Muitalusat, girjjit ja hárjehusat rivdet digitála hápmái – Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas lea hušša!

Sámedikki lea bálkáhan dán geassái njeallje prošeaktabargi ráhkadit oahppamateriálaid. Juohke sámegillii lea sierra bargi ja dan lassin lea bálkáhuvvon okta digimateriálabargi. Anáraš- ja davvisámegielat bargiguovttos leaba bálkáhuvvon Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnui ja soai rahčaba gárvendihtii digitálamateriálaid jođaneamos lági mielde gáiddusoahpahusa várás.

Davvisámegiela oahppamateriálabargi Solja Magga ráhkada Gea 2 -girjjis digitálalaš veršuvnna Cloubi -vuđđui. Digitála materiálas lea vejolaš guldalit sihke girjji bihtáid ja sániid. Dohko ráhkaduvvojit maiddái bargobihtát, maiguin oahppi sáhttá hárjehallat girjji sisdoaluid. ”Váldoulbmilin lea báddet gárvvisin buot jienaid geasi áigge”, muitala Solja.

Maiddái anárašgielat bargi, Anne Seipiharju rahčá báddemiiguin. Son válbme sihke Hitruu -girjjiid jietnabáttiid, ja eará jietnamateriála. Mediasuorggi vázzán Anne lea movttet go beassá ieažas suorggi bargguid bargat. ”Jietnastudios barggadettiin oažžu lasi bargohárjánumi ja beassá buoridit iežas máhtu”, lohká Anne.

Kati Ljetoff bargá nuortalášgielat materiála. Son rievdada boares muitalusaid ođđa čállinvuohkái, degomat Jiäʹnnǩiõll-lonkangirjjiid. Dasa lassin son bádde, litterere ja čállá buhtisin eatnigielat hubmiid muitalusaid. “Dát geassebargu, mas beassá bargat nuortalašgielain, lea gal erenoamáš buore vejolašvuohta beassat geavahit ja oahppat lasi giela”, muitala Kati, guhte čađahii diibmá Sámi oahpahusguovddážis nuortalašgiela ka kultuvrra oahpuid.

Digimateriálabargi Emilia Nieminena mielas lea leamašan somá hárjehallat Cloubi-vuođu geavaheami ja oahpásmuvvat dan bokte skuvlamáilbmái ođđa perspektiivvas. Son lea ávnnasoahpaheaddji, guhte čađahii diibmá anárašgiela ja kultuvrra oahpuid. Dán gease son sirdá oahppagirjjid materiálaid Cloubii ja maiddái vejolaččat jorgala hárjehusgirjjiid anarášgillii.

Skuvlen ja oahppamateriála

Anáraš- ja davvisámegiela bustávvatávvalat leat almmustuvvan

Oahpaheaddjiid guhká sávvan anáraš- ja davvisámegielaid bustávvagovvatávvalat leat almmuhuvvon. Anárašgiela bustávvatávvalat leat almmuhuvvon fiermmis, davvisámegiela bustávvatávvalat sihke fiermmis ja printejuvvon hámis.

Anárašgiela bustávvagovaid lea ráhkadan oahpaheaddji-govvadáiddar Tania-Maria Moilanen. Bustávvatávvaliid sáhttá luđet ja printet dás.

Davvisámegiela bustávvatávvaliid govaid lea ráhkadan Nora Bäck, gii lea govvadahkkin maiddái Sámedikki almmuhan Gea-oahppamateriálaráidui. Bustávvatávvaliid sáhttá luđet ja printet dás, dahje diŋgot skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas printejuvvon hámis.

Govvatávvaliid lea doaimmahan Gáijon Issát Ánne/ Anni Näkkäläjärvi Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas.

Diŋgojumit: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Sámediggi jugii stipeanddaid – nuortalašgiela studeantaiskosa čállit eanet go goassige ovdal

Sámediggi jugii skuvllaid giđđafeasttain stipeanddaid oahppiide, geat leat bures menestuvvan sámegiela oahpuin. Stipeanddat juhkkojuvvojedje oktiibuot 20 vuođđooahpahusa čađahan oahppái ja ovcci ođđa studentii, geat leat čađahan sámegiela iskosa studeantadutkosis. Sámi oahpahusguovddáža oahppiin stipeandda ožžo 15 oahppi, geain ovccis čađahedje nuortalašgiela ja golmmas anárašgiela studeantaiskosa.

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio illuda erenomážit das, go nu máŋggas leat čađahan nuortalašgiela studeantaiskosa.  Ovccis leat čađahan nuortalašgiela studeantaiskosa, dat lea eanet go ovddit jagiin oktiibuot!

Sámedikki stipeandda ožžo čuovvovaš nuorat:

Studeanttat:

Avvila logahat: Saana Aikio (anárašgiella), Lifu Torikka (davvisámegiella), Ida Grønmo (davvisámegiella),  Jon-Erik Näkkäläjärvi (davvisámegiella)

Ohcejoga sámelogahat: Pedar Järvensivu (davvisámegiella)

Eanodaga duottarlogahat: Matias Löf (davvisámegiella)

Lyseonpuisto logahat, Roavvenjárga: Alisa Pieski (davvisámegiella)

Eira rávesolbmuid logahat, Helsset: Birit Haarla (davvisámegiella), Katja Haarla (davvisámegiella)

Vuođđooahpahusa čađahan oahppit:

Anára skuvla: Rufina Kangasniemi (davvisámegiella), Matti Iisakki Musta (davvisámegiella), Pessi Koskinen (anárašgiella), Sammeli Suominen (anárašgiella)

Ohcejohnjálmmi skuvla: Jesse Ruokolainen (davvisámegiella)

Čeavetjávrri skuvla: Helmi Ljetoff (nuortalašgiella), Henry Haataja (nuortalašgiella)

Vuohču skuvla: Eetu Magga (davvisámegiella)

Gáregasnjárgga skuvla: Biret Iŋgá Pieski (davvisámegiella), Ánte Tenoranta (davvisámegiella)

Heahtá vuođđoskuvla: Ibbá Lauhamaa (davvisámegiella), Maren Elle Mäkitalo (davvisámegiella), Inger-Anni Valkeapää (davvisámegiella), Kalle Keskitalo (davvisámegiella), Mona Wallén (davvisámegiella)

Avvila badjeskuvla: Vilho Simon Mäkinen (davvisámegiella)

Aleksanteri Kena skuvla, Soađegilli: Pauliina Kumpula (davvisámegiella)

Korkalovaara vuođđoskuvla, Roavvenjárga: Henna Magga (davvisámegiella)

Simonkylä skuvlla, Vantaa: Jouni Magga (davvisámegiella)

Oulu International School: Nils-Emil Valkeapää (davvisámegiella)

Sámi oahpahusguovddážis válmmaštuvvan oahppit:

Anárašgiela ja -kultuvrra oahpuin leat válmmaštuvvan ja studeantaiskosa čađahan: Emilia Nieminen, Sara Keränen, Christine Klaver

Davvisámegiela ja -kultuvrra oahpuin lea válmmaštuvvan: Elle-Mari Aikio-Jumisko

Nuortalašgiela ja -kultuvrra oahpuid ja studeantaiskosa čađahan: Pavlo Heikkinen, Janica Gauriloff, Tuomas Kiprianoff, Kati Ljetoff, Maija-Elina Oikarinen, Kia Olin, Laura Olsén, Teemu Titola, Tarja Tuovinen

Nuortalašgiela ja -kultuvrra oahpuid čađahan: Hannele Fofonoff

Boazodoalu ámmátdutkosa (Luondu- ja birassuorggi vuođđodutkkus) čađahan: Aslak-Uula Niittyvuopio (davvisámegiella)

Sámediggi sávvá lihku ja buorre geasseluomu buohkaide!

Geassebargu Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas

Sámediggi bálkáha geassit 2019 guovtti mánotbadjái ovtta sesoŋgabargi ráhkadit nuortalašgielat oahppamateriála ja ovtta digimateriálabargi. Digimateriálabargi bargun lea bidjat davvisáme- ja anárašgielat materiálaid Cloubi-vuođu ala. Álggahanáigi sohppojuvvo sierra. Geassebargguide sáhttá ohcat maiddái hárjehallin, juos ii leat ovdal bargan Sámedikkis. Hárjehalli barggu eaktun lea, ahte oahppi/ stuđeanta oažžu iežas oahppolágádusas hárjehallandoarjaga.

Juos leat beroštuvvan bajábealde máinnašuvvon geassebargguin deavdde ja sádde ohcamuša vuolábeale liŋkkas Sámediggái maŋimuštá 31.5.2019. Lassedieđuid doaimmain addá oahppamateriálačálli Hannu Kangasniemi, hannu.kangasniemi@samediggi.fi, tel 010 839 3115.

Bálká máksojuvvo Sámedikki bálkáortnega dási V ja dan II luohká mielde (vuođđobálká 2163,83 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvo 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjáneami mielde bálvalanlassi. Hárjehalli bálká meroštallojuvvo sierra.

Nuortalašgiela oahppamateriálabargin sáhtát ohcat dán liŋkkas.

Digimateriálabargi sáhtát ohcat dán liŋkkas.

Katja Gauriloff, Ánneristen Juuso ja Heli Huovinen dáiddadáhpáhusa duopmárin – dáhpáhusa prográmma almmustuvvon

Filbmabagadeaddji Katja Gauriloff, filbmanásti/neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár/sámegielat mánáid TV Unna Junná buvttadeaddji Heli Huovinen barget Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin 10.-11.4. Anáris Sajosis. Ordnejeaddjit illudit, go dovddus ealligovva- ja tv-násttit leat mielde. – Iežas kultuvrra ovddasteaddji beakkálmasaid oaidnin iežas dáhpáhusas lea hui fiinnis. Sáhttá dušše govahallat, mo orru ovdanbuktit iežas teáhtera stuorra máilmmis bálkkašuvvon dáiddáriid ovddas, Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio dadjá.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa rahpanfeasta dollojuvvo gaskavahkkoeahkeda Sajosa stuorra auditorias dmu 18 rájes. Rahpamiin gullat musihka buot golmmá Suomas hupmon sámegillii. Nuortalašmusihka ovdanbuktá Anna Lumikivi ovttas Katri Kittiläin. Amoc ja Ailu Valle räppeba anáraš- ja davvisámegillii. Sámi musihkkaakademiija prográmmas lea árbevirolaš ja ođđa sámemusihkka.

Dáiddadáhpáhusa rahpá sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.

Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4. oaidnit 12 sámenuoraid iežaset teáhterčájáhusa. Dasa lassin Sajosis leat vejolašvuođat oassálastit máŋggalágan bargobájiide, sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašvuhtii oahpásnuvvamii dahje vaikkeba sámegielaid foanttaid luđemii iežas telefovdnii ja tablehttii dahje govaid váldimii dáiddadáhpáhusa iežar-seainni ovddas.

Dáhpáhussii vurdojuvvojit lahka 500 oassálasti Helssega ja Ohcejoga gaskkas. Teáhterčájáhusain leat fárus badjel 100 nuora. Dáhpáhusa giellan leat sámegielat.

Duorastaga 11.4. prográmma:

8:00 Sajosa uvssat rahpasit
Almmuhanbáiki rahpasa aulas
Vuosttaš veahkki rahpasa
Bargobájit rahpasit aulas
8:50 Auditoria uvssat rahpasit
9:00 Prográmma álgá auditorias
Čieža vuosttas čájálmasa
11:30 Boradanboddu álgá
Oktasašgovva buot dáhpáhussii oassálasti olbmuin Sajosa šiljus
Máinnaslávvu rahpasa Sájosa šiljus

Bargobájit jotket aulas

12:50 Auditorio uvssat rahpasit
13:00 Prográmma joatkkašuvvá auditorias
Guhtta maŋimuš čájálmasa
15:00 Duopmáriid bargoboddu
Bargobájit jotket aulas

Máinnaslávus máidnasat joatkkašuvvet

Auditorias čájehuvvojit videot

16:00 Bohtosiid almmuheapmi ja stipeanddaid juohkin

Prográmmii sáhttet boahtit rievdadusat!

Dáhpáhusa láidesteapmi lea oahpes vieru mielde golmma gillii: nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegillii. Láidesteaddjin barget nuortalašgielat Teemu Titola, anárašgielat Satu Aikio ja davvisámegielat Áslat Ovllá Länsman.

Bargobájiid lassin dáhpáhusas sáhttá deaivat sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašuođa buvttadedjiid. Dáhpáhussii servet Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Maiddái Sámi giella- ja kulturguovddáš Karášjogas boahtá juohkit Gába-bláđi.

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Anna Lumikivi álggahii dáiddadáhpáhusbargin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnen vuolgá dál duođas johtui. Nuortalašgielat musihkkár Anna Lumikivi lea álggahan dáiddadáhpáhusbargin skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas. Dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Anáris Sadjosis cuoŋománu 10.-11. beivviin, temán leat teáhter ja muitaleami máŋggat hámit.

Dáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit riikka dási Teatris-dáhpáhussii, mii ordnejuvvo Jyväskyläs  miessemánus. Dasa lassin bálkkašuvvojit buoremus muitaleaddjit. Muitaleami hámit sáhttet leat iešguđetlágán sátnedáidaga hámit sihke luohti, livđe ja le´udd.

Dáiddadáhpáhus lea Annai oahpis juo ovddežis. – Lean mánnán oassálastán gilvui ja dan maŋŋá lean guktii bargan dáhpáhusa duopmárin ja oktii láidesteaddjin, muitala Anna. – Lea hávski beassat ordnet Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa, mas leat nu guhkes árbevierut ja mas lea leamaš nu stuorra mearkkašupmi sámeguovllu mánáide ja nuoraide – nugo maiddái munnjege.

Dáhpáhussii almmuheapmi rahpasa fargga Webropolis. Čuovo Sámedikki fierbmesiidduid, dáhpáhusa iežas Facebook-siidduid ja oassálaste!

Riikka dási Teatris-dáhpáhusa njuolggadusat leat gávdnamis dáppe:

https://nuorikulttuuri.fi/wp-content/uploads/sites/111/2018/12/saannot-teatris-2019.pdf

 

Oktavuohtadieđut

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

tel. 010 8393 174 ja 040 684 1957

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Ministeriija ja Oahpahusráđđehus ávžžuhit skuvllaid váldit vuhtii sámiid álbmotbeaivvi

Sámi álbmotbeaivi lea heivvolaš beaivi oahpásnuvvat buorebut Eurohpá uniovnna áidna eamiálbmogii ja dan kultuvrii. Oktavuohta.com -siidduin gávdno valjis materiála oahpahussii. Álbmotbeaivve sáhttá čuovvut Sámi oahpahusguovddáža live-oahppodiimmu. Sápmelašvuhtii sáhttá vuojulduvvat maiddái nuvttá hárjehusgihppagiin dahje skuvlagalledemiiguin.

Sápmelašvuhtii sáhttá oahpásnuvvat ovdamearkka dihte filmma, musihka dahje iešguđegelágan sápmelašvuođa gieđahalli temáid, degomat sámegielaid, sámi gárvvuid, sámi ealáhusaid dahje álbmogii laktáseaddji dovddaldagaid bokte. Oahpahusgeavahussii gávdnojit valjis materiála ja gárvves hárjehusat www.oktavuohta.com-siidduin. Daid lea buvttadan Sámediggi ja ruhtadan Oahpahusráđđehus.

Álbmotbeaivve fállojuvvo sápmelašvuođa live-oahppodiibmu

Sámi oahpahusguovddáš Anáris sádde njuolggosáttan 6.2 dii 12.0012.45 oahppodiimmu, mii gieđahallá sámi kultuvrra. Sátta lea dárkkuhuvvon buohkaide, muhto erenomážit 5.-9. luohkálaččaide čujuhuvvon oahppodiibmu sámi kultuvrras ja sápmelašvuođas. Liveosiid lassin čájehuvvojit oanehisvideot ja -filmmat ja gullat musihka. Sáddaga sáhttá čuovvut čujuhusas sogku.fi/live/.

Sámenuorat galledit badjeskuvllaid

Giđa áigge sápmelaš kultuvrii sáhttá vuojulduvvat nu ahte diŋgo skuvlagalledeaddji muitalit fáttá birra. Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija (Nuorten Akatemia) Dihtosis-fidnu 12 skuvlagalledeaddji galledit skuvllain muitaleame sámi fáttáid birra nuvttá guovvamánu álggus miessemánu lohppii. Skuvlagalledeami sáhttá diŋgot badjeskuvllaide oaivegávpotguvlui, Turkui, Tamperei, Jyväskyläi, Oului, Roavvenjárgii ja maid Soađegillái ja dan lagaš guovlluide. Galledeamit leat leamašan bivnnuhat, nu ahte giđa galledeamit leat buohkat juo measta várrejuvvon.

Eará guovlluid oahppolágádusat ja eará luohkkádásit sáhttet diŋgot alcceseaset nuvttá hárjehusgihppaga. Gihpa sisttisdoallá oanehis info sápmelašvuođas ja lassin 18 doaimmalaš hárjehusa, maid mielde fáddái sáhttá vuojulduvvat eanet. Skuvlagalledeami dahje hárjehusgihppaga sáhttá diŋgot čujuhusas www.nuortenakatemia.fi. Hárjehusgihppaga sáhttá maid luđet ja printet.

Sápmelaččat leat EU-guovllu áidna eamiálbmot

Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo jahkásaččat 6. guovvamánu. Dat lea ain viehka nuorra ávvobeaivi, daningo suopmelaš kaleandarii beaivi merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis dahkkui mearrádus liikká juo jagi 1992 ja ávvobeaivvi ruohttasat ain čuođi jagi geahčái, jahkái 1917. Dán jagi ávvuduvvo maiddái ON:id riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jahki 2019.

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus dorjot ja ruhtadit iešguđetládje sápmelaš kultur- ja searvedoaimma, árrabajásgeassima ja sámegielaid ja sámegielat oahpahusa.

Ođđa árrabajásgeassinláhka dorvvasta ain vuoigatvuođa sámegielat árrabajásgeassimii. Ministeriija lea dorjon sámegielat árrabajásgeassima oahpaheddjiid skuvlema lasiheami. Dán doaimma dievasmahttet sámi giellabeasit, main lea dehálaš bargu sámegielaid ealáskahttimis. Ministeriija ruhtada maid sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu 2018–2020, ja dát ovddida hui olu sámegielaid oahpahusa oažžuma sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Dán lassin ministeriija lea dorjon sámedikki sámegielat mánáidmateriála ráhkadeamis. Fidnu buvttaduvvo digi- ja speallanmateriála vuollel skuvlaahkásaš mánáide golmma sámegillii.

Oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasosa ja Oahpahusráđđehusa hoavdda Olli-Pekka Heinosa videodearvvahusat almmustahttojit oktavuohta.com-siidduin sámi álbmotbeaivve 6.2.

Lassedieđut

Oahpahusráđđehus: Oahpahusráđđeaddi, ovttadaga hoavda Leena Nissilä, leena.nissila(at)oph.fi, tel. 029 533 1035
Oahpahus- ja kulturministeriija: Oahpahusráđđeaddi Anne Onnela, anne.onnela(at)minedu.fi, tel. 029 533 0010

Oktavuohta.com: Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3112

Sápmelašvuođa live-oahppodiibmu:
Rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, eeva-liisa.rasmus-moilanen(at)sogsakk.fi, tel. 050 571 9562

Dihtosis-fidnu (skuvlagalledeamit ja hárjehusgihpa):
Prošeaktabargi Minna Lehtola, minna.lehtola(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3132

Sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu neahttasiiddut rahppojedje – oahpahussii almmuheapmi álgán

Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu neahttasiiddut leat rahppojuvvon. Siidduide beassá dán liŋkkas. Oahpahussii lohkanjahkái 2019-2020 sáhttá almmuhit skoviin, mii gávdno siidduin.

Neahttasiiddut fállet áigeguovdilis dieđu sámegielaid gáiddusoahpahusfidnus, dan bargiin ja oahpaheddjiin ja maiddái sámegielat oahppamateriálain. Siidduin gávdnojit maiddái erenomážit skuvllaide ja fuolaheddjiide dárkkuhuvvon fidnu áššegirjjit ja lassin ságastallansiidu ohppiide ja studeanttaide.

Siidduide beaiváduvvojit fidnu áigeguovdilis dáhpáhusat, ođđasat ja dieđáhusat ja maiddái materiálat, maid oahppit ráhkadit. Neahttasiidduid bokte sáhttá maid almmuhit gáiddusoahpahussii lohkanjahkái 2019–2020. Almmuhanáigi lea 22.2.2019 rádjai.

Neahttasiidduid sisdoalu ja gráfalaš plánema vástidedje prošeaktabargit Arla Magga, Eila Tapiola ja Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari ovttas neahttabuvttadeaddji Eeva Mäkisiin.

 

Lassedieđut:

Prošeaktahoavda  Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Prošeaktakoordináhtor Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi, 040 1985 033

Skuvlenčálli Ulla Aikio Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 010 8393 112

https://www.saamenetaopetus.com

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2019 ordnejuvvo Sajosis Gáregasnjárgga skuvlla sisáibmováttisvuođaid dihte

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2019 ordnejuvvo Sámekulturguovddáš Sajosis cuoŋománu 10.-11. beivviin. Dáhpáhus ii ordnejuvvo Ohcejoga Gáregasnjárgga skuvllas ja máŋggadoaibmahálla Njálas nugo ovdal lea dieđihuvvon. Skuvllas leat gávnnahan duođalaš sisáibmováttisvuođaid. Skuvla, Ohcejot gielda ja Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi leat soahpan áššis.

Sámediggi oaččui duorastaga 10.1. dieđu Gáregasnjárgga skuvlla duođalaš sisáibmováttisvuođain. Seammás gieldda bealis sávve, ahte dáhpáhus ii ordnejuvvošii Gáregasnjárggas nugo ovdal lei sohppojuvvon. Sihke Sámediggi ja Ohcejot gielda šallosit dili. – Buresboahtin Gáregasnjárgii boahttevaš jagiin dasto go mis leat dearvvaš sajit dahje ođđa skuvla, dadjá Ohcejoga čuvgehushoavda Laura Arola.

Dáhpáhusa áigi, šlájat ja temát bissot seammán. – Dáhpáhus álggahuvvo rahpandoaluiguin gaskavateahkes 10.4. ja dat joatkkašuvvá duorastaga 11.4. eahketbeaivvi rádjái, muitala Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Riikaviidosaš temán dáhpáhusas lea teáhter ja sápmelaš temán ”Muitaleami máŋggat hámit / Kertomisen monet muodot”. Dáhpáhusa oktavuođas ordnejuvvo maiddái lagašoahpahusbeaivi oahppiide, geat lohket sámegielaid ruovttuguovllu olggobealde.

Riikaviidosaš temá rávvagat leat https://nuorikulttuuri.fi/ – siidduin. Sápmelaš temá sáhttá leat ovdamearkka dihte juoigan, livđe, leʹudd, máinnasteapmi dahje eará lávddi alde ovdanbuktojuvvon sátnedáidda. Dárkilut oassálastinrávvagat almmustahttojuvvojit álgogiđa áigge, muhto ráhkkaneami gánneha álggahit dál! Čuovo Sámedikki neahttasiidduid www.samediggi.fi

Sámegielaid lagašoahpahusbeaivi 10.4.ordnejuvvo oahppiide, geat lohket sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu bokte sámeguovllu olggobealde ja dán beaivvi birra dieđiha fidnu koordináhtor.  Čuovo maiddái fidnu neahttasiidduid, mat rahpasit lagašáiggiid!

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea dáhpáhusa váldoordnejeaddji. Dáhpáhusa ordnemis leat mielde maiddái Lappi girjerájuid Johtti girjerádju-fidnu, Sámedikki Mánáidkulturguovddáš Mánnu, Sámemusihkkaguovddáš ja Nuoraidráđđi.

Dáhpáhusa áigetávval:

  • dáhpáhusa surggiin, almmuheamis, sáhtuin ja idjademiin dieđihuvvo dárkilappot guovva-njukčamánus;
  • almmuheapmi gilvvu oasseváldiide ja eará oassálastiide rahpasa neahtas 1.3. ja nohká 15.3.;
  • dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji álggaha barggus Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas sullii guovtti mánotbaji ovdal dáhpáhusa;
  • sámenuoraid dáiddadáhpáhus Anáris Sajosis 10.-11.4.2019 ja
  • riikaviidosaš TEATRIS-dáhpáhus Jyväskyläs 24.-26.5.2019.

Lassedieđut:

  • Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821;  ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Johtti girjerádju -fidnu: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503;
  • Sámedikki nuoraidráđđi: elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, 050 382 5179.

Anárašgiela bustávvavideo válmmaštuvai

Anárašgiela bustávaide  oahpisteaddji video lea válmmaštuvvan. Videos leaba mielde Sáárákáisá ja Siiri. Soai ohcaba ja maid gávdnaba anárašgiela alfabehtaid. Juohke bustávas dadjaba sáni ovdamearkan. Video lea buvttadan Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat. Buohkat sáhttet geahččat video friija.

Videos leaba mielde Sáárákáisá Seurujärvi ja Siiri Angeli. Video giehtačállosa leaba bargan Henna Lehtola ja Neeta Jääskö. Video lea govven ja editeren Eeva Mäkinen.

Geahča video dás: www.youtube.com/watch?v=CxrPDtIbZkA

Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat