Saamelaiskäräjien kokouksen 1/2019 esityslista

/in , /by
Seuraava Saamelaiskäräjien kokous (1/2019) pidetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa tiistaina 19.2.2019 klo 10 alkaen.

Kokousta pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.sogku.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä kuullaan kokoussalissa puhuttua kieltä.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Esityslista

1 Kokouksen avaus

2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

3 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4 Varsinaisten kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen

5 Puheenjohtajien ja Saamelaiskäräjiä edustaneiden jäsenten katsaus

6 Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2018

7 Elinkeinosihteerin viran perustaminen

8 Kansainvälisten asiain sihteerin viran perustaminen

9 Viestintäsihteerin viran perustaminen

10 Uusien virkojen perustamiseen liittyvät työjärjestysmuutokset

11 Lakimiessihteerin viran täyttäminen

12 Muut esille tulevat asiat

13 Ilmoitusasiat

14 Kokouksen päättäminen

Työryhmä valmistelemaan koulutusseminaaria valtioneuvostolle saamelaisasioista 

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus aloittaa yhdessä nuorisoneuvoston kanssa valmistelun koulutusseminaarin järjestämiseksi valtioneuvostolle. Vuoden ensimmäinen Saamelaiskäräjien kokous pidetään Inarissa 19. helmikuuta. Kokouksessa käsittelyssä mm. Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2018 sekä kolmen uuden viran perustaminen Saamelaiskäräjille.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto on tehnyt aloitteen koulutusseminaarin järjestämiseksi valtioneuvostolle lisätäkseen valtioneuvoston tietämystä saamelaisasioissa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti asettaa työryhmän valmistelemaan seminaariohjelmaa. Hallituksen puolesta työryhmään valittiin Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lisäksi nuorisoneuvosto nimeää työryhmään 2-3 jäsentä.  

Tuomas Aslak Juuso ja nuorisoneuvoston valitsema jäsen johtavat yhdessä työryhmätyötä. – On hienoa seurata nuorisoneuvoston aktiivisuutta ja aloitteellisuutta valmistelussa. Lähdemme mielellämme mukaan tällaisiin hankkeisiin, joiden tarkoituksena on lisätä tietämystä saamelaisasioissa, kiittää II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso nuorisoneuvoston aktiivista toimintaa.  

Seuraava Saamelaiskäräjien kokous Inarissa 19.2. klo 10 

Saamelaiskäräjät laatii vuosittain valtioneuvostolle kertomuksen siitä, mitä merkittävää on tapahtunut saamelaisia erityisesti koskevien asioiden kehityksessä. Saamelaiskäräjien kertomus liitetään eduskunnalle annettavaan Hallituksen vuosikertomukseen vuodelta 2018. Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kokouksessaan kertomuksen muutoksin esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle. 

Eduskunta osoitti valtion vuoden 2019 talousarviossa Saamelaiskäräjille 460 000 euron pysyvän lisäavustuksen Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 18.12.2017 Saamelaiskäräjien talousarvio-toimintasuunnitelman vuodelle 2019, jonka toimenpiteisiin kuuluu elinkeinosihteerin, kansainvälisten asiain sihteerin sekä viestintäsihteerin viran perustaminen. Saamelaiskäräjien hallitus esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se perustaa yleiseen toimistoon edellä mainitut virat 1.4.2019 alkaen poikkeuksella, että päätoimisen viestintäsihteerin virka täytettäisiin Saamelaiskäräjien toimikausittain. 

Saamelaiskäräjien kokousta voi seurata live-stream lähetyksenä osoitteessa www.sogku.fi/live.   

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 2/2019 pidettiin Inarissa tiistaina 29.1.  

Hallituksen kokouksen päätöksiä 2/2019 
  • Hyväksyi muutoksin Saamelaiskäräjien kertomuksen vuodelta 2018 Saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi. 
  • Päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se perustaa yleiseen toimistoon päätoimisen elinkeinosihteerin viran 1.4.2019 alkaen. 
  • Päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se perustaa yleiseen toimistoon päätoimisen kansainvälisten asiain sihteerin viran 1.4.2019 alkaen. 
  • Päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se perustaa yleiseen toimistoon päätoimisen viestintäsihteerin viran 1.4.2019 alkaen Saamelaiskäräjien toimikausittain valittavaksi. 
  • Päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se hyväksyy kansainvälisten asiain sihteerin ja viestintäsihteerin viran perustamiseen liittyvät työjärjestysmuutokset lisättäväksi Saamelaiskäräjien työjärjestykseen muutoksin. 
  • Keskusteli Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielivalinnoista ja valtuutti puheenjohtajan hyväksymään kieliturvasihteerin valmisteleman asiakirjan keskustelun pohjalta eteenpäin toimitettavaksi. 
  • Keskusteli nuorisoneuvoston valmistelemasta ohjelmaluonnoksesta ja rahoituksesta koulutusseminaarin järjestämiseksi valtioneuvostolle ja päätti asettaa työryhmän valmistelemaan seminaariohjelmaa. Hallituksen puolesta työryhmään valittiin Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Nuorisoneuvosto nimeää työryhmään 2-3 jäsentä. Tuomas Aslak Juuso ja nuorisoneuvoston valitsema jäsen johtavat yhdessä työryhmätyötä. Nuorisosihteeri toimii työryhmän sihteerinä. 
  • Hyväksyi luonnoksen mandaatiksi totuus- ja sovintoprosessin neuvottelujen pohjaksi muutoksin ja päätti pyytää neuvotteluja mandaattiluonnoksesta Kolttien kyläkokoukselta. 
  • Päätti hallituksen kokouspäiviksi kevätkaudelle 2019: 
    • 4.2.2019 hallituksen kokous (yleiskokousta valmisteleva kokous), Inari, 
    • 28.- 29.3.2019 hallituksen kokous Inari, 
    • 4.4.2019 hallituksen kokousvaraus, Sevettijärvi,  
    • 25.4.2019 hallituksen kokousvaraus Sevettijärvellä, 
    • 15.4.2019 Saamelaiskäräjien kokousvaraus, Inari, 
    • 16.5.2019 hallituksen kokous, Rovaniemi,  
    • 3.6.2019 hallituksen kokous (yleiskokousta valmisteleva kokous), Inari, 
    • 18.-19.6.2019 Saamelaiskäräjien kokous, Inari 
  • Päätti ottaa esille Saamelaiskäräjien ja eduskuntaryhmien yhteistyöelimessä Metsähallituksen taloudelliset toimintaedellytykset Pohjois-Suomessa. 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. 

Lisätietoja 

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Saamelaiskäräjät etenee totuus- ja sovintoprosessissa

/in , , /by

Saamelaiskäräjät päätti edetä totuus- ja sovintoprosessissa ja esittää Suomen valtiolle totuus- ja sovintokomission perustamista sekä mandaattineuvottelujen aloittamista. Inarinsaamelaisasioiden neuvottelukunta perustettiin määräaikaisena vuodeksi 2019 sekä ILO 169 -sopimuksen ratifiointiesitystä esitetään lykättäväksi seuraavalle eduskuntakaudelle.  

Saamelaiskäräjien kokous päätti edetä totuus- ja sovintoprosessissa ja vaatia Suomen valtiota perustamaan totuus- ja sovintokomission yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Komission mandaatiksi päätettiin esittää, että Suomessa totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on pohtia ja todistaa historiallista ja nykyistä syrjintää ml. valtion sulauttamispolitiikkaa sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa.  

Lisäksi totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on ehdottaa, miten voisi edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa. Tarkoituksena on myös, että totuus- ja sovintoprosessin tuloksena Suomen valtio kantaa vastuuta ja yhdessä Saamelaiskäräjien kanssa vahvistaa saamelaisten asemaa Suomessa. Saamelaiskäräjien hallitus valtuutettiin edellä mainitusta positiosta neuvottelemaan mandaattia valtion kanssa.  

Jouni Aikio, Anu Avaskari, Neeta Jääskö, Kirsti Kustula, Heikki Paltto ja Jan Saijets valittiin inarinsaamelaisasioiden neuvottelukuntaan. Neuvottelukunta toimii määräaikaisena vuoden 2019. Tarkoituksena on edistää inarinsaamelaisten asioita ja asemaa Saamelaiskäräjillä. Neuvottelukunta toimii neuvoa-antavana elimenä erillään Saamelaiskäräjien linjaorganisaatiosta.  

Saamelaiskäräjien sihteeristöstä osoitetaan sihteeri neuvottelukunnalle tarpeen mukaan, mutta enimmillään 10 %:n työpanoksella. Neuvottelukunnan tehtävänä on valmistella vuoden 2019 aikana tarpeelliset muutokset käräjien työjärjestykseen neuvottelukunnan mahdolliseksi asettamiseksi. 

Saamelaiskäräjät päätti esittää ILO 169 -sopimuksen ratifiointiesityksen lykkäämistä seuraavalle eduskuntakaudelle. Ratifiointiesitykselle ei eduskuntakaudella 2016-2020 ole tehty tähän mennessä mitään konkreettisia toimenpiteitä, mistä syystä oikeusministeriö on tiedustellut Saamelaiskäräjien kantaa sopimuksen ratifiointiesityksen jatkon suhteen. Oikeusministeriö totesi kirjeessään, että käytännössä uudelle valmistelulle ei ole aikaa tällä hallituskaudella. 

Saamelaiskäräjien vuoden viimeinen kokous 4/2018 pidettiin Inarissa tiistaina 18.12. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksesta. 

Lisätietoja:  

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff / Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjien kokouksen 4/2018 esityslista

/in , /by
Seuraava Saamelaiskäräjien kokous (4/2018) pidetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa tiistaina 18.12.2018 klo 10 alkaen.

Kokousta pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.sogku.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä kuullaan kokoussalissa puhuttua kieltä.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Esityslista

1 Kokouksen avaus

2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

3 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4 Varsinaisten kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen

5 Puheenjohtajien ja Saamelaiskäräjiä edustaneiden jäsenten katsaus

6 Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunta

7 Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvio 2019

8 ILO 169 -sopimuksen käsittelyn jatkotoimenpiteet

9 Aimo Guttormin ilmoitus irtisanoutumisesta

10 Totuus- ja sovintoprosessi

11 Muut esille tulevat asiat

12 Ilmoitusasiat

13 Kokouksen päättäminen

Maarit K. Pieski jäseneksi ja Ulla Magga varajäseneksi rajaesteiden selvittämistyöryhmään

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Maarit K. Pieskin jäseneksi ja Ulla Maggan varajäseneksi Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaiseen rajaesteiden selvittämistyöryhmään. Kulttuurisihteeri valittiin jäseneksi ja Petra Magga-Vars varajäseneksi Saamelaisneuvoston hankkeen ohjausryhmään, joka käsittelee käsitöitä kulttuurisessa ja kaupallisessa kontekstissa*. 

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto päätti toukokuussa 2018 aloittaa työn konkreettisten rajaesteiden tunnistamiseksi. Työn tavoitteena on poistaa ja ennaltaehkäistä saamelaisalueiden yhteistyötä haittaavia rajaesteitä. Vastuutahona työssä toimii Norjan Saamelaiskäräjät. Norjan Saamelaiskäräjät on nimennyt työryhmän jäseneksi Runar Myrnes Balton ja Ruotsin Saamelaiskäräjät Anders Kråikin. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi Saamelaiskäräjien lausunnon Jäämeren radan jatkoselvitystyön alatyöryhmän loppuraportista ja pyytää liikenne- ja viestintäministeriöltä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja raporttiluonnoksista. – Hallinto aloittaa kantelun valmistelun ja kokoaa puutteet, joita saamelaisedustajat ovat prosessin aikana havainneet valmistelussa, kertoo puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Saamelaiskäräjien vuoden viimeinen kokous Inarissa 18.12. klo 10

Oikeusministeriön edustajat toivat saamelaisasioiden neuvottelupäivillä esille kysymyksen eduskunnan käsittelyssä edelleen vireillä olevan ILO 169 -sopimuksen tilanteesta. Ratifiointiesitys on teknisesti vanhentunut muun muassa metsähallituslain muutoksen osalta ja esityksen eteenpäin vieminen edellyttäisi uutta valmistelua yhteistyössä Saamelaiskäräjien kanssa. Käytännössä uudelle valmistelulle ei ole aikaa tällä hallituskaudella. Saamelaiskäräjien hallitus vie täyskokouksen päätettäväksi, esittääkö Saamelaiskäräjät suoraa ratifiointiesityksen lykkäämistä seuraavalle eduskuntakaudelle vai esityksen pois vetämistä eduskunnasta asian jatkovalmistelua varten. 

Saamelaiskäräjien hallitus vie inarinsaamelaisasioiden neuvottelukunta-asian käsiteltäväksi täyskokoukseen. Laajaa asiaa on valmisteltu syksyn aikana. Täyskokous käsittelee asiaa, sillä tarkoituksena olisi tehdä muutoksia Saamelaiskäräjien työjärjestykseen sekä lisäksi selvittää neuvottelukunnan tuomat budjetilliset vaikutukset. Saamelaiskäräjät on kirjannut yhdeksi tärkeimmäksi toimenpiteeksi vuonna 2018 aloittaa valmistelut inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan perustamiseksi niin, että sen kokoonpano ja toimenkuva olisi päätetty kehysneuvotteluihin mennessä.  

Saamelaiskäräjien kokous käsittelee lisäksi Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvion vuodelle 2019, lakimiessihteeri Aimo Guttormin irtisanoutumisen sekä keskustelee totuus- ja sovintoprosessista ja päättää mahdollisista jatkotoimista.  

Saamelaiskäräjien kokousta voi seurata live-stream lähetyksenä osoitteessa www.sogku.fi/live.  

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 17/2018 pidettiin Inarissa tiistaina 4.12. Hallitus järjesti kokouksen jälkeen avoimen keskustelutilaisuuden Sajoksessa.  

Hallituksen kokouksen päätöksiä 17/2018
  • Hyväksyi lisäyksin ehdotuksen Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvioksi vuodeksi 2019 esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle. 
  • Esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että Saamelaiskäräjien kokous keskustelee ILO 169-sopimuksen käsittelyn jatkotoimenpiteistä ja päättää, esittääkö Saamelaiskäräjät suoraan joko ratifiointiesityksen eduskuntakäsittelyn lykkäämistä seuraavalle eduskuntakaudelle tai ratifiointiesityksen pois vetämistä eduskunnasta asian jatkovalmistelua varten. 
  • Esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että Saamelaiskäräjien kokous vapauttaa Aimo Guttormin tehtävästään ja hyväksyy Aimo Guttormin ehdotuksen irtisanoutumisesta ilman irtisanomisaikaa 1.11.2018 lukien. 
  • Keskusteli Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan perustamisesta ja päätti viedä asian täyskokouksen käsiteltäväksi. Perusteluna on asian laajuus, koska tarkoituksena on tehdä muutoksia/lisäyksiä työjärjestykseen sekä neuvottelukunnan tuomat budjetilliset vaikutukset. 
  • Esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle tiedoksi tilannekatsauksen ja raportin totuus- ja sovintoprosessista. Lisäksi esittää, että Saamelaiskäräjien kokous keskustelee asiasta ja päättää mahdollisista jatkotoimista. 
  • Hyväksyi saamelaisen lastenkulttuurikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Hyväksyi elokuvakeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Nimesi Saamelaiskäräjien edustajaksi Saamelaisneuvoston hankkeen “Toolkit for promotion and protection of indigenous cultural products  – Handicrafts in a cultural and commercial context” ohjausryhmään kulttuurisihteerin ja hänen varajäseneksi Petra Magga-Varsin. 
  • Merkitsi Saamelaiskäräjien talouden toteumaraportin tiedoksi. 
  • Nimesi Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston alaiseen rajaesteiden selvittämistyöryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Maarit K. Pieskin ja varajäseneksi Ulla-Maarit Maggan. 
  • Hyväksyi muutoksin Saamelaiskäräjien lausunnon Jäämeren radan jatkoselvitystyön alatyöryhmän loppuraportista, pyytää liikenne- ja viestintäministeriöltä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja raporttiluonnoksista ja päätti, että hallinto aloittaa kantelun valmistelun sekä pyytää saamelaisedustajia toimittamaan kootusti puutteet, joita ovat prosessin aikana havainneet valmistelussa. 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. 

Lisätietoja: 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi   

 

*Toolkit for promotion and protection of indigenous cultural products  – Handicrafts in a cultural and commercial context. 

Pentti Pieski jäseneksi ja Kirsi Suomi varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään

/in , , /by

Saamelaiskäräjien hallitus valitsi Pentti Pieskin jäseneksi ja Kirsi Suomen varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Saamelaismusiikkikeskus aloittaa kartoituksen mahdollisista uusista yhteistyökumppaneista tarkoituksena järjestää uusi musiikkitapahtuma. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena vuoden 2020 loppuun saakka ja Sajoksen ravintolaan palkataan kaksi työntekijää.  

Pentti Pieski nimettiin jäseneksi ja Kirsi Suomi varsinaiseksi jäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Hankkeen tavoitteena on luoda Lapista ainutlaatuinen, arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Hankkeessa laaditaan uusi Lapin matkailustrategia vuosille 2019-2022. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. Toimintasuunnitelma sisältää tavoitteen, että musiikkikeskus alkaa kartoittamaan mahdollisuutta järjestää uusi musiikkitapahtuma saamelaisalueella tai sen ulkopuolella.  – Ajatuksena on, että musiikkitapahtumista päästäisiin nauttimaan ympäri saamelaisaluetta ja kotiseutualueen ulkopuolella paikkakunnilla, joissa asuu merkittävä määrä saamelaisia, Saamelaiskäräjien hallitus linjaa. 

Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020 ja mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. Lisäksi hallitus päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 15/2018 pidettiin Utsjoella maanantaina 5.11. hallituksen järjestämän keskustelutilaisuuden yhteydessä.  

Saamelaiskäräjien kokouksen 15/2018 päätöksiä 
  • Hyväksyi lisäyksin saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Hyväksyi selosteen henkilötietojen käsittelytoimista lisäyksin Saamelaiskäräjien sisäiseksi asiakirjaksi sekä hyväksyi lisäyksin tietosuojaselosteet laitettavaksi Saamelaiskäräjien kotisivuille. 
  • Päätti, että Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. 
  • Päätti, että kieliturvasihteeri valmistelee asiakirjan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielitilanteesta. 
  • Nimesi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään Pentti Pieskin ja hänelle varajäseneksi Kirsi Suomen. 
  • Päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 
  • Merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessista. 
  • Keskusteli kalastuslain muutoksesta. 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi  

Saamelaismatkailun eettiset ohjeet hyväksyttiin

/in , , , /by

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet.

Kenelle eettiset ohjeet on tarkoitettu?

Eettiset ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti saamelaisyhteisön ulkopuolisille toimijoille, jotka toteuttavat saamelaiskulttuurin matkailullista tuotteistamista, esittämistä ja viestintää.

Mitä tarkoittaa saamelaismatkailu?

Saamelaismatkailu on matkailua, jossa saamelaiskulttuurin voimavaroja hyödyntäen tuotetaan matkailupalveluja ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein. Se voi olla saamelaisuuteen perustuvaa matkailua, jossa saamelaisyhteisön sisältä tulevat toimivat matkailuelinkeinon harjoittajina, tai saamelaisuutta hyväksikäyttävää matkailua, jossa saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät ja hyväksikäyttävät saamelaiskulttuuriin liittyviä ja/tai viittaavia elementtejä matkailupalveluissa ilman varsinaista yhteyttä saamelaisyhteisöön.

Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet

1. Saamelaisen kulttuuriperinnön arvon ja rikkauden tunnustaminen ja kunnioittaminen
2. Saamelaisen kulttuuriperinnön suojeleminen ja sen ylläpitäminen elinvoimaisena tuleville sukupolville
3. Kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteisymmärrys ja yhteistyö
4. Saamelaismatkailussa esiintyvät ongelmakohdat ja niiden huomioiminen ja korjaaminen
5. Saamelaismatkailun positiiviset vaikutukset saamelaisväestöön, heidän kulttuuriinsa sekä ympäristöön
6. Saamelaismatkailun vastuullinen ja eettisesti kestävä markkinointi ja matkailuviestintä
7. Korkealaatuiset matkustajakokemukset – laadunvarmistus

Lataa eettiset ohjeet täältä. Ohjeista tullaan julkaisemaan lyhennelmä ja käännökset vuoden 2018 aikana.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa

/in , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa Inarissa 17. syyskuuta 2018 (englanniksi).

Pueʹtted tiõrvân Aanra, Sääʹmjânnma!

Pyereest puáttim Anarân, Sáámán!

Bures boahtin Anárii, Sápmái!

It was in three local Sámi languages Welcome to Inari, Sámiland!

Indigenous brothers and sisters, excellencies,

we Sámi, the only indigenous people in the European Union area, live in four different countries; Finland, Norway, Russia and Sweden. There are around 100 000 Sámis altogether. 10 500 of us lives in Finland. The Sámi homeland area is the northern most part of Finland including 3,5 municipalities Utsjoki, Inari, Enontekiö and the Lappi reindeer herding district in Sodankylä municipality area. We have three different Sámi languages spoken in Finland; Inari Sámi, Skolt Sámi and North Sámi languages. Inari is the only municipality where all the three Sámi language groups are situated, other municipalities are traditional territories to North Sámi speakers.

I’m very happy to have you all here in Sámi cultural center Sajos which is also the parliament house of Sámi Parliament in Finland. You might know that there are Sámi Parliaments also in Norway and Sweden. My colleques president Aili Keskitalo and president Per-Olof Nutti are also present in this conference. The three Sámi Parliaments have established Sámi Parliamentary Council together with two Sámi NGOs from Russia. At the moment Sámi Parliament in Sweden is having the chairmanship of the Sámi Parliamentary Council.

Language diversity is as important than biological diversity. Language is the mirrow of the culture. Language is the philosophy of existence of the people. Language describes our values. Especially the languages of the indigenous peoples contain traditional knowledge. Many of our indigenous languages are endangered in the Arctic. Many of the Sámi languages among them.

I want to remind that the 2019 will be the international year of the Indigenous languages. The Sámi parliamentary council wishes that also Arctic council’s member states as well as the permanent participants and observers would join us celebrating our indigenous languages.

Secondly I want to address you that nature needs its protectors more than ever before.

We are especially worried on the ongoing gold rush to the Arctic and its resources. Due to climate change, economical and military interest the role of the Arctic council has increased. The biggest threat to all Arctic indigenous peoples is climate change and its influences. The Arctic is our home, our identity and our land. Well-being of the Arctic is well being of the Sámi People.

It appears often that the Sámi and other Arctic indigenous people oppose economic development, mining and other extractive industries. This is not the whole truth. What we do is to protect our environment, culture, traditional livelihoods and traditional knowledge. Our rights over lands and resources are the an indispensable and essential conditions for our long-term well-being and a prerequisite for us to be able to continue to exist as a distinct people.

“Free, Prior and Informed Consent (FPIC) is one of the most important principles that guarantee our right to participation. It is embedded in the right to self-determination and should be obtained when approving any project affecting our lands or territories and other resources, particularly in connection with the development, utilization or exploitation of mineral, water or other resources.

Sámi parliamentary council wants you to know that the Arctic railway project threatens the Sámi people both in Finland and Norway. In Finland the planned railway from Rovaniemi to Kirkenes Norway will pierce the heart territories of the all three Sámi language groups spoken in Finland.

It’s not only the railway but what will come with it. Or should I say what will be transported away from our lands. It’s planned to be built for oil and gas industry, mining and forest logging industry, Arctic corridor transportation and tourism. All these I mentioned will accelerate the climate change. At the same time our economies or our development are not even seen behind the gold rush.

We have already seen several protests against the railway. Especially Sámi fishermen and reindeer herders are saying this has been very brutal project from the beginning runned by Finland. Sámi parliamentary Council demands that there should be proper impact assessment which will study economical, ecological, cultural and social impacts to the Sámi people, Sámi culture and environment. As well as the free, prior and informed consent of the Sámi communities railway will affect.

I would like to close with a sentence ”Nothing about us without us.” I think that describes very well the sustainable development goals through the eyes of the indigenous peoples. The main thing to be recognised is that the indigenous peoples should be involved when handling issues concerning them.

I wish you all a nice stay in our territories and a successful conference!

Kuva: Ulkoministeri Timo Soini piti puheensa myös konferenssin alussa. Puheessaan Soini kävi läpi Suomen puheenjohtajakautta Arktisessa neuvostossa.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780