Saamelaiskäräjien edustajat perustuslakivaliokunnan kuulemisessa 25.1.2023.

Saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso: ”Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođummšest lij kõõččmõš vuâđđlääǥǥlaž vuõiggâdvuõđsteen jiõččvaaldšma”

Vuâđđlääʹǩǩvälljkåʹdd jäʹrjsti ođđeeʹjjmannu 25. peeiʹv eeʹttiǩ-kååʹddest õõlmâs kuullmõõžž, koʹst äʹššen leäi halltõõzz eʹtǩǩõs eeʹttiǩ-kådda lääʹǩǩen sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj da reäkkõslääʹjj 40 lååǥǥ 11 § muʹttmest. Sääʹmteeʹǧǧ eeʹttkõʹstte saaǥǥtuõʹllʼjeei Tuomas Aslak Juuso, nuʹbb väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio, lääʹǩǩtåimmkååʹdd da Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž Pirita Näkkäläjärvi, lääʹǩǩpiisar Kalle Varis da pirrõs- da jieʹllemvueʹǩǩlääʹǩǩpiisar Sarita Kämäräinen.

Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso kaaggi saakkvuârstes õuʹdde tõn, mõõn kaallšõs äʹšš sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođummuž lij. – Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođummšest lij kõõččmõš mij jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđâst, puk meeran pueʹrrvââjjmest ja tõn jieʹllemviõkksažvuõđâst pueʹttiääiʹjest. Alggmeeru jiijjâs jiõččvaaldâšm lij čuuʹt kaallâš, tõt lij mij kulttuur šuurmõs staanni. Seämmast tõn feʹrttai veâl vueiʹtted viikkâd õõudårra , tõn feʹrttai vueiʹtted ođđsmõõvvâd pâi taarb mieʹldd, säärnai Juuso.

Sääʹmteeʹǧǧ nuʹbb väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio säärnai saakkvuârstes jiõčč še kuullmes ǩiõlâs mõõntam aanarsäʹmmlaid. Son puuʹti õuʹdde tõn, mõõn nalla lääʹǩǩeʹtǩǩõs pueʹreʹči ǩiõlâs mõõntam säʹmmlai sââʹj da vueiʹttemvuõđid ooʒʒõõttâd vaal-loǥstõʹǩǩe. – Tän poodd ǩiõllkriteeʹr, kååʹtt miârkkšââvv vuõssmõsân mättjum ǩiõl, õõlǥtõs vuäll kuälmad puõlvvõʹǩǩe, kååʹtt miârkkšââvv muu maaddârpuärraz. Ođđ lääʹjj mieʹldd riʹjttjeʹči, što muʹst maaddârpuäʹres lij mainstam sääʹmǩiõl vuõssmõs ǩiõllnes. Miõlstan tät čiõlggsânji pueʹrad še tõi aanarsäʹmmlai sââʹj, koi piârrjin ǩiõll lij mõõntum.

Sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩtåimmkååʹdd da Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž Pirita Näkkäläjärvi mušttʼti, što lääʹǩǩeʹtǩǩõs âânn seʹst miârkteei pueʹreemeʹtǩǩõõzzid jiõnstem hiâlptummša. – Puk sääʹmteʹǧǧlääʹǩǩeʹtǩǩõõzz seʹst ââʹnnem konkreettlaž õõuʹdeemeʹtǩǩõõzz jiõnstummuž hiâlptummša pueʹreʹče sääʹm demokratia. Oođõõzz pueʹreʹče jiânnai säʹmmlai õõutverddsažvuõđ – jälsti jiõnsteei šoorab pääiʹǩest leʹbe uuʹccab siidâst kuʹǩǩen pååʹštkääzzkõõzzin. Oođõõzz vuäitče kaggâd še jiõnstemaktiivlažvuõđ, tuõđi Näkkäläjärvi.

Kuullâmpodd lij ruõkkum da ǩiõččâmnalla eeʹttiǩ-kååʹdd neʹttseeidain​. Vuâđđlääʹǩǩvälljkåʹdd jääʹrjast ääʹšš pirr veâl kolmm kuullmõšâd välljkååʹdd såbbri õhttvuõđâst. Täk kuullâmpoodd jie leäkku õlmmsest.

Snimldõk: Hanne Salonen / Eeʹttiǩ-kåʹdd.

Lââʹssteâđ:

Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteei
40 687 3 394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđteei
40 621 6 505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž
403 577 006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Liiŋk:

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõs Sääʹmteeʹǧǧ seeidain

Halltõõzz eʹtǩǩõs eeʹttiǩ-kådda lääʹǩǩen sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj da reäkkõslääʹjj 40 lååǥǥ 11 § muʹttmest

Sääʹmteeʹǧǧ ceälkkmõš halltõõzz eʹtǩǩõõzzâst (HE 274/2022) eeʹttiǩ-kådda lääʹǩǩen sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj da reäkkõslääʹjj 40 lååǥǥ 11 § muʹttmest

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj väʹlljkåʹddkuullmõõžž jåttje – õhttsažtoiʹmmjem- da saǥstõõllâmõõlǥtõõzz õõudummuš ij miârkkšõõv veto-vuõiggâdvuõđ

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõõzz kuõskki väʹlljkåʹddkuullmõõžž jåttje tän neäʹttlest. Sääʹmteʹǧǧ kaaggi ceälkkmõõžžines, što halltõõzz eʹtǩǩõs âânče seʹst määŋgaid miârkteei konkreettlaž pueʹrõõzzid säʹmmlai vuõiggâdvuõđlaž sâjja. Sääʹmteeʹǧǧ tiuddsåbbar jõnn jäänmõõzz jiõnin 15-3-1 priimmâm lääʹǩǩeʹtǩǩõs staanče pueʹrben säʹmmlai jiõččmieʹrreemvuõiggâdvuõđ teâuddjummuž.

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõõzz välljkåʹddǩiõttʼtõõllmõõžž aʹlǧǧe mädd- da meäʹcctäällvälljkååʹdd da tällõsvälljkååʹdd äʹšštobddikuullmõõžživuiʹm 10.1. Sääʹmteeʹǧǧ kuullmõõžžin eeʹttkõʹsttjen leʹjje saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso da nuuʹbb väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio lââʹssen lääʹǩǩpiisar Kalle Varis, pirrõs- da jieʹllemvueʹǩǩlääʹǩǩpiisar Sarita Kämäräinen di lääʹǩǩtåimmkååʹdd da Sääʹmteeʹǧǧ vuäzzlaž Pirita Näkkäläjärvi. Sääʹmteeʹǧǧ tiuddsååbbar priimi 29.11.2022 jiõnin 15-3-1 lääʹǩǩeʹtǩǩõõzz, leša eʹtǩǩii vaali ǩiiddõspaaiʹǩi meärra muttâz.

Õõudǩiõʹtte saǥstõõllmõõžž lie kaggâm aainâs ÕM ooumažvuõiggâdvuõttkomitea da rooddsuäʹrddemkomitea vuõiǥeed kaiʹbbjum vueʹssvuuʹd, kookk miârkkšâʹvve kriteeʹrid vaal-loǥstõʹǩǩe priimmʼma di õhttsažtoiʹmmjem- da saǥstõõllâmõõlǥtõõzzid.
– Õhttsažtoiʹmmjem- da saǥstõõllâmõõlǥtõs lij puästtad kovvuum juʹn-ba veto-vuõiggâdvuõđ staanmõšân Sääʹmtegga, leša tuõđâst paragraff kuuitâǥ tåʹlǩ čiõlǥeʹče ânnʼjõõžž saǥstõõllâmõõlǥtõõzz meeraikõskksaž alggmeervuõiggâdvuõđid pueʹrben vaʹstteeʹjen da vieʹǩǩteʹče še veʹrǧǧniiʹǩǩi tuâj, tuâtt Sääʹmteeʹǧǧ II väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio. – Tõt ij õuddmiârkkân viiǥče kooʹddin tõi kååddlaž jiõččvaaldâšm, son juätkk.

Halltõõzz eʹtǩǩõõzzâst määŋg vieʹltʼtem teevvmõõžž ânnʼjõž lääʹǩǩšiõttummša

Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõõzz lij vuõrddum kuuʹǩǩ, tõn diõtt ko lääʹjjest lie määŋg vuämmnam pääiʹǩ. Õuddmiârkkân jiõnstemriâššmõõžž lie pueʹreem taarbâst.
– Leʹčči pueʹrr, što vuäitčim ainsmâʹtted säʹmmlai õõutverddsažvuõđ pueʹrummuž kuʹǩes kõõski Sääʹmjânnmest vaalbuussin da jeeʹres pueʹrab jiõnstemriâššmõõžži veäkka, väärrsaaǥǥjååʹđteei Aikio tuâtt.
Väʹlljkåʹddkuullmõõžž juätkkje pueʹtti neäʹttel 20.1. reâuggjieʹllem- da tääʹssärvvvälljkååʹdd kuullmõõžžin. Mâŋŋa jeeʹres välljkooʹddi smiõtldõõǥǥi valmštummšest äʹšš serddai vuâđđlääʹǩǩvälljkååʹdd ǩiõttʼtõõllma, kuäʹss ääʹšš pirr jäʹrjstet kattum äʹšštobddikuullmõõžži õõl veâl õõlmâs kuullmõõžž 25.1. Sääʹmteʹǧǧ vuässââtt pukid vuâđđlääʹǩǩvälljkååʹdd kuullmõõžžid.

Lââʹssteâđ:

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđteei
40 621 6 505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteei
40 687 3 394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liiŋk:

www.samediggi.fi
Sääʹmteʹǧǧlääʹjj oođõs Sääʹmteeʹǧǧ seeidain
Halltõõzz eʹtǩǩõs eeʹttiǩ-kådda lääʹǩǩen sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj da reäkkõslääʹjj 40 lååǥǥ 11 § muʹttmest
Sääʹmteeʹǧǧ ceälkkmõš halltõõzz eʹtǩǩõõzzâst (HE 274/2022) eeʹttiǩ-kådda lääʹǩǩen sääʹmteeʹǧǧest uvddum lääʹjj da reäkkõslääʹjj 40 lååǥǥ 11 § muʹttmest
https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

Tyhjä vene joen rannassa.

Lääʹddjânnam sääʹmteʹǧǧ da Teän kueʹlltäällvuʹvdd ǩeässâʹtte Teän kueʹllšeeʹllemvuâkkõs-saǥstõõllmõõžžin Taarr veʹrǧǧniiʹǩǩi kõrr õõlǥtõõzz seuʹrrjõssân

Tenon neuvotteluvaltuuskunnan Suomen Saamelaiskäräjien edustajat ja Tenon kalatalousalue vetäytyvät Tenon kalastussääntöneuvotteluista, koska neuvottelut ovat pysähtyneet Norjan viranomaisten tiukkaan vaatimukseen kieltää lohenkalastus Tenolla kokonaan seuraavassa kalastussäännössä. Lohen kalastuskielto olisi voimassa 5–7 vuotta. Edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei enää ole.

Tenon kalatalousalue on jo päättänyt vetäytyä neuvotteluista. Suomen Saamelaiskäräjät tukee Tenon kalatalousalueen päätöstä ja Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee asiaa ensi viikon kokouksessa Tenon neuvotteluvaltuuskunnan Saamelaiskäräjien edustajien ehdotuksen pohjalta.

Suomen Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue katsovat, että Norjan viranomaisten edustajat ovat kariuttaneet neuvottelut, koska eivät voi myöntyä vähäiseenkään lohenkalastukseen Tenolla, eivätkä noudata kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen kutuvaltioperiaatetta.

– On käsittämätöntä, miten Norja sallii Tenon lohikantoihin kohdistuvan kalastuksen rannikollaan samalla, kun se vaatii lohenkalastuksen kieltämistä Tenojoella, sanoo Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Mika Aikio.

Suomen valtioneuvosto asetti Tenon kalastussäännön Suomen neuvotteluvaltuuskunnan toukokuussa 2020 ja antoi neuvotteluille kaksi päätavoitetta: Tenon lohikantojen elvyttämisen ja saamelaisten oikeuksien toteutumisen edistämisen. Myös Norjan hallitus lausui ennen neuvotteluja tavoitteeksi saamelaisten oikeuksien vahvistamisen.

– Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja muiden ministeriöiden edustajat ovat neuvotteluissa puolustaneet saamelaisten ja muiden kalastusoikeuden haltijoiden oikeuksia ja ilmoittaneet, että eivät voi hyväksyä ehdotettua kalastussääntöä, koska se olisi vastoin Suomen perustuslakia. On erittäin valitettavaa, että Norjan viranomaisilla neuvottelujen lähtökohdat näyttävät unohtuneen, sanoo Suomen Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Suomessa Saamelaiskäräjien ja Tenon kalatalousalueen tulee ilmoittaa maa- ja metsätalousministeriön kautta valtioneuvostolle vetäytymisestä ja pyytää eron myöntämistä edustajilleen Suomen neuvotteluvaltuuskunnasta. Norjan puolen Tenon kalastushallinnon hallitus käsittelee asiaa tammikuussa.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Mika Aikio
Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja
0400 558 391
micka50@hotmail.com

Kuva: Hans Pieski

Škooultempodd saaʹmi vuõiggâdvuõđi lokku välddmõõžžâst noori vââʹljest vuässõõđjid

Sääʹmteʹǧǧ jäʹrjsti õhttsažtuâjast vuõiggâdvuõttministeriain neljdpeeiʹv 3.11.2022 Aanrest Sajoozzâst škooultempoodd saaʹmi vuõiggâdvuõđi lokku välddmõõžžâst vueʹjj veʹrǧǧneǩtuâjast jeäʹrben mäddââʹnnemsektoor kuõskeeʹl. Škooultõʹsse leäi vueiʹtlvaž vuässõõttâd še ougglõsõhttvuõđ pääiʹǩ di nääiʹt jeeʹres veʹrǧǧneǩõhttsažtuâjjlai eeʹttǩeei vuässõʹtte škooultempoʹdde õhttsiʹžže nuʹtt 60.

Škooultempodd saaʹmi vuõiggâdvuõđi lokku välddmõõžžâst mäddââʹnnemsektoor kuõskki veʹrǧǧneǩtuâjast lij pieʹǩǩ vuõiggâdvuõttministeria valmmštõõllâm rasiism vuâsttsa da pueʹrr narodkõskkvuõđi tåimmamprograamm čõõđviikkmõõžž. Škooultempodd leäi pilotthaʹŋǩǩõs, koʹst viiǥǥât ooudâs da teʹsttjet škooultõõzz vuʹvdd- da pääiklažtääʹzz veʹrǧǧniiʹǩǩid sääʹmaaʹššin. Ååʹn jäʹrjstum škooultõs lij jurddum jeäʹrben vuuʹdiâânnmõõžž plaanummšest da čoʹrstemlooʹvin, suõʹjjeem- da poostvuuʹdi håiddmõõžžâst da âânnmõõžžâst, pirrõs-, kuåivâs-, mäddaaunâs- da čääʹcclooʹvin, di čaaʹʒʒi- da pirrõs-suõjjlummšest da pirrõsvuåppmõõžžâst vaʹstteei veʹrǧǧniiʹǩǩid.

– Lij fiinâs vueiʹnned, što jeeʹres veʹrǧǧneǩõhttsažtuâjjla liâ čuäjtam älšsmâttmõõžžâs saaʹmi vuõiggâdvuõđi lokku välddmõõžž ǩiõttʼtõõlli škooultempoʹdde. Vuässõõttimieʹrr ǩeuʹǩǩli miʹjjid positiivlânji da oudd vuäppõõzz tõʹst, što vaʹstteei škooultõʹsse vuäitči leeʹd tarbb še jeeʹres sektoori veʹrǧǧniiʹǩǩin, tuâtt Sääʹmteeʹǧǧ Saaǥǥjååʹđteeʹjj Tuomas Aslak Juuso.

Snimldõõǥǥ: Johanna Alatorvinen / Sääʹmteʹǧǧ

Škooultõõzz ǩieʹssjen leäi vuõiggâdvuõttministeria demokratia- da õõlmâsvuõiggâdvuõttjuâkkaz jååʹđteeʹjj Johanna Suurpää da peeiʹv poodd ääʹššest loǥlmõʹstte professor Martin Scheinin, alggmeervuõiggâdvuõđ doseʹntt Leena Heinämäki, Depolarize-haʹŋǩǩõõzz tuʹtǩǩeei Panu Artemjeff, Sääʹmteeʹǧǧ Saaǥǥjååʹđteeʹjj Tuomas Aslak Juuso, pirrõsministeria lääʹjjšiõtteemduumšeǩ Mirkka Saarela di vuõiggâdvuõttministeria spesiaaläʹšštobddi Oula-Antti Labba.

Škooultõõzz täävtõssân leäi jueʹǩǩed škooultõʹsse vuässõõđjid teâđaid da tuâjjneävvaid saaʹmi vuõiggâdvuõđi lokku välddmõššân da tiuʹddepiijjmõõžž hiâlptem diõtt jiijjâs veʹrǧǧneǩtuâjstes. Peeiʹv poodd jiõʹlleš saǥstõõllmõõžžid še tõʹst, mäʹhtt jeeʹres veʹrǧǧneeʹǩǩ vuäitče jiijjâs tååimaines viikkâd ooudâs saaʹmi õõutverddsažvuõđ da vuässõõttmõõžž tuʹmmstõktuõjju di saaʹmi äʹrbbvuõđlaž teâđ lokku välddmõõžž pirrõõzz da mäddâânnmõõžž kuõskki tuʹmmstõktuâjast. Lââʹssen škooultõõzzâst saǥstõʹlleš raajõõzzlaž čårstummuž očndõõttâm-maallin da ǩiččleš uʹvdded vuässõõđjid fiʹttõõzz da tuâjjneävvaid čårstummuž vuâsttsiʹžže tuõjju jiijjâs toiʹmmjempirrõõzzin.

– Tät lij pilotthaʹŋǩǩõs, koon vuâđald vueiʹttep ärvvtõõllâd vaʹstteei škooultõõzzi taarb juätkast. Škooultõs lij õhtt kuånstt viikkâd ooudâs saaʹmi vuõiggâdvuõđi teâuddjummuž vueʹjjest, tuâtt vuõiggâdvuõttministeria demokratia- da õõlmâsvuõiggâdvuõttjuâkkaz jååʹđteeʹjj Johanna Suurpää.

Tobdstõõđ rasiism vuâsttsa da pueʹrr narodkõskkvuõđi tåimmamprograʹmme tääiʹben.

Lââʹssteâđ: 

Laura Olsén-Ljetoff
Jieʹllemvueʹǩǩpiisar
+358 40 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Eʹtǩǩuum kuåivâsmineraalpiiđ lij čuuʹt vueʹllǥaž tääʹzzest

Sääʹmteʹǧǧ lij ceälkkam hämmsest halltõõzz eʹtǩǩõssân kuåivâsmineraalpiiđ kuõskki lääʹjjšiõttummšest. Lääʹddjânnma eʹtǩǩeet ođđ kuåivâsmineraalpiiđ, koon õõlǥči mäʹhssed Lääʹddjânnmest roggum kuåivâsmineraalin.  Piiđ suåvtemvõudda kuullče kuåivâslääʹjjest miârktum kuåivâsmineraal, leša suåvtemvuuʹd ååuǥbeälla rääʹjteʹčeš kåʹllskuʹlljummšest kaunnum kuåivâsmineraal.

Eʹtǩǩõõzz mieʹldd puki metallmaalmi piiđtääʹss leʹčči ǩiiddâs 0,6 proseeʹnt vuässõs metallmaalm seʹst õõʹni metaal piiđäärvast. Jeeʹres kuåivâsmineraalid piiđtääʹss leʹčči ǩiiddâs 0,20 euʹrred malmmtoonnâst.

– Eʹtǩǩuum kuåivâsmineraalpiiđ lij čuuʹt vueʹllǥaž tääʹzzest. Maaiʹlmest metallmaalmi ärvvrojaalt liâ määŋgǩerddsa veʹrddeeʹl Lääʹddjânnma eʹtǩǩuum piiđtässa. Piiđpuåttjin jeät pââʹst raajjâd puskuur vueiʹtlvaž skääđai vääras, ij-ǥa käʹtted infrastruktuurikuulid, särnn Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

Sääʹmteʹǧǧ pohtt õuʹdde ciâlklmest, što kuåivâstoiʹmmjummuš saaʹmi dommvuuʹdest ij leäkku saaʹmi ǩiõččâmvueʹjjest priimmâmnallšem, di ij-ni kuåivâsmineraalpiiđ lââʹzzet toiʹmmjummuž priimmâmnallšemvuõđ. Kuåivâstoiʹmmjummuš ij suåv saaʹmi dommvuuʹd aarktliʹžže da meälǥžet ođđsmõõvvi luõttu.

– Sääʹmteʹǧǧ ij vueiʹn vuâđaid tõõzz, mõõn diõtt kåʹllkuäivvmõõžž õhttvuõđâst kaunnum kuåivâsmineraal õõlǥči rääʹjted kuåivâsmineraalpiiđ ååuǥbeälla. Kåʹllkuäivvmõõžžâst kaunnum mineraal liâ seämmanalla õõutvuâra äuʹǩǩeemnalla åårrai luâttreeʹǧǧesvuõđ, mâta še jeeʹres mineraal, juätkk Juuso.

Lääʹddjânnmest mašinain kåʹllkuäivvmõõžž vueʹǩǩââʹttet vuõss-sââʹjest saaʹmi dommvuuʹdest, koʹst luâtt lij äʹrǧǧ da meälǥžet ođđsmõõvvi. Kåʹllkuäivvmõõžžâst šâʹdde negatiivlaž vaaiktõõzz luõttu, čäccõʹsse di saaʹmi õõudldõõzzid vueʹǩǩâʹtted vuuʹdest äʹrbbvuõđlaž jieʹllemvueʹjjeez. Sääʹmteʹǧǧ âânn mååžnjânji tõn, što nuʹt koččum riikk määddast kååʹll kuäivvai vuässâʹtte piiđmahssu da kueʹdde vuässas vasttõõzz ij ođđsmõõvvi luâttreeʹǧǧesvuõđi jaukkummšest määddast.

Lââʹssteâđaid:

Tuomas Aslak Juuso
Saaǥǥjååʹđteei
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
jieʹllemvueʹǩǩ- da pirrõslääʹǩǩpiisar
040 415 5969
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Energiakriisin da puuʹtʼtemkuuli pâjjnummšin liâ jõnn vaaiktõõzz saaʹmi puäʒʒhoiddu

Sääʹmteʹǧǧ vueiʹnnlõõđi mädd- da meäʹcctäälministeria kansliajååʹđteei Husu-Kallioin seärad 28.9.2022 Heʹlssnest. Vueiʹnnlõttmõõžž äššan leʹjje energiakriis da inflaatio vaaiktõõzz saaʹmi puäʒʒhoiddu. Puäʒʒtallu šõddâm kuuli pâjjnummuš peejj jieʹllemvueʹǩǩniiʹǩǩid samai väʹǯǯlõs ekonoomlaž vuâkka.

Puäʒʒtääl puuʹtʼtemkuulid lij kaggâm jm. liâdǥ, puälddemaunnsi da vuäʹsttemrehu hõõʹddi jõnn pâjjnummuš. Pâjjnam kuul kuâsttje jeäʹrben sääʹm dommvuuʹd paalǥâskooʹddin, koin puäʒʒhåidd vuâđđââvv puõccui juätkkjeei puõcci ǩiõččma da kõõsk liâ kuuʹǩǩ.

– Puäʒʒjieʹllemvueʹǩǩ ij leäkku veâl jällʼjam õõuʹdab čoʹrstemtaaʹlvi šõddeem ekonoomlaž hääʹvjummšin da ååʹn leäʹp âʹpet ođđ kriis ooudâst. Puäʒʒtääl puuʹtʼtemkuuli pâjjnummuž vueiʹtet oudlkâʹstted miârkkšõõvvâm sääʹm puäʒʒhoiʹddjeeʹjid samai jõnn ekonoomlaž hääʹvjummšid da jo-ba tuʹmmstõõǥǥid puäʒʒjieʹllemvueʹjj loopptummšest, särnn Sääʹmteeʹǧǧ 2. väärrsaaǥǥjååʹđeei Leo Aikio.

Sääʹmteʹǧǧ âânn vääžnʼjen tõn, što mädd- da meäʹcctäälministeriast ääʹljet tâʹlles čiõlǥeed, mäʹhtt jeäʹrben sääʹm puäʒʒhoiddu pââʹstet puõʹtti tälvva uʹvdded tuärjjõõzz vuõiggäiggsânji. Vueʹjjest, koʹst puäʒʒhoiʹddjeeʹji ekonoomlaž viõǥǥ uʹvddi lij õnnum loʹppe juʹn õõuʹdab taaʹlvi poodd, mâʹŋŋlest mäʹhssem koʹrvvõõzz jiâ teänab peälašt tõid puäʒʒhoiʹddjeeʹjid, kook tuõđi jouʹdde smiõttâd jieʹllemvueʹjj jõskkmõõžž tõn tuejjeen ekonoomlaž hääʹvjummšid.

Leäm samai piâkkõõttâm saaʹmi puäʒʒhååid pueʹttiääiʹjest. Pâjjnam puuʹtʼtemkuulid jeäʹt pââʹst riʹjttjeeinalla kompensâʹstted kaaggeeʹl puõccuvueʹǯǯ hââʹdd, aainâs tuärjjeemtååimid taarbšet še riikkâst, što jieʹllemvueʹjji juätkkjemvuõtt pââʹstet tuõrvvâd, juätkk Aikio.

Väʹlddminister Marin halltõõzz õhttân täävtõssân lij oouʹdeed puäʒʒtääl ouddnummuž kaʹnnteeʹjen da kulttuursânji miârkteeʹjen jieʹllemvueʹǩǩen. Puäʒʒhååidain lij vääžnai rool jeäʹrben tâʹvv Lääʹddjânnam porrmõš-staanvuõđ ǩiõččâmvueʹjjest da jieʹllemvueʹjj âlgg taʹrǩstõõllâd da tõõzz âlgg uʹvdded še äärv miârkteeʹjen Lääʹddjânnam huâllainsmâttmõõžž vaaikteei tuejjeeʹjen ânnʼjõž maailmanpoliittlaž vueʹjjest.

Tuâǥǥažmooštas energiakriis da kuuli pâjjnummuž vaaiktõõzzin saaʹmi puäʒʒhoiddu

Lââʹssteâđaid:

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđeei
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
jieʹllemvueʹǩǩ- da pirrõslääʹǩǩpiisar
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Taustamuistio energiakriisin ja kustannusten nousun vaikutuksista saamelaiseen poronhoitoon.

Juutuajoki Inarista kuvattuna.

Säʹmmlai vuõiggâdvuõđid âlgg staanâd kueʹllšeellmõõžž kuõskki šiõttõõllmõõžžâst

Lappi suudvuõiǥâs heelǥii 12.8.2022 kuõiʹt säʹmmla viârtõõzzid kueʹllšeeʹllemreäkkain Aanrest da Uccjooǥǥâst. Suudvuõiggâz mieʹldd viõǥǥâst leämmaž kueʹllšeellmõõžž kuõskki rajjtõõzz lie leämmaž risttreeidast vuâđđlääʹjj 17 § 3 momeeʹntest staanum säʹmmlai kulttuurvuâđđvuõiggâdvuõđin. Ääiʹjben ǩeâđđa Ââʹlmõs vuõiǥâs uuʹdi kuõʹhtt ouddtuʹmmstõõǥǥ, koi mieʹldd kueʹllšeellmõõžž kuõskki šiõttâlm Teän čääʹccvuuʹdest leʹjje säʹmmlaid vuâđđlääʹjjest staanum vuõiggâdvuõđid vuâstta.

Suudvuõiggâz võõrâs suvddâz juäʹtǩǩe Korkeimman oikeuden huhtikuussa 2022 antamien ennakkopäätösten liinj mieʹldd. Ouddtuʹmmstõõǥǥi mieʹldd kueʹllšeellmõõžž kuõskki šiõttâlm Teän čääʹccvuuʹdest leʹjje risttreeidast säʹmmlaid vuâđđlääʹjjest staanum vuõiggâdvuõđivuiʹm. 

Anni Koivisto da Leo Aikio. Snimldõõǥǥ: Johanna Alatorvinen da Ville Fofonoff.

– Suudišttmi tuʹmmstõõǥǥ čuäʹjte čiõlggsânji, što kueʹllšeellmõõžž kuõskki šiõttõõllmõš ij tän poodd leäkku vuâđđlääʹjj meâldlaž. Kueʹllšeellmõõžž kuõskki šiõttõõllmõõžž âlgg oođeed nuʹtt, što tõt stään säʹmmlai vuõiggâdvuõđid da kueʹllšeeʹllemrajjtõõzzid šiõtteʹmen âlgg ââʹnned vuõss-sââʹjest nåkam naaʹlid, kookk jie rajjât säʹmmlaid vuâđđlääʹjjest staanum vuõiggâdvuõđid, särnn I väärrsaaǥǥjååʹđteei Anni Koivisto.

Sääʹmteeʹǧǧ väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio lij nuʹbb kueʹllšeeʹllemreäkkain viârtõvvum. Aikio ǩiiʹldi, što kõõččmõõžžâst leäi lääʹjjvuâsttsaž tuâjj, tõn diõtt ko suʹst lij vuõiggâdvuõtt pääiklaž säʹmmliʹžžen haʹrjjted äʹrbbvuõđlaž dommtarbbšeellmõõžž vuuʹd äʹrbbvuõđlaž da samai kuuʹǩǩ ääiʹj seʹst šeeʹllempäiʹǩǩen šõddâm paaiʹǩin.

– Mâânn puästtad, što säʹmmla jouʹdde ooccâd vuõiggâdvuõđ kulttuurâs haʹrjjtummša suudišttmi pääiʹǩ. Lääʹjjšiõttummuž âlgg leeʹd čiõlǥâs säʹmmlaid še. Jos kueʹllšeellmõõžž kuõskki šiõttõõllmõõžžâst jeäʹt valddu lokku Lääʹdd vuâđđlääʹjj leʹbe suudišttmi čåuddmõõžžid, teʹl vueʹǩǩ lij säʹmmlaid čuuʹt pannčiõlǥâs. Leʹčči pukid pueʹrmõs, što säʹmmlai vuõiggâdvuõđid vääldšeš lokku teʹl juʹn, ko šiõttõõzzid valmštõõlât, juätkk Sääʹmteeʹǧǧ I väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio.

Reenvuâlaž kueʹlšeeʹllemreäkka leʹjje šõddâm påʹrǧǧmannust 2020 Aanrest Juutuajooǥǥ Vueʹllkuõškâst, ǩieʹssmannust 2018 Uccjooǥǥâst Kevojääuʹrest di sueiʹnnmannust 2017 Uccjooǥǥâst Tsarssijooǥǥ vueʹllǩeâuŋŋsest.

Suudvuõiggâz mieʹldd aaʹššin ij leämmaž čuäʹjtum, što rajjtõõzz säʹmmlaid leʹčče leämmaž tuejjeempoodd kueʹllnaaʹli suõjjlem diõtt vieʹltʼtemes tååim. Rajjtõõzzid leäi suudvuõiggâz mieʹldd vueiʹtted veâuseed nåkam kueʹllšeeʹllma, kååʹtt ij naaudâž vuâđđlääʹjj 17 § 3 momeeʹnt da KP-suåppmõõžž 27 artikla meâldlaž suej.

Vuâđđlääʹjj 17 § 3 momeeʹnt mieʹldd säʹmmlain alggmeeran lij vuõiggâdvuõtt tuõʹllʼjed da oouʹdeed ǩiõlâs da kulttuurâs. Sääʹmkulttuuʹre koʹlle jeeʹrab mieʹldd säʹmmlai äʹrbbvuõđla jieʹllemvueʹjj– kueʹlstummuš, puäʒʒhåidd, meäccjummuš, uussmõš da noorrmõš di sääʹm ǩiõtt-tuâjj. ÕM meer- da poliittlaž vuõiggâdvuõđid kuõskki suåppmõõžž 27 artikla mieʹldd tõin riikkin, koin lie meersaž, åskldõõǥǥlaž leʹbe ǩiõlʼlaž uuʹccbõõzz, näkam uuʹccbõõzzid kuulli oummuin ij vuäǯǯ ǩeʹldded vuõiggâdvuõđ õõutsââʹjest jeärrsi jooukâs vuäzzlaivuiʹm naaudčed jiijjâs kulttuurâst.

Suudvuõiggâz tuʹmmstõõǥǥ jie leäkku veâl lääʹjjviõkksa.

Lââʹssteâđ

Anni Koivisto
I väärrsaaǥǥjååʹđteei
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi 

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđteei
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
jieʹllemvueʹǩǩ- da pirrõslääʹǩǩpiisar
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Snimldõk: Terhi Tuovinen

Säʹmmlai dommvuuʹd luâttsuõjjlemaaʹšši diõtt noorõʹtteš Njeäʹllmest

Pirrõsministeria, Lappi JJP-kõõskõs, Meäʹcchalltõs da Sääʹmteʹǧǧ noorõʹtte Luâttsuõjjlemtegga Njeäʹllmest 10.-11.8.2022. Luâttsuõjjlemteʹǧǧ lij säʹmmlai dommvuuʹd riikk jânnmi luâttsuõjjlummšest vaʹstteei veʹrǧǧniiʹǩǩi da Sääʹmteeʹǧǧ õhttsažtuâj oouʹdeei juõʹǩǩ eeʹjj jäʹrjstum kaaunõõttmõš. Tän eeʹjj väʹlddteema leäi Aanarjäuʹrr da tõn vuuʹd sääʹmkulttuur.

Kaaunõõttmõõžž aalǥâst mõʹnneš čõõđ vuässõõtti vueʹsspieʹli ääiʹjpoddsaž ǩiõčldõõǥǥid, mâŋŋa tõʹst vuäjjneš tän eeʹjj teema ǩiõttʼtõõllma. Vuässõõtti vuäjjne jeeʹrab mieʹldd aanarsääʹm kulttuuʹre, Aanarjääuʹr čääʹccvuuʹd vuâkka da tõn ouddnummša di Aanarjääuʹr tuuʹlvtummša. Luâttsuõjjlemteʹǧǧ tobdstõõđi veâl ÕM veärraaunâs- da mäddtäällorgaan (FAO) veärrstaanrapoʹrtte, koonn õhttân vueʹssen ǩiõttʼtõʹlleš Njeäʹllmest jälsteei aanarsäʹmmlai veärr-riâšldõõǥǥ.

Luâttsuõjjlemteʹǧǧ kõʹllʼji še Aanar Kirakkajooǥǥâst da tobdstõõđi jååʹttmen åårrai jokkvuuʹd oouʹdab vuâkka sättmõʹšše di kuuʹǯ koođđâmvuuʹdi laaddmõʹšše.

– Vuässõʹttem vuõssmõs vuâra Luâttsuõjjlemtegga da muʹst lij šiõǥǥ miõll tän kaallšõs õhttsažtuâjjkaaunõõttmõõžž diõtt. Âânam tääʹrǩes äʹššen, što piâssâp saǥstõõllâd ääiʹjpoddsaž aaʹšši pirr, vaajted teâđaid da seämmast tobdstõõttâd säʹmmlai dommvuuʹd jiijjâsnallšemvuõʹtte, ceälkk Sääʹmteeʹǧǧ II väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio.

Sääʹmteeʹǧǧest Luâttsuõjjlemtegga vuässõʹtte II väärrsaaǥǥjååʹđteei Leo Aikio, jieʹllemvueʹǩǩ- da pirrõslääʹǩǩpiisar Sarita Kämäräinen, jieʹllemvueʹǩǩpiisar Laura Olsén-Ljetoff, pirrõspiisar Tiina Lovisa Solbär da saaǥǥtempiisar Johanna Alatorvinen. Luâttsuõjjlemteʹǧǧ lij noorõõttâm eeʹjjest 2002 ääʹljeeʹl meäʹrmeâldlânji. Koronapandemia ääiʹj kaaunõõttmõõžžid lij šõddâm kuõiʹt eeʹjj kõskk. Pueʹtti kaaunõõttmõõžž jäʹrjstet eʹpet pueʹtti eeʹjj.

Snimldõk: Vueʹssen prograammâst Luâttsuõjjlemteʹǧǧ tobdstõõđi aanarsääʹm veärrkulttuuʹre da jeäʹǩǩesveärran suõvsteš Aanarjääuʹrest koddum šaapš. Snimldõk: Johanna Alatorvinen/ Sääʹmteʹǧǧ. 

Lââʹssteâđ:

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđteei
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Tobdstõõđ vasttõõzzlaž turiist raʹvvjõʹsse sääʹmkulttuuʹre da saaʹmi dommvõudda

Toobdak-a sääʹmkulttuur da saaʹmi dommvuuʹd naaʹlid da peeitaid ǥu jiijjad kårmmnääd? Teʹstte teâđad ođđ sääʹmturiʹsmme õhttneei teâttkõõjjõõzzin da ǩiõčč sääʹmturiism obbvääldlaž ǩeâllʼjemvuõđ animaatio. Sääʹmteeʹǧǧ lij õlmstâttam sääʹmturiism jooʹttiraʹvvjõõzz pâʹlddmateriaalineez addrõõzzâst www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Kartt: Sunna Kitti

Jooʹttiraʹvvjõs pâʹlddmateriaalineez lij tillʼlõvvum tââvas puõʹtti turiistid da ouddâl puki saaʹmi dommvõudda puõʹđjid ođđ turismmsueʹrj tuâjjlaid da tåimmjid da tõn vueiʹtet äuʹǩǩeed še mättmateriaalân turismmsueʹrj uʹčteeʹlid di mättʼtõõđjid. Seiddõs õlmstââʹttet ååʹn eŋgglõsǩiõʹlle da lääddas.

– Takai tiettummuš sääʹmnaroodâst, saaʹmi historiast da modeeʹrnest sääʹmõhtsažkååʹddest lij veâl oolâžnallšem da täujja še ouddkäddmõõžži euʹnneem. Saaʹmid kuõskki tuõđmeâldlaž teâđ lââʹzztummuš da liâvtummuš še turismmsueʹrj pääiʹǩ lij aaibâs vääžnai, särnn Sääʹmteeʹǧǧ saaǥǥjååʹđteei Tuomas Aslak Juuso.

Tuäivam, što sääʹmtuʹriism jooʹttiraʹvvjõs vääʹldet vaiddsânji âânnmõʹšše da tõt äuʹǩǩad vueiʹtlva määŋgaid tåimmjid. Haaʹleep smeʹllkâʹtted turiistid tuejjeed vasttõõzzlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei vaalšummšid, ǥu sij reiʹssje saaʹmi dommvuuʹdest, juätkk II väärrsaaǥǥjååʹđeei Leo Aikio.

Sääʹmturiism da saaʹmi dommvuuʹd jiijjâsnallšemvuõđid vuäʹpsteei jooʹttiraʹvvjõs lij tuejjuum ääiʹjpoddsaž vaʹǯǯtõõzzid vaʹstteeʹjen, sääʹmõhtsažkååʹdd da -kulttuur lokku väʹlddjen da ciʹsttjeeʹjen digitaalʼlaž materiaalpaʹǩaatten. Jooʹttiraʹvvjõõzz lââʹssen seiddõs âânn seʹst obbvääldsaž ǩeâllʼjemvuõđ aicclmeei animaatio, turiism pueʹttiääiʹj kaartid, veiddsõs sääʹmturiʹsmme da saaʹmi dommvõudda tiʹllʼlõõvi turiʹsmme õhttneei sannõõzz di mättjum tääidaid teʹsttjeei teâttkõõjjõõzz.

– Seiddõs õõlǥat veâl siõmmna pueʹrummuž sannõõzz lââʹssen, leša tõt lij še digitaalʼlaž materiaalipaʹǩaat ouddõs. Materiaalpaʹǩat lij hieʹlǩeld peeiʹvtemnalla, tâʹl ääiʹjpoddsaž turiism treeʹndid da vaʹǯǯtõõzzid lij hiâlpp reagâʹstted soorčeeʹl tõʹst, mäʹhtt turismm vaaikat pääiklažnarood aʹrǧǧe da juʹhlle leʹbe sääʹmkulttuuʹre da tõn pueʹrrjieʹllma, särnn haʹŋǩǩõõzz plaaneei Kirsi Suomi.

Vasttõõzzlaž turismm teâđast åårram kueʹssen pääiklaž põõrtâst

Sääʹmjânnmest turistt lij kueʹssen pääiʹǩest, koʹst säʹmmlai argg da juuhl liâ pieʹǩǩ ärvvsaž jieʹlli kulttuurimaall raajeeʹl spesiaal kulttuurkueʹstelm, kååʹtt lij saaʹmi ââʹjjäiggsaž päiʹǩǩ. Täʹst jieʹlli kulttuurkueʹstlmest vueiʹtlvââʹstet sääʹmkulttuur jieʹllemviõkksažvuõtt da serddmõš puõʹtti puõlvvõõǥǥid.

Meeʹst pukin lij vasttõs õhttsaž pueʹttiääiʹjest juõʹǩǩåʹrnn toʹben, koozz tuâjjam da laauʹǩi seurrjummuž vuälla. Tuejjeep õõutsââʹjest täʹst peeiʹvest vasttõõzzlab da eettlânji ǩeâllʼjeejab, što še puõʹtti puõlvvõõǥǥin lij puk tät mooččâsvuõtt da reeʹǧǧesvuõtt jieʹllemnalla da ǩiõččlâʹsttemnalla.

Sääʹmteʹǧǧ priimi 24.9.2018 Vasttõõzzlaž da eettlânji ǩeâllʼjeei sääʹmturiism tåimmjem-vuâđđjurddi -vuäppõõzz, koozz vasttõõzzlaž turiist da turiism Jooʹttiraʹvvjõs pâʹlddmateriaalineez vuâđđââvv. Sunna Kitti kärttõs aicclmâtt eettlaž raʹvvjõõzz saaǥǥ tõʹst, mäʹhtt tåimmjed, što pueʹttiäiʹǧǧ leʹčči vasttõõzzlab da eettlânji ǩeâllʼjeejab säʹmmlai dommvuuʹdest tuärjjeeʹl sääʹmkulttuur tuõʹllʼjummuž juätkkjemvuõđ.

Sääʹmteʹǧǧ lij vuäǯǯam veäʹǩǩtieʹǧǧ mättʼtõs- da kulttuurministeriast jooʹttiraʹvvjõõzz valmštem diõtt da čõõđ viikkmõʹšše.

Lââʹssteâđ:

Tuomas Aslak JuusoSaaǥǥjååʹđteei
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II väärrsaaǥǥjååʹđeei
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plaaneei, Vasttõõzzlaž sääʹmturismm haʹŋǩǩõõzz
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Sääʹmteʹǧǧ iʹlmmat ooccâmnalla jieʹllemvueʹǩǩpiisar veeʹrj

Jieʹllemvueʹǩǩpiisar tuâj lie meäʹrtõllum Sääʹmteeʹǧǧ tuâjjriâššmõõžžâst 26 c §. Tuâjjan lij jm. vaalmštõõllâd sääʹm jieʹllemvueʹjjid da tõi õõudâsviikkma kuulli aaʹššid vääʹldeeʹl lokku sääʹm äʹrbbvuõđlaž teâđ di tuåimmjed jieʹllemvueʹǩǩ- da vuõiggâdvuõttluʹvddkååʹdd valmštõõllʼjen. Tuâjj älgg suåppmõõžž mieʹldd.

Šiõttõsvuâđlaž ââʹntemkaiʹbbjõssân on veeʹrj oudldem škooultõs da lââʹzzen kaiʹbbjet sääʹm ǩiõl tääid (asetõs 1727/95). Veeʹrj oʹnstam håiddmõš oudldâstt šiõǥǥ sääʹmkulttuur, sääʹm äʹrbbvuõđlaž teâđ, sääʹmvuuʹd da -jieʹllemvueʹjji di vaaldšmallaš tuâjai tobddmõõžž di šiõǥǥ õhttsažtuâjj- da vuârrvaaiktemtääidaid. Vueʹrddep še vaalmâšvuõđ jiõččnaž tuejjummša, šiõǥǥ organisâʹsttem- da teäddseännamoodd. Veeʹrjest ââʹnet kuuđ määnpââʹj ǩiččlõddâmääiʹj.

Paʹlǩǩummuš meäʹrrââvv Sääʹmteeʹǧǧ päʹlǩǩriâšldõõǥǥ IV/II mieʹldd (vuâđđpäʹlǩǩ 2706,50 euʹrred/mp). Vuâđđpääʹlǩ õõl määuʹset tuõjju härjjnem mieʹldd meäʹrrõõvvi härjjnemlõõʹzzid di sääʹmvuuʹdest tueʹjjeen 24 % lââʹzz.

Ooccmõõžžid tuõđštõõzzivuiʹm âlgg tuåimted Sääʹmteeʹǧǧ piisarkådda 30.4.2022 čiâss 16.00 mõõneeʹst addrõõzzâst: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?034d31fd

Lââʹssteâđaid tuâj pirr oudd vaaldâšmjååʹđteei Pia Ruotsala-Kangasniemi teʹl. 010 839 3106. Sääʹmteeʹǧǧ tuåimmjummša vuäitt tobdstõõttâd www.samediggi.fi

Aanrest 1.4.2022
Sääʹmteʹǧǧ