Suoma árktalaš politihka strategiija almmustahtton – sámiid oassálastin árktalaš oktasašbargui lea dehálaš

Árktalaš politihka strategiija lea válmmaštallon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusa prográmma mielde árktalaš oktasašbarggu nannema várás. Strategiija mielde buot ekonomalaš doaimmas árktalaš guovllus vuhtii váldojit luonddu máŋggahámatvuohta ja guoddinnákca, dálkkádat ja birassuodjaleapmi, suvdilis ovdáneami prinsihpat, guovllu olbmuid buresveadjin, osolašvuohta ja eamiálbmogiid vuoigatvuođat.

Strategiija linnjáda Suoma árktalaš politihka guovddáš ulbmiliid árktalaš guovllus jagi 2030 rádjai ja čohkke oktii deháleamos váldodeattuhussurggiid ulbmiliid juksama várás. Strategiija mielde Suopma háliida ain ovddidit eamiálbmogiid oassálastinvejolašvuođaid árktalaš oktasašbarggus ja sámiid oassálastin Suoma árktalaš oktasašbargui ja árktalaš politihkkii lea dehálaš oassi oppalašvuođas.

Strategiijas prioriserejuvvojit čuovvovaš váldodeattuhussuorggit:

  1. Dálkkádatnuppástusa goahcan ja dasa vuogáiduvvan
  2. Olbmot, guovllu buresveadjima ovddideapmi ja eamiálbmot sámiid vuoigatvuođat
  3. Árktalaš čehppodat, ealáhusat ja alladási dutkan
  4. Infrastruktuvra ja logistihkka

– Háliidan giitit buorre dialogas ja oktasašbarggus mii leamaš strategiija válmmaštallamis. Sámediggi lea ráđđádallamiin deattuhan ee eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid nannema ja friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama prinsihpa (free, prior and informed consent, FPIC) dehálašvuođa. Oainnán, ahte lávga oktasašbarggu bokte ulbmiliid sáhttá juksat, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Strategiijas leat sámiid dáfus máŋggat dehálaš girjemat ja dain oktan áššin sáhttá bajidit sámiid dálkkádatráđi. Eamiálbmogat vásihit vuosttasin dálkkádatnuppástusa ja dan váikkuhusaid, ja leage dehálaš, ahte sámiid árbevirolaš diehtu váldojuvvo árktalaš guovllu ovddideami ja dálkkádatnuppástusbarggu diehtovuođu oassin, joatká Juuso.

Sámiid guoski girjemat gávdnojit sierra váldodeattuhussurggiin. Konkrehtalaš doaibman ulbmiliid juksama várás vuođđuduvvo sámiid dálkkádatráđđi, mii ovddida sámiid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima dálkkádatpolitihkkii laktáseaddji mearrádusbargamis. Árktalaš biebmosihkkarvuohta ovddiduvvo nu ahte sihkkarasto báikkálaš ealáhusaid joatkašuvvan, erenomážit boazodoalu ja eará árbevirolaš ealáhusaid oasil.

Evttohusas sámiid dálkkádatnuppástusa vuogáiduvvanprográmma ráhkadeamis čielggaduvvojit ja ovddiduvvojit luondduriggodagaid ja suodjalanguovlluid geavaheami oktasašbargomekanismmat ovttas sámiiguin.

Lassin bargu rádjaeastagiid eret váldima várás ja rádjaoktasašbarggu nannema várás jotkojuvvo, sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa jotkojuvvo nu ahte fállojuvvojit kommišuvdnii buorit doaibmaneavttut, sámegielat ja sámegielaid oahpahus sihke giellabeassedoaibma nannejuvvojit ja eamiálbmogiid riikkaidgaskasaš guoibmáivuohta nannejuvvo árbevirolaš kulturalbmonemiid ja árbedieđu suodjaleami várás.

Ságajođiheaddji Juuso lea erenomáš duhtavaš, ahte Suoma árktalaš politihka strategiija almmustahtto dál maiddái buot golmmain sámegielain.

Strategiija ulbmiliid ollašuvvan eaktuda jotkkolaš čuovvuma. Árktalaš vástuvirgeolbmuid bargojoavku ráhkada jahkásaččat deahtta analysa strategiija ulbmiliin ja juohke váldodeattuhussuorggi doaibmabijuid ollašuvvamis.

Oahpásmuva Suoma árktalaš politihka strategiijai:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245

Stáhtaráđi kansliija dieđáhus: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa

Govva: Ville Fofonoff

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff
Riikkaidgaskasaš áššiid čálli
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sámi parlamentálaš ráđđi (SPR) attii cealkámuša bieggafámu buvttadeamis sámeguovlluin – Prošeavttain galgá leat sámiid friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan

SPR čoahkkanii 25.1.2021 dievasčoahkkimii, gos SPR:a ságajođiheapmi sirdásii Suoma Sámedikkis Norgga Sámediggái čuovvovaš 16 mánotbadjái. Dievasčoahkkin dollui gáiddusoktavuođain.

Dievasčoahkkin gieđahalai ee. Suoma ságajođihanbaji doaibmamuitalusa sihke ságastalai bieggafámu geavaheamis sámeguovllluin ja dohkkehii cealkámuša ášši olis. Cealkámuša mielde SPR eaktuda, ahte sámeguovllu bieggafápmoprošeavttain galgá leat sámiid friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan (free, prior and in-formed consent; FPIC). Cealkámuša sáhtát lohkat dáppe. Čoahkkin dohkkehii maiddái ođđa doaibmaplána Norgga ságajođihanbaji várás. Doaibmaplána gávdno dáppe.

SPR:a ságajođiheapmi lea leamaš Suoma Sámedikkis 19.9.2019 rájes, ja Sámedikki ságajođiheaddji lea leamaš SPR:a ságajođiheaddji. Dan lassin maiddái SPR:a nuoraidlávdegotti ságajođiheapmi lea leamaš Suoma Sámedikki nuoraidráđis.

Koronaviruspandemiija váikkuhii ságajođihanbadjái

Suoma Sámedikki ságajođihanbaji váldoulbmilat ledje ee. Sámegielaid fága- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimma fástan dahkan, davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideapmi ja eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid buorideapmi ON:id olis.

Ságajođihanbadjái sihke SPR:a doibmii váikkuhii mearkkašahtti láhkai jagi 2020 álggus álgán koronaviruspandemiija ja dan dagahan spiehkastatdilli. Pandemiija sihke spiehkastatdili dihtii SPR:a stivrra čoahkkimat dollojedje gáiddusčoahkkimin earret stivrra vuosttas čoahkkima ođđajagemánus 2020, mii dollui Anáris. Pandemiija dihtii maiddái riikkaidgaskasaš čoahkkimat, konfereanssat, seminárat ja eará doaimmat eai njukčamánu 2020 rájes lágiduvvon fysalaš dáhpáhussan, nu ahte SPR:a riikkaidgaskasaš doaibma lei dan sivas uhcit go dábálaččat.

Pandemiija váikkuhii maiddái sámeparlamentarihkkáriid konferensii, man lei dárkkuhus doallat borgemánus 2020. SPR:a stivra mearridii sirdit konfereanssa doallama borgemánnui 2021. Konfereanssa lea dárkkuhus lágidit Anáris.

SPR lea Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikki gaskasaš parlamentáralaš oktasašbargoorgána, gos maiddái Ruošša sámeorganisašuvnnat oassálastet oktasašbargui dárkojeaddjin. SPR:a dievasčoahkkimis ráđi ovddasteaddjit golmma Davviriikkas ja Ruoššas čoahkkanit oktii uhcimustá oktii jagis. Doaimmastis SPR geahččala ovddidit sierra Davviriikkaid Sámedikkiid gaskasaš oktasašbarggu ja dat gieđahallá áššiid, mat gusket sámiid álbmogin badjel rájáid. Dat ovddastage Davviriikkaid viidodagas ássi sámiid dávjá omd. riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Sámedikki čoahkkin vállje gaskavuođastis ovddasteaddjiid SPR:a ovtta válgabadjái hávil, ja dán válgabajis ovddasteaddjin leat:

Tuomas Aslak Juuso (várrelahttun Leo Aikio)

Anni Koivisto (várrelahttun Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (várrelahttun Magreta Sara)

Anne Nuorgam (várrelahttun Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (várrelahttun Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (várrelahttun Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (várrelahttun Ulla-Maarit Magga)

Sámi parlamentáralaš ráđi stivrras Suoma Sámedikki ovddastit Tuomas Aslak Juuso (várrelahttun Leo Aikio) ja Anni Koivisto (várrelahttun Leo Aikio). SPR:a oktasašbargosoahpamuša mielde sámedikki politihkalaš njunnošat galget oassálastit lahttun SPR:a stivrra doibmii.

Lassidieđut

ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff