Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa Inarissa 17. syyskuuta 2018 (englanniksi).

Pueʹtted tiõrvân Aanra, Sääʹmjânnma!

Pyereest puáttim Anarân, Sáámán!

Bures boahtin Anárii, Sápmái!

It was in three local Sámi languages Welcome to Inari, Sámiland!

Indigenous brothers and sisters, excellencies,

we Sámi, the only indigenous people in the European Union area, live in four different countries; Finland, Norway, Russia and Sweden. There are around 100 000 Sámis altogether. 10 500 of us lives in Finland. The Sámi homeland area is the northern most part of Finland including 3,5 municipalities Utsjoki, Inari, Enontekiö and the Lappi reindeer herding district in Sodankylä municipality area. We have three different Sámi languages spoken in Finland; Inari Sámi, Skolt Sámi and North Sámi languages. Inari is the only municipality where all the three Sámi language groups are situated, other municipalities are traditional territories to North Sámi speakers.

I’m very happy to have you all here in Sámi cultural center Sajos which is also the parliament house of Sámi Parliament in Finland. You might know that there are Sámi Parliaments also in Norway and Sweden. My colleques president Aili Keskitalo and president Per-Olof Nutti are also present in this conference. The three Sámi Parliaments have established Sámi Parliamentary Council together with two Sámi NGOs from Russia. At the moment Sámi Parliament in Sweden is having the chairmanship of the Sámi Parliamentary Council.

Language diversity is as important than biological diversity. Language is the mirrow of the culture. Language is the philosophy of existence of the people. Language describes our values. Especially the languages of the indigenous peoples contain traditional knowledge. Many of our indigenous languages are endangered in the Arctic. Many of the Sámi languages among them.

I want to remind that the 2019 will be the international year of the Indigenous languages. The Sámi parliamentary council wishes that also Arctic council’s member states as well as the permanent participants and observers would join us celebrating our indigenous languages.

Secondly I want to address you that nature needs its protectors more than ever before.

We are especially worried on the ongoing gold rush to the Arctic and its resources. Due to climate change, economical and military interest the role of the Arctic council has increased. The biggest threat to all Arctic indigenous peoples is climate change and its influences. The Arctic is our home, our identity and our land. Well-being of the Arctic is well being of the Sámi People.

It appears often that the Sámi and other Arctic indigenous people oppose economic development, mining and other extractive industries. This is not the whole truth. What we do is to protect our environment, culture, traditional livelihoods and traditional knowledge. Our rights over lands and resources are the an indispensable and essential conditions for our long-term well-being and a prerequisite for us to be able to continue to exist as a distinct people.

“Free, Prior and Informed Consent (FPIC) is one of the most important principles that guarantee our right to participation. It is embedded in the right to self-determination and should be obtained when approving any project affecting our lands or territories and other resources, particularly in connection with the development, utilization or exploitation of mineral, water or other resources.

Sámi parliamentary council wants you to know that the Arctic railway project threatens the Sámi people both in Finland and Norway. In Finland the planned railway from Rovaniemi to Kirkenes Norway will pierce the heart territories of the all three Sámi language groups spoken in Finland.

It’s not only the railway but what will come with it. Or should I say what will be transported away from our lands. It’s planned to be built for oil and gas industry, mining and forest logging industry, Arctic corridor transportation and tourism. All these I mentioned will accelerate the climate change. At the same time our economies or our development are not even seen behind the gold rush.

We have already seen several protests against the railway. Especially Sámi fishermen and reindeer herders are saying this has been very brutal project from the beginning runned by Finland. Sámi parliamentary Council demands that there should be proper impact assessment which will study economical, ecological, cultural and social impacts to the Sámi people, Sámi culture and environment. As well as the free, prior and informed consent of the Sámi communities railway will affect.

I would like to close with a sentence ”Nothing about us without us.” I think that describes very well the sustainable development goals through the eyes of the indigenous peoples. The main thing to be recognised is that the indigenous peoples should be involved when handling issues concerning them.

I wish you all a nice stay in our territories and a successful conference!

Kuva: Ulkoministeri Timo Soini piti puheensa myös konferenssin alussa. Puheessaan Soini kävi läpi Suomen puheenjohtajakautta Arktisessa neuvostossa.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780

Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 11/2018 on julkaistu

Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 11/2018 on julkaistu Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa. Kokous pidettiin perjantaina 31.8.2018 Inarissa.

Lue kokouksen pöytäkirja täältä.

Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa

Hallitus on päättänyt tänään kokouksessaan siirtää Saamelaiskäräjien kokouksen 3/2018 pidettäväksi aiempaa ilmoitettua myöhemmin. Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa.

Hallitus päätti siirtää kokousaikaa, koska Saamelaiskäräjien kokoukseen käsiteltäväksi tuleva hallituksen esitysluonnos saamelaiskäräjälain muuttamiseksi ei ole vielä lopullisessa muodossaan.

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli lausuntopalautetta ja valmisteli 9 §:n mukaisia neuvotteluja

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut työryhmä on kesäkuussa 2018 julkistanut esityksensä saamelaiskäräjälaiksi, jonka pohjalta valmisteltu hallituksen esitysluonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella heinäkuussa 2018. Esitys on sisällöltään monilta osin kompromissi, eikä Saamelaiskäräjät ole vielä antanut lopullista kantaansa esityksen sisällöstä. Esitysluonnosta on käsitelty Saamelaiskäräjien hallituksessa ja asiantuntijalautakunnissa, ja siitä käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut oikeusministeriön kanssa.

– Alkuperäiskansaoikeuden asiantuntijoiden, saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen ja Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien kannanottojen perusteella näyttää selvältä, ettei esitysluonnos ole Saamelaiskäräjien hyväksyttävissä sellaisenaan, toteaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Hallitus totesi kokouksessaan, että saamelaisyhteiskunnalta sekä Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakunnilta tullut palaute on ollut hyvin selkeää ja palautetta pyritään huomioimaan lakiesityksen seuraavissa käsittelyvaiheissa, kertoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Ennen esitysluonnoksen viemistä Saamelaiskäräjien täysistunnon käsiteltäväksi lopullista päätöksentekoa varten, Saamelaiskäräjien hallitus esittää muutoksia, joiden myötä esitys vastaisi paremmin Saamelaiskäräjien ja saamelaisyhteisön näkemystä uudistettavan lain sisällöstä ja täyttäisi koko uudistustyön tavoitteiksi asetettujen kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset.

– Saamelaiskäräjien hallitus esittää muun muassa, että seuraavat vaalit tulisi käydä muutettavaksi esitetyllä 3 §:n mukaisella äänioikeutetun määritelmällä ja että 9 §:n yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta sekä oikaisulautakunnan nimittämistä tarkistetaan saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen pohjalta, ynnää II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkein kansallisen lainsäädännön osa on nimenomaan saamelaiskäräjälaki. Saamelaiskäräjälain sisällön uudistaminen on saamelaisten kannalta erittäin merkittävä uudistus.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 17.8.2018

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 10/2018 järjestetään Inarissa 17.8.2018.

Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien lausunnot hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi saamelaiskäräjälaiksi

Vuonna 2017 ennätysmäärä saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluita

Vuonna 2017 käytiin ennätysmäärä, 23 kpl, saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita. Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti, selviää tilintarkastuskertomuksesta. Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula.

Saamelaiskäräjien toimintavuosi 2017 on ollut toiminnantäyteinen ja tuloksekas. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen menettelyn toteuttamisessa havaittujen ongelmien ja epätietoisuuden vuoksi Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö laativat kertomusvuonna ohjeen neuvotteluvelvoitteen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan.

– Muistion laadintaan myötävaikutti myös apulaiskanslerin Saamelaiskäräjien maa- ja metsätalousministeriön toiminnasta tekemään kanteluun antama päätös, jonka mukaan oikea-aikaiset neuvottelut Tenon kalastussopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Vuoden 2017 tilintarkastuskertomuksesta selviää, että Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja Saamelaiskäräjien sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Saamelaiskäräjien hallitus on vastuussa Saamelaiskäräjien hallinnosta ja taloudenhoidosta. Saamelaiskäräjien tilitarkastajina toimii kaksi tarkastajaa, joista toinen on oikeusministeriön ja toinen Saamelaiskäräjien valitsema.

Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula. Nykyisellä tasolla Saamelaiskäräjien resurssit eivät mahdollista Saamelaiskäräjälaissa määriteltyjen tehtävien asianmukaista hoitamista ja resurssipula on kertomusvuoden aikana näkynyt negatiivisesti myös Saamelaiskäräjien sihteeristössä.

– Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet 47 % edellisvuoteen verrattuna ja sairauspoissaolot ovat lähes kaksinkertaistuneet. Tämä kertoo omalta osaltaan huolestuttavaa kieltä työn kuormittavuudesta, jatkaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien kokous 2/2018 käsitteli 19.6.2018 tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2017 ja vahvisti Saamelaiskäräjien tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, tilikaudelta 2017.

 

Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2018 päätökset:

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Paltto työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten ja Magga-Vars saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Palton Suomen ja Norjan väliseen työryhmään Jäämeren radan jatkoselvittämistä varten. II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso nimettiin varajäseneksi. Työryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran Helsingissä 30.5.2018. Petra Magga-Vars nimettiin saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan.

Saamelaiskäräjät päätti osallistua työryhmän toimintaan edellyttäen kuitenkin, että työryhmän toiminnassa otetaan huomioon Saamelaiskäräjien edellyttämät asiat: työryhmän työhön osallistumisen taloudellisten esteiden poistaminen sekä työskentelyolosuhteiden huolehtiminen, paliskuntien edustus työryhmään, Saamelaiskäräjien, Kolttien kyläkokouksen sekä paliskuntien henkilö- sekä taloudellisten resurssien turvaaminen prosessissa, Jäämeren ratahanketta koskevien kaikkien tietojen saaminen, ns. nolla-vaihtoehdon selvittäminen ja vaikutusten arviointi sekä Jäämeren ratahankkeen selvittämistyön sekä Lapin maakuntakaavan 2040 valmistelun yhdistäminen.

Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut 16.5.2018 Suomen ja Norjan välisen työryhmän, jonka tehtävänä on jatkoselvittää Jäämeren ratahankkeen Rovaniemi/Kemijärvi-Kirkkoniemi -ratalinjausvaihtoehtoa. Miniteriö pyysi Saamelaiskäräjiä nimeämään yhden jäsenen työryhmään sekä hänelle varajäsenen, mikäli Saamelaiskäräjät niin haluaa. Työryhmän toimikausi on 9.5.-14.12.2018. Liikenne- ja viestintäministeriöstä työryhmän puheenjohtajana toimii Sabina Lindström ja jäsenenä Marjukka Vihavainen-Pitkänen.

Petra Magga-Vars nimettiin Suomen Saamelaiskäräjien uudeksi edustajaksi saamelaisten kansallisia tunnuksia hallinnoivaan lautakuntaan. Saamelaiskäräjien edustaja lautakunnassa on ollut viime vaalikaudesta lähtien Tiina Sanila-Aikio. Lautakunnan tehtävänä on hallita ja kehittää saamelaisten kansallisia tunnuksia ja ehdottaa niitä ohjaavia säännöksiä sekä arvioida millaisia saamen kansallisia tunnuksia nuo säännökset tulee pitää sisällään. Lautakunta esimerkiksi valmisteli Elsa Laula Renbergin liputuspäiväasian. Liputuspäivää vietettiin ensimmäistä kertaa 27. Marraskuuta 2017. Lautakunnassa on edustus Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta ja Saamelaisneuvostosta. Saamen lipun ja Saamen suvun laulun on Saamelaisten 13. Konferenssi hyväksynyt Åressa Ruotsissa vuonna 1986.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokouksen päätöksiä

  • Hallitus päätti kokouksessa hyväksyä oikeusministeriön esityksen jatkaa saamelaiskäräjälain uudistamista valmistelevan toimikunnan työtä elokuun 2018 asti. Lisäksi hallitus päätti pitää kokouksen Saamelaiskäräjien jäsenten kokoonpanosta toimikunnassa.
  • Merkitsi tiedoksi Pohjoismaisen saamelaissopimuksen käsittelyn tilannekatsauksen ja päätti toimenpiteistä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston koordinoimille jatkoneuvotteluille.
  • Keskusteli yhdessä nuorisoneuvoston edustajan ja -sihteerin kanssa Jäämeren radasta nuorisoneuvoston näkemyksen pohjalta ja siirsi jatkovalmisteluun nuorisoneuvoston esityksen kannella oikeuskanslerille hankkeesta yksin tai yhdessä Saamelaiskäräjien hallituksen tai muiden toimijoiden kanssa.
  • Nuorisoneuvosto esitti toisena asianaan järjestää hallituksen kanssa yhteistyössä koulutusseminaari valtioneuvostolle Inarissa vuonna 2019. Hallitus päätti aloittaa valmistelut yhteistyössä nuorisoneuvoston kanssa. Nuorisoneuvosto tuo ehdotuksen hallitukselle syksyllä.
  • Hyväksyi lisäyksin esityksen saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi vuodelle 2020 Saamelaiskäräjien kokoukselle esitettäväksi.
  • Nimitti Saamelaiskäräjien tietosuojavastaavaksi lakimiessihteerin.

Saamelaiskäräjien hallitus kokoontui maanantaina 28.5.2018 vuoden seitsemännessä kokouksessaan.

Liitteet 

Lisätiedot 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) puheenjohtajuus siirtyy Norjalta Ruotsille 15.5.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) pitää täyskokouksen Karasjoella 15.5.2018. Norjan Saamelaiskäräjät on johtanut saamelaista parlamentaarista neuvostoa ajalla 22.9.2016-15.5.2018. Puheenjohtajan toimen ovat jakaneet Vibeke Larsen ja Aili Keskitalo. SPN:n puheenjohtajuus on 16.5.2018 alkaen Ruotsin Saamelaiskäräjillä. Tehtävä kestää vähintään 16 kk. Ajanjaksoa voidaan pidentää tarpeen mukaan. Tämän jälkeen puheenjohtajuus siirtyy Suomen Saamelaiskäräjille.

Suomen Saamelaiskäräjien edustajat täyskokouksessa 15.5.2018:

Tiina Sanila-Aikio
Tuomas Aslak Juuso
Petra Magga-Vars (Aslak Holmbergin varajäsen)
Pentti Pieski
Heikki Paltto
Neeta Jääskö

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hyväksymän työjärjestyksen § 3 mukaan esittää yhteishallituksen seuraavaksi esityslistaksi:

SPN asia 01/18 – Kokouksen järjestäytyminen (Nimenhuuto, kutsun ja esityslistan hyväksyminen, kokouksen puheenjohtajan valinta)

SPN asia 02/18 – Hallituksen toimintakertomus

SPN asia 03/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston toimintasuunnitelma

SPN asia 04/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston nuorisopoliittinen neuvosto kertoo toiminnastaan

SPN asia 05/18 – Jäämeren rata -hanke ja SPN:n julkilausuma

SPN asia 06/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston kokoussuunnitelma 2018/2019

SPN asia 07/18 – Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuuden vaihtuminen

SPN asia 08/18 – Kokouksen päätös

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina SPN:ssä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi