Riehtiministeriö asâttij sämitiggelaavâ nubásmitten valmâštâllee toimâkode

Riehtiministeriö lii asâttâm sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode. Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode toimâpaje lii 1.12.2020-15.5.2021.

Sämitigge nomâttij vittâ jeessân já sijjân värijesânijd sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkoodán syeinimáánust 2020. Nomâttum jesâneh láá Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin já Kalle Varis sehe värijesâneh Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam já Sarita Kämäräinen. Lasseen Siiri Jomppanen nomâttui toimâkoodán Sämitige uásild äššitobdeejesânin.

– Lii tuođâi tergâd, ete sämitiggelaavâ uđâsmittoo algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld. Pyeri, ete mij finnip pargo tääl joton, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Haldâttâspiäláduvah láá nomâttâm jieškote-uv oovtâ jeessân já värijeessân toimâkoodán:

Piäládâh Jeessân Värijeessân
Suomâ sosialdemokraatlâš piäládâh Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suomâ Kuávdášpiäládâh Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Ruánáá litto Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Čižetlitto Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomâ ruátálâš aalmugpiäládâh Eva Biaudet Mats Löfström

Toimâkode saavâjođetteijen tuáimá riehtiministeriö kansliahovdâ Pekka Timonen, nubben äššitobden riehtiministeriö uásádâhhovdâ, pajehovdâ Johanna Suurpää sehe čällen ráđádâllee virgeolmooš, ovdâkoddehovdâ Johanna Hautakorpi já ráđádâllee virgeolmooš Yrsa Nyman riehtiministeriöst.

Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode pargo vuáđđun láá vuáđuvuoigâdvuođah já eres vuáđulaavâ asâttem kenigâsvuođah, Suomâ čaneh aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotâsopâmušah, OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštus sehe eres rievti já aalmugijkoskâsii rievti ovdánem sehe majemui aaigij čuávduseh.

Tuávááš
  • Riehtiministeriö asâttij 13.1.2020 pargojuávhu ovdâvalmâštâllâđ sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode pargo. Pargojuávhu nuurrâm tiäđuh já aiccâmeh láá nurrum muštottemčáállusân. Pargojuávhu toimâpaje nuuvâi 31.3.2020.
  • Uáiviminister Sanna Marin haldâttâsohjelm mield pargo sämitiggelaavâ uđâsmittem oovdân juátkoo. Haldâttâsohjelm mield haldâttâs kunnijât já oovded puoh sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi olášume väldimáin huámmášumán aalmugijkoskâsijd sopâmušâid.
  • Sämitige toimâpaje 2020-2023 ohtân váldu-ulmen lii ovdediđ sämitiggelaavâ uđâsmittem algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld.

Riehtiministeriö tiäđáttâs 26.11.2020

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso: Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii tehálâš sämmiláid

”Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii ohtâ taan tove tehálumos lahâasâttemhaahâ sämmilij tááhust. Intressij ruossâlâsvuođah já toi árvuštâllâm, sämmilij päikkikuávlu luándu herkkivuotâ já áinoošlajâsâšvuotâ, sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu já toos lohtâseijee vaikuttâsâi árvuštâllâm, rijjâ tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš já ärbivuáválij sämmilâšiäláttâsâi puátteevuotâ láá teháliih ääših, maid uđđâ lahâasâttem kalga väldiđ huámmášumán”, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Joođoost orroo kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem ulmen lii pyerediđ kuáivuttuvâi pirâssuojâlem já toimâhinnáid. Toos lasseen ulmen lii nanodiđ sehe kuáivuttuvâi tuhhiittetteevuođâ páihálávt  já äššiomâhái vaiguttemmáhđulâšvuođâid.

Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem tuárjoo pargojuávkku lii pivdám pargosis laseääigi ive 2021 loopâ räi, vâi intresviärdádâllâm puáhtá viijđáht selvâttiđ já selvâttem puátusijd väldiđ mieldi paargon. Intresviärdádâllâm uáivild kuáivuttâhhaavâ hiäđui já hááitui verdidem,  mon vuáđuld árvuštâleh, ete puáhtá-uv haahân mieđettiđ love. Kuáivuttâhtooimâ hiättun pyehtih távjá oovdân pargolâšvuođâ sehe amnâsijd, maid finnejeh kuáivuttuvâin. Hááitun láá tubdâstâm eereeb iärrás kuáivuttâhtooimâ pirâsvaikuttâsâid, máhđulijd raijiittâsâid eres iäláttâssáid já vaikuttâsâid eres eennâmkevttimân.

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio

Sämitigge lii-uv ovdil maaŋgâin ohtâvuođâin oovdânpuáhtám pargo- já iäláttâsministerân, ete kuáivuttâhlaavâ miäldásijn lopeprosesijn kolgâččii vaikuttâsâi árvuštâllâm já kocceem várás vuáđudiđ jiešráđálii árvuštâllâm- já kocceemorgaan. Orgaan pargoid kulâččij árvuštâllâđ já kocceeđ tooimâ, mii vaaigut sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođáid.

”Mij vyerdip mielâkiddiivâšvuođáin intresviärdádâllâm valmâštum. Lii čielgâ, ete lopevirgeomâhááh iä tääl tuubdâst pirrâs já sämikulttuur ohtâvuođâ, iäge tuubdâst kuáivuttâhtooimâ pirrâsist tovâttem nubástusâi vaikuttâs sämikulttuurân já máhđulâšvuođáid hárjuttiđ sämmilij ärbivuáválijd iäláttâsâid, iätá II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitige čuákkim toolâi vuolgâttâssavâstâllâm kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist čohčâmáánust 2020. Jesâneh, kiäh kevttii sahâvuáru, puohtii savâstâlmist oovdân huolâ tááláá kuáivuttâhpolitiikist já eromâšávt oovdân pajanij Ij kuáivuttuvâid Suomâ kietâruottâsân -lihâstuv pargo Iänuduv tuodârluándu já ärbivuáválij iäláttâsâi peeleest.

”Uđđâ kuáivuttâhlaavâst kalga turviđ sämmiláid tuođâlijd vaiguttemmáhđulâšvuođâid kuáivuttuvváid kyeskee miärádâstohâmân sämmilij päikkikuávlust. Lii sorolâš uáiniđ, ete magareh vaikuttâsah kuáivuttâhtooimâst láá luándun. Taat lii mii päikki. Ep mijgin moonâ nuubij pááikán hiäjusmittiđ sii eellimtile já iäláttâsâi hárjuttemmáhđulâšvuođâid”, juátká Aikio.

Tuávááš:
  • Pargo- já iäláttâsministeriö lii piejâm joton kuáivuttâhlahâasâttem uđâsmittem Marin haldâttâsohjelmân kullee kirjimij vuáđuld aasâtmáin roovvâdmáánust 2019 lahâvalmâštâllâmhaavâ laavâ nubásmittem várás.
  • Valmâštâllâm toorjân lii vuáđudum kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem pargojuávkku. Sämitige ovdâsteijen pargojuávhust lii Tiina Sanila-Aikio já väriovdâsteijen iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen.
Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Vs. lahâčällee Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

STM macâttij puásuituállei sajasâšišetiijmij tääsi ovdii táásán – Sämitigge iävtuttâm sajasâšišetiijmij mere lasettem tááláá táárbu västideijee táásán

Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö nonnij skammâmáánu 5. peeivi puásuituállei sajanmäksimnáál sajasâšišetiijmij enâmusmeerrin 200 sajasâšišetijmed puásuituállee kuáttá ive 2020. Tolebáá sajasâšišetiijmij enâmusmeerrin ihán 2020 asâttii spiekâstâhlávt tuš 120 tijmed puásuituállee kuáttá. Sämitigge lii iävtuttâm sajasâšišetiijmij mere lasettem tááláá táárbu västideijee táásán ucemustáá 300 tiijmán ivveest.

”Sajasâšišetiijmij macâttem ovdii táásán lii rievdâdem olmâ suundán, mutâ tot ij vala pijssáá. Sämitigge lii iävtuttâm, ete puásuituállei sajasâšiše ovdedem ohtâvuođâst  lasetteh sajasâšišán budjetistemnáál meriruuđâ sehe sajasâšišetiijmij mere tááláá táárbu västideijee táásán”, paahud Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Ive 2019 puásuituállein lâi vuoigâdvuotâ kevttiđ 200 sajasâšišetijmed, mutâ kuittâg sajasâšišesajanmáávsui tárbu lâi eenâb ko meriruttâ, mii lâi tađe várás väridum sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö budjetist. Tondiet Mela ij lah pastam mäksiđ puásuituálleid sajasâšišesajanmáávsuid loppâive 2019 uásild. Sämitigge keesij čohčâmáánust 2020 minister Kiurun puásuituállei loppâive 2019 mävsihánnáá orroo sajasâšišesajanmáávsui mäksim keežild.

”Puásuituálu lii riskáid herkis iäláttâs, ko tast lii ennuv luándust jotteem jieškote-uvlágán šoŋŋâ- já luándutiileest, sehe sierâlágán pargomudoh, main láá pärttiriiskah. Lii čielgâs, ete 200 tijmed ij lah tuárvi sajasâšišemeeri taggaar tiileest, mast puásuituállee tiäivá vädis päärti tâi sun puáccáá kuhháá”, iätá II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Puásuituálu lii sajasâšiše uásild epitäsiárvusii sajattuvâst eres eennâmtuáluhaamij iäláttâsâi háárán, tego eennâmtuálu háárán. Mela luámuttemlovottuv mield eennâmtuáluirâtteijee keevtij ive 2019 koskâmiärálávt 314 tijmed sajasâšiše, ko vuod puásuituállest lii vuoigâdvuotâ tuš 200 tiijmán. Sämitige uáinu mield puásuituállest kalga leđe kevttimnáál ucemustáá 300 sajasâšišetijmed ivveest puácuvuođâ tâi päärti várás.

“Puásuituállei sajasâšišelaavâ olesuđâsmittem lii velttidmettum meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu ovdedem tááhust. Tááláá tiileest puásuituálleenisonist ij ovdâmerkkân lah vuoigâdvuotâ sajasâšišán šoddâdem tâi uccâ párnáá tipšo ááigán”, juátká Juuso.

Kiiđâ 2020 ääigi Sämitigge toimâttij iävtuttâs já savâstâlâi sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö sehe Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs (MELA) ovdâsteijeiguin puásuituállei sajasâšiššeest já ton oovdedmist. Sämitigge lii puáhtám oovdân huolâs sämmilij puásuituállei sosiaaltorvo olášume, pargoost vaijeem já pargokarrieerij kukkom háárán. Toos lasseen Sämitigge lii iävtuttâm, ete laavâ puásuituállei sajasâšiššeest (1238/2014) kolgâččii uđâsmittiđ tienuuvt, ete tot tähidičij puásuituálleid oovtviärdásii sajattuv eres eennâmtuálu haamij hárjutteijeiguin. 

Lasetiäđuid uuccâmmonâttâlmist finnee Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâsâst: Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs Mela

Puásuituállei sajasâšišetijmij ive 2020 tääsi lii macâttum ovdebáá táásán (5.11.2020)

Lasetiätu:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

 

Kove: Tomi Guttorm

Eennâmtuálu algâpyevtittem uđâsmittum koskâpuddâsâš toorjâ lii uuccâmnáál skammâmáánu 4. peeivi rääjist

Staatârääđi meridij eennâmtuálu algâpyevtittem koskâpuddâsii torjuu uđđâ kriterijn roovvâdmáánu 29. peeivi. Torjuu puáhtá uđâsmitmij mield čuosâttiđ eenâb algâpyevtittem finnoduvváid, moh láá kierdâm koronaviruspandemiast. Torjuu uuccâm uđâsmittum iävtuiguin lekkâs skammâmáánu 4. peeivi. Torjuu uuccâm juátkoo mudoi siämmáánáál ko taan räi.

Eennâmtuálu algâpyevtittem toorjâ lii uáivildum syergi finnoduvváid, moh láá njuolgist kierdâm koronaviruspandemiast. Tágáreh láá ovdâmerkkân tagareh spesiaališum puásuitááluh, moh vyebdih pyevtittâsâid njuolgist raavvâdviäsoid tâi eres uásteid já kiäi pyevtittâsâi uástu lii nuuhâm tâi merhâšitteht kiäppánâm pandemia tiet.

Staatârääđi meridij alediđ eennâmtuálu algâpyevtittem finnodâhkuáhtásii torjuu alemus rääji 10 000 eurost 80 000 euron. Torjuu vyelirääji vyeleduvvoo 5 000 eurost 2 000 euron. Staatârääđi meridij juátkiđ torjuu vyeimistorroomääigi 30.6.2021 räi.

Torjuu puáhtá uđâsmittum kriterij vuáđuld mieđettiđ pyevtittâsellei tiervâsvuođâ ja finnodâhtooimâ juátkim turvim várás velttidmettum fuođârij hahâmân. Eres investistmáid tâi pyevtittâspiäjusij hahâmân iä mieđeet torjuu.

”Sämitigge ana torjuu alemuu rääji aledem, torjuu vyeimistorroomääigi juátkim já velttidmettum fuođârij haahâm tuárjum šiev uđâsmitmin. Veikâ Sämitige iävtuttâs poccuupiärgu kiluhade vuállánmist šoddâm táápui sajanmäksimist ij lekken asâttâsâst valdum huámmášumán, te tohhum uđâsmitmeh láá käibidum puárádâsah puásuituállei ekonomâlii tilán”, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

“Sämitigge iävtuttij asâttâshammiittâsâst adelum ciälkkámušâstis, ete torjuu vyelirääji vyelediččii   5 000 eurost 2 000 euron, vâi torjuu vyelirääji ličij pyerebeht koskâvuođâst puásuituállei puáđutáásán já vyelirääji ličij oovtviärdásâš sierâ iäláttâsâi kooskâ. Ovdâmerkkân kyelituálu kulá almos kolotorjuu pirrâdâhân, mon vyelirääji lii 2 000 eurod. Lii pyeri já eromâš taarbâšlâš, ete Sämitige iävtuttâs vyelirääji vyeleedmist uáinoo tääl asâttâsâst”, paahud Sämitige iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen.

Eennâm- já meccituáluministeriö tiäđáttâs 29.10.2020

Sämitige ciälkkámuš staatârääđi asâttâshammiittâsâst eennâmtuálu algâpyevtittem finnoduvâi koskâpuddâsii torjust adelum staatârääđi asâttâs nubásmitmist

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258 / 010 839 3143, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

 

Kove: Tomi Guttorm

Pirâsministeriö já Sämitigge ráđádâllii pirâslaavâst

Pirâsministeriö já Sämitige ovdâsteijeeh ráđádâllii sämitiggelaavâ 9. § mield šoŋŋâdâhlaavâst majebaargâ 27. peeivi roovvâdmáánu. Haldâttâs iävtuttâs uđâsmittum šoŋŋâdâhlaahân lii tárguttâs valmâštuđ kiđđuv 2021.

Ráđádâlmist sämitige ovdâsteijeeh puohtii oovdân uáinuid tast, ete maht sämmilij vuoigâdvuođâid kolgâččii väldiđ huámmášumán šoŋŋâdâhlaavâst.

”Šoŋŋâdâhnubástus uhked eromâšávt sämmilâškulttuur já ton ärbivuáválijd luándun vuáđuduvvee iäláttâsâid. Mij halijdep nanodiđ šoŋŋâdâhlaavâ uđâsmitmist sämmilij vuoigâdvuođâid algâaalmugin já uásálistemmáhđulâšvuođâid šoŋŋâdâhpolitiikân”, iätá ráđádâlmáid uásálistám pirâs- já šoŋŋâdâhminister Krista Mikkonen.

Ráđádâlmijn pajanij oovdân šoŋŋâdâhnubástusân vuáhádume tehálâšvuotâ já vuáhádume tuárjum sehe tárbu toohâđ tiätuvuáđu, äššitobdeeárvuštâllâm sehe čuávvum šoŋŋâdâhnubástus vaikuttâsâin sämmilij uáinust.

”Mun halijdâm kijtteđ minister tast, ete minister lii jieš ráđádâlmin sämitiggijn. Tot lii härvinâš. Sämmilii šoŋŋâdâhpolitiik oovdedmân mun anam eromâš tehálâžžân, ete šoŋŋâdâhlaahâ ana sistees sämmilii šoŋŋâdâhpaaneel sehe šoŋŋâdâhnubástusân vuáhádum ohjelm. Sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldim vijđásubbooht šoŋŋâdâhlaavâst lii tiervâpuáttim já tuođâi taarbâšlâš”, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Aalmugjesânij uáinuid šoŋŋâdâhlaavâst noreh viermikoijâdâlmijguin

Šoŋŋâdâhlaavâ uđâsmitmist lii eidu joođoost puohháid ávus viermikuullâm. Koijâdâlmeh láá kyehti, já nube koijâdâlmist noreh tiäđu eromâšávt tast, ete maht sämmilij vuoigâdvuođâid kolgâččii kirjiđ šoŋŋâdâhlaahân. Koijâdâlmáid puáhtá västidiđ sämikielân.

Koijâdâlmáid puáhtá västidiđ Otakantaa-siijđoin. Koijâdâlmeh láá ávus 12.11.2020 räi. Vástádâsâin ráhtoo čuákánkiäsu, mii toimâttuvvoo laavâ valmâštâllee pargojuávkun já almostittoo pirâsministeriö viermisiijđoin.

Lasetiäđuh:

Pirâs- já šoŋŋâdâhminister sierânâsišedeijee Riikka Yliluoma, p. 0295 250 091, riikka.yliluoma@ym.fi

Šoŋŋâdâhlaavâ uđâsmittee pargojuávhu saavâjođetteijee, pajehovdâ Leena Ylä-Mononen, pirâsministeriö, p. 0295 250 023, leena.yla-mononen@ym.fi

Pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär, Sämitigge, p. 010 839 3184, tiinalovisa.solbaer@samediggi.fi

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, Sämitigge, p. 010 839 3101, tuomas.juuso@samediggi.fi

Luuvâ lase šoŋŋâdâhlaavâst já ton uđâsmitmist pirâsministeriö viermisiijđoin

Sämitigge uásálist alemuu haldâttâhrievti kejâlmâsân Palsinojast

Sämitigge uásálist 8.-9.9.2020 alemuu haldâttâhrievti toollâm kejâlmâsân Palsinoja kuávlust Anarist. Kejâlmâs ulmen lii selvâttiđ kollekuáivumhaavâin, moh tuáimih Palsinoja pirrâsist, šaddee ohtsâšvaikuttâsâid čácádâhân já ärbivuáválij sämi-iäláttâsâi háárjutmân.

Kejâlmâs lohtâs Sämitige uuccâm väidimlopán Tave-Suomâ kuávluhaldâttâhvirgáduv adelem miärádâsâst (nr 66/2018/1) mieđettiđ pirâslove maašinlii kollekuáivumân Palsinoja kuávlun. Sämitigge váátá vuosâsajasávt Tave-Suomâ kuávluhaldâttâhvirgáduv pirâs- já čäcituálulopemiärádâsâi komettem já nubesajasávt čäcitarkkuumân lohtâseijee miärádâsâi lasettem čäcituálulove lopemiärádâssáid.

Sämitigge puáhtá väidimist oovdân, ete Tave-Suomâ kuávluhaldâttâhvirgáduv pirâslope maašinlii kollekuáivumân sehe čäcituálulope hiäjusmiteh sämmilij hinnáid hárjuttiđ ärbivuáválijd sämi-iäláttâsâid sämmilij päikkikuávlust. Lopekuorâttâlmist iä lah váldám huámmášumán kuávlu sajaduv Pänituoddâr meccikuávlust, iäge meccikuávlulaavâ tárguttâs. Toos lasseen toimâ hiäjusmit sämmilii puásuituálu ekonomâlii kannattetteevuođâ já hárjuttemhinnáid, sehe sämmilij vuoigâdvuođâ hárjuttiđ kuálástem.

Sämitige ovdâsteijen kejâlmâsân uásálisteh II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen, vs. lahâčällee Kalle Varis sehe vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär.

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, puh. 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. lahâčällee Kalle Varis, puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär, puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Sämitigge kiäsá minister Kiurun puásuituállei loppâive 2019 mävsihánnáá orroo sajasâšišesajanmáávsui mäksim keežild

Sämitigge kiäsá peerâ- já vuáđupalvâlemminister Krista Kiurun, ete sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö väärrid ive 2020 lasebudjetist sierâ lasemeriruuđâ puásuituállei loppâive 2019 ain mävsihánnáá orroo sajasâšišesajanmáávsui luávdim várás.  

Kiiđâ 2020 ääigi Sämitigge lii toimâttâm iävtuttâs já savâstâllâm sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöin sehe Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs (MELA) ovdâsteijeiguin puásuituállei sajasâšiššeest já ton oovdedmist. Sämitigge lii puáhtám oovdân huolâs sämmilij puásuituállei sosiaaltorvo olášume, pargoost vaijeem já pargokarrieerij kukkom háárán. Toos lasseen Sämitigge lii iävtuttâm, ete laavâ puásuituállei sajasâšiššeest (1238/2014) kolgâččij uđâsmittiđ tienuuvt, ete tot tähidičij puásuituálleid oovtviärdásii sajattuv eres sierâ eennâmtuáluhaamij hárjutteijeiguin.

– Ohtsâškode ráhtuseh asâtteh puásuituálleid távjá jo vuolgâsaajeest eresárvusii sajattâhân eres eennâmtuáluhaamij hárjutteijei háárán. Ličij aaibâs hiäivuttem, ete ive 2019 mävsihánnáá pááccám sajasâšišesajanmáávsuh-uv pásáččii puásuituállei jieijâs mäksimnáál, pááhud II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Ive 2019 puásuituállei sajasâšišesajanmáávsui tárbu lâi eenâb ko maid toi várás väridum meriruttâ sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö budjetist lâi. Taan čuávumuššân MELA ij lah pastam mäksiđ puásuituálleid sajasâšišesajanmáávsuid loppâive 2019 uásild. Taah sajasâšišesajanmáávsuh láá ain mävsihánnáá, mii ovdiist hiäjusmit puásuituállei jo mudoi-uv hästee ekonomâlii tile spiekâstâhlávt vaigâdis täälvi 2019–2020 maŋa. Sajasâšiše lii puásuituállei sosiaaltorvo merhâšittee uási, já ton ulmen lii tuárjuđ puásuituállee pargoost vaijeem, tiervâsvuođâ já toimânaavcâ.

Ive 2019 puásuituállein lâi vuoigâdvuotâ kevttiđ 200 sajasâšišetijmed, mii lii paijeel 100 tijmed ucceeb ko maid ovdâmerkkân eennâmtuáluirâtteijeeh kevttii koskâmiärálávt ive 2019. Ive 2020 puásuituállei sajasâšišetiijmij meeri kepidui ovdiist 80 tijme verd, já tondiet puásuituállest lii tääl vuoigâdvuotâ innig 120 sajasâšišetiijmán puásuituállee kuáttá.

Sämitige uáinu mield tile lii jo vuolgâsaajeest puásuituálu uáinust ekonomâlávt já sosiaallávt killáámettum já aasât puásuituálleid ij-oovtviärdásii sajattâhân eres eennâmtuáluhaamij iäláttâshárjutteijei háárán. Sämitigge kiäsá-uv minister Kiurun, ete sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö väärrid ive 2020 lasebudjetist sierâ lasemeriruuđâ puásuituállei loppâive 2019 ain mävsihánnáá orroo sajasâšišesajanmáávsui luávdim várás.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee išedeijee Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kove: Tomi Guttorm

Spiekâstâhlii täälvi puásuituálun tovâttem vahâgáid kalga kavnâđ čuávdus

Luánduriggodâhkuávdáš (Luke) čielgiittâs mield täälvi 2019-2020 šoŋŋâ-, muotâ- já luándutile lâi puásuituálun eromâš vaigâd. Palgâsáid tohhum koijâdâllâm mield puásuituálu koloh lasanii 80-90 prosenttid táváliist. Eennâm- já meccituáluministeriö vuárdá lopâlijd tiäđuid njuovvâmpoccui meereest já puásuitáápu stuáruduvâst čoovčâ njuovvâmpaje ääigi.

Čielgiittâs mield luándutile peeleest spiekâstâhlâš tälvi tovâttij puásuituálun merhâšittee lasekoloid já elleetáápuid. Palgâseh árvuštâleh, ete puáttee njuovvâmpaje vyesiprooseent vuállán suulân 45 prosenttân já njuovvâmpoccui meeri páácá 66 prosenttân ovdiist.

– Puásuiiäláttâs kalga pasteđ lyettiđ staatân já toos, ete puásuivaahâglaahâ tuáimá. Tággáár katastrofaallii ive maŋa lii tääl eromâš tehálâš tuárjuđ puásuiulmuid, vâi porovaahâglaavâst ličij ubânâsân merhâšume, iätá II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Laavâ puásuituálun čuáccám vahâgij sajanmáávsust (987/2011) ulmen lii išediđ puásuituálu tuáimeid cevziđ vijđes já vyerdimettum puásuituálun čuáccám vahâgijn. Laavâst luánduluhottesvuođáin já eres hiävvoin uáivildeh spiekâstâhlii šoŋŋâ- já luándutile, mii merhâšitteht iästá poccuid kevttiđ toi táválijd kuátumijd já toovât merhâšittee lasepiemmâm táárbu, toovât mudoi poccui jäämmim tâi hiäjusmit mudoi merhâšitteht poccui máhđulâšvuođâ cevziđ luándust.

– Tääl käibidep jotelis reagistem staatâ sundeest, čoovčâ njuovvâmmeerij vyerdimân ij oovtkiärdánávt lah asto. Lii liijgás ennuv, ete miärádâs kalga vyerdiđ puáttee táálván, tilán kolgâččii kavnâđ čuávdus, juátká saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâs, palgâsij kirjetuálu sehe jáámmám poccui meeri čáittá, ete sajanmááksun lii tárbu. Tâi tiäđui vuáđuld kolgâččij pasteđ jo mottoom náál helppiđ puásuituállei ekonomâlávt vaigâdis tile, veikâ lopâliih tiäđuh njuovvâmpoccui meereest já puásuitáápuin puáđáččii-uv maŋeláá, iätá iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen.

Luánduriggodâhkuávdáá mield palgâsáid tohhum koijâdâllâmtutkâmuš pyevtittij árvuštâlmijd já munetiäđu puásuitáápu já njuovvâmpyevtittâs meerijn. Eennâm- já meccituáluministeriö vuárdá lopâlijd tiäđuid njuovvâmpoccui meereest já puásuitáápu stuáruduvâst čoovčâ njuovvâmpaje ääigi, ovdil ko äšši ovdán miärádâstohâmân.

Täälvi 2019−2020 šoŋŋâ-, muotâ- já luándutile spiekâstâhlâšvuotâ já vaikuttâsah puásuituálun -čielgiittâs tohhui eennâm- já meccituáluministeriö pivdem vuáđuld. Luánduriggodâhkuávdáš toovâi puásuivaahâglaavâst (987/2011) uáivildum čielgiittâs muotâtiileest máhđulâš laavâst uáivildum hiävvun sehe ton vaikuttâsâin puásuituálun.

Vala talle ko kyeddim aalgij, te lâi ennuv muotâ já tile eromâš hástulâš kyeddimân. Kove: Johanna Alatorvinen

 

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Porgemáánu 9. peeivi ávudijm aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij peeivi

Jieht 9.8.2020 ávudijm aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij peeivi. Peeivi ulmen lii levâttiđ já lasettiđ almolávt tiäđu algâaalmugáid kyeskee koččâmušâin sehe pajediđ oovdân algâaalmugij vuoigâdvuođâi suojâlem já ovdedem merhâšume.

Sämmiliih láá ohtâ maailm algâaalmugijn sehe áinoo Euroop Union kuávlust já Suomâst riävtálávt tubdâstum algâaalmug.  Sämitigge parga juátkojeijee pargo sämmilij aašij já vuoigâdvuođâi ovdedem pyerrin nuuvt aalmuglii ko aalmugijkoskâsii-uv tääsist.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso ana, ete aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij peeivi merhâšume lii tehálâš eromâšávt eidu tiäđu lasettem tááhust.  -Mun tuáivum, ete ovdâmerkkân algâaalmugij vuoigâdvuođâi olášume finniiččij almolávt eenâb saje jyehipiäiválijn savâstâlmijn já, ete toh valduuččii tuođâlávt huámmášumán sierâ tuáimei juávhust sii pargoost.

Ive 2020 aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij peeivi teeman lii COVID-19 já algâaalmugij naavcah vuástálistiđ tom (eŋgâlâskielân COVID-19 and indigenous peoples’ resilience). Algâaalmugeh pirrâ maailm kärttih kuáhtáđ argâstis sierâlágán hástusijd, já COVID-19 pandemia lii maaŋgâin soojijn toohâm sii tile ovdiist vaigâdubbon.

Ovtâstum aalmugeh (OA) pajedeh oovdân aalmugijkoskâsii maailm algâaalmugij piäiván kyeskee tiäđáttâsâst meid algâaalmugij naavcâid vuáháduđ tilán já uuccâđ sii ärbivuáválii tiätun já vuáháduvváid vuáđudeijee vuovijd taistâlmist pandemia vuástá. Ohtân tehálâš vyehhin ovdediđ algâaalmugij tile pandemia ääigi mainâšuvvoo meid tiervâsvuođâhuolâttâs palvâlusâi visásmittem algâaalmugij jieijâs kielân, sehe sii eromâš tile huámmášumán väldim.

Saavâjođetteijee Juuso tiäddut, ete sämikielâlâš viestâdem já sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášume ovdâmerkkân tiervâsvuođâhuolâttâs pirrâduvâst lii tehálâš mušteđ meid mist Suomâst. Toos lasseen sämmilii kulttuur huámmášumán väldee palvâlusâi faallâm kolgâččii pasteđ pyerebeht visásmittiđ. Sämitigge algâttij kesimáánust kampanja oovtviärdásij soti-palvâlusâi peeleest. Uáppáásm Sämitige kampanjan oovtviärdásijn soti-palvâlusâin kampanjasiijđost www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Sämitigge viggá jieijâs uásild ovdediđ sämikielâlii tiäđu finnim já jyehim koronavirustile háárán nettisijđoinis.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál pirâsčällee virgesajasâšvuođâ

Sämitigge almoot uuccâmnáál pirâsčällee virgesajasâšvuođâ ááigán 10.8.2020 – 31.8.2024. Pirâsčällee pargon lii hoittáđ pirâstipšomân já eennâmkevttimân lohtâseijee aašijd. Pargoh miärášuveh Sämitige pargo-oornig 26 b § mield. Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuođâvátámâššân lii pargo vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám išedeh hiäivulâš ollâškovlâtuđhos, pirâsaašij já haaldâtlij pargoi tubdâm sehe kelijdeijee eŋgâlâskielâ táiđu. Pälkki miärášuvá sämitige pálkkááttemvuáháduv vátávâšvuođâtääsi IV/IV-II mield (vuáđupälkki losijttáá 2518,95 – 2625,08 eurod/mp). Virge tevdimist lii kuevti mánuppaje keččâlemäigi. Ucâmušâid lahtosijdiskuin kalga toimâttiđ sämitige čäällimkoodán 15.7.2020 räi čujottâsân https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf

Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040-7262688. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 17.6.2020

Sämitigge