Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Uáppáásm ovdâsvástádâslii mađhâšeijee ravvuid sämikulttuurân já sämmilij päikkikuávlun

Tuubdah-uv tun sämikulttuur já sämmilij päikkikuávlu taavijd já syeligâsvuođâid tego jieijâd lummoid? Testaa tiäđuidâd uđđâ tiätukištoin já keejâ sämimađhâšem olesváldálii killeelvuođâ animaatio. Sämitigge lii almostittâm sämimađhâšem kuállejeijeeravvuid miäldusmateriaalijguin čujottâsâst www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Kove: Sunna Kitti

Kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin láá čujottum tavas puáttee mađhâšeijeid já eromâšávt mađhâšemsyergi uđđâ pargeid já tuáimeid, kiäh puátih sämmilij päikkikuávlun, já taid puáhtá anneeđ meid oppâmateriaalin mađhâšemsyergi máttáátteijeid já uáppeid. Siijđoh almostuveh taan muddoost eŋgâlâskielân já suomâkielân.

– Almos tiäđuh sämiaalmugist, sämmilij historjást já moodeern sämisiärváduvâst láá ain uccáá já maŋgii fáárust láá meid munejurduuh. Sämmiláid kyeskee tuođâlii tiäđu lasettem já levâttem meid mađhâšemsyergi peht lii eromâš tehálâš, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Mun tuáivum, ete sämimađhâšem kuállejeijeeravvuuh váldojeh vijđáht anon já tot lii ävkkin maŋgáid tuáimeid. Mij halijdep movtijdittiđ mađhâšeijeid toohâđ ovdâsvástádâslijd já eettisávt kilelijd valjiimijd, ko sij mađhâšeh sämmilij päikkikuávlust, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämimađhâšem já sämmilij päikkikuávlu sierânâsjiešvuođáid uápisteijee kuállejeijeeravvuuh láá vuávájum digitaallâš materiaalpakettin, mii västid äigikyevdilis hástusáid, váldá huámmášumán sämisiärváduv já -kulttuur já lii kunnijâttee. Kuállejeijeeravvui lasseen siijđoh aneh sistees olesváldálii killeelvuođâ valdâleijee animaatio, mađhâšem puátteevuođâ kuuvijd, vijđes sämimaađhâšmân já sämmilij päikkikuávlu maađhâšmân lohtâseijee sánáduv sehe tiätukišto, mii testaa oppum tááiđuid.

– Siijđoh väätih vala uccâ hammim sánáduv lasseen, mutâ tot lii-uv digitaallii materiaalpakkeet pyeri peeli. Materiaalpakkeet puáhtá älkkeht peividiđ já lii älkkee reagistiđ äigikyevdilis mađhâšem trendijd já hástusáid ton mield, maht mađhâšem vaaigut páihálii aalmug aargân já juuhlán ađai sämikulttuurân já ton pyereestvajemân, iätá haavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Ovdâsvástádâslâš mađhâšeijee äddee, ete sun lii kuállejeijee páihálii pääihist

Sämienâmist mađhâšeijee lii kuállejeijen pääihist, mast sämmilij argâ já juhleh láá uási mávsulii ellee kulttuurhäämi já hämmejeh eromâš kulttuurenâduv, mii lii sämmilij toovláš päikki. Taan ellee kulttuurenâduvâst máhđulisteh sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ já sirdem puáttee suhâpuolváid.

Mist puohâin lii ovdâsvástádâs ohtsii puátteevuođâst jyehi saajeest, kuus mii tavoi já laavhij čuávumušah oleh. Rähtip oovtâst taan ääigist eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub, vâi puátteevuođâ suhâpuolvâin-uv lii puoh taat muččâdvuotâ já riggodâh eellimnáál já feerimnáál.

Sämitigge tuhhiittij 24.9.2018 Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh -ravvuu, moos ovdâsvástádâslii mađhâšeijee já mađhâšem kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin vuáđuduveh. Sunna Kiti koveh valdâleh eettisii ravvuu viestâ tast, ete maht kalga toimâđ, vâi puátteevuotâ ličij eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub sämmilij päikkikuávlust já návt tuárju sämikulttuur juátkojeijee paijeentoollâm.

Sämitigge lii finnim máttááttâs- já kulttuurministeriöst torjuu kuállejeijeeravvui rähtimân já olášutmân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Vuávájeijee, Ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem haavah
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál iäláttâsčällee virge

Iäláttâsčällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist 26 c §. Pargon lii iärásij lasseen valmâštâllâđ sämmilij iäláttâssáid já toi oovdedmân lohtâseijee aašijd väldimáin huámmášumán sämmilij ärbivuáválii tiäđu sehe toimâđ iäláttâs- já vuoigâdvuotâlävdikode oovdânpyehten. Pargo álgá sopâmuš mield.

Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur, sämmilii ärbivuáválii tiäđu, sämikuávlu já -iäláttâsâi sehe haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornimnaavcâ já tedduuhaldâšem. Virgeest lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2706,50 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield meridum hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase.

Ucâmušâid tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 30.4.2022 räi čujottâsâst: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?034d31fd

Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 1.4.2022
Sämitigge

Sämitigge almoot uuccâmnáál iäláttâsčällee virgesajasâšvuođâ

Pargon lii ei. valmâštâllâđ sämmilij iäláttâssáid já toi oovdedmân kyeskee aašijd tienuuvt, ete váldoo huámmášumán sämmilij ärbivuáválâš tiätu, sehe toimâđ iäláttâs- já vuoigâdvuotâlävdikode čällen. Iäláttâsčällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist 26 b §. Pargo álgá nuuvt jotelávt ko máhđulâš já pištá iäláttâsčällee virge uuccâm- já valjimproosees ääigi (s. 2–3 mp). Sämitigge almoot taan sajasâšvuođâ ääigi iäláttâsčällee virge uuccâmnáál, te virgeest perustum ulmuid taat lii pyeri tilálâšvuotâ uápásmuđ iäláttâsčällee toimâkován sehe toimâsuárgán.

Asâttâsân vuáđuduvvee tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Pargo miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur, sämmilii ärbitiäđu, sämikuávlu já -iäláttâsâi sehe haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornijdemnaavcâid já naavcâid kierdâđ streesi. Pargoost lii 1 mánuppaje keččâlemäigi. Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II-III mield (vuáđupälkki 2706,50–2645,46 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh hárjánemlaseh pargohárjánem mield sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase. Ucâmušâid tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 23.3.2022 räi čujottâsâst: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?a7b9a3d2

Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 8.3.2022
Sämitigg

Sämitigge kiäsá eennâm- já meccituáluministerân puásuihiävui muuneeld estim já puásuivaahâglaavâ miäldásii monâttâllâm algâttem keežild

Sämitigge almostitij 28.2.2022 ávus reivâ eennâm- já meccituáluminister Jari Leppän. Sämitigge kiäsá reivâstis minister Leppän puásuihiävui muuneeld estim já puásuivaahâglaavâ miäldásii monâttâllâm algâttem keežild taan täälvi uásild. Sämitigge pivdá minister Leppä uápásmuđ tááláá tilán sämmilij päikkikuávlu palgâsijn.

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já nubbe värisaavâjođetteijee Leo Aikio. Koveh: Johanna Labba já Ville Fofonoff.

– Mij pivdep minister Leppä, já meid eres ulmuid, kiäh valmâštâleh ääši já merideh tast, uápásmuđ tááláá tilán sämmilij päikkikuávlu palgâsijn. Mij halijdep čäittiđ, ete lii stuorrâ eeti já iše lii velttidmettum, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge lii ráđádâllâm ääšist eennâm- já meccituáluministeriöin 18.2.2022. Ministeriö ij talle uáinám táárbu algâttiđ puásuituáluvaahâglaavâ miäldásii monâttâllâm, tastko ministeriö ovdâsteijei mield täälvi tile ij pyevti anneeđ spiekâstâhlâžžân, ko arvemereh láá lamas uceh. Ministeriöst iä meid lah valmâštâlmin muuneeld estee tooimâid puásuihiävui estim várás.

– Lii váiváá, ete ministeriö lii toohâm sämmilii puásuituálun merhâšitteht vaigutteijee miärádâs tuš arvemeerij vuáđuld, iätá 2. värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

– Veikâ muottuu jieŋŋâlvuotâ maaŋgâin päikkikuávlu palgâsijn lii taan täälvi lamaš kuáhtulâš, te muotâkerdi lii koorâs tego keđgi ja tondiet poccuin lii maaŋgâin soojijn máhđuttem kuáivuđ purrâmuš. Tot meerhâš tom, ete poccuuh vajâldškyetih liävuttemeht pyereeb kuátumáid já taid kalga talle uuccâđ já viežžâđ. Toos lasseen motomij palgâsij kuávlust kuopâ lii pilledâm vijđes kuávluin poccui purrâmuššaddoid. Puoh taid aašijd kolgâččii ministeriöst väldiđ huámmášumán, ko merideh puásuivaahâglaavâ heiviitmist, juátká Aikio.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Eennâm- já meccituáluministeriöst ij toorjâ puásuihiävui estimân ige puásuivaahâglaavâ heiviitmân taan täälvi uásild – motomijn palgâsijn tile lii katastrofaallâš

Sämitigge já eennâm- já meccituáluministeriö ráđádâllii 18.2.2022 sämitiggelaavâ 9 § ráđádâllâmkenigâsvuođâ miäldásávt taan täälvi puásuihiävui estimist muuneeld sehe laavâ puásuituálun čyeccee vahâgij sajanmäksimist (puásuivaahâglaavâ) heiviitmist taan täälvi spiekâstâhlii tilán. Ráđádâlmijn ij šoddâm ohtsâšibárdâs.

Sämitigge oovdânpuovtij ráđádâlmist, ete staatâ kolgâččij algâttiđ sehe muuneeld estee tooimâid puásuihiävui estim várás já puásuivaahâglaavâ já -asâttâs miäldásii monâttâllâm spiekâstâhtile paahudmân taan täälvi uásild. Eennâm- já meccituáluministeriö pahudij ráđádâlmist, ete tot ij iävtut puásuivaahâglaavâ miäldásii monâttâllâm algâttem, iäge lah tääl vuávám muuneeld estee ekonomâlii torjuu puásuihiävui estim várás. Ministeriö mield täälvi tile ij pyevti anneeđ spiekâstâhlâžžân, tastko arvemereh láá lamaš uceh.

– Mij lep hirmâd pettâšum ráđádâllâm loppâpuátusân já toos, ete eennâm- já meccituáluministeriö ij ibbeerd puásuituálu katastrofaallii tile, veikâ lep tast čielgâsávt sijjân muštâlâm, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Täst lii tääl uásild koččâmuš meid sämmilii puásuituálu já sämikulttuur puátteevuođâst. Jis mij ep finnii torjuu puásuihiävui estimân iäge aalgât puásuivaahâglaavâ miäldásii monâttâllâmgin, te taat puáhtá viärráámuu tááhust jođettiđ toos, ete puohah iä paste innig juátkiđ iäláttâs, juátká Juuso.

Maaŋgâin sämmilij päikkikuávlu palgâsijn lii tääl eromâš hästee tile. Čohčuv muotij sudes enâmân já tot jođettij toos, ete maaŋgâin paaihijn poccui ravâdâhšadoh kuoppuu. Muotâ lii vala täälvi ääigi jiäŋŋum korrâsin já tondiet poccuin lii maaŋgâin paaihijn máhđuttem kuáivuđ purrâmuš.

– Mun lam huolâstum eennâm- já meccituáluministeriö äššitubdâmušâst. Ministeriö čuávu tile tuš arvemeerij vuáđuld. Taat joođeet tulkkuumân, mon mield tile ij liččii spiekâstâhlâš, ige puásuituálun ličij šoddâm hiävvu. Ministeriöst ij lah maggaargin tiätu ovdâmerkkân kuátumij kuopâtiileest tâi muottuu korâsvuođâst já tondiet kolgâččii-uv táttuđ Luánduriggodâhkuávdáá selvâttiđ tile já hiävuid jieškote-uv kuávluin, iätá nubbe värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sallâvääri palgâsist eeti lii styeres

Tyehin ooraans kappeer uáivist Sâllivääri puásui-iššeed Iisko-Henrik Näkkäläjärvi čohčâ pygálysâst. Kove: Inga-Briitta Magga.

Sallâvääri palgâs kuávlust tälvi lii lamaš katastrofaallâš. Roovvâdmáánu loopâst muotij sudes enâmân já maŋeláá oorvij maaŋgâ peeivi já tot njuoskâdij muottuu eennâmasan räi. Taam čuávumuššân muotâ lii jiäŋŋum korrâsin eennâmasan räi. Oles palgâs kuávlust tuš vittâ prooseent lii lamaš anolâš kuátueennâm täälvi ääigi.

Sallâvääri palgâs puásui-iššeed Iisko-Henrik Näkkäläjärvi lii eromâš huolâstum puásui-iäláttâs tiileest. – Taat lii eellim já jäämmim koččâmuš. Eti-iše kolgâččij finniđ talle ko eeti lii. Jis iše ij puáđi, te maŋgâ puásuituállee kalga joskâđ iäláttâs taan täälvi maŋa, iätá Näkkäläjärvi.

Jo čohčuv poccui iälšust oinui, ete iä lamaš kuobbâreh. Poccuuh poreh kuobbârijd čohčuv já šoddâdeh pyeidi puáttee täälvi várás. Ovdebáá katastrofaallii täälvist lii moonnâm tuš kyehti ive, iäge poccuuh lah kiergânâm aaibâš vajoiduđ.

– Čohčuv njuovvâmmereh lijjii heitugeh, te puásuituállei puáđuh lijjii uceh. Tääl maŋgâseh láá taggaar tiileest, ete kolgâččii pasteđ lasepiemmâđ, mutâ ij lah ruttâ. Moonnâm ohhoost pygálysâst puárásub puásuituálleeh lijjii hirmástum tast, ete mon hiäjus oornigist poccuuh lijjii taan ääigi ivveest, juátká Näkkäläjärvi.

Sallâvääri paalgâs lii Aanaar kieldâ viestârkeejist. Iänááš paalgâs lii Lemmee aalmuglâšmeecist já Pänituoddâr meccikuávlust. Palgâs vijđodâh lii masa 3000 neljihâškilomeetterid.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Iisko-Henrik Näkkäläjärvi
Sallâvääri palgâs puásui-iššeed
040 481 7212

Sämitigge vuástálist Laapi palgâs kuávlu kuáivuttâhtooimân viggee haavâid

Sämmilij päikkikuávlu Laapi palgâs kuávlu sämikulttuur uhked vijđes maalmâi uuccâm. Väridemmiärádâsah já malmâuuccâmlopeucâmušah luávdih oles Laapi palgâs maadâuási. Sämitigge lii huolâstum kuávlu sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttemhinnáin já puásuituálu ráhtusij syejeest.

 – Malmâuuccâm já kuáivuttâhtooimân viggee tutkâmušah uhkedeh Laapi palgâsist hárjuttemnáál sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi puátteevuođâ. Joba Laapi palgâs ohtâ váldupygályspaaihijn lii pááccám väridem vuálá, paahud Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Puásuituálu tehálumosáid rakânâssáid kuleh vyesimiärkkum- já pygályspääihih aiđijguin. Kuáivuttâhlaavâst lii asâttum paaihijn, main kuáivuttâhmineraalij uuccâmpargo ij uážu hárjuttiđ. Tágáreh láá ei. muorâkäärdih já asâmân tâi porgâmân uáivildum rakânâsah priivaat šiljokuávloin. Sämmiliih iä háárjut ärbivuáválijd iäláttâsâid eennâmomâstemvuoigâdvuođâ vuáđuld. Merikoskâsávt kiävtust orroo, sopâmuššáid vuáđuduvvee puásuituálu rakânâsah pääcih suoijiihánnáá.

Sämieennâm pirrâs tuššâdii ennuv Laapi suáđist. Čácáduvâi kiddim tulvâdemáldáid jođettij ulmui pággusirdemân já ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttem estuumân. Luánduriggoduvâin meridem lii tääl maaŋgâ sierâ virgeomâháá ovdâsvástádâsâst, ige kihheen keejâ aašijd sämmilâšiäláttâsâi uáinust. Ovdâmerkkân kuáttumjurâmân vuáđuduvvee sämmilii puásuituálu nahcâ paijeentoollâđ kuátumij juurrâm já vuáháduđ pirrâs nubástussáid lii hiäjusmum. Sämmilij máhđulâšvuođah meridiđ jieš ovdánemlinjijn láá ain uccánmin. Sämitigge váátá tooimâid taan ovdánem rievdâdmân.

 – Huolâ puátteevuođâst tiäddá sämmilâšiäláttâsâi hárjutteijeid. Sämmiláid päikkikuávlun čujottum kuávlustkin ij lah máhđulâš eelliđ nuuvt, ete iä liččii valjeest luándun čyeccee haavah. Tile lii eromâš vaigâd Laapi palgâsist. Kuáivuttâhlaavâ heiviitmist kalga adeliđ tááláást stuárráb árvu sämmilij vuoigâdvuotân algâaalmugin paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ, kulttuur já ärbivuáválijd iäláttâsâid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Kuáivuttâhvirgeomâhâš ij lah kenigâs almottiđ Sämitiigán uuccâmpargoin lohtâseijee väärridmijn. Geologia tutkâmkuávdáá kárttápalvâlus lii tääl sämmilij áinoo máhđulâšvuotâ finniđ ääigi tääsist orroo tiäđu jieijâs kuávlun čyeccee malmâucâmist – peic váá eŋgâlâskielân já sijjân, kiäh haldâšeh päikkitiätuheiviittâsâid.

– Tiäđuh já vaiguttemmáhđulâsvuođah jieijâs eellimpirrâsân kyeskee haavâin kalgeh leđe puohâi finniimist, juátká Aikio.

Laapi palgâs kuávlun kyeskih vittâ malmâuuccâmlopeucâmuš,  main oovtâst lii koččâmuš oovdeb love nubásmitmist já uuđâdmist, nelji nannejum väridemmiärádâs já ohtâ väridemalmottâs. Nannejum väridemmiärádâsâin  VA2021:0055 Urakka lii väidimtohálâš 24.12.2021 räi.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kove: Maria Mäki / Sámediggi

Ilmakuva lumisesta maisemasta. Kuvassa näkyy järviä ja metsää.

Sämitigge ráđádâlâi kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist – huolâ sämmilij vuoigâdvuođâi sehe luándu maaŋgâhámásâšvuođâ turviimist lii styeres

Pargo- já iäláttâsministeriö já Sämitigge joskii juovlâmáánu 10. peeivi sämitiggelaavâ 9 § miäldásii ráđádâllâmproosees kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist. Ráđádâllâmproosees aalgij čohčuv 2020 já ráđádâlmeh pištii ohtsis masa 30 tijmed. Sämitigge toovâi vuáđustâllum nubástusiävtuttâsâid kuáivuttâhlaavâ maaŋgâ ciäkán, mutâ tuš muádi ceehi uásild finnejii ráđádâllâmpuáttus, mii lâi pyeri kuohtuid uásipeelijd.

– Perustume maalmâi ucâmân sämmilij päikkikuávlust lii lasanâm majemui aaigij. Mun lam eromâš huolâstum tast, ete maht pastep turviđ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilum já sämmilij vuoigâdvuođâi olášume uđđâ kuáivuttâhlaavâst. Mij lep toohâm kuáivuttâhlaahân nubástusiävtuttâsâid, vâi taah turvâstuvvojeh, mutâ pargo- já iäláttâsministeriö rääjih mii iävtuttâsâi háárán oroh lemin kääržih já keelijdmettumeh, iätá Sämitige 2. värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Ráđádâlmijn pessii ohtsâšibárdâsân sämikulttuurân já ärbivuáválij iäláttâsâi hárjuttemhinnáid lohtâseijee vaikuttâssáid čyeccee selvâttemvyevi oovdedmist. Ráđádâlmijn iä lah kuittâg finnim puáttus, moin pastaččii turviđ sämmilij sajattuv já vuoigâdvuođâid algâaalmugin kuáivuttâhlaavâ heiviitmist.

Pargo- já iäláttâsministeriöst iä lamaš hinnáid ráđádâllâđ puoh ceehij siskáldâsâst, ovdâmerkkân 50 § uásild. Koččâmušâst orroo cekki lii sämmilij tááhust tehálâš, tastko tast miäruštâleh ei. mon tääsi vaikuttâsâid kuáivuttâhlaavâ miäldásâš toimâ puáhtá tovâttiđ sämmilij hinnáid eelliđ ärbivuáválij iäláttâsâi mield tâi mudoi paijeentoollâđ sämikulttuur sämmilij päikkikuávlust.

– Ráđádâlmijn paasij uáli noonâ tobdo tast, ete Suomâ staatân lii tehálâš, ete kuáivuttâhtuáimei tooimâ ij koolgâ hettiđ puátteevuođâst. Taan prinsiip nuávditmist oroh lemin kiärguseh njyebžiđ sehe algâaalmugij vuoigâdvuođâi olášuumeest já luándu maaŋgâhámásâšvuođâst, juátká Aikio.

Sämikulttuurist lii njuolgâ ohtâvuotâ luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilumân já sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah láá hämmejum luándu maaŋgâhámásâšvuođâ siäilutteijen, te taan uáinust kulttuur siäiluttem tuárju biodiversiteet suojâlem, tego pahudeh Suomâ biodiversiteet – strategia já toimâohjelm 2012–2020 olášuttem já vaikuttâsâi árvuštâlmist.

Tááláš kuáivuttâhlaahâ ij turvii sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâid

Tááláá kuáivuttâhlaavâ njuolgâdusah iä kenigit kuáivuttâhvirgeomâháid sierriđ, ete maht kuáivuttâhlaavâ miäldásâš toimâ sehe eres eennâmkevttimhäämih oovtâst vaigutteh sämmilij vuoigâdvuotân hárjuttiđ jieijâs kielâ, kulttuur já ärbivuáválijd iäláttâsâid.

– Lopekuorâttâlmist sämikulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi syeijin rahtum njuolgâdusâi tárguttâs ij lah lopemonâttâlmist olášum, ige sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođâid lah tienuuvt pastam turviđ keevâtlávt, paahud Aikio.

Tááláá laavâ 50 § heiviittem kuorâttâldijn lopevirgeomâhâš kolgâččij eereeb iärrás árvuštâllâđ, ete hiäjusmit-uv mieđettum lope merhâšitteht sämmilij päikkikuávlust hinnáid hárjuttiđ ärbivuáválijd iäláttâsâid tâi mudoi paijeentoollâđ já ovdediđ sämikulttuur tâi nuorttâlij eellimtiilijd já máhđulâšvuođâid hárjuttiđ iäláttâsâid nuorttâlâškuávlust.

Sämitige uáinu mield kuáivuttâhlaavâ 50 §:st love mieđettem eestân miäruštâllum merhâšittee hiäjusmittem tääsi ij kuittâg lah tuárvi turviđ sämmiláid vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield turvâstum vuoigâdvuođâ olášume paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ, kulttuur já ärbivuáválijd iäláttâsâid. Annoo, ete ärbivuáváliih iäláttâsah láá sämikulttuur fastâ uási. Torvolâšvuotâ- já kemikaalvirgádâh ij lah tuáistáážân kuáđđám mieđeethánnáá oovtâgin love tast peerusthánnáá, ete Sämitigge lii oovdânpuáhtám ärbivuáváláid iäláttâssáid čyeccee negatiivlij vaikuttâsâid. Tondiet Sämitigge iävtut, ete ”merhâšittee hiäjusmittem” -kriiteer muttoo oles kuáivuttâhlaavâ konteevstâst háámán ”stuárráb ko uces háittu tâi hiäjusmittem”.

Joođoost orroo kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem ulmen lii pyerediđ kuáivuttuvâi pirâssuojâlem já toimâhinnáid. Toos lasseen ulmen lii nanodiđ sehe kuáivuttuvâi tuhhiittem páihálávt sehe äššiomâhái vaikuttemmáhđulâšvuođâid. Sämitige uáinu mield taid uulmijd iä lah kuáivuttâhlaavâ valmâštâllâmpargoost váldám huámmášumán.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kove: Ville Fofonoff / Sämitigge

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Sämitigge vuástálist Aanaar já Suáđigil kuávlu väridemmiärádâsâid

Torvolâšvuotâ- já kemikaalvirgádâh (Tukes) lii kuáivuttâhlaavâ vuáđuld 14.10.2021 tuhhiittâm Arctic Minerals Exploration AB kyehti väridemalmottâs Aanaar já Suáđigil kieldâi kuávlun. Sämitigge vuástálist väridemmiärádâs, tastko malmâuuccâm já kuáivuttâhtoimâ iä heivii oohtân sämmilij päikkikuávlu luándoin, mávsulij čácáduvâiguin já sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâiguin.

Miärádâsâi mield värideijee ulmen lii rähtiđ kuávluin loigâttuvâi uuccâm já geologlii karttim sehe uuccâđ kuávlun malmâuuccâmlove majemustáá ive 2023 ääigi. Väridum kuávluh luávdih ohtsis suulân 943 neljihâškilomeetter stuárusii kuávlu Aanaar kieldâ kuávlust já 890 neljihâškilomeetter stuárusii kuávlu Aanaar já Suáđigil kieldâi kuávlust.

Väridum kuávluh láá ollásávt sämmilij päikkikuávlust, uásild nuorttâlâškuávlust, kuulmâ palgâs kuávlust sehe tehálij čácáduvâi piällást. Väridum kuávluin láá meid maaŋgah puáris sämitááluh já Njeellim aassâmenâduvah kuleh väldikodálávt mávsuláid enâdâhkuávloid. Kuávluin ulmuuh eellih puoh sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi mield.

– Väridemmiärádâs aasât sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi mield ellee ulmuid epivises tilán, mast iäláttâsâi mield eellim hiäjusmuvá ubâ paje. Nuorah iä veltihánnáá tuostâ riemmâđ eelliđ ärbivuáválij iäláttâsâi mield, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Joođoost orroo kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii tehálâš sämmiláid. Kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist lii velttidmettum väldiđ huámmášumán sämmilij sajattuv algâaalmugin já vuoigâdvuođâid, moh láá torvejum sämmiláid aalmuglii lahâaasâtmist já meid aalmugijkoskâsijn sopâmušâin.

– Kuáivuttâhlaavâ heiviitmist kalga adeliđ tááláást stuárráb merhâšume sämmilij vuoigâdvuotân algâaalmugin paijeentoollâđ já ovdediđ kielâs, kulttuuris já ärbivuáválijd iäláttâsâid. Tääl mij pyehtip tuš čuávvuđ paaldâst, ko sämmilij päikkikuávlu enâmeh väriduvvojeh malmâucâmân, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitige mield Sämitiigán, Nuorttâlij sijdâčuákkimân sehe áášánkullee palgâsáid kalga tähidiđ máhđulâšvuođâ celkkiđ já väidiđ tohhum väridemmiärádâsâin. Vyeimist orroo kuáivuttâhlaavâ vuáđuld Sämitiigán iä tooimât kopioid väridemmiärádâsâin, moh čyeccih sämmilij päikkikuávlun, ige Sämitiggeest lah väidimvuoigâdvuotâ Tukes väridemmiärádâsâin.

Koččâmušâst orroo Tukes väridemmiärádâsâin puáhtá väidiđ Tave-Suomâ haldâttâhriähtán 22.11.2021 räi (37 peivid miärádâs adelempeeivist eereeb adelempeivi). Väidiđ uážžu tot, kiäs miärádâs čuáccá teikâ mon vuoigâdvuotân, kenigâsvuotân tâi hiätun miärádâs njuolgist vaaigut.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sämitigge iävtut muuneeld estee tooimâi algâttem puáttee täälvi puásuihiävu velttim várás

Sämitigge iävtuttij 18.11.2021 eennâm- já meccituáluministeriön muuneeld estee tooimâi jotelis vuávám já algâttem, vâi puáhtá velttiđ puáttee täälvi puásuihiävu.

– Mij lep huolâstum tast, ete siämmáálágán tile ko täälvi 2019-2020 šadda uđđâsist taan täälvi ääigi. Täst láá meerhah uáinimist sämmilij päikkikuávlust.  Maaŋgâin soojijn lii korrâ cuáŋui jo taan ääigi ivveest, šoŋŋâ muttoo jotelávt plusceehijn korrâ puolâšijd, já poccuuh láá vaajâldškuáttám rávhuttemeht, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Täälvi 2019-2020 spiekâstâhlii tile tiet šoddâm puásuihiävuin iä lah vala máksám sajanmáávsuid puásuituálleid. Čoovčâ 2019 já täälvi 2019-2020 šoŋŋâ- já muotâtileh lijjii Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâs mield aaibâš spiekâstâhliih já puásuituálun eromâš vaigâdeh.

– Tiileest taha eromâš vaigâdin tot, ete uásist palgâsijn puásuituálleeh iä lah peessâm spiekâstâhtäälvi maŋa vyebdiđ ollágin poccuid, kuás meid puáđuh iä lah puáttám. Enâmustáá táppám palgâseh láá tääl ekonomâlii etitiileest, ige etipiemâmân lah veltihánnáá resurseh eromâšávt tääl, ko täälvi 2019-2020 sajanmáávsuid iä lah valagin máksám, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitigge iävtut, ete ministeriö valmâštâl já olášut jotelis äigitavluin tooimâid vâi pyehtip velttiđ puásuihiävu. Tooimâin kalga ráđádâllâđ Sämitiggijn. Lii tehálâš tubdâstiđ spiekâstâhlii tile jotelávt, vâi puásuituálun puáhtá čuosâttiđ munedeijee torjuu.

– Tääl ep pyevti pääcciđ vyerdiđ hiävui šoddâm já iivijd ájáneijee sajanmáávsuid, peic tilán kalga reagistiđ muuneeld, paahud saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Luuvâ Sämitige iävtuttâs tääbbin.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sämimađhâšemhaavâ ulmen rähtiđ ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem oovtâstpargoviärmáduv

Haahâ ulmen lii ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem oovtâstpargo- já markkânistemviärmáduv rähtim oovtâst sämisiärváduvváin. Sämitigge lii finnim jotkâruttâdem máttááttâs- já kulttuurministeriöst sämimađhâšemhaahân, mii olášuttoo iivij 2022–2024 ääigi.

Mađhâšeijein lii táválávt viehâ uccáá tiätu sämikulttuurist já tot taha vaigâdubbon tubdâđ puigâ sämimađhâšempyevtittâsâid. Tääl joton vyelgee haavâ ulmen lii pajediđ oovdân ovdâsvástádâslijd já eettisávt kilelis sämimađhâšempyevtittâsâid, vâi mađhâšeijest lii máhđulâšvuotâ valjiđ pyevtittâs, mii tuárju sämisiärváduv.

– Sämimađhâšem já tot, maid iberdeh puigâ já eettisávt kilelis sämimađhâšempyevtittâssân tâi -palvâlussân, lii ravkkâm ennuv savâstâllâm nuuvt sämisiärváduv ko meid válduaalmug kooskâst. Haavâ ulmen lii uuccâđ vástádâsâid taan koččâmušân, vâi puátteevuođâst-uv sämmilâštuáimein ličij älkkeb smiettâđ mađhâšem jieijâs iäláttâssân já uálgipuáđu kälden. Mun tuáivum vijđes sämimaađhâšmân lohtâseijee oovtâstpargo, mii vuáđđud maaŋgâi koskâsii ibbeerdmân já kunnijâtmân, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge lii ive 2018 tuhhiittâm sämimađhâšem eettisijd ravvuid. Tääl joton vyelgee haavâst miäruštâlloo sertifikaat, mon vievâst visásmittoo toimâpiirâs, mii tuárju ovdâsvástádâslij já eettisávt kilelij sämipyevtittâsâi kištottâllâmnaavcâ. Toos lasseen mađhâšemsyergi almos tiätuvuáđu sämimaađhâšmist pyereduvvoo tienuuvt, ete čokkip čuákán ovdâsvástádâslijd sämmilâštuáimeid.

Sämimađhâšem eettisij ravvui viestâ toorjân láá ráiđukovetaaiđâr Sunna Kiti koveh.

– Mađhâšemsektor sämmilâštuáimein lii äššitubdâm sämimađhâšem pyevtittâssân tohâmist. Ulmen lii oovtâst smiettâđ šiev vuáháduvâid já kriterijd sämikulttuur ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis kiävtun. Tos lasseen kuullâp sämisiärváduv sehe čonâsjuávhuid kulttuur kávpálii kiävtust, iätá sämimađhâšemhaavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Máttááttâs- já kulttuurministeriö mieđettij keessiv 2021 Sämitige sämimađhâšemhaahân 200 000 euro torjuu ivvijd 2022–2024. Ulmen lii, ete ive 2025 sämimađhâšemtuáimei oovtâstpargoviärmádâh lii vaalmâš, ko talle WINTA (World Indigenous Tourism Alliance), Sämitigge já Laapi ollâopâttâh uárnejeh Euroop vuossâmuu maailm algâaalmugmađhâšemkonferens Anarist.

Lasetiäđuh

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kirsi Suomi
vuávájeijee
040 594 5492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi