Saamelaiskäräjät osallistuu korkeimman hallinto-oikeuden katselmukselle Palsinojalla

Saamelaiskäräjät osallistuu 8.-9.9.2020 korkeimman hallinto-oikeuden pitämään katselmukseen Palsinojan alueella Inarissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää Palsinojan ympäristössä toimivista kullankaivuhankkeista aiheutuvia yhteisvaikutuksia vesistöön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle.

Katselmus liittyy Saamelaiskäräjien hakemaan valituslupaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamasta päätöksestä (nro 66/2018/1) myöntää ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan Palsinojan alueelle. Saamelaiskäräjät vaatii ensisijaisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupapäätösten kumoamista ja toissijaisesti vedentarkkailuun liittyvien määräysten lisäämistä vesitalousluvan lupamääräyksiin.

Saamelaiskäräjät tuo valituksessa esille, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan sekä vesitalouslupa heikentävät saamelaisten edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon alueen sijaintia Hammastunturiin erämaa-alueella, eikä erämaalain tarkoitusta. Lisäksi toiminta heikentää saamelaisen poronhoidon taloudellista kannattavuutta ja harjoittamisedellytyksiä, sekä saamelaisten oikeutta harjoittaa kalastusta.

Saamelaiskäräjien edustajina katselmukseen osallistuvat II varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, vs. lakimiessihteeri Kalle Varis sekä vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, puh. 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät vetoaa ministeri Kiuruun poronhoitajien loppuvuoden 2019 maksamatta olevien sijaisapukorvausten maksamiseksi

Saamelaiskäräjät vetoaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.  

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät on toimittanut esityksen ja käynyt keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa.

– Yhteiskunnan rakenteet asettavat poronhoitajat usein jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan muihin eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajiin nähden. Olisi täysin kohtuutonta, että vuonna 2019 maksamatta jääneet sijaisapukorvauksetkin jäisivät poronhoitajien itsensä maksettavaksi, toteaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Vuonna 2019 poronhoitajien sijaisapukorvauksien tarve ylitti niihin sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa varatun määrärahan. Tämän seurauksena MELA ei ole voinut maksaa poronhoitajille sijaisapukorvauksia loppuvuoden 2019 osalta. Nämä sijaisapukorvaukset ovat edelleen maksamatta, mikä heikentää entisestään poronhoitajien jo muutoinkin haastavaa taloudellista tilannetta poikkeuksellisen vaikean talven 2019–2020 jälkeen. Sijaisapu on merkittävä osa poronhoitajien sosiaaliturvaa, ja sen tarkoitus on tukea poronhoitajan työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä.

Vuonna 2019 poronhoitajilla oli oikeus käyttää 200 sijaisaputuntia, mikä on runsaat 100 tuntia vähemmän kuin esim. maatalousyrittäjät käyttivät keskimäärin vuonna 2019. Vuonna 2020 poronhoitajien sijaisaputuntien määrää vähennettiin entisestään 80 tunnilla, minkä seurauksena poronhoitajalla on tällä hetkellä oikeus enää 120 sijaisaputuntiin poronhoitajaa kohden.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tilanne on jo lähtökohtaisesti poronhoidon näkökulmasta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön ja asettaa poronhoitajat ei-yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettävien elinkeinojen harjoittajiin. Saamelaiskäräjät vetoaakin ministeri Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm

Poikkeuksellisen talven poronhoidolle aiheuttamiin vahinkoihin löydettävä ratkaisu

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan talven 2019-2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteet olivat poronhoidolle erityisen vaikeat. Paliskunnille tehdyn kyselyn mukaan poronhoidon kustannukset nousivat 80-90 prosenttia tavanomaista korkeammiksi.  Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lopullisia tietoja teuraiden määristä ja porohävikin suuruudesta syksyn teuraskauden aikana.

Selvityksen mukaan luonnonolosuhteiltaan poikkeuksellinen talvi aiheutti poronhoidolle merkittäviä lisäkuluja ja eläintappioita. Paliskunnat arvioivat tulevan teuraskauden vasaprosentin putoavan noin 45 prosenttiin ja teuraiden määrän jäävän 66 prosenttiin aikaisemmasta.

– Poroelinkeinon on pystyttävä luottamaan valtioon ja porovahinkolain toimivuuteen. Tällaisen katastrofaalisen vuoden jälkeen poronhoitajien tukeminen on nyt erittäin tärkeää, jotta porovahinkolailla olisi ylipäätään merkitystä, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (987/2011) tavoitteena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Laissa luonnononnettomuudella ja muulla tuholla tarkoitetaan poikkeuksellisia sää- ja luonnonolosuhteita, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta, aiheuttavat muuten porojen menehtymistä tai heikentävät muuten merkittävästi porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa.

– Nyt kaivataan nopeaa reagointia valtion suunnalta, syksyn teurasmäärien odottamiseen ei yksinkertaisesti ole aikaa. On kohtuutonta, että päätöstä joudutaan odottamaan seuraavaan talveen, tilanteeseen olisi pystyttävä löytämään ratkaisu, jatkaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Luonnonvarakeskuksen selvitys, paliskuntien kirjanpito sekä kuolleiden porojen määrä osoittavat korvauksen tarpeellisuuden. Näiden tietojen pohjalta tulisi pystyä jo jollain tavalla helpottamaan poronhoitajien taloudellisesti vaikeaa tilannetta, vaikka lopulliset tiedot teuraiden määristä ja porohävikistä tulisivatkin myöhemmin, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Luonnonvarakeskuksen mukaan paliskunnille tehty kyselytutkimus tuotti arviot ja ennakkotietoa porohävikin ja teurastuoton määristä. Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lopullisia tietoja teuraiden määristä ja porohävikin suuruudesta syksyn teuraskauden aikana, ennen kuin asia etenee päätöksentekoon.

Talven 2019−2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden poikkeuksellisuus ja vaikutukset poronhoitoon -selvitys tehtiin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä. Luonnonvarakeskus laati porovahinkolaissa (987/2011) tarkoitetun selvityksen lumiolosuhteista mahdollisena laissa tarkoitettuna tuhona sekä sen vaikutuksista poronhoitoon.

Vielä vasonnan alkaessa lunta oli paljon ja olosuhteet vasomiselle hyvin haastavat. Kuva: Johanna Alatorvinen

 

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

9. elokuuta vietettiin kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää

Eilen 9.8.2020 vietettiin kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää. Päivän tarkoituksena on levittää ja lisätä yleisesti tietoisuutta alkuperäiskansoja koskettavista kysymyksistä sekä nostaa esille alkuperäiskansojen oikeuksien suojelun ja edistämisen merkitystä.

Saamelaiset ovat yksi maailman alkuperäiskansoista sekä ainoa Euroopan Unionin alueella ja Suomessa oikeudellisesti tunnustettu alkuperäiskansa.  Saamelaiskäräjät tekee jatkuvaa työtä saamelaisten asioiden ja oikeuksien edistämiseksi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso näkee kansainvälisen maailman alkuperäiskansojen päivän merkityksen tärkeänä erityisesti juuri tietoisuuden lisäämiseksi.  – Toivon, että esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksien toteutuminen saisi yleisesti enemmän tilaa jokapäiväisissä keskusteluissa ja, että ne otettaisiin tosiasiallisesti huomioon eri toimijoiden tahoilla heidän työssään.

Vuonna 2020 kansainvälisen maailman alkuperäiskansojen päivän teemana on COVID-19 ja alkuperäiskansojen kyky vastustaa sitä (engl. COVID-19 and indigenous peoples’ resilience). Alkuperäiskansat ympäri maailmaa joutuvat kohtaamaan arjessaan erilaisia haasteita, ja COVID-19 pandemia on monin paikoin vaikeuttanut heidän tilannettaan entisestään.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) nostaa esille kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää koskevassa tiedotteessaan myös alkuperäiskansojen kyvyn sopeutua tilanteeseen ja etsiä heidän perinteiseen tietoon ja käytäntöihin pohjautuvia keinoja taistelussaan pandemiaa vastaan. Yhtenä tärkeänä tapana edistää alkuperäiskansojen tilannetta pandemian aikana mainitaan myös terveydenhuollon palveluiden varmistaminen alkuperäiskansojen omilla kielillä, sekä heidän erityisen tilanteensa huomioon ottaminen.

Puheenjohtaja Juuso korostaa, että saamenkielinen viestiminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen esimerkiksi terveydenhuollon piirissä on tärkeää muistaa myös meillä Suomessa. Lisäksi saamelaisen kulttuurin huomioivien palveluiden tarjoaminen tulisi pystyä paremmin varmistamaan. Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa kampanjan yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta. Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista kampanjasivustolla www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Saamelaiskäräjät pyrkii omalta osaltaan edistämään saamenkielisen tiedon saatavuutta ja jakamista koronavirustilannetta koskien nettisivuillaan.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston lausunto Girjás-paliskunnan oikeustapauksesta

Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.6.2020 yhteisen lausunnon Girjás-paliskunnan (lapinkylä, ruotsiksi sameby) oikeustapauksesta.

Ruotsin Korkein tuomioistuin antoi tammikuun 22. päivänä 2020 tuomionsa Girjásasiassa. Tuomio oli kauan odotettu sekä tärkeä periaatteellinen tuomio. Korkein tuomioistuin tukee tuomiossaan Girjás paliskunnan vaatimusta Ruotsin valtiota kohtaan metsästys- ja kalastusoikeuksien puolesta paliskunnan mailla viljelyalueen yläpuolella.

Korkeimman tuomioistuimen tuomiosta Girjás-asiassa ei ole vaikutuksia ainoastaan Ruotsin puolen oikeustapauksiin, vaan sillä tulee olemaan iso merkitys Finnmarkin komission tulevaan työhön sekä Suomen puolella vireillä olevaan asiaan saamelaisten kalastusoikeuksista, mikä tulee pian esille maan korkeimmassa oikeudessa.

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Alimus Duopmostuolu duomu birra Girjásáššis

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden ajalle 10.8.2020 – 31.8.2024. Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita. Tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 b §:n mukaan. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2518,95 – 2625,08 euroa/kk). Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.7.2020 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040-7262688. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 17.6.2020 Saamelaiskäräjät

Jäämerenrata pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta

Lapin liiton hallitus päätti 8. kesäkuuta hyväksyä vastineet Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin viranomaislausuntoihin ja edelleen asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville, sivuuttaen näin asiasta annetut näkemykset. Jäämerenrata pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta.

Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuonut esille vastustavansa Jäämerenradan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. Saamelaiskäräjät toi kantansa esille myös lausunnossaan maakuntakaavaehdotuksesta, joka oli viranomaislausunnoilla 28.1.-28.2.

Poliittinen päätös radan linjauksesta Pohjois-Lapin alueella on tehty Lapin liitossa ilman riittävää vaikutusten arviointia, eikä se näin ollen perustu asianmukaiseen suunnitteluun ja valmisteluun. Jäämerenrataan liittyvien suunnitelmien myötä saamelaisten elinympäristöön, kieleen, yhteisöön ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuu suuri uhka, sillä rata halkoisi kaikkien kolmen saamen kieliryhmän ydinalueita.

– Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Jäämerenrataa mahdollistavalle kaavamerkinnälle ei ole hyväksyttäviä perusteita. Toin vielä Lapin liiton hallituksen kokouksessa esille, että kaava on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten nojalla alkuperäiskansoille turvattujen oikeuksien kanssa ja siksi maakuntakaava pitäisi palauttaa valmisteluun ja poistaa Jäämerenrata -merkintä maakuntakaavasta, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Koivisto on nimetty Saamelaiskäräjien edustajaksi Lapin liiton hallitukseen ja osallistui hallituksen kokoukseen 8. kesäkuuta. Saamelaiskäräjien asiantuntijajäsenellä on Lapin liiton hallituksen kokouksissa osallistumis- ja puheoikeus, mutta ei oikeutta tehdä esityksiä tai äänestää. Hallituksen kokouksessa tehtiin esitys ratamerkinnän poistamisesta, mutta esitys raukesi kannattamattomana.

Ratahanketta vastustetaan laajalti myös muiden toimijoiden keskuudessa. Saamelaiskäräjien lisäksi kielteisen kannan ovat ilmaisseet Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat sekä useat yksityiset henkilöt. Inarin kunta esitti, että ratalinjaus osoitetaan ainoastaan yhteystarpeena tai suurpiirteisenä vyöhykkeenä Inarijärven eteläpuolitse. Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

Saamelaiskäräjien lausunto Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -ehdotuksesta

Lisätietoja:

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjät vetoaa Norjan rajaliikenteen vapauttamiseksi

Saamelaiskäräjät vetoaa sisäministeri Maria Ohisaloon Norjan ja Suomen välisen rajan avaamiseksi. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat kohdistuneet merkittävällä tavalla Pohjois-Suomen raja-alueiden saamelaisväestöön.

– Saamelaisyhteisössä on hyvin tavallista, että yhteisön ja sukujen jäseniä asuu joko vakituisesti tai tilapäisesti naapurivaltion alueella tai käy naapurivaltiossa työssä. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet merkittäviä negatiivisia vaikutuksia saamelaisväestön työhön, toimeentuloon ja liikkumiseen, ja lisäksi sosiaalisten- ja perhesuhteiden ylläpitoon, toteaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kevään koronaepidemiasta johtunut rajojen sulkeutuminen on aiheuttanut lisäksi huomattavia vaikutuksia saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien toimintaedellytyksille ja liikkumiselle. Liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet huomattavia vaikutuksia saamelaisyhteisöille myös muutoin.

– Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan tämänhetkinen koronatilanne ei edellytä enää rajasulun ylläpitoa Norjan ja Suomen välisellä rajalla, vaan rajasulku tulisi joko purkaa kokonaan tai asteittain. Mikäli rajasulkua jatketaan, joutuvat perinteisten elinkeinojen, kuten esimerkiksi poronhoidon harjoittajat vaikeaan tilanteeseen. Rajasulun purku olisi välttämätöntä myös eri valtioiden alueella oleskelevien perheen ja sukuyhteisön jäsenten tapaamisten mahdollistamiseksi ja eri valtioissa normaalisti työtä tekevien henkilöiden työn ja toimeentulon turvaamiseksi, jatkaa Juuso.

Saamelaiskäräjät tuo esille vetoomuksessa, että saamelaisilla on oikeus osallisuuteen itseään koskevassa päätöksenteossa. Kansainvälisten rajojen jakamalla alkuperäiskansalla on oikeus ylläpitää ja kehittää rajat ylittävää yhteistyötä ja suhteita. Saamelaiskäräjät pyytääkin, että tulevaisuudessa saamelaisalueella valtion rajoja koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon vaikutukset alkuperäiskansaan ja turvataan Saamelaiskäräjille saamelaisten virallisena edustuselimenä mahdollisuus ilmaista kanta asiaan.

Saamelaiseen kulttuuriin kuuluu kiinteänä osana suvun ja yhteisön yhteydenpito ja kaikenlainen yhteistyö elinkeinojen, kaupankäynnin ja muiden elämän osa-alueiden saralla. Yhteistyö valtioiden välillä on tavanomaisesti kiinteää ja välttämätöntä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien keskuudessa.

Saamelaiskäräjien vetoomus sisäministerille Norjan rajaliikenteen vapauttamiseksi (10.6.2020)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tarja Länsman

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi 2020 siirtyy

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus kokoontui etäyhteyksin 3.6. ja keskusteli kokouksessaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin järjestämisestä. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Inarissa 13 – 14. elokuuta 2020. Hallitus päätti kokouksessaan, että konferenssi siirretään koronaviruspandemian vuoksi. Konferenssin uudesta ajankohdasta on tarkoitus päättää myöhemmin kesän aikana.

– Valitettavasti emme näe asialle muuta vaihtoehtoa vallitsevan pandemian vuoksi. Konferenssi tullaan kuitenkin järjestämään heti kun tilanne sen sallii. Yli valtakunnanrajojen tapahtuvalle saamelaispoliittiselle yhteistyölle on tärkeää, että saamelaisparlamentaarikot kokoontuvat ja heillä on mahdollisuus päästä keskustelemaan yhteisistä asioita sekä haasteista, sanoo SPN:n puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso konferenssin siirtämiseen liittyen.

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään joka kolmas vuosi. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto vastaa saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin käytännön järjestämisestä, ja vuoden 2020 konferenssin käytännön järjestelyvastuu kuuluu Suomen saamelaiskäräjille. Inarissa järjestettävälle konferenssille on kolme pääteemaa: ilmastonmuutos, viimeaikainen saamelaisten oikeuksien kehitys sekä Saamelaiskäräjien yhteinen vaalipäivä.

Myös saamelaisnuorten konferenssi oli tarkoitus järjestää elokuussa parlamentaarikkojen konferenssin yhteydessä. Yhteispohjoismainen nuorten konferenssi järjestetään kahden vuoden välein ja tulevaksi teemaksi on päätetty ilmastonmuutos.

– Valitettavasti tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa. Tilanteen ei kuitenkaan voida antaa heikentää saamelaisnuorten vaikuttamismahdollisuuksia rajojen ylitse, joten SPN:n nuorisoneuvosto selvittää tällä hetkellä mahdollisuuksia järjestää saamelaisnuorten konferenssi tai sen osia etänä, toteaa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio, 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

vs. nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät valitti Enontekiön Hietakeron varauspäätöksestä

Saamelaiskäräjät valitti Tukesin päätöksestä hyväksyä kaivoslain mukainen varaus Enontekiön Hietakerolle. Saamelaiskäräjien mukaan varausilmoituksesta tiedotettaessa ei ole noudatettu saamen kielilakia. Lisäksi varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon, poronhoidon harjoittamiselle.

Saamelaiskäräjät viittaa valituksen perusteluina saamen kielilain noudattamatta jättämisen, jonka johdosta asian käsittelyssä Tukesin soveltama menettely syrjii alueen saamenkielistä väestöä ja myös saamelaisia alkuperäiskansana.

– Tukes ei ole noudattanut asiasta tiedottamisessa saamen kielilakia ja tietojemme mukaan asiasta ei ole tiedotettu ollenkaan saamen kielellä. Tässä on tapahtunut selkeä menettelyvirhe, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso valituksen perusteista.

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan kyseessä olevalle alueelle ei Suomen perustuslain nojalla todennäköisesti voida perustaa kaivosta, eikä siksi alueelle tule myöntää malminetsintälupaan tähtäävää aluevarausta. Nykytilanteessa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajat joutuisivat väistymään kaivosteollisuuden tieltä, mikä olisi vastaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja näin ollen myös elinkeinoja. Samalla se tarkoittaisi loukkausta myös alkuperäiskansan oikeuksiin.

Jo siitä syystä, että varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon harjoittamiselle, tulee varauksen hyväksymispäätös Saamelaiskäräjien mukaan kumota ja palauttaa asia Tukesin käsiteltäväksi. Suomessa voimassa olevan kaivoslain määräykset ovat tältä osin puutteelliset ja asiassa tulee soveltaa perustuslain etusija –periaatetta.

– Kaivoslain määräysten sijaan asia tulisi ratkaista suoraan perustuslain nojalla sillä perusteella, että kyseessä olevalla alueella saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tähän sisältyy saamelaisten perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, mikä taas ei ole mahdollista yhtä aikaa alueelle perustettavan kaivoksen kanssa. Perustuslain tarkoittama henki ei toteudu kaivoslain alaisissa toimissa”, jatkaa Juuso.

Varausilmoituksen myötä hakija pyrkii hankkimaan itselleen yksinoikeuden hakea alueelle myöhemmin malminetsintälupaa. Luvan tarkoituksena on hyödyntämiskelpoisen kaivosmineraaliesiintymän löytyminen ja kaivoksen perustaminen mahdollisen esiintymän hyödyntämiseksi.

Saamelaiskäräjien valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 18.5.2020

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi