Pentti Pieski jäseneksi ja Kirsi Suomi varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään

Saamelaiskäräjien hallitus valitsi Pentti Pieskin jäseneksi ja Kirsi Suomen varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Saamelaismusiikkikeskus aloittaa kartoituksen mahdollisista uusista yhteistyökumppaneista tarkoituksena järjestää uusi musiikkitapahtuma. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena vuoden 2020 loppuun saakka ja Sajoksen ravintolaan palkataan kaksi työntekijää.  

Pentti Pieski nimettiin jäseneksi ja Kirsi Suomi varsinaiseksi jäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Hankkeen tavoitteena on luoda Lapista ainutlaatuinen, arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Hankkeessa laaditaan uusi Lapin matkailustrategia vuosille 2019-2022. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. Toimintasuunnitelma sisältää tavoitteen, että musiikkikeskus alkaa kartoittamaan mahdollisuutta järjestää uusi musiikkitapahtuma saamelaisalueella tai sen ulkopuolella.  – Ajatuksena on, että musiikkitapahtumista päästäisiin nauttimaan ympäri saamelaisaluetta ja kotiseutualueen ulkopuolella paikkakunnilla, joissa asuu merkittävä määrä saamelaisia, Saamelaiskäräjien hallitus linjaa. 

Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020 ja mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. Lisäksi hallitus päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 15/2018 pidettiin Utsjoella maanantaina 5.11. hallituksen järjestämän keskustelutilaisuuden yhteydessä.  

Saamelaiskäräjien kokouksen 15/2018 päätöksiä 
  • Hyväksyi lisäyksin saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Hyväksyi selosteen henkilötietojen käsittelytoimista lisäyksin Saamelaiskäräjien sisäiseksi asiakirjaksi sekä hyväksyi lisäyksin tietosuojaselosteet laitettavaksi Saamelaiskäräjien kotisivuille. 
  • Päätti, että Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. 
  • Päätti, että kieliturvasihteeri valmistelee asiakirjan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielitilanteesta. 
  • Nimesi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään Pentti Pieskin ja hänelle varajäseneksi Kirsi Suomen. 
  • Päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 
  • Merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessista. 
  • Keskusteli kalastuslain muutoksesta. 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Saamelaismatkailun eettiset ohjeet hyväksyttiin

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet.

Kenelle eettiset ohjeet on tarkoitettu?

Eettiset ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti saamelaisyhteisön ulkopuolisille toimijoille, jotka toteuttavat saamelaiskulttuurin matkailullista tuotteistamista, esittämistä ja viestintää.

Mitä tarkoittaa saamelaismatkailu?

Saamelaismatkailu on matkailua, jossa saamelaiskulttuurin voimavaroja hyödyntäen tuotetaan matkailupalveluja ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein. Se voi olla saamelaisuuteen perustuvaa matkailua, jossa saamelaisyhteisön sisältä tulevat toimivat matkailuelinkeinon harjoittajina, tai saamelaisuutta hyväksikäyttävää matkailua, jossa saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät ja hyväksikäyttävät saamelaiskulttuuriin liittyviä ja/tai viittaavia elementtejä matkailupalveluissa ilman varsinaista yhteyttä saamelaisyhteisöön.

Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet

1. Saamelaisen kulttuuriperinnön arvon ja rikkauden tunnustaminen ja kunnioittaminen
2. Saamelaisen kulttuuriperinnön suojeleminen ja sen ylläpitäminen elinvoimaisena tuleville sukupolville
3. Kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteisymmärrys ja yhteistyö
4. Saamelaismatkailussa esiintyvät ongelmakohdat ja niiden huomioiminen ja korjaaminen
5. Saamelaismatkailun positiiviset vaikutukset saamelaisväestöön, heidän kulttuuriinsa sekä ympäristöön
6. Saamelaismatkailun vastuullinen ja eettisesti kestävä markkinointi ja matkailuviestintä
7. Korkealaatuiset matkustajakokemukset – laadunvarmistus

Lataa eettiset ohjeet täältä. Ohjeista tullaan julkaisemaan lyhennelmä ja käännökset vuoden 2018 aikana.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion puhe Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssissa Inarissa 17. syyskuuta 2018 (englanniksi).

Pueʹtted tiõrvân Aanra, Sääʹmjânnma!

Pyereest puáttim Anarân, Sáámán!

Bures boahtin Anárii, Sápmái!

It was in three local Sámi languages Welcome to Inari, Sámiland!

Indigenous brothers and sisters, excellencies,

we Sámi, the only indigenous people in the European Union area, live in four different countries; Finland, Norway, Russia and Sweden. There are around 100 000 Sámis altogether. 10 500 of us lives in Finland. The Sámi homeland area is the northern most part of Finland including 3,5 municipalities Utsjoki, Inari, Enontekiö and the Lappi reindeer herding district in Sodankylä municipality area. We have three different Sámi languages spoken in Finland; Inari Sámi, Skolt Sámi and North Sámi languages. Inari is the only municipality where all the three Sámi language groups are situated, other municipalities are traditional territories to North Sámi speakers.

I’m very happy to have you all here in Sámi cultural center Sajos which is also the parliament house of Sámi Parliament in Finland. You might know that there are Sámi Parliaments also in Norway and Sweden. My colleques president Aili Keskitalo and president Per-Olof Nutti are also present in this conference. The three Sámi Parliaments have established Sámi Parliamentary Council together with two Sámi NGOs from Russia. At the moment Sámi Parliament in Sweden is having the chairmanship of the Sámi Parliamentary Council.

Language diversity is as important than biological diversity. Language is the mirrow of the culture. Language is the philosophy of existence of the people. Language describes our values. Especially the languages of the indigenous peoples contain traditional knowledge. Many of our indigenous languages are endangered in the Arctic. Many of the Sámi languages among them.

I want to remind that the 2019 will be the international year of the Indigenous languages. The Sámi parliamentary council wishes that also Arctic council’s member states as well as the permanent participants and observers would join us celebrating our indigenous languages.

Secondly I want to address you that nature needs its protectors more than ever before.

We are especially worried on the ongoing gold rush to the Arctic and its resources. Due to climate change, economical and military interest the role of the Arctic council has increased. The biggest threat to all Arctic indigenous peoples is climate change and its influences. The Arctic is our home, our identity and our land. Well-being of the Arctic is well being of the Sámi People.

It appears often that the Sámi and other Arctic indigenous people oppose economic development, mining and other extractive industries. This is not the whole truth. What we do is to protect our environment, culture, traditional livelihoods and traditional knowledge. Our rights over lands and resources are the an indispensable and essential conditions for our long-term well-being and a prerequisite for us to be able to continue to exist as a distinct people.

“Free, Prior and Informed Consent (FPIC) is one of the most important principles that guarantee our right to participation. It is embedded in the right to self-determination and should be obtained when approving any project affecting our lands or territories and other resources, particularly in connection with the development, utilization or exploitation of mineral, water or other resources.

Sámi parliamentary council wants you to know that the Arctic railway project threatens the Sámi people both in Finland and Norway. In Finland the planned railway from Rovaniemi to Kirkenes Norway will pierce the heart territories of the all three Sámi language groups spoken in Finland.

It’s not only the railway but what will come with it. Or should I say what will be transported away from our lands. It’s planned to be built for oil and gas industry, mining and forest logging industry, Arctic corridor transportation and tourism. All these I mentioned will accelerate the climate change. At the same time our economies or our development are not even seen behind the gold rush.

We have already seen several protests against the railway. Especially Sámi fishermen and reindeer herders are saying this has been very brutal project from the beginning runned by Finland. Sámi parliamentary Council demands that there should be proper impact assessment which will study economical, ecological, cultural and social impacts to the Sámi people, Sámi culture and environment. As well as the free, prior and informed consent of the Sámi communities railway will affect.

I would like to close with a sentence ”Nothing about us without us.” I think that describes very well the sustainable development goals through the eyes of the indigenous peoples. The main thing to be recognised is that the indigenous peoples should be involved when handling issues concerning them.

I wish you all a nice stay in our territories and a successful conference!

Kuva: Ulkoministeri Timo Soini piti puheensa myös konferenssin alussa. Puheessaan Soini kävi läpi Suomen puheenjohtajakautta Arktisessa neuvostossa.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila Aikio, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi, +358 50 300 1780

Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 11/2018 on julkaistu

Saamelaiskäräjien hallituksen pöytäkirja 11/2018 on julkaistu Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa. Kokous pidettiin perjantaina 31.8.2018 Inarissa.

Lue kokouksen pöytäkirja täältä.

Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa

Hallitus on päättänyt tänään kokouksessaan siirtää Saamelaiskäräjien kokouksen 3/2018 pidettäväksi aiempaa ilmoitettua myöhemmin. Saamelaiskäräjien kokous 3/2018 pidetään 24.9.2018 klo 10 alkaen Inarissa.

Hallitus päätti siirtää kokousaikaa, koska Saamelaiskäräjien kokoukseen käsiteltäväksi tuleva hallituksen esitysluonnos saamelaiskäräjälain muuttamiseksi ei ole vielä lopullisessa muodossaan.

Saamelaiskäräjien hallitus käsitteli lausuntopalautetta ja valmisteli 9 §:n mukaisia neuvotteluja

Saamelaiskäräjälain muutosta valmistellut työryhmä on kesäkuussa 2018 julkistanut esityksensä saamelaiskäräjälaiksi, jonka pohjalta valmisteltu hallituksen esitysluonnos on ollut laajalla lausuntokierroksella heinäkuussa 2018. Esitys on sisällöltään monilta osin kompromissi, eikä Saamelaiskäräjät ole vielä antanut lopullista kantaansa esityksen sisällöstä. Esitysluonnosta on käsitelty Saamelaiskäräjien hallituksessa ja asiantuntijalautakunnissa, ja siitä käydään saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut oikeusministeriön kanssa.

– Alkuperäiskansaoikeuden asiantuntijoiden, saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen ja Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien kannanottojen perusteella näyttää selvältä, ettei esitysluonnos ole Saamelaiskäräjien hyväksyttävissä sellaisenaan, toteaa puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

– Hallitus totesi kokouksessaan, että saamelaisyhteiskunnalta sekä Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakunnilta tullut palaute on ollut hyvin selkeää ja palautetta pyritään huomioimaan lakiesityksen seuraavissa käsittelyvaiheissa, kertoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Ennen esitysluonnoksen viemistä Saamelaiskäräjien täysistunnon käsiteltäväksi lopullista päätöksentekoa varten, Saamelaiskäräjien hallitus esittää muutoksia, joiden myötä esitys vastaisi paremmin Saamelaiskäräjien ja saamelaisyhteisön näkemystä uudistettavan lain sisällöstä ja täyttäisi koko uudistustyön tavoitteiksi asetettujen kansainvälisten velvoitteiden vaatimukset.

– Saamelaiskäräjien hallitus esittää muun muassa, että seuraavat vaalit tulisi käydä muutettavaksi esitetyllä 3 §:n mukaisella äänioikeutetun määritelmällä ja että 9 §:n yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta sekä oikaisulautakunnan nimittämistä tarkistetaan saamelaisyhteiskunnalta saadun palautteen pohjalta, ynnää II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeisin pitkän tähtäimen tavoite on saamelaisten itsemääräämisoikeuden kehittäminen. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tärkein kansallisen lainsäädännön osa on nimenomaan saamelaiskäräjälaki. Saamelaiskäräjälain sisällön uudistaminen on saamelaisten kannalta erittäin merkittävä uudistus.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 17.8.2018

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 10/2018 järjestetään Inarissa 17.8.2018.

Saamelaiskäräjien asiantuntijalautakuntien lausunnot hallituksen esitysluonnoksesta uudeksi saamelaiskäräjälaiksi

Vuonna 2017 ennätysmäärä saamelaiskäräjälain mukaisia neuvotteluita

Vuonna 2017 käytiin ennätysmäärä, 23 kpl, saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita. Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti, selviää tilintarkastuskertomuksesta. Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula.

Saamelaiskäräjien toimintavuosi 2017 on ollut toiminnantäyteinen ja tuloksekas. Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvoitteen menettelyn toteuttamisessa havaittujen ongelmien ja epätietoisuuden vuoksi Saamelaiskäräjät ja oikeusministeriö laativat kertomusvuonna ohjeen neuvotteluvelvoitteen asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Ohjeen keskeisenä sisältönä on, että neuvotteluvelvoitteen täyttämiseksi ei riitä pelkkä yksipuolinen kuuleminen, vaan Saamelaiskäräjille on varattava todellinen mahdollisuus aidosti neuvotella ja vaikuttaa neuvotteluiden kohteena olevaan asiaan.

– Muistion laadintaan myötävaikutti myös apulaiskanslerin Saamelaiskäräjien maa- ja metsätalousministeriön toiminnasta tekemään kanteluun antama päätös, jonka mukaan oikea-aikaiset neuvottelut Tenon kalastussopimuksesta ja sen sisällöstä olisi tullut pitää ennen Suomen ja Norjan välisten neuvottelujen päättymistä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Vuoden 2017 tilintarkastuskertomuksesta selviää, että Saamelaiskäräjien hallintoa on hoidettu laillisesti ja päätösten mukaisesti ja Saamelaiskäräjien sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Saamelaiskäräjien hallitus on vastuussa Saamelaiskäräjien hallinnosta ja taloudenhoidosta. Saamelaiskäräjien tilitarkastajina toimii kaksi tarkastajaa, joista toinen on oikeusministeriön ja toinen Saamelaiskäräjien valitsema.

Saamelaiskäräjien tehokasta toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia heikentää resurssipula. Nykyisellä tasolla Saamelaiskäräjien resurssit eivät mahdollista Saamelaiskäräjälaissa määriteltyjen tehtävien asianmukaista hoitamista ja resurssipula on kertomusvuoden aikana näkynyt negatiivisesti myös Saamelaiskäräjien sihteeristössä.

– Työterveyshuollon kustannukset ovat nousseet 47 % edellisvuoteen verrattuna ja sairauspoissaolot ovat lähes kaksinkertaistuneet. Tämä kertoo omalta osaltaan huolestuttavaa kieltä työn kuormittavuudesta, jatkaa Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien kokous 2/2018 käsitteli 19.6.2018 tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 2017 ja vahvisti Saamelaiskäräjien tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, tilikaudelta 2017.

 

Saamelaiskäräjien kokouksen 2/2018 päätökset:

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi