Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Tutustu vastuullisen matkailijan ohjeistukseen saamelaiskulttuuriin ja saamelaisten kotiseutualueelle

Tunnetko saamelaiskulttuurin ja saamelaisten kotiseutualueen tavat ja salat kuin omat taskusi? Testaa tietosi uudella saamelaismatkailuun liittyvällä tietovisalla ja katso saamelaismatkailun kokonaisvaltaisen kestävyyden animaatio. Saamelaiskäräjät on julkaissut saamelaismatkailun kävijäohjeistuksen oheismateriaaleineen osoitteessa www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Kuvitus: Sunna Kitti

Kävijäohjeistus on suunnattu pohjoiseen saapuville matkailijoille ja etenkin saamelaisten kotiseutualueelle saapuville uusille matkailualan työntekijöille ja -toimijoille ja sitä voidaan hyödyntää myös oppimateriaalina matkailualan opettajille sekä oppilaille. Sivusto julkaistaan tässä vaiheessa englanniksi ja suomeksi.

– Yleinen tietämys saamelaisväestöstä, saamelaisten historiasta ja modernista saamelaisyhteisöstä on edelleen pintapuolista ja usein myös ennakkoluulojen värittämää. Saamelaisia koskevan totuudenmukaisen tiedon lisääminen ja levittäminen myös matkailualan kautta on erittäin tärkeää, sanoo Saamelasikäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Toivon, että saamelaismatkailun kävijäohjeistus otetaan laajasti käyttöön ja se hyödyttää mahdollisimman useita toimijoita. Haluamme kannustaa matkailijoita tekemään vastuullisia ja eettisesti kestäviä valintoja, kun he matkustavat saamelaisten kotiseutualueella, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaismatkailun ja saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin opastava kävijäohjeistus on suunniteltu ajankohtaisiin haasteisiin vastaavaksi, saamelaisyhteisöä ja -kulttuuria huomioivaksi ja kunnioittavaksi digitaaliseksi materiaalipaketiksi. Kävijäohjeistuksen lisäksi sivusto sisältää kokonaisvaltaista kestävyyttä havainnollistavan animaation, matkailun tulevaisuuden kuvat, laajan saamelaismatkailuun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvaan matkailuun liittyvän sanaston sekä opittuja taitoja testaavan tietovisan.

– Sivusto vaatii vielä pientä viilausta sanaston lisäksi, mutta se onkin digitaalisen materiaalipaketin etu. Materiaalipaketti on helposti päivitettävä, jolloin ajankohtaisiin matkailun trendeihin ja haasteisiin on helppo reagoida riippuen siitä, miten matkailu vaikuttaa paikallisväestön arkeen ja juhlaan eli saamelaiskulttuuriin ja sen hyvinvointiin, sanoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Vastuullinen matkailija tiedostaa olevansa vieraana paikallisten kodissa

Saamenmaassa matkailija on vieraana paikassa, jossa saamelaisten arki ja juhlat ovat osa arvokasta elävää kulttuurimuotoa muodostaen erityisen kulttuurimaiseman, joka on saamelaisten ikiaikainen koti. Tässä elävässä kulttuurimaisemassa mahdollistetaan saamelaiskulttuurin elinvoimaisuus ja siirtäminen tuleville sukupolville.

Meillä kaikilla on vastuu yhteisestä tulevaisuudesta kaikkialla siellä, minne tekojemme ja askeltemme seuraamukset ylettyvät. Tehdään yhdessä tästä päivästä vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi, jotta huomisenkin sukupolvilla on kaikki tämä kauneus ja rikkaus elettävänä ja koettavana.

Saamelaiskäräjät hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeen, johon vastuullisen matkailijan ja matkailun kävijäohjeistus oheismateriaaleineen perustuu. Sunna Kitin kuvitus havainnollistaa eettisen ohjeen viestiä siitä, miten toimia, jotta tulevaisuus olisi vastuullisempi ja eettisesti kestävämpi saamelaisten kotiseutualueella tukien saamelaiskulttuurin ylläpidon jatkuvuutta.

Saamelaiskäräjät on saanut avustusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä kävijäohjeistuksen valmistamiseen ja toteutukseen.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Suunnittelija, Vastuullinen saameismatkailu hankkeet
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Kyttyrälohi tulee määritellä haitalliseksi vieraslajiksi

Saamelaiskäräjät vaatii kyttyrälohen määrittämistä haitalliseksi vieraslajiksi sekä Suomessa että EU:ssa mahdollisimman pian. Kyttyrälohi uhkaa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ekosysteemejä, luonnollisia lohikantoja ja ihmisten terveyttä.

Kyttyrälohien määrä on kasvanut Tenojoessa ja Näätämöjoessa viimeisinä parittomina vuosina valtavasti. Viime kesänä kyttyrälohia nousi Tenojokeen jo enemmän kuin Atlantin lohia. Näin mittavassa määrässä kyttyrälohet uhkaavat Atlantin lohen pärjäämistä sekä joissa että meressä. Kyttyrälohien kuoleminen ja mätäneminen jokiin muuttaa jokien ekosysteemejä sekä on uhkana myös ihmisten terveydelle.

Kuva kyttyrälohesta, kuvannut Hans Pieski.

Arvioiden mukaan kesällä 2023 näihin jokiin nousee vielä enemmän kyttyrälohia. Tämän vuoksi Saamelaiskäräjät vaatii, että jo kesällä 2022 ryhdytään valmistautumaan kyttyrälohien vähentämiseen seuraavana kesänä muun muassa kokeilemalla erilaisia pyyntimenetelmiä paikallisten kalastajien kanssa.

– Suomen valtion tulee kantaa vastuunsa Tenojoen ja Näätämöjoen vesistöjen ja alkuperäisten lohikantojen suojelusta ja ryhtyä kaikkiin tarvittaviin toimiin kyttyrälohen katstrofaalisen leviämisen estämiseksi. Toimenpiteitä olisi tarvittu jo aikoja sitten ja nyt niille on todellinen kiire, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Kyttyrälohta ei ole vielä nyt määritelty merkittäväksi haitalliseksi vieraslajiksi ei Suomen kansallisessa vieraslajilistassa eikä EU:n vastaavassa listassa. Saamelaiskäräjät vaatii, että kyttyrälohi lisätään näihin luetteloihin mahdollisimman pian. Tässä yhteydessä tulee poikkeussäännöksillä mahdollistaa kyttyrälohen myyminen siinä vaiheessa, kun se on vielä syömäkelpoista.

Saamelaiskäräjien esitys kyttyrälohen lisäämiseksi haitallisten vieraslajien luetteloon

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Korkeimman oikeuden päätökset tulee huomioida jo Tenojoen tulevalla kalastuskaudella 

Maa- ja metsätalousministeriö esittää valtioneuvoston yleisistuntoon torstaina 21.4. hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Saamelaiskäräjät vaatii, että korkeimman oikeuden (KKO) päätökset huomioidaan Tenojoen ensi kesän kalastusmääräyksissä. 

Maa- ja metsätalousministeriön huhtikuun alussa lausuntokierroksella olleessa esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki lohenkalastuksen määräaikaisesta kieltämisestä Tenojoen vesistössä. Esityksen tavoitteena on turvata edellytykset Tenon lohikantojen elpymiselle ja saattamiseksi kestävälle tasolle. Esityksen mukaan lohenkalastus kiellettäisiin 
koko Tenojoen vesistössä vuonna 2022 ja esitys tulisi voimaan kesäkuun alussa. 

– Korkeimman oikeuden päätökset osoittivat sen, että saamelaisten perusoikeuksia tulee kunnioittaa lainsäädäntötyössä. Tenojoen saamelaisilla tulee olla oikeus oman kulttuurinsa harjoittamiseen ja tämä on huomioitava Tenojoen ensi kesän kalastusmääräyksissä, sanoo Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto. 

KKO antoi kaksi ennakkopäätöstä saamelaisten kalastuksesta Tenon vesistössä 13.4. Ennakkopäätösten mukaan kalastusta koskevat säännökset olivat ristiriidassa saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. 

KKO:n ennakkopäätökset ovat historiallisia 

 – Korkeimman oikeuden päätökset ovat merkittävä askel saamelaisten kalastusoikeuksien tunnistamisessa. Tämä on todella suuri asia koko saamen kansalle, erityisesti Tenon jokisaamelaisille. Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan päätökset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että Tenojokivarren saamelaiset voisivat kalastaa ensi kesänä säännöistä piittaamatta, vaan meidän on osoitettava vastuuta ja malttia edelleen heikentyneiden lohikantojen turvaamiseksi, jatkaa Koivisto. 

KKO katsoi ennakkopäätöksessä, että tekoaikaan vuonna 2017 voimassa ollut kalastuslain mukaisen lohen ja taimenen nousualueelle vaadittu erillinen kalastuslupa ja siihen liittyvät lupakäytännöt aiheuttivat niin merkittäviä rajoituksia paikallisille saamelaisille, että säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa heille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Kalastuslain säännös jätettiin niin ikään perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte luvattomasta pyynnistä hylättiin. 

Toisessa ennakkopäätöksessä KKO katsoi, että tekoaikaan voimassa olleen asetuksen kalastuskautta koskeva säännös oli ristiriidassa paikallisille saamelaisille perustuslaissa turvattujen oikeuksien kanssa. Asetuksen säännös jätettiin perustuslain nojalla soveltamatta, ja syyte kalastusrikkomuksesta hylättiin. 

– Haluan vielä Saamelaiskäräjien puolesta kiittää niitä rohkeita saamelaisia, jotka ovat tehneet kovan työn taistellessaan oikeuksiemme puolesta ja onnitella meitä kaikkia näistä päätöksistä, sanoo Koivisto. 

Saamelaiskäräjät tiedotti maaliskuussa 2022, että on pettynyt esitettyihin pyyntirajoituksiin tulevalla kalastuskaudella Tenolla.  

Lisätietoja: 

Anni Koivisto  
I varapuheenjohtaja 
040 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi 

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi elinkeinosihteerin viran

Elinkeinosihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä 26 c §. Tehtävänä on mm. valmistella saamelaisten elinkeinoihin ja niiden kehittämiseen liittyviä asioita huomioiden saamelaisten perinteinen tieto sekä toimia elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä.

Työ alkaa sopimuksen mukaan. Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisen perinteisen tiedon, saamelaisalueen ja -elinkeinojen sekä hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Virassa noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II mukaan (peruspalkka 2706,50 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 30.4.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?034d31fd

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 1.4.2022
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät pettynyt esitettyihin pyyntirajoituksiin Tenolla

Suomi ja Norja esittävät lohenkalastusta Tenolla sallittavaksi erittäin rajoitetusti padolla ja verkolla tulevalla kalastuskaudella. Lohen vapakalastusta ei esitetä sallittavaksi lainkaan. Saamelaiskäräjien mukaan pyynti tulisi sallia padon ja verkon lisäksi myös vavalla, joka yhtä lailla kuuluu saamelaisten perinteisiin pyyntimuotoihin Tenolla. Myös pidemmät pyyntiajat olisivat tarpeen erityisesti paljon ennakkovalmisteluja vaativissa pyyntimuodoissa.

Saamelaisille on erittäin tärkeää, että Tenon lohikannat voivat hyvin ja että niiden tilaa pyritään parantamaan myös tulevana kesänä voimakkain rajoituksin. Rajoitustoimet tulee kuitenkin kohdistaa ensisijaisesti sellaiseen lohenpyyntiin, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

– On väärin rajoittaa saamelaisten perusoikeuksien käyttöä ja toteutumista Tenolla valtioneuvoston asetuksen tasolla. Asiasta tulisi säätää lailla, jolloin esimerkiksi perustuslakivaliokunta voisi päästä arvioimaan perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten olemassaoloa. Tämä edistäisi saamelaisen oikeusturvaa asiassa, toteaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö ovat neuvotelleet saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisista kalastussäännön muutostarpeista tulevalle kalastuskaudelle alkuvuoden aikana kolme kertaa: 21.1, 4.2 ja 8.3. Viimeisimmässä neuvottelussa 8.3 kävi ilmi, että Suomi ja Norja olivat jo päättäneet prosessin ja että luonnos tulevan kalastuskauden rajoituksista oli lähetetty lausuntokierrokselle sekä Norjassa että Suomessa ennen kuin saamelaiskäräjälain mukainen neuvottelumenettely oli käyty loppuun.

– Olemme hyvin pettyneitä ministeriön menettelyyn. Meillä ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta neuvotella luonnoksen sisällöstä ja vaikuttaa siihen ennen lausuntokierrokselle lähettämistä, jatkaa Koivisto.

Tenon lohikantojen suojelu vaatii toimia

Tenon lohikantojen tilaa tulisi pyrkiä parantamaan ennen kaikkea lohenpoikasia syövien petokalojen pyynnillä, ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnällä sekä lohen ja sen saaliseliöiden merikalastukseen puuttumalla.

Saamelaiskäräjät on esittänyt, että esimerkiksi nuottaus tulisi sallia koko Tenolla hoitokalastuksena kyttyrälohien, haukien ja siikojen poistoa varten edellyttäen, että lohet päästetään takaisin jokeen. Sekä paikallisia että matkailijoita tulisi kannustaa muun kalan pyyntiin vavalla. Lisäksi tulisi harkita koskelon kevätpyynnin lisäämistä, jonka kautta saataisiin rajattua lohenpoikasia ravinnokseen käyttävien koskeloiden määrää. Saamelaiskäräjät on esittänyt, että kyttyrälohi määriteltäisiin haitalliseksi vieraslajiksi, jolloin sen poistaminen Tenosta olisi tehokkaampaa.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia Tenon lohikantoihin olisi syytä tutkia nykyistä tarkemmin ja laajemmin, jotta saataisiin tietoa ja sitä kautta keinoja ilmastonmuutoksen vaikutusten hillintään myös Tenon lohikantojen osalta.

Lisäksi Saamelaiskäräjät on edellyttänyt, että tulevan kalastuskauden osalta kalastusrajoitusesityksessä tulee vaatia rajoituksia myös lohenpyyntiin merellä. Rajoituksissa tulee kuitenkin huomioiden merisaamelaisten alkuperäiskansaoikeudet.

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Ma. lakimiessihteeri
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi elinkeinosihteerin viransijaisuuden

Tehtävänä on mm. valmistella saamelaisten elinkeinoihin ja niiden kehittämiseen liittyviä asioita huomioiden saamelaisten perinteinen tieto sekä toimia elinkeino- ja oikeuslautakunnan esittelijänä. Elinkeinosihteerin tehtävät on määritelty Saamelaiskäräjien työjärjestyksessä 26 b §. Työ alkaa mahdollisimman pian ja kestää elinkeinosihteerin viran haku- ja valintaprosessin ajan (n. 2–3 kk). Saamelaiskäräjät tulee tämän sijaisuuden aikana julistamaan haettavaksi elinkeinosihteerin viran, joten tehtävästä kiinnostuneelle tämä on hyvä tilaisuus tutustua elinkeinosihteerin toimenkuvaan sekä toimialaan.

Säädösperusteisena kelpoisuusvaatimuksena on viran edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaiskulttuurin, saamelaisen perinteisen tiedon, saamelaisalueen ja -elinkeinojen sekä hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Odotamme myös valmiutta itsenäiseen työskentelyyn, hyvää organisointi- ja paineensietokykyä. Tehtävässä noudatetaan 1 kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/II-III mukaan (peruspalkka 2706,50–2645,46 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä. Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 23.3.2022 mennessä osoitteessa: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?a7b9a3d2

Lisätietoja työstä antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi-

Inarissa 8.3.2022
Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin porokuolemien ennaltaehkäisemiseksi ja porovahinkolain mukaisen menettelyn käynnistämiseksi

Saamelaiskäräjät julkaisi 28.2.2022 avoimen kirjeen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepälle. Saamelaiskäräjät vetoaa kirjeessään ministeri Leppään porokuolemien ennaltaehkäisemiseksi ja porovahinkolain mukaisen menettelyn käynnistämiseksi kuluvan talven osalta. Saamelaiskäräjät kutsuu ministeri Lepän tutustumaan vallitsevaan tilanteeseen saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio. Kuvat: Johanna Labba ja Ville Fofonoff.

– Kutsumme ministeri Lepän, ja myös muut asiaa valmistelevat ja siitä päättävät henkilöt, tutustumaan vallitsevaan tilanteeseen saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa. Haluamme näyttää, että hätä on suuri ja apu välttämätöntä, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät on neuvotellut asiasta maa- ja metsätalousministeriön kanssa 18.2.2022. Ministeriö ei tuolloin nähnyt tarvetta käynnistää porovahinkolain mukaista menettelyä, sillä ministeriön edustajien mukaan talven olosuhteita ei voida pitää poikkeuksellisena, koska sademäärät ovat olleet vähäisiä. Myöskään ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä porokuolemien välttämiseksi ei ole ministeriössä valmistelussa.

– On ongelmallista, että ministeriö on tehnyt suuresti saamelaiseen poronhoitoon vaikuttavan päätöksen pelkkien sademäärien perusteella, toteaa toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.

– Vaikka lumipeitteen syvyys useissa kotiseutualueen paliskunnissa on kuluvana talvena ollut kohtuullinen, lumipeite on kivikova, minkä vuoksi porojen on monin paikoin mahdotonta kaivaa ravintoa. Se tarkoittaa, että porot lähtevät vaeltamaan rauhattomasti suotuisimmille laidunalueille ja niitä joudutaan sitten etsimään ja hakemaan. Lisäksi joidenkin paliskuntien alueella home on pilannut laajoilla aloilla poron käyttämän ravinnon. Kaikki nämä seikat tulisi ottaa ministeriössä huomioon porovahinkolain soveltamisesta päätettäessä, jatkaa Aikio.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Maa- ja metsätalousministeriöltä ei tukea porokuolemien ennaltaehkäisyyn eikä porovahinkolain soveltamiseen kuluvan talven osalta – osassa paliskunnista tilanne on katastrofaalinen

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelivat 18.2.2022 saamelaiskäräjälain 9 §:n neuvotteluvelvoitteen mukaisesti kuluvan talven porokuolemien ennaltaehkäisystä sekä lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (porovahinkolaki) soveltamisesta kuluvan talven poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Neuvottelussa ei päästy yhteisymmärrykseen.

Saamelaiskäräjät esitti neuvottelussa, että valtion tulisi käynnistää sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet porokuolemien ehkäisemiseksi että porovahinkolain ja -asetuksen mukainen menettely poikkeusolojen toteamiseksi kuluvan talven osalta. Maa- ja metsätalousministeriö totesi neuvottelussa, että se ei esitä porovahinkolain mukaista menettelyä käynnistettäväksi, eikä tällä hetkellä ole suunnitteilla myöskään ennakollista taloudellista tukea porokuolemien ehkäisemiseksi. Ministeriön mukaan talven olosuhteita ei voida pitää poikkeuksellisena, koska sademäärät ovat olleet vähäisiä.

– Olemme äärimmäisen pettyneitä neuvottelun lopputulokseen ja siihen, että maa- ja metsätalousministeriö ei ymmärrä poronhoidon katastrofaalista tilannetta, vaikka siitä on selväsanaisesti heille kerrottu, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

– Tässä on nyt osaltaan kyse myös saamelaisen poronhoidon ja saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta. Mikäli tukea porokuolemien välttämiseen ei saada ja porovahinkolain mukaista menettelyäkään ei aloiteta, voi tämä pahimmassa tapauksessa johtaa siihen, että kaikilla ei ole enää mahdollisuutta jatkaa elinkeinon parissa, jatkaa Juuso.

Monissa saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa on tällä hetkellä erittäin haastava tilanne. Syksyllä lumi satoi sulan maan päälle, mikä johti monin paikoin porojen ravinnoksi käyttämien kasvien homehtumiseen. Lumi on lisäksi talven aikana jäätynyt kivikovaksi, minkä vuoksi porojen ravinnon kaivaminen on monin paikoin mahdotonta.

– Olen huolissani maa- ja metsätalousministeriön asiantuntemuksesta. Ministeriö seuraa poronhoidon tilannetta pelkkien sademäärien perusteella. Tämä johtaa tulkintaan, jonka mukaan olot eivät olisi poikkeukselliset, eikä tuhoa poronhoidolle olisi aiheutunut. Ministeriöllä ei ole minkäänlaista tietoa esimerkiksi laitumen hometilanteesta tai lumen kovuudesta ja siksi tulisikin pyytää Luonnonvarakeskusta selvittämään tilanne ja tuhot eri puolilla, toteaa toinen varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Sallivaaran paliskunnassa hätä on suuri

Taka-alalla oranssissa pipossa Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi syyserotuksessa. Kuva: Inga-Briitta Magga.

Sallivaaran paliskunnan alueella talvi on ollut katastrofaalinen. Lokakuun lopussa lumi satoi sulaan maahan ja myöhemmin satoi monta päivää vettä, mikä kasteli lumen maahan asti. Tämän seurauksena lumi on jäätynyt kivikovaksi maahan saakka. Koko paliskunnan alueesta ainoastaan viisi prosenttia on ollut käyttökelpoista laidunmaata talven aikana.

Sallivaaran paliskunnan poroisäntä Iisko-Henrik Näkkäläjärvi on erittäin huolestunut poroelinkeinon tilanteesta. – Tämä on elämän ja kuoleman kysymys. Hätäapua tulisi saada silloin kun hätä on. Jos apua ei tule, joutuu moni poronhoitaja lopettamaan elinkeinon tämän talven jälkeen, sanoo Näkkäläjärvi.

Jo syksyllä porojen kunnossa näkyi se, että sieniä ei ollut. Porot käyttävät sieniä syksyllä ravinnokseen ja keräävät varastorasvaa tulevaa talvea varten. Aikaisemmasta katastrofitalvesta on vasta kaksi vuotta aikaa, eivätkä porot ole ehtineet täysin kuntoutua.

– Syksyllä teurasmäärät olivat olemattomia, joten poronhoitajien tulot jäivät heikoksi. Nyt moni on siinä tilanteessa, että pitäisi pystyä lisäruokkimaan, mutta rahaa ei ole. Viime viikolla erotuksessa vanhemmat poronhoitajat olivat järkyttyneitä siitä, kuinka huonossa kunnossa porot ovat tähän aikaan vuodesta, jatkaa Näkkäläjärvi.

Sallivaaran paliskunta sijaitsee Inarin kunnan länsipäässä. Suurimmalta osalta paliskunta sijaitsee Lemmenjoen kansallispuistossa ja Hammastunturin erämaa-alueella. Paliskunnan pinta-ala on lähes 3000 neliökilometriä.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Iisko-Henrik Näkkäläjärvi
Sallivaaran paliskunnan poroisäntä
040 481 7212

Saamelaiskäräjät vastustaa Lapin paliskunnan alueen kaivostoimintaan tähtääviä hankkeita

Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvan Lapin paliskunnan alueen saamelaiskulttuuria uhkaa laaja-alainen malmien etsintä. Varauspäätökset ja malminetsintälupahakemukset kattavat koko Lapin paliskunnan eteläosan. Saamelaiskäräjät on huolissaan alueen saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksistä ja poronhoidon rakenteiden suojasta.

 – Malminetsintä ja kaivostoimintaan tähtäävät tutkimukset uhkaavat Lapin paliskunnassa harjoitettavien saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuutta. Jopa Lapin paliskunnan yksi pääerotuspaikoista on jäänyt varauksen alle, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Poronhoidon keskeisimpiin rakennuksiin kuuluvat vasanmerkitys- ja erotuspaikat aitajärjestelmineen. Kaivoslaissa on säädetty paikoista, joissa kaivosmineraalien etsintätyötä ei saa harjoittaa. Tällaisia ovat mm. puutarhat ja asumiseen tai työntekoon tarkoitetut rakennukset yksityisine piha-alueineen. Saamelaiset eivät harjoita perinteisiä elinkeinojaan maanomistusoikeuden turvin. Säännöllisesti käytössä olevat, sopimuksiin pohjautuvat poronhoidon rakennelmat jäävät suojatta.

Saamenmaan ympäristö tuhottiin pitkälti Lapin sodassa. Vesistöjen valjastaminen tekoaltaisiin johti väestön pakkosiirtoon ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen estymiseen. Luonnonvaroista päättäminen on nykyään usean eri viranomaisen vastuulla, eikä kukaan katso asioita saamelaiselinkeinojen näkökulmasta. Esimerkiksi laidunkiertoon perustuvan saamelaisen poronhoidon kyky ylläpitää tehokasta laidunten vaihtelua ja sopeutua ympäristön muutoksiin on heikentynyt. Saamelaisten mahdollisuudet itse päättää kehityksen linjoista ovat kaventumassa edelleen. Saamelaiskäräjät vaatii toimia tämän kehityksen kääntämiseksi.

 – Huoli tulevaisuudesta painaa saamelaiselinkeinojen harjoittajia. Saamelaisille kotiseuduksi osoitetulla alueellakaan ei ole mahdollista elää ilman luontoon kajoavien hankkeiden tulvaa. Tilanne on erityisen vaikea Lapin paliskunnassa. Kaivoslain soveltamisessa on annettava nykyistä suurempi painoarvo saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kaivosviranomainen ei ole velvollinen ilmoittamaan Saamelaiskäräjille etsintätöitä koskevista varauksista. Geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelu on tällä hetkellä saamelaisten ainoa mahdollisuus saada ajantasaista tietoa omaan alueeseensa kohdistuvasta malminetsinnästä – tosin vain englannin kielellä ja paikkatietosovellukset hallitsevalle.

– Tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa elinympäristöä koskevista hankkeista tulee olla kaikkien saatavilla, jatkaa Aikio.

Lapin paliskunnan aluetta koskee viisi malminetsintälupahakemusta, joista yhdessä on kyse aiemman luvan muuttamisesta ja uusimisesta, neljä vahvistettua varauspäätöstä ja yksi varausilmoitus. Vahvistetuista varauspäätöksistä VA2021:0055 Urakka on valituskelpoinen 24.12.2021 asti.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kuva: Maria Mäki / Saamelaiskäräjät

Ilmakuva lumisesta maisemasta. Kuvassa näkyy järviä ja metsää.

Saamelaiskäräjät neuvotteli kaivoslain uudistuksesta – huoli saamelaisten oikeuksien sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta on suuri

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Saamelaiskäräjät päättivät joulukuun 10. päivä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluprosessin kaivoslain uudistamisesta. Neuvotteluprosessi aloitettiin syksyllä 2020 ja neuvottelut kestivät yhteensä lähes 30 tuntia. Saamelaiskäräjät teki perusteltuja muutosesityksiä useaan kaivoslain pykälään, mutta vain muutaman pykälän kohdalla saatiin neuvoteltua molempia osapuolia tyydyttävä tulos.

– Kiinnostus malmien etsintään saamelaisten kotiseutualueella on lisääntynyt viime aikoina. Olen erittäin huolissani siitä, millä tavoin luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja saamelaisten oikeuksien toteutuminen pystytään turvaamaan uudessa kaivoslaissa. Olemme tehneet kaivoslakiin perusteltuja muutosesityksiä näiden turvaamiseksi, mutta työ- ja elinkeinoministeriön liikkumavara esitystemme suhteen tuntuu olevan rajallinen ja riittämätön, sanoo Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Neuvotteluissa saavutettiin yhteisymmärrys saamelaiskulttuuriin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksiin liittyviin vaikutuksiin kohdistuvan selvitysmenettelyn kehittämisestä. Neuvotteluissa ei ole kuitenkaan saatu aikaan tulosta, jolla pystyttäisiin turvaamaan saamelaisten asema ja oikeudet alkuperäiskansana kaivoslain soveltamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ollut edellytyksiä neuvotella kaikkien pykälien sisällöstä, esimerkiksi 50 §:n osalta. Kyseinen pykälä on saamelaisten kannalta olennainen, sillä siinä määritellään mm. minkä tasoisia vaikutuksia kaivoslain mukaisesta toiminnasta voi aiheutua saamelaisten edellytyksille harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan tai muutoin ylläpitää saamelaiskulttuuria saamelaisten kotiseutualueella.

– Neuvotteluista jäi vahva tunne siitä, että Suomen valtiolle on tärkeää, ettei kaivostoimijoiden toimintaa vaikeuteta tulevaisuudessa. Tämän periaatteen noudattamisessa tunnutaan olevan valmiita tinkimään sekä alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisesta että luonnon monimuotoisuudesta, jatkaa Aikio.

Saamelaiskulttuurilla on suora yhteys luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ja elämäntavat ovat muotoutuneet luonnon monimuotoisuutta säilyttäviksi, joten tästä näkökulmasta kulttuurin säilyttäminen tukee biodiversiteetin suojelua, kuten todetaan Suomen biodiversiteetti – strategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arvioinnissa.

Nykyisellään kaivoslaki ei turvaa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia

Kaivoslain säännökset eivät nykyisellään velvoita kaivosviranomaista erittelemään, miten kaivoslain mukainen toiminta sekä muut maankäyttömuodot yhdessä vaikuttavat saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan.

– Lupaharkinnassa saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojaksi laadittujen säännösten tarkoitus ei ole lupakäytännössä toteutunut, eikä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia ole siten pystytty turvaamaan käytännössä, toteaa Aikio.

Nykyisen lain 50 §:n soveltamista harkitessaan lupaviranomaisen tulisi muun muassa arvioida heikentääkö myönnetty lupa olennaisesti saamelaisten kotiseutualueella edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria tai kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoja koltta-alueella.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kaivoslain 50 §:ssä luvan myöntämisen esteeksi määritelty olennaisen heikennyksen taso ei kuitenkaan riitä turvaamaan saamelaisille perustuslain 17 §:n 3 momentin myötä turvatun oikeuden toteutumista ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan. Perinteisten elinkeinojen katsotaan vakiintuneesti kuuluvan osaksi saamelaiskulttuuria.  Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei ole toistaiseksi jättänyt yhtään lupaa myöntämättä Saamelaiskäräjien esiin tuomista perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvista negatiivisista vaikutuksista huolimatta. Tästä syystä Saamelaiskäräjät esittää ”olennaisen heikennyksen” -kriteerin muuttamista koko kaivoslain kontekstissa muotoon ”vähäistä suurempi haitta tai heikennys”.

Meneillään olevan kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sekä kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti että asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan näitä tavoitteita ei ole kaivoslain valmistelutyössä tähän mennessä huomioitu.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi