Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 11/2018 on julkaistu
Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 11/2018 on julkaistu Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa. Kokous pidettiin perjantaina 31.8.2018 Inarissa.
Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa
Hallitus on päättänyt tänään kokouksessaan siirtää Saamelaiskäräjien kokouksen 3/2018 pidettäväksi aiempaa ilmoitettua myöhemmin. Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa.
Hallitus päätti siirtää kokousaikaa, koska Saamelaiskäräjien kokoukseen käsiteltäväksi tuleva hallituksen esitysluonnos saamelaiskäräjälain muuttamiseksi ei ole vielä lopullisessa muodossaan.
Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli lausuntopalautetta ja valmisteli 9 §:n mukaisia neuvotteluja
Saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut työryhmä on kesäkuussa 2018 julkistanut esityksensä saamelaiskäräjälaiksi, jonka pohjalta valmisteltu hallituksen esitysluonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella heinäkuussa 2018. Esitys on sisällöltään monilta osin kompromissi, eikä Saamelaiskäräjät ole vielä antanut lopullista kantaansa esityksen sisällöstä. Esitysluonnosta on käsitelty Saamelaiskäräjien hallituksessa ja asiantuntijalautakunnissa, ja siitä käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut oikeusministeriön kanssa.
– Alkuperäiskansaoikeuden asiantuntijoiden, saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen ja Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien kannanottojen perusteella näyttää selvältä, ettei esitysluonnos ole Saamelaiskäräjien hyväksyttävissä sellaisenaan, toteaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
– Hallitus totesi kokouksessaan, että saamelaisyhteiskunnalta sekä Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakunnilta tullut palaute on ollut hyvin selkeää ja palautetta pyritään huomioimaan lakiesityksen seuraavissa käsittelyvaiheissa, kertoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.
Ennen esitysluonnoksen viemistä Saamelaiskäräjien täysistunnon käsiteltäväksi lopullista päätöksentekoa varten, Saamelaiskäräjien hallitus esittää muutoksia, joiden myötä esitys vastaisi paremmin Saamelaiskäräjien ja saamelaisyhteisön näkemystä uudistettavan lain sisällöstä ja täyttäisi koko uudistustyön tavoitteiksi asetettujen kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset.
– Saamelaiskäräjien hallitus esittää muun muassa, että seuraavat vaalit tulisi käydä muutettavaksi esitetyllä 3 §:n mukaisella äänioikeutetun määritelmällä ja että 9 §:n yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta sekä oikaisulautakunnan nimittämistä tarkistetaan saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen pohjalta, ynnää II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkein kansallisen lainsäädännön osa on nimenomaan saamelaiskäräjälaki. Saamelaiskäräjälain sisällön uudistaminen on saamelaisten kannalta erittäin merkittävä uudistus.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 17.8.2018
Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 10/2018 järjestetään Inarissa 17.8.2018.
Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien lausunnot hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi saamelaiskäräjälaiksi
Vuonna 2017 ennätysmäärä saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluita
Vuonna 2017 käytiin ennätysmäärä, 23 kpl, saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita. Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti, selviää tilintarkastuskertomuksesta. Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula.
Saamelaiskäräjien toimintavuosi 2017 on ollut toiminnantäyteinen ja tuloksekas. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen menettelyn toteuttamisessa havaittujen ongelmien ja epätietoisuuden vuoksi Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö laativat kertomusvuonna ohjeen neuvotteluvelvoitteen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan.
– Muistion laadintaan myötävaikutti myös apulaiskanslerin Saamelaiskäräjien maa- ja metsätalousministeriön toiminnasta tekemään kanteluun antama päätös, jonka mukaan oikea-aikaiset neuvottelut Tenon kalastussopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Vuoden 2017 tilintarkastuskertomuksesta selviää, että Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja Saamelaiskäräjien sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Saamelaiskäräjien hallitus on vastuussa Saamelaiskäräjien hallinnosta ja taloudenhoidosta. Saamelaiskäräjien tilitarkastajina toimii kaksi tarkastajaa, joista toinen on oikeusministeriön ja toinen Saamelaiskäräjien valitsema.
Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula. Nykyisellä tasolla Saamelaiskäräjien resurssit eivät mahdollista Saamelaiskäräjälaissa määriteltyjen tehtävien asianmukaista hoitamista ja resurssipula on kertomusvuoden aikana näkynyt negatiivisesti myös Saamelaiskäräjien sihteeristössä.
– Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet 47 % edellisvuoteen verrattuna ja sairauspoissaolot ovat lähes kaksinkertaistuneet. Tämä kertoo omalta osaltaan huolestuttavaa kieltä työn kuormittavuudesta, jatkaa Sanila-Aikio.
Saamelaiskäräjien kokous 2/2018 käsitteli 19.6.2018 tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2017 ja vahvisti Saamelaiskäräjien tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, tilikaudelta 2017.
Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2018 päätökset:
- Käsitteli tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2017 ja vahvisti Saamelaiskäräjien tilinpäätöksen tilikaudelta 2017.
- Hyväksyi esityksen saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion talousarvioon 2020 opetus- ja kulttuuriministeriölle toimitettavaksi.
- Hyväksyi esityksen saamenkielisen oppimateriaalityön rahoitusta, saamelaisen opetussuunnitelman kehittämistä ja saamelaistiedon lisäämistä opetuksessa koskeviksi valtionavustuksiksi vuoden 2020 talousarvioon opetus- ja kulttuuriministeriöön toimitettavaksi.
- Hyväksyi esityksen saamenkielisten varhaiskasvatuspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi valtion talousarvioon vuonna 2020 opetus- ja kulttuuriministeriölle toimitettavaksi.
- Hyväksyi esityksen sosiaali- ja terveyspalvelumäärärahaksi valtion talousarvioon vuonna 2020 sosiaali- ja terveysministeriölle toimitettavaksi. Lisäksi Saamelaiskäräjien kokous päätti, että sihteeristö valmistelee esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoituksen turvaamisesta.
- Merkitsi tiedoksi hallituksen tilannekatsauksen Jäämeren ratahankkeesta ja kävi asiasta lähetekeskustelun. Lähetekeskustelusta tehtiin muistio.
- Päätti, ettei tutki Avaskarin ja Kyrön tekemää valitusta varapuheenjohtajien palkkausta koskevassa asiassa.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Paltto työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten ja Magga-Vars saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan
Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Palton Suomen ja Norjan väliseen työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten. II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso nimettiin varajäseneksi. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Helsingissä 30.5.2018. Petra Magga-Vars nimettiin saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan.
Saamelaiskäräjät päätti osallistua työryhmän toimintaan edellyttäen kuitenkin, että työryhmän toiminnassa otetaan huomioon Saamelaiskäräjien edellyttämät asiat: työryhmän työhön osallistumisen taloudellisten esteiden poistaminen sekä työskentelyolosuhteiden huolehtiminen, paliskuntien edustus työryhmään, Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä paliskuntien henkilö- sekä taloudellisten resurssien turvaaminen prosessissa, Jäämeren ratahanketta koskevien kaikkien tietojen saaminen, ns. nolla-vaihtoehdon selvittäminen ja vaikutusten arviointi sekä Jäämeren ratahankkeen selvittämistyön sekä Lapin maakuntakaavan 2040 valmistelun yhdistäminen.
Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut 16.5.2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän, jonka tehtävänä on jatkoselvittää Jäämeren ratahankkeen Rovaniemi/Kemijärvi-Kirkkoniemi -ratalinjausvaihtoehtoa. Miniteriö pyysi Saamelaiskäräjiä nimeämään yhden jäsenen työryhmään sekä hänelle varajäsenen, mikäli Saamelaiskäräjät niin haluaa. Työryhmän toimikausi on 9.5.-14.12.2018. Liikenne- ja viestintäministeriöstä työryhmän puheenjohtajana toimii Sabina Lindström ja jäsenenä Marjukka Vihavainen-Pitkänen.
Petra Magga-Vars nimettiin Suomen Saamelaiskäräjien uudeksi edustajaksi saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan. Saamelaiskäräjien edustaja lautakunnassa on ollut viime vaalikaudesta lähtien Tiina Sanila-Aikio. Lautakunnan tehtävänä on hallita ja kehittää saamelaisten kansallisia tunnuksia ja ehdottaa niitä ohjaavia säännöksiä sekä arvioida millaisia saamen kansallisia tunnuksia nuo säännökset tulee pitää sisällään. Lautakunta esimerkiksi valmisteli Elsa Laula Renbergin liputuspäiväasian. Liputuspäivää vietettiin ensimmäistä kertaa 27. Marraskuuta 2017. Lautakunnassa on edustus Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta ja Saamelaisneuvostosta. Saamen lipun ja Saamen suvun laulun on Saamelaisten 13. Konferenssi hyväksynyt Åressa Ruotsissa vuonna 1986.
Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen päätöksiä
- Hallitus päätti kokouksessa hyväksyä oikeusministeriön esityksen jatkaa saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelevan toimikunnan työtä elokuun 2018 asti. Lisäksi hallitus päätti pitää kokouksen Saamelaiskäräjien jäsenten kokoonpanosta toimikunnassa.
- Merkitsi tiedoksi Pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyn tilannekatsauksen ja päätti toimenpiteistä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston koordinoimille jatkoneuvotteluille.
- Keskusteli yhdessä nuorisoneuvoston edustajan ja -sihteerin kanssa Jäämeren radasta nuorisoneuvoston näkemyksen pohjalta ja siirsi jatkovalmisteluun nuorisoneuvoston esityksen kannella oikeuskanslerille hankkeesta yksin tai yhdessä Saamelaiskäräjien hallituksen tai muiden toimijoiden kanssa.
- Nuorisoneuvosto esitti toisena asianaan järjestää hallituksen kanssa yhteistyössä koulutusseminaari valtioneuvostolle Inarissa vuonna 2019. Hallitus päätti aloittaa valmistelut yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa. Nuorisoneuvosto tuo ehdotuksen hallitukselle syksyllä.
- Hyväksyi lisäyksin esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuodelle 2020 Saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi.
- Nimitti Saamelaiskäräjien tietosuojavastaavaksi lakimiessihteerin.
Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui maanantaina 28.5.2018 vuoden seitsemännessä kokouksessaan.
Liitteet
- Saamelaiskäräjien vastaus liikenne- ja viestintäministeriölle nimeämispyyntöön Suomen ja Norjan väliseen työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten
- Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston julkilausuma Jäämeren ratahankkeesta
Lisätiedot
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyy Norjalta Ruotsille 15.5.
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) pitää täyskokouksen Karasjoella 15.5.2018. Norjan Saamelaiskäräjät on johtanut saamelaista parlamentaarista neuvostoa ajalla 22.9.2016-15.5.2018. Puheenjohtajan toimen ovat jakaneet Vibeke Larsen ja Aili Keskitalo. SPN:n puheenjohtajuus on 16.5.2018 alkaen Ruotsin Saamelaiskäräjillä. Tehtävä kestää vähintään 16 kk. Ajanjaksoa voidaan pidentää tarpeen mukaan. Tämän jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Suomen Saamelaiskäräjille.
Suomen Saamelaiskäräjien edustajat täyskokouksessa 15.5.2018:
Tiina Sanila-Aikio
Tuomas Aslak Juuso
Petra Magga-Vars (Aslak Holmbergin varajäsen)
Pentti Pieski
Heikki Paltto
Neeta Jääskö
Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hyväksymän työjärjestyksen § 3 mukaan esittää yhteishallituksen seuraavaksi esityslistaksi:
SPN asia 01/18 – Kokouksen järjestäytyminen (Nimenhuuto, kutsun ja esityslistan hyväksyminen, kokouksen puheenjohtajan valinta)
SPN asia 02/18 – Hallituksen toimintakertomus
SPN asia 03/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintasuunnitelma
SPN asia 04/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston nuorisopoliittinen neuvosto kertoo toiminnastaan
SPN asia 05/18 – Jäämeren rata -hanke ja SPN:n julkilausuma
SPN asia 06/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoussuunnitelma 2018/2019
SPN asia 07/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden vaihtuminen
SPN asia 08/18 – Kokouksen päätös
Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina SPN:ssä.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Saamenkielinen varhaiskasvatus kärsii työntekijäpulasta
Saamelaisalueen kunnat ovat raportoineet Saamelaiskäräjille saamenkielisen varhaiskasvatuksen kelpoisten ja saamen kielen taitoisten työntekijöiden puutteesta. Myös kielitaitoisten sijaisten löytäminen on hankalaa. Työntekijäpula kuormittaa varhaiskasvatustyötä tekeviä. – Omakielinen varhaiskasvatus on kuitenkin saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin tärkeimpiä tulevaisuuden kysymyksiä ja varhaiskasvatuksen työntekijät tärkeimpiä tulevaisuuden tekijöitä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kaksipäiväisessä kokouksessaan 23.-24.5.2018 selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2017. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien järjestämän saamenkielisen päivähoidon piirissä oli vuonna 2017 yhteensä noin 90 lasta (laskennallinen keskimäärä 64) ja yhteensä 16 saamenkielistä työntekijää. Työntekijöistä muutama suorittaa parhaillaan lastentarhaopettajan tutkintoa Oulun yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaksi vuotta sitten käynnistämässä hankkeessa. Työntekijätilanteen odotetaan paranevan lähivuosina saamenkielisiä lastentarhanopettajia kouluttavan hankkeen päätyttyä.
Saamenkielistä päivähoitoa annetaan Utsjoen päiväkoti Duottaraskissa, Karigasniemen päiväkoti Gollerássissa, Enontekiön Hetan uudessa päiväkoti Riekossa, Ivalon päiväkodin Násti-ryhmässä ja Inarin päiväkoti Urbissa. Vuonna 2017 järjestettiin myös inarinsaamenkielistä päivähoitoa saamen kielipesä Piervâlin yhteydessä Inarin kirkonkylässä. Lisäksi Enontekiön kunta ostaa saamenkielistä päivähoitoa naapurikunnasta Ruotsin Karesuvannosta muutamalle lapselle.
Saamelaiskäräjät pitää hyvänä saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun 120 000 euron valtionavustuksen kaksinkertaistamista vuodelle 2018 yhteensä 240 000 euroon. Saamelaiskäräjät jakaa valtionavustuksen vuosittain kotiseutualueen kunnille ja sopii niiden kanssa valtionavustuksen jakamisesta ja sen kriteereistä.
Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5/2018
Korkein hallinto-oikeus on 16.3.2018 hylännyt kolme Saamelaiskäräjien valitusta, jotka koskevat Inarin kunnan alueelle myönnettyä koneellista kullanhuuhdontalupaa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti, että Saamelaiskäräjät ei toistaiseksi valita vastaavista kullankaivua koskevista lupa-asioista, ennen kuin Saamelaiskäräjien yleiskokous on päättänyt asiaa koskevasta linjauksesta. Asiaa aletaan valmistella yleiskokouksen käsittelyä varten.
City-Sámit ry on tiedottanut 18.4.2018, että yhdistyksen ylläpitämä kielipesä Máttabiegga lopettaa toimintansa 31.7.2018 mennessä. Saamelaiskäräjien pitkän tähtäimen tavoitteena on, että saamenkielinen kielipesätoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien alaisuuteen, mutta selvitystyö tämän uudistuksen toteuttamiseksi on kesken, ja saamenkielinen varhaiskasvatus Helsingissä on sillä välin järjestettävä muilla tavoin. Hallitus siirsi asian kiireelliseen valmisteluun.
Hallitus käsitteli saamelaiskäräjälain muutoshankkeen tilannetta. Hallitus kuuli kokouksessa asiantuntijoita ja päätti jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan. Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan toimikauden on määrä päättyä 30.4., mutta toimikunnan seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi 9.5.
Jäsennimeämisiä asiantuntijaryhmiin
Hallitus nimesi Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen pyynnöstä perustettavaan kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Petra Magga-Varsin ja varajäseneksi Aslak Holmbergin. Hallitus esittää ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettavaan sidosryhmäfoorumiin Saamelaiskäräjien edustajaksi Heikki Palttoa ja varajäseneksi Kalle Varista.
Lisäksi hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esitti henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Lue uutinen täältä.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän – työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin
Lapin liitto on pyytänyt Saamelaiskäräjiä nimeämään Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esittämään henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.
Saamelaiskäräjien hallitus 23.4.2018 nimesi seuraavat jäsenet ja heille varajäsenet saamelaiskulttuurin työryhmään:
Jäsen Varajäsen
Inga-Briitta Magga Saara Tervaniemi
Neeta Jääskö Kirsti Kustula
Asko Länsman Magreta Sara
Pentti Pieski Aslak Holmberg
Tiina Sanila-Aikio Veikko Feodoroff
Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi Juha Guttormia.
Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät ovat käyneet neuvotteluja Akwé: Kon -menettelyjen soveltamisesta maakuntakaavoituksessa. Neuvottelujen perusteella todettiin, että maakuntakaavassa järjestetään vaikutusten arviointi saamelaiskulttuuriin palkkaamalla Lapin liittoon saamelaiskulttuurin asiantuntija ja perustamalla saamelaiskulttuurin työryhmä.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Liitteet:
Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Vuotsoon 23.4.
Saamelaiskäräjien hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Vuotson koululla maanantaina 23.4.2018 klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.
Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvion 2018 mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituskauden toimista ja luo epävirallisemman mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.
– Järjestimme ensimmäisen keskustelutilaisuuden pääkaupunkiseudun saamelaisille helmikuussa Helsingissä. Keskustelutilaisuuksien tavoitteena on vahvistaa saamelaisyhteisön ja Saamelaiskäräjien välistä dialogia yhteisten asioiden edistämiseksi, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.
Seuraava keskustelutilaisuus järjestetään Vuotson koululla 23.4.2018 klo 18-20.
– Toivotan Vuotson alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden toiseen keskustelutilaisuuteen. Tulevista keskustelutilaisuuksista ilmoitamme niiden ollessa ajankohtaisia, Sanila-Aikio lopettaa.
Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi