STM vahvisti poronhoitajien sijaisaputunnit vuodelle 2021

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismääräksi 180 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohden vuonna 2021. Vuonna 2020 sijaisaputuntien määrä nostettiin 120 tunnista takaisin 200 tuntiin. Saamelaiskäräjät on esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle vähintään 300 tuntiin vuodessa.

– Sijaisaputuntien määrän lasku ei ole mitenkään hyvä asia. Nyt jo toisena vuonna peräkkäin poronhoitajien sijaisaputuntien määrää lasketaan ja joudutaan odottamaan päätöstä lisämäärärahasta. On kyse poronhoitajan sosiaaliturvasta tapaturman ja sairauden kohdatessa eli iso asia yksilölle, joka sijaisapua todella tarvitsee, kommentoi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Sosiaali- ja terveysministeriö tiedottaa, että sijaisavun käyttömäärän arvioidaan jatkavan edelleen nousuaan. Tarkoituksena on hakea lisää määrärahaa, jotta sijaisavun enimmäismäärä pystytään palauttamaan 200 tuntiin asetusmuutoksella mahdollisimman pian vuoden 2021 aikana.

Poronhoito sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa

Poronhoito on sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettäviin elinkeinoihin, kuten maatalouteen. Melan lomitustilaston mukaan maatalousyrittäjä käytti vuonna 2019 keskimäärin 314 tuntia sijaisapua, kun taas poronhoitajalla oli oikeus ainoastaan 200 tuntiin. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan poronhoitajilla tulee olla käytettävissä vähintään 300 sijaisaputuntia vuodessa sairauden ja tapaturman varalta.

– Sijaisaputuntien määrä on tärkeä, mutta ei ainoa elementti sijaisavun yhdenvertaisuudessa. Toivon sijaisavun kehitystä kokonaisuudessaan siihen suuntaan, että se vastaa poronhoitajan tarpeita erilaisissa elämäntilanteissa, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät toimitti esityksen ja kävi keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa.

Lisätietoja hakemusmenettelystä saa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm

Oikeusministeriö asetti saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan

Oikeusministeriö on asettanut saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevan toimikunnan. Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan toimikausi on 1.12.2020-15.5.2021.

Saamelaiskäräjät nimesi viisi jäsentä ja heille varajäsenet saamelaiskäräjälain muutosta valmistelevaan toimikuntaan heinäkuussa 2020. Nimetyt jäsenet ovat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sekä varajäsenet Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lisäksi Siiri Jomppanen nimitettiin toimikuntaan Saamelaiskäräjien osalta asiantuntijaksi.

– On todella tärkeää, että saamelaiskäräjälakia uudistetaan alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta. Hienoa, että saamme työn nyt käyntiin, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Hallituspuolueet ovat kukin nimenneet yhden jäsenen ja varajäsenen toimikuntaan:

Puolue Jäsen Varajäsen
Suomen Sosiaalidemokraattinen puolue Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suomen Keskusta Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Vihreä Liitto Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Vasemmistoliitto Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suomen ruotsalainen kansanpuolue Eva Biaudet Mats Löfström

Toimikunnan puheenjohtajana toimii oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timonen, toisena asiantuntijana oikeusministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Johanna Suurpää sekä sihteereinä neuvotteleva virkamies, esikuntanpäällikkö Johanna Hautakorpi ja neuvotteleva virkamies Yrsa Nyman oikeusministeriöstä.

Toimikunnan tehtävänä on valmistella tarpeelliset muutokset saamelaiskäräjistä annettuun lakiin. Toimikunnan työn perustana ovat perusoikeudet ja muut perustuslain asettamat velvoitteet, Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopimukset, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julistus sekä muu oikeuden ja kansainvälisen oikeuden kehitys sekä viimeaikaiset ratkaisut.

Taustaa
  • Oikeusministeriö asetti 13.1.2020 työryhmän esivalmistelemaan saamelaiskäräjälain muuttamista valmistelevan toimikunnan työtä. Työryhmän keräämä tieto ja havainnot on koottu muistioon. Työryhmän toimikausi päättyi 31.3.2020.
  • Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman mukaan työtä saamelaiskäräjälain uudistamiseksi jatketaan. Hallitusohjelman mukaan hallitus kunnioittaa ja edistää kaikkien saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumista ottaen huomioon kansainväliset sopimukset.
  • Saamelaiskäräjien toimikauden 2020-2023 yhtenä päätavoitteista on edistää saamelaiskäräjälain uudistamista alkuperäiskansaoikeuksien pohjalta.

Oikeusministeriön tiedote 26.11.2020

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso: Kaivoslain uudistus on tärkeä saamelaisille

”Kaivoslain uudistaminen on yksi tämän hetken tärkeimmistä lainsäädäntöhankkeista saamelaisten kannalta. Intressien ristiriidat ja niiden arviointi, saamelaisten kotiseutualueen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus, saamelaiskulttuurin heikentämiskielto ja siihen liittyvä vaikutusten arviointi, vapaaseen tietoon perustuva ennakkosuostumus ja perinteisten saamelaiselinkeinojen tulevaisuus ovat keskeisiä asioita, joita uuden lainsäädännön tulee huomioida”, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Meneillään olevan kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sekä kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti että asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia.

Kaivoslain uudistamista tukeva työryhmä on pyytänyt työlleen lisäaikaa vuoden 2021 loppuun, jotta intressivertailu voidaan selvittää kattavasti ja selvityksen tulokset ottaa mukaan työhön. Intressivertailulla tarkoitetaan kaivoshankkeen hyötyjen ja haittojen punnintaa, jonka perusteella arvioitaisiin, voidaanko hankkeelle myöntää lupa. Kaivostoiminnan hyötyinä tuodaan usein esiin työllistävyys sekä kaivoksista saatavat raaka-aineet. Haitoiksi on tunnistettu muun muassa kaivostoiminnan ympäristövaikutukset, mahdolliset rajoitteet muille elinkeinoille ja vaikutukset muulle maankäytölle.

II varapuheenjohtaja Leo Aikio

Saamelaiskäräjät onkin aikaisemmin useissa yhteyksissä esittänyt työ- ja elinkeinoministerille, että kaivoslain mukaisissa lupaprosesseissa tulisi vaikutusten arviointia ja valvontaa varten perustaa riippumaton arviointi- ja valvontaelin. Elimen tehtäviin kuuluisi saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksiin vaikuttavan toiminnan vaikutusten arviointi sekä valvonta.

”Odotamme mielenkiinnolla intressivertailun valmistumista. On selvää, että lupaviranomaiset eivät nykyisellään tunnista ympäristön ja saamelaiskulttuurin yhteyttä, eikä tunnusta kaivostoiminnan ympäristössä aiheuttavien muutosten vaikutusta saamelaiskulttuurin ja mahdollisuuksiin harjoittaa saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjien kokous kävi lähetekeskustelun kaivoslain uudistamisesta syyskuussa 2020. Puheenvuoron käyttäneet jäsenet toivat keskustelussa esiin huolen nykyisestä kaivospolitiikasta ja erityisesti esille nousi Ei kaivoksia Suomen käsivarteen -liikkeen työ Enontekiön tunturiluonnon ja perinteisten elinkeinojen puolesta.

”Uudessa kaivoslaissa tulee turvata saamelaisille aidot vaikuttamismahdollisuudet kaivoksia koskevaan päätöksentekoon saamelaisten kotiseutualueella. On surullista nähdä, millaista jälkeä kaivostoiminta tekee luonnolle. Tämä on meidän kotimme. Emme mekään mene toisten koteihin heikentämään heidän elinolojaan ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinojaan”, jatkaa Aikio.

Taustaa:
  • Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt kaivoslainsäädännön uudistamisen Marinin hallitusohjelmaan sisältyvien kirjausten pohjalta asettamalla lokakuussa 2019 lainvalmisteluhankkeen lain muuttamiseksi.
  • Valmistelua tukemaan on perustettu kaivoslain uudistamisen työryhmä. Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä on Tiina Sanila-Aikio ja varaedustajana elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.
Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

STM palautti poronhoitajien sijaisaputuntien tason ennalleen – Saamelaiskäräjät esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti 5. marraskuuta poronhoitajien korvattavien sijaisaputuntien enimmäismääräksi 200 sijaisaputuntia poronhoitajaa kohden vuonna 2020. Aiemmin sijaisaputuntien enimmäismääräksi vuodelle 2020 säädettiin poikkeuksellisesti vain 120 tuntia poronhoitajaa kohden. Saamelaiskäräjät on esittänyt sijaisaputuntien määrän nostamista nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle vähintään 300 tuntiin vuodessa.

”Sijaisaputuntien palauttaminen aikaisemmalle tasolle on oikeaan suuntaan oleva korjausliike, mutta ei vielä riittävä. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että poronhoitajien sijaisavun kehittämisen yhteydessä sijaisapuun budjetoitavaa määrärahaa sekä sijaisaputuntien määrää nostetaan nykyistä tarvetta vastaavalle tasolle”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Vuonna 2019 poronhoitajilla oli oikeus käyttää 200 sijaisaputuntia, mutta silti sijaisapukorvauksien tarve ylitti niihin sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa varatun määrärahan. Tämän seurauksena Mela ei ole voinut maksaa poronhoitajille sijaisapukorvauksia loppuvuoden 2019 osalta. Saamelaiskäräjät vetosi syyskuussa 2020 ministeri Kiuruun poronhoitajien loppuvuoden 2019 maksamatta olevien sijaisapukorvausten maksamiseksi.

”Poronhoito on riskialtis elinkeino, sillä se sisältää paljon luonnossa liikkumista erilaisissa sää- ja luonnonolosuhteissa, sekä erilaisia työvaiheita, jotka altistavat tapaturmille. On selvää, ettei 200 tuntia ole riittävä määrä sijaisapua sellaisessa tilanteessa, jossa poronhoitajalle sattuu vakava tapaturma tai hän sairastuu pitkäaikaisesti”, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Poronhoito on sijaisavun osalta epätasa-arvoisessa asemassa suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettäviin elinkeinoihin, kuten maatalouteen. Melan lomitustilaston mukaan maatalousyrittäjä käytti vuonna 2019 keskimäärin 314 tuntia sijaisapua, kun taas poronhoitajalla on oikeus ainoastaan 200 tuntiin. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan poronhoitajilla tulee olla käytettävissä vähintään 300 sijaisaputuntia vuodessa sairauden ja tapaturman varalta.

“Poronhoitajien sijaisapulain kokonaisuudistus on välttämätön myös sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen kannalta. Nykyisessä tilanteessa poronhoitajanaisella ei esimerkiksi ole oikeutta sijaisapuun synnytyksen tai pienen lapsen hoidon ajaksi”, jatkaa Juuso.

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät toimitti esityksen ja kävi keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa. 

Lisätietoja hakemusmenettelystä saa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselta: Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Poronhoitajien sijaisaputuntien vuoden 2020 taso on palautettu ennalleen (5.11.2020)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga puh. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tomi Guttorm

Maatalouden alkutuotannon uudistettu väliaikainen tuki haettavissa 4. marraskuuta alkaen

Valtioneuvosto päätti maatalouden alkutuotannon väliaikaisen tuen uusista kriteereistä 29. lokakuuta. Tukea voidaan uudistusten myötä kohdentaa enemmän koronaviruspandemiasta kärsineille alkutuotannon yrityksille. Tuen haku uudistetuilla ehdoilla aukeaa 4. marraskuuta. Tuen haku jatkuu muutoin samalla tavalla kuin tähänkin asti.

Maatalouden alkutuotannon tuki on tarkoitettu alalla toimiville, koronaviruspandemiasta suoraa kärsineille yrityksille. Tällaisia ovat esimerkiksi sellaiset erikoistuneet porotilat, jotka myyvät tuotteitaan suoraa ravintoloille tai muille ostajille ja joiden tuotteiden menekki on pysähtynyt tai oleellisesti heikentynyt pandemian vuoksi.

Valtioneuvosto päätti korottaa maatalouden alkutuotannon yrityskohtaisen tuen ylärajan 10 000 eurosta 80 000 euroon. Tuen alarajaa alennetaan 5 000 eurosta 2 000 euroon. Valtioneuvosto päätti myös jatkaa tuen voimassaoloaikaa 30.6.2021 saakka.

Tukea voidaan uudistettujen kriteerien perusteella myöntää tuotantoeläinten terveyden ja yritystoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi välttämättömien rehujen hankintaan. Muihin investointeihin tai tuotantopanosten hankintaan tukea ei myönnetä.

”Saamelaiskäräjät pitää tuen ylärajan nostoa, tuen voimassaoloajan jatkamista ja välttämättömien rehujen hankkimisen tukemista hyvinä uudistuksina. Vaikka Saamelaiskäräjien esitystä poronlihan kilohinnan laskusta aiheutuneiden menetysten korvaamisesta ei olekaan asetuksessa huomioitu, ovat tehdyt uudistukset kaivattuja parannuksia poronhoitajien taloudelliseen tilanteeseen”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

“Saamelaiskäräjät esitti asetusluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että tuen alarajaa laskettaisiin 5 000 eurosta 2 000 euroon, jotta tuen alaraja olisi paremmin suhteutettu poronhoitajien tulotasoon ja jotta alaraja olisi yhdenvertainen eri elinkeinojen välillä. Esimerkiksi kalatalous kuuluu yleisen kustannustuen piiriin, jonka alaraja on 2 000 euroa. On hienoa ja erittäin tarpeellista, että Saamelaiskäräjien esitys alarajan laskemisesta näkyy nyt asetuksessa”, toteaa Saamelaiskäräjien elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 29.10.2020

Saamelaiskäräjien lausunto valtioneuvoston asetusluonnoksesta maatalouden alkutuotannon yritysten väliaikaisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258 / 010 839 3143, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tomi Guttorm

Ympäristöministeriö ja Saamelaiskäräjät kävivät neuvotteluja ilmastolaista

Ympäristöministeriön ja Saamelaiskäräjien edustajat kävivät neuvotteluja saamelaiskäräjälain 9. §:n mukaisesti ilmastolaista tiistaina 27. lokakuuta. Hallituksen esityksen uudistetuksi ilmastolaiksi on määrä valmistua keväällä 2021.

Neuvottelussa Saamelaiskäräjien edustajat toivat esiin näkökantojaan siitä, miten saamelaisten oikeudet pitäisi huomioida ilmastolaissa.

”Ilmastonmuutos uhkaa erityisesti saamelaiskulttuuria ja sen perinteisiä luontoon perustuvia elinkeinoja. Haluamme vahvistaa ilmastonlain uudistuksessa saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana ja osallistumismahdollisuuksia ilmastopolitiikkaan”, sanoo neuvotteluihin osallistunut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Neuvottelussa nousivat esiin ilmastonmuutokseen sopeutumisen tärkeys ja sopeutumisen tukeminen sekä tarve luoda tietopohjaa, asiantuntija-arviointia sekä seurantaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista saamelaisten näkökulmasta.

”Haluan kiittää ministeriä siitä, että ministeri on itse neuvottelemassa saamelaiskäräjien kanssa. Se on harvinaista. Saamelaisen ilmastopolitiikan kehittämiseksi näen erittäin tärkeänä, että ilmastolakiin sisältyy saamelainen ilmastopaneeli sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelma. Saamelaisten oikeuksien huomioiminen laajemmin ilmastolaissa on tervetullutta ja hyvin tarpeellista”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kansalaisten näkemyksiä ilmastolaista kerätään verkkokyselyillä

Ilmastolain uudistuksesta on parhaillaan käynnissä kaikille avoin verkkokuuleminen. Kyselyitä on kaksi, ja toisessa kyselyssä kerätään tietoa erityisesti siitä, miten saamelaisten oikeudet tulisi kirjata ilmastolakiin. Kyselyihin on mahdollisuus vastata saamen kielillä.

Kyselyihin voi vastata Otakantaa-sivustolla. Kyselyt ovat auki 12.11.2020 asti. Vastauksista koostetaan yhteenveto, joka toimitetaan lakia valmistelevalle työryhmälle ja julkaistaan ympäristöministeriön verkkosivustolla.

Lisätietoja:

Ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma, p. 0295 250 091, riikka.yliluoma@ym.fi

Ilmastolakia uudistavan työryhmän puheenjohtaja, ylijohtaja Leena Ylä-Mononen, ympäristöministeriö, p. 0295 250 023, leena.yla-mononen@ym.fi

Ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, Saamelaiskäräjät, p. 010 839 3184, tiinalovisa.solbaer@samediggi.fi

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, Saamelaiskäräjät, p. 010 839 3101, tuomas.juuso@samediggi.fi

Lue lisää ilmastolaista ja sen uudistamisesta ympäristöministeriön verkkosivustolta

Saamelaiskäräjät osallistuu korkeimman hallinto-oikeuden katselmukselle Palsinojalla

Saamelaiskäräjät osallistuu 8.-9.9.2020 korkeimman hallinto-oikeuden pitämään katselmukseen Palsinojan alueella Inarissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää Palsinojan ympäristössä toimivista kullankaivuhankkeista aiheutuvia yhteisvaikutuksia vesistöön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle.

Katselmus liittyy Saamelaiskäräjien hakemaan valituslupaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamasta päätöksestä (nro 66/2018/1) myöntää ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan Palsinojan alueelle. Saamelaiskäräjät vaatii ensisijaisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupapäätösten kumoamista ja toissijaisesti vedentarkkailuun liittyvien määräysten lisäämistä vesitalousluvan lupamääräyksiin.

Saamelaiskäräjät tuo valituksessa esille, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan sekä vesitalouslupa heikentävät saamelaisten edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon alueen sijaintia Hammastunturiin erämaa-alueella, eikä erämaalain tarkoitusta. Lisäksi toiminta heikentää saamelaisen poronhoidon taloudellista kannattavuutta ja harjoittamisedellytyksiä, sekä saamelaisten oikeutta harjoittaa kalastusta.

Saamelaiskäräjien edustajina katselmukseen osallistuvat II varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, vs. lakimiessihteeri Kalle Varis sekä vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, puh. 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät vetoaa ministeri Kiuruun poronhoitajien loppuvuoden 2019 maksamatta olevien sijaisapukorvausten maksamiseksi

Saamelaiskäräjät vetoaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.  

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät on toimittanut esityksen ja käynyt keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa.

– Yhteiskunnan rakenteet asettavat poronhoitajat usein jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan muihin eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajiin nähden. Olisi täysin kohtuutonta, että vuonna 2019 maksamatta jääneet sijaisapukorvauksetkin jäisivät poronhoitajien itsensä maksettavaksi, toteaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Vuonna 2019 poronhoitajien sijaisapukorvauksien tarve ylitti niihin sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa varatun määrärahan. Tämän seurauksena MELA ei ole voinut maksaa poronhoitajille sijaisapukorvauksia loppuvuoden 2019 osalta. Nämä sijaisapukorvaukset ovat edelleen maksamatta, mikä heikentää entisestään poronhoitajien jo muutoinkin haastavaa taloudellista tilannetta poikkeuksellisen vaikean talven 2019–2020 jälkeen. Sijaisapu on merkittävä osa poronhoitajien sosiaaliturvaa, ja sen tarkoitus on tukea poronhoitajan työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä.

Vuonna 2019 poronhoitajilla oli oikeus käyttää 200 sijaisaputuntia, mikä on runsaat 100 tuntia vähemmän kuin esim. maatalousyrittäjät käyttivät keskimäärin vuonna 2019. Vuonna 2020 poronhoitajien sijaisaputuntien määrää vähennettiin entisestään 80 tunnilla, minkä seurauksena poronhoitajalla on tällä hetkellä oikeus enää 120 sijaisaputuntiin poronhoitajaa kohden.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tilanne on jo lähtökohtaisesti poronhoidon näkökulmasta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön ja asettaa poronhoitajat ei-yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettävien elinkeinojen harjoittajiin. Saamelaiskäräjät vetoaakin ministeri Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm

Poikkeuksellisen talven poronhoidolle aiheuttamiin vahinkoihin löydettävä ratkaisu

Luonnonvarakeskuksen (Luke) selvityksen mukaan talven 2019-2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteet olivat poronhoidolle erityisen vaikeat. Paliskunnille tehdyn kyselyn mukaan poronhoidon kustannukset nousivat 80-90 prosenttia tavanomaista korkeammiksi.  Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lopullisia tietoja teuraiden määristä ja porohävikin suuruudesta syksyn teuraskauden aikana.

Selvityksen mukaan luonnonolosuhteiltaan poikkeuksellinen talvi aiheutti poronhoidolle merkittäviä lisäkuluja ja eläintappioita. Paliskunnat arvioivat tulevan teuraskauden vasaprosentin putoavan noin 45 prosenttiin ja teuraiden määrän jäävän 66 prosenttiin aikaisemmasta.

– Poroelinkeinon on pystyttävä luottamaan valtioon ja porovahinkolain toimivuuteen. Tällaisen katastrofaalisen vuoden jälkeen poronhoitajien tukeminen on nyt erittäin tärkeää, jotta porovahinkolailla olisi ylipäätään merkitystä, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (987/2011) tavoitteena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Laissa luonnononnettomuudella ja muulla tuholla tarkoitetaan poikkeuksellisia sää- ja luonnonolosuhteita, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta, aiheuttavat muuten porojen menehtymistä tai heikentävät muuten merkittävästi porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa.

– Nyt kaivataan nopeaa reagointia valtion suunnalta, syksyn teurasmäärien odottamiseen ei yksinkertaisesti ole aikaa. On kohtuutonta, että päätöstä joudutaan odottamaan seuraavaan talveen, tilanteeseen olisi pystyttävä löytämään ratkaisu, jatkaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Luonnonvarakeskuksen selvitys, paliskuntien kirjanpito sekä kuolleiden porojen määrä osoittavat korvauksen tarpeellisuuden. Näiden tietojen pohjalta tulisi pystyä jo jollain tavalla helpottamaan poronhoitajien taloudellisesti vaikeaa tilannetta, vaikka lopulliset tiedot teuraiden määristä ja porohävikistä tulisivatkin myöhemmin, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Luonnonvarakeskuksen mukaan paliskunnille tehty kyselytutkimus tuotti arviot ja ennakkotietoa porohävikin ja teurastuoton määristä. Maa- ja metsätalousministeriö odottaa lopullisia tietoja teuraiden määristä ja porohävikin suuruudesta syksyn teuraskauden aikana, ennen kuin asia etenee päätöksentekoon.

Talven 2019−2020 sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden poikkeuksellisuus ja vaikutukset poronhoitoon -selvitys tehtiin maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä. Luonnonvarakeskus laati porovahinkolaissa (987/2011) tarkoitetun selvityksen lumiolosuhteista mahdollisena laissa tarkoitettuna tuhona sekä sen vaikutuksista poronhoitoon.

Vielä vasonnan alkaessa lunta oli paljon ja olosuhteet vasomiselle hyvin haastavat. Kuva: Johanna Alatorvinen

 

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

9. elokuuta vietettiin kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää

Eilen 9.8.2020 vietettiin kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää. Päivän tarkoituksena on levittää ja lisätä yleisesti tietoisuutta alkuperäiskansoja koskettavista kysymyksistä sekä nostaa esille alkuperäiskansojen oikeuksien suojelun ja edistämisen merkitystä.

Saamelaiset ovat yksi maailman alkuperäiskansoista sekä ainoa Euroopan Unionin alueella ja Suomessa oikeudellisesti tunnustettu alkuperäiskansa.  Saamelaiskäräjät tekee jatkuvaa työtä saamelaisten asioiden ja oikeuksien edistämiseksi niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso näkee kansainvälisen maailman alkuperäiskansojen päivän merkityksen tärkeänä erityisesti juuri tietoisuuden lisäämiseksi.  – Toivon, että esimerkiksi alkuperäiskansojen oikeuksien toteutuminen saisi yleisesti enemmän tilaa jokapäiväisissä keskusteluissa ja, että ne otettaisiin tosiasiallisesti huomioon eri toimijoiden tahoilla heidän työssään.

Vuonna 2020 kansainvälisen maailman alkuperäiskansojen päivän teemana on COVID-19 ja alkuperäiskansojen kyky vastustaa sitä (engl. COVID-19 and indigenous peoples’ resilience). Alkuperäiskansat ympäri maailmaa joutuvat kohtaamaan arjessaan erilaisia haasteita, ja COVID-19 pandemia on monin paikoin vaikeuttanut heidän tilannettaan entisestään.

Yhdistyneet kansakunnat (YK) nostaa esille kansainvälistä maailman alkuperäiskansojen päivää koskevassa tiedotteessaan myös alkuperäiskansojen kyvyn sopeutua tilanteeseen ja etsiä heidän perinteiseen tietoon ja käytäntöihin pohjautuvia keinoja taistelussaan pandemiaa vastaan. Yhtenä tärkeänä tapana edistää alkuperäiskansojen tilannetta pandemian aikana mainitaan myös terveydenhuollon palveluiden varmistaminen alkuperäiskansojen omilla kielillä, sekä heidän erityisen tilanteensa huomioon ottaminen.

Puheenjohtaja Juuso korostaa, että saamenkielinen viestiminen ja saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutuminen esimerkiksi terveydenhuollon piirissä on tärkeää muistaa myös meillä Suomessa. Lisäksi saamelaisen kulttuurin huomioivien palveluiden tarjoaminen tulisi pystyä paremmin varmistamaan. Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa kampanjan yhdenvertaisten sote-palveluiden puolesta. Tutustu Saamelaiskäräjien kampanjaan yhdenvertaisista sote-palveluista kampanjasivustolla www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Saamelaiskäräjät pyrkii omalta osaltaan edistämään saamenkielisen tiedon saatavuutta ja jakamista koronavirustilannetta koskien nettisivuillaan.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi