Alemuu rievti miitaal luovâttui Sämitiigán

Alemuu rievti president Tatu Leppänen luovâttij Sämitiigán Alemuu rievti miitaal kunneečáittun ton mávsulii paargon sämmilij algâaalmug kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaaldâšmist. Miitaal luovâttui Sämitige ovdâsteijeid Ruávinjaargâst 9.9.2021 Tave-enâmij alemui rievtij presidentij čuákkim ooleest.

Uássin Tave-enâmij alemui rievtij presidentij čuákkim ohjelm uárnejui teivâm Sämitige ovdâsteijeiguin sehe alemui rievtij presidentijguin 9.9.2021 Ruávinjaargâst. Teivâmist Suomâ Alemuu rievti president Tatu Leppänen luovâttij Sämitiigán Alemuu rievti miitaal kunneečáittun ton mávsulii paargon sämmilij algâaalmug kielân já kulttuurân kyeskee jiešhaaldâšmist.

– Mun anam taam eromâš merhâšittee tubdâstâssân oles Sämitiigán mávsulâš pargoost sämikulttuur já kielâ, sehe algâaalmugij rievtij ovdedem oovdân. Mun tuáivum, ete taat viestâd sämisiärváduv lasseen meid syemmilâš ohtsâškoodán mii porgâm pargo merhâšuumeest, paahud saavâjođetteijee Juuso.

Sämitiggeest miitaal vaaldij vuástá II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, kote uásálistij teivâmân Ruávinjaargâst vs. lahâčällee Kalle Varisijn sehe má. lahâčällee Sarita Kämäräisijn. Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso uásálistij teivâmân káidusohtâvuođâ peht Anarist. 

– Mun halijdâm kijtteđ Alemuu rievti president Leppäsii taan tubdâstâsâst. Toos lasseen mun halijdâm kijtteđ Sämitige jesânijd sehe mii pargovievâ áámmáttáiđulii já váimoin porgum pargoost, juátká saavâjođetteijee Juuso.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál lahâčällee virge

Lahâčällee váldupargon lii toimâđ sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee aašij valmâštâllen já oovdânpyehten Sämitige haldâttuvâst. Virge lii tárguttâs tevdiđ 1.10.2021 rääjist. Pargoh miärášuveh Sämitige pargo-oornig 25 § mield.

Sämitiggeest láá 1.1.2022 rääjist kyehti lahâčällee virge já tondiet pargoh uárnejuvvojeh tääl uđđâsist. Tääl uuccâmnáál viirgán puáhtá puátteevuođâst kulluđ meid hovdâpargoid. Sämitiggeasâttâs (1727/95) miäldásâš tohálâšvuotâvátámâššân lii riehtitiettuu kandidaat tođhos (aaleeb ollâškovlâtođhos) já sämmiláid kyeskee riävtálij aašij tubdâm sehe sämikielâ táiđu. Virge miänástuvvee hoittám iššeed lasseen šiev sämikulttuur já haaldâtlij pargoi tubdâm, šiev ruotâ/tárukielâ já eŋgâlâskielâ táiđu, naavcah porgâđ tedduu vyelni sehe persovnlâš hiäivulâšvuotâ hovdâpargoid. Virge tevdimist lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi. Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi III/I mield (vuáđupälkki 3194,73 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh hárjánemlaseh pargohárjánem mield sehe sämikuávlu porgâdijn 24 % sämikuávlu lase.

Ucâmušah tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 19.7.2021 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c

Lasetiäđuid addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. +358407262688 tâi pia.ruotsala(at)samediggi.fi Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

18.6.2021 Sämitigge

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Saavâjođetteijee Juuso: Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci miärádâs suojâliđ puárisvyevdi čáittá, ete čuoppâmáid láá muulsâiävtuh

Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmecci suoijâl 700 hehtaarid puárisvyevdi Mudusjäävri palgâs kuávlust. Pirâsministeriö mieđettij ihe tassaaš 20 miljovn euro lasemeriruuđâ Tave-Suomâ meecij rijjâtátulii suoijâlmân.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso lii tuđâvâš Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci miärádâsân suojâliđ puárisvyevdi, já tuáivut uásipeelijd luho ráđádâlmij puátusist. – Mun anam taam šiev ovdâmerkkân tast, maht ohtsâšmeecijn lii máhđulâš uuccâđ vyevdičuoppâmáid muulsâiävtulijd puátukäldeid. Taat miärádâs tuáimá meid šiev ovdâmerkkân vuovdij suoijâlmân vijđásubbooht já eres ohtsâšmeccijd, iätá Juuso.

Suomâ haldâttâs mieđettij ihe tassaaš 20 miljovn euro lasemeriruuđâ Tave-Suomâ puárisvuovdij suoijâlmân. Lasemeriruttâ lii kiävtust ive 2022 loopâ räi Laapi, Tave-Poođâeennâm já Kainuu IJP-kuávdái kuávlust. Meriruuđâ tárguttâssân lii pyerediđ luándusuojâlemkuávlui ohtâlâsvuođâ, čapovuođâ já killeelvuođâ nubásmuvvee tiileest.

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio tuáivu, ete suojâlemhaahâ lii eskân aalgâ já Tave-Suomâ puárisvuovdij suoijâlmân kávnoo ruttâdem meid puátteevuođâst. – Lii suotâs, ete paalgâs já ohtsâšmecci pessii sopâmušân, mii hiäđut kuohtuid uásipeelijd. Priivaat vyevdiomâsteijeid čujottum sajanmáávsuh suoijâlmist movtijditeh väldiđ huámmášumán vuovdij merhâšume sämikulttuur kiävtust sehe luándu maaŋgâhámásâšvuođâ torvejeijen, iätá Aikio.

– Tágáreh miärádâsah išedeh Suomâ pissoođ jieijâs šoŋŋâdâhuulmijn. Västideijee ruttâdemmekanismij turvim puáhtá puátteevuođâst mäksiđ jieijâs maaŋgâkiärdásávt maassâd, juátká Aikio.

Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmeeci suojâlemčuosâttâh lii Mudusjäävri palgâs tälvikuáttumkuávlust. Mudusjäävri paalgâs já Ucjuv puásuitáálui ohtsâšmecci láá lamaš ohtâvuođâst Sämitiigán já táttum Sämitige tuárjuđ ääšist já vaiguttiđ tom ovdánmân. Sämitigge lii aktiivlávt ovdedâm ääši pirâsministeriö peht já oovdânpuáhtám torjuus suojâlemuulmán.

– Mun lam eromâš tuđâvâš oovtâstpaargon pirâs- já šoŋŋâdâhminister Mikkosijn. Lasemeriruttâ lii toohâm sämikuávlust máhđulâžžân siämmáásullâsii priivaatmeecij suojâlem, ko maid METSO-ohjelm lii Maadâ-Suomâ priivaatmeecijn toohâm jo kuhháá. Mij halijdep kijtteđ minister já ministeriö tast, ete savâstâlmijn láá halijdâm čuávdusijd áášán, looppât Juuso.

Kove: Ville Fofonoff

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Luosâpivdemraijiittâsâid liččii kolgâm ráđádâllâđ ollásávt vuoigâlâžžân

Suomâ já Taažâ soppii cuáŋuimáánust Tiänu luosâ pivdemkiäldust pivdopaajeest 2021. Taažâ stuorrâtigge lii 25.5.2021 meridâm, ete keesih pivdopaje 2021 ruákkiviermi kiäldu maassâd Finnmark riddokuávlust. Sämitigge ij ane miärádâs vuoigâlâžžân tiileest, mast Tiänu kuávlu sämmilijn lii kieldum joba luosâpivdo päikkitáárbun.

– Mij lep lamaš ohtâvuođâst eennâm- já meccituáluministeriön já táttum čielgiittâs Taažâ miärádâsâst. Suomâ ličij kolgâm huolâttiđ ráđádâlmijn Taažáin tast, ete pivdoraijiittâsah nuuvt Tiänust ko meid merâkuávluin liččii ollásávt vuoigâliih. Taažâ miärádâs vaaigut merhâšitteht sämmilij feerimân vuoigâlâšvuođâst, ko Tiänu kuávlu ulmuin kieldii luosâpivdo oleskiäldu mield máhđulâšvuođâ ubâ päikkitárbupiivdon, já tääl kuittâg raččoh raijiittâstooimâid merâkuávlust, iätá I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

– Taažâ miärádâs vaaigut negatiivlávt sehe Tiänu já Njiävđám luosân. Luosâpivdemteedâ Njiävđámjuv njäälmist stuáru miärádâs mield merhâšitteht já tot lii uhke Njiävđámjuv luosânáálán. Taažâ miärádâs lii hirmâd pettâšume, juátká Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Ráđádâlmijn Suomâ já Taažâ kooskâ soppii cuáŋuimáánust, ete raijimkuávlun kuleh Tiänujuv váldu-uáli, Tiänu uálgijuuvah, Tiänuvuonâ sehe merâkuávlu vuonâ ovdiibeln vijđes neelji kieldâ stuárusii kuávlust. Kiäldu kuáská sehe luosâ stággupiivdon já luosâpiivdon njáŋguviermijn. Tiänu luosâpivdo oleskiäldu láá vuáđustâllâm toin, ete rávhuiduttem kuáská oles kuávlun, mast luosâ tääl kodeh.

Sämitigge lii ovdil tieđettâm, ete tot ij kyeddit Tiänu luosâpivdo oleskiäldu. Sämitigge oonij tehálâžžân, ete räijejeh luosâpivdo taan pivdopaje. Raijiittâsâid liččii kuittâg kolgâm čuoccâđ piivdon, mii ij naavdâš vuáđulaavâ já aalmugijkoskâsij sopâmušâi syeje.

Raijiittâsâi tuáváást lii Tiänu luosânaalij hiäjusmum tile. Tiänu čuávvum- já tutkâmjuávkku almostitij algâivveest raapoort Tiänu luosânaalij tiileest ive 2020.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kuvassa porot kulkevat tunturissa.

Spiekâstâhive tovâttem vahâgijd puásuituálun kalga sajanmäksiđ

Sämitigge kiäsá staatârääđi jesânáid, vâi čujottiččii vahâgij sajanmááksun vuoigâlii já tuárvi stuorrâ meriruuđâ. Meriruuđâ kalgeh čujottiđ toid kuávloid já puásuiulmuid, kiäh láá eromâšávt killám vahâgijd iivij 2019-2020 spiekâstâhlii šoŋŋâ-, muotâ- já luándutile keežild. Staatârääđi kieđâvuš ääši almosčuákkimistis tuorâstuv 27.5.2021.

Haldâttâs lii sooppâm 25.5.2021 ive 2021 kuálmád lasebudjetist. Täälvi 2019-2020 muotâtile tovâttem puásuivahâgij sajanmááksun värideh 6 miljovn eurod. Summe vuáđuduvá eennâm- já meccituáluminister iävtuttâsân.

– Mun lam huolâstum puásuiulmui tiileest, tastko puásuituálu lii killám vijđes vahâgijd spiekâstâhlij tiilij tiet. Lii tehálâš, ete puásuivaahâglaavâ heiviitteh tääl vuossâmuu tove puásuituálu puátteevuođâ turviimân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge kiäsá ministeráid, ete tarkkuuččii vala staatârääđi almosčuákkimist sajanmávssoid čujottemnáál meriruuđâ. – Lii epikuáhtulâš, ete jiešvástádâsuásih láá päcimin návt styeresin, veikâ laavâ tárguttâssân lii išediđ puásuituálu tuáimeid cevziđ vijđes já vyerdimettum vahâgijn já turviđ iäláttâs jotkum, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Täälvi 2019-2020 tovâttem vahâgijd puáhtá anneeđ puásuituálu uáinust tagarin, ete iä lah ovdil  tiettum. Vahâgeh láá tiettum eennâmtieđâlávt vijđes kuávlust já toid kuleh eereeb iärrás poccui jämimeh, lasepiemmâmkoloh sehe njuovvâmpoccui meeri koččâm. Palgâsij ovtâstus toohâm rekinistem mield puásuituálun šoddâm táápuh láá 23 miljovn eurod já vahâgij vaikuttâs juáhás neelji ive áigádâhân.

– Lii tehálâš, ete sajanmáksu čujottuvvoo tienuuvt, ete tot tuođâi iššeed enâmustáá killám kuávluid já puásuiulmuid. Mij lep iäljárávt porgâm taan ääši oovdân já meriruttâ lii-uv aledum kuttâ miljovn euron. Summe ij kuittâg vala lah tuárvi sajanmäksiđ täälvi tovâttem vahâgijd puásuituálun, iätá Aikio.

Puásuivaahâglaavâ 1 § mield laavâ tárguttâssân lii išediđ puásuituálu tuáimeid cevziđ vijđes já vyerdimettum puásuituálun čuáccám vahâgijn. Puásuivaahâglaavâ ovdâpargoi mield lavváin lii tárguttâs toohâđ máhđulâžžân monâttâllâm, moin puávtáččij jotelávt katastrof maŋa väldiđ anon sajanmäksimsysteem, moin puávtáččij turviđ iäláttuv jotkum.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Má. lahâčällee
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Kove: Tarja Länsman

Peividum PEFC-standard ij turvii tuárvi meccituálu killeelvuođâ sämmilij päikkikuávlust

Sämitige stivrâ meridij 10.5.2021, ete Sämitigge ij vuáláčääli peividum PEFC-standard. Peividum kritereh iä Sämitige mield turvii tuárvi sämmilij päikkikuávlu meccituálu killeelvuođâ, iäge Sämitige iävtuttâsah lah valdum standardpargoost tuárvi huámmášumán.

– Sämitige stivrâ lii kieđâvuššâm peividum standard já puáttám taggaar puátusân, ete tot ij turvii tuárvi sämikulttuur paijeentoollâm já ovdedem hinnáid sämmilij päikkikuávlust, paahud saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämikulttuur, eromâšávt sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem hinnáid sämmilij päikkikuávlust uhkedeh šoŋŋâdâhnubástus, ain juátkoo mecciluándu uhkevuálásâžžân šoddâm já eennâmkevttimteddui lasanem. Sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem lii čonâsist sämmilij päikkikuávlu eellimvuáimán já putes luándun já čácáduvváid sehe ohtâlâs kuávloid.

– Sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi já algâaalmugvuoigâdvuođâi turvim ličij vaattâm standardpargoost tom, ete sämmilij uáinuid liččii váldám huámmášumán sämikulttuurân kyeskee kriiteer paaldâst meid eres kriterijn tállân pargo aalgâ rääjist já ete kriterijd liččii tarkkum olesvuottân sämmilij ekologâlii, sosiaallii já kulttuurlii killeelvuođâ uáinust, paahud II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

PEFC-standard peividempargo pištám kyehti ive

Sämitigge lii uásálistám aktiivlávt PEFC-standard peividempaargon. Sämitigge iävtuttij tärkkilistmijd já lasattâsâid vyeimist orroo standard PEFC FI 1002:2014 almoláid sehe ekologâlii, sosiaallii já kulttuurlii killeelvuotân kyeskee kriterijd tállân peividempargo aalgâst. Iävtuttâsâiguin já lasattâsâiguin Sämitigge viigâi vaiguttiđ toos, ete standardist liččii aalgâ rääjist váldám huámmášumán sämmilij päikkikuávlu sierânâsjiešvuođâid, tubdâstâm sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi vuáđudem luándun sehe turvâstâm meccituálu uásild tom, ete sämikulttuur ij hiäjusm sämmilij päikkikuávlust.

Aalmugijkoskâsii standard PEFC ST 1001:2017 mield puoh čonâsjuávhuh kolgâččii leđe ovdâstum standardpargojuávhust tienuuvt, ete mihheen ovtâskâs čonâsjuávkkupeelijd ij lah merideijee sajattuvâst. PEFC-standard peividempargo várás vuáđudum PEFC-standardpargojuávhust lijjii masa puohah meccituálu ovdâsteijeeh já návt meccituálu ovdâsteijein lâi noonâ rooli meid miärádâstohâmist. Sämitige iävtuttâsah já tievâsmitmeh sierâ kriteráid iä valdum pargo ääigi tuárvi huámmášumán já uáivilijd viggii raijiđ sierâ standard olesvuođâst.

Peividum PEFC-standard ij faalâ meccituálu stivrejeijee kriterijd, moh västideh sämmilij päikkikuávlu sierânâsjiešvuođáid já pehtilávt torvejeh sämikulttuur hárjuttem hinnáid já tondiet Sämitiggeest iä lah tuárvi vuáđđuseh peividum standard vuáláčälimân.

PEFC Suomâ lii iävtuttâm Sämitiigán jotkâráđádâlmijd kriterijn tienuuvt, ete ráđádâlmijn kiddiiččii huámášume aššijd, maid Sämitigge iävtuttij standardpargo aalgâst. Sämitigge kiäččá peividum PEFC-standard hammim olesvuođâ sämmilij ekologâlii, ekonomâlii já sosiaallii killeelvuođâ uáinust. Kriterijd láá hammim já tievâsmittám merhâšitteht ton maŋa, ko Sämitigge lii toohâm vuossâmuid iävtuttâsâidis. Taan tiet ij pijssáá, ete tuš peividemproosees algâmuddoost iävtuttum aašijd tarkkuuččii uđđâsist jotkâráđádâlmijn. Ko váldá vala huámmášumán Sämitige resursijd já standardpaargon jo kevttum ääigi, te Sämitigge ij ane máhđulâžžân algâttiđ jotkâráđádâlmijd.

Iäláttâs-, jotolâh- já pirâskuávdááh sehe Suomâ pirâskuávdáš láá taan räi Sämitige lasseen almottâm, ete iä vuáláčääli standard. IJP-kuávdái vuáđđuseh standardist kiäsádâtmân láá tääbbin (suomâkielân).

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Sämitigge tuđâvâš Laapi lito váldustiivrâ miärádâsân macâttiđ Tave-Laapi eennâmkoddekaava valmâštâlmân

Laapi lito váldustivrâ meridij onne 17. vyesimáánu macâttiđ Tave-Laapi eennâmkoddekaava valmâštâlmân. Váldustivrâ meridij ääšist jienâiguin 43-3. Miärádâs mield sikkoh Jieŋâmeerâ rađan kyeskee merkkiimijd puáttee eennâmkoddekaavast.

Sämitigge lii tuđâvâš Laapi lito váldustiivrâ miärádâsân macâttiđ Tave-Laapi eennâmkoddekaava 2040 uđđâsist valmâštâlmân. Puáttee eennâmkoddekaavast sikkoh merkkiimijd, moh kyeskih Jieŋâmeerâ rađan.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso illood, ete systemaatlâš já iäljáris pargo, mii lii jotkum maaŋgâid iivijd, lii finnim puáttus. – Mun lam eromâš ilolâš, ete váldustiivrâ jesâneh láá kuullâm mii jienâ já meridâm visásmittiđ sämikulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi puátteevuođâ já sikkoh rađemerkkiimijd kaavast. Taat addel osko toos, ete Laapist ulmuuh iä lah vájáldittâm Säämi aalmug, veikâ valmâštâlmist láá systemaatlávt viggâm rađelinjim tuhhiitmân, iätá Juuso.

Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto uásálistij váldustiivrâ čuákkimân, mast joođhij Sämitige noonâ uáivil oovdânpyehtim. – Pyeri, ete sij kullii sämmilij huolâid já valdii taid tuođâst. Mun halijdâm kijtteđ Laapi lito váldustiivrâ já puohâid, kiäh láá toimâm ääši ovdedem pyerrin. Lii tuođâi tehálâš, ete oles kuávlu tuáimeeh kyeddih ohtsii ovdâsvástádâs sämikulttuur puátteevuođâst, paahud Koivisto.

– Mij lep tuođâi hiälpáskâm, ete sikkoh eennâmkoddekaavast merkkiimijd, moh kyeskih Jieŋâmeerâ rađan. Olášuudijn rađe ličij jottáám puoh kuulmâ sämikielâjuávhu váimuskuávlui rasta. Mun tuáivum, ete miärádâs naanood nuorâi osko puátteevuotân já toos, ete sämmilij päikkikuávlust puáhtá puátteevuođâst-uv finniđ pargo sämmilij ärbivuáválijn iäláttâsâin, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Jieŋâmeerâ rađemerkkim lii finnim viijđes vuástálistem

Sämitigge já maaŋgah eres peleh láá maŋgii sierâ uáivilijn já ciälkkámušâin puáhtám oovdân, ete sij vuástálisteh Jieŋâmere rađe merkkim eennâmkoddekaavan ubâ raavâlâžžân. I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto lii uásálistám Sämitige nomâttem äššitobdeejesânin Laapi lito stiivrâ čuákkimáid já sun lii puáhtám meid tobbeen oovdân sämmilij uáinuid rađelinjimist. Toos lasseen jotolâh- já viestâdemministeriö tovâttem čielgiittâsâst lii pahudum, ete Jieŋâmeerâ rađe ij kannat ekonomâlávt.

Sämitigge keesij njuhčâmáánust 2021 Laapi lito váldustiivrân vâi tot sihoččij Jieŋâmeerâ rađe linjim eennâmkoddekaavast ton maŋa, ko Laapi Lito stivrâ meridij oovdânpyehtiđ eennâmkoddekaava tuhhiittem váldustiivrân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Kove: Ville-Riiko Fofonoff

Spiekâstâhlii täälvi puásuituálun tovâttem vahâgijd kalga sajanmäksiđ vuoigâlávt

Sämitigge kiäsá ovdâskoddepiäláduvváid čoovčâ 2019 já täälvi 2019-2020 spiekâstâhlii šoŋŋâ-, muotâ- já luándutiilij tovâttem puásuijämimij vuoigâlii sajanmäksimân já puásui-iäláttuv juátkim turviimân.

Čoovčâ 2019 já täälvi 2019-2020 šoŋŋâ- já muotâtileh lijjii Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâs mield tuođâi spiekâstâhliih já puásuituálun eromâš vaigâdeh. Palgâsij ovtâstus toohâm árvustâllâm mield puásuituálun šoddâm táápuh láá 23 miljovn eurod já vahâgij vaikuttâs juáhás suulân neelji ive áigádâhân.

– Ääši kieđâvuššâm lii pištám staatâ tääsist merettes kuhháá já puásuiulmuuh vyerdih ain tiäđu vaahâgruuđâ meereest já tast, ete ááiguh-uv sajanmäksiđ šoddâm vahâgijd ubânâsân, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Lii čielgâs, ete puásuituálun lii šoddâm puásuivaahâglaavâst uáivildum vaahâg já tom puáhtá lyetittettee naalijn tuođâštiđ Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâsâst, palgâsij ruttâtuálust sehe jáámmám poccui meereest. Lii meid čielgâs, ete taan ive lasseen puásuituálun puátih ain lase vahâgeh aainâs kyevti čuávuváá ive ääigi, ko vyesi- já njuovvâmpuáhtuseh vuáláneh čielgâsávt.

– Mun lam uáli huolâstum ruttâmeereest, mon čuosâtteh máhđulijd sajanmávssoid, sehe jiešvástádâsoosijn, moh lohtâseh sajanmávssoid. Puásuituálun šoddâm vahâgij sajanmáávsu kalga čujottiđ vuoigâlávt puoh puásuiomâsteijeid, kiäh láá killám puásuivaahâglaavâ miäruštâllâm vaahâg, juátká Aikio.

Sämitige mield puásuituálun šoddâm vahâgijd kolgâččij hiävulijn oosijn heiviittiđ almolâš vaahâgruttâriävtálijd prinsiipijd, moid kulá eereeb iärrán tot, ete šoddâm vaahâg sajanmáksoo ollásávt. Sämitigge lii iävtuttâm eennâm- já meccituáluministeriön, ete vahâgij sajanmäksim várás keččâleh sehe taan puásuituáluihán 2020-2021 ete čuávuváá puásuituáluihán 2021-2022 visásmittiđ EU mieđettem pajerääji mield 10 miljovn eurod (ohtsis 20 milj. €).

Puásuivaahâglaavâ 1 § mield laavâ tárguttâssân lii išediđ puásuituálu tuáimeid cevziđ vijđes já vyerdimettum puásuituálun čuáccám vahâgijn. Puásuivaahâglaavâ ovdâpargoi mield lavváin lii tárguttâs toohâđ máhđulâžžân monâttâllâm, moin puávtáččij jotelávt katastrof maŋa väldiđ anon sajanmäksimsysteem, moin puávtáččij turviđ iäláttuv jotkum.

Sämitigge já eennâm- já meccituáluministeriö olášuttii 30.3.2021 sämitiggelaavâ 9 § miäldásij ráđádâlmijd puásuituálun šoddâm vahâgijn já toi sajanmäksimist.

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sämmilij vuoigâdvuođah OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea huáputtum čuávumân

Ovtâstum aalmugij olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii adelâm 1. cuáŋuimáánu Suomân juurdâpuátusijd já avžuuttâsâid, moh kyeskih aalmugjeessânvuoigâdvuođáid já poolitláid vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsii almossopâmuš (KP-sopâmuš) olášumán. Komitea vaaldij olášuttem huáputtum čuávumân sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee avžuuttâsâid.

Komitea avžuuttâsâi mield Suomâ kalga huáputtiđ sämitiggelaavâ uđâsmittemproosees eromâšávt nk. sämmilâšmiäruštâllâm já ráđádâllâmkenigâsvuođâ uásild, vâi kunnijât sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Toos lasseen kalga tarkkuđ vyeimist orroo lahâasâttem já vuáháduvâid, moh sättih vaiguttiđ sämmilij vuoigâdvuođáid já hiäđoid, mieldiluhâmáin ovdedemhaavâid ja kuáivuttâhráhtulâšvuođâ tooimâ. Suomâ kalga visásmittiđ, ete tehálâš konsultistem sämmilijguin olášuvá, tárguttâssân finniđ sii rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš.

Avžuuttâsâi mield Suomâ kalga kuorâttâllâđ ILO sopâmuš nr 169 ratifisistem já lasettiđ pargo vâi visásmit, ete haldâttâsâst já páihálijn virgeulmuin, poolisijn, ášáškuttein já tuámárijn lii ääšimiäldásâš škovlim kunnijâttiđ sämmilij vuoigâdvuođâid algâalmugin.

Suomâ kalga raportistiđ komitean avžuuttâsâi olášutmist 26. njuhčâmáánu 2022 räi.

– Lii čielgâs, ete Suomâ kalga olášuttiđ olmoošvuoigâdvuotâkomitea adelem juurdâpuátusijd já avžuuttâsâid eromâšávt sämitiggelahâuđâsmittem uásild. Sämitiggelaavâ kalga tääl joođoost orroo uđâsmittemprosesist nubásmittiđ KP-sopâmuš miäldásâžžân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Komitea tuubdâst Suomâ olášuttem tooimâid sämmilij vuoigâdvuođâi oovdedmân, mieldiluhâmáin joođoost orroo tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomitea vuáđudem. Komitea puáhtá kuittâg oovdân huolâs tast, ete sämitiggelaahâ eromâšávt jienâvuoigâdvuotâmiäruštâllâm já ráđádâllâmkenigâsvuođâ uásild, ij lah valagin nubásmittum vuovvijn, mii täähid sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Nubijkulij alemuu haldâttâhrievti miärádâsah 5. syeinimáánu 2019haldâttâs miärádâs, ete iä keesi maasâd tâi maŋŋeed sämitiggevaaljâid, oroh lemin vuástáluvâi komitea adelem čuávdusijguin, paahud olmoošvuoigâdvuotâkomitea.

Prinsiiplávt komitea te paahud raportistemmonâttâlmist, ete Suomâ juátká KP-sopâmuš luávkkám, veikâ tot lii kyehti ive tassaaš finnim komitea laŋgâtteijee miärádâsâid ohtâgâsväidimaašijn. – Lii killáámettum, ete Suomâ ij vuoigiiččii olmoošvuoigâdvuotâluávkkámijd. Olmoošvuoigâdvuođâi uásild ij pyevti vuálániđ tai enâmij táásán, main väljejeh, ete maid vuoigâdvuođâid olášuteh, peic olmoošvuoigâdvuođâid kalga olášuttiđ tievâslávt, juátká Juuso.

Toos lasseen komitea lii huolâstum raportijn, moi mield tooimâi vaikuttâsâi árvuštâlmist kevttih epimiärálijd kriterijd. Taat joođeet toos, ete virgeomâhááh feilejeh ráđádâlmijn finniđ sämmilij riijâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš. Komitea miärkkoo meid Suomâ ájánem ILO sopâmuš nr 169 ratifisistmist.

KP-sopâmuš olášuttem kocá olmoošvuoigâdvuotâkomitea, mast láá jiešráđáliih äššitobdeejesâneh. Suomâ čiččâd meriäigiraapoort tarkkui komitea almos virtuaallii savâstâlmist 2.-4. njuhčâmáánu 2021.

Komitea juurdâpuátuseh já avžuuttâsah eŋgâlâskielân (pdf)

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Raavâkirje sämmiláid kyeskee riehtinoormâi tulkkuumân já heiviitmân pirrâsân já eennâmkevttimân lohtâseijee koččâmušâin lii almostittum

Sämitigge lii almostittâm raavâkirje sämmiláid kyeskee riehtinoormâi tulkkum já heiviittem várás koččâmušâin, moh lohtâseh pirrâsân já eennâmkevttimân. Raavâkirje lii čáállám OTT, puárásub totkee já algâaalmugrievti dooseent Leena Heinämäki Sämitige toimânaddelmin.

Raavâkirje tuáimá riävtálii raavâkirjen nuuvt Sämitige ko meid staatâ já kieldâi virgeomâháid já eres kuávdášlij tuáimei pargoost já oovtâstpargoost sii kooskâ. Ton ulmen lii faallâđ ääigitásásii informaatio já návt ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâi tuođâlii olášume ei. lahâasâttem oovdedmist, laavâi olášutmist sehe tuámustoovlij já eres lavâlâšvuotâkoccei pargoost.

Raavâkirje lii almostittum suomâkielân já tot almostittoo tuš viermiversion.

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kove: Anja Vest