Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston lausunto Girjás-paliskunnan oikeustapauksesta

Saamelaisten parlamentaarisen neuvoston hallitus hyväksyi kokouksessaan 3.6.2020 yhteisen lausunnon Girjás-paliskunnan (lapinkylä, ruotsiksi sameby) oikeustapauksesta.

Ruotsin Korkein tuomioistuin antoi tammikuun 22. päivänä 2020 tuomionsa Girjásasiassa. Tuomio oli kauan odotettu sekä tärkeä periaatteellinen tuomio. Korkein tuomioistuin tukee tuomiossaan Girjás paliskunnan vaatimusta Ruotsin valtiota kohtaan metsästys- ja kalastusoikeuksien puolesta paliskunnan mailla viljelyalueen yläpuolella.

Korkeimman tuomioistuimen tuomiosta Girjás-asiassa ei ole vaikutuksia ainoastaan Ruotsin puolen oikeustapauksiin, vaan sillä tulee olemaan iso merkitys Finnmarkin komission tulevaan työhön sekä Suomen puolella vireillä olevaan asiaan saamelaisten kalastusoikeuksista, mikä tulee pian esille maan korkeimmassa oikeudessa.

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Alimus Duopmostuolu duomu birra Girjásáššis

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi ympäristösihteerin viransijaisuuden ajalle 10.8.2020 – 31.8.2024. Ympäristösihteerin tehtävänä on hoitaa ympäristönhoitoon ja maankäyttöön liittyviä asioita. Tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 26 b §:n mukaan. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva korkeakoulututkinto, ympäristöasioiden ja hallinnollisten tehtävien tuntemus sekä riittävä englannin kielen taito. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV-II mukaan (peruspalkka ilman lisiä 2518,95 – 2625,08 euroa/kk). Viransijaisuuden täyttämisessä noudatetaan kahden kuukauden koeaikaa.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 15.7.2020 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf.

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 040-7262688. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 17.6.2020 Saamelaiskäräjät

Jäämerenrata pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta

Lapin liiton hallitus päätti 8. kesäkuuta hyväksyä vastineet Pohjois-Lapin maakuntakaavaehdotuksesta saatuihin viranomaislausuntoihin ja edelleen asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville, sivuuttaen näin asiasta annetut näkemykset. Jäämerenrata pysyy maakuntakaavassa laajasta vastustuksesta huolimatta.

Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuonut esille vastustavansa Jäämerenradan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. Saamelaiskäräjät toi kantansa esille myös lausunnossaan maakuntakaavaehdotuksesta, joka oli viranomaislausunnoilla 28.1.-28.2.

Poliittinen päätös radan linjauksesta Pohjois-Lapin alueella on tehty Lapin liitossa ilman riittävää vaikutusten arviointia, eikä se näin ollen perustu asianmukaiseen suunnitteluun ja valmisteluun. Jäämerenrataan liittyvien suunnitelmien myötä saamelaisten elinympäristöön, kieleen, yhteisöön ja perinteisiin elinkeinoihin kohdistuu suuri uhka, sillä rata halkoisi kaikkien kolmen saamen kieliryhmän ydinalueita.

– Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Jäämerenrataa mahdollistavalle kaavamerkinnälle ei ole hyväksyttäviä perusteita. Toin vielä Lapin liiton hallituksen kokouksessa esille, että kaava on ristiriidassa Suomen perustuslain ja kansainvälisten sopimusten nojalla alkuperäiskansoille turvattujen oikeuksien kanssa ja siksi maakuntakaava pitäisi palauttaa valmisteluun ja poistaa Jäämerenrata -merkintä maakuntakaavasta, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Koivisto on nimetty Saamelaiskäräjien edustajaksi Lapin liiton hallitukseen ja osallistui hallituksen kokoukseen 8. kesäkuuta. Saamelaiskäräjien asiantuntijajäsenellä on Lapin liiton hallituksen kokouksissa osallistumis- ja puheoikeus, mutta ei oikeutta tehdä esityksiä tai äänestää. Hallituksen kokouksessa tehtiin esitys ratamerkinnän poistamisesta, mutta esitys raukesi kannattamattomana.

Ratahanketta vastustetaan laajalti myös muiden toimijoiden keskuudessa. Saamelaiskäräjien lisäksi kielteisen kannan ovat ilmaisseet Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat sekä useat yksityiset henkilöt. Inarin kunta esitti, että ratalinjaus osoitetaan ainoastaan yhteystarpeena tai suurpiirteisenä vyöhykkeenä Inarijärven eteläpuolitse. Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

Saamelaiskäräjien lausunto Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 -ehdotuksesta

Lisätietoja:

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjät vetoaa Norjan rajaliikenteen vapauttamiseksi

Saamelaiskäräjät vetoaa sisäministeri Maria Ohisaloon Norjan ja Suomen välisen rajan avaamiseksi. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat kohdistuneet merkittävällä tavalla Pohjois-Suomen raja-alueiden saamelaisväestöön.

– Saamelaisyhteisössä on hyvin tavallista, että yhteisön ja sukujen jäseniä asuu joko vakituisesti tai tilapäisesti naapurivaltion alueella tai käy naapurivaltiossa työssä. Koronaviruksen takia määrätyt liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet merkittäviä negatiivisia vaikutuksia saamelaisväestön työhön, toimeentuloon ja liikkumiseen, ja lisäksi sosiaalisten- ja perhesuhteiden ylläpitoon, toteaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kevään koronaepidemiasta johtunut rajojen sulkeutuminen on aiheuttanut lisäksi huomattavia vaikutuksia saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien toimintaedellytyksille ja liikkumiselle. Liikkumisrajoitukset ovat aiheuttaneet huomattavia vaikutuksia saamelaisyhteisöille myös muutoin.

– Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan tämänhetkinen koronatilanne ei edellytä enää rajasulun ylläpitoa Norjan ja Suomen välisellä rajalla, vaan rajasulku tulisi joko purkaa kokonaan tai asteittain. Mikäli rajasulkua jatketaan, joutuvat perinteisten elinkeinojen, kuten esimerkiksi poronhoidon harjoittajat vaikeaan tilanteeseen. Rajasulun purku olisi välttämätöntä myös eri valtioiden alueella oleskelevien perheen ja sukuyhteisön jäsenten tapaamisten mahdollistamiseksi ja eri valtioissa normaalisti työtä tekevien henkilöiden työn ja toimeentulon turvaamiseksi, jatkaa Juuso.

Saamelaiskäräjät tuo esille vetoomuksessa, että saamelaisilla on oikeus osallisuuteen itseään koskevassa päätöksenteossa. Kansainvälisten rajojen jakamalla alkuperäiskansalla on oikeus ylläpitää ja kehittää rajat ylittävää yhteistyötä ja suhteita. Saamelaiskäräjät pyytääkin, että tulevaisuudessa saamelaisalueella valtion rajoja koskevassa päätöksenteossa otetaan huomioon vaikutukset alkuperäiskansaan ja turvataan Saamelaiskäräjille saamelaisten virallisena edustuselimenä mahdollisuus ilmaista kanta asiaan.

Saamelaiseen kulttuuriin kuuluu kiinteänä osana suvun ja yhteisön yhteydenpito ja kaikenlainen yhteistyö elinkeinojen, kaupankäynnin ja muiden elämän osa-alueiden saralla. Yhteistyö valtioiden välillä on tavanomaisesti kiinteää ja välttämätöntä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajien keskuudessa.

Saamelaiskäräjien vetoomus sisäministerille Norjan rajaliikenteen vapauttamiseksi (10.6.2020)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tarja Länsman

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi 2020 siirtyy

Saamelaisen parlamentaarisen neuvoston (SPN) hallitus kokoontui etäyhteyksin 3.6. ja keskusteli kokouksessaan saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin järjestämisestä. Konferenssi oli tarkoitus järjestää Inarissa 13 – 14. elokuuta 2020. Hallitus päätti kokouksessaan, että konferenssi siirretään koronaviruspandemian vuoksi. Konferenssin uudesta ajankohdasta on tarkoitus päättää myöhemmin kesän aikana.

– Valitettavasti emme näe asialle muuta vaihtoehtoa vallitsevan pandemian vuoksi. Konferenssi tullaan kuitenkin järjestämään heti kun tilanne sen sallii. Yli valtakunnanrajojen tapahtuvalle saamelaispoliittiselle yhteistyölle on tärkeää, että saamelaisparlamentaarikot kokoontuvat ja heillä on mahdollisuus päästä keskustelemaan yhteisistä asioita sekä haasteista, sanoo SPN:n puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso konferenssin siirtämiseen liittyen.

Saamelaisparlamentaarikkojen konferenssi järjestetään joka kolmas vuosi. Saamelainen parlamentaarinen neuvosto vastaa saamelaisparlamentaarikkojen konferenssin käytännön järjestämisestä, ja vuoden 2020 konferenssin käytännön järjestelyvastuu kuuluu Suomen saamelaiskäräjille. Inarissa järjestettävälle konferenssille on kolme pääteemaa: ilmastonmuutos, viimeaikainen saamelaisten oikeuksien kehitys sekä Saamelaiskäräjien yhteinen vaalipäivä.

Myös saamelaisnuorten konferenssi oli tarkoitus järjestää elokuussa parlamentaarikkojen konferenssin yhteydessä. Yhteispohjoismainen nuorten konferenssi järjestetään kahden vuoden välein ja tulevaksi teemaksi on päätetty ilmastonmuutos.

– Valitettavasti tilanteessa ei ole muuta vaihtoehtoa. Tilanteen ei kuitenkaan voida antaa heikentää saamelaisnuorten vaikuttamismahdollisuuksia rajojen ylitse, joten SPN:n nuorisoneuvosto selvittää tällä hetkellä mahdollisuuksia järjestää saamelaisnuorten konferenssi tai sen osia etänä, toteaa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio, 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

vs. nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät valitti Enontekiön Hietakeron varauspäätöksestä

Saamelaiskäräjät valitti Tukesin päätöksestä hyväksyä kaivoslain mukainen varaus Enontekiön Hietakerolle. Saamelaiskäräjien mukaan varausilmoituksesta tiedotettaessa ei ole noudatettu saamen kielilakia. Lisäksi varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon, poronhoidon harjoittamiselle.

Saamelaiskäräjät viittaa valituksen perusteluina saamen kielilain noudattamatta jättämisen, jonka johdosta asian käsittelyssä Tukesin soveltama menettely syrjii alueen saamenkielistä väestöä ja myös saamelaisia alkuperäiskansana.

– Tukes ei ole noudattanut asiasta tiedottamisessa saamen kielilakia ja tietojemme mukaan asiasta ei ole tiedotettu ollenkaan saamen kielellä. Tässä on tapahtunut selkeä menettelyvirhe, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso valituksen perusteista.

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan kyseessä olevalle alueelle ei Suomen perustuslain nojalla todennäköisesti voida perustaa kaivosta, eikä siksi alueelle tule myöntää malminetsintälupaan tähtäävää aluevarausta. Nykytilanteessa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajat joutuisivat väistymään kaivosteollisuuden tieltä, mikä olisi vastaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja näin ollen myös elinkeinoja. Samalla se tarkoittaisi loukkausta myös alkuperäiskansan oikeuksiin.

Jo siitä syystä, että varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon harjoittamiselle, tulee varauksen hyväksymispäätös Saamelaiskäräjien mukaan kumota ja palauttaa asia Tukesin käsiteltäväksi. Suomessa voimassa olevan kaivoslain määräykset ovat tältä osin puutteelliset ja asiassa tulee soveltaa perustuslain etusija –periaatetta.

– Kaivoslain määräysten sijaan asia tulisi ratkaista suoraan perustuslain nojalla sillä perusteella, että kyseessä olevalla alueella saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tähän sisältyy saamelaisten perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, mikä taas ei ole mahdollista yhtä aikaa alueelle perustettavan kaivoksen kanssa. Perustuslain tarkoittama henki ei toteudu kaivoslain alaisissa toimissa”, jatkaa Juuso.

Varausilmoituksen myötä hakija pyrkii hankkimaan itselleen yksinoikeuden hakea alueelle myöhemmin malminetsintälupaa. Luvan tarkoituksena on hyödyntämiskelpoisen kaivosmineraaliesiintymän löytyminen ja kaivoksen perustaminen mahdollisen esiintymän hyödyntämiseksi.

Saamelaiskäräjien valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 18.5.2020

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät osallistuu luonnon monimuotoisuuden viikkoon

Saamelaiskäräjät osallistuu kansainväliseen luonnon monimuotoisuuden teemaviikkoon 18.-22.5. julkaisemalla videon viikon jokaisena päivänä liittyen luonnon monimuotoisuuteen ja saamelaiskulttuuriin. Viikon teemat on sovellettu saamelaiskulttuuriin, ja tarkoituksena on nostaa saamelaiskulttuurille tärkeitä aiheita liittyen luonnon monimuotoisuuteen sekä siihen liittyvään perinteiseen tietoon.

YK on julistanut toukokuun 22. päivän kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä ymmärrystä sekä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä.

Tänä vuonna luonnon monimuotoisuuden päivä laajenee koko viikoksi. Viikon jokaiselle päivälle on oma luonnon monimuotoisuutta käsittelevä teemansa, jotka linkittyvät kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta koskevan työn pääaiheisiin. Viikon aikana ympäri maailman tehdään tehostettua luontoviestintää.

Saamelaiskäräjien teemat viikon jokaiselle päivälle ovat:

Ma 18.5. Perinteinen tieto ja sen merkitys luonnon monimuotoisuudelle.

Ti 19.5. Luonnon monimuotoisuus ja suojelualueet sekä perinteiset elinkeinot.

Ke 20.5. Luonnon monimuotoisuus ja perinteinen ruoka, kalastus sekä ruokaturva.

To 21.5. Luonnon monimuotoisuus ja kulttuuri: käsityö.

Pe 22.5. Toimintaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi saamelaisesta näkökulmasta.

Somettaa voi tunnisteilla #luonto2020 #monimuotoisuus #luonnonmonimuotoisuus

Taustaa

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992. Suomi on ratifioinut biodiversiteettisopimuksen vuonna 1994. Biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luonnon geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako.

Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa. Artikla määrää, että sopimusosapuolten tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tiedon innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.

Artikla koskee Suomessa saamelaisia ja se suojaa saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvää perinteistä tietoa.

Vuosi 2020 on ns. luonnonmonimuotoisuuden supervuosi. Vuoden aikana on tarkoitus neuvotella uusi luonnon monimuotoisuutta koskeva maailmanlaajuinen kehys (post-2020 global biodiversity framework) sekä järjestää Luonnon monimuotoisuutta koskeva YK:n huippukokous. Kiinassa oli lisäksi tarkoitus järjestää YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolien kokous (CBD COP15), mutta konferenssin järjestäminen siirtyi COVID-19 -pandemian vuoksi ensi vuodelle.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Maa- ja metsätalousministeriö selvittää poikkeuksellisten lumiolosuhteiden vaikutuksia poronhoitoon

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut 5.3.2020 päätöksensä Paliskuntain yhdistyksen aloitteesta poronhoitoa kohdanneen tuhon selvittämisestä. Päätöksen mukaan Luonnonvarakeskus laatii porovahinkolaissa tarkoitetun selvityksen lumiolosuhteista mahdollisena laissa tarkoitettuna tuhona sekä sen vaikutuksista poronhoitoon. Tutkimus laaditaan 2.8.2020 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää päätöksessään selvänä, että lumitilanne on tänä talvena keskiarvotalvea hankalampi. Talven 2019-2020 runsaslumisuuden voi myös todeta ilmatieteen laitoksen tilastoista. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tämä muodostaa riittävästi perustellun syyn ryhtyä tuhon selvittämiseen porovahinkolain mukaisesti.

“Saamelaiskäräjät pitää hyvänä, että maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut selvittämään poikkeuksellisen lumitilanteen vakavuuden poronhoitoalueella”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Ministeriö katsoi kuitenkin, ettei tuhon laajuutta voida luotettavasti selvittää porovahinkolaissa mainitussa neljän viikon määräajassa, sillä lumitilanteen kesto ja sen vaikutukset kuten siitoseläinmenetykset ja vasaprosentti hahmottuvat vasta myöhemmin keväällä ja alkukesällä. Samoin mahdolliset tuhot ja menetykset ovat todennettavissa myöhemmin mm. poroluettelon valmistuttua.

”On ikävää, että tilanteeseen ei pystytä reagoimaan nyt heti kun siihen olisi tarvetta. Lumitilanne ja jääkerrokset lumipeitteen keskellä ovat aiheuttaneet lisäruokinnan tarvetta useissa paliskunnissa. Nopealla reagoinnilla olisi mahdollisesti pystytty ehkäisemään suurempia vahinkoja”, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

”Muuttuvan ilmaston myötä paliskuntien ja siidojen kyky reagoida nopeasti muuttuviin luonnonolosuhteisiin korostuu. On tärkeää, että poronhoitajat pystyvät itse määrittelemään omat työmallinsa olosuhteen mukaan”, päättää puheenjohtaja Juuso.

Saamelaiskäräjät vetosi maa- ja metsätalousminiteriin, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaisi mahdollisimman pian selvityksen siitä, voidaanko kuluvan talven lumitilannetta pitää sellaisena poronhoitoa kohdanneena seikkana, jonka nojalla poronhoitajilla olisi mahdollisuus saada tilanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin korvausta Paliskuntain yhdistyksen aloitteen mukaisesti.

Kuva: Tarja Länsman

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin vaikean lumitilanteen selvittämiseksi – poronhoitoon kohdistuneet vahingot merkittäviä

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaisi mahdollisimman pian selvityksen, voidaanko kuluvan talven lumitilannetta pitää sellaisena poronhoitoa kohdanneena seikkana, jonka nojalla poronhoitajilla olisi mahdollisuus saada tilanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin korvausta Paliskuntain yhdistyksen esityksen mukaisesti.

Kuluva talvi on ollut Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen runsasluminen. Jo muutoinkin paksun ja kovan lumipeitteen väliin on muodostunut eripaksuisia jäisiä kerroksia, jonka läpi porojen on mahdotonta hankkia itse ravintoa. ”Saamelaiskäräjät on huolissaan edellisen syksyn kuivuuden ja kuluvan talven lumitilanteen poronhoitajille aiheuttamasta ennakoimattomasta tilanteesta. Poronhoito on tärkeä osa saamelaiskulttuuria sekä niin Lapin kuin saamelaisten ruokaturvaa ja ravintoautonomiaa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lumitilanne ja jääkerrokset lumipeitteen keskellä ovat aiheuttaneet lisäruokinnan tarvetta. Useissa paliskunnissa lisäruokintaa onkin jouduttu käyttämään vuodenaikaan nähden enemmän kuin koskaan aiemmin ja näin ollen myös lisäruokinnasta koituvia kustannuksia on aiheutunut aiempaa enemmän. Saamelaiskäräjät on huolissaan erityisesti vähävaraisten poronhoitajien taloudellisesta tilanteesta – kaikilla ei välttämättä ole varaa yllättäviin lisäruokintakustannuksiin. Lisäksi lisäruokinnan osalta on otettava huomioon se, että rehua ei välttämättä ole enää tähän aikaan vuodesta saatavilla ottaen erityisesti huomioon viime kesän kuivuuden, tai rehu on tavallista kalliimpaa.

Osassa paliskunnista porot ovat lähteneet talvilaidunalueiltaan etsimään parempia olosuhteita muualta ja kulkeneet toisten paliskuntien läpi. Porojen kulkeminen on alkanut jo alkutalvesta. Huonokuntoisten porojen noutaminen pitkien matkojen päästä toisten paliskuntien alueelta tuottaa poronhoitajille myös odottamattomia lisäkustannuksia. Osa poroista on mennyt poikkeuksellisten talviolosuhteiden vuoksi huonoon kuntoon ja niiden liikutteleminen on tämän vuoksi voinut koitua miltei mahdottomaksi. Tämä vaikeuttaa myös porojen paimentamista.

Lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (987/2011) tavoitteena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Laissa luonnononnettomuudella ja muulla tuholla tarkoitetaan poikkeuksellisia sää- ja luonnonolosuhteita, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta, aiheuttavat muuten porojen menehtymistä tai heikentävät muuten merkittävästi porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa. Luonnononnettomuus tai muu tuho voidaan hyväksyä korvauksen perusteeksi, jos porojen tavanomaisella talvilaidunalueella lumipeitteen syvyys, lumipeitteen alaosan jäätyminen, lumen tiheys taikka sen kovuus on ollut selvästi poikkeuksellinen ja ennakoimaton vähintään neljän kuukauden ajan ja olennaisesti heikentänyt porojen ravinnonsaantia.

Saamelaiskäräjät pyytää lisäksi huomioimaan, että lumitilanne on poikkeuksellinen myös Norjassa ja Ruotsissa, missä valtio on myöntänyt hätäapua vaikeiden laidunolosuhteiden vuoksi.

Saamelaiskäräjien vetoomus maa- ja metsätalousministerille

Lisätietoja:

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tarja Länsman/ Sámediggi

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. 

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2020 klo 11-15. Tule tutustumaan Saamelaiskäräjien toimintaan!

Saamelaiskäräjien yleinen toimisto, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto sekä saamen kielen toimisto esittäytyvät Sajoksessa. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan.

» Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com
» Tunti saamea kaikille! – Avoimet oppitunnit 5.2.

Saamelaisten kansallispäivän 6.2. ohjelma Inarissa

Tervetuloa kaikille!

kello 7.00 alkaen
Yle Sápmi lähettää saamenkielistä ohjelmaa kolmella saamen kielellä.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Lipunnosto ja Saamen suvun laulu, SIIDA

9-17 Siidan näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Inarin koulun saamenluokat laulavat, näyttelevät ja tanssivat.
• Yhteislaulu ja musiikkia, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu
• Filmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus

10.30-13
Saamelaisten kansallispäivän lounas, Inarin SEURAKUNTAKOTI, Sámi Soster ry ja Inarin seurakunta

11-15 SAJOS
• Saamelaiskäräjien avoimet ovet. Saamelaiskäräjät tarjoaa vieraille juhlakahvit.
• Saamelaisarkiston avoimet ovet

12 ”Laulujoutsenen siivin – Kirjailija Yrjö Kokon jalanjäljillä”, Yrjö Kokko -seura / Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uudistuu 2020-2022, SIIDAN auditoriossa

12.30 Saamelaista perintöä säilyttäen, pop up -näyttelyn avajaiset, SIIDAN yläaulassa

13– Piispanmessu, Inarin saamelaiskirkko, Inarin srk
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla, Sámi Soster ry ja Inarin srk

18 Elokuvailta, SAJOS
Näytös järjestetään yhteistyössä Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen Visuálalaš Sápmi-Leader hankkeen kanssa.

  • Siuttajoen erotus 2019, kesto 02´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Čáhcerávga 2019, kesto 05´, Suvi West, Sápmi / Suomi
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, kesto 07´, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norja
  • Jearrat máttaráhkus 2019, kesto 04´, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suomi
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, kesto 09´, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norja
  • Bántafáŋga 2019, kesto 04´, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norja
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, kesto 03´, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suomi
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, kesto 12´, Heli Valkama, Sápmi / Suomi
  • Giitu giitu 2019, kesto 06´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja
  • Sámás muinna 2019, kesto 03´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 09´, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suomi
  • Ribadit 2019, kesto 10´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja

     

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!