Metsäsertifiointi on vapaaehtoista – todistaa puutuotteen vastuullisuuden

Viime päivinä mediassa on uutisoitu puuta ostavien yritysten lopettaneen puunoston saamelaisten kotiseutualueen metsistä vedoten FSC kontrolloitu puu -sertifikaatin muutokseen. Metsäsertifiointi – oli kyse sitten PEFC:stä, FSC:stä tai FSC kontrolloidusta puusta – on vapaaehtoinen järjestelmä, jolla voidaan todistaa metsästä saadun puutuotteen vastuullisuus. Sertifikaattia ei ole pakko käyttää, eikä sillä voida kieltää hakkuita tai puunostoa. Sertifiointi ei ole myöskään este polttopuun myymiselle toisin kuin uutisoinnissa on annettu ymmärtää.

Kansainvälinen FSC-yhdistyksen Suomea koskeva kansallinen riskinarvio astui voimaan 27.11.2018. Riskinarviossa arvioidaan viiden kategorian perusteella puuntuotannon vastuullisuutta, jonka perusteella puuta voidaan toimittaa FSC kontrolloitu puu -sertifikaatilla. Kahden kategorian kohdalta kansallisen riskinarvion tekivät konsulttiyritykset NEPCon ja Tapio. Konsulttiyritykset päätyivät määritelty riski -arvioon kategoriassa kolme, joka koskee korkean suojeluarvon alueita. Määritelty riski koskee alueellisesti ns. IFL-alueita (IFL=Intact Forest Landscapes eli laaja luonnontilainen metsäalue) ja saamelaisille tärkeitä alueita.

”Saamelaisten kotiseutualueen luokittelu määritellyn riskin luokkaan riskinarviossa on siis ulkopuolisten, itsenäisten ja riippumattomien toimijoiden tekemä. Ulkopuolisten arvioijien käyttäminen on sertifikaatin luotettavuuden kannalta hyvä asia. Muistutettakoon, että Saamelaiskäräjät on osallistunut tähän mennessä nk. valtion mailla tapahtuvan metsätalouden arviointimenettelyihin”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Kansallisen riskinarvion voimaantulon jälkeen yrityksillä on puolen vuoden siirtymäaika, jonka aikana ne voivat päivittää toimintaketjunsa tavalla, joka pienentää riskiä. Yrityksillä on näin ollen tällä hetkellä neljä kuukautta aikaa toimittaa puuta entisin ehdoin ja päivittää riskienhallintamenettelyt puun toimitusketjuun, jos haluavat edelleen käyttää FSC kontrolloitu puu -sertifikaattia. Kansainvälisen FSC-yhdistyksen aiempi linja oli se, että yritykset tekivät itse puuntuotannon riskinarvionsa.

Suomen kansallisen riskinarvion valmistuminen ei ole yllätys metsäsektorin edustajille, sillä NEPConin ja Tapion riskinarvion ensimmäinen versio oli julkisessa kuulemisessa 4.4. – 4.5.2018 välisen ajan. Useiden tahojen ja sidosryhmien kommenttien jälkeen riskinarviot päivitettiin nykymuotoon. Kuulemisen jälkeen NEPCon ja Tapio päivittivät riskinarviota ja toimittivat sen kansainvälisen FSC-järjestön käsiteltäväksi.

Toisin kuin viime päivien uutisoinnissa on annettu ymmärtää, varsinaista FSC-metsäsertifiointia ei ole saamelaisten kotiseutualueella käytössä lainkaan. Saamelaisten kotiseutualueella puunostajat ovat käyttäneet FSC:n kevyempää ”kontrolloitu puu” -sertifikaattia. Tällaisen sertifikaatin puuta voidaan käyttää FSC-tuotemerkin tuotteissa varsinaisen FSC-sertifioidun puutavaran joukossa edellyttäen, että riskinarviossa käsiteltyjä ehtoja ei ole rikottu.

Viime päivinä mediassa esitetyt Inarin yhteismetsän hakkuut olisivat sijoittuneet riskinarvion määrittelemälle luonnontilaiselle laajalle metsäalueelle (IFL-alue), mikä olisi vastoin FSC kontrolloidun puun vaatimusta vastuullisesti hankitusta puusta.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Jan Saijets osallistui tiedotteen laatimiseen.

 

FSC kontrolloitu puu – Suomen kansallinen riskinarvio:

https://ic.fsc.org/en/document-center/id/352

Perustietoa FSC:n kontrolloidusta puusta ja kansallisesta riskinarviosta:

https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/kontrolloitu-puu

https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/kontrolloitu-puu/kontrolloitu-puu-ja-kansallinen-riskinarvio-ukk

FSC:n tiedote kansallisen riskinarvion valmistumisesta:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/229

FSC:n tiedote kansallisen riskinarvion kuulemisesta huhtikuussa 2018:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/197

FSC Suomen tiedote 1.2.2019:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/239

 

 

 

Ylä-Lapin maksuton kalastuslupa palautettava ennalleen

Saamelaiskäräjien lausunnon mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan (kalastuslain 10 §) osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen. Lisäksi pykälään tehdään pieniä muutoksia, jotta Suomen perustuslakiin kirjatut saamelaisten oikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin. 

Saamelaiskäräjien mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään 10 §:n osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen, ja lisäksi pykälän sisältöön tehdään pieniä muutoksia, joilla ei ole merkittävää vaikutusta Ylä-Lapin vesien kalastuspaineeseen, mutta joiden myötä Suomen perustuslakiin sisältyvää ”saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan” -voitaisiin toteuttaa nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin.  

Ensimmäinen lisäys koskisi esimerkiksi työn, perhesuhteiden tai opiskelujen vuoksi muualle Suomeen muuttaneita saamelaisia, joiden yhteyden säilyttäminen oman alueensa ja oman sukunsa kalastuskulttuuriin ja perinteisiin pyyntipaikkoihin tulisi olla mahdollista uuden lainsäädännön myötä. Toinen parannusesitys koskee saamelaisten kotiseutualueen Lapin paliskunnan aluetta, joka kuuluu kuntajaon mukaan Sodankylän kunnan alueeseen, eikä näin ollen kuulu kalastuslain 10 §:n soveltamisalaan. Esityksen kolmannessa momentissa tunnustettaisiin periaate, jonka soveltamisella voitaisiin vastata kritiikkiin, jonka mukaan Ylä-Lapin vapaan kalastusoikeuden on katsottu vaarantavan kalakantojen kestävyyden. 

Uusi kalastuslaki loukkaa saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia

Paljon kriittistä julkisuutta ja kannanottoja osakseen saaneen uuden kalastuslain käytännön vaikutukset ovat lain voimaantulon jälkeen saaneet kielteisen vastaanoton saamelaisten kotiseutualueen kalastajilta. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa uuden kalastuslain mukanaan tuomista heikennyksistä saamelaisten oikeuksiin useaan otteeseen jo lain valmisteluvaiheessa. Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan sisältöön (kalastuslain 10 §) säädetty muutos on kohdistunut erityisellä tavalla saamelaisten kotiseutualueen vaelluskalavesiin, joilla saamelaisten perustuslailla suojattuun kulttuurimuotoon kuuluva perinteinen kalastus on merkittävä osa näillä alueilla asuvien saamelaisten kulttuuri-identiteettiä. 

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan toteutettu muutos on ristiriidassa sekä Suomen perustuslain 15 §:n tarkoittaman omaisuuden suojan, että myös 17 §:n 3 momentin mukaisen saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, vakiintuneen tulkintakäytännön kuten myös Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden, esimerkiksi KP-sopimuksen artiklan 27 ja TSS-sopimuksen 1 artiklan 2 momentin kanssa. 

Nyt käsiteltävänä olevan esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt kalastuslakiin tehtäväksi muutoksia, jotka koskettavat edelleen saamelaisia ja saamelaisten kotiseutualueen kalastusta erityisesti 10 §:n Ylä-Lapin kalastuslupaa koskevan sääntelyn kautta. Muita merkityksellisiä muutoksia kohdistuisi muun muassa saaliin ensimyynnin muilta kuin ammattikalastajilta kieltävään pykälään sekä seuraamusjärjestelmän uudistamiseen kielletyn kalastuksen johdosta. 

Saamelaiskäräjät on lausunut maa- ja metsätalousministeriön esityksestä kalastuslain muuttamiseksi 11.11.2018. Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.

 

Lisätietoja 

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, heikki.paltto(at)samediggi.fi, 040 756 9075

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, kalle.varis(at)samediggi.fi, 010 839 3187 / 050 384 7040

Utsjoella keskusteltiin elinkeinojen edistämisen lisäksi lasten ja ikäihmisten hyvinvoinnista

Utsjoen keskustelutilaisuudessa esille nousi monen muun alueen tavoin uuden koulun rakentamisen ajankohtaisuus sekä väestön ikääntyminen. Toiveena oli, että elinkeinoja edistetään monipuolisesti, jotta kylät pysyvät asuttuina ja toimeentulon saamisen edellytykset paranevat.

Tilaisuuden alussa yleisöstä muistutettiin, että Saamelaiskäräjien edustajien on tärkeä kuunnella saamelaisia kentältä, jotta he ovat perillä saamelaisia puhuttavista ajankohtaisista asioista. – Nämä keskustelutilaisuudet ovat osoittautuneet erittäin tärkeäksi foorumiksi ja olemme saaneet paljon eväitä omaan työskentelyyn, kiittää puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistujia.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen esille nousi uuden koulun rakentaminen Utsjoelle ja se, miten uusi koulurakennus pystyisi toimimaan saamelaisena oppimisympäristönä, ja olisihan nykytekniikalla mahdollista jakaa opetusta etälaitteiden kautta ympäri Suomen. Yhteisesti oltiin tyytyväisiä siitä, että vihdoin on saatu Saamelaiskäräjille resursseja saamenkielisen lastenmateriaalin tuottamiseen.

Huoli maakunta- ja sote-uudistuksista ja saamenkielisten palveluiden saatavuudesta puhututti myös Utsjoella. Väestö ikääntyy ja lisäresursseja sekä yhteistyötä kaivataan. – Olemme tehneet kovasti töitä Saamelaiskäräjien resurssitilanteen parantamiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää, että saamenkielisten sote-palveluiden turvaamiseksi tarkoitettu määräraha saadaan sen kaipaamalle tasolle, vastaa II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso yleisön huoleen.

Utsjoen keskustelutilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua saamelaisten perinteisten elinkeinojen sekä niiden nykyaikaisten harjoittamisen muotojen edistämisestä. Kuluvalla vaalikaudella ajankohtaisia kalastukseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty niin Tenon sopimuksen kuin kalastuslain osalta. Lisäksi Saamelaiskäräjillä on ollut Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hanke. Keskustelutilaisuudessa nousi esiin toive, että elinkeinoja edistettäisiin monipuolisesti, jotta kylät pysyisivät asuttuina ja toimeentulon saamisen edellytykset paranisivat.

Lopuksi yleisöstä vielä todettiin, että Saamelaiskäräjien olisi oltava jo alkuvaiheessa neuvotteluissa mukana ja seurattava aktiivisesti lakien valmisteluiden aloittamista. – Yhdessä meissä on voimaa ja pystymme edistämään meille kaikille tärkeitä asioita, päätti Sanila-Aikio tilaisuuden.

Saamelaiskäräjien hallituksen neljäs keskustelutilaisuus järjestettiin Utsjoen kunnantalolla maanantaina 5.11.2018. Hallituksen jäsenistä paikalla olivat Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Nilla Tapiola ja Pentti Pieski.

Seuraava keskustelutilaisuus järjestetään Inarissa tiistaina 4.12.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Pentti Pieski jäseneksi ja Kirsi Suomi varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään

Saamelaiskäräjien hallitus valitsi Pentti Pieskin jäseneksi ja Kirsi Suomen varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Saamelaismusiikkikeskus aloittaa kartoituksen mahdollisista uusista yhteistyökumppaneista tarkoituksena järjestää uusi musiikkitapahtuma. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena vuoden 2020 loppuun saakka ja Sajoksen ravintolaan palkataan kaksi työntekijää.  

Pentti Pieski nimettiin jäseneksi ja Kirsi Suomi varsinaiseksi jäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Hankkeen tavoitteena on luoda Lapista ainutlaatuinen, arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Hankkeessa laaditaan uusi Lapin matkailustrategia vuosille 2019-2022. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. Toimintasuunnitelma sisältää tavoitteen, että musiikkikeskus alkaa kartoittamaan mahdollisuutta järjestää uusi musiikkitapahtuma saamelaisalueella tai sen ulkopuolella.  – Ajatuksena on, että musiikkitapahtumista päästäisiin nauttimaan ympäri saamelaisaluetta ja kotiseutualueen ulkopuolella paikkakunnilla, joissa asuu merkittävä määrä saamelaisia, Saamelaiskäräjien hallitus linjaa. 

Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020 ja mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. Lisäksi hallitus päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 15/2018 pidettiin Utsjoella maanantaina 5.11. hallituksen järjestämän keskustelutilaisuuden yhteydessä.  

Saamelaiskäräjien kokouksen 15/2018 päätöksiä 
  • Hyväksyi lisäyksin saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Hyväksyi selosteen henkilötietojen käsittelytoimista lisäyksin Saamelaiskäräjien sisäiseksi asiakirjaksi sekä hyväksyi lisäyksin tietosuojaselosteet laitettavaksi Saamelaiskäräjien kotisivuille. 
  • Päätti, että Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. 
  • Päätti, että kieliturvasihteeri valmistelee asiakirjan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielitilanteesta. 
  • Nimesi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään Pentti Pieskin ja hänelle varajäseneksi Kirsi Suomen. 
  • Päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 
  • Merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessista. 
  • Keskusteli kalastuslain muutoksesta. 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Jäämeren radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei oikeudellisia edellytyksiä 

Saamelaiskäräjät vastustaa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Saamelaiskäräjät vastustaa myös 400 kV voimalinjan merkitsemistä maakuntakaavaan. Lisäksi Saamelaiskäräjät esittää olemassa olevien tieverkostojen parantamista sekä saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskylä -merkintöjä Utsjoelle ja Vuotsoon.

Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti 16.10.2018 Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040. – Jäämeren rata ja sen sijoittuminen Pohjois-Lapin maakuntakaavan kattamalle alueelle on merkittävin yksittäinen kysymys niin Suomen saamelaisten kuin saamelaisten kotiseutualueen kannalta, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien mukaan radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei ole olemassa oikeudellisia edellytyksiä, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan välttämätön vähimmäisedellytys 5 §:n mukaisen intressien yhteensovittamisen lisäksi sille, että ratalinjaus voitaisiin merkitä maakuntakaavaan.

Vaikutuksia arvioimaan on perustettu erilaisia työryhmiä, mutta työryhmien työ on vasta aluillaan. Lisäksi työ on luonteeltaan sidosryhmätyöskentelyä, eikä sillä voida korvata ammattimaista, tieteellisiin menetelmiin perustuvaa ja kattavaa vaikutusten arviointia, jolla saataisiin dokumentoitua radan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset muun muassa ympäristölle ja saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan.

– Käsillä olevien rataa koskevien tietojen valossa on selvää, että yksi Suomen infrastruktuurin massiivisimmista hankkeista vaatii vielä paljon selvitys- ja arviointityötä ollakseen sillä tasolla, että se voitaisiin merkitä maakuntakaavaan. Saamelaiset ovat tässä niin yksityisoikeudellisten kuin kollektiivisten oikeuksien kannalta oikeudenhaltijoita, ei sidosryhmä, sanoo Sanila-Aikio.

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti neuvottelussa olemassa olevien tieverkostojen yleistä parantamista Pohjos-Lapin maakuntakaavan alueella. Erityisesti Inari-Köngäs-tien merkitseminen merkittävästi parannettavaksi tieksi palvelisi itä-länsisuunnassa yhteysreittinä Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin välillä.

– Maakuntakaava ohjaa tulevaa kehitystä, ja Saamelaiskäräjät esitti, että Vuotso ja Utsjoki merkittäisiin myös saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskyliksi. On tärkeää, että esimerkiksi saamelaishallinto kehittyisi ja sijoittuisi eripuolille kaava-aluetta, lisää Sanila-Aikio.

Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Kaavan on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 lopussa. Saamelaiskäräjät on nimennyt kaavan valmisteluun saamelaiskulttuurin työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Kuva: Lapin tulevaisuuskuva 2040 aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät. Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 tavoitteet (luonnos).

Taustamuistio: Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040 (16.10.2018).

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaismatkailun eettiset ohjeet hyväksyttiin

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet.

Kenelle eettiset ohjeet on tarkoitettu?

Eettiset ohjeet on tarkoitettu ensisijaisesti saamelaisyhteisön ulkopuolisille toimijoille, jotka toteuttavat saamelaiskulttuurin matkailullista tuotteistamista, esittämistä ja viestintää.

Mitä tarkoittaa saamelaismatkailu?

Saamelaismatkailu on matkailua, jossa saamelaiskulttuurin voimavaroja hyödyntäen tuotetaan matkailupalveluja ja tarjotaan niitä liiketoiminnallisin perustein. Se voi olla saamelaisuuteen perustuvaa matkailua, jossa saamelaisyhteisön sisältä tulevat toimivat matkailuelinkeinon harjoittajina, tai saamelaisuutta hyväksikäyttävää matkailua, jossa saamelaisyhteisön ulkopuolelta tulevat matkailuelinkeinon harjoittajat ja muut matkailutoimijat hyödyntävät ja hyväksikäyttävät saamelaiskulttuuriin liittyviä ja/tai viittaavia elementtejä matkailupalveluissa ilman varsinaista yhteyttä saamelaisyhteisöön.

Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet

1. Saamelaisen kulttuuriperinnön arvon ja rikkauden tunnustaminen ja kunnioittaminen
2. Saamelaisen kulttuuriperinnön suojeleminen ja sen ylläpitäminen elinvoimaisena tuleville sukupolville
3. Kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteisymmärrys ja yhteistyö
4. Saamelaismatkailussa esiintyvät ongelmakohdat ja niiden huomioiminen ja korjaaminen
5. Saamelaismatkailun positiiviset vaikutukset saamelaisväestöön, heidän kulttuuriinsa sekä ympäristöön
6. Saamelaismatkailun vastuullinen ja eettisesti kestävä markkinointi ja matkailuviestintä
7. Korkealaatuiset matkustajakokemukset – laadunvarmistus

Lataa eettiset ohjeet täältä. Ohjeista tullaan julkaisemaan lyhennelmä ja käännökset vuoden 2018 aikana.

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Luonnonvarakeskuksen mukaan Lapin Kullankaivajain Liitto ry:n laskelmat kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon perustuvat virheelliseen laskentatapaan

Luonnonvarakeskus (Luke) on asiantuntijalausunnossaan todennut, että Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmia kullankaivun eri muotojen aiheuttamista taloudellisista vaikutuksista poronhoidolle ei voida pitää oikeina. Laskelmissa on huomioitu ainoastaan se alue, joka eri kullankaivumuodoissa vuosittain kaivetaan ja käsitellään kullan etsimiseksi. Lisäksi arvio kullankaivualueiden palautumisesta laidunkäyttöön 10 vuoden kuluessa on osittain liian optimistinen.

Saamelaiskäräjät pyysi Lukelta lausuntoa Lapin Kullankaivajain Liiton tekemästä muistiosta kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon sekä asiantuntija-arviota kullanhuuhdonnan vaikutuksista poronhoitoon ja sen kannattavuuteen. -Lapin Kullankaivajain Liiton muistiolla on pyritty osoittamaan vääräksi Saamelaiskäräjien esiin tuoma näkemys siitä, että kullankaivulla on merkittävä negatiivinen vaikutus erityisesti saamelaiseen poronhoitoon ja sitä kautta saamelaisten oikeuteen harjoittaa omaa kieltään ja kulttuuriaan, toteaa Saamelaiskäräjien ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Luken lausunnon mukaan laidunalueiden menetyksistä aiheutuvia poronhoidon nettotulojen menetyksiä laskettaessa tulisi ottaa huomioon todellinen menetetty tai käytöstä osittain poistunut laidunalue, sen laatu ja taloudellinen arvo laitumena sekä näiden menetysten kesto. Myös muut maankäytöstä aiheutuvat vaikutukset, jotka kohdistuvat poronhoitoon ja laitumiin, tulisi huomioida kattavissa taloudellisissa vaikutusarvioinneissa.

Lapin Kullankaivajain Liiton laskelmissa oli päädytty siihen, että neljän paliskunnan alueella sijoittuvien kaikkien kullankaivumuotojen yhteinen porotaloudelle aiheuttama haitta on 49,90 euroa vuodessa. Lisäksi esitettiin, että kaivetut alueet palautuvat noin 10 vuoden kuluessa lähes ennalleen poronhoidon käyttöön. -On selvää, että kullanhuuhdonnan vaikutuksia poronhoitoon ei voida mitata ainoastaan alueella, joka on kullanhuuhdonnan käytössä tietyllä ajanjaksolla, painottaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lisäksi Lapin Kullankaivajain Liiton mukaan kullankaivuu on aiheuttanut viimeisten 20 vuoden aikana vuodessa keskimäärin 0,25 poron kuoleman alueella, jossa on 300 valtausta neljän paliskunnan alueella. Luke toteaa, että Lapin Kullankaivajain Liiton porokuolemakyselyn luotettavuuteen ja kattavuuteen ei voida ottaa kantaa, koska muistiosta ei käy ilmi, miten kullankaivun aiheuttamia porokuolemia koskeva kysely kullankaivajille tehtiin, mikä oli sen vastausprosentti ja kuinka luotettavasti kullankaivajat ovat voineet todeta ja rekisteröidä kaikki porokuolemat.

Luken lausunnossa todetaan, että maankäyttömuotojen häiriövaikutuksia porojen laidunnukseen on tutkittu varsin paljon. Tutkimuksessa (Anttonen ym. 2011: Arctic 64(a):1-14) on osoitettu, että vuodenaikaisia laidunalueita valittaessa porot välttävät kullanhuuhdonta-alueita erityisesti kesäaikaan, mutta myös alkutalvella. Tämä välttämisvyöhyke ulottuu jopa 1,5 km:n etäisyydelle kullankaivualueesta.

Lisäksi tutkimustietoa jäkäliköiden kasvusta ja palautumisesta esim. metsäpalon jälkeen on olemassa paljon. Erilaisten maankäytön ja ihmistoiminannan alueiden lisääntyessä ja laajetessa sekä samalla pirstoessa laidunalueita, myös jäkälälaitumet kuluvat koko paliskunnan alueella nopeammin. Näistä syistä Luke katsoo, ettei ole oikea peruste käyttää mittarina vain vuosittain kaivettua maa-aluetta laskettaessa kullankaivun vaikutuksia poronhoitoon.

Kuva: Koneellista kullankaivua kesällä 2018 Lapin paliskunnan alueella Vuotsossa.

Liitteet:

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi