Saamelaiskäräjät tapasi maa- ja metsätalousministeri Essayahia lauantaina Inarissa

/in , , /by

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vieraili lauantaina 23.9.2023 Inarissa ja Utsjoella tutustumassa ajankohtaisisiin kalastusasioihin. Saamelaiskäräjien edustajat keskustelivat ministerin kanssa tapaamisessa Sajoksessa mm. Tenon kalastussäännöstä, kyttyrälohesta ja kalastuslain muutostarpeista saamelaisten kannalta.

Kuva: Saamelaiskäräjät / Niina Siivikko.

– Olen iloinen siitä, että dialogi ministerin kanssa on käynnistynyt heti hallituskauden alussa, ja että hän on ollut esimerkiksi kyttyrälohen kanssa aktiivinen. Tällainen rakentava vuoropuhelu ja yhteistyö saamelaisten kanssa on kirjattu myös Orpon hallitusohjelmaan, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. – Oli tärkeää, että saimme ajankohtaisimpien Tenoon liittyvien asioiden lisäksi nostaa esille myös muita saamelaisten kalastusoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä teemoja, jatkaa Juuso.

Tenon kalastussäännön ja kyttyrälohen lisäksi myös muita kalastusasioita esillä

Keskustelua käytiin runsaasti erityisesti Norjan kanssa neuvotellusta Tenon kalastussäännöstä ja sen ongelmakohdista. Saamelaiskäräjien edustajat muistuttivat, etteivät saamelaisten oikeudet ja lohen suojelu ole toisilleen vastakkaisia tavoitteita.

– Tenon kalastussääntöluonnos on kokonaisuudessaan epäonnistunut, eikä sitä tulisi allekirjoittaa. Sen sijaan se pitäisi neuvotella kokonaan uudelleen saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia kunnioittavaksi, viimeaikaiset oikeuskäytännön linjaukset huomioiden, toteaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Yhdessä pohdittiin lisäksi, kuinka varmistettaisiin, että kyttyrälohta voitaisiin paikallistasolla jatkossa myös hyödyntää torjuntatoimien lisäksi. Teno-kokonaisuuden lisäksi Saamelaiskäräjät nosti esille uudistustarpeita myös Vuotson saamelaisten ja Näätämöjoen kalastussäännön osalta.

– Vuotson saamelaisten kalastusoikeuksien tilanne on hyvin epätasa-arvoinen ja vaatii korjauksia. Lähiaikoina olisi ajankohtaista myös neuvotella uudelleen Näätämöjoen kalastussopimuksesta Norjan kanssa, kertoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjiltä tapaamiseen osallistuivat puheenjohtajiston lisäksi hallituksen jäsenet Veikko Feodoroff ja Anne Nuorgam, elinkeino- ja oikeuslautakunnan puheenjohtaja Asko Länsman sekä puheenjohtajan avustaja Niina Siivikko. Ministeri Essayahin mukana vierailulla olivat erätalousneuvos Vesa Ruusila sekä erityisavustaja Sonja Falk.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Henkilö suomustaa kalaa puukolla.

Seminaari saamelaisten kalastusperinteestä Inarissa 28.9.2023 

/in , /by

Saamelaiskäräjät järjestää torstaina 28.9.2023 Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa avoimen seminaarin saamelaisten kalastusperinteestä. Tilaisuutta voi seurata myös striimin kautta. 

Seminaarin tavoitteena on lisätä saamelaisyhteisön ja Saamelaiskäräjien välistä vuorovaikutusta kalastusperinteeseen liittyvissä asioissa sekä aloittaa keskustelu saamelaisten kalastusperinteen ominaispiirteistä, nykytilasta sekä haasteista. Tavoitteena on niin ikään edistää saamelaisen kalastusperinteen säilymistä. 

Aamupäivän aikana ohjelmassa on asiantuntijoiden alustuspuheenvuoroja vesistöjen ja kalakantojen tilasta sekä kalastuksen merkityksestä saamelaisten hyvinvoinnille. Iltapäivän aikana pidetään paneelikeskustelut, jossa kutsutut panelistit ympäri saamelaisten kotiseutualuetta keskustelevat fasilitaattorin johdolla saamelaisten kalastusperinteeseen liittyvistä asioista. Paneelikeskusteluissa on tulkkaus saamen kielistä suomen kieleen.  

Seminaari on kaikille avoin. Erityisesti tapahtuman toivotaan tavoittavan saamelaisten kalastusperinteen tuntijoita ja aktiivisia kalastajia saamelaisten kotiseutualueelta. 

Sajoksessa seminaariin osallistuville tarjotaan aamu- ja iltapäiväkahvit. Seminaarin yhteistyökumppanina on Metsähallitus. 

Seminaarin aika ja paikka 

Torstai 28.9.2023 klo 8.30–16.00 

Inari, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Auditorio / Zoom-webinaari 

Webinaarin linkki: https://us06web.zoom.us/j/82160665696  

Ilmoittautuminen 

Mikäli osallistut tapahtumaan Sajoksessa, pyydämme ilmoittautumaan osoitteeseen info@samediggi.fi viimeistään 27.9.2023 klo 12. Ilmoittautuminen pyydetään tarjoilujen mitoittamisen vuoksi.  

Ohjelma 

Lisätietoja: 

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Laura Olsén-Ljetoff 
elinkeinosihteeri  
040 617 5113 
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi  

Kuva: Johanna Labba

Tyhjä vene joen rannassa.Kuva: Hans Pieski

Saamelaiskäräjät lausui Tenon kalastussäännöstä – sääntöä ei tule allekirjoittaa, vaan neuvotella uudelleen

/in , , /by

Ehdotettu Tenojoen kalastussääntö loukkaa saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia niin merkittävillä tavoilla, ettei sitä tule allekirjoittaa. Saamelaiskäräjät esittää, että kalastussääntö neuvotellaan uudelleen. Saamelaiskäräjien hallitus päätti Tenon kalastussääntöä koskevasta lausunnosta 5.9.2023.

Lausuttavana oleva Tenon kalastussääntöluonnos loukkaa saamelaiskulttuurin suojaa, saamelaisten omaisuudensuojaa sekä itsemääräämisoikeutta. Luonnoksella ei myöskään ole saamelaisten vapaata, tietoon perustuvaa ennakkosuostumusta. Saamelaiskäräjien mukaan kalastussääntö tulee neuvotella uudelleen.

– Valtioneuvosto antoi neuvotteluvaltuuskunnan asettamisen yhteydessä lausuman, joka korosti lohikantojen elpymisen turvaamista sekä saamelaisten oikeuksien edistämistä. Saamelaisten oikeudet on kuitenkin sivuutettu kalastussääntöluonnoksessa, eikä Saamelaiskäräjät voi hyväksyä sääntöä tässä muodossa, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kalastussääntöluonnos estää käytännössä Tenon alueen saamelaisten oikeuden harjoittaa perinteistä kalastustaan Tenon vesistössä. Sääntö pienentää merkittävällä tavalla saamen kielen luonnollista käyttöympäristöä ja uhkaa osaltaan köyhdyttää saamen kielen lohenpyyntiin liittyvää terminologiaa sekä sen mukana siirtyvää perinteistä tietoa.

Luonnoksessa ei ole huomioitu tuoretta oikeuskäytäntöä ja perustuslakia

Kalastussääntöluonnoksessa ei ole riittävästi huomioitu alkuperäiskansa saamelaisten perus- ja ihmisoikeuksia, eikä niihin liittyviä perustuslakivaliokunnan kannanottoja. Säännössä ei myöskään ole huomioitu viimeaikaisessa oikeuskäytännössä tehtyjä linjauksia saamelaisten kalastusoikeuksista ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen suojasta Tenojoen vesistössä.

Korkein oikeus on vuonna 2022 antamissaan ennakkopäätöksissä (KKO:2022:25 ja KKO:2022:26) jättänyt soveltamatta kalastamista Tenojoen vesistössä koskevia säännöksiä perustuslain vastaisina. Säännössä tai sen valmistelun yhteydessä ei ole esitetty perusteluja sille, että asiat on ratkaistu kalastussäännössä toisin kuin korkeimman oikeuden ratkaisut edellyttävät.

– On ilmeistä, että perustuslain ja tuoreen oikeuskäytännön huomioimatta jättäminen kalastussäännössä johtaa siihen, että useat säännön rajoitukset ovat saamelaisten osalta tehottomia, koska ne ovat perustuslain vastaisia. Tällainen heikkotasoinen valmistelu ei ole yhdenkään osapuolen etu, jatkaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Maa- ja metsätalousministeriö pyysi Saamelaiskäräjiltä lausuntoa luonnoksesta Suomen ja Norjan väliseksi Tenojoen vesistön kalastussäännöstä ja sen allekirjoittamisesta. Kalastussääntö on vuonna 2017 solmitun Tenon kalastussopimuksen liite, jolla säännellään kalastusta Tenojoella, ja jota päivitetään 5–7 vuoden välein.

Vuoden 2023 aikana Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue eivät enää osallistuneet kalastussääntöä koskeviin neuvotteluihin, koska katsoivat neuvotteluedellytysten kariutuneen Norjan valtion ehdottoman lohenkieltovaatimuksen vuoksi.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Kuva: Hans Pieski

Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Saamelainen ilmastoneuvosto asetettiin ensimmäistä kertaa

/in , /by

Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee saamelaisen perinteisen tiedon huomioon ottamista ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle.

Saamelaiskäräjät pyysi toukokuussa 2023 saamelaisyhteisöltä ehdotuksia saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista saamelaiseen ilmastoneuvostoon. – Haluan kiittää kaikkia ehdotuksen tekijöitä sekä erityisesti niitä, jotka ovat lupautuneet lähtemään mukaan edistämään saamelaisten perinteisen tiedon huomioimista. Kiitän myös neuvoston puheenjohtajaksi nimitettyä Klemetti Näkkäläjärveä, joka on käyttänyt asian edistämiseen runsaasti aikaa ja tuonut omaa asiantuntemustaan myös Saamelaiskäräjien täyskokouksen käyttöön, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiseen ilmastoneuvostoon nimitettiin 12 edustajaa. Neuvostossa on edustettuna saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita sekä edustus keskeisiltä tieteenaloilta. Puheenjohtajaksi nimitettiin tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.

– Nyt asetettu saamelainen ilmastoneuvosto on merkittävä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kiitän erityisesti Krista Mikkosta ja Maria Ohisaloa hyvästä ja intensiivisestä yhteistyöstä asian eteen, jatkaa Juuso.

Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uudessa ilmastolaissa

Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uuden ilmastolain (423/2022) 21 §:ssä ja lain nojalla annetussa asetuksessa (435/2023). Valtioneuvosto asettaa saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Saamelainen ilmastoneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista saamelaiskulttuurin edistämisen osalta ja se voi suorittaa muitakin ilmastonmuutokseen sekä saamelaisten kulttuuriin ja oikeuksiin liittyviä tietopohjan tuottamista koskevia tehtäviä. Saamelainen ilmastoneuvosto päättää kokouksistaan ja toiminnastaan itsenäisesti ilmastolain ja valtioneuvoston asetuksen pohjalta.

– Toivon, että ilmastoneuvoston työ pääsee hyvin käyntiin ja tarvittavat resurssit sille löytyvät. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset perinteisille saamelaisille elinkeinoille saadaan kattavasti tuotua esiin, Juuso toteaa.

Saamelaisessa ilmastoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä. Vähintään puolen ilmastoneuvoston jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita saamelaisten kotiseutualueen eri alueilta ja mahdollisuuksien mukaan eri kieliryhmistä. Muiden ilmastoneuvoston jäsenten on edustettava ympäristötieteitä tai muita ilmastoneuvoston tehtävien kannalta keskeisiä tieteenaloja.

Saamelaisen ilmastoneuvoston jäsenet 1.9.2023-31.8.2027:

Saamelaisen perinteisen tiedon haltijat

Esko Aikio (Utsjoki)
Petra Biret Magga-Vars (Sodankylä)
Antti-Oula Juuso (Enontekiö)
Raija Lehtola (Inari)
Tuomas Semenoff (Inari)
Jussa Seurujärvi (Inari)

Tieteenalojen edustajat

Klemetti Näkkäläjärvi (Oulun yliopisto, puheenjohtaja)
Hilppa Gregow (Ilmatieteen laitos)
Rauna Kuokkanen (Lapin yliopisto)
Päivi Meriläinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneeli).
Henni Ylänne (Itä-Suomen yliopisto)

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Valtioneuvosto asetti saamelaisen ilmastoneuvoston | valtioneuvosto.fi

Saamelaiskäräjät pyytää nimeämisehdotuksia saamelaisen ilmastoneuvoston jäseniksi | samediggi.fi

Porotuholain mukaiset korvaukset poronhoitovuoden 2021–2022 tuhoista tulee maksaa poronhoitajille 

/in , /by

Saamelaiskäräjät on aloittanut neuvottelut maa- ja metsätalousministeriön kanssa porotuholain toimeenpanon mukaista valmistelua koskien. Saamelaiskäräjien mukaan laidunolosuhteiltaan poikkeuksellisen poronhoitovuoden 2021–2022 tilanne täyttää lainsäädännössä korvauksen perusteeksi asetetut kriteerit.  

– Saamelaiskäräjät vaatii, että porotuholain mukaiset korvaukset poronhoitovuonna 2021–2022 aiheutuneista vahingoista maksetaan oikeudenmukaisesti niille poronhoitajille, jotka ovat vahinkoa kärsineet – myös niissä paliskunnissa, joissa on ollut ylilukua. Tätä näkemystä tukee Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden tuore ratkaisu kumota ELY-keskuksen päätökset hylätä porotuholain mukaisten vahinkojen korvaushakemukset Näkkälän paliskunnan poronhoitajien osalta talven 2019–2020 tuhoja koskien, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Poronhoitovuonna 2021–2022 saamelaisten kotiseutualueen poronhoitajat kohtasivat lyhyen ajan sisään jo toisen poikkeuksellisen haastavan talven. Laidunolosuhteet maan päälle jäätyneen lumikerroksen ja homeen pilaamien laitumien vuoksi alkoivat monissa alueen paliskunnissa muodostua erittäin vaikeiksi jo syystalvella 2021.  

Maa- ja metsätalousministeriö ilmoitti maaliskuun alussa 2022, että Luonnonvarakeskus (Luke) laatii selvityksen talven 2021–2022 olosuhteista poronhoitoalueella, sen jälkeen, kun viisi saamelaisten kotiseutualueen paliskunnista olivat tehneet tiedoksiannon maa- ja metsätalousministeriölle poikkeuksellisista lumi- ja luonnonolosuhteista. Myös Saamelaiskäräjät kävi ministeriön kanssa neuvottelut asian tiimoilta, ja vetosi silloiseen maa- ja metsätalousministeri Leppään porokuolemien ennaltaehkäisemiseksi ja porovahinkolain mukaisen menettelyn käynnistämiseksi avoimella kirjeellään.   

Luke totesi selvityksessään, että lumen kova ja jäinen pohjakerros sekä alueen kasvillisuuden korkeat hometoksiinipitoisuudet aiheuttivat vaikeat laidunolosuhteet osassa poronhoitoaluetta talvella 2021–2022. Selvityksessä arvioitiin poikkeuksellisten laidunolosuhteiden ulottuneen yhteensä 19 paliskunnan alueelle. Alue käsittää laajan alan saamelaisten kotiseutualueen paliskunnista sekä erityisesti poronhoidolle varatusta alueesta. Lisäksi näiden 19 paliskunnan alueella hoidetaan yli puolet koko poronhoitoalueen poroista. 

Toisin kuin edellisellä kerralla porotuholakia sovellettaessa, Luken selvitystä täydennettiin kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten tekemillä tarkastuksilla. Saamelaiskäräjien saamien tietojen mukaan pyyntö tarkastuksien aloittamiseksi kuntiin saapui Lapin ELY-keskukselta vasta maaliskuun lopussa vuonna 2022, ja tarkastukset sekä näytteiden keräys suoritettiin vasta tämän jälkeen. 

Saamelaiskäräjien ja maa- ja metsätalousministeriön väliset Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaiset neuvottelut porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta annetun lain (987/2011), eli nk. porotuholain mukaisten korvausten maksamisesta aloitettiin toukokuussa 2023. Neuvottelut jatkuvat elokuussa 2023, kun kaikki tarvittava tieto vahinkojen laajuuden ja korvauksiin tarvittavan määrärahan arvioimiseksi on saatu. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Laura Olsén-Ljetoff 
Elinkeinosihteeri 
010 839 3123 / 040 617 5113 
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi  

Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Saamelaiskäräjät ei nimeä edustajaa Lapin tuulivoimaselvityksen 2023-2024 ohjausryhmään 

/in , /by

Saamelaiskäräjien hallitus päätti kokouksessa 16.5.2023, että Saamelaiskäräjät ei nimeä edustajaa Lapin tuulivoimaselvityksen 2023-2024 ohjausryhmään. Saamelaiskäräjät ei osallistu hankkeisiin, joiden tarkoituksena on edistää tuulivoimaa saamelaisten kotiseutualueelle. 

Lapin liitto on saanut ympäristöministeriöltä rahoituksen tuulivoimaselvityksen laatimiseen Lappiin vihreän siirtymän avustuksista. Selvitys on jatkoa vuoden 2022 tuulivoimaselvitykseen. Selvityksen keskeisenä tavoitteena oli löytää tuulivoimatuotantoon potentiaalisia alueita maakuntakaavoituksen taustaksi. Selvityksessä tunnistettiin yhteensä 46 potentiaalista tuulivoima-aluetta. 

– Vihreä siirtymä on saamelaisille hyvin tärkeä, mutta sitä ei voida tehdä keinolla millä hyvänsä. Saamelaiskäräjät suhtautuu kielteisesti tuulivoiman edistämiseen saamelaisten kotiseutualueella tutkimuksissa ja poronhoidossa todettujen haittavaikutusten vuoksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.  

Lapin liitto selvittää tuulivoimatuotannon potentiaalisia alueita saamelaisten kotiseutualueella, vaikka jatkovalmistelussa olevassa Pohjois-Lapin maakuntakaavassa tai Metsähallituksen Saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelmassa vuosille 2022-2027 ei edistetä tuulivoimaa saamelaisten kotiseutualueelle. 

Saamelaiskäräjät ja ympäristöministeriö neuvottelivat 27.3.2023 rahoituspäätöksen valmistelusta. Neuvottelussa sovittiin uuden kokouksen järjestämisestä syyskuussa 2023, kun selvityshanke on käynnistynyt ja edennyt. 

Tuulivoimalla on monia vaikutuksia ympäristöön 

Tuulivoimarakentamisen oppaan mukaan tuulivoimarakentamisen vaikutukset porotaloudelle voivat ilmetä vaikutuksina porolaitumiin, porojen käyttäytymiseen, poronhoitoon esimerkiksi kuljetusreittien muuttumisen myötä sekä porovahinkojen määrään ja kaikkiaan elinkeinon kannattavuuteen. 

– Tuulivoiman vaikutukset poronhoitoon ovat nykyisen tietämyksen mukaan laaja-alaisia. Kilpaileva maankäyttö haastaa poronhoidon mahdollisuuksia ylläpitää ilmastonmuutoksen vaatimaa joustonvaraa, kuten erilaisiin talviolosuhteisiin vastaavia laitumia, toteaa vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär.  

Paliskuntain yhdistys jätti eriävän mielipiteen joulukuussa 2022 Lapin liiton vuoden 2022 tuulivoimaselvitykseen, sillä selvityksessä ei ollut otettu huomioon poronhoidon kannalta kriittisiä alueita. Esitetystä 46 alueesta 12 on todettu selvityksessä poronhoidon kannalta huomattavan tai kohtuuttoman haitan alueiksi. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Tiina Lovisa Solbär 
vs. ympäristösihteeri 
050 5999 725 
tiinalovisa.solbaer@samediggi.fi  

Seminaari Tenon vesistön oikeuksista ja erityispiirteistä Utsjoella 23.-24.5.2023

/in , , /by

Paikka: Ravintola Deatnu, Ellintie 25

Seminaarin tavoitteena on keskustella, miten suojataan saamelaisten perinteiseen elinkeinoon kalastukseen liittyvää kulttuuriperintöä ja oikeuksia paikallisella, kansallisella sekä kansainvälisellä tasolla.

Seminaari on avoin kaikille ja toivotaan tavoittavan erityisesti Tenojoen ja sivuvesistöjen ihmisiä ja heidän jälkeläisiänsä, virkamiehiä ja muita asiasta kiinnostuneita. Pyydämme ilmoittautumaan ja varmistamaan paikkasi seminaariin viimeistään 16.5.2023

  • Tulkkaus järjestetään saameksi, suomeksi ja norjaksi.
  • Kahvi ja ruokailu (maksetaan paikan päällä): 5 €
  • Seminaaria voi seurata myös Zoom-webinaarin kautta. Webinaarin linkki: https://us06web.zoom.us/j/86047289722

Ohjelma löytyy täältä.

Yhteistiedot ja ilmoittautuminen:

Riitta Orti-Berg, Suomen Saamelaiskäräjät, riitta.orti-berg@samediggi.fi / +358 40 840 0383

Hans-Erik Vars, Deanučázadaga guolástanhálddahus (TF), hev@tanafisk.no / +47 924 00 935

Seminaarin järjestävät yhteistyössä: Suomen ja Norjan Saamelaiskäräjät sekä Deanučázadaga guolástanhálddahus (TF).

Kuva: Marja Helander

Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Saamelaiskäräjät pyytää nimeämisehdotuksia saamelaisen ilmastoneuvoston jäseniksi

/in , /by

Saamelainen ilmastoneuvosto asetetaan tukemaan saamelaisen perinteisen tiedon huomioon ottamista ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Saamelainen ilmastoneuvosto koostuu puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja enintään kymmenestä jäsenestä. Vähintään puolet ilmastoneuvoston jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita. Saamelaiskäräjät valmistelee ehdotuksen ilmastoneuvoston kokoonpanoksi saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden osalta.

Saamelaiskäräjät pyytää saamelaisyhteisöltä ehdotuksia saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista saamelaiseen ilmastoneuvostoon. Ehdotuksia pyydetään mahdollisimman monialaisesti eri saamelaiselinkeinojen ja –kulttuurin osaajista, eri ikäryhmien ja sukupuolien edustajista, pohjoissaamen, koltansaamen ja inarinsaamen kielialueilta saamelaisten kotiseutualueen eri osista. Ehdottaa voi yhtä tai useampaa henkilöä. Nimeämisehdotus tulee perustella.

Nimeämisehdotuksia pyydetään 21.5.2023 mennessä sähköpostitse info@samediggi.fi tai postitse Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 Inari. Ehdotuksesta tulee ilmetä oma nimi sekä ehdotetun henkilön yhteystiedot ja tieto hänen suullisesta suostumuksestaan ehdokkuuteen.

Saamelainen ilmastoneuvosto

Saamelainen ilmastoneuvosto on riippumaton asiantuntijaelin, jossa tulee olla edustettuna saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita sekä edustus keskeisiltä tieteenaloilta. Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uuden ilmastolain (423/2022) 21 §:ssä ja lain nojalla annetussa asetuksessa (435/2023). Valtioneuvosto asettaa saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenenä voi toimia enintään kaksi toimikautta peräkkäin. Saamelaisen ilmastoneuvoston jäsenille maksetaan vuosipalkkio. Puheenjohtajan palkkio on 5 000 euroa, varapuheenjohtajan 3 000 euroa ja jäsenen 1 500 euroa.

Saamelainen ilmastoneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista saamelaiskulttuurin edistämisen osalta ja se voi suorittaa muitakin ilmastonmuutokseen sekä saamelaisten kulttuuriin ja oikeuksiin liittyviä tietopohjan tuottamista koskevia tehtäviä. Saamelainen ilmastoneuvosto päättää kokouksistaan ja toiminnastaan itsenäisesti ilmastolain ja valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Elimen käytännön toiminnasta ei ole aiempaa kokemusta.

Saamelaisen ilmastoneuvoston perustamista suositeltiin vuoden 2021 Suomen arktisen politiikan strategiassa. Saamelaisen ilmastoneuvoston perustamista esitettiin myös SAAMI – Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hankkeen loppuraportissa. Ilmastonmuutos on selvästi havaittavissa saamelaisten kotiseutualueella.

Saamelaiskäräjien vaalikauden keskeinen tavoite toteutuu

Saamelaisten perinteisten elinkeinojen tukeminen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa kaikin keinoin on keskeinen Saamelaiskäräjien vaalikauden 2020–2023 tavoite.

– Saamelaisen ilmastoneuvoston perustaminen on ollut Saamelaiskäräjien vaalikauden kärkitavoite. Iloitsen suuresti, että voimme nyt pyytää saamelaisilta nimeämisehdotuksia ilmastoneuvostoon, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Osaltaan ilmastoneuvosto on keino vastata ilmastonmuutoksen saamelaiskulttuurille tuomiin haasteisiin. Tämä uusi elin vahvistaa saamelaisten osallisuutta Suomen ilmastopolitiikassa, sanoo vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär.

Saamelaiskäräjät kokoaa nimeämisehdotuksensa saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiksi saapuneiden ehdotusten pohjalta. Tavoitteena on, että saamelainen ilmastoneuvosto asetettaisiin ensimmäiselle nelivuotiskaudelleen kesän 2023 aikana. Jäsenten osaamisen ja taustan osalta pyritään monipuoliseen sekä tasapainoiseen kokoonpanoon. Jokaisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnasta tulee olla vähintään yksi edustaja.

Saamelaisen ilmastoneuvoston jäsenten haku käynnistyi – Ympäristöministeriö

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Tiina Lovisa Solbär
vs. ympäristösihteeri
050 5999 725
tiinalovisa.solbaer@samediggi.fi

Kuva: Ville Fofonoff

Tuomas Aslak Juuson kuva.

Puheenjohtaja Juuso kertoo lakiprosessin taustat: ”Saamelaiskäräjälaki epäonnistui poliittisessa tahdossa, ei asiasisällössä”

/in , , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on kirjoittanut kattavan katsauksen näkemyksistään siitä, kuinka viimeisin saamelaiskäräjälain uudistamisyritys eteni Timosen toimikunnan mandaatin asettamisesta kaatumiseen perustuslakivaliokunnassa. Juuso kertoo suomenkielisessä tekstissään tarkemmin siitä, kuinka Saamelaiskäräjät pyrki neuvottelemaan ratkaisua viimeiseen saakka.

Timosen toimikunnan työ saamelaiskäräjälain muutoksen valmistelemiseksi alkoi joulukuussa 2020 ja valmis mietintö julkaistiin 11.5.2021. Marinin hallituksen esitys vietiin eduskunnan käsittelyyn lopulta marraskuussa 2022, minkä jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunta pysäytti esityksen käsittelyn 24.2.2023 ajanpuutteeseen vedoten. Puheenjohtaja Juuso kertoo tekstissään lakitoimikunnan työstä ja Saamelaiskäräjien neuvotteluyrityksistä eduskunnan sisällä yli puoluerajojen.

”On tärkeää, että lakiuudistusprosessin käänteet ovat kaikkien tiedossa”

Saamelaiskäräjälain käänteet ovat saaneet myös mediassa runsaasti huomiota, erityisesti lain käsittelyn venyessä eduskunnan toimikauden viime metreille. Puheenjohtaja Juuso halusikin omalta osaltaan varmistaa, että kaikki tiedot uudistusprosessista ovat halukkaiden käytettävissä mahdollisimman tarkasti.

–Halusin, että kaikki voisivat kuulla mitä prosessin aikana tapahtui, ja toivonkin, että mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut jaksaa tekstin lukea, puheenjohtaja Juuso kertoo.

Juuso harmittelee erityisesti sitä, ettei lakiesitystä vastustanut keskusta ollut halukas neuvottelemaan ratkaisuista.

–On harmillista ja outoa, ettei keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko suostunut tapaamaan meitä kertaakaan. Olisin luullut, että heille kynnyskysymykseksi osoittautuneessa asiassa hekin olisivat nähneet keskustelun tarpeellisiksi, jotta olisimme voineet edes yrittää löytää ratkaisuja, Juuso ihmettelee.

Saamelaiskäräjälain uudistus on nyt kaatunut kolmen hallituksen aikana peräkkäin. Myös YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjintäkomitea ovat velvoittaneet Suomea korjaamaan nykylakia saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi mm. vaaliluettelon kriteerien osalta.

Linkki: Puheenjohtaja Juuso kertoo: Saamelaiskäräjälakiesityksen polku epäonnistumiseen

 

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Juuso: “Norjan valtion kunnioitettava alkuperäiskansaoikeuksia”

/in , , /by

Saamelaisnuoret ovat osoittaneet mieltään Oslossa Norjan öljy- ja energiaministeriössä Fosenin tuulivoimapuistoja vastaan. Mielenosoitus alkoi torstaina 23. helmikuuta 500 päivää sen jälkeen, kun Norjan korkein oikeus totesi tuomiossaan, että Fosenin tuulivoimalat on rakennettu ilman voimassa olevaa toimilupaa rikkoen saamelaisten oikeutta harjoittaa omaa kulttuuriaan. Mielenosoittajat vaativat korkeimman oikeuden tuomion toimeenpanoa ja 150 laittoman tuulivoimalan purkamista alueeltaan. Juuso yhtyy Norjan alueen saamelaisten vaatimuksiin tuomion toimeenpanosta.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Saamelaiskäräjät / Johanna Labba.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ymmärtää hyvin saamelaisten turhautumisen tuulivoimapuistoon liittyvässä asiassa. – Tuen Norjan puolen saamelaisia heidän vaatimuksissaan. Saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia tulee kunnioittaa ja aidosti toteuttaa. Fosenin tapauksessa Norjan hallituksen on viipymättä toimeenpantava korkeimman oikeuden ratkaisu, sanoo Juuso.

Mielenosoitus aloitettiin, kun tuomion antamisesta oli kulunut 500 päivää ilman minkäänlaisia toimenpiteitä. Puheenjohtaja Juuso ihmetteleekin, miksei Norjan valtio ole toteuttanut oman oikeuslaitoksensa ratkaisuja. – Minusta se on käsittämätöntä, eikä osoita Norjan valtiolta alkuperäiskansaoikeuksien kunnioittamista, Juuso toteaa.

Norjan korkein oikeus totesi tuomiossaan Norjan valtion rikkovan alkuperäiskansan kulttuuria suojaavaa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklaa. Sopimuksella on myös Suomessa lain voima.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi