Saamelaiskäräjien edustajat perustuslakivaliokunnan kuulemisessa 25.1.2023.

Saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso: ”Sämitiggelaavâ uđâsmitmist lii koččâmuš mii vuáđulavâlii vuoigâdvuođâst jiešhaaldâšmân”

Vuáđulahâváljukodde ornij 25. uđđâivemáánu ovdâskoddeest almos kuullâm, mast fáddán lâi haldâttâs iävtuttâs ovdâskoodán laahhân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist. Sämitige tilálâšvuođâst ovdâstii saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, nubbe värisaavâjođetteijee Leo Aikio, lahâtoimâkode já Sämitige jeessân Pirita Näkkäläjärvi, lahâčällee Kalle Varis já pirâs- já iäláttâslahâčällee Sarita Kämäräinen.

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso tiäduttij sahâvuárustis sämitiggelaavâ uđâsmittem tehálâšvuođâ. – Sämitiggelaavâ uđâsmitmist lii koččâmuš mii jiešmeridemvuoigâdvuođâst, mii oles aalmug pyereestvajemist já ton eellimvuáimálii puátteevuođâst. Algâaalmugân jieijâs jiešhaldâšem lii eromâš mávsulâš, tot lii mii kulttuur stuárráámus torvejeijee. Siämmást tom kalga meid pyehtiđ ovdediđ ain ovdâskulij, tom kalga pyehtiđ uđâsmittiđ ain táárbu mield, tiäduttij Juuso.

Sämitige nubbe värisaavâjođetteijee Leo Aikio muštâlij sahâvuárustis, ete sun kulá meid jieš kielâs monâttâm anarâššáid. Sun puovtij oovdân tom, maht lahâiävtuttâs pyeredičij kielâs monâttem sajattuv já máhđulâšvuođâid ucâluđ valjâluvâttâlmân. – Tääl kielâkriiteer ađai vuossâmužžân oppum kielâ vátámâš uulât kuálmád suhâpuolvân, ađai muu ááhun já äijihân. Uđđâ laavâ mield ličij tuárvi, ete muu äijih tâi ááhu vaanhim lii sárnum sämikielâ vuossâmuš kiellân. Muu uáinu mield taat čielgâsávt pyereed meid tai anarâšâi sajattuv, kiäi perruin kielâ lii monâttum.

Sämitiggelahâtoimâkode já Sämitige jeessân Pirita Näkkäläjärvi muštottij, ete lahâiävtuttâs ana sistees merhâšitteid pyeredemiävtuttâsâid jienâstem älkkeedittem várás. – Puoh sämitiggelahâiävtuttâs konkreetliih ovdedemiävtuttâsah jienâstem älkkeedittem várás nanodiččii sämmilii demokratia. Uđâsmitmeh pyerediččii merhâšitteht sämmilij oovtviärdásâšvuođâ – peerusthánnáá tast, ete áásá-uv jienâsteijee čuákkipääihist tâi uccâ sijdiist kukken poostâ palvâlusâin. Uđâsmitmeh puávtáččii meid pyerediđ jienâstemaktiivlâšvuođâ, pahudij Näkkäläjärvi.

Tilálâšvuođâ nettipaddim puáhtá keččâđ ovdâskode siijđoin​. Vuáđulahâváljukodde uárnee fáádást vala kulmâ kuullâm váljukode čuákkimij ooleest. Taah kulâmeh iä lah almos tilálâšvuođah.

Kove: Hanne Salonen / Ovdâskodde.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Sämitige jeessân
0403577006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Liiŋkah:

Sämitiggelaavâ uđâsmittem Sämitige siijđoin

Haldâttâs iävtuttâs ovdâskoodán laahhân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist

Sämitige ciälkkámuš haldâttâs iävtuttâsâst (HE 274/2022) ovdâskoodán laahhân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist

Sämitiggelaavâ váljukoddekulâmeh vuolgii joton – ohtsâštoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuođâ ovdedem ij uáivild veto-vuoigâdvuođâ

Sämitiggelaavâ uđâsmitmân kyeskee váljukoddekulâmeh vuolgii joton taan ohhoost. Sämitigge tiäduttij ciälkkámušâinis, ete haldâttâs iävtuttâs siskeldičij maaŋgâid merhâšittee já konkreetlijd pyereedmijd sämmilij riävtálii sajattâhân. Sämitige olesčuákkim stuorrâ eenâblovo jienâiguin 15-3-1 tuhhiittem lahâiävtuttâs nonniiččij pyerebeht sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášume.

Sämitiggelaavâ uđâsmittem váljukoddekieđâvušmeh algii eennâm- já meccituáluváljukode já ekonomiaváljukode äššitobdeekulâmijguin 10.1. Sämitige ovdâstii kulâmijn saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso já nube värisaavâjođetteijee Leo Aikio lasseen lahâčällee Kalle Varis, pirâs- já iäláttâslahâčällee Sarita Kämäräinen sehe lahâtoimâkode já Sämitige jeessân Pirita Näkkäläjärvi. Sämitige olesčuákkim tuhhiittij 29.11.2022 jienâiguin 15-3-1 lahâiävtuttâs, mutâ iävtuttij vaaljâi tiätumerisoojij mere nubástus.
Muuneeld savâstâllâm láá tovâttâm eromâšávt OA olmoošvuoigâdvuotâkomitea já näliolgoštemkomitea tivvomnáál vaattâm syergih, ađai kritereh valjâluvâttâlmân tuhhitmân sehe ohtsâštoimâm- já ráđádâllâmkenigâsvuotâ.
– Ohtsâštoimâm- ja ráđádâllâmkenigâsvuotâ lii puástunáál iberdum joba veto-vuoigâdvuođâ täähidmin Sämitiigán, mutâ tuotâvuođâst cekki kuittâg tuš čielgâsmitáččij tááláá ráđádâllâmkenigâsvuođâ tienuuvt, ete tot västidičij pyerebeht aalmugijkoskâsijd algâaalmugvuoigâdvuođâid já išedičij meid virgeomâhái pargo, paahud Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio. –Tot ij ovdâmerkkân tuálvuččii kieldâin toi kieldâlii jiešhaldâšem, sun juátká.

Haldâttâs iävtuttâsâst maaŋgâid velttidmettum tivomijd tááláá lahâaasâtmân

Sämitiggelaavâ uđâsmittem lii vuordum kuhháá, tastko laavâst láá maaŋgah puárásmum sajeh. Ovdâmerkkân jienâstemvyevih tarbâšeh pyeredem.
– Ličij tehálâš, ete mij pastaččijm visásmittiđ sämmilij oovtviärdásâšvuođâ pyereeb olášume kuhes kooskâi Säämist valjâbuusi já eres pyerebij jienâstemvuovij vievâst, paahud värisaavâjođetteijee Aikio.
Valjâkulâmeh juátkojeh puáttee ohhoost 20.1. pargo-eellim- já täsiárvuváljukode kulâmijn. Ko eres váljukuudij smiettâmušah valmâštuveh, te äšši sirdâšuvá vuáđulahâváljukode kieđâvušmân, kuás ääšist uárnejuvvoo steŋgejum äššitobdeekulâmij lasseen meid almolâš kuullâm 25.1. Sämitigge uásálist vuáđulahâváljukode puoh kulâmáid.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liiŋkah:

www.samediggi.fi
Sämitiggelaavâ uđâsmittem Sämitige siijđoin
Haldâttâs iävtuttâs ovdâskoodán laahân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist
Sämitige ciälkkámuš haldâttâs iävtuttâsâst (HE 274/2022) ovdâskoodán laahân sämitiggeest adelum laavâ já rikoslaavâ 40 lovo 11 § nubásmitmist
https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

Tyhjä vene joen rannassa.

Suomâ Sämitigge já Tiänu kyelituálukuávlu kiäsádâteh Tiänu pivdonjuolgâdusráđádâlmijn Taažâ virgeomâhái čovgâ vátámâš keežild

Tiänu ráđádâllâmairâskode Suomâ Sämitige ovdâsteijeeh já Tiänu kyelituálukuávlu kiäsádâteh Tiänu pivdonjuolgâdusráđádâlmijn, ko ráđádâlmeh láá pisánâm Taažâ virgeomâhái čovgâ vátámâšân kieldiđ luosâpivdo Tiänust ollásávt čuávuváá pivdonjuolgâdusâst. Luosâ pivdokiäldu ličij vyeimist 5–7 ihheed. Hináh ráđádâlmij juátkimân iä innig lah.

Tiänu kyelituálukuávlu lii jo meridâm kiäsádâttâđ ráđádâlmijn. Suomâ Sämitigge tuárju Tiänu kyelituálukuávlu miärádâs já Sämitige stivrâ kieđâvuš ääši puáttee oho čuákkimist Tiänu ráđádâllâmairâskode Sämitige ovdâsteijei iävtuttâs vuáđuld.

Suomâ Sämitigge já Tiänu kyelituálukuávlu aneh, ete Taažâ virgeomâhái ovdâsteijee láá tovâttâm ráđádâlmij pisánem, tastko sij iä paste miettâđ luosâpiivdon ubâ uccâ meereest Tiänust, iäge sij nuávdit aalmugijkoskâsii merâriehtialmossopâmuš kođostaatâprinsiip.

– Lii oskomettum, maht Taažâ suává Tiänu luosânaalij pivdo jieijâs riddokuávlust siämmást, ko tot váátá luosâpivdo kieldim Tiänust, iätá Tiänu kyelituálukuávlu stiivrâ saavâjođetteijee Mika Aikio.

Suomâ staatârääđi asâttij Tiänu pivdonjuolgâdus Suomâ ráđádâllâmairâskode vyesimáánust 2020 já adelij ráđádâlmáid kyehti váldu-ulme: Tiänu luosânaalij iäláskittem já sämmilij vuoigâdvuođâi olášume ovdedem. Meid Taažâ haldâttâs ceelhij ovdil ráđádâlmijd ulmen sämmilij vuoigâdvuođâi nanodem.

– Suomâ eennâm- já meccituáluministeriö já eres ministeriöi ovdâsteijeeh láá ráđádâlmijn piäluštâm sämmilij já eres kuálástemvuoigâdvuođâ haldâšeijei vuoigâdvuođâid já almottâm, ete sij iä paste tuhhiittiđ iävtuttum pivdonjuolgâdus, ko tot ličij Suomâ vuáđulaavâ vuástásâš. Lii tuođâi vaidâlittee, ete Taažâ virgeomâhááh oroh vájáldittâm ráđádâlmij vuolgâsoojijd, iätá Suomâ Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Suomâst Sämitigge já Tiänu kyelituálukuávlu kalgeh almottiđ eennâm- já meccituáluministeriö peht staatârááđán kiäsádâtmist já táttuđ iäru mieđettem jieijâs airâsáid Suomâ ráđádâllâmairâskoddeest. Taažâ pele Tiänu kuálástemhaldâttuv stivrâ kieđâvuš ääši uđđâivemáánust.

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Mika Aikio
Tiänu kyelituálukuávlu stiivrâ saavâjođetteijee
0400 558 391
micka50@hotmail.com

Kove: Hans Pieski

Škovlimtilálâšvuotâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist kiäsuttij ennuv ulmuid

Sämitigge ornij oovtâstpargoost riehtiministeriöin tuorâstuv 3.11.2022 Aanaar Sajosist škovlimtilálâšvuođâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist keevâtlii virgeomâhâšpargoost eromâšávt eennâmkevttimsektor ooleest. Škovliimân lâi máhđulâš uásálistiđ meid káidusohtâvuođâ peht já sierâ virgeomâhâšpeelij ovdâsteijeeh lijjii škovlimtilálâšvuođâst ohtsis suulân 60.

Škovlimtilálâšvuotâ sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimist eennâmkevttimsektorân kyeskee virgeomâhâšpargoost lii uási riehtiministeriö valmâštâllâm raasiism vuástásii já šiev aalmugkoskâvuođâi toimâohjelm olášutmist. Škovlimtilálâšvuotâ lâi piiloothaahâ, mast ovdedeh já keččâleh škovlim sämiaašijn kuávlulii já páihálii tääsi virgeomâháid. Taan tove škovlim lâi čuosâttum eromâšávt kuávluikevttim vuáváámist já spiekâstemluuvijn, suojâlem- já meccikuávlui tipšomist já kiävtust, pirâs-, kuáivuttâh-, eennâmamnâs- já čäciluuvijn, sehe časij- já pirâssuojâlmist já pirâskocemist västideijee virgeomâháid.

– Lii pyeri uáiniđ, ete sierâ virgeomâhâšpeleh láá čáittám perustume škovlimtilálâšvuotân, mii kieđâvuš sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldim. Uásálistei meeri lâi positiivlâš olâttâs já čáittá, ete västideijee škovlim puávtáččij leđe taarbâšlâš meid eres sektorij virgeomâháid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Koveh: Johanna Alatorvinen / Sämitigge

Škovlim jođetteijen tooimâi riehtiministeriö demokratia- já almosriehtiuásáduv hovdâ Johanna Suurpää já peeivi ääigi fáádást luvâldii professor Martin Scheinin, algâaalmugvuoigâdvuođâi dooseent Leena Heinämäki, Depolarize-haavâ totkee Artemjeff, Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, pirâsministeriö lahâasâttemräđiolmooš Mirkka Saarela sehe riehtiministeriö sierânâsäššitobdee Oula-Antti Labba.

Škovlim ulmen lâi jyehiđ škovliimân uásálisteid tiäđu já pargoniävuid sämmilij vuoigâdvuođâi huámmášumán väldimân já olášuttem pyereedmân sii jieijâs virgeomâhâšpargoost. Peeivi ääigi savâstâllii meid tast, ete maht sierâ virgeomâhááh puávtáččii toimâidisguin ovdediđ sämmilij oovtviärdásâšvuođâ já uásálistem miärádâstohâmân sehe sämmilij ärbitiäđu huámmášumán väldim pirrâsân já eennâmkevttimân kyeskee miärádâstohâmist. Toos lasseen škovliimist savâstâllii rááhtuslii olgoštem haamijn já viggii adeliđ uásálisteid tuáváduvâid já pargoniävuid olgoštem vuástásii paargon sii jieijâs toimâpirrâsijn.

– Taat lii piiloothaahâ, mon vuáđuld mij pyehtip smiettâđ västideijee škovliimij táárbu puátteevuođâst. Škovlim lii ohtâ vyehi ovdediđ sämmilij vuoigâdvuođâi keevâtlii olášume, iätá riehtiministeriö demokratia- já almosriehtiuásáduv hovdâ Johanna Suurpää.

Uáppáásm raasism vuástásii já šiev aalmugkoskâvuođâi toimâohjelmân tääbbin (suomâkielân).

Lasetiäđuh:

Laura Olsén-Ljetoff
Iäláttâsčällee
+358 40 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Iävtuttum kuáivuttâhmineraalviäru lii liijkás vyeligis tääsist

Sämitigge lii celkkim hammiittâsâst haldâttâs iävtuttâssân kuáivuttâhmineraalviärun kyeskee lahâaasâtmist. Suomân iävtutteh uđđâ kuáivuttâhmineraalviäru, mon kolgâččii mäksiđ Suomâst koivum kuáivuttâhmineraalijn. Viäru heiviittemsuárgán kulâččii kuáivuttâhlaavâst uáivildum kuáivuttâhmineraaleh, mutâ heiviittemsyergi ulguubel raijiiččii kolletoidemist kavnum kuáivuttâhmineraalijd.

Iävtuttâs mield puoh meetaalmaalmâi viärutääsi ličij fastâ 0,6 prooseent uási meetaalmaalmâ siskeldem meetaal viäruttâsáárvust. Eres kuáivuttâhmineraaláid viärutääsi ličij fastâ 0,20 euro malmâtoonist.

– Iävtuttum kuáivuttâhmineraalviäru lii liijkás vyeligis tääsist. Maailmist meetaalmaalmâi árvurojalteh láá maaŋgâkiärdásiih ko verdid Suomân iävtuttum viärutáásán. Viärupyevtittâssáin iä paste toohâđ väriruttârááju máhđulij vahâgij väärrin, ige luávdiđ infrastruktuurkoloid, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Sämitigge puáhtá oovdân ciälkkámušâstis, ete kuáivuttâhtoimâ sämmilij päikkikuávlust ij lah sämmilij uáinust tuhhiittettee, ige kuáivuttâhmineraalviäru lasseet tooimâ tuhhiittetteevuođâ. Kuáivuttâhtoimâ ij heivii sämmilij päikkikuávlu arktâsii já hitásávt uđâsmuvvee luándun.

– Sämitigge ij uáini vuáđustâsâid toos, mane kollekuáivum ooleest kavnum kuáivuttâhmineraalijd kolgâččii raijiđ kuáivuttâhmineraalviäru ulguubel. Kollekuáivumist kavnum mineraaleh láá siämmáánáál ohtii kevttimnáál mineraaleh, tego eres-uv mineraaleh, juátká Juuso.

Suomâst maašinlii kollekuáivum hárjutteh iänááš sämmilij päikkikuávlust, kost luándu lii herkki já uđâsmuvá hitásávt. Kollekuáivumist šaddeh negatiivliih vaikuttâsah luándun, čácádâhân sehe sämmilij hinnáid hárjuttiđ kuávlust jieijâs ärbivuáválijd iäláttâsâid. Sämitigge ana kuáhtulâžžân tom, ete sij, kiäh kuáivuh kole nuuvt kočodum staatâ enâmist, uásálisteh viärumááksun já kyeddih jieijâs uásild ovdâsvástádâs uđâsmuuhánnáá luánduriggoduvâi enâmist väldimist.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
iäláttâs- já pirâslahâčällee
040 415 5969
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Energiakriisâ já puovtâdâskoloi lasanem vaigutteh čuuvtij sämmilii puásuituálun

Sämitigge teeivâi eennâm- já meccituáluministeriö kansliahoovdâ Husu-Kallio koskoho 28.9.2022 Helsigist. Teivâm fáddán lâi energiakriisâ já inflaatio vaikuttâsah sämmilii puásuituálun. Puásuituálu kuáhtám koloi lasanem aasât iäláttâs hárjutteijeid eromâš hästee ekonomâlii tilán.

Puásuituálu puovtâdâskoloid lii lasettâm iärásij juávhust šleeđgâ, puáldimamnâsij já uástufuođâr hoodij eromâš stuorrâ tivrum. Lasanem koloh tiäduttuvvojeh eromâšávt sämmilij päikkikuávlu palgâsijn, main puásuituálu vuáđuduvá poccui oovtmanolii kuáđutmân já kooskah láá kuheh.

– Puásui-iäláttâs ij lah vala tuoibâm ovdebij spiekâstâstaalvij tovâttem ekonomâlijn táápuin já tääl mij lep vuod uđđâ kriisâ oovdâst. Puáhtá anneeđ, ete puásuituálu puovtâdâskoloi lasanem uáivild puásuituálleid eromâš stuorrâ ekonomâlijd táápuid já joba meerridmijd joskâđ puásui-iäláttâs, iätá Sämitige 2. värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitigge ana tehálâžžân tom, ete eennâm- já meccituáluministeriöst seelvâtškyetih tállân, ete maht pyehtih puáttee täälvi čuosâttiđ torjuu eromâšávt sämmilii puásuituálun olmâ ääigi. Tiileest, mast puásuituállei ekonomâlâš vääri lii kevttum loopân jo ovdebij taalvij ääigi, te sajanmáávsuh, moh máksojeh maajeeldkietân, iä innig kááju taid puásuituálleid, kiäh tuođâi kärttih smiettâđ iäláttâs joskâm, ko tot pyevtit ekonomâlii táápu.

– Mun lam tuođâi huolâstum sämmilii puásuituálu puátteevuođâst. Lasanem puovtâdâskoloid iä paste tuárvi kompensistiđ aaleedmáin poccuupiärgu hade, peic toorjâtooimah annojeh meid staatâst,  vâi pastep turviđ iäláttâs jotkum, juátká Aikio.

Uáiviminister Marin haldâttâs ohtân ulmen lii ovdediđ puásuituálu ovdánem kyeditteijee, kilelis já kulttuurlávt mávsulii iäláttâssân. Puásuituálust lii tehálâš rooli eromâšávt tavemuu Suomâ purrâmuštorvolâšvuođâ uáinust já iäláttâs kalga tarkkuđ já anneeđ áárvust meid Suomâ huolâttâsvisesvuotân vaikutteijee tahhen, eromâšávt tááláá maailmpooliitlii tiileest.

Tuáváášmuštottemčaalâ energiakriisâ já koloi lasanem vaikuttâsâin sämmilii puásuituálun (suomâkielân)

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
iäláttâs- já pirâslahâčällee
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Juutuajoki Inarista kuvattuna.

Sämmilij vuoigâdvuođâid kalga turviđ kuálástusân kyeskee njuolgâdusâin

Laapi keerrivriehti hilgoi 12.8.2022 kyevti sämmilii ášáškutmijd kuálástusrikkomušâin Anarist ja Ucjuuvâst. Keerrivrievti mield vyeimist orroo kuálástusân kyeskee raijiittâsah láá lamaš ruossâlâs vuáđulaavâ 17 § 3 momentist torvejum sämmilij kulttuurvuáđuvuoigâdvuođâiguin. Tolebáá kiđđuv Alemus riehti adelij kyehti munemiärádâs, moi mield kuálástusân kyeskee njuolgâdusah Tiänu čácáduvâst lijjii ruossâlâs vuoigâdvuođâiguin, moh láá torvejum sämmiláid vuáđulaavâst.

Keerrivrievti uđđâ tuámuh juátkih Alemuu rievti cuáŋuimáánust 2022 adelem munemiärádâsâi linjá. Munemiärádâsâi mield kuálástusân kyeskee njuolgâdusah Tiänu čácáduvâst lijjii ruossâlâs vuoigâdvuođâiguin, moh láá torvejum sämmiláid vuáđulaavâst. 

Anni Koivisto já Leo Aikio. Koveh: Johanna Alatorvinen ja Ville Fofonoff.

– Tuámustoovlij miärádâsah čäittih čielgâsávt, ete kuálástusân kyeskee njuolgâdusah iä lah tääl vuáđulaavâ miäldásiih. Kuálástusân kyeskee njuolgâdusâid kalga rievdâdiđ tienuuvt, ete toh torvejeh sämmilij vuoigâdvuođâid, já kuálástusraijiittâsâid aasâtdijn kalga vuosâsaajeest kevttiđ tagarijd vuovijd, moh iä raijii sämmiláid vuáđulaavâst torvejum vuoigâdvuođâid, iätá I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Sämitige värisaavâjođetteijee Leo Aikio lii nubbe kuálástusrikkomušâst ášáškuttum. Aikio kieldij, ete koččâmušâst ličij rikkomuš, tastko sust lii vuoigâdvuotâ páihálâš sämmilâžžân hárjuttiđ ärbivuáválii päikkitárbukuálástus kuávlu ärbivuáválijn pivdosoojijn, moh láá lamaš vuáhádum jo viehâ kuhháá.

– Lii puástud, ete sämmiliih kalgeh uuccâđ vuoigâdvuođâ jieijâs kulttuurân tuámustoovlij peht. Lahâasâttem kalga leđe čielgâ meid sämmiláid. Jis kuálástusân kyeskee njuolgâdusâin iä vääldi huámmášumán Suomâ vuáđulaavâ tâi tuámustoovlij čuávdusijd, te tile lii sämmiláid eromâš epičielgâs. Ličij puohâi hiätu, ete sämmilij vuoigâdvuođah valduuččii huámmášumán jo talle, ko njuolgâdusah valmâštâllojeh, juátká Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Näggejum kuálástusrikkomušah lijjii tábáhtum porgemáánust 2020 Anarist Juvduu Vyelemuškuoškâst, kesimáánust 2018 Ucjuuvâst Kiävujäävrist sehe syeinimáánust 2017 Ucjuuvâst Čärsijuv (Čársejohka) vyelikoržeest.

Keerrivrievti mield aašijn iä lamaš čáittám, ete raijiittâsah sämmiláid čyeccen liččii lamaš tahoääigi velttidmettum tooimah kyelinaalij suojâlem háárán. Raijiittâsâid liččii keerrivrievti mield puáhtám čyecciđ vuáimálubbooht taggaar kuálástusân, mii ij naavdâš vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent já Aalmuglâš- já poolitláid vuoigâdvuođáid kyeskee sopâmuš 27 artikkâl miäldásii syeje.

Vuáđulaavâ 17 § 3 moomeent mield sämmilijn lii algâaalmugin vuoigâdvuotâ paijeentoollâđ já ovdediđ jieijâs kielâ já kulttuur. Sämikulttuurân kuleh iärásij juávhust sämmilij ärbivuáváliih iäláttâsah – kuálástem, puásuituálu, miäcástem, nuurrâm sehe sämityeji. OA Aalmuglâš- já poolitláid vuoigâdvuođáid kyeskee sopâmuš 27 artikkâl mield tain staatâin, main láá aalmugliih, oskoldâhliih tâi kielâliih ucceeblovoh, tágáráid ucceeblovvoid kullee ulmuin ij uážu kieldiđ vuoigâdvuođâ oovtâst jieijâs juávhu jesânijguin navdâšiđ jieijâs kulttuurist.

Keerrivrievti miärádâsah iä lah vala laavâvuáimáliih.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi 

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
iäláttâs- já pirâslahâčällee
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Lokkekove: Terhi Tuovinen

Njellimist čokkânii sämmilij päikkikuávlu luándusuojâlemaašijn

Pirâsministeriö, Laapi IJP-kuávdáš, Meccihaldâttâs já Sämitigge čokkânii Luándusuojâlemtiigán Njellimist 10.-11.8.2022. Luándusuojâlemtigge lii ihásávt uárnejum sämmilij päikkikuávlu staatâ enâmij luándusuoijâlmist västideijee virgeomâhái já Sämitige oovtâstpargo ovdedeijee teivâdem. Taan ive válduteeman lâi Aanaarjävri já ton kuávlu sämikulttuur.

Teivâdem aalgâst sij monnii čoođâ uásálistee peelij äigikyevdiliskejâstuvâid já tast maŋa vuoijuu taan ive teema kieđâvušmân. Uásálisteeh uápásmuvvii eereeb iärrás anarâš kulttuurân, Aanaarjäävri čácáduv tilán já ton ovdánmân sehe Aanaarjäävri čääsi tulvâdmân. Lasseen Luándusuojâlemtigge uápásmui OA purrâmâškálvu- já eennâmtuáluseervi (FAO) purrâmâštorvočielgiittâsân, mast uássin kieđâvuššui Njellimist ässee anarâšâi purrâmâšvuáhádâh.

Luándusuojâlemtigge kollii meid Aanaar Kaareehjuuvâst já uápásmui joođoost leijee juhâkuávlu oovdištmân sehe kuávžur kođokuávlu tivomân.  

– Mun uásálistim vuosmuu tove Luándusuojâlemtiigán já lam ilolâš taan mávsulâš oovtâstpargoteivâdmist.  Munjin lii tergâd, ete mij peessâp savâstâllâđ äigikyevdilijn aašijn, lonottiđ tiäđuid já siämmáást uápásmuđ sämmilij päikkikuávlu sierânâsjiešvuođáid, iätá Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämitiggeest Luándusuojâlemtiigán uásálistii II värisaavâjođetteijee Leo Aikio, iäláttâs- já pirâslahâčällee Sarita Kämäräinen, iäláttâsčällee Laura Olsén-Ljetoff, pirâsčällee Tiina Lovisa Solbär já viestâdemčällee Johanna Alatorvinen. Luándusuojâlemtigge lii čokkânâm ive 2002 rääjist merikoskâsávt. Koronapandemia ääigi teivâdmáid lii puáttám kyevti ive puddâ. Čuávuvâš teivâdem uárnejuvvoo vuod puáttee ive.

Kove: Uássin ohjelm Luándusuojâlemtigge uápásmui anarâš purrâmâškulttuurân já eehidpurrâmâššân suovâstii Aanaarjäävrist kuddum šaapšâ. Kove: Johanna Alatorvinen/ Saamelaiskäräjät. 

Lasetiäđuh:

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Uáppáásm ovdâsvástádâslii mađhâšeijee ravvuid sämikulttuurân já sämmilij päikkikuávlun

Tuubdah-uv tun sämikulttuur já sämmilij päikkikuávlu taavijd já syeligâsvuođâid tego jieijâd lummoid? Testaa tiäđuidâd uđđâ tiätukištoin já keejâ sämimađhâšem olesváldálii killeelvuođâ animaatio. Sämitigge lii almostittâm sämimađhâšem kuállejeijeeravvuid miäldusmateriaalijguin čujottâsâst www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Kove: Sunna Kitti

Kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin láá čujottum tavas puáttee mađhâšeijeid já eromâšávt mađhâšemsyergi uđđâ pargeid já tuáimeid, kiäh puátih sämmilij päikkikuávlun, já taid puáhtá anneeđ meid oppâmateriaalin mađhâšemsyergi máttáátteijeid já uáppeid. Siijđoh almostuveh taan muddoost eŋgâlâskielân já suomâkielân.

– Almos tiäđuh sämiaalmugist, sämmilij historjást já moodeern sämisiärváduvâst láá ain uccáá já maŋgii fáárust láá meid munejurduuh. Sämmiláid kyeskee tuođâlii tiäđu lasettem já levâttem meid mađhâšemsyergi peht lii eromâš tehálâš, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

– Mun tuáivum, ete sämimađhâšem kuállejeijeeravvuuh váldojeh vijđáht anon já tot lii ävkkin maŋgáid tuáimeid. Mij halijdep movtijdittiđ mađhâšeijeid toohâđ ovdâsvástádâslijd já eettisávt kilelijd valjiimijd, ko sij mađhâšeh sämmilij päikkikuávlust, juátká II värisaavâjođetteijee Leo Aikio.

Sämimađhâšem já sämmilij päikkikuávlu sierânâsjiešvuođáid uápisteijee kuállejeijeeravvuuh láá vuávájum digitaallâš materiaalpakettin, mii västid äigikyevdilis hástusáid, váldá huámmášumán sämisiärváduv já -kulttuur já lii kunnijâttee. Kuállejeijeeravvui lasseen siijđoh aneh sistees olesváldálii killeelvuođâ valdâleijee animaatio, mađhâšem puátteevuođâ kuuvijd, vijđes sämimaađhâšmân já sämmilij päikkikuávlu maađhâšmân lohtâseijee sánáduv sehe tiätukišto, mii testaa oppum tááiđuid.

– Siijđoh väätih vala uccâ hammim sánáduv lasseen, mutâ tot lii-uv digitaallii materiaalpakkeet pyeri peeli. Materiaalpakkeet puáhtá älkkeht peividiđ já lii älkkee reagistiđ äigikyevdilis mađhâšem trendijd já hástusáid ton mield, maht mađhâšem vaaigut páihálii aalmug aargân já juuhlán ađai sämikulttuurân já ton pyereestvajemân, iätá haavâ vuávájeijee Kirsi Suomi.

Ovdâsvástádâslâš mađhâšeijee äddee, ete sun lii kuállejeijee páihálii pääihist

Sämienâmist mađhâšeijee lii kuállejeijen pääihist, mast sämmilij argâ já juhleh láá uási mávsulii ellee kulttuurhäämi já hämmejeh eromâš kulttuurenâduv, mii lii sämmilij toovláš päikki. Taan ellee kulttuurenâduvâst máhđulisteh sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ já sirdem puáttee suhâpuolváid.

Mist puohâin lii ovdâsvástádâs ohtsii puátteevuođâst jyehi saajeest, kuus mii tavoi já laavhij čuávumušah oleh. Rähtip oovtâst taan ääigist eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub, vâi puátteevuođâ suhâpuolvâin-uv lii puoh taat muččâdvuotâ já riggodâh eellimnáál já feerimnáál.

Sämitigge tuhhiittij 24.9.2018 Ovdâsvástádâslii já eettisávt kilelis sämimađhâšem toimâprinsiipeh -ravvuu, moos ovdâsvástádâslii mađhâšeijee já mađhâšem kuállejeijeeravvuuh miäldusmateriaalijguin vuáđuduveh. Sunna Kiti koveh valdâleh eettisii ravvuu viestâ tast, ete maht kalga toimâđ, vâi puátteevuotâ ličij eenâb ovdâsvástádâslâš já eettisávt kilelub sämmilij päikkikuávlust já návt tuárju sämikulttuur juátkojeijee paijeentoollâm.

Sämitigge lii finnim máttááttâs- já kulttuurministeriöst torjuu kuállejeijeeravvui rähtimân já olášutmân.

Lasetiäđuh:

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II värisaavâjođetteijee
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Vuávájeijee, Ovdâsvástádâslâš sämimađhâšem haavah
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál iäláttâsčällee virge

Iäláttâsčällee pargoh láá miäruštâllum Sämitige pargo-oornigist 26 c §. Pargon lii iärásij lasseen valmâštâllâđ sämmilij iäláttâssáid já toi oovdedmân lohtâseijee aašijd väldimáin huámmášumán sämmilij ärbivuáválii tiäđu sehe toimâđ iäláttâs- já vuoigâdvuotâlävdikode oovdânpyehten. Pargo álgá sopâmuš mield.

Asâttâsvuáđustâslâš tohálâšvuotâvátámâššân lii virge vaattâm škovlim já lasseen váttoo sämikielâ táiđu (asâttâs 1727/95). Virge miänástuvvee hoittám váátá šiev sämikulttuur, sämmilii ärbivuáválii tiäđu, sämikuávlu já -iäláttâsâi sehe haaldâtlij pargoi tubdâm sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid. Mij vyerdip meid kiärgusvuođâ jiečânâs porgâmân, šiev ornimnaavcâ já tedduuhaldâšem. Virgeest lii kuuđâ mánuppaje keččâlemäigi.

Pälkki meriduvvoo Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi IV/II mield (vuáđupälkki 2706,50 €/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh pargohárjánem mield meridum hárjánemlaseh sehe sämikuávlust porgâdijn 24 % sämikuávlu lase.

Ucâmušâid tuođâštusâiguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 30.4.2022 räi čujottâsâst: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?034d31fd

Lasetiäđuid pargoost addel haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ nettičujottâsâst www.samediggi.fi

Anarist 1.4.2022
Sämitigge