Sämitigge uásálistij OA šoŋŋâdâhkonferensân – algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâid kalga kunnijâttiđ

OA šoŋŋâdâhsopâmuš uásipeličuákkim (COP) uárnejui Stuorrâ-Britannia Glasgow’st  31.10.-13.11.  Koččâmušâst lâi OA vuálásii šoŋŋâdâhraamisopâmuš 26. uásipeličuákkim já vuossâmuš uásipeličuákkim tast maŋa ko Pariisi šoŋŋâdâhsopâmušpaje aalgij 2020. Čuákkim koskâsâš ulmen lâi sooppâđ Pariisi sopâmuš olášutmist sehe olášuttemriäiduin.

Algâaalmugij viestâ čuákkimist lâi, ete markkânmekanismáid lohtâseijee njuolgâdussáid kalga merkkiđ pajas algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâi kunnijâttem luoštâkepidemkavpâšem ooleest. Soovâd njuolgâdussáid finnejii loopâst čuákkim majemuu muddoost, já algâaalmugij vuoigâdvuođah muštâluvvojeh markkânmekanism njuolgâdusâi ooleest. Markkânmekanismnjuolgâdusâin lii koččâmuš tast, ete maht staatah pyehtih kevttiđ šoŋŋâdâhtooimâid, maid láá ruttâdâm kyeimistaatâin, vâi jukseh jieijâs Pariisi sopâmušân almottum luoštâuulmijd.

– Sämitiigán lii tehálâš, ete mekanismij vievâst olášuttum luoštâkeeppidmeh já toid lohtâseijee tooimah iä luávkkáá algâaalmugij vuoigâdvuođâid kosten maailmist já ete mekanismij vievâst juksum luoštâkeeppidmeh láá tuođâliih. Tađe várás lii tehálâš, ete njuolgâduskirjeest lii mainâšum algâaalmugij vuoigâdvuođâi kunnijâttem, iätá Sämitige saavâjođetteijee Juuso čuákkim majemui peeivi tobdoin.

Algâaalmugáid kyeskee ääših čuákkimist lijjii algâaalmugij šoŋŋâdâhfoorum pargojuávhu (Local communities and Indigenous Peoples Platform) 6. teivâm sehe ton pargo-ohjelmân kulloo tooimah čuákkim ääigi. Toos lasseen čuákkimist tuhhiittui pargojuávhu nubbe toimâvuávám iivij 2022-2024 várás. Uđđâ toimâvuávám ana sistees ohtsis oovce toimâd, moh lohtâseh algâaalmugij ärbitiätun sehe uásálistmân šoŋŋâdâhnubástusân kyeskee politiikân já tooimân.

Sämitige čuákkimist ovdâstáin saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff uássin Suomâ airâskode. Sämitige ovdâsteijeeh uásálistijn algâaalmugáid kyeskee ráđádâlmáid sehe konferens miäldustábáhtussáid. Suomâ Sämitige lasseen Taažâ, Ruotâ sehe Sämirääđi ovdâsteijeeh uásálistii čuákkimân.

Glasgow čuákkim lâi koronaääigi vuossâmuš stuorrâ OA-čuákkim, mii uárnejui fyysisâš čuákkimin. Čuákkimân já ton miäldustábáhtussáid uásálistii ohtsis suulân paijeel 25 000 uásálisted. Čuákkimân uásálistii suulân 150 algâaalmugij ovdâsteijeid pirrâ maailm.

Kove: Inka Saara Arttjeff

Arktâsii kuávlust šoŋŋâdâh lieggân jotelubbooht ko eennâmpáálu eres kuávluin

Haldâttâsâi koskâsii šoŋŋâdâhpaaneel IPCC uđđâ raapoort mield eennâmpáálu koskâliegâsvuotâ allaan ain jotelubbooht já tot mana 1,5 ceehi rääji paijeel majemustáá jo puáttee ihelove aalgâbeln. Pariisi sopâmuš ratifisistâm uásipeleh láá čonâdâttâm keččâliđ raijiđ lieggânem 1,5 ceehi mittomiärán, mutâ keevâtlijn tooimâin tot ij vala tuárvi oinuu. Arktâsii kuávlust šoŋŋâdâh lieggân kuittâg kyehti keerdi jotelubbooht ko eres kuávluin eennâmpáálust. Taat vaaigut puoh arktâsâš algâaalmugáid ko tileh nubástuveh já tot uáinoo ovdâmerkkân ärbivuáválij iäláttâsâi ooleest.

Sämitige taan valjâpaje ohtâ váldu-ulme lii tooimâi ovdedem šoŋŋâdâhnubástus raijim várás tienuuvt, ete sämmilij vuoigâdvuođah váldojeh huámmášumán. Valjâpaje toimâohjelm ovtâskâs ulmeh láá sämmilii šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumeohjelm já šoŋŋâdâhpaaneel ovdedem sehe šoŋŋâdâhnubástuspolitiikân vaiguttem aalmuglávt já meid aalmugijkoskâsávt.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
+358 40 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
+358 50 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Suomâ arktâsii politiik strategia almostittum – sämmilij uásálistem arktâsii oovtâstpaargon lii tehálâš

Arktâsii politiik strategia lii valmâštâllum uáiviminister Sannan Marin haldâttâsohjelm miäldásávt arktâsii oovtâstpargo nanodem várás. Strategia mield puoh ekonomâlii tooimâst arktâsii kuávlust váldojeh huámmášumán luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já kyeddimnahcâ, šoŋŋâdâh- já pirâssuojâlem, kilelis ovdánem prinsiipeh, kuávlu aalmug pyereestvaijeem, kuáskulâšvuotâ já algâaalmugij vuoigâdvuođah.

Strategia linjáá Suomâ arktâsii politiik tehálumosijd uulmijd arktâsii kuávlust ive 2030 räi já norá  oohtân tehálumosijd tiäduttemčuosâttuvâid uulmij juksâmân. Strategia mield Suomâ haalijd ain pyerediđ algâaalmugij uásálistemmáhđulâšvuođâid arktâsii oovtâstpargoost já sämmilij uásálistem Suomâ arktâsii oovtâstpaargon já arktâsii politiikân lii tehálâš uási ubâlâšvuođâ.

Strategiast prioristeh čuávvoid tiäduttemčuosâttuvâid:

  1. Šoŋŋâdâhnubástus estim já toos vuáhádum
  2. Ässeeh, kuávlu pyereestvaijeem ovdedem já algâaalmug sämmilij vuoigâdvuođah
  3. Arktâsâš mättim, iäláttâsah já alemuu kvaliteet tutkâmuš
  4. Infrastruktuur já logistiik

– Mun halijdâm kijtteđ ovdedeijee dialogist já oovtâstpargoost strategia valmâštâllâm ooleest.  Sämitigge lii ráđádâlmijn tiäduttâm ei. algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi nanodem sehe rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš prinsiip (free, prior and informed consent, FPIC) tehálâšvuođâ. Mun anam, ete čovgâ oovtâstpargoin ulmeh láá juksâmnáál, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Strategiast láá maaŋgah sämmilij tááhust teháliih kirjiimeh já tain ohtân puáhtá pajediđ oovdân sämmilij šoŋŋâdâhrääđi. Algâaalmugeh teivih vuossâmužžân šoŋŋâdâhnubástus já ton vaikuttâsâid, já lii-uv tehálâš, ete sämmilij ärbivuáválâš tiätu váldoo uássin arktâsii kuávlu ovdedem já šoŋŋâdâhnubástuspargo tiätuvuáđu, juátká Juuso.

Sämmiláid kyeskee kirjiimeh láá jieškote-uv tiäduttemčuosâttuvâin. Konkreetlâš toimân uulmij juksâmân vuáđuduvvoo sämmilij šoŋŋâdâhrääđi, mii oovded sämmilij ärbivuáválii tiäđu huámmášumán väldim šoŋŋâdâhpolitiikân lohtâseijee miärádâstohâmist. Arktâsâš piämmutorvo ovdeduvvoo turviimáin páihálij iäláttâsâi jotkum, eromâšávt puásuituálu já eres ärbivuáválij iäláttâsâi uásild.

Iävtuttâs sämmilij šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumohjelm rähtimist selvâttuvvoo já luánduriggoduvâi já suojâlemkuávlui kevttim oovtâstpargomekanismeh ovdeduvvojeh oovtâst sämmilijguin.

Toos lasseen juátkih pargo räjiestui meddâlistmân já räjioovtâstpargo naanoodmân, juátkih sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees falâmáin komission šiev toimâhinnáid, nanodeh sämikielâlii já sämikielâi máttááttâs sehe kielâpiervâltooimâ já nanodeh algâaalmugij aalmugijkoskâsijd kyeimivuođâid vâi pasteh suojâliđ ärbivuáválijd kulttuurolgospyehtimijd já ärbitiäđu.

Saavâjođetteijee Juuso lii eromâš tuđâvâš, ete Suomâ arktâlii politiik strategia almostittoo tääl meid puoh kuulmâ sämikielân.

Strategia uulmij olášume váátá oovtmanolii čuávvum. Arktâsii ovdâsvástádâsvirgeulmui pargojuávkku pyevtit uánihis analyys jyehi ive strategia uulmijn já jyehi tiäduttemčuosâttuv tooimâi olášuumeest.

Uáppáásm Suomâ arktâsii politiik strategian:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245

Staatârääđi kanslia tiäđáttâs: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa

Kove: Ville Fofonoff

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Säämi parlamentaarlâš rääđi adelij julgáštâs pieggâvyeimi pyevtitmist sämikuávluin – Haavâin kalga leđe sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) čokkânij 25.1.2021 tievâsčuákkimân, mast SPR saavâjođettemtoimâ sirdâšui Suomâ Sämitiggeest Taažâ Sämitiigán čuávvoo 16 mánuppajan. Tievâsčuákkim tollui káidusohtâvuođâiguin.

Tievâsčuákkim kieđâvušâi ei. Suomâ saavâjođettempaje toimâmuštâlus sehe savâstâlâi pieggâvyeimi kiävtust sämikuávluin já tuhhiittij julgáštâs ääši ooleest. Julgáštâs mield SPR váátá, ete sämikuávlu pieggâvyeimihaavâin kalga leđe sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš (free, prior and in-formed consent; FPIC). Julgáštus tun puávtáh luuhâđ tääbbin. Čuákkim tuhhiittij meid uđđâ toimâvuávám Taažâ saavâjođettempaje várás. Toimâvuávám kávnoo tääbbin.

Suomâ Sämitigge lii hoittám Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođettem 19.9.2019 rääjist, já Sämitige saavâjođetteijee lii lamaš Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee. Taam lasseen meid Suomâ Sämitige nuorâirääđi lii hoittám SPR nuorâilävdikode saavâjođettem.

Koronaviruspandemia vaiguttij saavâjođettempajan

Suomâ Sämitige saavâjođettempaje váldu-ulmeh lijjii ei. Sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáá Säämi Kielâkäldee tooimâ fastâdittem, tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem sehe algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi pyeredem OA ooleest.

Saavâjođettempajan sehe SPR tooimân vaiguttij merhâšitteht ive 2020 aalgâst álgám koronaviruspandemia já ton mield spiekâstâhtile. Pandemia sehe spiekâstâhtile tiet SPR stiivrâ čuákkimeh tuállojii káidusčuákkimin eereeb vuossâmuu stiivrâ čuákkim uđđâivemáánust 2020, mii tollui Anarist. Pandemia tiet meid aalmugijkoskâsiih čuákkimeh, konferenseh, seminaareh já eres toimâ iä njuhčâmáánu 2020 maŋa lah uárnejum fyysisâš tábáhtussân, te SPR aalmugijkoskâsâš toimâ lâi ton suujâst táváliist ucceeb.

Pandemia vaiguttij meid sämiparlâmiänttárij konferensân, mon lâi tárguttâs toollâđ porgemáánust 2020. SPR stivrâ meridij sirdeđ konferens toollâmnáál porgemáánust 2021. Konferens lâi meeri orniđ Anarist.

SPR lii Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan, mast meid Ruošâ sämiseervih uásálisteh oovtâstpaargon tárkkojeijen. SPR tievâsčuákkimist rääđi airâseh kuulmâ Tave-enâmist já Ruošâst čokkâneh oohtân ucemustáá ohtii ivveest. Toimâstis SPR viggá ovdediđ jieškote-uv Tave-enâmij Sämitiigij koskâsii oovtâstpargo já tot kieđâvuš aašijd, moh kyeskih sämmiláid aalmugin raajij rasta. Tot oovdâst-uv Tave-enâmij kuávlu sämmilijd távjá om. aalmugijkoskâsijn ohtâvuođâin. 

Sämitige  čuákkim väljee juávhustis airâsijd SPR:n oovtâ valjâpajan häävild, já puáttee valjâpaajeest airâseh láá:

Tuomas Aslak Juuso (väärrin Leo Aikio)

Anni Koivisto (väärrin Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (väärrin Magreta Sara)

Anne Nuorgam (väärrin Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (väärrin Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (väärrin Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (väärrin Ulla-Maarit Magga)

Säämi parlamentaarlii rääđi stiivrâst Suomâ Sämitige ovdâsteh Tuomas Aslak Juuso (väärrin Leo Aikio) já Anni Koivisto (väärrin Leo Aikio). SPR oovtâstpargosopâmuš mield Sämitige poolitlâš njunoš kalga uásálistiđ jesânin SPR stiivrâ tooimân.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kove: Ville-Riiko Fofonoff