Tuomas Aslak Juuson kuva.

Puheenjohtaja Juuso kertoo lakiprosessin taustat: ”Saamelaiskäräjälaki epäonnistui poliittisessa tahdossa, ei asiasisällössä”

/in , , /by

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on kirjoittanut kattavan katsauksen näkemyksistään siitä, kuinka viimeisin saamelaiskäräjälain uudistamisyritys eteni Timosen toimikunnan mandaatin asettamisesta kaatumiseen perustuslakivaliokunnassa. Juuso kertoo suomenkielisessä tekstissään tarkemmin siitä, kuinka Saamelaiskäräjät pyrki neuvottelemaan ratkaisua viimeiseen saakka.

Timosen toimikunnan työ saamelaiskäräjälain muutoksen valmistelemiseksi alkoi joulukuussa 2020 ja valmis mietintö julkaistiin 11.5.2021. Marinin hallituksen esitys vietiin eduskunnan käsittelyyn lopulta marraskuussa 2022, minkä jälkeen eduskunnan perustuslakivaliokunta pysäytti esityksen käsittelyn 24.2.2023 ajanpuutteeseen vedoten. Puheenjohtaja Juuso kertoo tekstissään lakitoimikunnan työstä ja Saamelaiskäräjien neuvotteluyrityksistä eduskunnan sisällä yli puoluerajojen.

”On tärkeää, että lakiuudistusprosessin käänteet ovat kaikkien tiedossa”

Saamelaiskäräjälain käänteet ovat saaneet myös mediassa runsaasti huomiota, erityisesti lain käsittelyn venyessä eduskunnan toimikauden viime metreille. Puheenjohtaja Juuso halusikin omalta osaltaan varmistaa, että kaikki tiedot uudistusprosessista ovat halukkaiden käytettävissä mahdollisimman tarkasti.

–Halusin, että kaikki voisivat kuulla mitä prosessin aikana tapahtui, ja toivonkin, että mahdollisimman moni asiasta kiinnostunut jaksaa tekstin lukea, puheenjohtaja Juuso kertoo.

Juuso harmittelee erityisesti sitä, ettei lakiesitystä vastustanut keskusta ollut halukas neuvottelemaan ratkaisuista.

–On harmillista ja outoa, ettei keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko suostunut tapaamaan meitä kertaakaan. Olisin luullut, että heille kynnyskysymykseksi osoittautuneessa asiassa hekin olisivat nähneet keskustelun tarpeellisiksi, jotta olisimme voineet edes yrittää löytää ratkaisuja, Juuso ihmettelee.

Saamelaiskäräjälain uudistus on nyt kaatunut kolmen hallituksen aikana peräkkäin. Myös YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjintäkomitea ovat velvoittaneet Suomea korjaamaan nykylakia saamelaisten itsemääräämisoikeutta kunnioittavaksi mm. vaaliluettelon kriteerien osalta.

Linkki: Puheenjohtaja Juuso kertoo: Saamelaiskäräjälakiesityksen polku epäonnistumiseen

 

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Juuso: “Norjan valtion kunnioitettava alkuperäiskansaoikeuksia”

/in , , /by

Saamelaisnuoret ovat osoittaneet mieltään Oslossa Norjan öljy- ja energiaministeriössä Fosenin tuulivoimapuistoja vastaan. Mielenosoitus alkoi torstaina 23. helmikuuta 500 päivää sen jälkeen, kun Norjan korkein oikeus totesi tuomiossaan, että Fosenin tuulivoimalat on rakennettu ilman voimassa olevaa toimilupaa rikkoen saamelaisten oikeutta harjoittaa omaa kulttuuriaan. Mielenosoittajat vaativat korkeimman oikeuden tuomion toimeenpanoa ja 150 laittoman tuulivoimalan purkamista alueeltaan. Juuso yhtyy Norjan alueen saamelaisten vaatimuksiin tuomion toimeenpanosta.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Kuva: Saamelaiskäräjät / Johanna Labba.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ymmärtää hyvin saamelaisten turhautumisen tuulivoimapuistoon liittyvässä asiassa. – Tuen Norjan puolen saamelaisia heidän vaatimuksissaan. Saamelaisille alkuperäiskansana kuuluvia oikeuksia tulee kunnioittaa ja aidosti toteuttaa. Fosenin tapauksessa Norjan hallituksen on viipymättä toimeenpantava korkeimman oikeuden ratkaisu, sanoo Juuso.

Mielenosoitus aloitettiin, kun tuomion antamisesta oli kulunut 500 päivää ilman minkäänlaisia toimenpiteitä. Puheenjohtaja Juuso ihmetteleekin, miksei Norjan valtio ole toteuttanut oman oikeuslaitoksensa ratkaisuja. – Minusta se on käsittämätöntä, eikä osoita Norjan valtiolta alkuperäiskansaoikeuksien kunnioittamista, Juuso toteaa.

Norjan korkein oikeus totesi tuomiossaan Norjan valtion rikkovan alkuperäiskansan kulttuuria suojaavaa YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 27 artiklaa. Sopimuksella on myös Suomessa lain voima.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien edustajat perustuslakivaliokunnan kuulemisessa 25.1.2023.Hanne Salonen / Eduskunta

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso: ”Saamelaiskäräjälain uudistamisessa on kyse perustuslaillisesta oikeudestamme itsehallintoon.”

/in , , /by

Perustuslakivaliokunta järjesti 25. tammikuuta eduskunnassa julkisen kuulemisen, jossa aiheena oli hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta. Saamelaiskäräjiä tilaisuudessa edustivat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio, lakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi, lakimiessihteeri Kalle Varis ja ympäristö- ja elinkeinolakimiessihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso korosti puheenvuorossaan saamelaiskäräjälain uudistamisen tärkeyttä. – Saamelaiskäräjälain uudistamisessa on kyse itsemääräämisoikeudestamme, koko kansamme hyvinvoinnista ja sen elinvoimaisesta tulevaisuudesta. Alkuperäiskansalle oma itsehallinto on erittäin arvokas, se on kulttuurimme suurin turvaaja. Samalla sitä täytyy myös voida kehittää eteenpäin, sen täytyy voida uudistua aina tarvittaessa, painotti Juuso.

Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio kertoi puheenvuorossaan myös itse kuuluvansa kielensä menettäneisiin inarinsaamelaisiin. Hän toi esille sen, kuinka lakiesitys parantaisi kielensä menettäneiden asemaa ja mahdollisuuksia hakeutua vaaliluetteloon. – Tällä hetkellä kielikriteeri eli ensimmäisenä opitun kielen vaatimus yltää kolmanteen sukupolveen, eli minun isovanhempaani. Uuden lain mukaan riittäisi, että isoisovanhempani on puhunut saamea ensimmäisenä kielenään. Nähdäkseni tämä yksiselitteisesti parantaa myös niiden inarinsaamelaisten asemaa, joiden perheissä kieli on menetetty.

Saamelaiskäräjälakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi muistutti, että lakiesitys sisältää merkittäviä parannusehdotuksia äänestämisen helpottamiseksi. – Kaikki saamelaiskäräjälakiesityksen sisältämät konkreettiset kehitysehdotukset äänestämisen helpottamiseksi vahvistaisivat saamelaista demokratiaa. Uudistukset parantaisivat huomattavasti saamelaisten yhdenvertaisuutta – asui äänestäjä sitten taajamassa tai pikkukylässä kaukana postipalveluista. Uudistukset voisivat myös nostaa äänestysaktiivisuutta, totesi Näkkäläjärvi.

Tilaisuuden verkkotallenne on katsottavissa eduskunnan sivuilla​. Perustuslakivaliokunta järjestää aiheesta vielä kolme kuulemista valiokunnan kokousten yhteydessä. Nämä kuulemiset eivät ole julkisia tilaisuuksia.

Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Saamelaiskäräjien jäsen
0403577006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Linkit:

Saamelaiskäräjälain uudistus Saamelaiskäräjien sivuilla

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä (HE 274/2022) eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaiskäräjälain valiokuntakuulemiset käynnistyivät – yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitteen kehittäminen ei tarkoita veto-oikeutta

/in , , /by

Saamelaiskäräjälain uudistusta koskevat valiokuntakuulemiset käynnistyivät tällä viikolla. Saamelaiskäräjät korosti lausunnoissaan, että hallituksen esitys sisältäisi monia merkittäviä konkreettisia parannuksia saamelaisten oikeudelliseen asemaan. Saamelaiskäräjien täyskokouksen suuren enemmistön äänin 15-3-1 hyväksymä lakiehdotus takaisi paremmin saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisen.

Saamelaiskäräjälain uudistuksen valiokuntakäsittelyt alkoivat maa- ja metsätalousvaliokunnan ja talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisilla 10.1. Saamelaiskäräjiä edustivat kuulemisissa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuson ja toinen varapuheenjohtaja Leo Aikion lisäksi lakimiessihteeri Kalle Varis, ympäristö- ja elinkeinolakimiessihteeri Sarita Kämäräinen sekä lakitoimikunnan ja Saamelaiskäräjien jäsen Pirita Näkkäläjärvi. Saamelaiskäräjien täyskokous hyväksyi 29.11.2022 äänin 15-3-1 lakiehdotuksen, mutta ehdotti vaalien kiintiöpaikkojen määrään muutosta.

Etukäteen keskustelua ovat herättäneet erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean ja rotusyrjintäkomitean korjattavaksi edellyttämät osa-alueet, eli kriteerit vaaliluetteloon hyväksymiselle sekä yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite.

– Yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoitetta on virheellisesti luonnehdittu jopa veto-oikeuden takaamiseksi Saamelaiskäräjille, mutta todellisuudessa pykälä kuitenkin ainoastaan selkeyttäisi nykyistä neuvotteluvelvoitetta kansainvälisiä alkuperäiskansaoikeuksia paremmin vastaavaksi ja auttaisi myös viranomaisten työtä, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio. – Se ei esimerkiksi veisi kunnilta niiden kunnallista itsehallintoa, hän jatkaa.

Hallituksen esityksessä lukuisia välttämättömiä korjauksia nykyiseen lainsäädäntöön

Saamelaiskäräjälain uudistusta on odotettu pitkään, sillä laissa on lukuisia vanhentuneita kohtia. Esimerkiksi äänestyskäytännöt ovat parannusten tarpeessa.

– Olisi tärkeää, että voisimme varmistaa saamelaisten yhdenvertaisuuden parempaa toteutumista pitkien välimatkojen Saamenmaalla vaalibussin ja muiden parempien äänestyskäytäntöjen avulla, varapuheenjohtaja Aikio toteaa.

Valiokuntakuulemiset jatkuvat ensi viikolla 20.1. työ-elämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuulemisella. Muiden valiokuntien mietintöjen valmistuttua asia siirtyy perustuslakivaliokunnan käsittelyyn, jolloin aiheesta järjestetään suljettujen asiantuntijakuulemisten lisäksi myös julkinen kuuleminen 25.1. Saamelaiskäräjät osallistuu kaikkiin perustusvaliokunnan kuulemisiin.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Linkit:

www.samediggi.fi

Saamelaiskäräjälain uudistus Saamelaiskäräjien sivuilla

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

Saamelaiskäräjien lausunto hallituksen esityksestä (HE 274/2022) eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta

https://www.flickr.com/photos/samediggi-saamelaiskarajat/albums

Kuva: Maarit Kyöstilä

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelu – saamelaiskulttuuria koskeva kuulemistilaisuus 12.1.2023 Hetassa

/in , /by

Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät järjestävät saamelaiskulttuuria koskevan kuulemistilaisuuden torstaina 12. tammikuuta 2023. Tilaisuuden tarkoituksena on tukea saamelaiskulttuurin ja saamelaisten oikeuksien huomioimista Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystyössä. Tilaisuus alkaa klo 14 Tunturi-Lapin luontokeskuksessa Hetassa (Peuratie 15). Kuulemiseen on järjestetty simultaanitulkkaus. Tervetuloa!

Metsähallituksen Lapin Luontopalvelut on aloittanut vuonna 2005 perustetun Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman päivittämisen. Hoito- ja käyttösuunnitelmalla sovitetaan yhteen luonnon ja kulttuuriperinnön suojelun, virkistyskäytön ja luontomatkailun sekä poronhoidon ja saamelaiskulttuurin tarpeita seuraavien 10–15 vuoden ajanjaksolla.

Hoito- ja käyttösuunnitteluun kuuluu laaja eri tahojen osallistaminen. Saamelaiskäräjät ja Metsähallitus sopivat Akwé: Kon -toimintamallin mukaisessa ennakkoneuvottelussa ensimmäisen saamelaiskulttuuria koskevan teemaryhmämuotoisen kuulemistilaisuuden järjestämisestä 12.1.2023.

– On tärkeää kuulla alueen saamelaisia Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelman päivitystyössä ja saada heidän äänensä kuuluville, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Hoito- ja käyttösuunnittelun keinoin tapahtuva yhteensovittaminen on yksi tapa toteuttaa Metsähallituksen velvoitetta turvata saamelaisen kulttuurin harjoittamisen edellytyksiä, kertoo puistonjohtaja Pekka Sulkava.

Saamelaisten kulttuuriin kuuluvat muun muassa saamelaisten perinteiset elinkeinot, kuten poronhoito, kalastus, keräily ja metsästys. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksien koskevan yleissopimuksen 27. artikla turvaa vähemmistöön kuuluvalle henkilölle oikeuden yhdessä ryhmänsä muiden jäsenten kanssa nauttia omasta kulttuuristaan. Saamelaiskulttuurin turva edellyttää viranomaisten huolehtivan päätöksenteossaan siitä, että muut käyttömuodot ja käyttäjät eivät merkittävästi heikennä kulttuurin harjoittamisen edellytyksiä ja kulttuurin harjoittamisen taloudellista kannattavuutta.

Kuva: Maarit Kyöstilä

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Pekka Sulkava
Puistonjohtaja
020 639 7955
Pekka.sulkava@metsa.fi

Tyhjä vene joen rannassa.Kuva: Hans Pieski

Suomen Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue vetäytyvät Tenon kalastussääntöneuvotteluista Norjan viranomaisten tiukan vaatimuksen seurauksena

/in , /by

Tenon neuvotteluvaltuuskunnan Suomen Saamelaiskäräjien edustajat ja Tenon kalatalousalue vetäytyvät Tenon kalastussääntöneuvotteluista, koska neuvottelut ovat pysähtyneet Norjan viranomaisten tiukkaan vaatimukseen kieltää lohenkalastus Tenolla kokonaan seuraavassa kalastussäännössä. Lohen kalastuskielto olisi voimassa 5–7 vuotta. Edellytyksiä neuvottelujen jatkamiselle ei enää ole.

Tenon kalatalousalue on jo päättänyt vetäytyä neuvotteluista. Suomen Saamelaiskäräjät tukee Tenon kalatalousalueen päätöstä ja Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee asiaa ensi viikon kokouksessa Tenon neuvotteluvaltuuskunnan Saamelaiskäräjien edustajien ehdotuksen pohjalta.

Suomen Saamelaiskäräjät ja Tenon kalatalousalue katsovat, että Norjan viranomaisten edustajat ovat kariuttaneet neuvottelut, koska eivät voi myöntyä vähäiseenkään lohenkalastukseen Tenolla, eivätkä noudata kansainvälisen merioikeusyleissopimuksen kutuvaltioperiaatetta.

– On käsittämätöntä, miten Norja sallii Tenon lohikantoihin kohdistuvan kalastuksen rannikollaan samalla, kun se vaatii lohenkalastuksen kieltämistä Tenojoella, sanoo Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja Mika Aikio.

Suomen valtioneuvosto asetti Tenon kalastussäännön Suomen neuvotteluvaltuuskunnan toukokuussa 2020 ja antoi neuvotteluille kaksi päätavoitetta: Tenon lohikantojen elvyttämisen ja saamelaisten oikeuksien toteutumisen edistämisen. Myös Norjan hallitus lausui ennen neuvotteluja tavoitteeksi saamelaisten oikeuksien vahvistamisen.

– Suomen maa- ja metsätalousministeriön ja muiden ministeriöiden edustajat ovat neuvotteluissa puolustaneet saamelaisten ja muiden kalastusoikeuden haltijoiden oikeuksia ja ilmoittaneet, että eivät voi hyväksyä ehdotettua kalastussääntöä, koska se olisi vastoin Suomen perustuslakia. On erittäin valitettavaa, että Norjan viranomaisilla neuvottelujen lähtökohdat näyttävät unohtuneen, sanoo Suomen Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Suomessa Saamelaiskäräjien ja Tenon kalatalousalueen tulee ilmoittaa maa- ja metsätalousministeriön kautta valtioneuvostolle vetäytymisestä ja pyytää eron myöntämistä edustajilleen Suomen neuvotteluvaltuuskunnasta. Norjan puolen Tenon kalastushallinnon hallitus käsittelee asiaa tammikuussa.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Mika Aikio
Tenon kalatalousalueen hallituksen puheenjohtaja
0400 558 391
micka50@hotmail.com

Kuva: Hans Pieski

Kuva: Maarit Kyöstilä

Pallas-Yllästunturin kansallispuiston uusi hoito- ja käyttösuunnitelma 

/in , /by

KUTSU ​ 

Osallistamistilaisuuteen 12.1.2023 alkaen klo 14. ​ 

Paikka: Tunturi-Lapin luontokeskus, Hetta (Peuratie 15) ​ 

Tilaisuuden aiheena on: Saamen kielen ja kulttuurin huomiointi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston hoidon ja käytön suunnittelussa.

Tilaisuuden järjestävät Metsähallitus ja Saamelaiskäräjät.

Koulutustilaisuus saamelaisten oikeuksien huomioimisesta keräsi runsaasti osallistujia

/in , /by

Saamelaiskäräjät järjesti yhteistyössä oikeusministeriön kanssa torstaina 3.11.2022 Inarissa Sajoksessa koulutustilaisuuden saamelaisten oikeuksien huomioon ottamisesta käytännön viranomaistyössä erityisesti maankäyttösektoria koskien. Koulutukseen oli mahdollista osallistua myös etäyhteyden välityksellä ja eri viranomaistahojen edustajia osallistui koulutustilaisuuteen yhteensä n. 60 henkilöä.

Koulutustilaisuus saamelaisten oikeuksien huomioimisesta maankäyttösektoria koskevassa viranomaistyössä on osa oikeusministeriön valmisteleman rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelman toteuttamista. Koulutustilaisuus oli pilottihanke, jossa kehitetään ja testataan koulutusta alue- ja paikallistason viranomaisille saamelaisasioista. Tämänkertainen koulutus on suunnattu erityisesti alueidenkäytön suunnittelusta ja poikkeamisluvista, suojelu- ja erämaa-alueiden hoidosta ja käytöstä, ympäristö-, kaivos-, maa-aines- ja vesiluvista, sekä vesien- ja ympäristönsuojelusta ja ympäristövalvonnasta vastaaville viranomaisille.

– On hienoa nähdä, että eri viranomaistahot ovat osoittaneet kiinnostuksensa saamelaisten oikeuksien huomioimista käsittelevää koulutustilaisuutta kohtaan. Osallistujamäärä yllätti meidät positiivisesti ja antaa osviittaa siitä, että vastaavalle koulutukselle voisi olla tarve myös muiden sektoreiden viranomaisilla, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kuvat: Johanna Alatorvinen / Saamelaiskäräjät

Koulutuksen vetäjänä toimi oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää ja päivän aikana aiheesta luennoivat professori Martin Scheinin, alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Heinämäki, Depolarize-hankkeen tutkija Panu Artemjeff, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Mirkka Saarela sekä oikeusministeriön erityisasiantuntija Oula-Antti Labba.

Koulutuksen tavoitteena oli jakaa koulutukseen osallistuville tietoa ja työkaluja saamelaisten oikeuksien huomioimiseksi ja toimeenpanon helpottamiseksi omassa viranomaistyössään. Päivän aikana käytiin keskustelua myös siitä, miten eri viranomaiset voisivat omilla toimillaan edistää saamelaisten yhdenvertaisuutta ja osallistumista päätöksentekoon, sekä saamelaisten perinteisen tiedon huomioimista ympäristöä ja maankäyttöä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi koulutuksessa keskusteltiin rakenteellisen syrjinnän ilmenemismuodoista ja pyrittiin antamaan osallistujille käsitteistöä ja työkaluja syrjinnän vastaiseen työhön omissa toimintaympäristöissään.

– Tämä on pilottihanke, jonka pohjalta voimme arvioida vastaavien koulutusten tarvetta jatkossa. Koulutus on yksi keino edistää saamelaisten oikeuksien toteutumista käytännössä, toteaa oikeusministeriön demokratia- ja julkisoikeusosaston päällikkö Johanna Suurpää.

Tutustu rasismin vastaisen ja hyvien väestösuhteiden toimintaohjelmaan täältä.

Lisätietoja:

Laura Olsén-Ljetoff
Elinkeinosihteeri
+358 40 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Esitetty kaivosmineraalivero on liian matalalla tasolla

/in , , /by

Saamelaiskäräjät on lausunut luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaivosmineraaliveroa koskevasta lainsäädännöstä. Suomeen ehdotetaan uutta kaivosmineraaliveroa, jota tulisi maksaa Suomessa louhituista kaivosmineraaleista. Veron soveltamisalaan kuuluisivat kaivoslaissa tarkoitetut kaivosmineraalit, mutta soveltamisalan ulkopuolelle rajattaisiin kullanhuuhdonnassa löydetyt kaivosmineraalit.

Ehdotuksen mukaan kaikkien metallimalmien verotaso olisi kiinteä 0,6 prosentin osuus metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta. Muille kaivosmineraaleille verotaso olisi kiinteä 0,20 euroa malmitonnilta.

– Esitetty kaivosmineraalivero on liian matalalla tasolla. Maailmalla metallimalmien arvorojaltit ovat moninkertaiset verrattuna Suomeen esitettyyn verotasoon. Verotuotolla ei pystytä luomaan puskuria mahdollisten vahinkojen varalle, eikä kattamaan infrastruktuurikuluja, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät tuo esille lausunnossaan, että kaivostoiminta saamelaisten kotiseutualueella ei ole saamelaisten näkökulmasta hyväksyttävää, eikä kaivosmineraalivero tule lisäämään toiminnan hyväksyttävyyttä. Kaivostoiminta ei sovi saamelaisten kotiseutualueen arktiseen ja hitaasti uusitutuvaan luontoon.

– Saamelaiskäräjät ei näe perusteita sille, miksi kullankaivun yhteydessä löydetyt kaivosmineraalit tulisi rajata kaivosmineraaliveron ulkopuolelle. Kullankaivussa löydetyt mineraalit ovat yhtä lailla kerran hyödynnettävissä olevia luonnonvaroja, kuten muutkin mineraalit, jatkaa Juuso.

Suomessa koneellista kullankaivua harjoitetaan etupäässä saamelaisten kotiseutualueella, jossa luonto on herkkää ja hitaasti uusiutuvaa. Kullankaivusta aiheutuu negatiivisia vaikutuksia luonnolle, vesistölle sekä saamelaisten edellytyksille harjoittaa alueella perinteisiä elinkeinojaan. Saamelaiskäräjät pitää kohtuullisena sitä, että niin kutsutulla valtion maalla kultaa kaivavat osallistuvat veronmaksuun ja kantavat osaltaan vastuuta uusiutumattomien luonnonvarojen maasta poistamisesta.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
elinkeino- ja ympäristölakimiessihteeri
040 415 5969
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Tyhjä vene joen rannassa.Kuva: Hans Pieski

Saamelaiskäräjät kanteli oikeuskanslerille maa- ja metsätalousministeriön menettelystä Tenon lohenkalastuskiellon valmistelussa viime keväänä

/in , /by

Saamelaiskäräjät on kannellut valtioneuvoston oikeuskanslerille siitä, että maa- ja metsätalousministeriö on viime keväänä laiminlyönyt saamelaiskäräjälain 9 §:n velvollisuuden neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa silloin, kun se valmisteli lohenkalastuskieltoa Tenon vesistöön kesälle 2022. Samalla Saamelaiskäräjät moitti maa- ja metsätalousministeriötä heikosta säädösvalmistelusta, kun se antoi Tenon lohikantojen tilasta väärää tietoa hallitukselle ja eduskunnalle sekä viivytteli lain voimaansaattamisessa.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdotti 1.4.2022 Saamelaiskäräjille, että saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu lohenkastuksen kieltämisestä käytäisiin 4.4.2022. Esitys lohenkalastuksen kieltämisestä oli kuitenkin lähetetty lausuntokierrokselle jo 1.4. Näin ollen neuvottelu ei olisi ollut oikea-aikainen, koska Saamelaiskäräjillä ei ollut enää mahdollisuutta vaikuttaa esityksen sisältöön. Saamelaiskäräjät kieltäytyi tästä syystä neuvottelusta.

Oikeuskansleri on moittinut aikaisemmin maa- ja metsätalousministeriötä, koska Tenon kalastussopimuksen käsittely vuonna 2016 ei ollut perustuslaissa ja hallintolaissa turvatun hyvän hallinnon näkökulmasta asianmukaista. Silloin oikeuskansleri totesi Saamelaiskäräjien kantelun pohjalta, että maa- ja metsätalousministeriö oli laiminlyönyt saamelaiskäräjälaissa säädetyn neuvotteluvelvollisuuden noudattamisen ja että ministeriön menettely ei ollut hyvän hallintotavan mukaista.

–  Olen hyvin pettynyt siihen, että maa- ja metsätalousministeriö ei ole ottanut opikseen aiemmista oikeuskanslerin moitteista, vaan on laiminlyönyt uudestaan saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaista neuvotteluvelvoitetta, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta totesi lakiehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että neuvotteluvelvoitetta ei ole nyt arvioitavan esityksen osalta täytetty asianmukaisesti.

Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö antoi hallitukselle ja eduskunnalle väärää tietoa, kun se väitti lakiehdotuksen perusteluissa, että lähes kaikissa lohikannoissa mereltä palaava lohimäärä oli niin pieni, että se alitti jo tuossa vaiheessa kestävää poikastuotantoa kuvaavan hoitotavoitteen, eikä kalastettavaa ylijäämää ollut lainkaan. Ministeriö jätti huomiotta, että raportin mukaan tällainen tilanne oli Suomen puolen vesistöalueella vain Tenon pääuomassa ja Inarijoella. Sen sijaan Pulmankijoen, Vetsijoen ja Utsjoen vesistöissä tilanne oli parempi.

Saamelaiskäräjät kiinnittää oikeuskanslerin huomiota myös ministeriön toimintaan lain voimaantulon määrittelyssä. Laki tuli voimaan noin 10 päivää lohenkalastuskauden alkamisen jälkeen.

Lue Saamelaiskäräjien kantelu oikeuskanslerille tästä.

Kuva kalastuksesta, kuvannut Hans Pieski.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi