Sämitigge almoot uuccâmnáál pirâsčällee virgesajasâšvuođâ

Sämitigge almoot uuccâmnáál pirâsčällee virgesajasâšvuođâ ááigán 10.8.2020 – 31.8.2024. Pirâsčällee pargon lii hoittáđ pirâstipšomân já eennâmkevttimân lohtâseijee aašijd. Pargoh miärášuveh Sämitige pargo-oornig 26 b § mield. Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, pirâsaašij já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu. Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/IV-II mield (vuáđupälkki losijttáá 2518,95 – 2625,08 eurod/mp). Virge tevdimist lii kuevti mánuppaje keččâlemäigi. Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 15.7.2020 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf

Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040-7262688. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 17.6.2020

Sämitigge

Jieŋâmeerâ ryevdirađe piso eennâmkoddekaavast vijđes vuástálistmist huolâhánnáá

Laapi lito stivrâ meridij kesimáánu 8. peeivi tuhhiittiđ vástádâsâid Tave-Laapi eennâmkoddekaavaiävtuttâsâst finnejum virgeomâhái ciälkkámušâin já ain asâttiđ kaavaiävtuttâs almolávt uáinimnáál, já návt ij váldám huámmášumán ääšist adelum uáinuid. Jieŋâmeerâ ryevdirađe piso eennâmkoddekaavast vijđes vuástálistmist huolâhánnáá.

Sämitigge lii maŋgii eres uáivilalmottâsâin já ciälkkámušâin puáhtám oovdân, ete vuástálist Jieŋâmeerâ ryevdirađe merkkim eennâmkoddekaavan, ubâ raavâlâžžân. Sämitigge puovtij uáivilis oovdân meid ciälkkámušâstis eennâmkoddekaavaiävtuttâsâst, mast virgeomâhááh adelii ciälkkámušâid 28.1.-28.2.

Pooliitlâš miärádâs rađe linjiimist Tave-Laapi kuávlust lii tohhum nuuvt, ete tast ij lah rahtum tuárvi vijđes vaikuttâsâi árvuštâllâm, ijge tot návt vuáđuduu ääši miäldásii vuáváámân já valmâštâlmân. Jieŋâmeerâ ryevdirađe lohtâseijee vuáváámij mieldi sämmilij eellimpirrâsân, kielân, siärvusân já ärbivuáváláid iäláttâssáid čuáccá stuorrâ uhke, tondet ko rađe luoddiiččij puoh kuulmâ sämikielâjuávhu kuávluid.

– Sämitige uáinu mield kaavamerkkiimân, mii taha Jieŋâmeerâ ryevdirađe máhđulâžžân, iä lah tuhhiittettee vuáđustâsah. Mun puohtim vala Laapi lito stiivrâ čuákkimist oovdân, ete kaava ij kuáhtáá Suomâ vuáđulaavâ já almugijkoskâsij sopâmušâi mield algâaalmugáid turvâstum vuoigâdvuođâiguin, já tondet eennâmkoddekaava kolgâččij macâttiđ valmâštâlmân já meddâlistiđ Jieŋâmeerâ ryevdirađe -merkkim eennâmkoddekaavast, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Koivisto lii nomâttum Sämitige ovdâsteijen Laapi lito stiivrân já sun seervâi stiivrâ čuákkimân kesimáánu 8. peeivi. Sämitige äššitobdee jesânist lii Laapi lito stiivrâ čuákkimist uásálistem- já sárnumvuoigâdvuotâ, mutâ ij lah vuoigâdvuotâ toohâđ iävtuttâsâid ijge jienâstiđ. Haldâttâs čuákkimist tohhui iävtuttâs rađemerkkim meddâlistmist, mutâ iävtuttâs ij finnim torjuu.

Meid eres tuáimeeh vuástálisteh rađehaavâ vijđáht. Sämitige lasseen negatiivlâš uáivil láá puáhtám oovdân Nuorttâlij sijdâčuákkim, Palgâsij ovtâstus, Sämimuseo Siida, kuávlu palgâseh, Ucjuv kieldâ, maaŋgah sämi- já eres-uv seervih, kylátoimâkodeh sehe maaŋgah priivaatliih ulmuuh. Aanaar kieldâ iävtuttij, ete rađelinjim čujottuu tuše ohtâvuotâtárbun já sullâsii stielâsin Aanaarjäävri maadâpiälán. Jotolâh- já viestâdemministeriö tovâttem čielgiittâs mield Jieŋâmeerâ ryevdirađe ij lah ekonoomlávt kyedittittee.

Sämitige ciälkkámuš Tave-Laapi eennâmkoddekaava 2040 -iävtuttâsâst

Lasetiäđuh:

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kova: Anja Vest

Sämitigge kiäsá Taažâ räjijotoluv lekkâm peeleest

Sämitigge kiäsá sisminister Maria Ohisalon Taažâ já Suomâ koskâsii rääji lekkâm peeleest. Koronavirus tiet meridum jotteemraijiittâsah láá čuáccám merhâšitteht Tave-Suomâ räjikuávlui sämmilâšaalmugân.

– Sämmilâšsiärváduvâin lii uáli táválâš, ete siärváduvâi já suuvâi jesâneh ääsih jo-uv fastâ tâi koskâpuddâsávt ránnjástaatâ kuávlust tâi joteh pargoost ránnjástaatâst. Koronavirus tiet meridum jotteemraijiittâsah láá tovâttâm merhâšittee negatiivlijd vaikuttâsâid sämmilâšaalmug paargon, áigápuátun já jotemân, já toos lasseen sosiaallij- já peerâkoskâvuođâi paijeentolâmân, paahud saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Raajij toppâm koronaepidemia tiet kiđđuv lii tovâttâm lasseen merhâšittee vaikuttâsâid sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjutteijei toimâhinnáid já jotemân. Jotteemraijiittâsah láá tovâttâm merhâšittee vaikuttâsâid sämmilâšsiärvádâhân meid mudoi.

– Sämitige ibárdâs mield táálááš koronatile ij vaađâ innig rääji toppâm Taažâ já Suomâ kooskâst, peic rääji kolgâččii lekkâđ jo-uv ollásávt tâi kuuloold. Jis iä leehâ rääji, te ärbivuáválij iäláttâsâi, tego ovdâmerkkân puásuituálu hárjutteijeeh kärttih vaigâdis tilán. Rääji lekkâm ličij velttidmettum meid, vâi sierâ staatâi kuávlust orroo perruu já suhâsiärváduv jesânij teivâdem ličij máhđulâš já sierâ staatâin pargee ulmui pargo já áigápuátu torvejuvvojeh, juátká Juuso.

Sämitigge puáhtá oovdân ánumist, ete sämmilijn lii vuoigâdvuotâ uásálâšvuotân olssis kyeskee miärádâstohâmist. Aalmugijkoskâsij rajijguin juohhum algâaalmugist lii vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ oovtâstpargo já koskâvuođâid raajij rasta. Sämitigge pivdá-uv, ete puátteevuođâst sämikuávlust staatâ raajijd kyeskee miärádâstohâmist váldojeh huámmášumán vaikuttâsah algâaalmugân já torvejuvvoo Sämitiigán sämmilij virgálâš ovdâstemorgaanin máhđulâšvuotâ pyehtiđ oovdân uáivilis áášán.

Sämmilii kulttuurân kulá fastâ uássin suuvâ já siärváduv ohtâvuođâ toollâm já puohlágán oovtâstpargo iäláttâsâi, kavpâšem já eellim eres oosij syergist. Oovtâstpargo staatâi kooskâ lii táválávt intensiivlâš já velttidmettum sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjutteijei kooskâ.

Sämitige áánnum sisministerân Taažâ räjijotoluv lekkâmân (10.6.2020) 

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Vs. lahâčällee Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Kove: Tarja Länsman

Sämmilâšparlamiänttárij konferens 2020 sirdâšuvá 

Säämi parlamentaarlii rääđi (SPR) stivrâ čokkânij káidusohtâvuođâiguin 3.6. já savâstâlâi čuákkimistis sämmilâšparlamiänttárij konferens orniimist. Konferens lâi tárguttâs orniđ Anarist porgemáánu 13 – 14. peeivi 2020. Stivrâ meridij čuákkimistis, ete sirdeh konferens koronaviruspandemia tiet. Konferens uđđâ ääigist lii tárguttâs meridiđ maŋeláá keesi ääigi. 

Vaidâlitteht ep uáini áášán eres muulsâiävtu tääl orroo pandemia tiet. Konferens uárnejuvvoo kuittâg tállân ko máhđulâš. Väldikode raajij rasta ulâtteijee sämmilâšpoolitlii oovtâstpaargon lii tehálâš, ete sämmilâšparlamiänttáreh čokkâneh já sist lii máhđulâšvuotâ peessâđ savâstâllâđ ohtsijn aašijn sehe hástusijn, iätá SPR saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso konferens sirdemist. 

Sämmilâšparlamiänttárij konferens uárnejuvvoo jyehi kuálmád ive. Säämi parlamentaarlâš rääđi västid sämmilâšparlamiänttárij konferens keevâtlii orniimist, já ive 2020 konferens keevâtlâš ornimovdâsvástádâs kulá Suomâ Sämitiigán. Anarist ornimnáál konferensist láá kulmâ válduteema: šoŋŋâdâhnubástus, majemui aaigij ovdánem sämmilij vuoigâdvuođâin sehe Sämitiigij ohtsâš valjâpeivi. 

Meid säminuorâi konferens lâi tárguttâs orniđ porgemáánust parlamiänttárij konferens ohtâvuođâst.  Ohtsâštave-eennâmlâš nuorâi konferens uárnejuvvoo kyevti ive kooskâi já puáttee teeman lii meridum šoŋŋâdâhnubástus.  

Vaidâlitteht tiileest ij lah eres muulsâiähtu. Tile ij kuittâg pyevti adeliđ hiäjusmittiđ säminuorâi vaiguttemmáhđulâšvuođâid raajij rasta, te SPR nuorâirääđi seelvât tääl máhđulâšvuođâid orniđ säminuorâi konferens tâi ton oosijd káidusin, paahud nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Lasetiäđuh 

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi 

nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio, 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

vs. nuorâičällee Elli-Marja Hetta 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sämitigge uásálist luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ookon

Sämitigge uásálist aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuođâ teemaookon 18.-22.5. nuuvt, ete tot almostit oho jyehi peeivi video, mii lohtâs luándu maaŋgâhámásâšvuotân já sämikulttuurân. Oho teemah láá heiviittum sämikulttuurân, já ulmen lii tiäduttiđ sämikulttuurân tehálijd fáádáid, moh lohtâseh luándu maaŋgâhámásâšvuotân sehe toos lohtâseijee ärbivuáválii tiätun.

OA lii kulluuttâm vyesimáánu 22. peeivi aalmugijkoskâsâš luándu maaŋgâhámásâšvuođâ peivin. Peeivi ulmen lii lasettiđ ibárdâs sehe tiäđu, mii kulá luándu maaŋgâhámásâšvuotân já ton merhâšumán.

Taan ive luándu maaŋgâhámásâšvuođâ peivi vijđán oles ookon. Oho jyehi peeivi várás lii jieijâs, luándu maaŋgâhámásâšvuotân lohtâseijee teema, mii lohtâs aalmugijkoskâsii luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee pargo váldufáádáid. Oho ääigi maailm sierâ soojijn taheh pehtilittum luánduviestâdem.

Sämitige teemah oho peivijd láá:

Vu 18.5. Ärbivuáválâš tiätu já ton merhâšume luándu maaŋgâhámásâšvuotân.

Ma 19.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já suojâlemkuávluh sehe ärbivuáváliih iäláttâsah.

Ko 20.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já ärbivuáválâš purrâmuš, kuálástem sehe purrâmuštorvo.

Tu 21.5. Luándu maaŋgâhámásâšvuotâ já kulttuur: tyeji.

Vá 22.5. Toimâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ kievhum estim várás sämmilii uáinust.

Somettiđ puáhtá tubdâldâsâiguin #luándu2020 #maaŋgâhámásâšvuotâ #luándumaaŋgâhámásâšvuotâ

Tuávááš

Biologilii maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee OA almossopâmuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) lekkui vuáláčäällim várás OA pirâs- já ovdedemkonferensist (UNCED) Rio de Janeirost ive 1992. Suomâ lii ratifisistâm biodiversiteetsopâmuš ive 1994. Biodiversiteetsopâmuš ulmen lii eennâmpáálu ekosysteemij, ellee- já šaddošlaajâi sehe tai geeniárbáduv maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem, luánduriggoduvâi kilelis kiävttu sehe luándu geenikäldee kiävtust finnejum hiäđui vuoigâlâš jyehim.

Biodiversiteetsopâmuš artikkâl 8(j) kenigit sopâmušuásipeelijd suojâliđ algâaalmugij biodiversiteetân kullee ärbivuáválii tiäđu. Artikkâl meerrid, ete sopâmušuásipeleh kalgeh aalmuglii lahâasâttem miäldásávt kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ biologilii maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já kilelis kiävtu tááhust mávsulii algâaalmugij já ärbivuáválii eellimtäävi haldâšeijee páihálij siärváduvâi tiäđu, innovaatioid já vuáháduvâid, sehe ovdediđ já vijđediđ toi heiviittem taan tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi omâsteijei luuvijn já iššijn sehe ruokâsmittiđ taan tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi kiävtust finnejum hiäđui täsipiälásii jyehim.

Artikkâl kuáská Suomâst sämmiláid já tot syeijee sämmilij luándukiävtun lohtâseijee ärbivuáválii tiäđu.

Ihe 2020 lii nk. luándumaaŋgâhámásâšvuođâ superihe. Ive ääigi lii tárguttâs ráđádâllâđ uđđâ luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee maailmvijđosii raami (post-2020 global biodiversity framework) sehe orniđ Luándu maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee OA ollâ tääsi čuákkim. Kiinast lâi lasseen tárguttâs orniđ OA biodiversiteetsopâmuš uásipeelij čuákkim (CBD COP15), mutâ konferens ornim sirdâšui COVID-19 pandemia tiet puáttee ihán.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Eennâm- já meccituáluministeriö seelvâtškuát spiekâstâhlâš muotâtile vaikuttâsâid puásuituálun

Eennâm- já meccituáluministeriö lii adelâm 5.3.2020 miärádâs Palgâsij ovtâstus alguu vuáđuld selvâttiđ vaahâg, mii lii kuáhtám puásuituálu. Miärádâs mield Luánduriggodâhkuávdáš ráhtá puásuivaahâglaavâst uáivildum čielgiittâs muotâtiileest laavâst uáivildum máhđulijn vahâgijn sehe ton vaikuttâsâin puásuituálun. Tutkâmuš ráhtoo ovdil 2.8.2020.

Eennâm- já meccituáluministeriö miärádâs mield lii čielgâs, ete muotâtile lii taan täälvi vaigâdub ko táválávt. Täälvi 2019-2020 muotâtile puáhtá meid pahudiđ áimutiettuu lágádâs lovottuvâin. Eennâm- já meccituáluministeriö kiäččá, ete taat addel tuárvi agâstâllum suujâ vaahâg seelvâtmân puásuivaahâglaavâ mield.

“Sämitigge ana pyerrin, ete eennâm- já meccituálu ministeriö lii algâttâm selvâttiđ spiekâstâhlâš muotâtile tuođâlâšvuođâ puásuituálukuávlust”, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Ministeriö ooinij kuittâg, ete vaahâg vijdoduv ij pyevti lyetittetteht selvâttiđ puásuivaahâglaavâst mainâšum neelji oho meriääigist, tanen ko muotâtile kukkodâh já ton vaikuttâsah nuuvt ko elimân kuođđum poccui jämimeh já vyesiprooseent uáinojeh esken maŋeláá kiđđuv já keesi aalgâst. Siämmáást máhđuliih vahâgeh já monâttâsah/jämimeh láá tuođâštmist maŋeláá, om. ko puásuiluvâttâllâm valmâštuvá.

”Lii ahheev, ete iä pyevti reagistiđ tilán tääl tállân ko toho ličij tárbu. Muotâtile já jieŋâkeerdih muottuu siste láá tovâttâm lasepiemmâm táárbu maaŋgâin palgâsijn. Jotelis reagistem ličij máhđulávt iästám stuárráb vahâgijd, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

”Nubástum šoŋŋâduv keežild palgâsij já sijdâi nahcâ reagistiđ jotelávt nubástum luándutiilijd tiäduttuvvoo. Lii tehâlâš, ete puásuiulmuuh pyehtih jieijah meridiđ pargotaavijd jieijâs luándutile mield”, looppât saavâjođetteijee Juuso.

Sämitigge keesij eennâm- já meccituáluministerân, ete eennâm- já meccituáluministeriö algâttičij nuuvt jotelávt ko máhđulâš selvâttempargo tast, puáhtá-uv taan täälvi muotâtile anneeđ taggaar puásuituálu teivâm äššin, mon vuáđuld puásuiulmuin ličij máhđulâš uážžuđ luándutile tovâttâm ekonomâlâš monâttâsâin sajanmáávsu Palgâsij ovtâstus alguu mield.

Kove: Tarja Länsman

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Säämi aalmugpeivi 6.2.

Sämitigge uárnee ávus uuvsâi peeivi Aanaar Sajosist säämi aalmugpeeivi 6.2.2020 tme 11-15. Puáđi uápásmuđ Sämitige tooimân!

Sämitige almos toimâttâh, škovlim- já oppâmateriaaltoimâttâh já sämikielâ toimâttâh  oovdânpyehtih toimâidis Sajosist. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi já Saijoos raavâdviäsu Čaijust puáhtá uástiđ aalmugpeeivi peivimáállás.

Säämi aalmugpeeivi 6.2. ohjelm Anarist

Tiervâpuáttim puohháid!

tijme 7.00 rääjist
Yle Säämi vuolgât sämikielâlâš radiovuolgâttâs kuulmâ sämikielâin.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Sämiliipu pajedem já Säämi suuvâ laavlâ, SIIDA

9-17 Siijdâ čáitálduvváid lii nuuvtá siisâpeessâm ubâ peeivi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Anaar škoovlâ sämiluokah lávluh, čaittâleh já tánssájeh
• Oovtâst lávlum já muusik, Säämi párnáikulttuurkuávdáš Máánu
• Filmâ, Säämi máttááttâskuávdáš

10.30-13 Aalmugpeeivi peivipurrâmuš, SERVIKODDETÁÁLU, Sámi Soster rs ja Aanaar servikodde

11-15 SAJOS
• Sämitige ávus uuvsah. Sämitigge kuásut kuossijd juhlekäähvi.
• Sämiarkkâduv ávus uuvsah

12 ”Njuuvčâ suájáiguin – Čällee Yrjö Kokko luodâi alne”, Yrjö-Kokko -servi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uuđâsm 2020-2022, SIIDA auditoriost

12.30 Siäiluttiđ Säämi äärbi, pop up -čáitálduv lehâstem, SIIDA pajeviäskárist

13- Pispemessu, Aanaar kirkko, Aanaar servikodde
Meesu maŋa kirkkokäähvih, Aanaar servikoddetáálu, SámiSoster rs já Aanaar servikodde

18 Elleekove-eehid, SAJOS
Elleekove-eehid uárnejuvvoo ovtâspargoost Sämitaiđuu toorjâseervi Visuálaš Sápmi -Leader havváin.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi/ Suomâ
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Säämi/ Suomâ
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Säämi / Taažâ
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Säämi / Suomâ
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Säämi / Taažâ
  • Bántafáŋga 2019, 4 min, Ingá Márjá Sarre, Säämi / Taažâ
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Säämi / Suomâ
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12 min, Heli Valkama, Säämi / Suomâ
  • Giitu giitu 2019, 6 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ
  • Sámás muinna 2019, 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Säämi / Suomâ
  • Fanas Jovnna 2019, 9 min, Sakari Maliniemi, Säämi / Suomâ
  • Ribadit 2019, 10 min, Elle Sofe Sara, Säämi / Taažâ

   

      

 

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávkku ij iävtut puásuilovoi čuoppâm

Eennâm- já meccituáluministeriö lii almostittâm onne stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu loppâraapoort. Raportist pahuduvvoo, ete palgâskuáhtásáid elettempuásuilovvoid iä iävtut nubástus, mutâ jieškote-uv paalgâs kenigittoo oovdânpyehtiđ kyevti tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân. Sämitigge ana eromâš pyerrin pargojuávhu iävtuttâs, ete palgâskuáhtásáid puásuilovvoid iä iävtut nubástus.

Sämitige saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio uásálist 25.11.2019 stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu iävtuttâs almostittemtilálâšvuotân. “Sämmilii puásuituálu hárjuttemhinái já eellimvuáimálâšvuođâ tááhust lii eromâš tehálâš, ete pargojuávkku ij iävtut puásuilovoi čuoppâm”, Sanila-Aikio paahud.

Eennâm- já meccituáluministeriö asâttij 12.10.2018 stuárráámus suovvum puásuilovoh -pargojuávhu valmâštâllâđ iävtuttâs poccui tälvikuátumij kilelis pyevtittemnaavcâ miäldásii elettempuásuimeereest ivvijd 2020-2030. Sämitige ovdâsteijen pargojuávhust lii toimâm Asko Länsman. Pargojuávhu loppâraapoort lii valmâštum, ijge stuárráámus suovvum puásuilovvoid iävtuttuu čuoppâm.

Pargojuávkku oovdânpuáhtá loppâraportistis, ete poccui tälvikuátumij kilelis kevttim visásmitmân já luándu maaŋgâhámásâšvuođâ ovdedeijee puásuikuáttum optimi juksâm tiet ráhtojeh kenigittee palgâskuáhtásiih puásuikuátumij tipšo- já kiävttuvuáváámeh. Pargojuávkku iävtut, ete paalgâs väljee čuávuváást kyevti tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân: 1) Ucemustáá 7 % elettempuásuimere kepidem stuárráámuu suovvum elettempuásuimere háárán, 2) tooleeb njuovvâm 1.6.-15.11., 3) jävilkuátumij tile pyeredem, 4) kesikuáttumjuurrâm ovdedem, 5) palgâsij ovtâstittem.

Sämitige já eennâm- já meccituáluministeriö koskâsâš sämitiggelaavâ 9 § miäldásâš ráđádâllâm pargojuávhu loppâraportist já iävtuttâsâst lâi 14.11.2019. Ráđádâlmist kieđâvuššui eereeb iärásij tooláá njuovvâm tooimâ já toos lohtâseijee hástuseh. Sämitigge puovtij oovdân, ete maaŋgâin sämmilij päikkikuávlu palgâsijn njuovvâm olášuttem lii kiddâ luándutiilijn já tooleeb njuovvâm ij veltihánnáá lah máhđulâš olášuttiđ 15.11. räi, ko poccui čokkim pygályssáid váátá jieŋâ já muottuu. Hástusin puáhtá leđe meid tot, ete palgâseh iä finnii piärgukaavpijd meriääigi räi. Te Sämitigge iävtuttij, ete sämmilij päikkikuávlu uásild palgâsijd kenigitteh oovdânpyehtiđ oovtâ tooimâ kuátumij killeelvuođâ visásmitmân. Ráđádâlmijn meridii, ete eennâm- já meccituáluministeriö asâttem puátteevuotâpargojuávkku árvuštâl Sämitige avžuuttâsâst 15.11 peivimere paaldâst monnjârääji “já/tâi ovdil tälvikuátumáid sirdâšum” ko čuávdih kiävttu- já tipšovuávám olášuttem.

Puásuituálulaavâ 21 § mield eennâm- já meccituáluministeriö meerrid love ihán häävild, kalle elettempoccuu paalgâs uážžu ihásávt toollâđ já kalle taggaar poccuu palgâs uásálâš uážžu enâmustáá omâstiđ.

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kove: Tomi Guttorm / Sámediggi

Sämimađhâšem eettisij ravvui vuossâmuuh uđđâ koveh láá valmâštum

Ráiđukovetaaidâr Sunna Kitti sárgu kuuvijd Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh -ravvuid. Ubâ kovemateriaal lii tárguttâs valmâštuđ keessiv 2019. Uđđâ materiaal lii uáivildum  vuosâsaajeest oppâmateriaalkiävtun mađhâšemsyergi uáppeid sehe mađhâšemsyergi sierâ tuáimeid já mađhâšeijeid, kiäh puátih kuávlun.

Kuuvijd já ravvuu teevstâid ovtâstitmáin halijdep luptiđ sämimaađhâšmân lohtâseijee háástuid vijđásubbooht tiättun. “Tuáivup, ete visuaallâš informaatio čielgiit ravvui viestâ já taha älkkeebin tom iberdem já anonväldim”, muštâl haavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Vuossâmuuh koveh láá tääl valmâštum. Puátteevuotâ, mon mij halijdep -kove vuáđuduvá eettisij ravvui vision. Visio mield sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah láá eellimvuáimáliih já kannattitteeh. Ärbivuáválij iäláttâsâi paaldâst uđđâ iäláttâsah tego ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelis sämmilâšvuotân vuáđuduvvee mađhâšem tuárjuh ärbivuáválij iäláttâsâid já ovdedeh pargolâšvuođâ páihálávt.

Visio mield vuáđudum sämimađhâšem ravvimkuávdáš juáhá sämmiláid já sämikulttuurân lohtâseijee tuotâvuođâlii tiäđu mađhâšeijeid já mađhâšemtuáimeid sehe tiäđu eettisávt kilelis tuáimee säämi mađhâšemtuáimein. Meid sämisiärváduv argâ já juhleh, sehe sämmilij päikkikuávlu eennâmkevttim láá šiev visiost vuohâsávt oohtânheiviittum maađhâšmáin nuuvt, ete sämmilij vuoigâdvuođah já kulttuur váldojeh huámmášumán já taid kunnijâtteh.

Puátteevuotâ, mon mij halijdep. Kove: Sunna Kitti.

Šiev visio vyestikeeččin lii Puátteevuotâ, mon mij ep haalijd. Taan kooveest eettisij ravvui visio ij lah olášum, iäge lah pastam čuávdiđ taid háástuid, maid haldâšmettum mađhâšeijei juátkoo lasanem lii toohâm. Sämmilij päikkikuávlun sundešum mađhâšem lii haldâšmettum já sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah láá karttâm sirdâšuđ mađhâšem oovdâst. Mađhâšem olgopele aalmug kulttuurtaavij já ärbivuovij turvâstem ij lah luhostum, peic sämisiärváduv argâ já juhleh láá karttâm mađhâšemčuosâttâhhân já uáinámuššân.

Puátteevuotâ, mon mij ep haalijd. Kove: Sunna Kitti.

“Tuáivum, ete kuuvijn lii vaikuttâs toos, maht mađhâšeijeeh já mađhâšemsyergi uáinih sämmilijd já sämikulttuur. Mađhâšem, mii vuáđuduvá puástu já puárisáigásijd mielâkuuvijd, kááržud tom jo ovdiist uccâ saje, mast sämmiliih pyehtih rijjâ hárjuttiđ jiejâs kulttuur nuuvt, ete iä šoođâ hettejum. Mun lam huolâst tast, ete kyláh muttojeh páiháláid aassâmkiälbuttemin”, iätá ráiđukovetaaidâr Sunna Kitti tast, manen sun vuolgij fáárun sárgud kuuvijd ravvuin.

Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh láá tuhhiittum Sämitige čuákkimist 24.9.2018. Eettisij ravvui váldu-ulmen lii meddâlistiđ sämmilâšvuođáin ávhástâllee mađhâšem sehe sämmilijd kyeskee puástutiäđu, mii leevvân mađhâšem peht. Nubben tiäddučuogâstâhhân lii turviđ mađhâšem olgopele aalmug kulttuurtaavijd já ärbivuovijd. Máttááttâs- já kulttuurministeriö lii ruttâdâm haavâ.

https://www.samediggi.fi/samimadhasem-eettisiih-ravvuuh/?lang=an

Lasetiäđuh

Vuávájeijee Kirsi Suomi, Kulttuurlávt ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Tiervâpuáttim savâstâllâđ sämimađhâšem táárbuin já oovdedmist Anarân

Uássin Laapi mađhâšemstrategia rähtimân lohtâseijee kuávluin jotteem Laapi litto uárnee Sämitiggijn 8.5.2019 tilálâšvuođâ, kuus mij pivdep savâstâllâđ sämimađhâšem já sämmilij päikkikuávlun sundešuvvee mađhâšem táárbuin já uáinuin. Taan pargopáájá ulmen lii kavnâđ sämimaađhâšmân já sämmilij päikkikuávlun sundešuvvee maađhâšmân lohtâseijee ideaid já uánuid čäällimnáál Laapi mađhâšemstrategian.

Laapi mađhâšemstrategia čáittá mađhâšem ovdedem tehálijd tiäddusoojijd já čuujoot almos torjuu. Mađhâšemstrategia linjáá meid tooimâid, moiguin puáhtá tarvaniđ uđđâ mađhâšem šoddâm máhđulâšvuođáid pehtilávt, mutâ nuuvt, ete kunnijâteh kilelis ovdánem prinsiipijd. Sämimađhâšem ovdedem oovtâstpargoost já ovdâsvástádâslávt lii tehálâš puoh uásipeelijd.

Tilálâšvuotâ uárnejuvvoo 8.5.2019, tme 13.00–16.00 Kollehovist, Anarist. Almottât tilálâšvuotân taan liiŋkâ peht 30.4.2019 räi: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kulttuurlávt ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem – haahâ lii finnim máttááttâs- já kulttuurministeriöst jotkâruttâdem 60 000 €. Taan ruttâdem vievâst haahâ juátká tooimâs vuosâsajasii ulmen levâttiđ vijđáht tiäđu Sämitige čuákkimist čohčâmáánust 2018 tuhhiittum Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh– ravvuin.

Kove: Anja Vest

 

Lasetiäđuh

Kirsi Suomi
Vuávájeijee, Kulttuurlávt ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Proojeekthovdâ
040 828 4095
kristian.sievers(at)lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu