Sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem lii vuáđustâllum suijâ puáttiđ enâmân

/in , , /by

Staatârääđi čovgij uđđâivemáánu 22. peeivi enâmânpuáttim raijiittâsâid Suomâst. Uđđâ raijiittâsah pottii vuáimán 27.1. já toh láá vyeimist 25.2. räi. Nubástusâiguin viggeh kepidiđ jotoluv rääji rasta, vâi puávtáččii estiđ uđđâ koronavirushaamij levânem. Staatârääđi miärádâs mield sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem lii velttidmettum já vuáđustâllum suijâ puáttiđ enâmân.

Staatârääđi miärádâs mield ton ääigi, ko sisraajij kocceem lii macâttum, te sämmiliih pyehtih moonnâđ Suomâ já Ruotâ sehe Suomâ já Taažâ koskâsii eennâmrääji já räjijuuvâi rasta meccifiävruin meid eres soojijn ko räjirastaldittemsoojij peht. Miärádâs kuáská Suomâ rääji rastalditmân. Ko mana sisraajij rasta, te kalga ain väldiđ huámmášumán meid vyeimist orroo Taažâ já Ruotâ virgeomâhái miärádâsâid já ravvuid. Ko maađhâš Ruošân, te kalga väldiđ huámmášumán, ete magareh láá Ruošâ virgeomâhái vyeimist orroo miärádâsah.

Laapi räjikosáttâh ráhtádât máhđulii sisrääji rastaldittemsoojij ávusorroomaaigij raijiimân viestâr- já taveraajijn. Jis ávusorroomääigih räijejuvvojeh persovnjotoluv uásild, te rääji rasta moonnâm ávusorroomaaigij ulguubeln váđáččii ulmuin räjirastaldittemlove. Lopemonâttâllâm peht puávtáččii taan tiileest toohâđ máhđulâžžân velttidmettum persovnjotoluv räjirastaldittemsoojij ávusorroomaaigij ulguubeln, tego kriittâlij suorgij pargeeh ja sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem. Laapi räjikosáttuv ovdâsvástádâskuávlust räjirastaldittemlove mieđeetmist meerrid räjikosáttuv komendeijee. Jis merideh raijiđ räjirastaldittemsoojij ávusorroomaaigijd, te tieđetteh ääšist ovdilgo raijiittâsah puátih vuáimán.

– Sämitige uáinust lii tehálâš, ete sämmilâšsiärváduvâst lii tiätu vijđáht já ete tieđetteh sämmiláid kyeskee aašijn. Räjitoppiimeh láá vaiguttâm vijđáht sämiaalmugân já mij lep porgâm ton oovdân, ete staatah váldáččii huámmášumán tom, ete sämikuávlu uulât neelji staatâ kuávlun, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Räjikocceemlájádâs rävvee jotoluvâst rääji rasta

Räjikocceemlájádâs rävvee aalmugjesânijd jotoluvâst rääji rasta puhelin já šleđgâpoostâ peht. Palvâlem puáhtá finniđ suomâkielân, ruotâkielân já eŋgâlâskielân tme 8-16 koskâsii ääigi numerist 0295 420 100.

Räjikocceemlájádâs ravvuuh rääji rastalditmân koronapandemia ääigi (suomâkielân)
https://raja.fi/rajaliikenne-ohjeet-korona 

Enâmânpuáttim raijiittâsâid čavgejeh 27.1. (suomâkielân)
https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/maahantulon-rajoituksia-kiristetaan-27.1

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Lahâčällee Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö: Koronaepidemia huánnán – tekstâviestâ kuávlulij ravvui toorjân

/in , /by

Koronavirustile lii huánánâm masa jyehi kuávlust Suomâst majemui ohoi ääigi. Ko tile lii sierâ kuávluin sierâlágán, te meid avžuuttâsah já raijiittâsah sättih leđe sierâlágáneh.

Avžuuttâsâi já raijiittâsâi ulmen lii estiđ koronavirus levânem, turviđ tiervâsvuođâhuolâttâs kyeddimnaavcâ já suojâliđ eromâšávt ulmuid, kiäh kuleh riskâjuávkun.

Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö lii sooppâm syemmilij puhelinoperaattorijguin já etikuávdášlájádâsâiguin, ete Suomâst tuáimee operaattorij operaattorsopâmuššáid vuolgâttuvvoo koronavirusân kyeskee tekstâviestâ.

Viestâst avžuutteh nuávdittiđ adelum avžuuttâsâid já raijiittâsâid, vâi tavdâ jaska leevvânmist. Viestâ siskáldâs lii: ”STM koronatiäđáttâs: Epidemiatile Suomâst huánnán. Suoijii jieijâd já iärásijd. Nuávdit jieijâd kuávlu avžuuttâsâid já raijiittâsâid. Lasetiäđuh thl.fi/alueet”

Kuávluliih raijiittâsah já avžuuttâsah láá nurrum pyecceetipšopirrâduvâi viermisiijđoin, moi čujottâsâid Tiervâsvuođâ já pyereestvaijeem lájádâs lii nuurrâm oovtâ siijđon:

Tekstâviestâ lii ohtâ tain tooimâin, moin jyehih tiäđu koronaepidemiatile huánnánmist. Viestâ vuolgâttuvvoo suomâkielân, ruotâkielân, eŋgâlâskielân já tavesämikielân.

Viestâid vuolgâtškyetih koskoho juovlâmáánu 2. peeivi. Toimânadelem operaattoráid vuálgá ovdil koskâpeeivi já palvâlus vuálgá joton forgâ ton maŋa. Viestah toimâttuvvojeh sierâ mudoin, te toh sättih puáttiđ ulmuid sierâ aaigijn.

Lasetiäđuh

kiärgusvuotâhovdâ Pekka Tulokas, STM, p. 0295 163 202, ovdânommâ.suhânommâ@stm.fi

Sämitige kuullâmtilálâšvuođah tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjiimist

/in , , /by

Sämitigge uárnee kulâmijd sämiaalmugân tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarij valjiimijn. Koronatile tiet tilálâšvuođah tuállojeh káidusohtâvuođâi peht.

Káiduskulâmeh uárnejuvvojeh Zoom-heiviittâs peht já kulâmáid puáhtá uásálistiđ jo-uv heiviittâs peht tâi nuuvt, ete suáittá puhelimáin. Káiduskulâmáid kalga almottâttâđ muuneeld majemustáá ton kuullâmtilálâšvuođâ oovdeb argâpeeivi tme 12.00 räi taan liiŋkâst (https://link.webropolsurveys.com/S/9A23CFEB09B76748) tâi suáittimáin numerân 040 676 5102. Mij vuolgâttep almottâttâm ulmuid šleđgâpoostâ peht liiŋkâ kuullâmtilálâšvuođáid, uásálistemravvuid sehe eettisijd ravvuid tilálâšvuođâi savâstâllâm vuáđđun.

Kuullâmtilálâšvuođâi orniimist váldojeh huámmášumán jieškote-uv sämikielâjuávhuh sehe suomâkielâ. Toos lasseen tilálâšvuođâin váldojeh huámmášumán ulmuuh, kiäh ääsih sämmilij päikkikuávlu jieškote-uv  kuávluin já ton ulguubeln. Puoh sämikielâlijn tilálâšvuođâin lii Zoom-heiviittâs peht uásálistdijn tulkkum sämikielâ-suomâkielâ.

Kuullâmtilálâšvuođâi saavâjođetteijen tuáimá psykiatrâlâš pyecceetipšoo Niila Rahko já čällen Sämitige má. vuávájeijee Heli Aikio.

Kuullâmtilálâšvuođah päddejuvvojeh já päädih siäiluttuvvojeh Sämitiggeest kyevti oho ääigi tilálâšvuođâ maŋa raportistem toorjân. Puoh kuullâmtilálâšvuođâin ráhtoo muštottemčáálus já muštottemčáállusij vuáđuld ráhtoo raapoort Sämitige stiivrâ já tievâsčuákkim anon komissaarij valjiimân kyeskee miärádâstoohâm toorjân.

Káiduskuullâmtilálâšvuođâi lasseen jieijâs uáinu tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissaarijn vattum jiešvuođâin já máátust sehe torjuu iävtukkâssân orroo ulmuid puáhtá pyehtiđ oovdân Sämitiigán meid šleđgâpoostâ peht info(at)samediggi.fi, poostâ peht čujottâsân Sämitigge, Sajos, 99870 Aanaar 17.11.2020 räi tâi puhelin peht muuneeld almottum puhelinaaigijn.

Káiduskulâmij äigitavlu:
  • Koskokko 4.11.2020 tme 18–20.30 suomâkielâlâš kuullâm
  • Vuossargâ 9.11.2020 tme 18–20.30 tavesämikielâlâš kuullâm Aanaar kuávlust ässee ulmuid
  • Majebargâ 10.11.2020 tme 18–20.30 tavesämikielâlâš kuullâm Vuáču kuávlust já sämmilij päikkikuávlu ulguubeln ässee ulmuid
  • Koskokko 11.11.2020 tme 18–20.30 anarâškielâlâš kuullâm
  • Tuorâstâh 12.11.2020 tme 18–20.30 sämmilâšnuorâi kuullâm
  • Vuossargâ 16.11.2020 tme 18–20.30 tavesämikielâlâš kuullâm Ucjuv já Iänuduv kuávlust ässee ulmuid
  • Majebargâ 17.11.2020 tme 18–20.30 nuorttâlâškielâlâš kuullâm

Káiduskulâmáid kalga almottâttâđ muuneeld majemustáá ton kuullâmtilálâšvuođâ oovdeb argâpeeivi tme 12.00 räi taan liiŋkâst (https://link.webropolsurveys.com/S/9A23CFEB09B76748) tâi suáittimáin numerân 040 676 5102.

Puhelinääigih:
  • Vuossargâ 2.11.2020 tme 9–16.00 anarâškielâlâš puhelinkuullâm, Heli Aikio, puh. 040 676 5102 / 010 839 3107
  • Majebargâ 3.11.2020 tme 9–16.00 tavesämikielâlâš puhelinkuullâm, Pia Ruotsala-Kangasniemi, puh. 040 726 2688 / 010 839 3106
  • Koskokko 4.11.2020 tme 9–16.00 nuorttâlâškielâlâš puhelinkuullâm, Laura Olsén-Ljetoff, puh. 040 617 5113 / 010 839 3190
  • Vástuppeivi 6.11.2020 tme 9–16.00 suomâkielâlâš puhelinkuullâm, Heli Aikio, puh. 040 676 5102 / 010 839 3107
Lasetiäđuh

čällee, má. vuávájeijee Heli Aikio, 040 676 5102 / 010 839 3107, heli.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sämitige siijđoh tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissiost

Komissaariävtukkâsah

Kove: Tarja Länsman

Sämitige čuákkim 17.-18.9. uárnejuvvoo uásild káidusin

/in , , /by

Sämitige čuákkim 3/2020 uárnejuvvoo 17.-18.9.2020 Sajosist, Anarist sehe káidusohtâvuođâiguin. Kyevtpiäivásâš čuákkim meerrid om. Sämitige toimâohjelmist pajan 2020-2023 sehe ciälkkámušâst soti-eennâmkuudij vuáđđudmân já sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs sehe kááijumtooimâ ornim uđâsmitmân kyeskee lahâaasâtmin. Saijoos parlamentsalin ep vääldi kuosijd koronatile tiet.

Sämitige čuákkim meerrid Sämitige toimâpaje 2020-2023 toimâohjelmist já ekonomiavuáváámist, ciälkkámušâst soti-eennâmkuudij vuáđđudmân já sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs sehe kááijumtooimâ ornim uđâsmitmân kyeskee lahâaasâtmin, jesânij noomâtmist Säämi Kielâkäldee stiivrân sehe nuorâirääđi jeessân valjiimist iäru pivdem jeessân sajan.

Lasseen čuákkimist tuálloo kulmâ vuolgâttâssavâstâllâm. Stivrâ lii valmâštâllâm tige čuákkimân vuolgâttâssavâstâlmân sämmilii šoŋŋâdâhpolitiik ovdedem, kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem sehe Sämitiggelaavâ uđâsmittem.

Čuákkim 3/2020 äššilisto kávnoo dokumentpaaŋkist.

Parlamentsalin ep vääldi kuosijd

Sämitige jesâneh uásálisteh kyevtpiäivásii čuákkimân pääihi alne Sajosist teikkâ káidusohtâvuođâiguin. Koronatile tiet kyesih já media pyehtih čuávvuđ čuákkim tuše live striimi vuolgâttâs peht čujottâsâst www.samediggi.fi/live. Vuolgâttâsâst lii finnimnáál tulkkum puoh kuulmâ sämikielân já suomâkielân. Saijoos parlamentsalin ep vääldi kuosijd pääihi oolâ.

Lasetiäđuh:

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

viestâdemčällee Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Ijâttes ijjâ -algâaalmugij muusikfestivaal ij uárnejuu koronaviruspandemia tiet

/in , /by

Ijâttes ijjâ -algâaalmugij muusikfestivaal ij uárnejuu koronaviruspandemia tiet. Ijâttes iijâ lâi tárguttâs orniđ 14.–15.8.2020 Anarist.

Ijâttes ijjâ -festivaal uárnejeijeeh aneh, ete aalmug já pargei torvolâšvuođâ tähidem jyehi tiileest lii ornim tááhust tehálumos äšši. Uárnejeijeeh láá čuávvum COVID-19 -tile ovdánem kuhháá, mutâ tääl lii čielgâs, ete aalmugijkoskâsii aalmugtilálâšvuođâ ornim torvolávt porgemáánu pelimuddoost lii máhđuttem. Lii vaidâlittee, ete festivaal ij uárnejuu, mutâ tot lii áinoo olmâ já ovdâsvástádâslâš miärádâs tááláá tiileest.

Ijâttes ijjâ uárnee máhđulâšvuođâi mield eres tooimâ já tieđeet ääšist maŋeláá.

Ijâttes iijâ uárnejeh oovtâstpargoost Anára Sámisearvi ry, Sämitigge, Sämikulttuurkuávdáš Sajos, Säämi máttááttâskuávdáš, Säämimuseo Siida, Aanaar kieldâ já Yle Sápmi.

Lasetiäđuh

pyevtitteijee
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

Sämitige stivrâ čokkân káidusohtâvuođâiguin

/in , /by

Sämitige stivrâ čokkân koronaepidemia tiet tääl káidusohtâvuođâiguin. “Kuhheeb ääigi hárjánâm káidusohtâvuođâin lii toohâm máhđulâžžân tom, ete mii tooimah láá jotkum masa táválávt. Mun halijdâm rammuđ Sämitige pargovievâ, ete lep pastam porgâđ pyereest taan tiileest”, paahud saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitige stivrâ nomâttij čuákkimistis tuorâstuv cuáŋuimáánu 16. peeivi Palgâsij ovtâstus stiivrân eidusâš jesânin Asko Länsman já värijesânin Magreta Sara. Länsman lii toimâm Sämitige ovdâsteijen meid iivijn 2018-2020. Sämitigge haalijd ton lasseen pyerediđ ovtâspargo Palgâsij ovtâstus suundán já iävtut orniđ ohtâsâš teivâdem, talle ko tot lii oppeet máhđulâš.

Interreg 2021-2027 pargojuávkun Sämitige ovdâsteijen nomâttui Veikko Feodoroff já väriovdâsteijen Sämitige almugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff. Ruotâ Sämitigge lii iävtuttâm, ete čuávuváá ohjelmpaajeest Säämi parlamentaarlâš rääđi vuáđđud Interreg-pargojuávhu, mon tárguttâssân lii selgâttiđ sämmilij ruttâdmân lohtâseijee táárbuid.

Muittut, muittulusat – the story of the Sámi by the Sámi – haavâ stivrimjuávkun nomâttui Sämitige kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi já värijesânin Maria Sofia Aikio. Haahâ olášuvá 1.1.2020-30.9.2022.

Laapi lito haldâttâsân Sämitige ovdâsteijen nomâttui I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto já värijesânin saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Koronavirustile vaaigut Saijoos tooimân

Sämitige stivrâ savâstâlâi Saijoos palvâlemohtâduv já raavâdviäsu tiileest. Sämikulttuurkuávdáš Sajos lii lamaš kiddâ njuhčâmáánu 16. peeivi rääjist. Stivrâ meridij toollâđ Saijoos kiddâ vyesimáánu loopâ räi.

”Taan spiekâstâhtiileest mij kolgâp selvâttiđ pargei máhđulâšvuođâid toollâđ jo čoggâšum luámupeeivijd já jis tile juátkoo, lii viehâ vises, ete mij kolgâp ovdániđ luámutmáid. Ton lasseen mij savâstâllâp riehtiministeriöin tile vaikuttâsâin Saijoos tooimân”, saavâjođetteijee Juuso muštâl.

Pargopyereestvaijeemkoijâdâllâm mield puátuseh láá puáránâm jyehi syergist

Tuđâvâšvuotâ lii lasanâm eromâšávt joođeetmân já hovdâpaargon sehe ohtâsii njuolgâdusâi čuávumân. Kuhheebáigásâš hovdâpargo já pargosiärvus ovdedem uáinojeh. Pargopyereestvaijeemkoijâdâllâm olášuttui juovlâmáánust 2019.

Selvâttem mield pargeeh feerejeh, ete pyehtih hiälpust aldaniđ njunnooš pargoaašijn já aneh sii pargo jiärmálâžžân já merhâšittee. Puáđus lii hiäjunâm tuše kyevti saje uásild: must lii tuárvi äigi porgâđ pargoidân olmânáál já vaijaam pargostân pyereest.

 

Sämitige stiivrâ čuákkim 3/2020 pevdikirje tärhistuvvoo majemustáá 30.4.2020 já talle tuálloo uáinimnáálá 1.5.-1.6.2020 Sämitige nettisiijđoin www.samediggi.fi

Lasetiäđuh:

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puáđi fáárun Säminuorâi taaiđâtábáhtus viermijuuhlán!

/in , , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtus ávuduvvoo vástuppeeivi 17.4. viermist. Puáđi fáárun viermijuuhlán já kaavnâ tobbeen sehe hitruus taaiđâtábáhtusmuštoid já uápis sämitaaiđârijd. Sämitige škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh puávdee Säminuorâi taaiđâtábáhtus historjásiijđoi lekkâmáid vástuppeeivi 17.4. tme 12 rääjist čujottâsâst saamelaisnuortentaidetapahtuma.com.

Sijđoid láá nurrum koveh, teevstah já videoh Säminuorâi taaiđâtábáhtusâst 1990-lovo rääjist taan peeivi räi. Sämmiliih taaiđâreh, kiäh láá váldám sii karrieer vuosâlaavhijd taaiđâtábáhtusâin, muštâleh videotiervâttâsâin, ete maid taaiđâtábáhtus lii sijjân merhâšâm.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus historjásiijđoid láá hammim viermipyevtitteijee Eeva Mäkinen, taaiđâtábáhtuspargee Unna-Maari Pulska já škovlimčällee Ulla Aikio-Puoskari. Siijđoi teevstah láá puoh kuulmâ sämikielân já suomâkielân. Haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö.

Lasetiäđuh:

Unna-Maari Pulska
unna.pulska@samediggi.fi
040 614 5949

Kuvassa porot kulkevat tunturissa.

Poccui kuáttumráávhu kalga turviđ spiekâstâhlijn tiilijn

/in , , /by

Poccui kuáttumráávhu já puásuituálu almolijd toimâhinnáid kalga turviđ spiekâstâhlijn tiilijn. Sämitigge kiäsá Meccihaldâttâsân, ete tot kiäsádâđâččij taan kiiđâ já kesipaje uásild pivdo- já jotteemluuvij mieđeetmist sämmilij päikkikuávlust já pehtilittáččij kocceem lovettes jotteem estimân.

Taan täälvi lii Tave-Suomâst lamaš muotâ ennuv eenâb ko táválávt. Muotâtile já jieŋâkeerdih muottuu siste láá hettim já iästám poccui luándulii purrâmuš finnim eromâšávt tälvikuáttumkuávluin, main iä lah jievjâmeh. Taan tile tiet poccuuh láá hiäjub oornigist ko táválávt taan ääigi já tágárijn tiilijn poccuuh láá meid uáli heerkih ulguubeln puáttee hemâdâssáid.

”Taat tälvi lii eromâš vaigâd puásuituálleid já puoh paijeelmiärálâš hemâdâs toovât merhâšittee lasepargo. Ovdâmerkkân pivdoulmuuh tâi moottorkiälháin vyeijeeh sättih tovâttiđ tom, ete iälu pieđgân já taarbâšmettum jotteem hiäjusmit jo ovdiist hiäjus oornigist orroo poccuid já návt lasseet poccui jäämmim já lasepiemmâm táárbu”, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso hästee tiileest.

Suomâ haldâttâs lii avžuuttâm, ete viruspandemia tiet kalga velttiđ puoh taarbâšmettum jotteem amas virus levâniđ. Sämitigge kiäsá-uv Meccihaldâttâsân, ete tot jaska tääl orroo spiekâstâhtiileest olgopäikkikode ulmuid čujottum lopevyebdim sämmilij päikkikuávlust sehe smietâččij jo vuobdum luuvij keessim maasâd taan kiiđâ já keesi uásild.

Toos lasseen Sämitigge ustevlávt avžuut Meccihaldâttâs pehtilittiđ lovettes já vaahâg tovâtteijee jotteem kocceem já stivriđ päikkikode ässeid meecist jotemist.

”Ličij meid tehálâš, ete päikkikode ulmuuh váldáččii tile huámmášumán. Ko jotá meecist, te kolgâččij kiddiđ huámmášume eromâš várugâsvuotân já huolâlâšvuotân, vâi puávtáččijm velttiđ paijeelmiärálij vahâgij tovâttem puásui-iäláttâsân, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitigge lii huolâstum olgopäikkikodálij pivdoulmui já astoääigi moottorkiälháin vyeijee ulmui taarbâšmettum jotemist sämmilij päikkikuávlust meid tááláá koronavirustile tiet. Jis koronavirus njuámuččij ovdâmerkkân ovtâskâs siijdâ uccâ puásuituálusiärvádâhân, te tot sátáččij leđe varâlâš ton oles siijdâ puásuituálun tááláá spiekâstâhtiileest.

Puásuituálu lii tehálâš uási sämikulttuur sehe meid Laapi já sämmilij purrâmuštorvo, purrâmušautonomia já meid kriisâtiileest Suomâ aalmuglii huolâttâsvisesvuođâ.

Sämitige áánnum Meccihaldâttâsân 1.4.2020 (suomâkielân)

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuos(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

 

Kove: Tarja Länsman

Tiäđuh koronavirusist sämikielân

/in , /by

Sämitigge čuákkee taan siijđon almostittum ravvuid já tiäđáttâsâid koronavirusist sämikielân.

Lah-uv tun huámášâm eres sämikielâlijd ravvuid tâi lah-uv viestâdâm sämikielân koronavirustiileest? Vuolgât čujottâsân: tiedotus(at)samediggi.fi

Lasetiäđuh:

Kielâtorvočällee Anne Kirste Aikio, 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâščällee Anne Länsman-Magga, 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Viestâdemčällee Johanna Alatorvinen, 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ fáálá sämikielâi oppâtiijmijd päikkiškovlâláid

/in , , /by

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ uárnee puohháid ávus nuorttâlâš, anarâš- já orjâlâškielâ oppâtiijmijd neetist. Oppâtijmeh láá uáivildum eromâšávt škovlâláid.

Haahâ fáálá oppâtijmijd jieškote-uv sämikielâst čuávuvávt:

Nuorttâlâškielâ paješkovlâláid já luvâttâhuáppeid koskoho 25.3., 1.4. já 8.4. tme 10.00–10.45

Anarâškielâ 3.–6. luokaláid tuorâstuv 26.3., 2.4. já 9.4. tme 10.00–10.45

Orjâlâškielâ 0–2. luokaláid vástuppeeivi 27.3., 3.4. já vuossaargâ 6.4. tme 14.00–14.45

 

Uásálistemravvuuh kávnojeh täst. Tijmijd ij taarbâš almottâttâđ muuneeld!

Bures boahtin! Tiervâpuáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin! Tervetuloa!

www.saamenetaopetus.com