Saamenkielinen varhaiskasvatus kärsii työntekijäpulasta

Saamelaisalueen kunnat ovat raportoineet Saamelaiskäräjille saamenkielisen varhaiskasvatuksen kelpoisten ja saamen kielen taitoisten työntekijöiden puutteesta. Myös kielitaitoisten sijaisten löytäminen on hankalaa. Työntekijäpula kuormittaa varhaiskasvatustyötä tekeviä.  – Omakielinen varhaiskasvatus on kuitenkin saamen kielten ja saamelaisen kulttuurin tärkeimpiä tulevaisuuden kysymyksiä ja varhaiskasvatuksen työntekijät tärkeimpiä tulevaisuuden tekijöitä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi kaksipäiväisessä kokouksessaan 23.-24.5.2018 selvityksen saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen käytöstä vuonna 2017. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien järjestämän saamenkielisen päivähoidon piirissä oli vuonna 2017 yhteensä noin 90 lasta (laskennallinen keskimäärä 64) ja yhteensä 16 saamenkielistä työntekijää. Työntekijöistä muutama suorittaa parhaillaan lastentarhaopettajan tutkintoa Oulun yliopiston ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kaksi vuotta sitten käynnistämässä hankkeessa. Työntekijätilanteen odotetaan paranevan lähivuosina saamenkielisiä lastentarhanopettajia kouluttavan hankkeen päätyttyä.

Saamenkielistä päivähoitoa annetaan Utsjoen päiväkoti Duottaraskissa, Karigasniemen päiväkoti Gollerássissa, Enontekiön Hetan uudessa päiväkoti Riekossa, Ivalon päiväkodin Násti-ryhmässä ja Inarin päiväkoti Urbissa. Vuonna 2017 järjestettiin myös inarinsaamenkielistä päivähoitoa saamen kielipesä Piervâlin yhteydessä Inarin kirkonkylässä. Lisäksi Enontekiön kunta ostaa saamenkielistä päivähoitoa naapurikunnasta Ruotsin Karesuvannosta muutamalle lapselle.

Saamelaiskäräjät pitää hyvänä saamenkielisen päivähoidon turvaamiseksi osoitetun 120 000 euron valtionavustuksen kaksinkertaistamista vuodelle 2018 yhteensä 240 000 euroon. Saamelaiskäräjät jakaa valtionavustuksen vuosittain kotiseutualueen kunnille ja sopii niiden kanssa valtionavustuksen jakamisesta ja sen kriteereistä.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5/2018

Korkein hallinto-oikeus on 16.3.2018 hylännyt kolme Saamelaiskäräjien valitusta, jotka koskevat Inarin kunnan alueelle myönnettyä koneellista kullanhuuhdontalupaa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti, että Saamelaiskäräjät ei toistaiseksi valita vastaavista kullankaivua koskevista lupa-asioista, ennen kuin Saamelaiskäräjien yleiskokous on päättänyt asiaa koskevasta linjauksesta. Asiaa aletaan valmistella yleiskokouksen käsittelyä varten.

City-Sámit ry on tiedottanut 18.4.2018, että yhdistyksen ylläpitämä kielipesä Máttabiegga lopettaa toimintansa 31.7.2018 mennessä. Saamelaiskäräjien pitkän tähtäimen tavoitteena on, että saamenkielinen kielipesätoiminta siirtyy kokonaisuudessaan Saamelaiskäräjien alaisuuteen, mutta selvitystyö tämän uudistuksen toteuttamiseksi on kesken, ja saamenkielinen varhaiskasvatus Helsingissä on sillä välin järjestettävä muilla tavoin. Hallitus siirsi asian kiireelliseen valmisteluun.

Hallitus käsitteli saamelaiskäräjälain muutoshankkeen tilannetta. Hallitus kuuli kokouksessa asiantuntijoita ja päätti jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan. Saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan toimikauden on määrä päättyä 30.4., mutta toimikunnan seuraava kokous on suunniteltu pidettäväksi 9.5.

Jäsennimeämisiä asiantuntijaryhmiin

Hallitus nimesi Lapin liiton ja Lapin ELY-keskuksen pyynnöstä perustettavaan kulttuurin toimialan asiantuntijaryhmään Saamelaiskäräjien edustajaksi Petra Magga-Varsin ja varajäseneksi Aslak Holmbergin. Hallitus esittää ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua varten asetettavaan sidosryhmäfoorumiin Saamelaiskäräjien edustajaksi Heikki Palttoa ja varajäseneksi Kalle Varista.

Lisäksi hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esitti henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Lue uutinen täältä.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallitus nimesi Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän – työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin

Lapin liitto on pyytänyt Saamelaiskäräjiä nimeämään Pohjois-Lapin maakuntakaavaan 2040 saamelaiskulttuurin työryhmän jäsenet ja heille varajäsenet sekä esittämään henkilöä saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi. Työryhmä arvioi maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Saamelaiskäräjien hallitus 23.4.2018 nimesi seuraavat jäsenet ja heille varajäsenet saamelaiskulttuurin työryhmään:

Jäsen                                  Varajäsen

Inga-Briitta Magga            Saara Tervaniemi

Neeta Jääskö                      Kirsti Kustula

Asko Länsman                   Magreta Sara

Pentti Pieski                       Aslak Holmberg

Tiina Sanila-Aikio             Veikko Feodoroff

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti saamelaiskulttuurin asiantuntijaksi Juha Guttormia.

Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät ovat käyneet neuvotteluja Akwé: Kon -menettelyjen soveltamisesta maakuntakaavoituksessa. Neuvottelujen perusteella todettiin, että maakuntakaavassa järjestetään vaikutusten arviointi saamelaiskulttuuriin palkkaamalla Lapin liittoon saamelaiskulttuurin asiantuntija ja perustamalla saamelaiskulttuurin työryhmä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liitteet: 

Tule keskustelemaan ajankohtaisista asioista Vuotsoon 23.4.

Saamelaiskäräjien hallitus järjestää kokouksensa yhteydessä keskustelutilaisuuden Vuotson koululla maanantaina 23.4.2018 klo 18-20. Tilaisuuden tarkoituksena on tavata alueen saamelaisia ja luoda mahdollisuus keskustella ajankohtaisista asioista.

Saamelaiskäräjien toimintasuunnitelma-talousarvion 2018 mukaan hallituksen kokouksia järjestetään mahdollisuuksien mukaan Utsjoella, Vuotsossa, Helsingissä, Enontekiön Karesuvannossa ja Inarissa. Kokousten yhteydessä järjestetään paikkakunnalla keskustelutilaisuus, jossa hallitus tapaa alueen saamelaisia, kertoo yhteenvetona hallituskauden toimista ja luo epävirallisemman mahdollisuuden käydä keskusteluja ajankohtaisista asioista.

– Järjestimme ensimmäisen keskustelutilaisuuden pääkaupunkiseudun saamelaisille helmikuussa Helsingissä. Keskustelutilaisuuksien tavoitteena on vahvistaa saamelaisyhteisön ja Saamelaiskäräjien välistä dialogia yhteisten asioiden edistämiseksi, kertoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Seuraava keskustelutilaisuus järjestetään Vuotson koululla 23.4.2018 klo 18-20.

– Toivotan Vuotson alueen saamelaiset tervetulleiksi vaalikauden toiseen keskustelutilaisuuteen. Tulevista keskustelutilaisuuksista ilmoitamme niiden ollessa ajankohtaisia, Sanila-Aikio lopettaa.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjien hallitus keskusteli Lapin maakunta- ja sote-valmistelun tilanteesta

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 4/2018 pidettiin Inarissa maanantaina 26.3.2018. Hallitus kuuli asiantuntijoita Lapin maakunta- ja sote-valmistelun tilanteesta sekä saamelaiskäräjälain muutoshankkeesta. Lisäksi hallitus hyväksyi esityksen painopistealueista Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaan 2018-2020 ja selvityksen saamenkielisten oppimateriaalien valmistamiseen myönnetyn valtionavustuksen käytöstä vuonna 2017. 

Saamelaiskäräjät aktiivisesti mukana Lapin maakunta- ja sote-valmistelussa

Hallitus kuuli muutosjohtaja Marja Perälää Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelujen tilanteesta. Lapissa maakunnan valmistelua johtaa ja ohjaa väliaikainen valmistelutoimielin, jossa on uudistuksessa mukana olevien organisaatioiden, seutukuntien ja Saamelaiskäräjien edustus. Valmistelussa työskentelee tällä hetkellä noin 30 palkattua valmistelijaa.

Maakuntauudistuksen myötä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnille ja tässä vaiheessa Perälän mukaan on tärkeää, että saamenkielisten palveluiden järjestäminen huomioidaan Lapin maakunnan tulevassa rahoituksessa. Tällä hetkellä rahoituskriteerit eivät tunnista kaikkia Lapin erityisolosuhteita ja nyt rahoituskriteerinä oleva harvan asutuksen kriteeri ei huomioi asianmukaisesti niitä kustannuksia, mitä aiheutuu palvelujen järjestämisestä saamen kielillä.

– Nostamme aktiivisesti esille eduskunnassa maakunta- ja sote-uudistusta koskevien lakipakettien käsittelyn yhteydessä, että saamenkielisten palvelujen järjestämiseen osoitettaisiin korvamerkittyä rahaa, painottaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Ajankohtaisena asiana Perälä toi esille saamen kielen vaikuttamistoimielimen perustamisen asinatuntijaelimenä jo valmistelun tässä vaiheessa. Toimielin on määritelty hallituksen esityksessä maakunnan saamenkielisten asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamiskanavaksi maakunnan hallinnossa. Jäsenten edellytetään edustavan alueen saamenkielisiä asukkaita. Toimielin ei kuitenkaan korvaa miltään osin Saamelaiskäräjien asemaa saamelaiskäräjistä annetun lain mukaisena saamelaisten edustajana.

Lapin maakuntauudistuksen valmistelu järjestää kuntakierroksen touko-kesäkuussa, jolloin valmistelijat tapaavat maakuntaan siirtyvää henkilöstöä ja asukkaita. Kuntakierroksen tarkoituksena on jakaa tietoa maakuntauudistuksen tilanteesta ja saada asukkaita mahdollisimman laaja-alaisesti mukaan osaksi valmisteluprosessia. Saamelaisalueen kunnissa valmistelijat kiertävät toukokuun viimeisellä viikolla ja tapaavat myös saamelaisväestöä.

Sarita Kämäräinen on aloittanut Lapin maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelussa saamenkielisten palvelujen suunnittelijan tehtävässä. Suunnittelijan tehtävänä on mm. valmistella maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja ja tehtäviä saamelaisuus huomioiden, olla mukana suunnittelemassa uusia osallisuuden toimintamalleja Lapissa, etsiä uudenlaisia tapoja järjestää ja tuottaa saamenkielisiä palveluja, tehdä esitys toimenpiteistä, joilla voidaan edistää kielellisten oikeuksien toteutumista sekä tunnistaa tarpeet rajayhteistyölle Norjan ja Ruotsin kanssa saamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Saamelaiskäräjien esitykset Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaan 2018-2020

Lapin liitto on pyytänyt Saamelaiskäräjiltä esityksiä Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaksi vuosille 2018-2020. Esitettävät hankkeet tulisivat olla rahoitusvalmiita, joissa omarahoitusosuuden ja julkisen rahoituksen osuus ovat selviä.

Saamelaiskäräjät nostaa esille tärkeinä hankkeina mm. Sámi Giellagáldu – saamen kielten ammatti- ja resurssikeskuksen rahoituksen varmistamisen sekä uutena hankkeena saamelaiskulttuuriin liittyvän kuvaohjeistuksen laatimisen matkailijoille.

Saamelaisten kotiseutualueen vetovoimatekijöiden turvaaminen on ensisijainen elinehto vastuulliselle ja eettisesti kestävälle matkailulle hauraassa pohjoisen luonnossa ja kulttuuriympäristössä. Matkailijoille suuntautuva ohjeistuksen tarve on akuuttia, jotta voitaisiin ennaltaehkäistä mahdollisesti tapahtumaa vahinkoa, joka pitkälti johtuu tiedonpuutteesta.

Ohjeistus ohjaa matkailijoita siitä, miten ja missä voi turvallisesti liikkua aiheuttamatta mahdollisesti korjaamatonta vahinkoa tai haittaa paikallisväestölle, saamelaiskulttuurille, luonnolle ja sen monimuotoisuudelle tai matkailijoille itselleen. Ohjeistus voitaisiin toteuttaa esim. animaatioiden muodossa. Hankkeen toteuttajana toimisivat Saamelaiskäräjät, Visit Finland ja Lapin liitto.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liitteet: