta kielestään ja kulttuuristaan jää huomiotta.

Poikkeuksiakin 547 oppimateriaalin joukosta löytyy. Selvityksessä todetaan monien ruotsinkielisten oppimateriaalien lukijaposition olevan vähemmistöön kuuluvan, jolloin esimerkiksi syrjintäkokemukset ja vähemmistöasema nousevat esille. Myös elämänkatsomustiedon oppimateriaalit erottuvat myönteisesti muista oppiaineista.

Saamelaisopetuksen kehittämistyöryhmä

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmän 6.2.2020. Työryhmän tehtävänä on valmistella esitykset:

1) saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen ja koulutuksen kehittämiseksi sekä saatavuuden vahvistamiseksi koko maassa, ja opetushenkilöstön saatavuuden vahvistamiseksi;

2) saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja saamelaisten kulttuuri- ja kielipesätoiminnan kehittämiseksi ja saatavuuden vahvistamiseksi sekä varhaiskasvatushenkilöstön saatavuuden vahvistamiseksi;

3) saamenkielisen oppimateriaalin saatavuuden turvaamiseksi;

4) saamen kielten, saamelaisten historian ja kulttuurin tunnettavuuden lisäämiseksi kouluopetuksessa;

5) pohjoismaisen kouluyhteistyön vahvistamiseksi saamelaisopetuksessa, sekä

6) saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi ja koulutustarpeiden ennakoimiseksi.

Työryhmän toimikausi päättyy vuoden lopussa.

Lisätietoja työryhmän Saamelaiskäräjiä edustavilta jäseniltä:

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 839 3112

Kieliturvasihteeri Ánne-Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, 010 839 3124

Saamelaiskäräjien stipendi kuudelle korkeakouluopiskelijalle

Oula Järvensivu, Paula Rauhala, Minna Länsman, Rauna Saijets, Ida Maria Helander ja Jonna Kesti saavat tänä vuonna Saamelaiskäräjien korkeakouluopiskelijoille tarkoitetun stipendin. Saamelaiskäräjät ilmoitti lokakuun 12. päivänä haettavaksi yhteensä kuusi 500 euron stipendiä, jotka oli tarkoitettu saamen kielen ja/tai saamelaisen kulttuurin pääaine- ja sivuaineopiskelijoille ja saamenkieliseen työelämään valmistavassa korkea-asteen koulutuksessa oleville.

Stipendihakemuksia vastaanotettiin yhteensä kahdeksan. Stipendin hakuaika päättyi 11. marraskuuta. Koulutus- ja oppimateriaalilautakunta päätti stipendin saajista kokouksessaan 25.11.

Oula Järvensivu opiskelee Oulun yliopistossa pääaineenaan pohjoissaamen kieli. Paula Rauhala opiskelee Norjan Arktisessa yliopistossa Tromssassa Indigenous Studies -opintokokonaisuutta. Minna Länsmanin pääaineena Oulun yliopistossa on saamelainen kulttuuri ja sivuaineina pohjoissaamen kieli ja museologia. Rauna Saijets opiskelee saamen kieltä ja saamelaista kirjallisuutta saamelaisessa korkeakoulussa (Sámi allaskuvla) Norjan Koutokeinossa. Ida Maria Helander opiskelee saamelaista kulttuuria ja pohjoissaamen kieltä Oulun yliopistossa. Jonna Kesti suorittaa sosionomiopintoja Lapin ammattikorkeakoulussa Kemissä.

Saamelaiskäräjät kiittää kaikkia stipendiä hakeneita ja toivottaa jokaiselle onnea ja menestystä sekä opinnoissa että tulevassa työelämässä!

Opetushallituksen Cygnaeus-palkinto saamen kielten etäopetushankkeelle

Opetushallitus palkitsi Utsjoen kunnan ja Saamelaiskäräjien yhteisen saamen kielten etäopetushankkeen vuoden 2020 Cygnaeus-palkinnolla. Palkinnon saaja julkistettiin 23.11.2020 verkossa järjestetyssä juhlatilaisuudessa. Palkinnon luovutti Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Cygnaeus-palkinto myönnetään yksilölle, hankkeelle tai yhteisölle, joka on edistänyt tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia oppimismahdollisuuksia Suomessa. Palkintokriteereissä painotettiin tänä vuonna osallisuutta, saavutettavuutta ja inkluusiota edistäviä toimintatapoja.

– Tämä on merkittävä tunnustus hankkeelle, joka on ehtinyt olla käynnissä ja kehittää toimintaansa vasta pari vuotta, sanoo hanketta johtava Hanna Helander Utsjoen kunnasta. Hanke on järjestänyt syksystä 2018 alkaen inarin-, koltan ja pohjoissaamen kielten opetusta saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Oppilasmäärä on noussut vuosittain parilla kymmenellä, ollen nyt noin 90 oppilasta ja opiskelijaa yhteensä 67 koulusta. Yhteistyössä on mukana 36 opetuksen järjestäjää.

Hankkeen opettajina kuluvana lukuvuonna toimivat Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff. Hanke on ottanut käyttöön tarinankerrontaa ja leikillisiä oppimisen tapoja. – Myös luontopedagogiikkaa voidaan hyödyntää opetuksessa, kertoo Helander.

Hanke mahdollistaa kaikkien Suomen saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin opetuksen. Samalla se kehittää juuri tähän opetukseen soveltuvaa etäopetuspedagogiikkaa. – Perimmäisenä tavoitteena on saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen saaminen pysyvälle perustalle koko maassa, sanoo Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari. – Etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittämishanke on ensimmäinen konkreettinen askel tässä. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka, jonka jälkeen toiminnan odotetaan jatkuvan pysyvästi.

– Toivomme, että tieto saamen kielten oppimismahdollisuudesta koko maassa saa palkinnon myötä enemmän näkyvyyttä, iloitsee hankkeen koordinaattori Arla Magga Saamelaiskäräjiltä. Pohjoissaamen oppilaita on nyt yhteensä 45, inarinsaamen 27 ja koltansaamen 18. – Paljon on vielä tehtävää, että voimme varmistaa saamelaislapsille ja -nuorille yhdenvertaisen oikeuden oman kielensä opetukseen. Kehitämme nyt opetusta etäyhteyksin ja pyrimme saamaan aikaan mahdollisimman tasokkaan ja pedagogisesti hyvin suunnitellun kokonaisuuden, sanoo hankkeessa sen alusta asti työskennellyt Magga.

Cygnaeus-palkintoa on jaettu vuodesta 1981. Kouluhallitus perusti palkinnon kunnioittamaan Suomen oppivelvollisuusisän Uno Cygnaeuksen (1810–1888) muistoa. Kouluhallitus lakkautettiin vuonna 1991, ja tilalle perustettu Opetushallitus jatkoi palkinnon jakamista. Palkinnon myöntämisperusteet uudistettiin vuonna 2019. Cygnaeus-palkinnolla huomioidaan nyt tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävää toimintaa.

Opetushallituksessa toimiva Cygnaeus-palkintotoimikunta valitsi saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen yhteensä 29:n ehdotuksen ja kuuden finalistin joukosta. Palkinnon valitsijoina toimivat tänä vuonna projektiasiantuntija Michaela Moua oikeusministeriöstä ja professori Markku Jahnukainen Helsingin yliopistosta.

Tutustu Cygnaeus-palkintohaun 2020 kuuteen finalistiin! OPH:n uutinen 13.10.2020

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Hanna Helander, etunimi.sukunimi@edu.utsjoki.fi

Koordinaattori Arla Magga, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

Seuraa Opetushallituksen Cygnaeus-palkinnon jakotilaisuutta verkossa!

Opetushallitus nimesi lokakuussa saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen yhdeksi Cygnaeus-palkinnon 2020 finalisteista. Finalisteja on yhteensä kuusi. Palkinnon saaja julkistetaan maanantaina 23.11. klo 12 alkavassa verkkotilaisuudessa, jota voi seurata suorana tästä linkistä. Palkinnon jakaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Saamen kielten etäopetushanke ehdolla Cygnaeus-palkinnon saajaksi (16.10)

Tutustu kuuteen Cygnaeus-palkinnon finalistiin (13.10.)

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Hanna Helander, etunimi.sukunimi@edu.utsjoki.fi

Koordinaattori Arla Magga, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

Koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, etunimi.sukunimi@samediggi.fi

 

Kuva: Opetushallitus

Uudistettu koltansaamen kielioppikirja ilmestyi

Uudistettu koltansaamen kielioppikirja on ilmestynyt. Kirjan ovat käsikirjoittaneet Satu ja Jouni Mosnikoff, Eino Koponen ja Miika Lehtinen. Uudistettu painos on valmisteltu työryhmässä, johon kuuluivat Anna-Katariina Feodoroff, Tiina Sanila-Aikio, Miika Lehtinen ja Eino Koponen.

Koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan puheenjohtaja Tauno Ljetoff on iloinen koltansaamen opetukselle välttämättömien oppimateriaalien edistymisestä. – Kielioppikirja on perusaineistoa, jota ilman kielen opetus olisi hankalaa. Kieliopin ilmestyminen juuri nyt on merkittävä tapaus. Koltansaamen kielen opetus koulussa on menossa eteenpäin ja yliopistossa on enemmän koltansaamen opiskelijoita kuin koskaan aiemmin, sanoo Ljetoff.

Koltansaamen kielen opettajana Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa toimiva Tiina Sanila-Aikio pitää kielioppikirjan ilmestymistä merkittävänä. – Koltansaamen kielityö on mennyt valtavia askeleita eteenpäin viimeisen kymmenen vuoden aikana ja siksi on tärkeää, että keskeinen kielioppikirja on ajantasaistettu. Uskon, että käytämme kielioppikirjaa koltansaamen kielen ja kulttuurin opiskelijoiden kanssa miltei joka päivä.

Kirjan on julkaissut Saamelaiskäräjät. Sen graafisesta suunnittelusta vastaa Anni Näkkäläjärvi.

Kirja on saatavissa Saamelaiskäräjien oppimateriaalien verkkokaupasta:

https://www.samediggi.fi/tuote/koltansaamen-kielioppi/

Oopâ saanijd -kuvasanakirja ilmestyy digikirjana

Suositusta Oopâ saanijd -kuvasanakirjasta julkaistaan nyt digiversio. Alkuperäisen kirjan tekijä on Matti Morottaja ja kirjan kuvat on piirtänyt Sirpa Seppänen. Matti Morottaja on myös lukija digikirjassa. Digikirjassa on käytetty alkuperäisen kirjan kuvia ja tekstejä.

Digikirjaan on kuvan ja tekstin lisäksi lisätty ääni. Nyt on mahdollista opetella myös sanojen ääntämistä.

Digikirjan teknisestä toteutuksesta ja sanojen äänittämisestä vastasivat Anne Seipiharju ja Miina Seurujärvi. Ääninauhojen leikkauksen ja äänten käsittelyn on tehnyt Janne Lappalainen.

Saamelaiskäräjien oppimateriaalit

https://www.samediggi.fi/tuote/oopa-saanijd-jienakirje/

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi oppimateriaalisihteerin viran

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi oppimateriaalisihteerin viran. Oppimateriaalisihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 40 §:ssä. Oppimateriaalisihteerin tehtävänä on valmistella saamenkielisen oppimateriaalin tuottamista koskevia asioita, toimia koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan ja saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen esittelijänä, sihteerinä ja valmistelijana oppimateriaaliasioissa sekä toimeenpanna lautakunnan, yhteistyöelimen, Saamelaiskäräjien hallituksen ja käräjien kokouksen tekemät toimialansa päätökset. Oppimateriaalisihteeri seuraa ja hallinnoi oppimateriaalimäärärahan käyttöä ja materiaalihankkeita, valvoo määräaikaisten oppimateriaalityöntekijöiden työtä, huolehtii oppimateriaalihankkeiden toimitustyöstä, avustaa käräjien puheenjohtajaa toimialaansa kuuluvissa tehtävissä sekä pitää yhteyttä muihin saamelaisorganisaatioihin yli rajojen ja eri viranomaisiin.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää soveltuvaa korkeakoulututkintoa, koulutusasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2653,96 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä 24 % saamelaisalueen lisä. Virka täytetään 1.1.2021 alkaen ja viran täyttämisessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 23.11.2020 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?dfb15561

Lisätietoja antavat koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari 010 839 3112 ja oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi 010 839 3115. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 20.10.2020 Saamelaiskäräjät

Saamen kielten etäopetushanke ehdolla Cygnaeus-palkinnon saajaksi

Opetushallitus on nimennyt saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen yhdeksi Cygnaeus-palkinnon finalisteista. Hanke on järjestänyt syksystä 2018 alkaen inarin-, koltan ja pohjoissaamen kielten opetusta saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Kuluvana lukuvuonna hanke järjestää opetusta noin 92 oppilaalle yhteensä 65 koulussa ympäri maata. Yhteistyössä on mukana 35 opetuksen järjestäjää.

– Tämä on todella iloinen uutinen, sanoo hanketta johtava Hanna Helander Utsjoen kunnasta. – Hanke on hyvässä vauhdissa ja oppilasmäärä on lähes kaksinkertaistunut syksystä 2018. Jo pelkkä ehdokkaaksi nimeäminen on merkittävää meille hankkeessa työskenteleville, sanoo Helander. – Tämä motivoi varmasti meidän jo ennestään aktiivisia ja opetuksen kehittämiseen suuntautuneita opettajia.

Hankkeen opettajina kuluvana lukuvuonna toimivat Henna Aikio, Satu-Marjut Nieminen, Joni Saijets, Sirkka Sanila ja Sonja Moshnikoff. Pohjoissaamen oppilaita on yhteensä 44, inarinsaamen 28 ja koltansaamen 20. – Hanke järjestää opetuksen pedagogisesti mahdollisimman toimivissa, kielellisesti ja iällisesti yhtenäisissä ryhmissä. Kokemukset ovat hyviä, sanoo Helander.

Hankkeen koordinaattorina Saamelaiskäräjillä toimiva Arla Magga pitää ehdokkuutta tärkeänä hankkeessa tehtävän työn näkyvyyden kannalta. – Aika monesti kuulemme kommentteja, joiden taustalla on ihmetys ja hämmennys siitä voiko saamen kielen opetus koskea meitä, Etelä-Suomessa toimivia opetuksen järjestäjiä. Saamelaislapsista ja -nuorista kuitenkin jo 2/3 asuu ja käy koulua muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella, sanoo Magga.

Saamelaiskäräjien koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari kertoo, että etäopetushanke on ensimmäinen askel saamen kielten opetuksen vakinaistamiseen kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. – Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmä työskentelee parhaillaan asian kanssa. Työryhmä julkistaa esityksensä tästä ja monesta muusta asiasta ensi vuoden alkupuolella.

Cygnaeus-palkinnon 2020 saaja julkistetaan 23.11.2020 verkkotilaisuutena järjestettävässä palkinnonjakotilaisuudessa. Palkinnon jakaa Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Tietoja Cygnaeus-palkinnosta ja muista finalisteista Opetushallituksen tiedotteessa, joka on luettavissa tästä.

https://www.saamenetaopetus.com/

Saamen kielikylpyä kaikille – avoimet oppitunnit saamen kielten viikolla

Lisätietoja:

Hanna Helander, hanna.helander@edu.utsjoki.fi

Arla Magga, arla.magga@samediggi.fi

Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari@samediggi.fi