Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.

WHO hyväksyi julkilausuman alkuperäiskansojen terveydestä – Saamelaiskäräjät osallistui julkilausuman valmisteluun

/in , , /by

Maailman terveysjärjestö WHO hyväksyi julkilausuman alkuperäiskansojen terveydestä 76. yleiskokouksessaan Genevessä 30.5.2023. Julkilausuma on WHO:ssa ensimmäinen julkilausuma, joka on hyväksytty alkuperäiskansojen osalta. Saamelaiskäräjät osallistui julkilausuman valmisteluun.

Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.
Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga ja WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus. Kuva: Anu Rantalaiho.

Hyväksytyn julkilausuman pohjalta valmistellaan Globaali toimintasuunnitelma (a Global Plan of Action) 79. WHO:n yleiskokoukseen.

– Terveyden edistämisen keskiössä tulee olla alkuperäiskansojen osallisuus päätöksenteossa. Nyt aloitettu työ maailman terveysjärjestössä antaa uudenlaisen mahdollisuuden kiinnittää huomiota YK:n alkuperäiskansajulistuksen toimeenpanemiseen sosiaali- ja terveyspalveluissa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri osallistuu WHO:n yleiskokoukseen Genevessä 21.-30.5.2023. – On merkittävää, että Saamelaiskäräjillä on ensimmäistä kertaa mahdollisuus osallistua WHO:n yleiskokoukseen osana Suomen delegaatiota, sanoo Saamelaiskäräjien sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga.

Suomen kansallinen puheenvuoro tuki julkilausuman hyväksymistä

Suomi nosti puheenvuorossaan esille omakielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden sekä erityisesti mielenterveyspalveluiden merkityksen. Ilmastonmuutos tulee myös vaikuttamaan saamelaisiin monin eri tavoin.

Suomi myös painotti puheenvuorossaan, että alkuperäiskansat tulee osallistaa päätöksentekoon ja keskusteluun. Suomen puheenvuoron mukaan myös tiedontuotanto tulisi tehdä yhdessä alkuperäiskansojen kanssa.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anne Länsman-Magga
Sosiaali- ja terveyssihteeri
040 182 9998
anne.lansman-magga@samediggi.fi

Inka-Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka.saara.arttijeff@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Johanna Alatorvinen / Sámediggi

Saamelaiskäräjät osallistuu YK:n alkuperäiskansojen pysyvän foorumin 22. istuntoon

/in , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistuu YK:n alkuperäiskansojen pysyvään foorumiin (UNPFII) New Yorkissa 19.-27.4.2023. Foorumin 22. istunnon teemana on alkuperäiskansat, ihmisten terveys, planetaarinen ja alueiden terveys sekä ilmastonmuutos: oikeuksiin perustuva lähestymistapa (Indigenous Peoples, human health, planetary and territorial health and climate change: a rights-based approach).

Saamelaiskäräjien delegaatioon kuuluvat puheenjohtajan lisäksi Saamelaiskäräjien jäsen ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi sekä kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff. Lisäksi nuorisoneuvoston edustajana matkalla on Rosa-Máren Juuso.

– Meillä on tarkoituksena nostaa esille saamelaisille ajankohtaisia asioita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutukset mielenterveyteen ja psykososiaalisen tuen yksikön työn tärkeys.  Lisäksi haluan tuoda esille saamelaiskäräjälakiprosessin ja kuinka Suomi jatkaa saamelaisten ihmisoikeuksien rikkomista, sanoo puheenjohtaja Juuso.

Puheenjohtaja Juuso osallistuu lisäksi 20.4. epäviralliseen kuulemiseen koskien alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden parantamista YK:ssa (Enhanced Participation of Indigenous Peoples) ja 27.4. Arktisen alueen vuoropuheluun (Arctic Regional Dialogue).

YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi

YK:n alkuperäiskansojen pysyvä foorumi (The United Nations Permanent Forum on Indigenous Issues, UNPFII) on vuonna 2000 perustettu YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (Economic and Social Council, ECOSOC) alainen neuvoa-antava toimielin, johon kuuluu 16 itsenäistä asiantuntijajäsentä. Hallitukset nimittävät kahdeksan jäsentä ja alkuperäiskansat kahdeksan jäsentä.

Foorumin tehtävänä on nostaa keskusteluun alkuperäiskansoja koskevia kysymyksiä erityisesti taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen, kulttuurin, ympäristökysymysten, koulutuksen, terveyden ja ihmisoikeuksien alueelta. Pysyvä foorumi antaa suosituksia sekä toimii keskeisenä foorumina valtioiden, alkuperäiskansojen sekä YK:n erityisjärjestöjen väliselle vuoropuhelulle. Se kokoontuu istuntoonsa kerran vuodessa YK:n päämajassa New Yorkissa.

UNPFII Twenty-Second Session: 17-28.4.2023

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff  
kansainvälisten asioiden sihteeri  
010 839 3198 / 050 574 7629  
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät osallistui Barentsin alueen Sámi Summit -huippukokoukseen Brysselissä

/in , /by

Saamelaiskäräjien delegaatio osallistui 22.-24.3.2023 järjestettyyn Barentsin alueen alkuperäiskansojen huippukokoukseen (Summit of Barents Euro-Arctic Indigenous Sámi People). Saamelaishuippukokouksen järjestivät Suomen saamelaiskäräjät ja Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuus yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa.

Kuva: European Union 2023 – Source : EP

Huippukokouksen puheenjohtajana toimi Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Anni Koivisto, joka edustaa Suomen Saamelaiskäräjiä Barentsin euroarktisen neuvoston (BEAC) alkuperäiskansojen työryhmässä. Saamelaiskäräjien delegaatioon kuuluivat lisäksi hallituksen jäsen Anne Nuorgam, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi, elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtaja Asko Länsman, koulutus- ja oppimateriaalilautakunnan sekä kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff, lakimiessihteeri Kalle Varis, kansainvälisten asioiden sihteeri Inka-Saara Arttijeff sekä puheenjohtajan avustaja Niina Siivikko.

– On erittäin tärkeää, että viemme saamelaisten viestiä Euroopan unionin tasolle laajalla rintamalla ja lisäämme ymmärrystä siitä, miten monipuolisesti EU-päätökset vaikuttavat arkipäiväämme. Toivon, että tämä huippukokous auttaa meitä tulevaisuudessa rakentamaan pysyvää yhteyttä parlamenttiemme välille, toteaa varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Ohjelmassa oli puhujina Euroopan komission ja parlamentin jäseniä sekä saamelaisten ja eri maiden edustajia. Huippukokouksen avauspuheenvuoron piti Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola, joka muistutti, että parlamenttitalo kuuluu myös saamelaisille. Huippukokouksen avausosuudessa tervehdyspuheenvuoron käytti myös Suomen pääministeri Sanna Marin, joka nosti esille tärkeinä asioina mm. saamelaisten totuus- ja sovintokomission työn sekä saamelaiskäräjälain uudistuksen. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto luovutti hänelle samalla vetoomuksen koskien saamelaisten itsemääräämisoikeuden vahvistamista. Päätöspuheenvuoron piti Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala, joka muistutti mm., ettei vihreässä siirtymässä saisi aiheuttaa peruuttamatonta vahinkoa ihmisoikeuksille.

Kuvassa vasemmalta Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola sekä tasa-arvokomissaari Helena Dalli. Kuva: European Union 2023 – Source: EP.

Saamelaiskäräjien delegaatio tapasi huippukokouksen yhteydessä myös monia suomalaisia Euroopan parlamentin jäseniä sekä lisäksi komissaari Jutta Urpilaista, Etyjin vähemmistövaltuutetun toimiston edustajia ja Suomen pysyvää EU-edustustoa. Tapaamisissa keskusteltiin yhdessä mm. keinoista vahvistaa saamelaisten osallistumisoikeutta Euroopan parlamentissa sekä tarpeesta EU:n sisäiselle alkuperäiskansapolitiikalle. Myös Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston edustajat tapasivat huippukokouksen aikana EU-päättäjiä.

– EU-tason päätökset koskettavat saamelaisia sekä suoraan että epäsuorasti. On välttämätöntä, että saamelaisten osallistuminen päätöksentekoon turvataan, jotta saamelaisten tarpeet ja näkemykset tulevat huomioiduiksi, jatkaa Koivisto.

Huippukokous on katsottavissa Euroopan parlamentin sivuilla: 23.3. ja 24.3.

Huippukokouksen kotisivut: https://www.samisummit.org/

Kuvia huippukokouksesta:

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Inka-Saara Arttijeff  
kansainvälisten asioiden sihteeri  
010 839 3198 / 050 574 7629  
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto vetoaa pääministeri Mariniin saamelaisten itsemääräämisoikeuden puolesta

/in , /by

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto (SPN) vetoaa, että pääministeri Sanna Marin edistäisi saamelaisten itsemääräämisoikeuksien toteutumista ja alkuperäisoikeuksien ymmärrystä yhdessä Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiojohtojen kanssa. Vetoomus luovutettiin Marinille torstaiaamuna Brysselissä hänen vieraillessaan Barentsin alueen alkuperäiskansojen huippukokouksessa. SPN pyytää myös muistamaan Venäjän saamelaisia sodan jatkuessa.

Neuvosto nostaa esille viimeaikaisia esimerkkejä haasteista saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisesta eri maissa, esimerkiksi Suomessa saamelaiskäräjälain uudistuksen yhteydessä. Neuvosto pyytää, että valtiot varmistaisivat ymmärryksen saamelaisille taatuista alkuperäiskansaoikeuksista kaikilla päätöksenteon tasoilla: paikallisesti, kansallisesti ja Euroopan unionissa. Lisäksi neuvosto esittää huolensa Venäjän saamelaisten vaikeasta tilanteesta Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja pyytää, ettei heidän ahdinkoaan unohdettaisi.

Vetoomuksen ovat allekirjoittaneet saamelaiskäräjien puheenjohtajat Tuomas Aslak Juuso, Silje Karine Muotka ja Håkan Jonsson, joka toimii myös SPN:n puheenjohtajana. Puheenjohtajat Jonsson ja Muotka luovuttivat vetoomuksen Marinille yhdessä Suomen Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koiviston kanssa.

Lue Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston vetoomus englanniksi täältä.

Lisätietoja:
Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Kansainvälisten asioiden sihteeri
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Barentsin alueen alkuperäiskansojen huippukokous Brysselissä

/in , /by

Suomen Saamelaiskäräjät ja Suomen Barentsin euroarktisen neuvoston puheenjohtajuus järjestävät yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa alkuperäiskansojen huippukokouksen Brysselissä 22.-24.3.2023. Kokouksen keskeisiä teemoja ovat arktisen alueen ilmastonmuutos, Euroopan unionin pohjoiseen politiikkaan ja saamelaisiin liittyvät kysymykset sekä perinteinen tieto ja kulttuuriperintö saamelaisyhteisöissä.

Saamelaishuippukokous on ainutlaatuinen tilaisuus, joka tuo Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaiset ensi kertaa yhdessä ja suurella kokoonpanolla Brysseliin EU-päättäjien keskuuteen. Tavoitteena on edistää saamelaiskäräjien ja EU:n toimielinten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä sekä jakaa tietoa ja kokemuksia kestävän kehityksen tueksi. Huippukokouksen puhujiin kuuluvat mm. eduskunnan puhemies Matti Vanhanen, Suomen saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, sekä Euroopan parlamentin puhemies Roberta Metsola. Huippukokous nostaa esille myös saamelaista kulttuuria: Euroopan parlamentissa on esillä taiteilija Anders Sunnan taidenäyttely ja kokouksen ohjelmassa kuullaan musiikkia Niko Valkeapäältä, Anna Morottajalta ja Ailu Vallelta. Huippukokouksen ohessa Barentsin alueellinen nuorisoneuvosto (Barents Regional Youth Council, BRYC) järjestää nuorisotapahtuman yhteistyössä EU-Sámi Youth Idea Lab hankkeen kanssa.

Barentsin euroarktinen neuvosto

Barentsin euroarktinen neuvosto (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) perustettiin Norjan aloitteesta vuonna 1993 annetulla Kirkkoniemen julistuksella Suomen, Norjan, Ruotsin ja Venäjän väliseksi yhteistyöfoorumiksi. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena yhteistyö Venäjän kanssa on jäädytetty kaikissa BEAC-konteksteissa ja jatkuu Suomen luomassa ”Friends of the Presidency” -formaatissa, johon kuuluvat Venäjää lukuun ottamatta muut BEAC-jäsenmaat ja EU.

Käytännön yhteistyötä tehdään työryhmissä, joihin myös neuvoa-antavan elimen erityisasemaa nauttiva alkuperäiskansojen työryhmä lukeutuu. Työryhmän tavoitteena on alkuperäiskansojen intressien turvaaminen ja esille tuominen. Venäjän kanssa tehtävän yhteistyön jäädyttämisen seurauksena työtä on jatkettu Suomen, Ruotsin ja Norjan saamelaisten kesken. Heillä on keskeinen rooli myös huippukokouksen valmistelussa.

Lisätietoja

Jari Vilén
Barentsin euroarktisen neuvoston virkamieskomitean (CSO) puheenjohtaja, Suurlähettiläs
+358 295 350 381
jari.vilen@formin.fi

Anni Koivisto
Alkuperäiskansojen työryhmän puheenjohtaja, Saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja
+358 40 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

https://www.samisummit.org/

Puheenjohtaja Juuso: “Norjan valtion kunnioitettava alkuperäiskansaoikeuksia”

/in , , /by

Saamelaisnuoret ovat osoittaneet mieltään Oslossa Norjan öljy- ja energiaministeriössä Fosenin tuulivoimapuistoja vastaan. Mielenosoitus alkoi torstaina 23. helmikuuta 500 päivää sen jälkeen, kun Norjan korkein oikeus totesi tuomiossaan, että Fosenin tuulivoimalat on rakennettu ilman voimassa olevaa toimilupaa rikkoen saamelaisten oikeutta harjoittaa omaa kulttuuriaan. Mielenosoittajat vaativat korkeimman oikeuden tuomion toimeenpanoa ja 150 laittoman tuulivoimalan purkamista alueeltaan. Juuso yhtyy Norjan alueen saamelaisten vaatimuksiin tuomion toimeenpanosta.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Saamelaiskäräjät / Johanna Labba.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ymmärtää hyvin saamelaisten turhautumisen tuulivoimapuistoon liittyvässä asiassa. – Tuen Norjan puolen saamelaisia heidän vaatimuksissaan. Saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia tulee kunnioittaa ja aidosti toteuttaa. Fosenin tapauksessa Norjan hallituksen on viipymättä toimeenpantava korkeimman oikeuden ratkaisu, sanoo Juuso.

Mielenosoitus aloitettiin, kun tuomion antamisesta oli kulunut 500 päivää ilman minkäänlaisia toimenpiteitä. Puheenjohtaja Juuso ihmetteleekin, miksei Norjan valtio ole toteuttanut oman oikeuslaitoksensa ratkaisuja. – Minusta se on käsittämätöntä, eikä osoita Norjan valtiolta alkuperäiskansaoikeuksien kunnioittamista, Juuso toteaa.

Norjan korkein oikeus totesi tuomiossaan Norjan valtion rikkovan alkuperäiskansan kulttuuria suojaavaa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklaa. Sopimuksella on myös Suomessa lain voima.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Etyjin vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät tapasi Etyjin vähemmistövaltuutetun Inarissa

/in , /by

Etyjin vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov vieraili Inarissa 15.-16.2.2023. Vierailun aikana vähemmistövaltuutettu tapasi Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tuomas Aslak Juuson ja toisen varapuheenjohtajan Leo Aikion. Lisäksi Saamelaiskäräjien toimielimistä inarinsaamelaisasiain neuvottelukunta ja nuorisoneuvosto tapasivat vähemmistövaltuutetun.

Etyjin vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät. 

– Kiitän vähemmistövaltuutettua tärkeästä vierailusta. Keskustelimme saamelaisille ajankohtaisista asioista, kuten saamelaiskäräjälain uudistamisen aiheuttamasta yleisestä tilanteesta ja sen tuomista jännitteistä. Lisäksi vähemmistövaltuutettu oli kiinnostunut mm. ilmastonmuutoksen vaikutuksesta saamelaisiin perinteisiin elinkeinoihin ja kulttuuriin, sekä Saamelaiskäräjien mahdollisuuksista vaikuttaa päätöksentekoon, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Inarin vierailun aikana vähemmistövaltuutettu tapasi myös saamelaisten kotiseutualueen kuntien edustajia, totuus- ja sovintokomission edustajia ja saamelaisjärjestöjä, sekä kuuli saamelaisten perinteisten elinkeinojen ajankohtaisesta tilanteesta. 

Tapaamisten lisäksi vähemmistövaltuutettu vieraili Yle Sápmin toimituksessa ja inarinsaamenkielisessä kielipesässä. Lisäksi vähemmistövaltuutettu vieraili varapuheenjohtaja Leo Aikion luona ja tutustui lähemmin poronhoitoon. 

Varapuheenjohtaja Leo Aikio kertoo poronhoidosta vieraille. Kuvassa Aikion lisäksi vasemmalta vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov, sekä vähemmistövaltuutetun toimistosta Zhazira Kul-Mukhammed, Mitra Jalali ja Anton Thomsen.
Varapuheenjohtaja Leo Aikio kertoo poronhoidosta vieraille. Kuvassa Aikion lisäksi vasemmalta vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov, sekä vähemmistövaltuutetun toimistosta Zhazira Kul-Mukhammed, Mitra Jalali ja Anton Thomsen. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät. 

Etyjin vähemmistövaltuutettu pyrkii ehkäisemään ja lievittämään jännitteitä, jotka liittyvät kansallisiin vähemmistöihin Etyjin alueella. Työssä korostuu hiljainen diplomatia ja eri osapuolten välisen yhteistyön tukeminen.   

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Inka-Saara Arttijeff  
kansainvälisten asioiden sihteeri  
010 839 3198 / 050 574 7629  
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Johanna Alatorvinen / Sámediggi

Etyjin vähemmistövaltuutettu vierailee Inarissa 

/in , /by

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin vähemmistövaltuutettu Kairat Abdrakhmanov vierailee Inarissa 15.-16.2.2023. Vähemmistövaltuutettu tapaa vierailun aikana Saamelaiskäräjien edustajia, totuus- ja sovintokomission edustajia, kolttien kyläkokouksen edustajia, saamelaisjärjestöjä sekä saamelaisten kotiseutualueen kuntien edustajia. 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät.

– On hienoa, että Etyj osoittaa mielenkiintoa saamelaisasioita kohtaan etenkin, kun saamelaiskäräjälaki ja sen aiheuttama yleinen tilanne on vierailun perustana. Etyjillä on tärkeä rooli kansallisten vähemmistöjen oikeuksien suojaamisessa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Lisäksi vähemmistövaltuutettu tutustuu vierailun aikana elinkeinoasioihin ja vierailee Yle Sápmin toimituksessa sekä inarinsaamenkielisessä kielipesässä. 

Etyjin vähemmistövaltuutettu pyrkii ehkäisemään ja lievittämään jännitteitä, jotka liittyvät kansallisiin vähemmistöihin Etyjin alueella. Työssä korostuu hiljainen diplomatia ja eri osapuolten välisen yhteistyön tukeminen.  

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Inka-Saara Arttijeff 
kansainvälisten asioiden sihteeri 
010 839 3198 / 050 574 7629 
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi  

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto on huolissaan saamelaiskäräjälain etenemisestä

/in , , /by

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on huolissaan siitä, ettei Suomen hallitus ole vielä toimittanut saamelaiskäräjälakia eduskunnalle. Neuvosto vaatii Suomen nykyisten ihmisoikeussopimusrikkomusten lopettamista ja tarvittavia toimia saamelaisten itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi.

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin, Saamelainen parlamentaarinen neuvosto lausui Suomen hallitukselle saamelaiskäräjälain tilanteesta Suomessa. Lausunnon ovat allekirjoittaneet Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston ja Ruotsin Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Håkan Jonsson, Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston varapuheenjohtaja ja Norjan Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Silje Karine Muotka sekä Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston varapuheenjohtaja ja Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto muistuttaa, että YK:n alkuperäiskansoja koskevan julistuksen 33 artiklan mukaan alkuperäiskansoilla on oikeus päättää omasta identiteetistään tai jäsenyydestään tapojensa ja perinteidensä mukaisesti sekä oikeus määrätä toimielintensä rakenteet ja valita niiden jäsenet omia menettelyjään noudattaen.

Lisäksi neuvosto muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjinnän poistamista käsittelevä komitea ovat todenneet, että nykyinen saamelaiskäräjälaki rikkoo ihmisoikeussopimuksia (CCPR/C/124/D/2668/2015 ja CERD/C/106/D/59/2016).

Neuvosto oikoo vääriä tietoja

Neuvosto on myös kiinnittänyt huomiota Suomessa esiintyneeseen misinformaatioon vaaliluettelokriteerien eroista Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä. Julkisuudessa on esiintynyt väitteitä, joiden mukaan uuden lakiesityksen mukaiset kriteerit olisivat tiukemmat kuin muissa maissa.

– Tosiasia on, että lakiehdotuksen mukaisesti korjatut kriteerit olisivat samankaltaiset Norjan kriteerien kanssa, sekä täysin pohjoismaisen saamelaissopimuksen kriteerien mukaiset, neuvoston puheenjohtajisto toteaa lausunnossa. Kaikki sopijaosapuolet (Suomen, Ruotsin ja Norjan valtiot sekä maiden Saamelaiskäräjät) ovat alustavasti vahvistaneet sopimuksen.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Lisätietoja Saamelaisesta parlamentaarisesta neuvostosta

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) on Suomen, Norjan ja Ruotsin saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin. Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjät johtavat neuvostoa 16 kuukauden kausissa. Sihteeristönä toimii se saamelaiskäräjät, jolla johtamisvastuu aina kulloinkin on. Saamelaiskäräjien kokous valitsee edustajat saamelaiseen parlamentaariseen neuvostoon vaalikaudeksi.

Puheenjohtaja Juuso osallistui Arctic Arts Summitiin Yukonissa 

/in , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistui Whitehorsen kaupungissa Yukonissa, Kanadassa järjestettyyn Arctic Arts Summitiin eli Arktisen taiteen huippukokoukseen 27.–29. kesäkuuta 2022.  

Kolmatta kertaa järjestettävä tapahtuma kokosi yhteen arktisten maiden ja sirkumpolaarisen alueen alkuperäiskansojen edustajat. Arktisen taiteen huippukokouksen tarkoituksena on vahvistaa taidetta ja kulttuuria pohjoisessa sekä edistää taiteen ja luovien alojen sirkumpolaarista yhteistyötä. Vuoden 2022 tapahtuman teema on Connection to Land (yhteys maahan).  

– Taide on meille alkuperäiskansoille yksi tärkeä keino ilmaista ja keskustella ajankohtaisista asioista. Usein taiteessamme näkyy vahvasti alkuperäiskansojen arvomaailmaa sekä yhteys perinteisiin maihimme ja vesiimme. Näen tärkeäksi, että sirkumpolaarisen alueen alkuperäiskansojen edustajilla on tällaisia tilaisuuksia, joissa kokoonnumme yhteen taiteen merkeissä, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Juuso.  

Tapahtuman aikana puheenjohtaja Juuso osallistui myös kaikkien kolmen Saamelaiskäräjien sekä Norjan ja Ruotsin kulttuurineuvostojen (kulturrådet) sekä taiteen edistämiskeskuksen tapaamiseen, jossa keskusteltiin mm. tulevaisuuden yhteistyöstä.   

Lue lisää tapahtumasta: https://arcticartssummit.ca/  

Kuva: Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Norjan Saamelaiskäräjien neuvoston jäsen (sámediggeráđđi) Maja Kristine Jåma. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi