Spiekâstâhlii täälvi puásuituálun tovâttem vahâgijd kalga sajanmäksiđ vuoigâlávt

Sämitigge kiäsá ovdâskoddepiäláduvváid čoovčâ 2019 já täälvi 2019-2020 spiekâstâhlii šoŋŋâ-, muotâ- já luándutiilij tovâttem puásuijämimij vuoigâlii sajanmäksimân já puásui-iäláttuv juátkim turviimân.

Čoovčâ 2019 já täälvi 2019-2020 šoŋŋâ- já muotâtileh lijjii Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâs mield tuođâi spiekâstâhliih já puásuituálun eromâš vaigâdeh. Palgâsij ovtâstus toohâm árvustâllâm mield puásuituálun šoddâm táápuh láá 23 miljovn eurod já vahâgij vaikuttâs juáhás suulân neelji ive áigádâhân.

– Ääši kieđâvuššâm lii pištám staatâ tääsist merettes kuhháá já puásuiulmuuh vyerdih ain tiäđu vaahâgruuđâ meereest já tast, ete ááiguh-uv sajanmäksiđ šoddâm vahâgijd ubânâsân, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Lii čielgâs, ete puásuituálun lii šoddâm puásuivaahâglaavâst uáivildum vaahâg já tom puáhtá lyetittettee naalijn tuođâštiđ Luánduriggodâhkuávdáá čielgiittâsâst, palgâsij ruttâtuálust sehe jáámmám poccui meereest. Lii meid čielgâs, ete taan ive lasseen puásuituálun puátih ain lase vahâgeh aainâs kyevti čuávuváá ive ääigi, ko vyesi- já njuovvâmpuáhtuseh vuáláneh čielgâsávt.

– Mun lam uáli huolâstum ruttâmeereest, mon čuosâtteh máhđulijd sajanmávssoid, sehe jiešvástádâsoosijn, moh lohtâseh sajanmávssoid. Puásuituálun šoddâm vahâgij sajanmáávsu kalga čujottiđ vuoigâlávt puoh puásuiomâsteijeid, kiäh láá killám puásuivaahâglaavâ miäruštâllâm vaahâg, juátká Aikio.

Sämitige mield puásuituálun šoddâm vahâgijd kolgâččij hiävulijn oosijn heiviittiđ almolâš vaahâgruttâriävtálijd prinsiipijd, moid kulá eereeb iärrán tot, ete šoddâm vaahâg sajanmáksoo ollásávt. Sämitigge lii iävtuttâm eennâm- já meccituáluministeriön, ete vahâgij sajanmäksim várás keččâleh sehe taan puásuituáluihán 2020-2021 ete čuávuváá puásuituáluihán 2021-2022 visásmittiđ EU mieđettem pajerääji mield 10 miljovn eurod (ohtsis 20 milj. €).

Puásuivaahâglaavâ 1 § mield laavâ tárguttâssân lii išediđ puásuituálu tuáimeid cevziđ vijđes já vyerdimettum puásuituálun čuáccám vahâgijn. Puásuivaahâglaavâ ovdâpargoi mield lavváin lii tárguttâs toohâđ máhđulâžžân monâttâllâm, moin puávtáččij jotelávt katastrof maŋa väldiđ anon sajanmäksimsysteem, moin puávtáččij turviđ iäláttuv jotkum.

Sämitigge já eennâm- já meccituáluministeriö olášuttii 30.3.2021 sämitiggelaavâ 9 § miäldásij ráđádâlmijd puásuituálun šoddâm vahâgijn já toi sajanmäksimist.

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sämmilij vuoigâdvuođah OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea huáputtum čuávumân

Ovtâstum aalmugij olmoošvuoigâdvuotâkomitea lii adelâm 1. cuáŋuimáánu Suomân juurdâpuátusijd já avžuuttâsâid, moh kyeskih aalmugjeessânvuoigâdvuođáid já poolitláid vuoigâdvuođáid kyeskee aalmugijkoskâsii almossopâmuš (KP-sopâmuš) olášumán. Komitea vaaldij olášuttem huáputtum čuávumân sämmilij vuoigâdvuođáid kyeskee avžuuttâsâid.

Komitea avžuuttâsâi mield Suomâ kalga huáputtiđ sämitiggelaavâ uđâsmittemproosees eromâšávt nk. sämmilâšmiäruštâllâm já ráđádâllâmkenigâsvuođâ uásild, vâi kunnijât sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Toos lasseen kalga tarkkuđ vyeimist orroo lahâasâttem já vuáháduvâid, moh sättih vaiguttiđ sämmilij vuoigâdvuođáid já hiäđoid, mieldiluhâmáin ovdedemhaavâid ja kuáivuttâhráhtulâšvuođâ tooimâ. Suomâ kalga visásmittiđ, ete tehálâš konsultistem sämmilijguin olášuvá, tárguttâssân finniđ sii rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš.

Avžuuttâsâi mield Suomâ kalga kuorâttâllâđ ILO sopâmuš nr 169 ratifisistem já lasettiđ pargo vâi visásmit, ete haldâttâsâst já páihálijn virgeulmuin, poolisijn, ášáškuttein já tuámárijn lii ääšimiäldásâš škovlim kunnijâttiđ sämmilij vuoigâdvuođâid algâalmugin.

Suomâ kalga raportistiđ komitean avžuuttâsâi olášutmist 26. njuhčâmáánu 2022 räi.

– Lii čielgâs, ete Suomâ kalga olášuttiđ olmoošvuoigâdvuotâkomitea adelem juurdâpuátusijd já avžuuttâsâid eromâšávt sämitiggelahâuđâsmittem uásild. Sämitiggelaavâ kalga tääl joođoost orroo uđâsmittemprosesist nubásmittiđ KP-sopâmuš miäldásâžžân, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Komitea tuubdâst Suomâ olášuttem tooimâid sämmilij vuoigâdvuođâi oovdedmân, mieldiluhâmáin joođoost orroo tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomitea vuáđudem. Komitea puáhtá kuittâg oovdân huolâs tast, ete sämitiggelaahâ eromâšávt jienâvuoigâdvuotâmiäruštâllâm já ráđádâllâmkenigâsvuođâ uásild, ij lah valagin nubásmittum vuovvijn, mii täähid sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ. Nubijkulij alemuu haldâttâhrievti miärádâsah 5. syeinimáánu 2019haldâttâs miärádâs, ete iä keesi maasâd tâi maŋŋeed sämitiggevaaljâid, oroh lemin vuástáluvâi komitea adelem čuávdusijguin, paahud olmoošvuoigâdvuotâkomitea.

Prinsiiplávt komitea te paahud raportistemmonâttâlmist, ete Suomâ juátká KP-sopâmuš luávkkám, veikâ tot lii kyehti ive tassaaš finnim komitea laŋgâtteijee miärádâsâid ohtâgâsväidimaašijn. – Lii killáámettum, ete Suomâ ij vuoigiiččii olmoošvuoigâdvuotâluávkkámijd. Olmoošvuoigâdvuođâi uásild ij pyevti vuálániđ tai enâmij táásán, main väljejeh, ete maid vuoigâdvuođâid olášuteh, peic olmoošvuoigâdvuođâid kalga olášuttiđ tievâslávt, juátká Juuso.

Toos lasseen komitea lii huolâstum raportijn, moi mield tooimâi vaikuttâsâi árvuštâlmist kevttih epimiärálijd kriterijd. Taat joođeet toos, ete virgeomâhááh feilejeh ráđádâlmijn finniđ sämmilij riijâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš. Komitea miärkkoo meid Suomâ ájánem ILO sopâmuš nr 169 ratifisistmist.

KP-sopâmuš olášuttem kocá olmoošvuoigâdvuotâkomitea, mast láá jiešráđáliih äššitobdeejesâneh. Suomâ čiččâd meriäigiraapoort tarkkui komitea almos virtuaallii savâstâlmist 2.-4. njuhčâmáánu 2021.

Komitea juurdâpuátuseh já avžuuttâsah eŋgâlâskielân (pdf)

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Raavâkirje sämmiláid kyeskee riehtinoormâi tulkkuumân já heiviitmân pirrâsân já eennâmkevttimân lohtâseijee koččâmušâin lii almostittum

Sämitigge lii almostittâm raavâkirje sämmiláid kyeskee riehtinoormâi tulkkum já heiviittem várás koččâmušâin, moh lohtâseh pirrâsân já eennâmkevttimân. Raavâkirje lii čáállám OTT, puárásub totkee já algâaalmugrievti dooseent Leena Heinämäki Sämitige toimânaddelmin.

Raavâkirje tuáimá riävtálii raavâkirjen nuuvt Sämitige ko meid staatâ já kieldâi virgeomâháid já eres kuávdášlij tuáimei pargoost já oovtâstpargoost sii kooskâ. Ton ulmen lii faallâđ ääigitásásii informaatio já návt ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâi tuođâlii olášume ei. lahâasâttem oovdedmist, laavâi olášutmist sehe tuámustoovlij já eres lavâlâšvuotâkoccei pargoost.

Raavâkirje lii almostittum suomâkielân já tot almostittoo tuš viermiversion.

Lasetiäđuh:

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kove: Anja Vest

Puásuituállei sajasâšišelaahâ hiäjusmit nisonij sajattuv puásuituálust

Sämitigge táttu ciälkkámuš oovtviärdásâšvuođâváldáliist já täsiárvuváldáliist puásuituállei olgooštmist sehe nisonij já almai koskâsii epitäsiáárvust sajasâšiševuáháduvâst. Vyeimist orroo puásuituállei sajasâšišelaahâ oovded äpittesvuotâ- já peerârijjâolgoštem já návt hiäjusmit nisonij sajattuv puásuituálust.

Kove: Elli-Marja Hetta

Olgoštem itá tienuuvt, ete puásuituállest ij lah máhđulâšvuotâ finniđ sajasâšiše šoddâdem tâi párnáá teikâ adoptiopárnáá tipšo várás.

– Sämitigge lii huolâstum sämmilij puásuituálleenisonij maaŋgâ sierâ vuáđust šaddee olgooštmist, maid vyeimist orroo puásuituállei sajasâšišelaahâ naanood. Lii killáámettum, ete lahâaasâtmist lii äšši, mii hiäjusmit nisonij hinnáid hárjuttiđ puásuituálu. Nisonijd kolgâččii eenâb-uv puoh vuovijguin movtijdittiđ puásuituálun, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Tááláš vuáhádâh toovât puásuituálleenisonij hiäjub sajattuv lasseen meid tom, ete puásuituálleealmaah, tâi puásuituálleeh ubânâsân, iä pyevti siämmáánáál uásálistiđ párnái tipšomân. Puásuituáluperruin ovdâsvástádâs perrust lii távjá ton perruujesânist, kiän váldupargo lii monnii eres saajeest ko puásuituálust. Táválávt taat tile kuáská keevâtlávt nisonáid.

Sämitigge lii toohâm sosiaal- já tiervâsvuođâministeriön iävtuttâs puásuituállei sajasâšišelaavâ peividmist. Sämitigge iävtuttij ministeriön, ete puásuituállei turviiččii peividem mield vuoigâdvuođâ sajasâšišán iheluámutiileest, vajoidittem já pargonaavcâ paijeentuállee tooimâ várás, pyeccee párnáá tipšo várás, äpittesvuođâ, šoddâdem sehe párnáá já adoptiopárnáá tipšo várás, vuálá kuulmâihásii párnáá tipšo várás sehe viärjupalvâlus tâi siiviilpalvâlus čođâldittem várás.

Sämitigge ráđádâlâi sosiaal- já tiervâsvuođâministeriöin sämitiggelaavâ 9 § miäldásávt puásuituállei sajasâšišelaavâ peividmist Sämitige iävtuttâs vuáđuld.

– Sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö lii haluttem ovdediđ já peividiđ laavâ mii iävtuttâs vuáđuld. Tondiet mij lep táttum täsiárvuváldáliist sehe oovtviärdásâšvuođâváldáliist ciälkkámuš vyeimist orroo puásuituállei sajasâšišelaavâ täsiárvu- já oovtviärdásâšvuođâuáinust. Tuáivu mield mij pastep taan peht ovdediđ nisonij sajattuv puásuituálust, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitige ciälkkámuštáttum oovtviärdásâšvuođâváldálâžân já täsiárvuváldálâžân puásuituállei olgooštmist sehe nisonij já almai koskâsii epitäsiáárvust sajasâšiševuáháduvâst

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sämitigge kiäsá Jieŋâmeerâ rađe linjim meddâlistmân eennâmkoddekaavast

Laapi lito stivrâ meridij 1. njuhčâmáánu tuhhiittiđ Tave-Laapi eennâmkoddekaava 2040 já oovdânpuáhtá, ete Laapi lito váldustivrâ tuhhit kaava čuákkimistis 17. vyesimáánu 2021. Jieŋâmeerâ rađe linjim piso eennâmkoddekaavast vijđes vuástálistmist peerusthánnáá. Sämitigge kiäsá Laapi lito stiivrân, vâi Jieŋâmeerâ rađe linjim valduuččii meddâl eennâmkoddekaavast.

– Laapi litto tuálá kiddâ Jieŋâmeerâ raađeest, veikâ rađelinjim ij kulluu jotolâh- já viestâdemministeriö valmâštâllâm jotolâhornimvuáváámân ivvijd 2021-2032. Tääl ličij meid äigi, ete Laapi litto váldá huámmášumán tuotâaašijd já luápá linjiimist, ige ane sämmilijd epivisesin sii puátteevuođâ háárán čuávvoo kyehtlov ihheed, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitigge já maaŋgah eres peleh láá maŋgii sierâ uáivilijn já ciälkkámušâin puáhtám oovdân, ete sij vuástálisteh Jieŋâmere rađe merkkim eennâmkoddekaavan ubâ raavâlâžžân. I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto lii uásálistám Sämitige nomâttem äššitobdeejesânin Laapi lito stiivrâ čuákkimáid já sun lii puáhtám meid tobbeen oovdân sämmilij uáinuid rađelinjimist. Toos lasseen jotolâh- já viestâdemministeriö tovâttem čielgiittâsâst lii pahudum, ete Jieŋâmeerâ rađe ij kannat ekonomâlávt.

–  Sämmiliih já maaŋgah eres tuáimeeh láá puáhtám uáivilis oovdân já agâstâllâm uáinuidis oles proosees ääigi. Ciälkkámušah, muštottâsah, uáivileh já eres tooimah iä lah vaiguttâm Laapi lito stiivrâ uáivilân, veikâ agâstâlmeh rađe negatiivlijn vaikuttâsâin sämmilij eellimpirrâsân, kielân, siärvádâhân já ärbivuáváláid iäláttâssáid láá čielgâseh, juátká Koivisto

Sämitigge lii eennâmkoddekaavast adelem ciälkkámušâst pahudâm, ete vuáđulaavâ 17.3 § sehe KP-sopâmuš 27 artikkâlist jođettum sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu iästá Jieŋâmeerâ rađe rähtim. Olášuudijn haahâ hiäjusmittáčij  merhâšitteht algâaalmug sämmilij vuoigâdvuođâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kulttuur já tovâttičij toos taggaar merhâšittee hááitu ko vuáđulaavâst uáivildeh. Sämitigge lii meid puáhtám oovdân, ete rađe rähtim uáivildičij sämmilij já eres aalmug pággusirdem, mii ličij OA algâaalmugjulgáštus 10 artikkâl vuástásâš.

Väldikodálâš jotolâhornimvuávám ivvijd 2021-2032 já Suomâ arktâsii politiik strategia láá eidu valmâštâllâm vyelni. Vuáváámeh iä ane sistees sämmilij päikkikuávlu luáddoo rađelinjimijd, peic kuohtuuh vuáváámeh čuávuh haldâttâsohjelmân kirjejum linjimijd. Linjimeh kyeskih Kiemâ-Haaparanta-rađe šleđgim já Suomâ rađeviärmáduv čoonnâm čovgâsubbooht Ruotâ rađeviärmádâhân já ton peht aalmugijkoskâsii täävvirjotoluv sundâšume Taažâ Narvikân. Luuvâ Sämitige ciälkkámuš väldikodálii jotolâhornimvuáváámist ivvijd 2021-2032

Tave-Laapin eennâmkoddekaava 2040 lii tárguttâs leđe valmâš kiđđuv 2021 já tot kuáská Aanaar, Suáđigil ja Ucjuv kieldáid. Luuvâ lase Laapi lito nettisiijđoin: https://www.lapinliitto.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/vireilla-olevat-maakuntakaavat/pohjois-lapin-maakuntakaava/

Lasetiäđuh

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, p. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, p. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär, p. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Má. lahâčällee Sarita Kämäräinen, p. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem lii vuáđustâllum suijâ puáttiđ enâmân

Staatârääđi čovgij uđđâivemáánu 22. peeivi enâmânpuáttim raijiittâsâid Suomâst. Uđđâ raijiittâsah pottii vuáimán 27.1. já toh láá vyeimist 25.2. räi. Nubástusâiguin viggeh kepidiđ jotoluv rääji rasta, vâi puávtáččii estiđ uđđâ koronavirushaamij levânem. Staatârääđi miärádâs mield sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem lii velttidmettum já vuáđustâllum suijâ puáttiđ enâmân.

Staatârääđi miärádâs mield ton ääigi, ko sisraajij kocceem lii macâttum, te sämmiliih pyehtih moonnâđ Suomâ já Ruotâ sehe Suomâ já Taažâ koskâsii eennâmrääji já räjijuuvâi rasta meccifiävruin meid eres soojijn ko räjirastaldittemsoojij peht. Miärádâs kuáská Suomâ rääji rastalditmân. Ko mana sisraajij rasta, te kalga ain väldiđ huámmášumán meid vyeimist orroo Taažâ já Ruotâ virgeomâhái miärádâsâid já ravvuid. Ko maađhâš Ruošân, te kalga väldiđ huámmášumán, ete magareh láá Ruošâ virgeomâhái vyeimist orroo miärádâsah.

Laapi räjikosáttâh ráhtádât máhđulii sisrääji rastaldittemsoojij ávusorroomaaigij raijiimân viestâr- já taveraajijn. Jis ávusorroomääigih räijejuvvojeh persovnjotoluv uásild, te rääji rasta moonnâm ávusorroomaaigij ulguubeln váđáččii ulmuin räjirastaldittemlove. Lopemonâttâllâm peht puávtáččii taan tiileest toohâđ máhđulâžžân velttidmettum persovnjotoluv räjirastaldittemsoojij ávusorroomaaigij ulguubeln, tego kriittâlij suorgij pargeeh ja sämmilij iäláttâs já kulttuur hárjuttem. Laapi räjikosáttuv ovdâsvástádâskuávlust räjirastaldittemlove mieđeetmist meerrid räjikosáttuv komendeijee. Jis merideh raijiđ räjirastaldittemsoojij ávusorroomaaigijd, te tieđetteh ääšist ovdilgo raijiittâsah puátih vuáimán.

– Sämitige uáinust lii tehálâš, ete sämmilâšsiärváduvâst lii tiätu vijđáht já ete tieđetteh sämmiláid kyeskee aašijn. Räjitoppiimeh láá vaiguttâm vijđáht sämiaalmugân já mij lep porgâm ton oovdân, ete staatah váldáččii huámmášumán tom, ete sämikuávlu uulât neelji staatâ kuávlun, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Räjikocceemlájádâs rävvee jotoluvâst rääji rasta

Räjikocceemlájádâs rävvee aalmugjesânijd jotoluvâst rääji rasta puhelin já šleđgâpoostâ peht. Palvâlem puáhtá finniđ suomâkielân, ruotâkielân já eŋgâlâskielân tme 8-16 koskâsii ääigi numerist 0295 420 100.

Räjikocceemlájádâs ravvuuh rääji rastalditmân koronapandemia ääigi (suomâkielân)
https://raja.fi/rajaliikenne-ohjeet-korona 

Enâmânpuáttim raijiittâsâid čavgejeh 27.1. (suomâkielân)
https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/maahantulon-rajoituksia-kiristetaan-27.1

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Lahâčällee Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Säämi parlamentaarlâš rääđi adelij julgáštâs pieggâvyeimi pyevtitmist sämikuávluin – Haavâin kalga leđe sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) čokkânij 25.1.2020 tievâsčuákkimân, mast SPR saavâjođettemtoimâ sirdâšui Suomâ Sämitiggeest Taažâ Sämitiigán čuávvoo 16 mánuppajan. Tievâsčuákkim tollui káidusohtâvuođâiguin.

Tievâsčuákkim kieđâvušâi ei. Suomâ saavâjođettempaje toimâmuštâlus sehe savâstâlâi pieggâvyeimi kiävtust sämikuávluin já tuhhiittij julgáštâs ääši ooleest. Julgáštâs mield SPR váátá, ete sämikuávlu pieggâvyeimihaavâin kalga leđe sämmilij rijjâ, tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš (free, prior and in-formed consent; FPIC). Julgáštus tun puávtáh luuhâđ tääbbin. Čuákkim tuhhiittij meid uđđâ toimâvuávám Taažâ saavâjođettempaje várás. Toimâvuávám kávnoo tääbbin.

Suomâ Sämitigge lii hoittám Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođettem 19.9.2019 rääjist, já Sämitige saavâjođetteijee lii lamaš Säämi parlamentaarlii rääđi saavâjođetteijee. Taam lasseen meid Suomâ Sämitige nuorâirääđi lii hoittám SPR nuorâilävdikode saavâjođettem.

Koronaviruspandemia vaiguttij saavâjođettempajan

Suomâ Sämitige saavâjođettempaje váldu-ulmeh lijjii ei. Sämikielâi áámmát- já reesuurskuávdáá Säämi Kielâkäldee tooimâ fastâdittem, tave-eennâmlii sämisopâmuš ovdedem sehe algâaalmugij uásálistemvuoigâdvuođâi pyeredem OA ooleest.

Saavâjođettempajan sehe SPR tooimân vaiguttij merhâšitteht ive 2020 aalgâst álgám koronaviruspandemia já ton mield spiekâstâhtile. Pandemia sehe spiekâstâhtile tiet SPR stiivrâ čuákkimeh tuállojii káidusčuákkimin eereeb vuossâmuu stiivrâ čuákkim uđđâivemáánust 2020, mii tollui Anarist. Pandemia tiet meid aalmugijkoskâsiih čuákkimeh, konferenseh, seminaareh já eres toimâ iä njuhčâmáánu 2020 maŋa lah uárnejum fyysisâš tábáhtussân, te SPR aalmugijkoskâsâš toimâ lâi ton suujâst táváliist ucceeb.

Pandemia vaiguttij meid sämiparlâmiänttárij konferensân, mon lâi tárguttâs toollâđ porgemáánust 2020. SPR stivrâ meridij sirdeđ konferens toollâmnáál porgemáánust 2021. Konferens lâi meeri orniđ Anarist.

SPR lii Taažâ, Ruotâ já Suomâ Sämitiigij koskâsâš parlamentaarlâš oovtâstpargo-orgaan, mast meid Ruošâ sämiseervih uásálisteh oovtâstpaargon tárkkojeijen. SPR tievâsčuákkimist rääđi airâseh kuulmâ Tave-enâmist já Ruošâst čokkâneh oohtân ucemustáá ohtii ivveest. Toimâstis SPR viggá ovdediđ jieškote-uv Tave-enâmij Sämitiigij koskâsii oovtâstpargo já tot kieđâvuš aašijd, moh kyeskih sämmiláid aalmugin raajij rasta. Tot oovdâst-uv Tave-enâmij kuávlu sämmilijd távjá om. aalmugijkoskâsijn ohtâvuođâin. 

Sämitige  čuákkim väljee juávhustis airâsijd SPR:n oovtâ valjâpajan häävild, já puáttee valjâpaajeest airâseh láá:

Tuomas Aslak Juuso (väärrin Leo Aikio)

Anni Koivisto (väärrin Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (väärrin Magreta Sara)

Anne Nuorgam (väärrin Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (väärrin Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (väärrin Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (väärrin Ulla-Maarit Magga)

Säämi parlamentaarlii rääđi stiivrâst Suomâ Sämitige ovdâsteh Tuomas Aslak Juuso (väärrin Leo Aikio) já Anni Koivisto (väärrin Leo Aikio). SPR oovtâstpargosopâmuš mield Sämitige poolitlâš njunoš kalga uásálistiđ jesânin SPR stiivrâ tooimân.

Lasetiäđuh

saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kove: Ville-Riiko Fofonoff

STM nonnij puásuituállei sajasâšišetijmijd ihán 2021

Sosiaal- já tiervâsvuotâministeriö nonnij puásuituállei sajanmäksimnáál sajasâšišetiijmij enâmusmeerrin 180 sajasâšišetijmed puásuituállee kuáttá ive 2021. Ive 2020 sajasâšišetiijmij meeri pajedui 120 tijmeest maassâd 200 tiijmán. Sämitigge lii iävtuttâm sajasâšišetiijmij mere lasettem tááláá táárbu västideijee táásán ucemustáá 300 tiijmán ivveest.

– Sajasâšišetiijmij mere kepidem ij lah mahtengin pyeri äšši. Tääl jo nube ive maŋaluvâi kepideh puásuituállei sajasâšiše mere já ferttip vyerdiđ miärádâs lasemeriruuđâst. Lii saahâ puásuituállee sosiaaltorvoost päärti já puácuvuođâ várás ađai stuorrâ äšši ovtâskâs ulmui, kote sajasâšiše tuođâi taarbâš, kommentist Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.  

Sosiaal- já tiervâsvuotâministeriö tieđeet, ete sajasâšiše kevttimmere arvâleh ain stuárruđ puátteevuođâst. Tárguttâssân lii uuccâđ lase meriruuđâ, vâi pyehtih macâttiđ sajasâšiše enâmusmere 200 tiijmán nuuvt jotelávt ko máhđulâš ive 2021 ääigi.

Puásuituálu sajasâšiše uásild epitäsiárvusii sajattuvâst

Puásuituálu lii sajasâšiše uásild epitäsiárvusii sajattuvâst eres eennâmtuáluhaamij iäláttâsâi háárán, tego eennâmtuálu háárán. Mela luámuttemlovottuv mield eennâmtuáluirâtteijee keevtij ive 2019 koskâmiärálávt 314 tijmed sajasâšiše, ko vuod puásuituállest lii vuoigâdvuotâ tuš 200 tiijmán. Sämitige uáinu mield puásuituállest kalga leđe kevttimnáál ucemustáá 300 sajasâšišetijmed ivveest puácuvuođâ tâi päärti várás.

– Sajasâšišetiijmij meeri lii tergâd, mutâ ij áinoo element sajasâšiše ovtviärdásâšvuođâst. Mun tuáivum sajasâšiše ovdánem toos kulij, ete tot västid puásuituállei tárboid eresláván eellimtiilijn, juátká I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Kiiđâ 2020 ääigi Sämitigge toimâttij iävtuttâs já savâstâlâi sosiaal- já tiervâsvuođâministeriö sehe Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs (MELA) ovdâsteijeiguin puásuituállei sajasâšiššeest já ton oovdedmist. Sämitigge lii puáhtám oovdân huolâs sämmilij puásuituállei sosiaaltorvo olášume, pargoost vaijeem já pargokarrieerij kukkom háárán. Toos lasseen Sämitigge lii iävtuttâm, ete laavâ puásuituállei sajasâšiššeest (1238/2014) kolgâččii uđâsmittiđ tienuuvt, ete tot tähidičij puásuituálleid oovtviärdásii sajattuv eres eennâmtuálu haamij hárjutteijeiguin.

Lasetiäđuid uuccâmmonâttâlmist finnee Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâsâst: Eennâmtuáluirâtteijei iäláttâhlájádâs Mela

Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaal- já tiervâsvuođâčällee Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Kove: Tomi Guttorm

Riehtiministeriö asâttij sämitiggelaavâ nubásmitten valmâštâllee toimâkode

Riehtiministeriö lii asâttâm sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode. Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode toimâpaje lii 1.12.2020-15.5.2021.

Sämitigge nomâttij vittâ jeessân já sijjân värijesânijd sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkoodán syeinimáánust 2020. Nomâttum jesâneh láá Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin já Kalle Varis sehe värijesâneh Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam já Sarita Kämäräinen. Lasseen Siiri Jomppanen nomâttui toimâkoodán Sämitige uásild äššitobdeejesânin.

– Lii tuođâi tergâd, ete sämitiggelaavâ uđâsmittoo algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld. Pyeri, ete mij finnip pargo tääl joton, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Haldâttâspiäláduvah láá nomâttâm jieškote-uv oovtâ jeessân já värijeessân toimâkoodán:

Piäládâh Jeessân Värijeessân
Suomâ sosialdemokraatlâš piäládâh Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suomâ Kuávdášpiäládâh Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Ruánáá litto Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Čižetlitto Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomâ ruátálâš aalmugpiäládâh Eva Biaudet Mats Löfström

Toimâkode saavâjođetteijen tuáimá riehtiministeriö kansliahovdâ Pekka Timonen, nubben äššitobden riehtiministeriö uásádâhhovdâ, pajehovdâ Johanna Suurpää sehe čällen ráđádâllee virgeolmooš, ovdâkoddehovdâ Johanna Hautakorpi já ráđádâllee virgeolmooš Yrsa Nyman riehtiministeriöst.

Toimâkode pargon lii valmâštâllâđ tárbulijd nubástusâid sämitiggeest adelum laahân. Toimâkode pargo vuáđđun láá vuáđuvuoigâdvuođah já eres vuáđulaavâ asâttem kenigâsvuođah, Suomâ čaneh aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotâsopâmušah, OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštus sehe eres rievti já aalmugijkoskâsii rievti ovdánem sehe majemui aaigij čuávduseh.

Tuávááš
  • Riehtiministeriö asâttij 13.1.2020 pargojuávhu ovdâvalmâštâllâđ sämitiggelaavâ nubásmittem valmâštâllee toimâkode pargo. Pargojuávhu nuurrâm tiäđuh já aiccâmeh láá nurrum muštottemčáállusân. Pargojuávhu toimâpaje nuuvâi 31.3.2020.
  • Uáiviminister Sanna Marin haldâttâsohjelm mield pargo sämitiggelaavâ uđâsmittem oovdân juátkoo. Haldâttâsohjelm mield haldâttâs kunnijât já oovded puoh sämmilij kielâlij já kulttuurlij vuoigâdvuođâi olášume väldimáin huámmášumán aalmugijkoskâsijd sopâmušâid.
  • Sämitige toimâpaje 2020-2023 ohtân váldu-ulmen lii ovdediđ sämitiggelaavâ uđâsmittem algâaalmugvuoigâdvuođâi vuáđuld.

Riehtiministeriö tiäđáttâs 26.11.2020

Lasetiäđuh

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso: Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii tehálâš sämmiláid

”Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem lii ohtâ taan tove tehálumos lahâasâttemhaahâ sämmilij tááhust. Intressij ruossâlâsvuođah já toi árvuštâllâm, sämmilij päikkikuávlu luándu herkkivuotâ já áinoošlajâsâšvuotâ, sämikulttuur hiäjusmittemkiäldu já toos lohtâseijee vaikuttâsâi árvuštâllâm, rijjâ tiätun vuáđuduvvee munemietâmâš já ärbivuáválij sämmilâšiäláttâsâi puátteevuotâ láá teháliih ääših, maid uđđâ lahâasâttem kalga väldiđ huámmášumán”, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Joođoost orroo kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem ulmen lii pyerediđ kuáivuttuvâi pirâssuojâlem já toimâhinnáid. Toos lasseen ulmen lii nanodiđ sehe kuáivuttuvâi tuhhiittetteevuođâ páihálávt  já äššiomâhái vaiguttemmáhđulâšvuođâid.

Kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem tuárjoo pargojuávkku lii pivdám pargosis laseääigi ive 2021 loopâ räi, vâi intresviärdádâllâm puáhtá viijđáht selvâttiđ já selvâttem puátusijd väldiđ mieldi paargon. Intresviärdádâllâm uáivild kuáivuttâhhaavâ hiäđui já hááitui verdidem,  mon vuáđuld árvuštâleh, ete puáhtá-uv haahân mieđettiđ love. Kuáivuttâhtooimâ hiättun pyehtih távjá oovdân pargolâšvuođâ sehe amnâsijd, maid finnejeh kuáivuttuvâin. Hááitun láá tubdâstâm eereeb iärrás kuáivuttâhtooimâ pirâsvaikuttâsâid, máhđulijd raijiittâsâid eres iäláttâssáid já vaikuttâsâid eres eennâmkevttimân.

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio

Sämitigge lii-uv ovdil maaŋgâin ohtâvuođâin oovdânpuáhtám pargo- já iäláttâsministerân, ete kuáivuttâhlaavâ miäldásijn lopeprosesijn kolgâččii vaikuttâsâi árvuštâllâm já kocceem várás vuáđudiđ jiešráđálii árvuštâllâm- já kocceemorgaan. Orgaan pargoid kulâččij árvuštâllâđ já kocceeđ tooimâ, mii vaaigut sämmilij algâaalmugvuoigâdvuođáid.

”Mij vyerdip mielâkiddiivâšvuođáin intresviärdádâllâm valmâštum. Lii čielgâ, ete lopevirgeomâhááh iä tääl tuubdâst pirrâs já sämikulttuur ohtâvuođâ, iäge tuubdâst kuáivuttâhtooimâ pirrâsist tovâttem nubástusâi vaikuttâs sämikulttuurân já máhđulâšvuođáid hárjuttiđ sämmilij ärbivuáválijd iäláttâsâid, iätá II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitige čuákkim toolâi vuolgâttâssavâstâllâm kuáivuttâhlaavâ uđâsmitmist čohčâmáánust 2020. Jesâneh, kiäh kevttii sahâvuáru, puohtii savâstâlmist oovdân huolâ tááláá kuáivuttâhpolitiikist já eromâšávt oovdân pajanij Ij kuáivuttuvâid Suomâ kietâruottâsân -lihâstuv pargo Iänuduv tuodârluándu já ärbivuáválij iäláttâsâi peeleest.

”Uđđâ kuáivuttâhlaavâst kalga turviđ sämmiláid tuođâlijd vaiguttemmáhđulâšvuođâid kuáivuttuvváid kyeskee miärádâstohâmân sämmilij päikkikuávlust. Lii sorolâš uáiniđ, ete magareh vaikuttâsah kuáivuttâhtooimâst láá luándun. Taat lii mii päikki. Ep mijgin moonâ nuubij pááikán hiäjusmittiđ sii eellimtile já iäláttâsâi hárjuttemmáhđulâšvuođâid”, juátká Aikio.

Tuávááš:
  • Pargo- já iäláttâsministeriö lii piejâm joton kuáivuttâhlahâasâttem uđâsmittem Marin haldâttâsohjelmân kullee kirjimij vuáđuld aasâtmáin roovvâdmáánust 2019 lahâvalmâštâllâmhaavâ laavâ nubásmittem várás.
  • Valmâštâllâm toorjân lii vuáđudum kuáivuttâhlaavâ uđâsmittem pargojuávkku. Sämitige ovdâsteijen pargojuávhust lii Tiina Sanila-Aikio já väriovdâsteijen iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen.
Lasetiäđuh:

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II värisaavâjođetteijee Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Vs. lahâčällee Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Vs. pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Iäláttâsčällee Sarita Kämäräinen puh 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi