Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on huolissaan saamelaiskäräjälain etenemisestä

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on huolissaan siitä, ettei Suomen hallitus ole vielä toimittanut saamelaiskäräjälakia eduskunnalle. Neuvosto vaatii Suomen nykyisten ihmisoikeussopimusrikkomusten lopettamista ja tarvittavia toimia saamelaisten itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi.

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin, Saamelainen parlamentaarinen neuvosto lausui Suomen hallitukselle saamelaiskäräjälain tilanteesta Suomessa. Lausunnon ovat allekirjoittaneet Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Håkan Jonsson, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston varapuheenjohtaja ja Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka sekä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston varapuheenjohtaja ja Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto muistuttaa, että YK:n alkuperäiskansoja koskevan julistuksen 33 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus päättää omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.

Lisäksi neuvosto muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea ovat todenneet, että nykyinen saamelaiskäräjälaki rikkoo ihmisoikeussopimuksia (CCPR/C/124/D/2668/2015 ja CERD/C/106/D/59/2016).

Neuvosto oikoo vääriä tietoja

Neuvosto on myös kiinnittänyt huomiota Suomessa esiintyneeseen misinformaatioon vaaliluettelokriteerien eroista Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Julkisuudessa on esiintynyt väitteitä, joiden mukaan uuden lakiesityksen mukaiset kriteerit olisivat tiukemmat kuin muissa maissa.

– Tosiasia on, että lakiehdotuksen mukaisesti korjatut kriteerit olisivat samankaltaiset Norjan kriteerien kanssa, sekä täysin pohjoismaisen saamelaissopimuksen kriteerien mukaiset, neuvoston puheenjohtajisto toteaa lausunnossa. Kaikki sopijaosapuolet (Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot sekä maiden Saamelaiskäräjät) ovat alustavasti vahvistaneet sopimuksen.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Lisätietoja Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät johtavat neuvostoa 16 kuukauden kausissa. Sihteeristönä toimii se saamelaiskäräjät, jolla johtamisvastuu aina kulloinkin on. Saamelaiskäräjien kokous valitsee edustajat saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon vaalikaudeksi.

Puheenjohtaja Juuso osallistui Arctic Arts Summitiin Yukonissa 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistui Whitehorsen kaupungissa Yukonissa, Kanadassa järjestettyyn Arctic Arts Summitiin eli Arktisen taiteen huippukokoukseen 27.–29. kesäkuuta 2022.  

Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma kokosi yhteen arktisten maiden ja sirkumpolaarisen alueen alkuperäiskansojen edustajat. Arktisen taiteen huippukokouksen tarkoituksena on vahvistaa taidetta ja kulttuuria pohjoisessa sekä edistää taiteen ja luovien alojen sirkumpolaarista yhteistyötä. Vuoden 2022 tapahtuman teema on Connection to Land (yhteys maahan).  

– Taide on meille alkuperäiskansoille yksi tärkeä keino ilmaista ja keskustella ajankohtaisista asioista. Usein taiteessamme näkyy vahvasti alkuperäiskansojen arvomaailmaa sekä yhteys perinteisiin maihimme ja vesiimme. Näen tärkeäksi, että sirkumpolaarisen alueen alkuperäiskansojen edustajilla on tällaisia tilaisuuksia, joissa kokoonnumme yhteen taiteen merkeissä, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuso.  

Tapahtuman aikana puheenjohtaja Juuso osallistui myös kaikkien kolmen Saamelaiskäräjien sekä Norjan ja Ruotsin kulttuurineuvostojen (kulturrådet) sekä taiteen edistämiskeskuksen tapaamiseen, jossa keskusteltiin mm. tulevaisuuden yhteistyöstä.   

Lue lisää tapahtumasta: https://arcticartssummit.ca/  

Kuva: Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Norjan Saamelaiskäräjien neuvoston jäsen (sámediggeráđđi) Maja Kristine Jåma. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Saamelaiskäräjät osallistuu EU-Sámi viikkoon Brysselissä  

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistuu EU-Sámi viikkoon Brysselissä 20.-22. kesäkuuta 2022.  

Tapahtumaviikko järjestetään osana Saamelaisneuvoston ja Suomen saamelaisnuoret ry:n hanketta Filling the EU-Sámi knowledge gaps. Tavoitteena on, että EU-Sámi viikosta tulee vuosittain järjestettävä tapahtuma, joka vahvistaa saamelaisten kumppanuutta EU-instituutioiden kanssa. 

– Olen hyvin iloinen EU-Sámi viikosta. EU:n politiikka vaikuttaa saamelaisten asemaan ja onkin todella tärkeää, että saamelaisilla on mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin. On myös tärkeää, että EU-päättäjien tietämys saamelaisista lisääntyy ja EU tunnistaa saamelaisten asiantuntemuksen alkuperäiskansapolitiikassa, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto. 

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoa tapahtumassa edustavat Anni-Sofia Niittyvuopio, Anni-Sofia Löf ja Lilja Ljetoff. Lisäksi tapahtumassa on mukana Saamelaiskäräjien jäsen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi. Näkkäläjärvi osallistuu Saamelaiskäräjien edustajana paneelikeskusteluun, joka koskee EU:n ja saamelaisten välistä kumppanuutta. Saamelaiskäräjiltä tapahtumaan osallistuvat myös lakimiessihteeri Kalle Varis sekä kansainvälisten asioiden sihteeri Lars-Anders Baer. 

Filling the EU-Sámi knowledgr gaps -projektin ovat rahoittaneet Interreg Nord, Lapin Liitto, Norjan Saamelaiskäräjät, Tromssan ja Finnmarkin lääni, Region Norrbotten ja Region Västerbotten. 

Lisätietoja: 

Anni Koivisto  
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi 

Kuva: Hanna Schneider

Suomi on rikkonut YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta 

YK:n rotusyrjinnän poistamista käsittelevältä komitea (CERD) antoi ensimmäistä kertaa ratkaisun, jossa todettiin Suomen rikkoneen YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa yleissopimusta. Komitea julkisti ratkaisunsa 13. kesäkuuta 2022 saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hyväksyttyjä henkilöitä koskevassa asiassa. Komitea odottaa Suomen hallitukselta, että se käynnistää kiireellisesti neuvottelut, joissa tarkistettaisiin saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmää koskeva 3 §. 

Todettu loukkaus koskee korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) toimintaa vuoden 2015 saamelaiskäräjävaaleissa. Komitea katsoo, että KHO:n ratkaisut ovat voineet keinotekoisesti muuttaa äänestäjäkunnan kokoonpanoa ja näin vaikuttaa Saamelaiskäräjien mahdollisuuteen aidosti edustaa Saamen kansaa ja sen etuja. 

Siten ne KHO:n ratkaisut, jotka ilman selvää perustetta poikkesivat aiemmin hyväksytystä voimassa olevan lain tulkinnasta, jonka sekä KHO että saamelaiskäräjät olivat omaksuneet, loukkasi valittajien oikeutta Saamen kansan jäseninä kollektiivisesti määrätä saamelaiskäräjien kokoonpanosta ja osallistua julkisten asioiden hoitamiseen yleissopimuksen 5 (c) artiklan suojaamalla tavalla.  

Komitea totesi, että KHO on sisällyttänyt vähintään 53:ssa 93:sta päätöksestään äänestäjiä vaaliluetteloon ”kokonaisarvioinnin perusteella” osoittamatta, että he olisivat täyttäneet yhden saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:ssä säädetyistä objektiivisista kriteereistä. 

Sopimusloukkauksen korjaamiseksi komitea suosittelee, että Suomi käynnistää kiireellisesti aidon neuvottelun saamelaiskäräjistä annetun lain 3 §:n tarkistamiseksi. Neuvottelut tulee käydä sen varmistamiseksi, että saamelaiskäräjien vaaleissa äänioikeutta koskevat kriteerit määritellään kunnioittaen saamelaisten oikeutta antaa vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus heidän omaan jäsenyyteensä ja poliittiseen osallistumiseensa liittyvissä asioissa. 

– Odotan Suomen valtion suhtautuvan vakavasti rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean antamaan langettavaan ratkaisuun ja vievän saamelaiskäräjälain uudistamisen nyt maaliin, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Rotusyrjinnän poistamista käsittelevän komitean ratkaisu perustuu vuoden 1965 kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen. Yleissopimus kieltää paitsi syrjinnän “rodun” perusteella, myös kaikenlaisen etniseen alkuperään perustuvan tarkoitetun tai tosiasiallisen ihmisoikeuksien loukkaamisen. 

Valittajat valittivat KHO:n 30.9.2015 ja 13.1.2016 antamista päätöksistä, jotka koskivat saamelaiskäräjien vaaliluetteloon merkitsemistä. Valittajat katsoivat, että ottamalla saamelaiskäräjien vaaliluetteloon hakijoita vastoin vaalilautakunnan toteuttamaa lakiin kirjattujen objektiivisten kriteerien arviointia, päätökset ovat etääntyneet saamelaisten omien tapojensa ja perinteidensä pohjalta hyväksymistä kriteereistä ja korvanneet ne korkeimman hallinto-oikeuden “kokonaisharkinnalla”. 

Ulkoministeriön tiedote 14.6.2022  

Komitean ratkaisu 13.6.2022  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso  
Puheenjohtaja   
040 687 3394  
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään toukokuussa Inarissa

Kuudes saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään Inarissa 19.05.2022. Konferenssi oli tarkoitus pitää vuonna 2020, mutta se lykkäytyi koronapandemian vuoksi. Yksipäiväiseen konferenssiin osallistuu saamelaisparlamentaarikkoja Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Paikalla on myös Venäläisen saamelaisjärjestön edustajia, jotka osallistuvat konferenssiin tarkkailijoina.

– Hienoa, että saamelaisparlamentaarikot pääsevät nyt kokoontumaan Inariin ja keskustelemaan yhteisistä asioista sekä haasteista ilmastonmuutokseen, perinteiseen tietoon sekä saamelaisten oikeuksien viimeaikaiseen kehitykseen liittyen, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Konferenssin aiheina tänä vuonna on muun muassa ilmastonmuutos, perinteinen tieto sekä saamelaisten oikeuksien viimeaikainen kehitys. Konferenssissa kuullaan asiantuntijoita eri aloilta, jotka jakavat uusinta tietoa parlamentaarikoille.

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään joka kolmas vuosi. Saamelainen Parlamentaarinen Neuvosto vastaa saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin käytännön järjestämisestä, ja vuoden 2022 konferenssin käytännön järjestelyvastuu kuuluu Suomen puolen Saamelaiskäräjille.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saara-Maria Salonen
Suunnittelija
+44(0) 7305 965 167
saara-maria.salonen@samediggi.fi

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi osa-aikaisen erikoissuunnittelijan määräaikaisen tehtävän 50 % työajalla

Suunnittelija vastaa Interreg Aurora -ohjelman (2021–2027) saamelaisosa-alueen hakemuksiin sekä hankkeisiin liittyvästä neuvonnasta, viestinnästä, hankeseurannasta, hakemusten käsittelystä sekä esittelystä hallintokomitealle. Työ on osa-aikainen (50 %), ja työntekijä sijoittuu sopimuksellisesti Suomen Saamelaiskäräjille.

Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää aluksi 31.12.2022 saakka. Interreg Aurora- ohjelman saamelaisosa-alueen työ jatkuu osa-aikaisena (50 %) vuoteen 2027 saakka edellyttäen, että asia etenee EU:ssa suunnitellusti. Lisätietoa Interreg Aurora-ohjelmasta löytyy osoitteesta https://www.interregnord.com/interreg-aurora/.

Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin ja rajat ylittävän yhteistyön sekä hallinnollisten tehtävien tuntemusta, hyviä viestintätaitoja, valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, kykyä tiimityöhön ja erittäin hyvää englannin kielen suullista sekä kirjallista osaamista. Työkokemus vastaavista tehtävistä sekä EU-lainsäädännön ja hallinnon tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Tehtävään sisältyy matkustelua hankealueella. Interreg Aurora-ohjelman ohjelmakieli on englanti.  Palkka määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (kokoaikaisen työsuhteen peruspalkka 2706,50 €/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Työssä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Työhakemus liitteineen tulee toimittaa Suomen Saamelaiskäräjille 11.3.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c0b7642e

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, puh. +358407262688.

Lisätietoja Interreg Aurora-ohjelmakaudesta antaa ohjelmapäällikkö Iiris Mäntyranta, Norrbottenin lääninhallitus iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se puh. + 46 10 225 53 76

Inarissa 21.2.2022
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kansainvälisten asioiden sihteerin viransijaisuuden

Viransijaisuus alkaa 14.2.2022 ja päättyy 31.12.2022. Sihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 d §:ssä. Tehtävänä on mm. ylläpitää, koordinoida, suunnitella sekä kehittää käräjien kansainvälistä toimintaa, valmistella käräjien, hallituksen ja lautakuntien kokouksessa toimialaansa kuuluvia asioita sekä hoitaa Saamelaista parlamentaarista neuvostoa koskevaa toimintaa.

Viran sijoituspaikka on saamelaisten kotiseutualue. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisten kansainvälisten asioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta, sujuvaa kirjallista ja suullista englannin kielen taitoa sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn sekä hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2706,50/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.1.2022 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ded514ea

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, puh. +358 50 574 7629. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 13.1.2022 Saamelaiskäräjät

Loppusyksy ja jäätyvä järvi. Taivaalla vaaleanpunaisen sävyjä.

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi erikoissuunnittelijan määräaikaisen tehtävän – Hakuaikaa jatkettu 14.2.2022 saakka

Suunnittelija vastaa (50 % työajasta) Interreg Aurora- ohjelman (2021-2027) saamelaisosa-alueen hakemuksiin sekä hankkeisiin liittyvästä neuvonnasta, viestinnästä, hankeseurannasta, hakemusten käsittelystä sekä esittelystä hallintokomitealle. Työntekijä sijoittuu sopimuksellisesti Suomen Saamelaiskäräjille. Tämän lisäksi työntekijä toimii vuonna 2022 Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajiston avustajana (50 % työajasta). Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää aluksi 31.12.2022 saakka. Interreg Aurora- ohjelman saamelaisosa-alueen työ jatkuu osa-aikaisena (50 %) vuoteen 2027 saakka edellyttäen, että asia etenee EU:ssa suunnitellusti. Lisätietoa Interreg Aurora-ohjelmasta löytyy osoitteesta https://www.interregnord.com/interreg-aurora/.

Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin ja rajat ylittävän yhteistyön sekä hallinnollisten tehtävien tuntemusta, hyviä viestintätaitoja, valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, kykyä tiimityöhön ja erittäin hyvää englannin kielen suullista sekä kirjallista osaamista. Työkokemus vastaavista tehtävistä sekä EU-lainsäädännön ja hallinnon tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Tehtävään sisältyy matkustelua hankealueella. Interreg Aurora-ohjelman ohjelmakieli on englanti.  Palkka määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2706,50 €/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Työssä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Työhakemus liitteineen tulee toimittaa Suomen Saamelaiskäräjille 14.2.2022 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?bf58653f

Lisätietoja työstä antavat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, puh. +358407262688 ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, puh. +358 50 574 7629.

Lisätietoja Interreg Aurora-ohjelmakaudesta antaa ohjelmapäällikkö Iiris Mäntyranta, Norrbottenin lääninhallitus iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se puh. + 46 10 225 53 76

Inarissa 16.12.2021

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät osallistui YK:n ilmastokonferenssiin – alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa

YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous (COP) järjestettiin Iso-Britannian Glasgow’ssa  31.10.-13.11.  Kyseessä oli YK:n alaisen ilmastopuitesopimuksen 26. osapuolikokous ja ensimmäinen osapuolikokous Pariisin ilmastosopimuksen kauden alettua 2020. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli sopia Pariisin sopimuksen toimeenpanosta sekä välineistä toimeenpanoa varten.

Alkuperäiskansojen viesti kokouksessa oli, että markkinamekanismeihin liittyviin sääntöihin tulee kirjata alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kunnioittaminen päästövähennyskauppoja käydessä. Sopu sääntöihin saatiin lopulta kokouksen viime metreillä, ja alkuperäiskansojen oikeudet mainitaan markkinamekanismin sääntöjen yhteydessä. Markkinamekanismisäännöissä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien, Pariisin sopimukseen ilmoittamiensa päästötavoitteiden saavuttamisessa.

– Saamelaiskäräjille on tärkeää, että mekanismien avulla toteutetut päästövähennykset ja niihin liittyvät toimet eivät loukkaa alkuperäiskansojen oikeuksia missään päin maailmaa ja että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia. Tätä varten on tärkeää, että sääntökirjassa on maininta alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamisesta, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuso sanoo kokoukseen viimeisten päivien tunnelmista.

Alkuperäiskansoja koskevat asiat kokouksessa olivat alkuperäiskansojen ilmastofoorumin työryhmän (Local communities and Indigenous Peoples Platform) 6. tapaaminen sekä sen työohjelmaan kuuluvat aktiviteetit kokouksen aikana. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin työryhmän toinen toimintasuunnitelma vuosille 2022-2024. Uusi toimintasuunnitelma sisältää yhteensä yhdeksän aktiviteettiä, jotka liittyvät alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon sekä osallistumiseen ilmastonmuutosta koskevaan politiikkaan sekä toimintaan.

Saamelaiskäräjiä kokouksessa edustivat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff osana Suomen valtuuskuntaa. Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat alkuperäiskansoja koskeviin neuvotteluihin sekä konferenssin oheistapahtumiin. Suomen Saamelaiskäräjien lisäksi Norjan, Ruotsin sekä Saamelaisneuvoston edustajat osallistuivat kokoukseen.

Glasgow’n kokous oli korona-ajan ensimmäinen suuri YK-kokous, joka järjestettiin fyysisenä kokouksena. Kokoukseen ja sen sivutapahtumiin osallistui yhteensä arviolta yli 25 000 osallistujaa. Kokoukseen osallistui noin 150 alkuperäiskansojen edustajaa ympäri maailman.

Kuva: Inka Saara Arttjeff

Arktisella alueella ilmasto lämpenee muuta maapalloa nopeammin

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon keskilämpötilan nousu on kiihtynyt ja se ylittää 1,5 asteen rajan viimeistään jo tulevan vuosikymmenen alkupuolella. Pariisin sopimuksen ratifioineet osapuolet ovat sitoutuneet tavoittelemaan lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen tavoitteeseen, mutta käytännön toimissa se ei vielä riittävästi näy. Arktisella alueella ilmasto lämpenee ainakin kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Tämä vaikuttaa kaikkiin arktisiin alkuperäiskansoihin olosuhteiden muuttuessa, joka näkyy esimerkiksi perinteisiä elinkeinoja harjoittaessa.

Saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden yksi päätavoitteista on toimenpiteiden edistäminen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi ottaen huomioon saamelaisten oikeudet. Vaalikauden toimintaohjelman yksityiskohtaisia tavoitteita ovat saamelaisen ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman ja ilmastopaneelin edistäminen sekä ilmastonmuutospolitiikkaan vaikuttaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
+358 40 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
+358 50 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Suomen arktisen politiikan strategia julkaistu – saamelaisten osallistuminen arktiseen yhteistyöhön on tärkeää

Arktisen politiikan strategia on valmisteltu pääministeri Sannan Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti arktisen yhteistyön vahvistamiseksi. Strategian mukaan kaikessa taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja kantokyky, ilmaston ja ympäristönsuojelu, kestävän kehityksen periaatteet, alueen väestön hyvinvointi, osallisuus sekä alkuperäiskansojen oikeudet.

Strategia linjaa Suomen arktisen politiikan keskeiset tavoitteet arktisella alueella vuoteen 2030 asti ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian mukaan Suomi haluaa edelleen parantaa alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksia arktisessa yhteistyössä ja saamelaisten osallistuminen Suomen arktiseen yhteistyöhön ja arktiseen politiikkaan on tärkeä osa kokonaisuutta.

Strategiassa priorisoidaan seuraavia painopistealueita:

  1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
  2. Asukkaat, alueen hyvinvoinnin edistäminen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet
  3. Arktinen osaaminen, elinkeinot ja huippuluokan tutkimus
  4. Infrastruktuuri ja logistiikka

– Haluan kiittää strategian valmistelussa rakentavasta dialogista ja yhteistyöstä.  Saamelaiskäräjät on neuvotteluissa painottanut mm. alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien vahvistamista sekä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen (free, prior and informed consent, FPIC) tärkeyttä. Näen, että tiiviillä yhteistyöllä tavoitteet ovat saavutettavissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Strategiassa on useita saamelaisten kannalta tärkeitä kirjauksia ja niistä yhtenä voi nostaa esille saamelaisten ilmastoneuvoston. Alkuperäiskansat kokevat ensimmäisenä ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset, ja onkin tärkeää, että saamelaisten perinteinen tieto otetaan osaksi arktisen alueen kehittämisen ja ilmastonmuutostyön tietopohjaa, jatkaa Juuso.

Saamelaisia koskevia kirjauksia löytyy eri painopistealueilta. Konkreettisina toimina tavoitteiden saavuttamiseksi perustetaan saamelaisten ilmastoneuvosto, joka edistää saamelaisten perinteisen tiedon huomioonottamista ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Arktista ruokaturvaa edistetään turvaamalla paikallisten elinkeinojen jatkuminen, erityisesti poronhoidon ja muiden perinteisten elinkeinojen osalta.

Ehdotusta saamelaisten ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman laatimisesta selvitetään ja kehitetään luonnonvarojen ja suojelualueiden käytön yhteistyömekanismeja yhdessä saamelaisten kanssa.

Lisäksi työtä rajaesteiden poistamiseksi ja rajayhteistyön vahvistamiseksi jatketaan, saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia jatketaan tarjoamalla komissiolle hyvät toimintaedellytykset, saamenkielistä ja saamen kielten opetusta sekä kielipesätoimintaa vahvistetaan ja alkuperäiskansojen kansainvälisiä kumppanuuksia vahvistetaan perinteisten kulttuuri-ilmausten ja perinnetiedon suojelemiseksi.

Puheenjohtaja Juuso on erittäin tyytyväinen, että Suomen arktisen politiikan strategia julkaistaan nyt myös kaikilla kolmella saamen kielellä.

Strategian tavoitteiden toteutuminen edellyttää jatkuvaa seurantaa. Arktisten vastuuvirkamiesten työryhmä tuottaa tiiviin analyysin vuosittain strategian tavoitteista ja jokaisen painopistealueen toimenpiteiden toteutumisesta.

Tutustu Suomen arktisen politiikan strategiaan:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245

Valtioneuvoston kanslian tiedote: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa

Kuva: Ville Fofonoff

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi