Stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávkku ij iävtut puásuilovoi čuoppâm

Eennâm- já meccituáluministeriö lii almostittâm onne stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu loppâraapoort. Raportist pahuduvvoo, ete palgâskuáhtásáid elettempuásuilovvoid iä iävtut nubástus, mutâ jieškote-uv paalgâs kenigittoo oovdânpyehtiđ kyevti tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân. Sämitigge ana eromâš pyerrin pargojuávhu iävtuttâs, ete palgâskuáhtásáid puásuilovvoid iä iävtut nubástus.

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio uásálist 25.11.2019 stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu iävtuttâs almostittemtilálâšvuotân. “Sämmilii puásuituálu hárjuttemhinái já eellimvuáimálâšvuođâ tááhust lii eromâš tehálâš, ete pargojuávkku ij iävtut puásuilovoi čuoppâm”, Sanila-Aikio paahud.

Eennâm- já meccituáluministeriö asâttij 12.10.2018 stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu valmâštâllâđ iävtuttâs poccui tälvikuátumij kilelis pyevtittemnaavcâ miäldásii elettempuásuimeereest ivvijd 2020-2030. Sämitige ovdâsteijen pargojuávhust lii toimâm Asko Länsman. Pargojuávhu loppâraapoort lii valmâštum, ijge stuárráámus suovvum puásuilovvoid iävtuttuu čuoppâm.

Pargojuávkku oovdânpuáhtá loppâraportistis, ete poccui tälvikuátumij kilelis kevttim visásmitmân já luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ovdedeijee puásuikuáttum optimi juksâm tiet ráhtojeh kenigittee palgâskuáhtásiih puásuikuátumij tipšo- já kiävttuvuáváámeh. Pargojuávkku iävtut, ete paalgâs väljee čuávuváást kyevti tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân: 1) Ucemustáá 7 % elettempuásuimere kepidem stuárráámuu suovvum elettempuásuimere háárán, 2) tooleeb njuovvâm 1.6.-15.11., 3) jävilkuátumij tile pyeredem, 4) kesikuáttumjuurrâm ovdedem, 5) palgâsij ovtâstittem.

Sämitige já eennâm- já meccituáluministeriö koskâsâš sämitiggelaavâ 9 § miäldásâš ráđádâllâm pargojuávhu loppâraportist já iävtuttâsâst lâi 14.11.2019. Ráđádâlmist kieđâvuššui eereeb iärásij tooláá njuovvâm tooimâ já toos lohtâseijee hástuseh. Sämitigge puovtij oovdân, ete maaŋgâin sämmilij päikkikuávlu palgâsijn njuovvâm olášuttem lii kiddâ luándutiilijn já tooleeb njuovvâm ij veltihánnáá lah máhđulâš olášuttiđ 15.11. räi, ko poccui čokkim pygályssáid váátá jieŋâ já muottuu. Hástusin puáhtá leđe meid tot, ete palgâseh iä finnii piärgukaavpijd meriääigi räi. Te Sämitigge iävtuttij, ete sämmilij päikkikuávlu uásild palgâsijd kenigitteh oovdânpyehtiđ oovtâ tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân. Ráđádâlmijn meridii, ete eennâm- já meccituáluministeriö asâttem puátteevuotâpargojuávkku árvuštâl Sämitige avžuuttâsâst 15.11 peivimere paaldâst monnjârääji “já/tâi ovdil tälvikuátumáid sirdâšum” ko čuávdih kiävttu- já tipšovuávám olášuttem.

Puásuituálulaavâ 21 § mield eennâm- já meccituáluministeriö meerrid love ihán häävild, kalle elettempoccuu paalgâs uážžu ihásávt toollâđ já kalle taggaar poccuu palgâs uásálâš uážžu enâmustáá omâstiđ.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kove: Tomi Guttorm / Sámediggi

Sämimađhâšem eettisij ravvui vuossâmuuh uđđâ koveh láá valmâštum

Ráiđukovetaaidâr Sunna Kitti sárgu kuuvijd Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh -ravvuid. Ubâ kovemateriaal lii tárguttâs valmâštuđ keessiv 2019. Uđđâ materiaal lii uáivildum  vuosâsaajeest oppâmateriaalkiävtun mađhâšemsyergi uáppeid sehe mađhâšemsyergi sierâ tuáimeid já mađhâšeijeid, kiäh puátih kuávlun.

Kuuvijd já ravvuu teevstâid ovtâstitmáin halijdep luptiđ sämimaađhâšmân lohtâseijee háástuid vijđásubbooht tiättun. “Tuáivup, ete visuaallâš informaatio čielgiit ravvui viestâ já taha älkkeebin tom iberdem já anonväldim”, muštâl haavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Vuossâmuuh koveh láá tääl valmâštum. Puátteevuotâ, mon mij halijdep -kove vuáđuduvá eettisij ravvui vision. Visio mield sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah láá eellimvuáimáliih já kannattitteeh. Ärbivuáválij iäláttâsâi paaldâst uđđâ iäláttâsah tego ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelis sämmilâšvuotân vuáđuduvvee mađhâšem tuárjuh ärbivuáválij iäláttâsâid já ovdedeh pargolâšvuođâ páihálávt.

Visio mield vuáđudum sämimađhâšem ravvimkuávdáš juáhá sämmiláid já sämikulttuurân lohtâseijee tuotâvuođâlii tiäđu mađhâšeijeid já mađhâšemtuáimeid sehe tiäđu eettisávt kilelis tuáimee säämi mađhâšemtuáimein. Meid sämisiärváduv argâ já juhleh, sehe sämmilij päikkikuávlu eennâmkevttim láá šiev visiost vuohâsávt oohtânheiviittum maađhâšmáin nuuvt, ete sämmilij vuoigâdvuođah já kulttuur váldojeh huámmášumán já taid kunnijâtteh.

Puátteevuotâ, mon mij halijdep. Kove: Sunna Kitti.

Šiev visio vyestikeeččin lii Puátteevuotâ, mon mij ep haalijd. Taan kooveest eettisij ravvui visio ij lah olášum, iäge lah pastam čuávdiđ taid háástuid, maid haldâšmettum mađhâšeijei juátkoo lasanem lii toohâm. Sämmilij päikkikuávlun sundešum mađhâšem lii haldâšmettum já sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah láá karttâm sirdâšuđ mađhâšem oovdâst. Mađhâšem olgopele aalmug kulttuurtaavij já ärbivuovij turvâstem ij lah luhostum, peic sämisiärváduv argâ já juhleh láá karttâm mađhâšemčuosâttâhhân já uáinámuššân.

Puátteevuotâ, mon mij ep haalijd. Kove: Sunna Kitti.

“Tuáivum, ete kuuvijn lii vaikuttâs toos, maht mađhâšeijeeh já mađhâšemsyergi uáinih sämmilijd já sämikulttuur. Mađhâšem, mii vuáđuduvá puástu já puárisáigásijd mielâkuuvijd, kááržud tom jo ovdiist uccâ saje, mast sämmiliih pyehtih rijjâ hárjuttiđ jiejâs kulttuur nuuvt, ete iä šoođâ hettejum. Mun lam huolâst tast, ete kyláh muttojeh páiháláid aassâmkiälbuttemin”, iätá ráiđukovetaaidâr Sunna Kitti tast, manen sun vuolgij fáárun sárgud kuuvijd ravvuin.

Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh láá tuhhiittum Sämitige čuákkimist 24.9.2018. Eettisij ravvui váldu-ulmen lii meddâlistiđ sämmilâšvuođáin ávhástâllee mađhâšem sehe sämmilijd kyeskee puástutiäđu, mii leevvân mađhâšem peht. Nubben tiäddučuogâstâhhân lii turviđ mađhâšem olgopele aalmug kulttuurtaavijd já ärbivuovijd. Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii ruttâdâm haavâ.

https://www.samediggi.fi/samimadhasem-eettisiih-ravvuuh/?lang=an

Lasetiäđuh

Vuávájeijee Kirsi Suomi, Kulttuurlávt ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Tiervâpuáttim savâstâllâđ sämimađhâšem táárbuin já oovdedmist Anarân

Uássin Laapi mađhâšemstrategia rähtimân lohtâseijee kuávluin jotteem Laapi litto uárnee Sämitiggijn 8.5.2019 tilálâšvuođâ, kuus mij pivdep savâstâllâđ sämimađhâšem já sämmilij päikkikuávlun sundešuvvee mađhâšem táárbuin já uáinuin. Taan pargopáájá ulmen lii kavnâđ sämimaađhâšmân já sämmilij päikkikuávlun sundešuvvee maađhâšmân lohtâseijee ideaid já uánuid čäällimnáál Laapi mađhâšemstrategian.

Laapi mađhâšemstrategia čáittá mađhâšem ovdedem tehálijd tiäddusoojijd já čuujoot almos torjuu. Mađhâšemstrategia linjáá meid tooimâid, moiguin puáhtá tarvaniđ uđđâ mađhâšem šoddâm máhđulâšvuođáid pehtilávt, mutâ nuuvt, ete kunnijâteh kilelis ovdánem prinsiipijd. Sämimađhâšem ovdedem oovtâstpargoost já ovdâsvástádâslávt lii tehálâš puoh uásipeelijd.

Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo 8.5.2019, tme 13.00–16.00 Kollehovist, Anarist. Almottât tilálâšvuotân taan liiŋkâ peht 30.4.2019 räi: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kulttuurlávt ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem – haahâ lii finnim máttááttâs- já kulttuurministeriöst jotkâruttâdem 60 000 €. Taan ruttâdem vievâst haahâ juátká tooimâs vuosâsajasii ulmen levâttiđ vijđáht tiäđu Sämitige čuákkimist čohčâmáánust 2018 tuhhiittum Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh– ravvuin.

Kove: Anja Vest

 

Lasetiäđuh

Kirsi Suomi
Vuávájeijee, Kulttuurlávt ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Proojeekthovdâ
040 828 4095
kristian.sievers(at)lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu