Saavâjođetteijee Juuso uásálistij Arctic Arts Summitân Yukonist 

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso uásálistij Arctic Arts Summitân ađai Arktâsii taiđuu alemus čuákkimân 27.–29. kesimáánu 2022, mii uárnejui Whitehorse kaavpugist Yukonist Kanadast. 

Kuálmád tove ornimnáál tábáhtus nuurâi oohtân arktâsij staatâi já sirkumpolaarlii kuávlu algâaalmugij ovdâsteijeid. Arktâsii taiđuu alemuu čuákkim ulmen lii nanodiđ taiđuu já kulttuur tavveen sehe ovdediđ taiđuu já kreatiivlij suorgij sirkumpolaarlii oovtâstpargo. Ive 2022 tábáhtus teema lii Connection to Land (ohtâvuotâ enâmân).  

– Taaiđâ lii mijjân algâalmugáid ohtâ tehálâš vyehi olgospyehtiđ já savâstâllâđ äigikyevdilis aašijn. Maŋgii mii taiđust uáinoo nanosávt algâaalmugij árvumaailm sehe ohtâvuotâ mii ärbivuáváláid enâmáid já čassijd. Mun anam tehálâžžân, ete sirkumpolaarlii kuávlu algâaalmugij ovdâsteijein láá tágáreh tilálâšvuođah, main mij čokkânep oohtân taiđuu ooleest, paahud Sämitige saavâjođetteijee Juuso.  

Tábáhtus ääigi Juuso uásálistij meid puoh kuulmâ Sämitige sehe Taažâ já Ruotâ kulttuurraađij (kulttuurrådet) sehe taiđuu ovdedemkuávdáá teivâdmân, kost savâstâllui ei. puátteevuođâ oovtâstpargoost.  

Luuvâ lase tábáhtusâst: https://arcticartssummit.ca/  

Kove: Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já Taažâ Sämitige räđijeessân Maja Kristine Jåma. 

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Suomâ lii rikkom OA jyehilágán näliolgoštem meddâlistmân kyeskee almossopâmuš 

OA näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea (CERD) adelij vuossâmuu tove čuávdus, mast pahudii, ete Suomâ lii rikkom OA jyehilágán näliolgoštem meddâlistmân kyeskee almossopâmuš. Komitea almostitij čuávdusis 13. kesimáánu 2022 sämitige valjâluvâttâlmân tuhhiittum ulmuid kyeskee ääšist. Komitea vuárdá Suomâ haldâttâsâst, ete tot piejâ huápust joton ráđádâlmijd, main tärhističčii sämitiggelaavâ 3 §, mii kuáská sämmilâšmiäruštâlmân. 

Pahudum luávkkim kuáská alemuu haldâttâhrievti (AHR) tooimân ive 2015 sämitiggevaaljâin. Komitea ana, ete AHR čuávduseh láá puáhtám feilâlávt mutteđ jienâsteijeeráhtus já návt vaiguttiđ Sämitige máhđulâšvuotân tuođâi ovdâstiđ Sämiaalmug já ton hiäđuid. 

Tienuuvt toh AHR čuávduseh, moh čielgâ vuáđustâsttáá spiekâstii tolebáá tuhhiittum vyeimist orroo laavâ tulkkuumist, mon sehe AHR já Sämitige lijjii tubdâstâm, luávkkájii väidei vuoigâdvuođâ Sämiaalmug jesânin kollektiivlávt meridiđ sämitige jesânijn já uásálistiđ almolij aašij hoittáámân almossopâmuš vuovvijn, mon 5 (c) artikkâl syeijee.  

Komitea pahudij, ete AHR lii váldám ucemustáá 53:st 93 miärádâsâstis jienâsteijeid valjâluvâttâlmân ”oleskuorâttâllâm vuáđuld” čäitihánnáá, ete sij liččii tiävdám oovtâ objektiivlijn kriterijn, moh láá asâttum sämitiggeest adelum laavâ 3 §:st. 

Sopâmušluávkkim tivvoom várás komitea avžuut, ete Suomâ aalgât huápust tuođâlii ráđádâllâm sämitiggeest adelum laavâ 3 § täärhistmist. Ráđádâlmijd kalga toollâđ vâi visásmittoo, ete sämitige vaaljâin jienâvuoigâdvuotân kyeskee kritereh miäruštâllojeh tienuuvt, ete toh kunnijâteh sämmilij vuoigâdvuođâ adeliđ riijâ já tiätun vuáđuduvvee munemiettâm jieijâs jeessânvuotân já pooliitlii uásálistmân kyeskee aašijn. 

– Mun vuárdám, ete Suomâ staatâ ana tuođâlávt näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea adelem laŋgâtteijee čuávdus já tuálvu sämitiggelaavâ uđâsmittem tääl moolân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. 

Näliolgoštem meddâlistem kieđâvuššee komitea čuávdus vuáđuduvá ive 1965 jyehilágán näliolgoštem meddâlistmân kyeskee aalmugijkoskâsii almossopâmušân. Almossopâmuš kiäldá olgoštem “nääli” vuáđuld já meid jyehilágán uáivildum tâi tuođâlii olmoošvuoigâdvuođâi luávkkim, mii vuáđuduvá etnisii algâpuátimân. 

Väideeh vaidii AHR 30.9.2015 já 13.1.2016 adelem miärádâsâin, moh kyeskih sämitige valjâluvâttâlmân merkkiimân. Väideeh onnii, ete väldimáin sämitige valjâluvâttâlmân occeid valjâlävdikode olášuttem laahân čallum objektiivlij kriterij árvuštâllâm vuástá, miärádâsah láá kaidâm sämmilij jieijâs taavij já ärbivuovij vuáđuld tuhhiittem kriterijn já láá sajanpiejâm taid alemuu haldâttâhrievti “oleskuorâttâlmáin”. 

Olgoministeriö tiäđáttâs 14.6.2022  

Komitea čuávdus 13.6.2022  

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso  
Saavâjođetteijee   
040 687 3394  
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.

Sämiparlamiänttárij konferens uárnejuvvoo vyesimáánust Anarist

Kuuđâd sämiparlamiänttárij konferens uárnejuvvoo Anarist 19.05.2022. Konferens lâi tárguttâs toollâđ ive 2020, mutâ tot sirdui koronapandemia tiet. Oovtâ peeivi pištee konferensân uásálisteh sämiparlamiänttáreh Suomâst, Ruotâst já Taažâst. Pääihi alne láá meid Ruošâ sämiseervi ovdâsteijeeh, kiäh uásálisteh konferensân tárkkojeijen.

– Lii suotâs, ete sämiparlamiänttáreh peesih tääl čokkâniđ Anarân já savâstâllâđ ohtsijn aašijn sehe hástusijn, moh lohtâseh šoŋŋâdâhnubástusân, ärbitiätun sehe sämmilij vuoigâdvuođâi majemui aaigij ovdánmân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Konferens fáádáh láá taan ive eereeb iärrás šoŋŋâdâhnubástus, ärbitiätu sehe sämmilij vuoigâdvuođâi majemui aaigij ovdánem. Konferensist kuullâp sierâ suorgij äššitobdeid, kiäh jyehih uđđâsumos tiäđu parlamiänttáráid.

Sämiparlamiänttárij konferens uárnejuvvoo jyehi kuálmád ive. Säämi Parlamentaarlâš Rääđi västid sämiparlamiänttárij konferens keevâtlii orniimist, já ive 2022 konferens keevâtlâš ornimovdâsvástádâs kulá Suomâbel Sämitiigán.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saara-Maria Salonen
Vuávájeijee
+44(0) 7305 965 167
saara-maria.salonen@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál uásiáigásii spesiaalvuávájeijee meriáigásii pargo 50 % pargoaigijn

Vuávájeijee västid Interreg Aurora -ohjelm (2021–2027) sämmilâšuási ucâmuššáid sehe havváid lohtâseijee ravviimist, viestâdmist, hahâčuávumist, ucâmušâi kieđâvušmist sehe oovdânpyehtimist haldâttâhkomitean. Pargo lii uásiáigásâš (50 %), já pargee čonâdât sopâmuš peht Suomâ Sämitiigán.

Pargo álgá sopâmuš mield já pištá aalgâst 31.12.2022 räi. Interreg Aurora- ohjelm sämmilâšuási pargo juátkoo uásiáigásâžžân (50 %) ihán 2027 räi toin iävttoin, ete äšši ovdán EU:st vuáváámij mield.  Lasetiätu Interreg Aurora-ohjelmist kávnoo čujottâsâst https://www.interregnord.com/interreg-aurora/

Tohálâšvuotâvátámâššân lii hiäivulâš ollâškovlâtođhos. Toos lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur já raajijd rastaldittee oovtâstpargo sehe haaldâtlij pargoi tubdâm, šiev viestâdemtááiđuid, kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, naavcâ tiimipaargon ja eromâš šiev eŋgâlâskielâ njálmálii já kirjálii tááiđu. Pargohárjánem västideijee pargoin sehe EU-lahâasâttem já haldâttuv tubdâm annoo occei hiättun. Pargo ana sistees mađhâšem hahâkuávlust. Interreg Aurora-ohjelm ohjelmkielâ lii eŋgâlâskielâ.  Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (olesáigásii pargokoskâvuođâ vuáđupälkki 2706,50 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh sämikuávlu lase 24 % já hárjánemlaseh pargohárjánem mield. Pargoost lii 6 mánuppaje keččâlemäigi.

Pargoucâmuš lahtosijguin kalga toimâttiđ Suomâ Sämitiigán 11.3.2022 räi čujottâsâst: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?c0b7642e

Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, puh. +358407262688.

Lasetiäđuid Interreg Aurora-ohjelmpaajeest addel ohjelmhovdâ Iiris Mäntyranta, Norrbotten läänihaldâttâsiiris.mantyranta@lansstyrelsen.se puh. + 46 10 225 53 76

Anarist 21.2.2021
Sämitigge

Sämitigge almoot uuccâmnáál aalmugijkoskâsij aašij čällee virgesajasâšvuođâ

Virgesajasâšvuotâ álgá 14.2.2022 já nohá 31.12.2022. Čällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornig 26 d §:st. Pargon lii ei. paijeentoollâđ, koordinistiđ, vuáváđ sehe ovdediđ tige aalmugijkoskâsii tooimâ, valmâštâllâđ tige, stiivrâ já lävdikuudij čuákkimist jieijâs toimâsyergi aašijd sehe hoittáđ Säämi parlamentaarlii rááđán kyeskee tooimâ.

Virge soijimsaje lii sämmilij päikkikuávlu. Asâttâsân vuáđudum tohálâšvuotâvátámâš lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95).  Miänástume virge hoittáámist váátá šiev sämikulttuur, sämmilij aalmugijkoskâsij aašij já haaldâtlij pargoi tubdâm, njyebžilis kirjálii já njálmálii eŋgâlâskielâ tááiđu sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân sehe šiev naavcâid ornijdiđ já porgâđ tedduu vyelni. Pargoost lii kyevti mánuppaje keččâlemäigi. Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2706,50/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh hárjánemlaseh pargohárjánem mield sehe 24 % sämikuávlu lase, jis parga sämikuávlust.

Ucâmušâid lahtosijguin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 31.1.2022 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ded514ea

Lasetiäđuid pargoost adelává haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106 já aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, puh. +358 50 574 7629. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 13.1.2022 Sämitigge

Sämitigge almoot uuccâmnáál spesiaalvuávájeijee meriáigásii pargo – Sämitigge juátká uuccâmääigi 14.2.2022 räi

Vuávájeijee västid (50 % pargoääigist) Interreg Aurora- ohjelm (2021 – 2027) sämmilâšuási ucâmuššáid sehe havváid lohtâseijee ravviimist, viestâdmist, hahâčuávumist, ucâmušâi kieđâvušmist sehe oovdânpyehtimist haldâttâhkomitean. Pargee čonâdât sopâmuš peht Suomâ Sämitiigán. Toos lasseen pargee tuáimá ive 2022 Suomâ Sämitige saavâjođetteijei išedeijen (50 % pargoääigist). Pargo álgá sopâmuš mield já pištá aalgâst 31.12.2022 räi. Interreg Aurora- ohjelm sämmilâšuási pargo juátkoo uásiáigásâžžân (50 %) ihán 2027 räi toin iävttoin, ete äšši ovdán EU:st vuáváámij mield.  Lasetiätu Interreg Aurora-ohjelmist kávnoo čujottâsâst https://www.interregnord.com/interreg-aurora/.

Tohálâšvuotâvátámâššân lii hiäivulâš ollâškovlâtođhos. Toos lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur já raajijd rastaldittee oovtâstpargo sehe haaldâtlij pargoi tubdâm, šiev viestâdemtááiđuid, kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, naavcâ tiimipaargon ja eromâš šiev eŋgâlâskielâ njálmálii já kirjálii tááiđu. Pargohárjánem västideijee pargoin sehe EU-lahâasâttem já haldâttuv tubdâm annoo occei hiättun. Pargo ana sistees mađhâšem hahâkuávlust. Interreg Aurora-ohjelm ohjelmkielâ lii eŋgâlâskielâ.  Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2706,50 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh sämikuávlu lase 24 % já hárjánemlaseh pargohárjánem mield. Pargoost lii 6 mánuppaje keččâlemäigi.

Pargoucâmuš lahtosijguin kalga toimâttiđ Suomâ Sämitiigán 14.2.2022 räi čujottâsâst https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?bf58653f

Lasetiäđuid pargoost adelává haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, puh. +358407262688 já aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi, puh. +358 50 574 7629.

Lasetiäđuid Interreg Aurora-ohjelmpaajeest addel ohjelmhovdâ Iiris Mäntyranta, Norrbotten läänihaldâttâsiiris.mantyranta@lansstyrelsen.se puh. + 46 10 225 53 76

Anarist 16.12.2021

Sämitigge

Sämitigge uásálistij OA šoŋŋâdâhkonferensân – algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâid kalga kunnijâttiđ

OA šoŋŋâdâhsopâmuš uásipeličuákkim (COP) uárnejui Stuorrâ-Britannia Glasgow’st  31.10.-13.11.  Koččâmušâst lâi OA vuálásii šoŋŋâdâhraamisopâmuš 26. uásipeličuákkim já vuossâmuš uásipeličuákkim tast maŋa ko Pariisi šoŋŋâdâhsopâmušpaje aalgij 2020. Čuákkim koskâsâš ulmen lâi sooppâđ Pariisi sopâmuš olášutmist sehe olášuttemriäiduin.

Algâaalmugij viestâ čuákkimist lâi, ete markkânmekanismáid lohtâseijee njuolgâdussáid kalga merkkiđ pajas algâaalmugij olmoošvuoigâdvuođâi kunnijâttem luoštâkepidemkavpâšem ooleest. Soovâd njuolgâdussáid finnejii loopâst čuákkim majemuu muddoost, já algâaalmugij vuoigâdvuođah muštâluvvojeh markkânmekanism njuolgâdusâi ooleest. Markkânmekanismnjuolgâdusâin lii koččâmuš tast, ete maht staatah pyehtih kevttiđ šoŋŋâdâhtooimâid, maid láá ruttâdâm kyeimistaatâin, vâi jukseh jieijâs Pariisi sopâmušân almottum luoštâuulmijd.

– Sämitiigán lii tehálâš, ete mekanismij vievâst olášuttum luoštâkeeppidmeh já toid lohtâseijee tooimah iä luávkkáá algâaalmugij vuoigâdvuođâid kosten maailmist já ete mekanismij vievâst juksum luoštâkeeppidmeh láá tuođâliih. Tađe várás lii tehálâš, ete njuolgâduskirjeest lii mainâšum algâaalmugij vuoigâdvuođâi kunnijâttem, iätá Sämitige saavâjođetteijee Juuso čuákkim majemui peeivi tobdoin.

Algâaalmugáid kyeskee ääših čuákkimist lijjii algâaalmugij šoŋŋâdâhfoorum pargojuávhu (Local communities and Indigenous Peoples Platform) 6. teivâm sehe ton pargo-ohjelmân kulloo tooimah čuákkim ääigi. Toos lasseen čuákkimist tuhhiittui pargojuávhu nubbe toimâvuávám iivij 2022-2024 várás. Uđđâ toimâvuávám ana sistees ohtsis oovce toimâd, moh lohtâseh algâaalmugij ärbitiätun sehe uásálistmân šoŋŋâdâhnubástusân kyeskee politiikân já tooimân.

Sämitige čuákkimist ovdâstáin saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff uássin Suomâ airâskode. Sämitige ovdâsteijeeh uásálistijn algâaalmugáid kyeskee ráđádâlmáid sehe konferens miäldustábáhtussáid. Suomâ Sämitige lasseen Taažâ, Ruotâ sehe Sämirääđi ovdâsteijeeh uásálistii čuákkimân.

Glasgow čuákkim lâi koronaääigi vuossâmuš stuorrâ OA-čuákkim, mii uárnejui fyysisâš čuákkimin. Čuákkimân já ton miäldustábáhtussáid uásálistii ohtsis suulân paijeel 25 000 uásálisted. Čuákkimân uásálistii suulân 150 algâaalmugij ovdâsteijeid pirrâ maailm.

Kove: Inka Saara Arttjeff

Arktâsii kuávlust šoŋŋâdâh lieggân jotelubbooht ko eennâmpáálu eres kuávluin

Haldâttâsâi koskâsii šoŋŋâdâhpaaneel IPCC uđđâ raapoort mield eennâmpáálu koskâliegâsvuotâ allaan ain jotelubbooht já tot mana 1,5 ceehi rääji paijeel majemustáá jo puáttee ihelove aalgâbeln. Pariisi sopâmuš ratifisistâm uásipeleh láá čonâdâttâm keččâliđ raijiđ lieggânem 1,5 ceehi mittomiärán, mutâ keevâtlijn tooimâin tot ij vala tuárvi oinuu. Arktâsii kuávlust šoŋŋâdâh lieggân kuittâg kyehti keerdi jotelubbooht ko eres kuávluin eennâmpáálust. Taat vaaigut puoh arktâsâš algâaalmugáid ko tileh nubástuveh já tot uáinoo ovdâmerkkân ärbivuáválij iäláttâsâi ooleest.

Sämitige taan valjâpaje ohtâ váldu-ulme lii tooimâi ovdedem šoŋŋâdâhnubástus raijim várás tienuuvt, ete sämmilij vuoigâdvuođah váldojeh huámmášumán. Valjâpaje toimâohjelm ovtâskâs ulmeh láá sämmilii šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumeohjelm já šoŋŋâdâhpaaneel ovdedem sehe šoŋŋâdâhnubástuspolitiikân vaiguttem aalmuglávt já meid aalmugijkoskâsávt.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
+358 40 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
+358 50 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Suomâ arktâsii politiik strategia almostittum – sämmilij uásálistem arktâsii oovtâstpaargon lii tehálâš

Arktâsii politiik strategia lii valmâštâllum uáiviminister Sannan Marin haldâttâsohjelm miäldásávt arktâsii oovtâstpargo nanodem várás. Strategia mield puoh ekonomâlii tooimâst arktâsii kuávlust váldojeh huámmášumán luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já kyeddimnahcâ, šoŋŋâdâh- já pirâssuojâlem, kilelis ovdánem prinsiipeh, kuávlu aalmug pyereestvaijeem, kuáskulâšvuotâ já algâaalmugij vuoigâdvuođah.

Strategia linjáá Suomâ arktâsii politiik tehálumosijd uulmijd arktâsii kuávlust ive 2030 räi já norá  oohtân tehálumosijd tiäduttemčuosâttuvâid uulmij juksâmân. Strategia mield Suomâ haalijd ain pyerediđ algâaalmugij uásálistemmáhđulâšvuođâid arktâsii oovtâstpargoost já sämmilij uásálistem Suomâ arktâsii oovtâstpaargon já arktâsii politiikân lii tehálâš uási ubâlâšvuođâ.

Strategiast prioristeh čuávvoid tiäduttemčuosâttuvâid:

  1. Šoŋŋâdâhnubástus estim já toos vuáhádum
  2. Ässeeh, kuávlu pyereestvaijeem ovdedem já algâaalmug sämmilij vuoigâdvuođah
  3. Arktâsâš mättim, iäláttâsah já alemuu kvaliteet tutkâmuš
  4. Infrastruktuur já logistiik

– Mun halijdâm kijtteđ ovdedeijee dialogist já oovtâstpargoost strategia valmâštâllâm ooleest.  Sämitigge lii ráđádâlmijn tiäduttâm ei. algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi nanodem sehe rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš prinsiip (free, prior and informed consent, FPIC) tehálâšvuođâ. Mun anam, ete čovgâ oovtâstpargoin ulmeh láá juksâmnáál, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Strategiast láá maaŋgah sämmilij tááhust teháliih kirjiimeh já tain ohtân puáhtá pajediđ oovdân sämmilij šoŋŋâdâhrääđi. Algâaalmugeh teivih vuossâmužžân šoŋŋâdâhnubástus já ton vaikuttâsâid, já lii-uv tehálâš, ete sämmilij ärbivuáválâš tiätu váldoo uássin arktâsii kuávlu ovdedem já šoŋŋâdâhnubástuspargo tiätuvuáđu, juátká Juuso.

Sämmiláid kyeskee kirjiimeh láá jieškote-uv tiäduttemčuosâttuvâin. Konkreetlâš toimân uulmij juksâmân vuáđuduvvoo sämmilij šoŋŋâdâhrääđi, mii oovded sämmilij ärbivuáválii tiäđu huámmášumán väldim šoŋŋâdâhpolitiikân lohtâseijee miärádâstohâmist. Arktâsâš piämmutorvo ovdeduvvoo turviimáin páihálij iäláttâsâi jotkum, eromâšávt puásuituálu já eres ärbivuáválij iäláttâsâi uásild.

Iävtuttâs sämmilij šoŋŋâdâhnubástus vuáhádumohjelm rähtimist selvâttuvvoo já luánduriggoduvâi já suojâlemkuávlui kevttim oovtâstpargomekanismeh ovdeduvvojeh oovtâst sämmilijguin.

Toos lasseen juátkih pargo räjiestui meddâlistmân já räjioovtâstpargo naanoodmân, juátkih sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees falâmáin komission šiev toimâhinnáid, nanodeh sämikielâlii já sämikielâi máttááttâs sehe kielâpiervâltooimâ já nanodeh algâaalmugij aalmugijkoskâsijd kyeimivuođâid vâi pasteh suojâliđ ärbivuáválijd kulttuurolgospyehtimijd já ärbitiäđu.

Saavâjođetteijee Juuso lii eromâš tuđâvâš, ete Suomâ arktâlii politiik strategia almostittoo tääl meid puoh kuulmâ sämikielân.

Strategia uulmij olášume váátá oovtmanolii čuávvum. Arktâsii ovdâsvástádâsvirgeulmui pargojuávkku pyevtit uánihis analyys jyehi ive strategia uulmijn já jyehi tiäduttemčuosâttuv tooimâi olášuumeest.

Uáppáásm Suomâ arktâsii politiik strategian:
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163245

Staatârääđi kanslia tiäđáttâs: Suomi uudisti Arktisen politiikan strategiansa

Kove: Ville Fofonoff

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Säämi parlamentaarlâš rääđi adelij julgáštâs pieggâvyeimi pyevtitmist sämikuávluin – Haavâin kalga leđe sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) čokkânij 25.1.2021 tievâsčuákkimân, mast SPR saavâjođettemtoimâ sirdâšui Suomâ Sämitiggeest Taažâ Sämitiigán čuávvoo 16 mánuppajan. Tievâsčuákkim tollui káidusohtâvuođâiguin.

Tievâsčuákkim kieđâvušâi ei. Suomâ saavâjođettempaje toimâmuštâlus sehe savâstâlâi pieggâvyeimi kiävtust sämikuávluin já tuhhiittij julgáštâs ääši ooleest. Julgáštâs mield SPR váátá, ete sämikuávlu pieggâvyeimihaavâin kalga leđe sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš (free, prior and in-formed consent; FPIC). Julgáštus tun puávtáh luuhâđ tääbbin. Čuákkim tuhhiittij meid uđđâ toimâvuávám Taažâ saavâjođettempaje várás. Toimâvuávám kávnoo tääbbin.

Suomâ Sämitigge lii hoittám Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođettem 19.9.2019 rääjist, já Sämitige saavâjođetteijee lii lamaš Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee. Taam lasseen meid Suomâ Sämitige nuorâirääđi lii hoittám SPR nuorâilävdikode saavâjođettem.

Koronaviruspandemia vaiguttij saavâjođettempajan

Suomâ Sämitige saavâjođettempaje váldu-ulmeh lijjii ei. Sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáá Säämi Kielâkäldee tooimâ fastâdittem, tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem sehe algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi pyeredem OA ooleest.

Saavâjođettempajan sehe SPR tooimân vaiguttij merhâšitteht ive 2020 aalgâst álgám koronaviruspandemia já ton mield spiekâstâhtile. Pandemia sehe spiekâstâhtile tiet SPR stiivrâ čuákkimeh tuállojii káidusčuákkimin eereeb vuossâmuu stiivrâ čuákkim uđđâivemáánust 2020, mii tollui Anarist. Pandemia tiet meid aalmugijkoskâsiih čuákkimeh, konferenseh, seminaareh já eres toimâ iä njuhčâmáánu 2020 maŋa lah uárnejum fyysisâš tábáhtussân, te SPR aalmugijkoskâsâš toimâ lâi ton suujâst táváliist ucceeb.

Pandemia vaiguttij meid sämiparlâmiänttárij konferensân, mon lâi tárguttâs toollâđ porgemáánust 2020. SPR stivrâ meridij sirdeđ konferens toollâmnáál porgemáánust 2021. Konferens lâi meeri orniđ Anarist.

SPR lii Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan, mast meid Ruošâ sämiseervih uásálisteh oovtâstpaargon tárkkojeijen. SPR tievâsčuákkimist rääđi airâseh kuulmâ Tave-enâmist já Ruošâst čokkâneh oohtân ucemustáá ohtii ivveest. Toimâstis SPR viggá ovdediđ jieškote-uv Tave-enâmij Sämitiigij koskâsii oovtâstpargo já tot kieđâvuš aašijd, moh kyeskih sämmiláid aalmugin raajij rasta. Tot oovdâst-uv Tave-enâmij kuávlu sämmilijd távjá om. aalmugijkoskâsijn ohtâvuođâin. 

Sämitige  čuákkim väljee juávhustis airâsijd SPR:n oovtâ valjâpajan häävild, já puáttee valjâpaajeest airâseh láá:

Tuomas Aslak Juuso (väärrin Leo Aikio)

Anni Koivisto (väärrin Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (väärrin Magreta Sara)

Anne Nuorgam (väärrin Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (väärrin Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (väärrin Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (väärrin Ulla-Maarit Magga)

Säämi parlamentaarlii rääđi stiivrâst Suomâ Sämitige ovdâsteh Tuomas Aslak Juuso (väärrin Leo Aikio) já Anni Koivisto (väärrin Leo Aikio). SPR oovtâstpargosopâmuš mield Sämitige poolitlâš njunoš kalga uásálistiđ jesânin SPR stiivrâ tooimân.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kove: Ville-Riiko Fofonoff