Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi kansainvälisten asioiden sihteerin viransijaisuuden

Viransijaisuus alkaa 14.2.2022 ja päättyy 31.12.2022. Sihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 d §:ssä. Tehtävänä on mm. ylläpitää, koordinoida, suunnitella sekä kehittää käräjien kansainvälistä toimintaa, valmistella käräjien, hallituksen ja lautakuntien kokouksessa toimialaansa kuuluvia asioita sekä hoitaa Saamelaista parlamentaarista neuvostoa koskevaa toimintaa.

Viran sijoituspaikka on saamelaisten kotiseutualue. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95).  Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisten kansainvälisten asioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta, sujuvaa kirjallista ja suullista englannin kielen taitoa sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn sekä hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Tehtävässä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2706,50/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 31.1.2022 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ded514ea

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, puh. +358 50 574 7629. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 13.1.2022 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi erikoissuunnittelijan määräaikaisen tehtävän – Hakuaikaa jatkettu

Suunnittelija vastaa (50 % työajasta) Interreg Aurora- ohjelman (2021-2027) saamelaisosa-alueen hakemuksiin sekä hankkeisiin liittyvästä neuvonnasta, viestinnästä, hankeseurannasta, hakemusten käsittelystä sekä esittelystä hallintokomitealle. Työntekijä sijoittuu sopimuksellisesti Suomen Saamelaiskäräjille. Tämän lisäksi työntekijä toimii vuonna 2022 Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajiston avustajana (50 % työajasta). Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää aluksi 31.12.2022 saakka. Interreg Aurora- ohjelman saamelaisosa-alueen työ jatkuu osa-aikaisena (50 %) vuoteen 2027 saakka edellyttäen, että asia etenee EU:ssa suunnitellusti. Lisätietoa Interreg Aurora-ohjelmasta löytyy osoitteesta https://www.interregnord.com/interreg-aurora/.

Kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto. Lisäksi vaaditaan saamen kielen taito (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin ja rajat ylittävän yhteistyön sekä hallinnollisten tehtävien tuntemusta, hyviä viestintätaitoja, valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, kykyä tiimityöhön ja erittäin hyvää englannin kielen suullista sekä kirjallista osaamista. Työkokemus vastaavista tehtävistä sekä EU-lainsäädännön ja hallinnon tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Tehtävään sisältyy matkustelua hankealueella. Interreg Aurora-ohjelman ohjelmakieli on englanti.  Palkka määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2706,50 €/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueen lisä 24 % ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Työssä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa.

Työhakemus liitteineen tulee toimittaa Suomen Saamelaiskäräjille 31.1.2022 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?bf58653f

Lisätietoja työstä antavat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, puh. +358407262688 ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, puh. +358 50 574 7629.

Lisätietoja Interreg Aurora-ohjelmakaudesta antaa ohjelmapäällikkö Iiris Mäntyranta, Norrbottenin lääninhallitus iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se puh. + 46 10 225 53 76

Inarissa 16.12.2021

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät osallistui YK:n ilmastokonferenssiin – alkuperäiskansojen ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa

YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous (COP) järjestettiin Iso-Britannian Glasgow’ssa  31.10.-13.11.  Kyseessä oli YK:n alaisen ilmastopuitesopimuksen 26. osapuolikokous ja ensimmäinen osapuolikokous Pariisin ilmastosopimuksen kauden alettua 2020. Kokouksen keskeisenä tavoitteena oli sopia Pariisin sopimuksen toimeenpanosta sekä välineistä toimeenpanoa varten.

Alkuperäiskansojen viesti kokouksessa oli, että markkinamekanismeihin liittyviin sääntöihin tulee kirjata alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kunnioittaminen päästövähennyskauppoja käydessä. Sopu sääntöihin saatiin lopulta kokouksen viime metreillä, ja alkuperäiskansojen oikeudet mainitaan markkinamekanismin sääntöjen yhteydessä. Markkinamekanismisäännöissä kyse on siitä, miten maat voivat hyödyntää kumppanimaissa rahoittamiaan ilmastotoimia omien, Pariisin sopimukseen ilmoittamiensa päästötavoitteiden saavuttamisessa.

– Saamelaiskäräjille on tärkeää, että mekanismien avulla toteutetut päästövähennykset ja niihin liittyvät toimet eivät loukkaa alkuperäiskansojen oikeuksia missään päin maailmaa ja että mekanismien avulla saavutetut päästövähennykset ovat todellisia. Tätä varten on tärkeää, että sääntökirjassa on maininta alkuperäiskansojen oikeuksien kunnioittamisesta, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuso sanoo kokoukseen viimeisten päivien tunnelmista.

Alkuperäiskansoja koskevat asiat kokouksessa olivat alkuperäiskansojen ilmastofoorumin työryhmän (Local communities and Indigenous Peoples Platform) 6. tapaaminen sekä sen työohjelmaan kuuluvat aktiviteetit kokouksen aikana. Lisäksi kokouksessa hyväksyttiin työryhmän toinen toimintasuunnitelma vuosille 2022-2024. Uusi toimintasuunnitelma sisältää yhteensä yhdeksän aktiviteettiä, jotka liittyvät alkuperäiskansojen perinteiseen tietoon sekä osallistumiseen ilmastonmuutosta koskevaan politiikkaan sekä toimintaan.

Saamelaiskäräjiä kokouksessa edustivat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff osana Suomen valtuuskuntaa. Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat alkuperäiskansoja koskeviin neuvotteluihin sekä konferenssin oheistapahtumiin. Suomen Saamelaiskäräjien lisäksi Norjan, Ruotsin sekä Saamelaisneuvoston edustajat osallistuivat kokoukseen.

Glasgow’n kokous oli korona-ajan ensimmäinen suuri YK-kokous, joka järjestettiin fyysisenä kokouksena. Kokoukseen ja sen sivutapahtumiin osallistui yhteensä arviolta yli 25 000 osallistujaa. Kokoukseen osallistui noin 150 alkuperäiskansojen edustajaa ympäri maailman.

Kuva: Inka Saara Arttjeff

Arktisella alueella ilmasto lämpenee muuta maapalloa nopeammin

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan maapallon keskilämpötilan nousu on kiihtynyt ja se ylittää 1,5 asteen rajan viimeistään jo tulevan vuosikymmenen alkupuolella. Pariisin sopimuksen ratifioineet osapuolet ovat sitoutuneet tavoittelemaan lämpenemisen rajaamista 1,5 asteeseen tavoitteeseen, mutta käytännön toimissa se ei vielä riittävästi näy. Arktisella alueella ilmasto lämpenee ainakin kaksi kertaa muuta maapalloa nopeammin. Tämä vaikuttaa kaikkiin arktisiin alkuperäiskansoihin olosuhteiden muuttuessa, joka näkyy esimerkiksi perinteisiä elinkeinoja harjoittaessa.

Saamelaiskäräjien kuluvan vaalikauden yksi päätavoitteista on toimenpiteiden edistäminen ilmastonmuutoksen rajoittamiseksi ottaen huomioon saamelaisten oikeudet. Vaalikauden toimintaohjelman yksityiskohtaisia tavoitteita ovat saamelaisen ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman ja ilmastopaneelin edistäminen sekä ilmastonmuutospolitiikkaan vaikuttaminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
+358 40 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
+358 50 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Suomen arktisen politiikan strategia julkaistu – saamelaisten osallistuminen arktiseen yhteistyöhön on tärkeää

Arktisen politiikan strategia on valmisteltu pääministeri Sannan Marinin hallituksen ohjelman mukaisesti arktisen yhteistyön vahvistamiseksi. Strategian mukaan kaikessa taloudellisessa toiminnassa arktisella alueella huomioidaan luonnon monimuotoisuus ja kantokyky, ilmaston ja ympäristönsuojelu, kestävän kehityksen periaatteet, alueen väestön hyvinvointi, osallisuus sekä alkuperäiskansojen oikeudet.

Strategia linjaa Suomen arktisen politiikan keskeiset tavoitteet arktisella alueella vuoteen 2030 asti ja kokoaa yhteen tärkeimmät painopistealueet tavoitteiden saavuttamiseksi. Strategian mukaan Suomi haluaa edelleen parantaa alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksia arktisessa yhteistyössä ja saamelaisten osallistuminen Suomen arktiseen yhteistyöhön ja arktiseen politiikkaan on tärkeä osa kokonaisuutta.

Strategiassa priorisoidaan seuraavia painopistealueita:

  1. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen
  2. Asukkaat, alueen hyvinvoinnin edistäminen ja alkuperäiskansa saamelaisten oikeudet
  3. Arktinen osaaminen, elinkeinot ja huippuluokan tutkimus
  4. Infrastruktuuri ja logistiikka

– Haluan kiittää strategian valmistelussa rakentavasta dialogista ja yhteistyöstä.  Saamelaiskäräjät on neuvotteluissa painottanut mm. alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien vahvistamista sekä vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatteen (free, prior and informed consent, FPIC) tärkeyttä. Näen, että tiiviillä yhteistyöllä tavoitteet ovat saavutettavissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Strategiassa on useita saamelaisten kannalta tärkeitä kirjauksia ja niistä yhtenä voi nostaa esille saamelaisten ilmastoneuvoston. Alkuperäiskansat kokevat ensimmäisenä ilmastonmuutoksen ja sen vaikutukset, ja onkin tärkeää, että saamelaisten perinteinen tieto otetaan osaksi arktisen alueen kehittämisen ja ilmastonmuutostyön tietopohjaa, jatkaa Juuso.

Saamelaisia koskevia kirjauksia löytyy eri painopistealueilta. Konkreettisina toimina tavoitteiden saavuttamiseksi perustetaan saamelaisten ilmastoneuvosto, joka edistää saamelaisten perinteisen tiedon huomioonottamista ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Arktista ruokaturvaa edistetään turvaamalla paikallisten elinkeinojen jatkuminen, erityisesti poronhoidon ja muiden perinteisten elinkeinojen osalta.

Ehdotusta saamelaisten ilmastonmuutoksen sopeutumisohjelman laatimisesta selvitetään ja kehitetään luonnonvarojen ja suojelualueiden käytön yhteistyömekanismeja yhdessä saamelaisten kanssa.

Lisäksi työtä rajaesteiden poistamiseksi ja rajayhteistyön vahvistamiseksi jatketaan, saamelaisten totuus- ja sovintoprosessia jatketaan tarjoamalla komissiolle hyvät toimintaedellytykset, saamenkielistä ja saamen kielten opetusta sekä kielipesätoimintaa vahvistetaan ja alkuperäiskansojen kansainvälisiä kumppanuuksia vahvistetaan perinteisten kulttuuri-ilmausten ja perinnetiedon suojelemiseksi.

Puheenjohtaja Juuso on erittäin tyytyväinen, että Suomen arktisen politiikan strategia julkaistaan nyt myös kaikilla kolmella saamen kielellä.

Strategian tavoitteiden toteutuminen edellyttää jatkuvaa seurantaa. Arktisten vastuuvirkamiesten työryhmä tuottaa tiiviin analyysin vuosittain strategian tavoitteista ja jokaisen painopistealueen toimenpiteiden toteutumisesta.

Tutustu Suomen arktisen politiikan strategiaan:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245

Valtioneuvoston kanslian tiedote: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa

Kuva: Ville Fofonoff

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Saamelaisten oikeudet YK:n ihmisoikeuskomitean nopeutettuun seurantaan

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on antanut 1. huhtikuuta Suomelle päätelmänsä ja suosituksensa liittyen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan saamelaisten oikeuksia koskevat suositukset.

Komitean suositusten mukaan Suomen tulee nopeuttaa saamelaiskäräjälain uudistamisprosessia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi erityisesti ns. saamelaismääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta. Lisäksi tulee tarkastella voimassa olevaa lainsäädäntöä ja käytänteitä, joilla voi olla vaikutus saamelaisten oikeuksiin ja etuihin, mukaan lukien kehittämishankkeet ja kaivannaisteollisuuden toiminta. Suomen tulee varmistaa, että merkityksellinen konsultointi saamelaisten kanssa toteutuu tarkoituksessa saada heidän vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa.

Suositusten mukaan Suomen tulee harkita ILO:n sopimuksen nro 169 ratifiointia ja lisätä ponnistelujaan varmistaakseen, että hallituksella ja paikallisilla virkamiehillä, poliiseilla, syyttäjillä ja tuomareilla on asianmukainen koulutus kunnioittaakseen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Suomen tulee raportoida komitealle suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä.

– On selvää, että Suomen tulee toimeenpanna ihmisoikeuskomitean antamat päätelmät ja suositukset erityisesti saamelaiskäräjälakiuudistuksen osalta. Saamelaiskäräjälaki tulee nyt käynnissä olevassa uudistusprosessissa muuttaa KP-sopimuksen mukaiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Komitea tunnistaa Suomen toteuttamat toimet edistääkseen saamelaisten oikeuksia, mukaan lukien meneillään olevan totuus- ja sovintokomitean perustamisen. Komitea ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että saamelaiskäräjälaki erityisesti äänioikeusmääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta, ei ole edelleenkään muutettu tavalla, joka takaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Päinvastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 5. heinäkuuta 2019 ja hallituksen päätös olla perumatta tai lykkäämättä saamelaiskäräjävaaleja näyttävät olevan vastakkain komitean antamien ratkaisujen kanssa, toteaa ihmisoikeuskomitea.

Asiallisesti ottaen komitea siis raportointimenettelyssä toteaa Suomen jatkavan KP-sopimuksen loukkaamista, vaikka se on kaksi vuotta sitten saanut komitean langettavat päätökset yksilövalitusasioissa. – On kestämätöntä, että Suomi ei korjaisi ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuksien osalta ei voida sortua niiden maiden tasolle, joissa valitaan mitä ihmisoikeuksia toteutetaan, vaan ihmisoikeudet tulee toteuttaa täysimääräisesti, jatkaa Juuso.

Lisäksi komitea on huolestunut raporteista, joiden mukaan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa käytetään epämääräistä kriteeristöä. Tämä johtaa siihen, että viranomaiset epäonnistuvat neuvotteluissa saadakseen saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen. Komitea panee myös merkille Suomen viivästymisen ILO:n sopimuksen nro 169 ratifioinnissa.

KP-sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva ihmisoikeuskomitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin komitean julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 2.-4. maaliskuuta 2021.

Komitean englanninkieliset päätelmät ja suositukset (pdf)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Ministerit ja Saamelaiskäräjien puheenjohtajat: vihapuhetta vastaan on kamppailtava

Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaisasioista vastaavat ministerit ja saamelaiskäräjien puheenjohtajat korostavat yhteisessä julkilausumassaan, että on tärkeää kamppailla saamelaisiin kohdistuvaa uhkailua ja vihaa vastaan.

Ruotsin korkeimman oikeuden 23.1.2020 julistaman Girjasin saamelaisyhteisöä koskeneen tuomion jälkeen koko Saamenmaan alueella on esiintynyt uhkailua, vihaa ja jopa väkivaltaa. Pohjois-Norjassa on ollut useita tapauksia, joissa on vakavasti kiihotettu saamelaisia vastaan. Suomessa vihapuhetta saamelaisia vastaan esiintyy erityisesti sosiaalisessa mediassa.

– Demokraattisissa yhteiskunnissamme on oltava tilaa keskustelulle ja erilaisille mielipiteille. Sananvapaus on demokraattisen oikeusvaltion kivijalka. Mutta sananvapaus ei tarkoita vapautta harjoittaa vihapuhetta eikä vapautta kiihottaa eri kansanryhmiä vastaan, julkilausumassa todetaan.

Julkilausuman ovat laatineet alue- ja digitalisaatioministeri Linda Hofstad Helleland Norjasta, kulttuuri- ja demokratiaministeri Amanda Lind Ruotsista, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson Suomesta, Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo, Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti ja Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Julkilausuma PDF 692kB (pdf)

Lisätietoja:
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso p. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

ministeri Henrikssonin erityisavustaja Niklas Mannfolk, p. 050 306 3990, etunimi.sukunimi@om.fi

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto antoi julkilausuman tuulivoiman tuotannosta saamelaisalueilla – Hankkeilla tulee olla saamelaisten vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) kokoontui 25.1.2021 täysistuntoon, jossa SPN:n puheenjohtajuus siirtyi Suomen Saamelaiskäräjiltä Norjan Saamelaiskäräjille seuraavaksi 16 kuukaudeksi. Täysistunto pidettiin etäyhteyksin.

Täyskokous käsitteli mm. Suomen puheenjohtajuuskauden toimintakertomuksen sekä keskusteli tuulivoiman käytöstä saamelaisalueilla ja hyväksyi julkilausuman asiaan liittyen. Julkilausuman mukaan SPN edellyttää, että saamelaisalueen tuulivoimahankkeilla täytyy olla saamelaisten vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus (free, prior and in-formed consent; FPIC). Julkilausuman voit lukea täältä. Kokous hyväksyi myös uuden toimintasuunnitelman Norjan puheenjohtajuuskautta varten. Toimintasuunnitelma löytyy täältä.

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus on ollut Suomen Saamelaiskäräjillä 19.9.2019 lähtien, ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on ollut Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja. Tämän lisäksi myös SPN:n nuorisolautakunnan puheenjohtajuus on ollut Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla.

Koronaviruspandemia vaikutti puheenjohtajuuskauteen

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajuuskauden päätavoitteita olivat mm. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun toiminnan vakinaistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen sekä alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien parantamisen YK:n piirissä.

Puheenjohtajuuskauteen sekä SPN:n toimintaan vaikutti huomattavasti vuoden 2020 alussa alkanut koronaviruspandemia ja sen tuoma poikkeustila. Pandemian sekä poikkeustilan vuoksi SPN:n hallituksen kokoukset pidettiin etäkokouksina lukuun ottamatta ensimmäistä hallituksen kokousta tammikuussa 2020, joka pidettiin Inarissa. Pandemian vuoksi myös kansainvälisiä kokouksia, konferensseja, seminaareja sekä muuta toimintaa ei maaliskuun 2020 jälkeen järjestetty fyysisinä tapahtumina, joten SPN:n kansainvälinen toiminta oli tästä syystä normaalia vähäisempää.

Pandemia vaikutti myös saamelaisparlamentaarikkojen konferenssiin, joka oli tarkoitus pitää elokuussa 2020. SPN:n hallitus päätti siirtää konferenssin pidettäväksi elokuussa 2021. Konferenssi on tarkoitus järjestää Inarissa.

SPN on Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin, jossa myös Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina. SPN:n täysistunnossa neuvoston edustajat kolmesta Pohjoismaasta ja Venäjältä kokoontuvat yhteen vähintään kerran vuodessa. Toiminnassaan SPN pyrkii edistämään eri Pohjoismaissa sijaitsevien Saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä ja se käsittelee asioita, jotka koskettavat saamelaisia kansana yli rajojen. Se edustaakin Pohjoismaiden alueella asuvia saamelaisia usein esim. kansainvälisissä yhteyksissä. 

Saamelaiskäräjien kokous valitsee keskuudestaan edustajat SPN:on yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan, ja kuluvalla vaalikaudella edustajina ovat:

Tuomas Aslak Juuso (varalla Leo Aikio)

Anni Koivisto (varalla Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (varalla Magreta Sara)

Anne Nuorgam (varalla Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (varalla Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (varalla Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (varalla Ulla-Maarit Magga)

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksessa Suomen Saamelaiskäräjiä edustavat Tuomas Aslak Juuso (varalla Leo Aikio) ja Anni Koivisto (varalla Leo Aikio). SPN:n yhteistyösopimuksen mukaan saamelaiskäräjien poliittisen johdon tulee osallistua jäseninä SPN:n hallituksen toimintaan.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on huolissaan koronaviruspandemian vaikutuksista saamalaisyhteisöön

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus on käsitellyt kevään aikana koronaviruspandemian ja ulkorajojen sulkemisen vaikutuksia saamelaisyhteisöön ja päättänyt tehdä yhteisen julkilausuman asiasta.

Koronaviruspandemia vaikuttaa saamelaisyhteisöön ennen kokemattomalla tavalla. Pandemian johdosta valtioiden ulkorajoilla rajaliikennettä on rajoitettu vuoden 2020 kevään ja kesän aikana. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa, joka asuu neljän valtion alueella Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä, joten rajanylityksiä koskevat rajoitteet ovat vaikuttaneet merkittävällä tavalla saamelaisyhteisöön. Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallitus tuo lausunnossaan esille valtioiden rajanylitykseen koskevien rajoitteiden vaikutuksia saamelaisyhteisöön sekä käsittelee valtioiden velvollisuuksia saamelaisia kohtaan poikkeustilanteessa ja varautumista tulevaisuuteen saamelaisesta näkökulmasta.

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston julkilausuma koronvirus tilanteesta johtuvasta rajanylityksen rajoituksista ja sen vaikutuksista saamelaisyhteisöön

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kuva: Tarja Länsman

Kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko 2020

Saamen kielten viikko 2019 oli menestys ja nyt kutsumme Saamen kielten viikkoon 2020. Viikolla 43, tarkemmin 19.-25. lokakuuta järjestetään tämän vuoden saamen kielten viikko. Viikon tarkoituksena on tuoda esille saamen kieliä ja lisätä tietoisuutta saamen kielistä.

Saamen kielten viikon tavoitteena on tuoda saamen kieliä näkyväksi virallisissa yhteyksissä, lisätä tietämystä saamen kielistä ja nostaa kielten arvoa. Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät haluavat, että saamen kielet näkyvät, kuuluvat ja niitä käytetään kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla kieliviikon yhteydessä.

– Me haluamme jakaa meidän rikkaan kielemme koko yhteiskunnan ja Saamenmaan kanssa, sekä herättää enemmän kiinnostusta kieliin valtion rajojen yli. On ilahduttavaa, että meillä on koko viikko omistaaksemme saamen kielille, sanoo Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Aili Keskitalo.

Kieliviikko 2019 oli menestys ja viikon yhteydessä järjestettiin useita tapahtumia ja aktiviteetteja. Norjan kuningas Harald IV vieraili Kaarasjoella ja kunnat, yritykset, järjestöt ja viranomaiset sekä muut toimijat olivat mukana lisäämässä saamen kielten näkyvyyttä, niin paikallisesti kuin sosiaalisessa mediassa.

Suomen ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtajat tukevat Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtajaa kieliviikon järjestämisessä. Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Per-Olof Nutti uskoo, että saamelaisille kielen säilyminen on tärkeää saamelaisen kulttuurin jatkuvuuden ja kulttuurin sisältävän tiedon välittämisen kannalta.

– Kieli on pääsylippu elämään. Lasten ja nuorten kielitaidolla voimme varmistaa, että uhanalaiset kielet säilyvät, sillä lapset ovat kielten kautta tulevia kulttuurin kantajia, jatkaa Per-Olof Nutti.

Tuomas Aslak Juuso Suomesta kehottaa kaikkia osallistumaan kieliviikkoon saamen kielten näkyvyyden lisäämiseksi.

– Kieliviikko tarjoaa mahdollisuuden saamelaisille nostaa saamen kieliä esille, mutta toivoisin, että myös viranomaiset ja yritykset ottaisivat saamen kielet asiakseen saamen kielten viikolla, jokainen omalla tavallaan, rohkaisee Tuomas Aslak Juuso osallistumaan kieliviikkoon.

Muitte beivviid – Mušte peeivijd – Muuʹšt peeivid

Saamen kielet

Saamen kieliä on tällä hetkellä 9–10, riippuen, siitä lasketaanko Venäjän alueelle sijoittuvan akkalansaamen sammuneen vai ei. Kansainvälisen mittapuun mukaan kaikkia saamen kieliä pidetään uhanalaisina, vakavasti uhanalaisina tai lähes sammuneina kielinä. Saamen kielialue ulottuu perinteisesti Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueille, Kuolan niemimaalta idässä, Engerdaliin saakka Etelä-Norjassa ja Idreen (Eaijra) saakka Etelä-Ruotsissa. Tämän alueen saamenkielinen nimi on Sápmi.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

 Saamen kielten viikon juliste                          Pieni sanakirja

Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston lausunto Girjás-paliskunnan oikeustapauksesta

Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.6.2020 yhteisen lausunnon Girjás-paliskunnan (lapinkylä, ruotsiksi sameby) oikeustapauksesta.

Ruotsin Korkein tuomioistuin antoi tammikuun 22. päivänä 2020 tuomionsa Girjásasiassa. Tuomio oli kauan odotettu sekä tärkeä periaatteellinen tuomio. Korkein tuomioistuin tukee tuomiossaan Girjás paliskunnan vaatimusta Ruotsin valtiota kohtaan metsästys- ja kalastusoikeuksien puolesta paliskunnan mailla viljelyalueen yläpuolella.

Korkeimman tuomioistuimen tuomiosta Girjás-asiassa ei ole vaikutuksia ainoastaan Ruotsin puolen oikeustapauksiin, vaan sillä tulee olemaan iso merkitys Finnmarkin komission tulevaan työhön sekä Suomen puolella vireillä olevaan asiaan saamelaisten kalastusoikeuksista, mikä tulee pian esille maan korkeimmassa oikeudessa.

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Alimus Duopmostuolu duomu birra Girjásáššis

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi