Poikkeuksellisen talven poronhoidolle aiheuttamat vahingot korvattava oikeudenmukaisesti

Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntapuolueisiin syksyn 2019 ja talven 2019-2020 poikkeuksellisten sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden aiheuttamien porotuhojen oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi ja poroelinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Syksyn 2019 ja talven 2019-2020 sää- ja lumiolosuhteet olivat Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan täysin poikkeukselliset ja poronhoidolle erityisen vaikeat. Paliskuntain yhdistyksen tekemän laskelman mukaan poronhoidolle aiheutuneet tappiovat ovat 23 miljoonaa euroa ja vahinkojen vaikutus jaksottuu noin neljän vuoden ajalle.

– Asian käsittely on kestänyt valtion tasolla kohtuuttoman kauan ja poronhoitajat odottavat edelleen tietoa vahingonkorvausten määrästä ja siitä, tullaanko aiheutuneita vahinkoja ylipäätään korvaamaan, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

On selvää, että poronhoidolle on aiheutunut porovahinkolaissa tarkoitettu vahinko ja se on luotettavasti todennettavissa Luonnonvarakeskuksen selvityksestä, paliskuntien kirjanpidosta sekä kuolleiden porojen määrästä. On myös selvää, että poronhoidolle tulee aiheutumaan lisää vahinkoa kuluvan vuoden lisäksi ainakin kahtena seuraavana vuotena vasa- ja teurastuoton romahduksen muodossa.

– Olen erittäin huolissani mahdollisiin korvauksiin kohdennettavasta rahamäärästä sekä korvauksiin liittyvistä omavastuuosuuksista. Poronhoidolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamineen tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti kaikille poronomistajille, jotka ovat kärsineet porovahinkolain mukaista vahinkoa, jatkaa Aikio.

Saamelaiskäräjien mukaan poronhoidolle aiheutuneisiin vahinkoihin tulisi soveltuvin osin soveltaa yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita, joihin kuuluu muun muassa se, että aiheutunut vahinko korvataan täysimääräisenä. Saamelaiskäräjät on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle, että vahinkojen korvaamiseksi pyrittäisiin sekä kuluvalle poronhoitovuodelle 2020-2021 että seuraavalle poronhoitovuodelle 2021-2022 varmistamaan EU:n salliman ylärajan mukaisesti 10 miljoonaa euroa (yht. 20 milj. €).

Porovahinkolain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Porovahinkolain esitöiden mukaan lailla on tarkoitus mahdollistaa menettely, jolla voitaisiin nopeasti ottaa katastrofin tapahduttua käyttöön korvausjärjestelmä, jolla turvataan elinkeinon jatkuminen.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö kävivät 30.3.2021 saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita poronhoidolle aiheutuneista vahingoista ja niiden korvaamisesta.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaisten oikeudet YK:n ihmisoikeuskomitean nopeutettuun seurantaan

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on antanut 1. huhtikuuta Suomelle päätelmänsä ja suosituksensa liittyen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan saamelaisten oikeuksia koskevat suositukset.

Komitean suositusten mukaan Suomen tulee nopeuttaa saamelaiskäräjälain uudistamisprosessia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi erityisesti ns. saamelaismääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta. Lisäksi tulee tarkastella voimassa olevaa lainsäädäntöä ja käytänteitä, joilla voi olla vaikutus saamelaisten oikeuksiin ja etuihin, mukaan lukien kehittämishankkeet ja kaivannaisteollisuuden toiminta. Suomen tulee varmistaa, että merkityksellinen konsultointi saamelaisten kanssa toteutuu tarkoituksessa saada heidän vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa.

Suositusten mukaan Suomen tulee harkita ILO:n sopimuksen nro 169 ratifiointia ja lisätä ponnistelujaan varmistaakseen, että hallituksella ja paikallisilla virkamiehillä, poliiseilla, syyttäjillä ja tuomareilla on asianmukainen koulutus kunnioittaakseen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Suomen tulee raportoida komitealle suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä.

– On selvää, että Suomen tulee toimeenpanna ihmisoikeuskomitean antamat päätelmät ja suositukset erityisesti saamelaiskäräjälakiuudistuksen osalta. Saamelaiskäräjälaki tulee nyt käynnissä olevassa uudistusprosessissa muuttaa KP-sopimuksen mukaiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Komitea tunnistaa Suomen toteuttamat toimet edistääkseen saamelaisten oikeuksia, mukaan lukien meneillään olevan totuus- ja sovintokomitean perustamisen. Komitea ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että saamelaiskäräjälaki erityisesti äänioikeusmääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta, ei ole edelleenkään muutettu tavalla, joka takaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Päinvastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 5. heinäkuuta 2019 ja hallituksen päätös olla perumatta tai lykkäämättä saamelaiskäräjävaaleja näyttävät olevan vastakkain komitean antamien ratkaisujen kanssa, toteaa ihmisoikeuskomitea.

Asiallisesti ottaen komitea siis raportointimenettelyssä toteaa Suomen jatkavan KP-sopimuksen loukkaamista, vaikka se on kaksi vuotta sitten saanut komitean langettavat päätökset yksilövalitusasioissa. – On kestämätöntä, että Suomi ei korjaisi ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuksien osalta ei voida sortua niiden maiden tasolle, joissa valitaan mitä ihmisoikeuksia toteutetaan, vaan ihmisoikeudet tulee toteuttaa täysimääräisesti, jatkaa Juuso.

Lisäksi komitea on huolestunut raporteista, joiden mukaan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa käytetään epämääräistä kriteeristöä. Tämä johtaa siihen, että viranomaiset epäonnistuvat neuvotteluissa saadakseen saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen. Komitea panee myös merkille Suomen viivästymisen ILO:n sopimuksen nro 169 ratifioinnissa.

KP-sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva ihmisoikeuskomitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin komitean julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 2.-4. maaliskuuta 2021.

Komitean englanninkieliset päätelmät ja suositukset (pdf)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa

Norja esittää täyskieltoa Tenon lohen kalastukselle alkavalle kalastuskaudelle lohikantojen tilan heikentymisen vuoksi. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että lohen kalastusta rajoitetaan alkavana kalastuskautena. Rajoitukset tulee kuitenkin kohdistaa kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

– Saamelaiskäräjät on huolissaan Tenon lohikantojen heikentyneestä tilasta. Lohikannat muodostavat aineellisen perustan koko Tenon jokisaamelaiselle kulttuurille ja tiettyjen kantojen heikentyneen tilan vuoksi lohen kalastusta on tarpeen rajoittaa tulevana kesänä voimakkaasti, toteaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi muodostaa kantansa ja vastaa Norjan ehdotukseen tämän viikon aikana. Päätös kauden 2021 rajoituksista pyritään saamaan voimaan 1.5. mennessä.

– Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa. Rajoitustoimet tulee ensisijaisesti kohdistaa sellaiseen lohen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa, jatkaa Koivisto.

– Asiassa on kyse kahden perusoikeuden punninnasta, ympäristövastuusta ja saamelaisten oikeudesta oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Perustuslakivaliokunta on Tenon kalastussopimusta koskevassaan lausunnossaan todennut, että vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille, julkisen vallan sääntelytoimilla on mahdollista toteuttaa ympäristövastuuta myös kohdentamalla rajoituksia ja velvoitteita eri oikeussubjekteille eri tavoin hyväksyttävin ja perusoikeuksien turvaamiseen liittyvin perustein, sanoo ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen.

– Saamelaisten oikeudet ja lohensuojelu eivät ole vastakkaiset, vaan rinnakkaiset tavoitteet. Saamelaisille on erityisen tärkeää, että lohen kalastus Tenolla on mahdollista myös tulevaisuudessa. Saamelaisten perinteistä tietoa tulisi huomioida paljon nykyistä enemmän myös suunniteltaessa ja päätettäessä lohensuojelutoimenpiteistä, painottaa Koivisto.

Lohenkalastus olennainen osa jokisaamelaista kulttuuria

Lohenkalastus Tenolla kuuluu olennaisesti ja erottamattomasti jokisaamelaiseen kulttuuriin. Perinteisten kalastusmuotojen, kuten pato- ja verkkokalastuksen sekä kulkutuksen kautta ylläpidetään saamelaisten perinteistä tietoa ja lohenpyyntiin liittyvää saamenkielistä terminologiaa sekä siirretään niitä seuraaville sukupolville.

– Norjan ehdotus lohen kalastuksen täyskiellosta tarkoittaisi täyskieltoa myös koko jokisaamelaisen kulttuurin harjoittamiselle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei esimerkiksi lohen kalastukseen liittyvää saamelaisten perinteistä tietoa päästäisi siirtämään seuraavalle sukupolvelle ja ettei ruokakalojen pyytäminen olisi mahdollista, sanoo Koivisto.

Norjan ehdotuksen taustalla on Tenon lohikantojen heikentynyt tila. Tenon seuranta- ja tutkimusryhmän julkaisi alkuvuodesta raportin Tenon lohikantojen tilasta vuonna 2020.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö kävivät 25.3.2021 saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvottelun Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisista kalastussäännön muutostarpeista vuodelle 2021.

Lisätietoja:

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258 sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Opas saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä julkaistu

Saamelaiskäräjät on julkaissut oppaan saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Oppaan on laatinut OTT, vanhempi tutkija ja alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Heinämäki Saamelaiskäräjien toimeksiantona.

Opas toimii oikeudellisena ohjekirjana niin Saamelaiskäräjien kuin valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden työssä ja keskinäisessä yhteistyössä. Sen tarkoituksena on tarjota ajantasaista informaatiota ja näin ollen edistää saamelaisten oikeuksien tosiasiallista toteutumista mm. lainsäädännön kehittämisessä, lakien toimeenpanossa sekä tuomioistuinten ja muiden laillisuusvalvojien työssä.

Opas on julkaistu suomeksi ja se julkaistaan ainoastaan verkkoversiona.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Poronhoitajien sijaisapulaki heikentää naisten asemaa poronhoidossa

Saamelaiskäräjät pyytää lausuntoa yhdenvertaisuusvaltuutetulta ja tasa-arvovaltuutetulta poronhoitajien syrjinnästä sekä naisten ja miesten välisestä epätasa-arvosta sijaisapujärjestelmässä. Voimassa oleva poronhoitajien sijaisapulaki edistää raskaus- ja perhevapaasyrjintää ja näin heikentää naisten asemaa poronhoidossa.

Kuva: Elli-Marja Hetta

Syrjintäilmenee siten, että poronhoitajilla ei ole mahdollisuutta saada sijaisapua synnytystä tai lapsen taikka adoptiolapsen hoitoa varten.

– Saamelaiskäräjät on huolissaan saamelaisten poronhoitajanaisten moniperusteisesta syrjinnästä, jota voimassa oleva poronhoitajien sijaisapulaki on omiaan vahvistamaan. On kestämätöntä, että lainsäädännössä on seikka, joka heikentää naisten poronhoidon harjoittamisen edellytyksiä. Naisia pitäisi enemmänkin kaikin keinoin kannustaa poronhoidon pariin, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Nykyinen järjestelmä aiheuttaa poronhoitajanaisten heikomman aseman lisäksi myös sen, etteivät poronhoitajamiehet, tai poronhoitajat ylipäätään, voi samalla tavalla osallistua lasten hoitamiseen. Poronhoitoperheissä vastuu perheestä kasaantuu usein sille perheenjäsenelle, jonka päätyö on jossain muualla kuin poronhoidossa. Yleensä tämä tilanne koskee käytännössä naisia.

Saamelaiskäräjät on tehnyt sosiaali- ja terveysministeriölle esityksen poronhoitajien sijaisapulain päivittämisestä. Saamelaiskäräjät esitti ministeriölle, että poronhoitajalle turvattaisiin päivityksen myötä oikeus sijaisapuun vuosilomatilanteessa, kuntoutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa varten, sairaan lapsen hoitoa varten, raskautta, synnytystä sekä lapsen ja adoptiolapsen hoitoa varten, alle kolmevuotiaan lapsen hoitoa varten sekä varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen suorittamista varten.

Saamelaiskäräjät neuvotteli sosiaali- ja terveysministeriön kanssa saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti poronhoitajien sijaisapulain päivittämisestä Saamelaiskäräjien esityksen pohjalta.

– Sosiaali- ja terveysministeriö on haluton edistämään ja päivittämään lakia esityksemme pohjalta. Tämän vuoksi olemme pyytäneet tasa-arvovaltuutetulta sekä yhdenvertaisuusvaltuutetulta lausuntoa voimassa olevan poronhoitajien sijaisapulain tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusnäkökulmista. Toivottavasti pystymme tätä kautta edistämään naisten asemaa poronhoidossa, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjien lausuntopyyntö yhdenvertaisuusvaltuutetulle ja tasa-arvovaltuutetulle poronhoitajien syrjinnästä sekä naisten ja miesten välisestä epätasa-arvosta sijaisapujärjestelmässä

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät vetoaa Jäämeren radan linjauksen poistamiseksi maakuntakaavasta

Lapin liiton hallitus päätti 1. maaliskuuta hyväksyä Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 ja esittää, että Lapin liiton valtuusto hyväksyy kaavan kokouksessaan 17. toukokuuta 2021. Jäämeren radan linjaus pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta. Saamelaiskäräjät vetoaa Lapin liiton valtuustoon Jäämeren radan linjauksen poistamiseksi maakuntakaavasta.

– Lapin liitto pitää kiinni Jäämeren radasta, vaikka ratalinjaus ei sisälly liikenne- ja viestintäministeriön valmistelemaan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan vuosille 2021-2032. Nyt olisi aika myös Lapin liiton ottaa huomioon tosiasiat ja luopua linjauksesta, eikä pitää saamelaisia epätietoisina tulevaisuudestaan seuraavaa kahtakymmentä vuotta, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjät ja useat muut tahot ovat useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuoneet esille vastustavansa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. I varapuheenjohtaja Anni Koivisto on osallistunut Saamelaiskäräjien nimeämänä asiantuntijajäsenenä Lapin liiton hallituksen kokouksiin ja tuonut myös siellä esille saamelaisten näkemyksiä ratalinjauksesta. Lisäksi Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

–  Saamelaiset ja useat muut toimijat ovat tuoneet kantansa esille ja perustelleet näkemyksiään koko prosessin ajan. Lausunnoilla, muistutuksilla, kannanotoilla ja muilla toimilla ei ole ollut vaikutusta Lapin liiton hallituksen kantaan, vaikka perustelut radan negatiivisista vaikutuksista saamelaisten elinympäristöön, kieleen, yhteisöön ja perinteisiin elinkeinoihin ovat selvät, jatkaa Koivisto

Saamelaiskäräjät on maakuntakaavasta antamassaan lausunnossa todennut, että perustuslain 17.3 § sekä KP-sopimuksen 27 artiklasta johdettu saamelaiskulttuurin heikentämiskielto estävät Jäämeren radan rakentamisen. Toteutuessaan hanke heikentäisi merkittävästi alkuperäiskansa saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan aiheuttaen sille sellaista huomattavaa haittaa kuin perustuslaissa tarkoitetaan. Saamelaiskäräjät on myös tuonut esiin, että radan rakentaminen tarkoittaisi saamelaisten ja muun väestön pakkosiirtoja, mikä olisi vastoin YK:n alkuperäiskansajulistuksen 10 artiklaa.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2021-2032 ja Suomen arktisen politiikan strategia ovat parasta aikaa valmistelussa. Suunnitelmiin ei sisälly saamelaisten kotiseutualuetta halkovia ratatielinjauksia, vaan molemmat suunnitelmat mukailevat hallitusohjelmaan kirjattuja linjauksia. Linjaukset koskevat Kemi-Haaparanta-radan sähköistämistä ja Suomen rataverkon kytkemistä tiiviimmin Ruotsin rataverkkoon ja sen kautta kansainvälisen tavaraliikenteen suuntautumista Norjan Narvikiin. Lue Saamelaiskäräjien lausunto valtakunnallisesta liikennejärjestelmäsuunnitelmasta vuosille 2021-2032

Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 on tarkoitus olla valmis keväällä 2021 ja se koskee Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntia. Lue lisää Lapin liiton nettisivuilta: https://www.lapinliitto.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/vireilla-olevat-maakuntakaavat/pohjois-lapin-maakuntakaava/

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, p. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, p. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, p. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, p. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen on perusteltu syy saapua maahan

Valtioneuvosto kiristi 22. tammikuuta maahantulon rajoituksia Suomessa. Uudet rajoitukset tulivat voimaan 27.1. ja ne ovat voimassa 25.2. asti. Muutoksilla pyritään vähentämään rajan yli saapuvaa liikennettä, jotta estettäisiin uusien koronavirusmuunnosten leviämistä. Valtioneuvoston päätöksen mukaan saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen on välttämätön ja perusteltu syy saapua maahan.

Valtioneuvoston päätöksen mukaan sisärajavalvonnan palautuksen aikana saamelaiset voivat ylittää Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Norjan välisen maarajan ja rajajoet maastoajoneuvoilla myös muualta kuin rajanylityspaikkojen kautta. Päätös koskee Suomen rajan ylittämistä. Sisärajoja ylitettäessä on huomioitava myös kulloinkin voimassa olevat Norjan ja Ruotsin viranomaisten määräykset ja ohjeet. Venäjälle matkustettaessa on huomioitava mitkä ovat voimassa olevat Venäjän viranomaisten määräykset.

Lapin rajavartiosto valmistautuu mahdolliseen sisärajaylityspaikkojen aukioloaikojen rajoittamiseen länsi- ja pohjoisrajoilla. Mikäli aukioloaikoja rajoitetaan henkilöliikenteen osalta, niin aukioloaikojen ulkopuolella rajan ylittämiseksi rajanylityspaikalla henkilöiltä vaadittaisiin rajanylityslupa. Lupamenettelyllä voitaisiin tässä tilanteessa mahdollistaa välttämättömäksi katsottava henkilöliikenne rajanylityspaikkojen aukioloaikojen ulkopuolella, esimerkiksi kriittisten alojen työntekijät ja saamelaisten elinkeinon ja kulttuurin harjoittaminen. Lapin rajavartioston vastuualueella rajanylitysluvan myöntämisestä päättää rajavartioston komentaja. Jos rajanylityspaikkojen aukioloaikoja päätetään rajoittaa, niin asiasta tiedotetaan ennen rajoitusten voimaantuloa.

– Saamelaiskäräjien näkökulmasta on tärkeää, että saamelaisyhteiskunnassa on laajasti tietoa ja saamelaisia koskevista asioista tiedotetaan. Rajasulut ovat vaikuttaneet saamelaisväestöön laajasti ja olemme tehneet töitä sen eteen, että valtiot huomioisivat saamelaisalueen ulottumisen neljän valtion alueelle, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Rajavartiolaitos opastaa rajanylitysliikenteestä

Rajavartiolaitos neuvoo kansalaisia rajanylitysliikenteestä puhelimitse ja sähköpostitse. Palvelua on saatavilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi klo 8-16 välisenä aikana numerossa 0295 420 100.

Rajavartiolaitoksen ohjeet rajanylitykseen koronapandemian aikana
https://raja.fi/rajaliikenne-ohjeet-korona 

Maahantulon rajoituksia kiristetään 27.1.
https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/maahantulon-rajoituksia-kiristetaan-27.1

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto antoi julkilausuman tuulivoiman tuotannosta saamelaisalueilla – Hankkeilla tulee olla saamelaisten vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus

Saamelainen parlamentaarinen neuvosto (SPN) kokoontui 25.1.2020 täysistuntoon, jossa SPN:n puheenjohtajuus siirtyi Suomen Saamelaiskäräjiltä Norjan Saamelaiskäräjille seuraavaksi 16 kuukaudeksi. Täysistunto pidettiin etäyhteyksin.

Täyskokous käsitteli mm. Suomen puheenjohtajuuskauden toimintakertomuksen sekä keskusteli tuulivoiman käytöstä saamelaisalueilla ja hyväksyi julkilausuman asiaan liittyen. Julkilausuman mukaan SPN edellyttää, että saamelaisalueen tuulivoimahankkeilla täytyy olla saamelaisten vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumus (free, prior and in-formed consent; FPIC). Julkilausuman voit lukea täältä. Kokous hyväksyi myös uuden toimintasuunnitelman Norjan puheenjohtajuuskautta varten. Toimintasuunnitelma löytyy täältä.

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtajuus on ollut Suomen Saamelaiskäräjillä 19.9.2019 lähtien, ja Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on ollut Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston puheenjohtaja. Tämän lisäksi myös SPN:n nuorisolautakunnan puheenjohtajuus on ollut Suomen Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostolla.

Koronaviruspandemia vaikutti puheenjohtajuuskauteen

Suomen Saamelaiskäräjien puheenjohtajuuskauden päätavoitteita olivat mm. Saamen kielten ammatti- ja resurssikeskus Sámi Giellagáldun toiminnan vakinaistamisen, pohjoismaisen saamelaissopimuksen edistämisen sekä alkuperäiskansojen osallistumisoikeuksien parantamisen YK:n piirissä.

Puheenjohtajuuskauteen sekä SPN:n toimintaan vaikutti huomattavasti vuoden 2020 alussa alkanut koronaviruspandemia ja sen tuoma poikkeustila. Pandemian sekä poikkeustilan vuoksi SPN:n hallituksen kokoukset pidettiin etäkokouksina lukuun ottamatta ensimmäistä hallituksen kokousta tammikuussa 2020, joka pidettiin Inarissa. Pandemian vuoksi myös kansainvälisiä kokouksia, konferensseja, seminaareja sekä muuta toimintaa ei maaliskuun 2020 jälkeen järjestetty fyysisinä tapahtumina, joten SPN:n kansainvälinen toiminta oli tästä syystä normaalia vähäisempää.

Pandemia vaikutti myös saamelaisparlamentaarikkojen konferenssiin, joka oli tarkoitus pitää elokuussa 2020. SPN:n hallitus päätti siirtää konferenssin pidettäväksi elokuussa 2021. Konferenssi on tarkoitus järjestää Inarissa.

SPN on Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien välinen parlamentaarinen yhteistyöelin, jossa myös Venäjän saamelaisjärjestöt osallistuvat yhteistyöhön tarkkailijoina. SPN:n täysistunnossa neuvoston edustajat kolmesta Pohjoismaasta ja Venäjältä kokoontuvat yhteen vähintään kerran vuodessa. Toiminnassaan SPN pyrkii edistämään eri Pohjoismaissa sijaitsevien Saamelaiskäräjien välistä yhteistyötä ja se käsittelee asioita, jotka koskettavat saamelaisia kansana yli rajojen. Se edustaakin Pohjoismaiden alueella asuvia saamelaisia usein esim. kansainvälisissä yhteyksissä. 

Saamelaiskäräjien kokous valitsee keskuudestaan edustajat SPN:on yhdeksi vaalikaudeksi kerrallaan, ja kuluvalla vaalikaudella edustajina ovat:

Tuomas Aslak Juuso (varalla Leo Aikio)

Anni Koivisto (varalla Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (varalla Magreta Sara)

Anne Nuorgam (varalla Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (varalla Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (varalla Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (varalla Ulla-Maarit Magga)

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston hallituksessa Suomen Saamelaiskäräjiä edustavat Tuomas Aslak Juuso (varalla Leo Aikio) ja Anni Koivisto (varalla Leo Aikio). SPN:n yhteistyösopimuksen mukaan saamelaiskäräjien poliittisen johdon tulee osallistua jäseninä SPN:n hallituksen toimintaan.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

STM vahvisti poronhoitajien sijaisaputunnit vuodelle 2021

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismääräksi 180 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohden vuonna 2021. Vuonna 2020 sijaisaputuntien määrä nostettiin 120 tunnista takaisin 200 tuntiin. Saamelaiskäräjät on esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle vähintään 300 tuntiin vuodessa.

– Sijaisaputuntien määrän lasku ei ole mitenkään hyvä asia. Nyt jo toisena vuonna peräkkäin poronhoitajien sijaisaputuntien määrää lasketaan ja joudutaan odottamaan päätöstä lisämäärärahasta. On kyse poronhoitajan sosiaaliturvasta tapaturman ja sairauden kohdatessa eli iso asia yksilölle, joka sijaisapua todella tarvitsee, kommentoi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että sijaisavun käyttömäärän arvioidaan jatkavan edelleen nousuaan. Tarkoituksena on hakea lisää määrärahaa, jotta sijaisavun enimmäismäärä pystytään palauttamaan 200 tuntiin asetusmuutoksella mahdollisimman pian vuoden 2021 aikana.

Poronhoito sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa

Poronhoito on sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettäviin elinkeinoihin, kuten maatalouteen. Melan lomitustilaston mukaan maatalousyrittäjä käytti vuonna 2019 keskimäärin 314 tuntia sijaisapua, kun taas poronhoitajalla oli oikeus ainoastaan 200 tuntiin. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan poronhoitajilla tulee olla käytettävissä vähintään 300 sijaisaputuntia vuodessa sairauden ja tapaturman varalta.

– Sijaisaputuntien määrä on tärkeä, mutta ei ainoa elementti sijaisavun yhdenvertaisuudessa. Toivon sijaisavun kehitystä kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että se vastaa poronhoitajan tarpeita erilaisissa elämäntilanteissa, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät toimitti esityksen ja kävi keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa.

Lisätietoja hakemusmenettelystä saa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm

Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan

Oikeusministeriö on asettanut saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan. Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan toimikausi on 1.12.2020-15.5.2021.

Saamelaiskäräjät nimesi viisi jäsentä ja heille varajäsenet saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevaan toimikuntaan heinäkuussa 2020. Nimetyt jäsenet ovat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sekä varajäsenet Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lisäksi Siiri Jomppanen nimitettiin toimikuntaan Saamelaiskäräjien osalta asiantuntijaksi.

– On todella tärkeää, että saamelaiskäräjälakia uudistetaan alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta. Hienoa, että saamme työn nyt käyntiin, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Hallituspuolueet ovat kukin nimenneet yhden jäsenen ja varajäsenen toimikuntaan:

Puolue Jäsen Varajäsen
Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suomen Keskusta Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Vihreä Liitto Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Vasemmistoliitto Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomen ruotsalainen kansanpuolue Eva Biaudet Mats Löfström

Toimikunnan puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, toisena asiantuntijana oikeusministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Johanna Suurpää sekä sihteereinä neuvotteleva virkamies, esikuntanpäällikkö Johanna Hautakorpi ja neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman oikeusministeriöstä.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan työn perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut.

Taustaa
  • Oikeusministeriö asetti 13.1.2020 työryhmän esivalmistelemaan saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan työtä. Työryhmän keräämä tieto ja havainnot on koottu muistioon. Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2020.
  • Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jatketaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.
  • Saamelaiskäräjien toimikauden 2020-2023 yhtenä päätavoitteista on edistää saamelaiskäräjälain uudistamista alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta.

Oikeusministeriön tiedote 26.11.2020

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi