Koulutustilaisuus saamelaisten oikeuksien huomioimisesta keräsi runsaasti osallistujia

Saamelaiskäräjät järjesti yhteistyössä oikeusministeriön kanssa torstaina 3.11.2022 Inarissa Sajoksessa koulutustilaisuuden saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta käytännön viranomaistyössä erityisesti maankäyttösektoria koskien. Koulutukseen oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä ja eri viranomaistahojen edustajia osallistui koulutustilaisuuteen yhteensä n. 60 henkilöä.

Koulutustilaisuus saamelaisten oikeuksien huomioimisesta maankäyttösektoria koskevassa viranomaistyössä on osa oikeusministeriön valmisteleman rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman toteuttamista. Koulutustilaisuus oli pilottihanke, jossa kehitetään ja testataan koulutusta alue- ja paikallistason viranomaisille saamelaisasioista. Tämänkertainen koulutus on suunnattu erityisesti alueidenkäytön suunnittelusta ja poikkeamisluvista, suojelu- ja erämaa-alueiden hoidosta ja käytöstä, ympäristö-, kaivos-, maa-aines- ja vesiluvista, sekä vesien- ja ympäristönsuojelusta ja ympäristövalvonnasta vastaaville viranomaisille.

– On hienoa nähdä, että eri viranomaistahot ovat osoittaneet kiinnostuksensa saamelaisten oikeuksien huomioimista käsittelevää koulutustilaisuutta kohtaan. Osallistujamäärä yllätti meidät positiivisesti ja antaa osviittaa siitä, että vastaavalle koulutukselle voisi olla tarve myös muiden sektoreiden viranomaisilla, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kuvat: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät

Koulutuksen vetäjänä toimi oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää ja päivän aikana aiheesta luennoivat professori Martin Scheinin, alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Heinämäki, Depolarize-hankkeen tutkija Panu Artemjeff, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Mirkka Saarela sekä oikeusministeriön erityisasiantuntija Oula-Antti Labba.

Koulutuksen tavoitteena oli jakaa koulutukseen osallistuville tietoa ja työkaluja saamelaisten oikeuksien huomioimiseksi ja toimeenpanon helpottamiseksi omassa viranomaistyössään. Päivän aikana käytiin keskustelua myös siitä, miten eri viranomaiset voisivat omilla toimillaan edistää saamelaisten yhdenvertaisuutta ja osallistumista päätöksentekoon, sekä saamelaisten perinteisen tiedon huomioimista ympäristöä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi koulutuksessa keskusteltiin rakenteellisen syrjinnän ilmenemismuodoista ja pyrittiin antamaan osallistujille käsitteistöä ja työkaluja syrjinnän vastaiseen työhön omissa toimintaympäristöissään.

– Tämä on pilottihanke, jonka pohjalta voimme arvioida vastaavien koulutusten tarvetta jatkossa. Koulutus on yksi keino edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista käytännössä, toteaa oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää.

Tutustu rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaan täältä.

Lisätietoja:

Laura Olsén-Ljetoff
Elinkeinosihteeri
+358 40 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Esitetty kaivosmineraalivero on liian matalalla tasolla

Saamelaiskäräjät on lausunut luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivosmineraaliveroa koskevasta lainsäädännöstä. Suomeen ehdotetaan uutta kaivosmineraaliveroa, jota tulisi maksaa Suomessa louhituista kaivosmineraaleista. Veron soveltamisalaan kuuluisivat kaivoslaissa tarkoitetut kaivosmineraalit, mutta soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin kullanhuuhdonnassa löydetyt kaivosmineraalit.

Ehdotuksen mukaan kaikkien metallimalmien verotaso olisi kiinteä 0,6 prosentin osuus metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta. Muille kaivosmineraaleille verotaso olisi kiinteä 0,20 euroa malmitonnilta.

– Esitetty kaivosmineraalivero on liian matalalla tasolla. Maailmalla metallimalmien arvorojaltit ovat moninkertaiset verrattuna Suomeen esitettyyn verotasoon. Verotuotolla ei pystytä luomaan puskuria mahdollisten vahinkojen varalle, eikä kattamaan infrastruktuurikuluja, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät tuo esille lausunnossaan, että kaivostoiminta saamelaisten kotiseutualueella ei ole saamelaisten näkökulmasta hyväksyttävää, eikä kaivosmineraalivero tule lisäämään toiminnan hyväksyttävyyttä. Kaivostoiminta ei sovi saamelaisten kotiseutualueen arktiseen ja hitaasti uusitutuvaan luontoon.

– Saamelaiskäräjät ei näe perusteita sille, miksi kullankaivun yhteydessä löydetyt kaivosmineraalit tulisi rajata kaivosmineraaliveron ulkopuolelle. Kullankaivussa löydetyt mineraalit ovat yhtä lailla kerran hyödynnettävissä olevia luonnonvaroja, kuten muutkin mineraalit, jatkaa Juuso.

Suomessa koneellista kullankaivua harjoitetaan etupäässä saamelaisten kotiseutualueella, jossa luonto on herkkää ja hitaasti uusiutuvaa. Kullankaivusta aiheutuu negatiivisia vaikutuksia luonnolle, vesistölle sekä saamelaisten edellytyksille harjoittaa alueella perinteisiä elinkeinojaan. Saamelaiskäräjät pitää kohtuullisena sitä, että niin kutsutulla valtion maalla kultaa kaivavat osallistuvat veronmaksuun ja kantavat osaltaan vastuuta uusiutumattomien luonnonvarojen maasta poistamisesta.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri
040 415 5969
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät kanteli oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön menettelystä Tenon lohenkalastuskiellon valmistelussa viime keväänä

Saamelaiskäräjät on kannellut valtioneuvoston oikeuskanslerille siitä, että maa- ja metsätalousministeriö on viime keväänä laiminlyönyt saamelaiskäräjälain 9 §:n velvollisuuden neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa silloin, kun se valmisteli lohenkalastuskieltoa Tenon vesistöön kesälle 2022. Samalla Saamelaiskäräjät moitti maa- ja metsätalousministeriötä heikosta säädösvalmistelusta, kun se antoi Tenon lohikantojen tilasta väärää tietoa hallitukselle ja eduskunnalle sekä viivytteli lain voimaansaattamisessa.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti 1.4.2022 Saamelaiskäräjille, että saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu lohenkastuksen kieltämisestä käytäisiin 4.4.2022. Esitys lohenkalastuksen kieltämisestä oli kuitenkin lähetetty lausuntokierrokselle jo 1.4. Näin ollen neuvottelu ei olisi ollut oikea-aikainen, koska Saamelaiskäräjillä ei ollut enää mahdollisuutta vaikuttaa esityksen sisältöön. Saamelaiskäräjät kieltäytyi tästä syystä neuvottelusta.

Oikeuskansleri on moittinut aikaisemmin maa- ja metsätalousministeriötä, koska Tenon kalastussopimuksen käsittely vuonna 2016 ei ollut perustuslaissa ja hallintolaissa turvatun hyvän hallinnon näkökulmasta asianmukaista. Silloin oikeuskansleri totesi Saamelaiskäräjien kantelun pohjalta, että maa- ja metsätalousministeriö oli laiminlyönyt saamelaiskäräjälaissa säädetyn neuvotteluvelvollisuuden noudattamisen ja että ministeriön menettely ei ollut hyvän hallintotavan mukaista.

–  Olen hyvin pettynyt siihen, että maa- ja metsätalousministeriö ei ole ottanut opikseen aiemmista oikeuskanslerin moitteista, vaan on laiminlyönyt uudestaan saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvotteluvelvoitetta, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että neuvotteluvelvoitetta ei ole nyt arvioitavan esityksen osalta täytetty asianmukaisesti.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö antoi hallitukselle ja eduskunnalle väärää tietoa, kun se väitti lakiehdotuksen perusteluissa, että lähes kaikissa lohikannoissa mereltä palaava lohimäärä oli niin pieni, että se alitti jo tuossa vaiheessa kestävää poikastuotantoa kuvaavan hoitotavoitteen, eikä kalastettavaa ylijäämää ollut lainkaan. Ministeriö jätti huomiotta, että raportin mukaan tällainen tilanne oli Suomen puolen vesistöalueella vain Tenon pääuomassa ja Inarijoella. Sen sijaan Pulmankijoen, Vetsijoen ja Utsjoen vesistöissä tilanne oli parempi.

Saamelaiskäräjät kiinnittää oikeuskanslerin huomiota myös ministeriön toimintaan lain voimaantulon määrittelyssä. Laki tuli voimaan noin 10 päivää lohenkalastuskauden alkamisen jälkeen.

Lue Saamelaiskäräjien kantelu oikeuskanslerille tästä.

Kuva kalastuksesta, kuvannut Hans Pieski.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Energiakriisillä ja tuotantokustannusten nousulla on suuret vaikutukset saamelaiselle poronhoidolle

Saamelaiskäräjät tapasi maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Husu-Kallion keskiviikkona 28.9.2022 Helsingissä. Tapaamisen aiheena oli energiakriisin ja inflaation vaikutukset saamelaiseen poronhoitoon. Porotalouden kohtaama kustannusten nousu asettaa elinkeinon harjoittajat erittäin haastavaan taloudelliseen tilanteeseen.

Porotalouden tuotantokustannuksia on nostanut mm. sähkön, polttoaineiden ja ostorehun hintojen valtava nousu. Kohonneet kustannukset korostuvat erityisesti saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa, joissa poronhoito perustuu porojen jatkuvaan paimennukseen ja välimatkat ovat pitkiä.

– Poroelinkeino ei ole vielä toipunut edellisten poikkeustalvien aiheuttamista taloudellisista tappioista ja nyt olemme jälleen uuden kriisin edessä. Porotalouden tuotantokustannusten nousun voidaan ennakoida tarkoittavan saamelaiselle poronhoitajille erittäin suuria taloudellisia tappioita ja jopa päätöksiä poroelinkeinon lopettamisesta, sanoo Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä sitä, että maa- ja metsätalousministeriössä ryhdytään välittömästi selvittämään, miten erityisesti saamelaiselle poronhoidolle pystyttään tulevana talvena kohdentamaan tukea oikea-aikaisesti. Tilanteessa, jossa poronhoitajien taloudellinen puskuri on käytetty loppuun jo edellisinä talvina, takautuvasti maksettavat korvaukset eivät enää pelasta niitä poronhoitajia, jotka aidosti joutuvat harkitsemaan elinkeinon lopettamista sen tuottaessa taloudellisia tappioita.

– Olen hyvin huolissani saamelaisen poronhoidon tulevaisuudesta. Nousseita tuotantokustannuksia ei pystytä riittävällä tavalla kompensoimaan nostamalla poronlihan hintaa, vaan tukitoimenpiteitä tarvitaan myös valtiolta, jotta elinkeinon jatkuvuus pystytään turvaamaan, jatkaa Aikio.

Pääministeri Marinin hallituksen yhtenä tavoitteena on edistää porotalouden kehittymistä kannattavana, kestävänä ja kulttuurisesti merkittävänä elinkeinona. Poronhoidolla on tärkeä rooli erityisesti pohjoisen Suomen ruokaturvallisuuden näkökulmasta ja elinkeinoa tulee tarkastella ja arvostaa myös merkittävänä Suomen huoltovarmuuteen vaikuttavana tekijänä, erityisesti nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa.

Taustamuistio energiakriisin ja kustannusten nousun vaikutuksista saamelaiseen poronhoitoon.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Juutuajoki Inarista kuvattuna.

Saamelaisten oikeudet tulee turvata kalastusta koskevassa sääntelyssä 

Lapin käräjäoikeus hylkäsi 12.8.2022 kahden saamelaisen syytteet kalastusrikkomuksista Inarissa ja Utsjoella. Käräjäoikeuden mukaan voimassa olleet kalastusta koskevat rajoitukset ovat olleet ristiriidassa perustuslain 17 §:n 3 momentissa turvatun saamelaisten kulttuuriperusoikeuden kanssa. Aiemmin keväällä Korkein oikeus antoi kaksi ennakkopäätöstä, joiden mukaan kalastusta koskevat säännökset Tenon vesistössä olivat vastoin saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia. 

Käräjäoikeuden tuoreet tuomiot jatkavat Korkeimman oikeuden huhtikuussa 2022 antamien ennakkopäätösten linjalla. Ennakkopäätösten mukaan kalastusta koskevat säännökset Tenon vesistössä olivat ristiriidassa saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa.   

Anni Koivisto ja Leo Aikio. Kuvat: Johanna Alatorvinen dja Ville Fofonoff.

– Tuomioistuinten päätökset osoittavat selvästi, että kalastusta koskeva sääntely ei ole tällä hetkellä perustuslain mukaista. Kalastusta koskevaa sääntelyä on uudistettava niin, että se turvaa saamelaisten oikeudet ja kalastusrajoituksia säädettäessä on käytettävä ensisijaisesti sellaisia keinoja, jotka eivät rajoita saamelaisille perustuslaissa turvattuja oikeuksia, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto. 

Saamelaiskäräjien varapuheenjohtaja Leo Aikio on toinen kalastusrikkomuksesta syytetyistä. Aikio kiisti kyseessä olleen rikkomus, sillä hänellä on oikeus paikallisena saamelaisena harjoittaa perinteistä kotitarvekalastusta alueen perinteisillä ja hyvin pitkän ajan kuluessa vakiintuneilla pyyntipaikoilla. 

– On väärin, että saamelaiset joutuvat hakemaan oikeutta kulttuurinsa harjoittamiseen tuomioistuinten kautta. Lainsäädännön tulee olla selkää myös saamelaisille. Jos kalastusta koskevassa sääntelyssä ei huomioida Suomen perustuslakia tai tuomioistuinten ratkaisuja, on tilanne saamelaisille erittäin epäselvä. Olisi kaikkien etu, että saamelaisten oikeudet huomioitaisiin jo silloin, kun säädöksiä valmistellaan, jatkaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. 

Väitetyt kalastusrikkomukset olivat tapahtuneet elokuussa 2020 Inarissa Juutuajoen Alakoskella, kesäkuussa 2018 Utsjoella Kevojärvessä sekä heinäkuussa 2017 Utsjoella Tsarssijoen alaputouksella.  

Käräjäoikeuden mukaan asioissa ei ollut näytetty, että rajoitukset saamelaisiin kohdistettuina olisivat olleet tekoajankohtana kalakantojen suojeluun nähden välttämättömiä toimenpiteitä. Rajoitukset olisi käräjäoikeuden mukaan voitu kohdistaa voimakkaammin sellaiseen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain 17 §:n 3 momentin ja KP-sopimuksen 27 artiklanmukaista suojaa. 

Perustuslain 17 §:n 3 momentin mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Saamelaiskulttuuriin kuuluvat muun muassa saamelaisten perinteiset elinkeinot – kalastus, poronhoito, metsästys, keräily sekä saamelainen käsityö. YK:n Kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 27 artiklan mukaan niissä valtioissa, joissa on kansallisia, uskonnollisia tai kielellisiä vähemmistöjä, tällaisiin vähemmistöihin kuuluvilta henkilöiltä ei saa kieltää oikeutta yhdessä muiden ryhmänsä jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan. 

Käräjäoikeuden päätökset eivät ole vielä lainvoimaisia. 

Lisätietoja: 

Anni Koivisto 
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969  
anni.koivisto@samediggi.fi   

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen 
elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri 
040 186 7258  
sarita.kamarainen@samediggi.fi 

Kansikuva: Terhi Tuovinen

Saamelaisten kotiseutualueen luonnonsuojeluasioissa kokoonnuttiin Nellimissä 

Ympäristöministeriö, Lapin ELY-keskus, Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät kokoontuivat Luonnonsuojelukäräjille Nellimissä 10.-11.8.2022. Luonnonsuojelukäräjät on saamelaisten kotiseutualueen valtion maiden luonnonsuojelusta vastaavien viranomaisten ja Saamelaiskäräjien yhteistyötä edistävä vuosittain järjestettävä tapaaminen. Tämän vuoden pääteemana oli Inarijärvi ja sen alueen saamelaiskulttuuri. 

Tapaamisen aluksi käytiin läpi osallistuvien tahojen ajankohtaiskatsaukset, jonka jälkeen syvennyttiin tämän vuoden teeman käsittelyyn. Osallistujat perehtyivät muun muassa inarinsaamelaiseen kulttuuriin, Inarijärven vesistön tilaan ja sen kehittymiseen sekä Inarijärven säännöstelyyn. Lisäksi Luonnonsuojelukäräjät tutustui YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) ruokaturvaraporttiin, jossa yhtenä osana käsiteltiin Nellimissä asuvien inarinsaamelaisten ruokajärjestelmää.  

Luonnonsuojelukäräjät vieraili myös Inarin Kirakkajoella ja tutustui meneillään olevaan jokialueen ennallistamiseen sekä taimenen kutualueiden kunnostukseen.  

– Osallistuin ensimmäistä kertaa Luonnonsuojelukäräjille ja olen iloinen tästä arvokkaasta yhteistyötapaamisesta. Pidän tärkeänä, että pääsemme keskustelemaan ajankohtaisista asioista, vaihtamaan tietoja ja samalla tutustumaan saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.  

Saamelaiskäräjiltä Luonnonsuojelukäräjille osallistuivat II varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, elinkeinosihteeri Laura Olsén-Ljetoff, ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär ja viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen. Luonnonsuojelukäräjät on kokoontunut vuodesta 2002 alkaen säännöllisesti. Koronapandemian aikana tapaamisiin on tullut kahden vuoden tauko. Seuraava tapaaminen järjestetään jälleen tulevana vuonna. 

Kuva: Osana ohjelmaa Luonnonsuojelukäräjät tutustui inarinsaamelaiseen ruokakulttuuriin ja iltapalaksi savustettiin Inarijärvestä pyydettyä siikaa. Kuva: Johanna Alatorvinen/ Saamelaiskäräjät. 

Lisätietoja: 

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Tutustu vastuullisen matkailijan ohjeistukseen saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten kotiseutualueelle

Tunnetko saamelaiskulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen tavat ja salat kuin omat taskusi? Testaa tietosi uudella saamelaismatkailuun liittyvällä tietovisalla ja katso saamelaismatkailun kokonaisvaltaisen kestävyyden animaatio. Saamelaiskäräjät on julkaissut saamelaismatkailun kävijäohjeistuksen oheismateriaaleineen osoitteessa www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Kuvitus: Sunna Kitti

Kävijäohjeistus on suunnattu pohjoiseen saapuville matkailijoille ja etenkin saamelaisten kotiseutualueelle saapuville uusille matkailualan työntekijöille ja -toimijoille ja sitä voidaan hyödyntää myös oppimateriaalina matkailualan opettajille sekä oppilaille. Sivusto julkaistaan tässä vaiheessa englanniksi ja suomeksi.

– Yleinen tietämys saamelaisväestöstä, saamelaisten historiasta ja modernista saamelaisyhteisöstä on edelleen pintapuolista ja usein myös ennakkoluulojen värittämää. Saamelaisia koskevan totuudenmukaisen tiedon lisääminen ja levittäminen myös matkailualan kautta on erittäin tärkeää, sanoo Saamelasikäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Toivon, että saamelaismatkailun kävijäohjeistus otetaan laajasti käyttöön ja se hyödyttää mahdollisimman useita toimijoita. Haluamme kannustaa matkailijoita tekemään vastuullisia ja eettisesti kestäviä valintoja, kun he matkustavat saamelaisten kotiseutualueella, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaismatkailun ja saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin opastava kävijäohjeistus on suunniteltu ajankohtaisiin haasteisiin vastaavaksi, saamelaisyhteisöä ja -kulttuuria huomioivaksi ja kunnioittavaksi digitaaliseksi materiaalipaketiksi. Kävijäohjeistuksen lisäksi sivusto sisältää kokonaisvaltaista kestävyyttä havainnollistavan animaation, matkailun tulevaisuuden kuvat, laajan saamelaismatkailuun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvaan matkailuun liittyvän sanaston sekä opittuja taitoja testaavan tietovisan.

– Sivusto vaatii vielä pientä viilausta sanaston lisäksi, mutta se onkin digitaalisen materiaalipaketin etu. Materiaalipaketti on helposti päivitettävä, jolloin ajankohtaisiin matkailun trendeihin ja haasteisiin on helppo reagoida riippuen siitä, miten matkailu vaikuttaa paikallisväestön arkeen ja juhlaan eli saamelaiskulttuuriin ja sen hyvinvointiin, sanoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Vastuullinen matkailija tiedostaa olevansa vieraana paikallisten kodissa

Saamenmaassa matkailija on vieraana paikassa, jossa saamelaisten arki ja juhlat ovat osa arvokasta elävää kulttuurimuotoa muodostaen erityisen kulttuurimaiseman, joka on saamelaisten ikiaikainen koti. Tässä elävässä kulttuurimaisemassa mahdollistetaan saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus ja siirtäminen tuleville sukupolville.

Meillä kaikilla on vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kaikkialla siellä, minne tekojemme ja askeltemme seuraamukset ylettyvät. Tehdään yhdessä tästä päivästä vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi, jotta huomisenkin sukupolvilla on kaikki tämä kauneus ja rikkaus elettävänä ja koettavana.

Saamelaiskäräjät hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeen, johon vastuullisen matkailijan ja matkailun kävijäohjeistus oheismateriaaleineen perustuu. Sunna Kitin kuvitus havainnollistaa eettisen ohjeen viestiä siitä, miten toimia, jotta tulevaisuus olisi vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi saamelaisten kotiseutualueella tukien saamelaiskulttuurin ylläpidon jatkuvuutta.

Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä kävijäohjeistuksen valmistamiseen ja toteutukseen.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Suunnittelija, Vastuullinen saameismatkailu hankkeet
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Kyttyrälohi tulee määritellä haitalliseksi vieraslajiksi

Saamelaiskäräjät vaatii kyttyrälohen määrittämistä haitalliseksi vieraslajiksi sekä Suomessa että EU:ssa mahdollisimman pian. Kyttyrälohi uhkaa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ekosysteemejä, luonnollisia lohikantoja ja ihmisten terveyttä.

Kyttyrälohien määrä on kasvanut Tenojoessa ja Näätämöjoessa viimeisinä parittomina vuosina valtavasti. Viime kesänä kyttyrälohia nousi Tenojokeen jo enemmän kuin Atlantin lohia. Näin mittavassa määrässä kyttyrälohet uhkaavat Atlantin lohen pärjäämistä sekä joissa että meressä. Kyttyrälohien kuoleminen ja mätäneminen jokiin muuttaa jokien ekosysteemejä sekä on uhkana myös ihmisten terveydelle.

Kuva kyttyrälohesta, kuvannut Hans Pieski.

Arvioiden mukaan kesällä 2023 näihin jokiin nousee vielä enemmän kyttyrälohia. Tämän vuoksi Saamelaiskäräjät vaatii, että jo kesällä 2022 ryhdytään valmistautumaan kyttyrälohien vähentämiseen seuraavana kesänä muun muassa kokeilemalla erilaisia pyyntimenetelmiä paikallisten kalastajien kanssa.

– Suomen valtion tulee kantaa vastuunsa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ja alkuperäisten lohikantojen suojelusta ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin kyttyrälohen katstrofaalisen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteitä olisi tarvittu jo aikoja sitten ja nyt niille on todellinen kiire, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kyttyrälohta ei ole vielä nyt määritelty merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi ei Suomen kansallisessa vieraslajilistassa eikä EU:n vastaavassa listassa. Saamelaiskäräjät vaatii, että kyttyrälohi lisätään näihin luetteloihin mahdollisimman pian. Tässä yhteydessä tulee poikkeussäännöksillä mahdollistaa kyttyrälohen myyminen siinä vaiheessa, kun se on vielä syömäkelpoista.

Saamelaiskäräjien esitys kyttyrälohen lisäämiseksi haitallisten vieraslajien luetteloon

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Korkeimman oikeuden päätökset tulee huomioida jo Tenojoen tulevalla kalastuskaudella 

Maa- ja metsätalousministeriö esittää valtioneuvoston yleisistuntoon torstaina 21.4. hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Saamelaiskäräjät vaatii, että korkeimman oikeuden (KKO) päätökset huomioidaan Tenojoen ensi kesän kalastusmääräyksissä. 

Maa- ja metsätalousministeriön huhtikuun alussa lausuntokierroksella olleessa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Esityksen tavoitteena on turvata edellytykset Tenon lohikantojen elpymiselle ja saattamiseksi kestävälle tasolle. Esityksen mukaan lohenkalastus kiellettäisiin 
koko Tenojoen vesistössä vuonna 2022 ja esitys tulisi voimaan kesäkuun alussa. 

– Korkeimman oikeuden päätökset osoittivat sen, että saamelaisten perusoikeuksia tulee kunnioittaa lainsäädäntötyössä. Tenojoen saamelaisilla tulee olla oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen ja tämä on huomioitava Tenojoen ensi kesän kalastusmääräyksissä, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto. 

KKO antoi kaksi ennakkopäätöstä saamelaisten kalastuksesta Tenon vesistössä 13.4. Ennakkopäätösten mukaan kalastusta koskevat säännökset olivat ristiriidassa saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. 

KKO:n ennakkopäätökset ovat historiallisia 

 – Korkeimman oikeuden päätökset ovat merkittävä askel saamelaisten kalastusoikeuksien tunnistamisessa. Tämä on todella suuri asia koko saamen kansalle, erityisesti Tenon jokisaamelaisille. Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan päätökset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että Tenojokivarren saamelaiset voisivat kalastaa ensi kesänä säännöistä piittaamatta, vaan meidän on osoitettava vastuuta ja malttia edelleen heikentyneiden lohikantojen turvaamiseksi, jatkaa Koivisto. 

KKO katsoi ennakkopäätöksessä, että tekoaikaan vuonna 2017 voimassa ollut kalastuslain mukaisen lohen ja taimenen nousualueelle vaadittu erillinen kalastuslupa ja siihen liittyvät lupakäytännöt aiheuttivat niin merkittäviä rajoituksia paikallisille saamelaisille, että säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa heille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Kalastuslain säännös jätettiin niin ikään perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte luvattomasta pyynnistä hylättiin. 

Toisessa ennakkopäätöksessä KKO katsoi, että tekoaikaan voimassa olleen asetuksen kalastuskautta koskeva säännös oli ristiriidassa paikallisille saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Asetuksen säännös jätettiin perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte kalastusrikkomuksesta hylättiin. 

– Haluan vielä Saamelaiskäräjien puolesta kiittää niitä rohkeita saamelaisia, jotka ovat tehneet kovan työn taistellessaan oikeuksiemme puolesta ja onnitella meitä kaikkia näistä päätöksistä, sanoo Koivisto. 

Saamelaiskäräjät tiedotti maaliskuussa 2022, että on pettynyt esitettyihin pyyntirajoituksiin tulevalla kalastuskaudella Tenolla.  

Lisätietoja: 

Anni Koivisto  
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi 

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi elinkeinosihteerin viran

Elinkeinosihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä 26 c §. Tehtävänä on mm. valmistella saamelaisten elinkeinoihin ja niiden kehittämiseen liittyviä asioita huomioiden saamelaisten perinteinen tieto sekä toimia elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä.

Työ alkaa sopimuksen mukaan. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisen perinteisen tiedon, saamelaisalueen ja -elinkeinojen sekä hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2706,50 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.4.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?034d31fd

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 1.4.2022
Saamelaiskäräjät