Saamelaiskäräjien vuoden viimeinen täyskokous pidetään 17.12.

/in , /by

Saamelaiskäräjät kokoontuu vuoden viimeiseen täyskokoukseen perjantaina 17.12.2021 klo 9.00. Kokous pidetään hybridikokouksena ja yleisö voi seurata kokousta Zoom webinaarin kautta. Sajoksen parlamenttisaliin ei oteta yleisöä paikalle.

Kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2022, nuorisoneuvoston jäsenten ja varajäsenten nimeäminen toimikaudeksi 2022-2023 sekä puheenjohtajien ja Saamelaiskäräjiä edustaneiden jäsenten katsaus.

Esityslista liitteineen löytyy Saamelaiskäräjien dokumenttipankista.

Näin pääset seuraamaan kokousta

Kokousta pääset seuraamaan Zoom webinaarin kautta. Et tarvitse erillistä Zoom-sovellusta, vaan voit seurata kokousta selaimesi kautta. Voit kuitenkin halutessasi ladata sovelluksen Zoomin sivuilta. Täältä löydät ohjeet Zoomin lataamiseksi.

Kun liityt kokoukseen:
  • Zoom-sovellus: Kun olet ladannut Zoom-sovelluksen puhelimelle tai tietokoneelle, linkkiä klikatessa avautuu nettisivu, joka kysyy osallistujalta luvan avata linkki Zoom-ohjelmassa. Hyväksy linkin avaaminen sovelluksessa.
  • Zoom selaimen kautta: Kun klikkaat kokouksen linkkiä, ohjaa tietokone oletusselaimesi avaamaan uuden välilehden tai ikkunan. Tästä näkymästä pitää klikata Join from my browser, jonka jälkeen Zoom kysyy nimeäsi.
Kokouksen aikana:
  • Tulkkauksen voit valita Interpretation painikkeesta. Kokous tulkataan pohjoissaameksi, inarinsaameksi, koltansaameksi ja suomeksi.
  • Klikkaa Interpretation valikosta Mute Original Audio kun kuuntelet tulkkausta. Se estää alkuperäisen äänen sotkemasta tulkkausta.
  • Jos haluat kuunnella kokouksessa käytettävää kieltä, niin avaa Interpretation valikko ja valitse Off.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Pia Ruotsala-Kangasniemi
Hallintopäällikkö
040 726 2688
pia.ruotsala@samediggi.fi

Etäyhteyteen liittyvissä asioissa:

Johanna Alatorvinen
Viestintäsihteeri
040 663 4493
johanna.alatorvinen@samediggi.fi

Pasi Aikio
Järjestelmäasiantuntija
040 581 2102
pasi.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kokous 17.-18.9. järjestetään osittain etänä

/in , , /by

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020 järjestetään 17.-18.9.2020 Sajoksessa, Inarissa sekä etäyhteyksin. Kaksipäiväinen kokous päättää mm. Saamelaiskäräjien toimintaohjelmasta kaudelle 2020-2023 sekä lausunnosta sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä koronatilanteen vuoksi.

Saamelaiskäräjien kokous päättää Saamelaiskäräjien toimikauden 2020-2023 toimintaohjelmasta ja taloussuunnitelmasta, lausunnosta sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi, jäsenten nimeämisestä Sámi Giellagáldun hallitukseen sekä nuorisoneuvoston jäsenen valitsemisesta eroa pyytäneen jäsenen tilalle.

Kokouksessa käydään lisäksi kolme lähetekeskustelua. Hallitus on valmistellut käräjien kokouksen lähetekeskusteluun saamelaisen ilmastopolitiikan kehittämisen, kaivoslain uudistamisen sekä saamelaiskäräjälain uudistamisen.

Kokouksen 3/2020 esityslista löytyy dokumenttipankista.

Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä

Saamelaiskäräjien jäsenet osallistuvat kaksipäiväiseen kokoukseen joko paikan päällä Sajoksessa tai etäyhteyksin. Koronatilanteen vuoksi yleisö ja media voivat seurata kokousta ainoastaan live striimi -lähetyksen kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä on saatavilla tulkkaus kaikille kolmelle saamen kielelle ja suomeksi. Sajoksen parlamenttisaliin ei oteta yleisöä paikalle.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintamallin Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä

/in , /by

Saamelaiskäräjien 4/2019 kokous pidettiin 30.10.2019 Inarissa. Kokouksessa Saamelaiskäräjät hyväksyi toimintamallin Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisesta Metsähallituksen ja Saamelaiskäräjien välisessä yhteistyössä. Lisäksi kokous vakinaisti kuusi virkaa; kolme koulutus- ja oppimateriaalitoimiston ja kolme yleisen toimiston alaisuuteen.

Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät päättivät syksyllä 2017 aloittaa Akwé: Kon -ohjeiden soveltamisen kehittämisen Metsähallituksen toiminnassa. Akwé: Kon -ohjeet tarjoavat menettelytavan, jolla saamelaisten osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien valmisteluun, vaikutusten arviointiin ja päätöksentekoon voidaan turvata. Ohjeita soveltamalla voidaan prosessin eri vaiheissa tunnistaa ja reagoida saamelaiskulttuurin säilyttämisen kannalta tärkeisiin asioihin ja saamelaisten huolenaiheisiin. Menettelytapa on työkalu tunnistaa ne saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytykset, jotka Metsähallituksen tulee ottaa huomioon maankäytön ja luonnonvarojen käytön suunnittelussa.

”Merkittävää toimintamallin päivittämisessä on työryhmätyöskentelyn lisäresurssit, osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen prosessin eri vaiheissa sekä viestinnän lisääminen. Lisäksi Saamelaiskäräjät linjasi kokouksessa omia käytäntöjä toimintamallin toimeenpanoon”, sanoo Saamelaiskäräjiä neuvotteluissa edustanut Tuomas Aslak Juuso.

Vapaaehtoisten Akwé: Kon -ohjeiden tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuuden, alkuperäiskansojen luontosuhteen sekä perinteisen tiedon säilyminen, sekä turvata alkuperäiskansan täysipainoinen osallistuminen hankkeiden ja suunnitelmien kaikkiin vaiheisiin, ml. valmisteluun, vaikutusten arviointiin sekä päätöksentekoon, toimeenpanoon ja seurantaan.

Suomessa Akwé: Kon -ohjeet on tarkoitettu sovellettavaksi saamelaisten kotiseutualueella toteutettavien sellaisten hankkeiden ja suunnitelmien kulttuuri-, ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten arvioinneissa, jotka voivat vaikuttaa saamelaiskulttuuriin, -elinkeinoihin ja kulttuuriperintöön.

Saamelaiskäräjille kuusi uutta virkaa

Saamelaiskäräjät perusti koulutus- ja oppimateriaalitoimiston alaisuuteen inarin- ja koltansaamenkielisen oppimateriaalisuunnittelijan virat sekä oppimateriaalihankkeiden yleistä suunnittelua vastaavan oppimateriaalisuunnittelijan viran. Lisäksi Saamelaiskäräjät perusti yleisen toimiston alaisuuteen lastenkulttuurikeskuksen toiminnanohjaajan viran, musiikkikeskuksen suunnittelijan viran ja alkuperäiskansojen elokuvakeskuksen suunnittelijan viran.

Jo vuosien ajan koulutus- ja oppimateriaalitoimiston määräaikaisesti täytetyt tehtävät on rahoitettu valtion talousarviossa vuosittain osoitetulla oppimateriaalimäärärahalla. Oppimateriaalitarpeet ja sen mukana työntekijätarpeet ovat kasvaneet 2000-luvulla saamenkielisen opetuksen laajentumisen sekä 2010-luvulla uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden ja niiden edellyttämän digitaalisen materiaalityön myötä. Tarpeet ovat kasvaneet pysyvästi.

Saamelainen lastenkulttuurikeskus on aloittanut toimintansa Saamelaiskäräjillä vuonna 2004, elokuvakeskustoiminta vuonna 2009 ja musiikkikeskustoiminta vuonna 2010. Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä on määritelty kulttuurikeskusten tehtävät ja palvelusuhteen muoto. Kyseessä olevat tehtävät ovat olleet täytettyinä tähän saakka määräaikaisina virkasuhteina, pisimmillään vuodesta 2004 saakka.

”On selvää, että keskusten toiminnasta on muodostunut kiinteä osa Saamelaiskäräjien tuottamaa kulttuuritoimintaa, eikä keskusten suunnittelijoiden virkasuhteiden määräaikaisuudelle ole enää olemassa lain edellyttämää perustetta. Näin ollen Saamelaiskäräjien vastuu työnantajana edellyttää vakinaisten virkojen perustamista”, kommentoi puheenjohtaja Sanila-Aikio päätöstä.

Lisäksi Saamelaiskäräjät nimesi Aslak Holmbergin Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa valvovaan toimielimeen. Saamelaiskäräjät on kokouksessaan 2/2019 hyväksynyt Saamelaiskäräjien eettisen ohjeistuksen. Ohjeistuksen mukaan Saamelaiskäräjille perustetaan erillinen toimielin, joka ohjeistaa ja valvoo Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjien hallituksen järjestämät keskustelutilaisuudet jatkuvat lokakuussa

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessaan 28.8.2019 jatkaa keskustelutilaisuuksien järjestämistä. Tilaisuudet järjestetään Karigasniemellä 11.10., Oulussa 12.11., Rovaniemellä 13.11. ja Sevettijärvellä 1.12.2019. Vuoden viimeinen Saamelaiskäräjien kokous järjestetään 17.-18.12. Inarissa.

Saamelaiskäräjien vuoden 2019 toimintasuunnitelman mukaan hallituksen kokousten yhteydessä järjestetään keskustelutilaisuuksia mahdollisuuksien mukaan eri paikkakunnilla. Tilaisuuksissa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo Saamelaiskäräjien toimista ja luo epävirallisen mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista. Keskustelutilaisuuksista tiedotetaan lisää lähempänä ajankohtaa.

”Haluamme hallituksen kanssa jatkaa vielä keskustelutilaisuuksien järjestämistä näin loppukaudesta. Keskustelutilaisuudet ovat hyvä tilaisuus päästä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia Saamelaiskäräjien ja erityisesti hallituksen työstä eri alueiden saamelaisten kanssa. Tilaisuuksissa on myös hyvä mahdollisuus antaa eväitä seuraavalle Saamelaiskäräjien kokoonpanolle”, sanoo puheenjohtaja Sanila-Aikio ja toivottaa kiinnostuneet tervetulleiksi tuleviin tilaisuksiin.

Hallitus esittää Saamelaiskäräjien keskusten tehtävien vakinaistamista

Saamelaiskäräjien hallitus totesi, että lastenkulttuuri-, musiikki- ja elokuvakeskusten tehtävien määräaikaiselle hoitamiselle ei ole laillisia perusteita ja päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle virkojen perustamista kyseisten tehtävien hoitamiseksi. Tällä hetkellä Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä on määritelty lastenkulttuuri-, musiikki- ja elokuvakeskuksen tehtävät ja palvelusuhteen muoto. Kyseessä olevat tehtävät ovat olleet täytettyinä tähän saakka määräaikaisina virkasuhteina rahoituksen epävarmuuden vuoksi.

”Keskusten suunnittelijoiden työ on jatkunut tähän mennessä pisimmillään jo noin viisitoista vuotta, joten on selvää, että keskusten toiminnasta on muodostunut kiinteä osa Saamelaiskäräjien toimintaa, eikä määräaikaisuudelle ole olemassa perustetta”, selventää puheenjohtaja Sanila-Aikio tilannetta.

Vihapuhe vaikuttaa kielteisesti

Saamelaisiin ja Saamelaiskäräjiin kohdistunut vihapuhe on lisääntynyt erityisesti sosiaalisessa mediassa, mutta myös muualla mediassa ja yhteiskunnassa. Jatkuva ja lisääntyvä vihapuhe vaikuttaa kielteisesti erityisesti Saamelaiskäräjien henkilöstön ja heidän perheidensä hyvinvointiin ja terveyteen heidän joutuessaan myös yksityiselämässään jatkuvasti torjumaan lisääntyvää syrjintää ja häirintää. Vihapuhe vaikuttaa myös laajemmin yhteiskunnan päätöksentekoon muun muassa vähentämällä halukkuutta osallistua julkiseen keskusteluun sekä heikentämällä luottamusta instituutioihin.

Hallitus keskusteli saamelaisiin ja Saamelaiskäräjiin kohdistetusta vihapuheesta ja päätti valtuutta hallintopäällikön hankkimaan lakiasiantuntija-apua asian jatkovalmistelua varten.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen 14/2019 pöytäkirja

Saamelaiskäräjien dokumenttipankki

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät esittää valtioneuvostolle saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista

/in , /by

Saamelaiskäräjien kokous 18.6.2019 päätti esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin siten, että seuraavia saamelaiskäräjävaaleja lykättäisiin saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan.

Hallituksen esitysluonnoksen eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta mukaan vuonna 2015 toimitetun vaalien tuloksen perusteella asetetun Saamelaiskäräjien toimikausi jatkuisi poikkeuksellisesti vuoden 2021 loppuun. Esityksen taustalla on Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Vaalien siirrossa olisi kyse kertaluonteisesta toimenpiteestä, jonka tavoitteena on varmistaa saamelaiskäräjälain muutosten valmistelu, käsittely ja toimeenpano ennen seuraavien saamelaiskäräjien vaalien toimittamista. Ehdotettu laki olisi tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2019.

Saamelaiskäräjien kokous äänesti päätöksestä keskustelun jälkeen.  Äänestys tehtiin Saamelaiskäräjien hallituksen esityksen (jaa) ja Anu Avaskarin esityksen välillä (ei). Avaskari esitti, että saamelaiskäräjävaaleja ei siirretä ja esitys vaalien siirtämisestä tulee hylätä. Ääniä annettiin yhteensä 17, joista jaa ääniä 13 ja ei ääniä 4.

Jaa: Tiina Sanila-Aikio, Jouni Aikio, Veikko Feodoroff, Jouko Hetta, Aslak Holmberg, Tuomas Aslak Juuso, Kirsti Kustula, Ulla Magga, Petra Magga-Vars, Anne Nuorgam, Heikki Paltto, Magreta Sara ja Asko Läsman.
Ei: Anu Avaskari, Pigga Keskitalo, Kari Kyrö ja Pekka Pekkala. Vastaan äänestäneet jättivät asiasta päätökseen eriävän mielipiteen.

Päätökseksi tuli hallituksen esitys, että Saamelaiskäräjien kokous esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjälain vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin siten, että seuraavia saamelaiskäräjävaaleja lykättäisiin saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan.

Lisäksi kokous myönsi Saamelaiskäräjien hallitukselle valtuudet neuvotella ja sopia Suomen valtion kanssa muutoksen valmistelun edellyttämistä yksityiskohdista ja menettelytavoista.

Saamelaiskäräjien kokous 2/2019 pidetään 18.-19.6.2019 Inarissa (Sajos). Kokousta voi seurata paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Suorassa verkkolähetyksessä voi nyt kuunnella myös tulkkausta.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Heikki Paltto

/in , /by

Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin Heikki Paltto ja varapuheenjohtajaksi Kirsti Kustula. Neuvottelukunta kokoontui ensimmäistä kertaa maanantaina 10.6.2019. Kokouksessa käsiteltiin neuvottelukunnan järjestäytymisen lisäksi inarinsaamelaisia koskevia ajankohtaisia asioita, kuten Jäämeren ratahanketta sekä totuus- ja sovintoprosessia.

Neuvottelukunta päätti kokouksessaan esittää totuus- ja sovintoprosessin mandaattineuvottelijoille, että mandaatissa mainittaisiin inarinsaamelaiset omana ryhmänä. Lisäksi neuvottelukunta esittää, että parlamentaarisen seurantaryhmän asettamisessa otetaan huomioon inarinsaamelaisten edustus.

Jäämeren ratahankkeesta neuvottelukunta totesi, että se suhtautuu vakavasti huoliin, mitä inarinsaamelaiset ovat ilmaisseet hankkeen osalta. Neuvottelukunta aikoo käsitellä asiaa seuraavissa kokouksissa. Lisäksi neuvottelukunta haluaa edistää selvityksen tekemistä inarinsaamelaisten perinnäisoikeuksista sekä nautintaoikeuksista maa- ja vesialueisiin niin yhteisö kuin yksilötasolla. Asiaa päätettiin käsitellä seuraavassa kokouksessa.

”On tärkeää, että olemme päässeet inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan työssä alkuun. Neuvottelukunnan tehtävänä on vielä valmistella tarpeelliset muutokset Saamelaiskäräjien työjärjestykseen neuvottelukunnan mahdolliseksi asettamiseksi”, sanoo neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Saamelaiskäräjien kokous 4/2018 päätti perustaa inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan määräaikaisena vuodeksi 2019. Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää inarinsaamelaisten asioita ja asemaa. Neuvottelukunta toimii neuvoa-antavana elimenä erillään Saamelaiskäräjien linjaorganisaatiosta. Neuvottelukunnan jäsenet ovat Jouni Aikio, Anu Avaskari, Neeta Jääskö, Kirsti Kustula, Heikki Paltto ja Jan Saijets.

Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja Saamelaiskäräjien hallitukselle ja lautakunnille inarinsaamelaisia koskevissa asioissa, seurata inarinsaamelaisia koskevien asioiden kehitystä, toimia asiantuntijana inarinsaamelaisia koskevissa asioissa sekä tehdä esityksiä inarinsaamelaisia koskevissa kysymyksissä.

Kuva: Juha Kauppinen

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Paltto puh. 040 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallitus esittää täyskokoukselle saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista 

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus esittää täyskokoukselle saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muutamista siten, että seuraavia vaaleja lykättäisiin saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan.  

Hallituksen esityksen mukaan Saamelaiskäräjät esittäisi valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen saamelaiskäräjien vaaleja koskevien säädöksien muuttamisesta. Lisäksi Saamelaiskäräjien kokous myöntäisi hallitukselle valtuudet neuvotella ja sopia Suomen valtion kanssa muutoksen valmistelun edellyttämistä yksityiskohdista ja menettelytavoista. 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 11/2019 pidettiin Inarissa 3.6.2019. Kokouksessa hallitus päätti työryhmiin nimeämisistä sekä täyskokoukseen vietävistä asioista. Saamelaiskäräjien vuoden toinen täyskokous järjestetään Inarissa 18.-19.6.2019. 

Edustajan nimeämiset:
  • Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukuntaan varsinaiseksi jäseneksi Tuomas Aslak Juuso ja varajäseneksi Pia Ruotsala-Kangasniemi, 
  • Urho Kekkosen kansallispuiston neuvottelukuntaan varsinaiseksi jäseneksi Jouko Hetta ja varajäseneksi Petra Magga-Vars, 
  • uuden metsäneuvoston varsinaiseksi jäseneksi Tiina Sanila-Aikio ja varajäseneksi Sarita Kämäräinen.  
Saamelaiskäräjien täyskokous 18.-19.6.2019

Hallitus hyväksyi esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuodelle 2021 esitettäväksi täyskokoukselle. Hallitus esittää avustuksen nostamista 3 350 000 euroon, jotta saamenkieliset saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus saadaan turvattua saamelaisten kotiseutualueella. 

Valtion talousarviossa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella (momentti 33.60.36). Määrärahaan ei ole tehty tasokorotuksia vuoden 2004 jälkeen. Avustus on suuruudeltaan 480 000 euroa. Määräraha ohjautuu Saamelaiskäräjien kautta saamelaisten kotiseutualueen kunnille. Erillismääräraha on tärkeä osa saamelaisten perustuslaillista itsehallintoa, jonka kautta saamelaiset voivat vaikuttaa rahoituksen puitteissa saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen järjestämiseen.  

Hallitus esittää täyskokoukselle, että se keskustelee henkilöstön esiin tuomasta epäasiallisesta kohtelusta, sekä tarvittavista muutoksista saamelaiskäräjälakiin, työjärjestykseen ja kokouskäytäntöihin sekä muista toimenpiteistä. Asia päätettiin viedä kokoukseen ei-julkisena asiana niin, että Saamelaiskäräjien henkilöstöllä on mahdollisuus olla läsnä asian käsittelyssä. “Haluamme edelleen vahvistaa luottamushenkilöiden ja sihteeristön välistä yhteistyötä sekä yhteisiä toimintatapoja. On tärkeää, että Saamelaiskäräjien luottamushenkilöt ja henkilöstö pääsevät keskustelemaan asiasta keskenään”, sanoo Saamelaiskäräjien työsuojeluvaltuutettu Pasi Aikio.  

Hallitus esittää muutoksin Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet esitettäväksi täyskokoukselle. Eettisten ohjeiden tarkoituksena on turvata Saamelaiskäräjien toiminnan eettisyys. Ohjeet luovat pohjaa luottamukselle, lisäävät arvostusta, sisäistä yhtenäisyyttä ja keskinäistä kanssakäymistä. 

Lisäksi hallitus hyväksyi esityksen saamelaiseksi kulttuurimäärärahaksi valtion talousarvioon 2020 esitettäväksi täyskokoukselle, sekä esittää vuoden 2018 tilinpäätöksen vahvistamista. Tilinpäätös käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen.  

Saamelaiskäräjien kokousta voi seurata live-stream lähetyksenä. Suoran lähetyksen kautta on ensimmäistä kertaa mahdollista kuunnella myös tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. 

Hallituksen kokouksen 3.6.2019 pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. 

Lisätietoja  

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Sámi Giellagáldun organisaatiomalli etenee Saamelaiskäräjien kokoukseen

/in , , /by

Saamelaiskäräjien hallitus päätti esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valtuuttaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston (SPN) valitsemaan Sámi Giellagáldun organisaatiomallin tietyin ehdoin. Vuoden toinen Saamelaiskäräjien kokous pidetään Inarissa 18.-19. kesäkuuta.

Saamelaiskäräjien hallitus esittää, että SPN:n täysistunto valitsee Sámi Giellagáldun organisaatiomallin seuraavin ehdoin: Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä laitoksena sillä edellytyksellä, että kaikki Saamelaiskäräjät ovat mukana, saamelainen itsemääräys varmistetaan siten, että Sámi Giellagáldulle perustetaan johtokunta, jossa kullakin Saamelaiskäräjillä on kaksi jäsentä ja kaksi varajäsentä, Saamelaiskäräjät nimittää omat johtokunnan jäsenensä ja varajäsenensä oman menettelytapansa mukaan ja laitoksessa tulee olla kielityöntekijöitä niin, että kaikkien kolmen valtion valtakielten vaikutus, saamen kielten tarpeet ja erilaiset haasteet otetaan huomioon normittamisessa.

Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien hallitukset ovat hyväksyneet ehdotuksen Sámi Giellagáldun pysyvän organisaatiomallin valinnan siirtämisestä SPN:n täysistunnolle. Ehdotus etenee seuraavaksi Ruotsin ja Norjan Saamelaiskäräjien kokousten hyväksyttäväksi. Sámi Giellagáldu toimii SPN:n alaisuudessa ja SPN:ssa on parlamentaarinen edustus kaikilta kolmelta Saamelaiskäräjiltä.

Saamen kielineuvosto on kokouksessaan 6.5.2019 linjannut Suomen Saamelaiskäräjien odotukset YK:lle ja valtiolle koskien kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta. Hallitus hyväksyi muutoksin kielineuvoston valmisteleman kannanoton esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle. Kannanotossa tuodaan esille alkuperäiskansakielien suojelu ja elvyttäminen, kansainvälien yhteistyön vahvistaminen eri alkuperäiskansakielten välillä, alkuperäiskansakielten näkyvyyden lisääminen sekä digitalisointi ja teknologia. Myös Norjan Saamelaiskäräjät on käsitellyt asiaa kokouksessaan maaliskuussa 2019 ja linjannut odotuksensa YK:lle ja valtiolle koskien kielivuotta.

Neuvottelut totuus- ja sovintoprosessin mandaatista on aloitettu valtion, Saamelaiskäräjien sekä Kolttien kyläkokouksen kanssa helmikuussa 2019 ja niitä on jatkettu huhtikuussa 2019. Lisäksi helmikuussa 2019 pidettiin neuvottelu koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi. Neuvotteluun oli kutsuttu asiantuntijoita sekä valtion, Kolttien kyläkokouksen, Lapin sairaanhoitopiirin sekä Lapin soteuudistuksen valmistelun edustajia. Neuvotteluja jatkettiin toukokuussa 2019.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 9/2019 pidettiin Inarissa 16.5.2019.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiä 16.5.2019

Hallitus

  • totesi, ettei Saamelaiskäräjien kehysehdotusta vuosille 2020-2023 voi määräajan vuoksi siirtää käsiteltäväksi seuraavassa käräjien kokouksessa kesäkuussa ja hyväksyi Saamelaiskäräjien kehysehdotuksen toimitettavaksi oikeusministeriölle.
  • esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, ettei se ota valitusta Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen 3/2019 (4.2.2019) 7§ päätöksestä tutkittavaksi, koska valitus on tehty päätöksestä, joka ei ole lain mukaan valituskelpoinen. Sovellettu lainsäädäntö: Laki saamelaiskäräjistä 974/1995, 41 §, Hallintolainkäyttölaki 586/1996 5 §.
  • totesi, että Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä Sámi Giellagáldun perustamista pysyväksi pohjoismaiseksi saamen kielten normituselimeksi, joka toimii rajat ylittävänä kieliyhteistyöelimenä.
  • esittää Saamelaiskäräjien kokoukselle, että se valtuuttaa Saamelaisen Parlamentaarisen Neuvoston seuraavan täysi-istunnon valitsemaan Sámi Giellagáldun organisaatiomallin seuraavin ehdoin: Sámi Giellagáldu perustetaan pysyvänä laitoksena sillä edellytyksellä, että kaikki Saamelaiskäräjät ovat mukana, saamelainen itsemääräys varmistetaan siten että Sámi Giellagáldulle perustetaan johtokunta, jossa kullakin Saamelaiskäräjillä on 2 jäsentä ja 2 varajäsentä, itsekukin Saamelaiskäräjät nimittää omat johtokunnan jäsenensä ja varajäsenensä oman menettelytapansa mukaan, laitoksessa tulee olla kielityöntekijöitä niin, että kaikkien kolmen valtion valtakielten vaikutus ja itse kunkin saamen kielten tarpeet ja erilaiset haasteet otetaan huomioon normittamisessa.
  • hyväksyi muutoksin saamen kielineuvoston valmisteleman kannanoton Suomen Saamelaiskäräjien odotuksista YK:lle ja valtiolle koskien kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten vuotta ja päätti esittää asian lisäyksin edelleen Saamelaiskäräjien kokoukselle.
  • hyväksyi esityksen saamenkielisten varhaiskasvatuspalveluiden turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuonna 2021 esitettäväksi Saamelaiskäräjien kokoukselle.
  • hyväksyi koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun määrärahan käytöstä vuonna 2018.
  • keskusteli Oulun yliopiston Ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkimuskeskuksen (CERH) SAAMI-hankkeesta ja totesi, että hanke on erittäin tärkeä erityisesti biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) työn näkökulmasta, päätti että Saamelaiskäräjien kanta ennakkosuostumuspyyntöön on myönteinen ja toivoo, että SAAMI-hanke mahdollistaisi haastateltaville, inarin- ja koltansaamelaisille henkilöille käyttää haastatteluissa omaa kieltään, mikäli haastateltavat haluavat käyttää haastattelutilanteessa omaa kieltään.
  • merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen hallitusneuvotteluista, keskusteli asiasta ja päätti jatkaa hallitusneuvotteluihin osallistumista.
  • kuuli ja merkitsi tiedoksi puheenjohtajan tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessin mandaattineuvotteluista ja neuvotteluista koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi, keskusteli asiasta ja päätti jatkaa asian valmistelua.
  • hyväksyi esityksen saamenkielistä oppimateriaalityötä koskevaksi valtionavustukseksi vuoden 2021 talousarviossa esitettäväksi edelleen Saamelaiskäräjien kokoukselle.

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja 

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kulttuurisihteeriksi Riitta Orti-Berg

/in , , /by

Saamelaiskäräjien hallitus valitsi kokouksessaan 15.4.2019 Riitta Orti-Bergin kulttuurisihteerin virkaan. Orti-Berg on hoitanut kulttuurisihteerin viransijaisuutta reilun neljä vuotta ja sitä ennen toiminut kulttuurilautakunnan jäsenenä ja varajäsenenä. 

– Kulttuurisihteerin tehtävässä koen, että teen arvokasta työtä saamelaisyhteisön hyväksi.  Viransijaisuus vuosina minulle on muodostunut toimiva yhteistyöverkosto kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, varsinkin muiden Pohjoismaiden osaajien kanssa, joten työni on monipuolista ja haastavaa, toteaa Orti-Berg valinnastaan. 

Kulttuurisihteerin tehtäviin kuuluu valmistella saamelaisten kulttuuria koskevia asioita, toimia kulttuurilautakunnan esittelijänä ja sihteerinä, avustaa käräjien puheenjohtajaa toimialaansa kuuluvissa kansallisissa ja kansainvälisissä tehtävissä sekä pitää yhteyttä toimialansa muihin saamelaisorganisaatioihin yli rajojen ja eri viranomaisiin. 

Saamelaiskäräjien hallituksen päätöksiä 15.4.2019

Hallitus 

– totesi, ettei Saamelaiskäräjien talousarvioesitystä vuodelle 2020 voi määräajan vuoksi siirtää käsiteltäväksi seuraavassa käräjien kokouksessa kesäkuussa, ja hyväksyi ehdotuksen Saamelaiskäräjien talousarvioesitykseksi vuodelle 2020 vieden sen tiedoksi käräjien seuraavaan kokoukseen. 

– hyväksyi selvityksen saamenkielisten oppimateriaalien valmistamiseen myönnetyn avustuksen käytöstä vuonna 2018. 

– merkitsi tiedoksi Saamelaiskäräjien talouden toteumaraportin ajalta 1.1.-31.3.2019. 

– kuuli työsuojeluvaltuutettua henkilöstön kokemasta epäasiallisesta kohtelusta ja siirsi asian jatkovalmisteltavaksi käräjien kesäkuun kokoukseen. Jatkovalmistelun yhteydessä arvioidaan muutostarve työjärjestyksen sekä käräjien kokouskäytännön osalta. 

– siirsi jatkovalmisteluun Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet luottamushenkilöille. 

– merkitsi tiedoksi totuus- ja sovintoprosessiin liittyvät muistiot sekä puheenjohtajan laatiman tilannekatsauksen mandaattineuvotteluista ja neuvotteluista koskien toimenpideohjelmaa saamelaisten psykososiaalisen hyvinvoinnin tukemiseksi ja mielenterveyspalvelujen rakentamiseksi. Hallitus päätti, että 17.4.2019 ja 26.4.2019 pidettäviin neuvotteluihin valtion ja Kolttien kyläkokouksen kanssa osallistuvat puheenjohtaja ja I varapuheenjohtaja.  

– merkitsi tiedoksi käräjien edustajien katsauksen 8.4.2019 järjestetystä keskustelutilaisuudesta ja seminaarista liittyen FSC:n kansallisen kontrolloidun puun riskinarviointiin Inarin kunnantalolla sekä paliskuntien kannanoton. 

– nimesi Saamelaiskäräjien edustajaksi PEFC-standardityöryhmään elinkeinosihteerin ja varaedustajaksi Saamelaiskäräjien puheenjohtajan. Standardityöryhmän tehtävänä on tarkistaa Suomen PEFC-kriteerien sisältö ja varmistaa, että ne ovat PEFC:n kansainvälisten vaatimusten mukaiset. 

– asetti työryhmän valmistelemaan Saamelaiskäräjien työjärjestyksen päivittämistä siten, että työjärjestys olisi viimeistään vuoden 2019 viimeisen Saamelaiskäräjien kokouksen hyväksyttävänä. Työryhmä vastaa henkilöstön kuulemisesta yhteistoimintalain mukaisesti asian valmistelun osalta. Työjärjestyksen kustannusvaikutukset on oltava tiedossa, kun Saamelaiskäräjien kokous hyväksyy talousarvion vuodelle 2020. Työryhmä voi käyttää työssään asiantuntijoita Saamelaiskäräjien budjetin sallimassa rajoissa. Hallitus määräsi työryhmän esittelijäksi vs. lakimiessihteerin. Hallintopäällikkö taas toimii esittelijänä taloudellisissa asioissa. Henkilöstöä pyydetään nimeämään työryhmään esimies- ja työntekijäedustajat. Hallituksen edustajiksi työryhmään nimettiin puheenjohtaja, I varapuheenjohtaja, II varapuheenjohtaja. Työryhmän puheenjohtajana toimii Tiina Sanila-Aikio. Saamelaiskäräjien lautakuntia ja neuvostoja pyydetään antamaan kannanottonsa ja ehdotuksensa omaa toimialaan koskevista työjärjestyksen säädöksistä 31.5.2019 mennessä.  

– päätti järjestää Saamelaiskäräjien täysistunnoissa tulkkauksen suoratoiston kaikille saamen kielille ja suomeksi. Hallitus tarkisti tämän vuoksi vuoden 2019 budjettia hallintopäällikön esityksen mukaisesti. 

– perusti viestintäryhmän, joka suunnittelee Saamelaiskäräjien viestinnän ja tiedottamisen toimenpiteitä sekä vastaa sähköisen uutiskirjeen tai vastaavan toimittamisesta. Hallitus nimesi viestintäryhmään hallituksen jäseniksi puheenjohtajan ja Pentti Pieskin. Ryhmän puheenjohtajana toimii Tiina Sanila-Aikio. Hallitus nimesi viestintäryhmän esittelijäksi viestintäsihteerin. Yleistä toimistoa, saamen kielen toimistoa, koulutus- ja oppimateriaalitoimistoa ja nuorisoneuvostoa pyydetään nimeämään kukin keskuudestaan yhden henkilön viestintäryhmään. 

 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa viimeistään kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä. 

Lisätietoja  

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Pöytäkirjojen nähtävilläpito

/in /by

Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 64 §:n mukaan Saamelaiskäräjien kokouksen ja hallituksen pöytäkirjat siihen liitettyvine valitusosoituksineen pidetään tar­kastamisen jälkeen yleisesti nähtävänä siten kuin siitä ennakolta on ilmoitettu.  Muun toimielimen pöytäkirjan nähtävillä­ olosta päättää asianomainen toimielin itse.

Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä Saamelaiskäräjien verkkosivuilla osoitteessa www.samediggi.fi vähintään pöytäkirjan valitusajan, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.