Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.

Sámeparlamentarihkkariid konfereansa lágiduvvo miessemánus Anáris

Guđát sámeparlamentarihkkariid konfereansa lágiduvvo Anáris 19.05.2022. Konfereanssa lei dárkkuhus doallat jagi 2020, muhto dat šluhttejuvvui koronapandemiija dihtii. Ovttabeaivásaš  konferensii oassálastet sámeparlamentarihkkarat Suomas, Ruoŧas ja Norggas. Baikki alde leat maiddái Ruoššabeale sámeorganisašuvnnaid ovddasteaddjit, geat oassálastet konferensii dárkojeaddjin.

– Buorre, ahte sámeparlamentarihkkarat besset dál čoahkkanit Anárii ja ságastallat oktasaš áššiin sihke hástalusain mat laktásit dálkkádatnuppástussii, árbevirolaš dihtui sihke sámiid vuoigatvuođaid maŋimuš áiggiid ovdáneapmái, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Konfereanssa fáddán dán jagi leat earret eará dálkkádatnuppástus, árbevirolaš diehtu ja sámiid vuoigatvuođaid maŋimuš áiggiid ovdáneapmi. Konfereanssas gullat áššedovdiid sierra surggiin, geat juogadit ođđaseamos dieđuid parlamentarihkkariidda.

Sámeparlamentarihkkariid konfereansa lágiduvvo juohke goalmmát jagi. Sámi Parlamentáralaš Ráđđi vástida sámeparlamentarihkkariid konfereanssa geavada ordnemis, ja jagi 2022 konfereanssa praktihkalaš lágidanvástu gullá Suoma beale Sámediggái.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saara-Maria Salonen
Plánejeaddji
+44(0) 7305 965 167
saara-maria.salonen@samediggi.fi

Sámediggi ohcá oasseáigásaš spesiálaplánejeaddji mearreáigásaš doibmii 50 % bargoáigin

Plánejeaddji fuolaha Interreg Aurora -prográmma (2021–2027) sámeoassesuorggi ohcamušaide ja maiddái prošeavttaide laktáseaddji rávvemis, diehtojuohkimis, prošeaktačuovvumis, ohcamušaid gieđahallamis sihke ovdanbuktimis hálddahuskomiteai. Bargu lea oasseáigásaš (50 %), ja bargi sajustuvvá soahpamuša bokte Suoma Sámediggái.

Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá álggos 31.12.2022 rádjai. Interreg Aurora- prográmma sámeoassesuorggi bargu joatkašuvvá oasseáigásažžan (50 %) jagi 2027 rádjai dainna eavttuin, ahte ášši ovdána EU:s plána mielde. Lassidieđut Interreg Aurora- prográmma birra gávdnojit čujuhusas https://www.interregnord.com/interreg-aurora/

Gelbbolašvuođagáibádussan lea heivvolaš allaskuvladutkkus. Lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra ja rádjaoktasašbarggu sihke hálddahusbargguid buori dovdama, buriid gulahallandáidduid, válmmašvuođa iehčanas bargamii, návcca ovttasbargamii ja erenomáš buori eaŋgalsgiela njálmmálaš ja čálalaš máhttima. Bargohárjánupmi seammalágan bargguin sihke EU-láhkaásaheami ja hálddahusa dovdamuš gehččojuvvojit ohccái ovdun. Bargui gullá mátkkošteapmi prošeaktaguovllus. Interreg Aurora- prográmma prográmmagiella lea eaŋgalsgiella. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (ollesáigásaš barggu vuođđobálká 2706,50 €/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit sámeguovllu lassi 24 % ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde. Barggus čuvvojuvvo 6 mánotbaji geahččalanáigi

Bargoohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Suoma Sámediggái 11.3.2022 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c0b7642e

Lassidieđuid barggu birra addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, tel. +358407262688.

Lassidieđuid Interreg Aurora-prográmmaáigodaga birra addá prográmmahoavda Iiris Mäntyranta, Norrbotten leanaráđđehus, iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se tel. + 46 10 225 53 76

Anáris 21.2.2022
Sámediggi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai riikkaidgaskasaš áššiid čálli virgesadjásašvuođa

Virgesadjásašvuohta álgá 14.2.2022 ja nohká 31.12.2022. Čálli barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnega 26 d §:s. Bargun lea ee doalahit, koordineret, plánet sihke ovddidit sámedikki riikkaidgaskasaš doaimma, válmmaštallat sámedikki, stivrra ja lávdegottiid čoahkkimis áššiid, mat gullet su doaibmasuorgái, sihke dikšut Sámi Parlamentáralaš ráđi guoski doaimma.

Virggi sajustanbáiki lea sámiid ruovttuguovlu. Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95).  Virggi ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra, sámiid riikkaidgaskasaš áššiid ja hálddahuslaš bargguid buorre dovdama, njuovžilis čálalaš ja njálmmálaš eaŋgalsgiela dáiddu sihke buriid oktasašbargo- ja vuorrováikkuhandáidduid. Vuordit maiddái válmmašvuođa iehčanas bargamii sihke buorre organiseren- ja streassagierdandáiddu. Barggus čuvvojuvvo guovtte mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2706,50/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi mielde ahkelasit ja sámeguovllus barggadettiin 24% sámeguovllu lassi.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 31.1.2022 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ded514ea

Lassidieđuid barggus addiba hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106 ja riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, tel. +358 50 574 7629. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 13.1.2022 Sámediggi

Sámediggi ohcá spesiálaplánejeaddji mearreáigásaš doibmii – Ohcanáigi lea jotkojuvvon 14.2.2022 rádjai

Plánejeaddji fuolaha (50 % bargoáigi) Interreg Aurora – prográmma (2021 – 2027) sámeoassesuorggi ohcamušaide ja maiddái prošeavttaide laktáseaddji rávvemis, diehtojuohkimis, prošeaktačuovvumis, ohcamušaid gieđahallamis sihke ovdanbuktimis hálddahuskomiteai. Bargi sajustuvvá soahpamuša bokte Suoma Sámediggái. Dan lassin bargi doaibmá jagi 2022 Suoma Sámedikki ságajođiheaddjiid veahkkebargin (50 % bargoáigi). Bargu álgá soahpamuša mielde ja bistá álggos 31.12.2022 rádjai. Interreg Aurora- prográmma sámeoassesuorggi bargu joatkašuvvá oasseáigásažžan (50 %) jagi 2027 rádjai dainna eavttuin, ahte ášši ovdána EU:s plána mielde. Lassidieđut Interreg Aurora- prográmma birra gávdnojit čujuhusas https://www.interregnord.com/interreg-aurora/

Gelbbolašvuođagáibádussan lea heivvolaš allaskuvladutkkus. Lassin eaktuduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra ja rádjaoktasašbarggu sihke hálddahusbargguid buori dovdama, buriid gulahallandáidduid, válmmašvuođa iehčanas bargamii, návcca ovttasbargamii ja erenomáš buori eaŋgalsgiela njálmmálaš ja čálalaš máhttima. Bargohárjánupmi seammalágan bargguin sihke EU-láhkaásaheami ja hálddahusa dovdamuš gehččojuvvojit ohccái ovdun. Bargui gullá mátkkošteapmi prošeaktaguovllus. Interreg Aurora- prográmma prográmmagiella lea eaŋgalsgiella. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2706,50 €/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit sámeguovllu lassi 24 % ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde. Barggus čuvvojuvvo 6 mánotbaji geahččalanáigi.

Bargoohcamuša mildosiiguin galgá doaimmahit Suoma Sámediggái 14.2.2022 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?bf58653f  

Lassidieđuid barggu birra addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, tel. +358407262688 ja riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, tel. +358 50 574 7629.

Lassidieđuid Interreg Aurora-prográmmaáigodaga birra addá prográmmahoavda Iiris Mäntyranta, Norrbotten leanaráđđehus, iiris.mantyranta@lansstyrelsen.se tel. + 46 10 225 53 76

Anáris 16.12.2021

Sámediggi

Sámediggi oassálasttii ON:id dálkkádatkonferensii – eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid galgá gudnejahttit

ON:id dálkkádatsoahpamuša oassebeallečoahkkin (COP) lágiduvvui Stuorra-Británnia Glasgow’s 31.10.–13.11. Jearaldagas lei ON:id vuollásaš dálkkádatrápmasoahpamuša 26. oassebeallečoahkkin ja vuosttas oassebeallečoahkkin Pariissa dálkkádatsoahpamuša áigodaga álgima 2020 maŋŋá. Čoahkkima guovddáš mihttomearrin lei soahpat Pariissa soahpamuša ollašuhttimis ja maiddái reaidduin dehege gaskomiin ollašuhttima várás.

Eamiálbmogiid sávaldat čoahkkimis lei, ahte njuolggadusaide, mat laktásit márkanmekanismmaide, galgá girjet eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttima go gávppašuvvo njuoskungeahpedemiin. Áibbas čoahkkima loahpas fitnašuvai šiehtadus njuolggadusain, ja eamiálbmogiid vuoigatvuođat máinnašuvvojit márkanmekanismma njuolggadusaid oktavuođas. Márkanmekanismanjuolggadusain lea jearaldat das, man láhkai riikkat sáhttet ávkkástallat guoibmeriikkain sin ruhtadan dálkkádatdoaimmaiguin iežaset, Pariissa soahpamuššii almmuhan nuoskunulbmiliid juksamis.

– Sámediggái lea dehálaš, ahte mekanismma vehkiin ollašuhtton njuoskungeahpádusat ja daidda laktáseaddji doaimmat eai loavkit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid mange guovllos máilmmi ja ahte mekanismmaid vehkiin juksojuvvon nuoskungeahpádusat leat duođalaččat. Dan várás lea dehálaš, ahte njuolggadusgirjjis lea máinnašupmi eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gudnejahttimis, Sámedikki ságajođiheaddji Juuso muitala čoahkkima maŋimuš beivviid dovdamušain.

Eamiálbmogiid guoski áššit čoahkkimis ledje eamiálbmogiid dálkkádatforuma bargojoavkku (Local communities and Indigenous Peoples Platform) 6. deaivvadeapmi sihke dan bargoprográmmii gullevaš aktivitehtat čoahkkima áigge. Lassin čoahkkimis dohkkehuvvui bargojoavkku nubbi doaibmaplána jagiide 2022–2024. Ođđa doaibmaplána sisttis doallá oktiibuot ovcci aktivitehta, mat laktásit eamiálbmogiid árbevirolaš dihtui sihke oassálastimii dálkkádatnuppástusa guoski politihkkii sihke doibmii.

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff ovddasteigga čoahkkimis Sámedikki Suoma sáttagotti oassin. Sámedikki ovddasteaddjit oassálasttiiga eamiálbmogiid guoski ráđđádallamiidda sihke konferenssa mielddusdáhpáhusaide.  Suoma Sámedikki lassin Norgga, Ruoŧa ja Sámiráđi ovddasteaddjit oassálaste čoahkkimii.

Glasgow’a čoahkkin lei koronaáigge vuosttas stuorra ON-čoahkkin, mii lágiduvvui fysalaš čoahkkimin. Čoahkkimii ja dan siidodáhpáhusaide oassálaste oktiibuot árvvu mielde badjel 25 000 oassálasti. Čoahkkimii oassálaste sullii 150 eamiálbmogiid ovddasteaddji birra máilmmi.

Govva: Inka Saara Arttjeff

Árktalaš guovllus dálkkádat lieggana jođánabbot go eatnanspáppa eará guovlluin

Ráđđehusaid gaskasaš dálkkádatpanela PCC:a gieskat almmustuvvan raportin mielde eatnanspáppa gaskaliekkasvuođa badjáneapmi lea jođálmuvvan ja dat manná badjel 1,5 gráđa rájá maŋimustá juo boahttevaš logijagi álggobealde. Pariissa soahpamuša ratifiseren oassebealit leat čatnasan dasa, ahte figget ráddjet liegganeami 1,5 gráđđii, muhto geavada doaimmain dat ii vel doarvái oidno. Árktalaš guovlluin dálkkádat lieggana ainjuo guovtte geardde jođánabbot go eatnanspáppa eará guovlluin. Dat váikkuha buot árktalaš eamiálbmogiidda go eallindilli rievdá, ja oidno ovdamearkan árbevirolaš ealáhusaiguin bargamis.

Sámedikki dán válgabaji oktan váldoulbmilin lea doaibmabijuid ovddideapmi dálkkádatnuppástusa ráddjema dihtii nu, ahte váldojit vuhtii sámiid vuoigatvuođat. Válgabaji doaibmaprográmma dárkilut ulbmilat leat sámi dálkkádatnuppástusa vuogáiduvvanprográmma ja dálkkádatpanela ovddideapmi sihke dálkkádatnuppástuspolitihkkii váikkuheapmi nu álbmotlaččat go riikkaidgaskasaččatge.

Lassidieđut

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
+358 40 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Riikkaidgaskasaš áššiid čálli
+358 50 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Suoma árktalaš politihka strategiija almmustahtton – sámiid oassálastin árktalaš oktasašbargui lea dehálaš

Árktalaš politihka strategiija lea válmmaštallon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusa prográmma mielde árktalaš oktasašbarggu nannema várás. Strategiija mielde buot ekonomalaš doaimmas árktalaš guovllus vuhtii váldojit luonddu máŋggahámatvuohta ja guoddinnákca, dálkkádat ja birassuodjaleapmi, suvdilis ovdáneami prinsihpat, guovllu olbmuid buresveadjin, osolašvuohta ja eamiálbmogiid vuoigatvuođat.

Strategiija linnjáda Suoma árktalaš politihka guovddáš ulbmiliid árktalaš guovllus jagi 2030 rádjai ja čohkke oktii deháleamos váldodeattuhussurggiid ulbmiliid juksama várás. Strategiija mielde Suopma háliida ain ovddidit eamiálbmogiid oassálastinvejolašvuođaid árktalaš oktasašbarggus ja sámiid oassálastin Suoma árktalaš oktasašbargui ja árktalaš politihkkii lea dehálaš oassi oppalašvuođas.

Strategiijas prioriserejuvvojit čuovvovaš váldodeattuhussuorggit:

  1. Dálkkádatnuppástusa goahcan ja dasa vuogáiduvvan
  2. Olbmot, guovllu buresveadjima ovddideapmi ja eamiálbmot sámiid vuoigatvuođat
  3. Árktalaš čehppodat, ealáhusat ja alladási dutkan
  4. Infrastruktuvra ja logistihkka

– Háliidan giitit buorre dialogas ja oktasašbarggus mii leamaš strategiija válmmaštallamis. Sámediggi lea ráđđádallamiin deattuhan ee eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid nannema ja friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama prinsihpa (free, prior and informed consent, FPIC) dehálašvuođa. Oainnán, ahte lávga oktasašbarggu bokte ulbmiliid sáhttá juksat, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Strategiijas leat sámiid dáfus máŋggat dehálaš girjemat ja dain oktan áššin sáhttá bajidit sámiid dálkkádatráđi. Eamiálbmogat vásihit vuosttasin dálkkádatnuppástusa ja dan váikkuhusaid, ja leage dehálaš, ahte sámiid árbevirolaš diehtu váldojuvvo árktalaš guovllu ovddideami ja dálkkádatnuppástusbarggu diehtovuođu oassin, joatká Juuso.

Sámiid guoski girjemat gávdnojit sierra váldodeattuhussurggiin. Konkrehtalaš doaibman ulbmiliid juksama várás vuođđuduvvo sámiid dálkkádatráđđi, mii ovddida sámiid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima dálkkádatpolitihkkii laktáseaddji mearrádusbargamis. Árktalaš biebmosihkkarvuohta ovddiduvvo nu ahte sihkkarasto báikkálaš ealáhusaid joatkašuvvan, erenomážit boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid oasil.

Evttohusas sámiid dálkkádatnuppástusa vuogáiduvvanprográmma ráhkadeamis čielggaduvvojit ja ovddiduvvojit luondduriggodagaid ja suodjalanguovlluid geavaheami oktasašbargomekanismmat ovttas sámiiguin.

Lassin bargu rádjaeastagiid eret váldima várás ja rádjaoktasašbarggu nannema várás jotkojuvvo, sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa jotkojuvvo nu ahte fállojuvvojit kommišuvdnii buorit doaibmaneavttut, sámegielat ja sámegielaid oahpahus sihke giellabeassedoaibma nannejuvvojit ja eamiálbmogiid riikkaidgaskasaš guoibmáivuohta nannejuvvo árbevirolaš kulturalbmonemiid ja árbedieđu suodjaleami várás.

Ságajođiheaddji Juuso lea erenomáš duhtavaš, ahte Suoma árktalaš politihka strategiija almmustahtto dál maiddái buot golmmain sámegielain.

Strategiija ulbmiliid ollašuvvan eaktuda jotkkolaš čuovvuma. Árktalaš vástuvirgeolbmuid bargojoavku ráhkada jahkásaččat deahtta analysa strategiija ulbmiliin ja juohke váldodeattuhussuorggi doaibmabijuid ollašuvvamis.

Oahpásmuva Suoma árktalaš politihka strategiijai:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245

Stáhtaráđi kansliija dieđáhus: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa

Govva: Ville Fofonoff

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff
Riikkaidgaskasaš áššiid čálli
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sámi parlamentálaš ráđđi (SPR) attii cealkámuša bieggafámu buvttadeamis sámeguovlluin – Prošeavttain galgá leat sámiid friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan

SPR čoahkkanii 25.1.2021 dievasčoahkkimii, gos SPR:a ságajođiheapmi sirdásii Suoma Sámedikkis Norgga Sámediggái čuovvovaš 16 mánotbadjái. Dievasčoahkkin dollui gáiddusoktavuođain.

Dievasčoahkkin gieđahalai ee. Suoma ságajođihanbaji doaibmamuitalusa sihke ságastalai bieggafámu geavaheamis sámeguovllluin ja dohkkehii cealkámuša ášši olis. Cealkámuša mielde SPR eaktuda, ahte sámeguovllu bieggafápmoprošeavttain galgá leat sámiid friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan (free, prior and in-formed consent; FPIC). Cealkámuša sáhtát lohkat dáppe. Čoahkkin dohkkehii maiddái ođđa doaibmaplána Norgga ságajođihanbaji várás. Doaibmaplána gávdno dáppe.

SPR:a ságajođiheapmi lea leamaš Suoma Sámedikkis 19.9.2019 rájes, ja Sámedikki ságajođiheaddji lea leamaš SPR:a ságajođiheaddji. Dan lassin maiddái SPR:a nuoraidlávdegotti ságajođiheapmi lea leamaš Suoma Sámedikki nuoraidráđis.

Koronaviruspandemiija váikkuhii ságajođihanbadjái

Suoma Sámedikki ságajođihanbaji váldoulbmilat ledje ee. Sámegielaid fága- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimma fástan dahkan, davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideapmi ja eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid buorideapmi ON:id olis.

Ságajođihanbadjái sihke SPR:a doibmii váikkuhii mearkkašahtti láhkai jagi 2020 álggus álgán koronaviruspandemiija ja dan dagahan spiehkastatdilli. Pandemiija sihke spiehkastatdili dihtii SPR:a stivrra čoahkkimat dollojedje gáiddusčoahkkimin earret stivrra vuosttas čoahkkima ođđajagemánus 2020, mii dollui Anáris. Pandemiija dihtii maiddái riikkaidgaskasaš čoahkkimat, konfereanssat, seminárat ja eará doaimmat eai njukčamánu 2020 rájes lágiduvvon fysalaš dáhpáhussan, nu ahte SPR:a riikkaidgaskasaš doaibma lei dan sivas uhcit go dábálaččat.

Pandemiija váikkuhii maiddái sámeparlamentarihkkáriid konferensii, man lei dárkkuhus doallat borgemánus 2020. SPR:a stivra mearridii sirdit konfereanssa doallama borgemánnui 2021. Konfereanssa lea dárkkuhus lágidit Anáris.

SPR lea Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikki gaskasaš parlamentáralaš oktasašbargoorgána, gos maiddái Ruošša sámeorganisašuvnnat oassálastet oktasašbargui dárkojeaddjin. SPR:a dievasčoahkkimis ráđi ovddasteaddjit golmma Davviriikkas ja Ruoššas čoahkkanit oktii uhcimustá oktii jagis. Doaimmastis SPR geahččala ovddidit sierra Davviriikkaid Sámedikkiid gaskasaš oktasašbarggu ja dat gieđahallá áššiid, mat gusket sámiid álbmogin badjel rájáid. Dat ovddastage Davviriikkaid viidodagas ássi sámiid dávjá omd. riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Sámedikki čoahkkin vállje gaskavuođastis ovddasteaddjiid SPR:a ovtta válgabadjái hávil, ja dán válgabajis ovddasteaddjin leat:

Tuomas Aslak Juuso (várrelahttun Leo Aikio)

Anni Koivisto (várrelahttun Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (várrelahttun Magreta Sara)

Anne Nuorgam (várrelahttun Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (várrelahttun Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (várrelahttun Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (várrelahttun Ulla-Maarit Magga)

Sámi parlamentáralaš ráđi stivrras Suoma Sámedikki ovddastit Tuomas Aslak Juuso (várrelahttun Leo Aikio) ja Anni Koivisto (várrelahttun Leo Aikio). SPR:a oktasašbargosoahpamuša mielde sámedikki politihkalaš njunnošat galget oassálastit lahttun SPR:a stivrra doibmii.

Lassidieđut

ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Sámi parlamentáralaš ráđđi lea fuolas koronaviruspandemiija váikkuhusain sámeservošii

Sámi parlamentáralaš ráđi stivra lea gieđahallan giđa áigge koronaviruspandemiija ja olgorájiid giddema váikkuhusaid sámeservošii ja mearridan dahkat oktasaš almmolaš cealkámuša áššis.

Koronaviruspandemiija váikkuha sámeservošii vugiin, mii ii leat goassige ovdal leamaš. Pandemiija geažil stáhtaid olgorájiin leat ráddjen rádjejohtolaga jagi 2020 giđa ja geasi áigge. Sápmelaččat leat eamiálbmot, mii orru njealji stáhta guovllus Suomas, Norggas, Ruoŧas ja Ruoššas, nu ahte rádjerasttildeapmái guoski ráddjehusat leat váikkuhan mearkkašahtti ládje sámeservošii. Sámi parlamentáralaš ráđi stivra buktá ovdan cealkámušastis stáhtaid rádjerasttildeapmái guoski ráddjehusaid váikkuhusaid sámeservošii sihke gieđahallá stáhtaid geatnegasvuođaid sápmelaččaid guovdu spiehkastatdilis ja ráhkkaneami boahtteáigái  sámeservodaga geahččanguovllus.

Sámi parlamentáralaš ráđi almmolaš cealkámuš koronavirus-dili dagahan rádjerasttildeami ráddjehusain ja dan váikkuhusain sámeservošii

Det samiska parlamentariska rådets uttalande om begränsningar av gränsövergång på grund av coronavirussituationen samt dess inverkan på den samiska gemenskapen

Lassidieđut

ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Govva: Tarja Länsman