Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi lakimiessihteerin viran

Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä Saamelaiskäräjien hallinnossa. Virka on tarkoitus täyttää 1.10.2021 alkaen. Tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 25 §:n mukaan.

Saamelaiskäräjillä tulee olemaan 1.1.2022 lukien kaksi lakimiessihteerin virkaa, minkä johdosta tehtävien uudelleen järjestely on meneillään ja nyt haettavana olevaan virkaan voi jatkossa kuulua myös esimiestehtäviä. Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95) mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus sekä saamen kielen taito. Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hyvä saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemus, hyvä ruotsin/norjan kielen ja englannin kielen taito, hyvä paineensietokyky sekä henkilökohtainen soveltuvuus esimiestehtäviin. Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III/I mukaan (peruspalkka 3194,73 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 19.7.2021 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c

Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. +358407262688. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

18.6.2021 Saamelaiskäräjät

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Puheenjohtaja Juuso: Utsjoen porotilojen yhteismetsän päätös suojella vanhaa ikimetsää osoittaa, että hakkuille on vaihtoehtoja

Utsjoen porotilojen yhteismetsä suojelee 700 hehtaaria vanhaa ikimetsää Muddusjärven paliskunnan alueella. Ympäristöministeriö myönsi vuosi sitten 20 miljoonan euron lisämäärärahan Pohjois-Suomen metsien vapaaehtoiseen suojeluun.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen Utsjoen porotilojen yhteismetsän päätökseen suojella vanhaa ikimetsää, ja onnittelee osapuolia neuvotteluiden tuloksesta. – Pidän tätä hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka yhteismetsillä on mahdollisuus etsiä metsien hakkuille vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Kyseinen päätös toimii myös hyvänä esimerkkinä metsien suojelulle laajemmin ja muille yhteismetsille, sanoo Juuso.

Suomen hallitus myönsi vuosi sitten 20 miljoonan euron lisämäärärahan Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluun. Lisämääräraha on käytössä vuoden 2022 loppuun saakka Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella. Määrärahan tarkoituksena on parantaa luonnonsuojelualueiden kytkeytyvyyttä, eheyttä ja kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa.

II varapuheenjohtaja Leo Aikio toivoo, että tämä suojeluhanke on vasta alkua ja Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluun löytyy rahoitusta myös tulevaisuudessa. – On hienoa, että paliskunta ja yhteismetsä pääsivät sopimukseen, joka hyödyttää molempia osapuolia. Yksityisille metsänomistajille osoitetut korvaukset suojelusta kannustavat huomioimaan metsien merkitystä saamelaiskulttuurin käytössä sekä luonnon monimuotoisuuden turvaajana, sanoo Aikio.

– Tällaiset päätökset auttavat Suomea pysymään kiinni ilmastotavoitteissaan. Vastaavien rahoitusmekanismien turvaaminen voi tulevaisuudessa maksaa itsensä monikertaisesti takaisin, jatkaa Aikio.

Utsjoen porotilojen yhteismetsän suojelukohde sijaitsee Muddusjärven paliskunnan talvilaidunalueella. Muddusjärven paliskunta ja Utsjoen porotilojen yhteismetsä ovat olleet yhteydessä Saamelaiskäräjiin ja pyytäneet Saamelaiskäräjiä tukemaan asiassa ja vaikuttamaan sen edistymiseen. Saamelaiskäräjät on aktiivisesti edistänyt asiaa ympäristöministeriön kautta ja ilmaissut tukensa suojelutavoitteelle.

– Olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkosen kanssa. Lisämääräraha on mahdollistanut saamelaisalueella samankaltaisen yksityismetsien suojelun, mitä METSO-ohjelma Etelä-Suomen yksityismetsissä on tehnyt jo pitkään. Haluamme kiittää ministeriä ja ministeriötä siitä, että keskusteluissa on suhtauduttu ratkaisuhaluisesti asiaan, päättää Juuso.

Kuva: Ville Fofonoff

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Lohenkalastusrajoitukset olisi tullut neuvotella kokonaisuudessaan oikeudenmukaisiksi

Suomi ja Norja sopivat huhtikuussa Tenon lohen kalastuskiellosta kalastuskaudella 2021. Norjan suurkäräjät on 25.5.2021 päättänyt, että kalastuskauden 2021 koukkuverkon kielto perutaan Finnmarkin rannikolla. Saamelaiskäräjät ei pidä päätöstä oikeudenmukaisena tilanteessa, jossa Tenon alueen saamelaisilta on kielletty jopa lohen kotitarvekalastus.

– Olemme olleet yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön ja pyytäneet selvitystä Norjan päätöksestä. Suomen olisi tullut huolehtia Norjan kanssa käydyissä neuvotteluissa siitä, että kalastusrajoitukset niin Tenolla kuin merialueilla ovat kokonaisuudessaan oikeudenmukaisia. Norjan päätös vaikuttaa merkittävällä tavalla saamelaisten kokemukseen oikeudenmukaisuudesta, kun Tenon alueen ihmisiltä evättiin lohenkalastuksen täyskiellon myötä mahdollisuus kotitarvekalastukseenkin, ja nyt rajoitustoimia kuitenkin puretaan merialueella, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

– Norjan päätöksellä on negatiivisia vaikutuksia sekä Tenon että Näätämöjoen loheen. Lohenkalastuspaine Näätämöjoen suulla lisääntyy päätöksen myötä huomattavasti ja se on uhka Näätämöjoen lohikannalle. Norjan päätös on valtava pettymys, jatkaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa sovittiin huhtikuussa, että rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoman, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä. Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa on perusteltu sillä, että rauhoitus koskee koko aluetta, missä lohta saadaan nykyisin saaliiksi.

Saamelaiskäräjät on aikaisemmin tiedottanut, että ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa. Saamelaiskäräjät piti tärkeänä, että lohen kalastusta rajoitetaan alkavana kalastuskautena. Rajoitukset olisi tullut kuitenkin kohdistaa kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

Rajoitusten taustalla on Tenon lohikantojen heikentynyt tila. Tenon seuranta- ja tutkimusryhmän julkaisi alkuvuodesta raportin Tenon lohikantojen tilasta vuonna 2020.

Kuva: Anja Vest

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Porot tunturissa talvella.

Poikkeusvuoden poronhoidolle aiheuttamat vahingot tulee korvata

Saamelaiskäräjät vetoaa valtioneuvoston jäseniin, jotta vahinkojen korvaamiseen osoitettaisiin oikeudenmukainen ja suuruudeltaan riittävä määräraha. Määräraha tulee kohdentaa niille alueille ja poronhoitajille, jotka ovat erityisesti kärsineet vahinkoja vuosien 2019-2020 poikkeuksellisten sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden vuoksi. Valtioneuvosto käsittelee asiaa yleisistunnossaan torstaina 27.5.2021. 

Hallitus on sopinut 25.5.2021 vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Talven 2019-2020 lumiolosuhteiden aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen varataan 6 miljoonaa euroa. Summa perustuu maa- ja metsätalousministeriön esitykseen. 

– Olen huolissani poronhoitajien tilanteesta, sillä poronhoito on kärsinyt laajat vahingot poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. On tärkeää, että porovahinkolakia sovelletaan nyt ensimmäisen kerran poronhoidon tulevaisuuden turvaamiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Saamelaiskäräjät vetoaa ministereihin, että korvauksiin osoitettavaa määrärahaa tarkasteltaisiin vielä valtioneuvoston yleisistunnossa. – On kohtuutonta, että omavastuuosuudet ovat jäämässä näin suuriksi, vaikka lain tarkoituksena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista vahingoista ja turvata elinkeinon jatkuminen, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio. 

Talven 2019-2020 aiheuttamia vahinkoja voidaan pitää poronhoidon näkökulmasta ennennäkemättöminä. Vahingot ovat aiheutuneet maantieteellisesti laajalla alueella ja ne koostuvat muun muassa porokuolemista, lisäruokintakustannuksista sekä teurasmäärien romahduksesta. Paliskuntain yhdistyksen tekemän laskelman mukaan poronhoidolle aiheutuneet tappiovat ovat 23 miljoonaa euroa ja vahinkojen vaikutus jaksottuu noin neljän vuoden ajalle. 

– On tärkeää, että korvaus kohdennetaan siten, että se auttaa aidosti pahiten kärsineitä alueita ja poronhoitajia. Olemme tehneet ahkerasti töitä tämän asian eteen ja määrärahaa onkin saatu nostettua kuuteen miljoonaan euroon. Summa ei kuitenkaan ole vielä riittävä korvaamaan talven aiheuttamia vahinkoja poronhoidolle, sanoo Aikio. 

Porovahinkolain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Porovahinkolain esitöiden mukaan lailla on tarkoitus mahdollistaa menettely, jolla voitaisiin nopeasti ottaa katastrofin tapahduttua käyttöön korvausjärjestelmä, jolla turvataan elinkeinon jatkuminen. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen 
Ma. lakimiessihteeri 
040 186 7258 
sarita.kamarainen@samediggi.fi 

Kuva: Tarja Länsman

Päivitetty PEFC-standardi ei turvaa riittävällä tavalla metsätalouden kestävyyttä saamelaisten kotiseutualueella

Saamelaiskäräjien hallitus päätti 10.5.2021, että Saamelaiskäräjät ei allekirjoita päivitettyä PEFC-standardia. Päivitetyt kriteerit eivät Saamelaiskäräjien mukaan turvaa riittävästi saamelaisten kotiseutualueella harjoitettavan metsätalouden kestävyyttä, eikä Saamelaiskäräjien esityksiä ole otettu standardityössä riittävällä tavalla huomioon.

– Saamelaiskäräjien hallitus on käsitellyt päivitettyä standardia ja tullut siihen tulokseen, ettei se turvaa riittävällä tavalla saamelaisten kotiseutualueella saamelaiskulttuurin ylläpitämisen ja kehittämisen edellytyksiä, toteaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskulttuurin, erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytyksiä saamelaisten kotiseutualueella uhkaavat ilmastonmuutos, metsäluonnon uhanalaistumisen jatkuminen ja maankäyttöpaineiden kasvu. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittaminen on riippuvaista saamelaisten kotiseutualueen elinvoimaisesta ja puhtaasta luonnosta ja vesistöistä sekä yhtenäisistä alueista.

– Saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja alkuperäiskansaoikeuksien turvaaminen olisi edellyttänyt standardityössä sitä, että saamelaisten näkemykset olisi huomioitu saamelaiskulttuuria koskevan kriteerin ohella myös muissa kriteereissä heti työn alusta asti ja että kriteeristöä olisi tarkasteltu kokonaisuudessaan saamelaisten ekologisen, sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmasta, toteaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

PEFC-standardin päivitystyö kestänyt kaksi vuotta

Saamelaiskäräjät on osallistunut aktiivisesti PEFC-standardin päivitystyöhön. Saamelaiskäräjät esitti tarkennuksia ja lisäyksiä voimassa olevan standardin PEFC FI 1002:2014 yleisiin sekä ekologista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä koskeviin kriteereihin heti päivitystyön alussa. Esityksillä ja lisäyksillä Saamelaiskäräjät pyrki vaikuttamaan siihen, että standardissa olisi alusta asti huomioitu saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteet, tunnistettu saamelaisten perinteisten elinkeinojen luontoperustaisuus sekä turvattu metsätalouden osalta saamelaiskulttuurin heikentymättömyys saamelaisten kotiseutualueella.

Kansainvälisen standardin PEFC ST 1001:2017 mukaan kaikkien sidosryhmien tulisi olla standardityöryhmässä edustettuna niin, että mikään yksittäinen sidosryhmätaho ei ole määräävässä asemassa. PEFC-standardin päivitystyöhön perustettu PEFC-standardityöryhmä koostui lähes yksinomaan metsätalouden edustajista ja näin ollen metsätalouden edustajilla oli vahva rooli myös päätöksenteossa. Saamelaiskäräjien esitykset ja täydennykset eri kriteereihin eivät tulleet työn aikana riittävästi huomioiduksi ja näkemykset pyrittiin rajaamaan irralliseksi standardin kokonaisuudesta.

Päivitetty PEFC-standardi ei tarjoa saamelaisten kotiseutualueen erityispiirteisiin vastaavia ja saamelaiskulttuurin harjoittamisen edellytyksiä tehokkaasti turvaavia metsätaloutta ohjaavia kriteereitä ja tästä syystä Saamelaiskäräjillä ei ole riittäviä perusteita päivitetyn standardin allekirjoittamiselle.

PEFC Suomi on esittänyt Saamelaiskäräjille jatkoneuvotteluja kriteeristöstä siten, että neuvotteluissa kiinnitettäisiin huomiota Saamelaiskäräjien standardityön alussa esittämiin seikkoihin. Saamelaiskäräjät katsoo päivitetyn PEFC-standardin luomaa kokonaisuutta saamelaisten ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Kriteeristöä on muokattu ja täydennetty huomattavasti sen jälkeen, kun Saamelaiskäräjät on tehnyt ensimmäiset esityksensä. Tämän vuoksi ei riitä, että ainoastaan päivitysprosessin alkuvaiheessa esitettyjä asioita tarkasteltaisiin uudelleen jatkoneuvotteluissa. Ottaen lisäksi huomioon Saamelaiskäräjien resurssit ja standardityöhön jo käytetyn ajan, Saamelaiskäräjät ei näe mahdolliseksi jatkoneuvottelujen aloittamista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen ympäristökeskus ovat tähän mennessä Saamelaiskäräjien lisäksi ilmoittaneet, etteivät allekirjoita standardia. ELY-keskusten perustelut standardista vetäytymiselle löytyvät täältä.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät tyytyväinen Lapin liiton valtuuston päätökseen palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaava valmisteluun

Lapin liiton valtuusto päätti tänään 17. toukokuuta palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaavan valmisteluun. Valtuusto päätti asiasta äänin 43-3. Päätöksen mukaan Jäämeren rataa koskevat merkinnät poistetaan tulevasta maakuntakaavasta.

Saamelaiskäräjät on tyytyväinen Lapin liiton valtuuston päätökseen palauttaa Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 uudelleen valmisteluun. Tulevasta maakuntakaavasta poistetaan Jäämeren rataa koskevat merkinnät.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso iloitsee, että systemaattinen ja ahkera, vuosia jatkunut työ on tuottanut tulosta. – Olen erittäin iloinen, että valtuuston jäsenet ovat kuulleet äänemme ja päättäneet varmistaa saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen tulevaisuuden poistamalla ratamerkinnät kaavasta. Tämä luo uskoa siihen, että Lapissa ihmiset eivät ole unohtaneet Saamen kansaa, vaikka valmistelussa on systemaattisesti pyritty ratalinjauksen hyväksyntään, sanoo Juuso.

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto osallistui valtuuston kokoukseen, jossa jatkoi Saamelaiskäräjien vahvan kannan esille tuomista. – Hienoa, että saamelaisten huolet kuultiin ja otettiin vakavasti. Haluan kiittää Lapin liiton valtuustoa ja kaikkia, jotka ovat toimineet asian edistämiseksi. On todella tärkeää, että koko alueen toimijat kantavat yhteistä vastuuta saamelaiskulttuurin tulevaisuudesta, toteaa Koivisto.

– On suuri helpotus, että Jäämeren rataa koskevat merkinnät poistetaan maakuntakaavasta. Toteutuessaan rata olisi halkonut kaikkien kolmen saamen kieliryhmän ydinalueita. Toivon päätöksen vahvistavan nuorten uskoa tulevaisuuteen ja siihen, että saamelaisten kotiseutualueella voi tulevaisuudessakin työllistyä saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Jäämeren ratamerkintä on saanut laajaa vastustusta

Saamelaiskäräjät ja useat muut tahot ovat useaan otteeseen eri kannanotoissa ja lausunnoissa tuoneet esille vastustavansa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. I varapuheenjohtaja Anni Koivisto on osallistunut Saamelaiskäräjien nimeämänä asiantuntijajäsenenä Lapin liiton hallituksen kokouksiin ja tuonut myös siellä esille saamelaisten näkemyksiä ratalinjauksesta. Lisäksi Jäämeren rata on todettu liikenne- ja viestintäministeriön teettämässä selvityksessä taloudellisesti kannattamattomaksi.

Saamelaiskäräjät vetosi maaliskuussa 2021 Lapin liiton valtuustoon Jäämeren radan linjauksen poistamiseksi maakuntakaavasta sen jälkeen, kun Lapin liiton hallitus päätti esittää maakuntakaavan hyväksymistä valtuustolle.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff

Poikkeuksellisen talven poronhoidolle aiheuttamat vahingot korvattava oikeudenmukaisesti

Saamelaiskäräjät vetoaa eduskuntapuolueisiin syksyn 2019 ja talven 2019-2020 poikkeuksellisten sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden aiheuttamien porotuhojen oikeudenmukaiseksi korvaamiseksi ja poroelinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi.

Syksyn 2019 ja talven 2019-2020 sää- ja lumiolosuhteet olivat Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan täysin poikkeukselliset ja poronhoidolle erityisen vaikeat. Paliskuntain yhdistyksen tekemän laskelman mukaan poronhoidolle aiheutuneet tappiovat ovat 23 miljoonaa euroa ja vahinkojen vaikutus jaksottuu noin neljän vuoden ajalle.

– Asian käsittely on kestänyt valtion tasolla kohtuuttoman kauan ja poronhoitajat odottavat edelleen tietoa vahingonkorvausten määrästä ja siitä, tullaanko aiheutuneita vahinkoja ylipäätään korvaamaan, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

On selvää, että poronhoidolle on aiheutunut porovahinkolaissa tarkoitettu vahinko ja se on luotettavasti todennettavissa Luonnonvarakeskuksen selvityksestä, paliskuntien kirjanpidosta sekä kuolleiden porojen määrästä. On myös selvää, että poronhoidolle tulee aiheutumaan lisää vahinkoa kuluvan vuoden lisäksi ainakin kahtena seuraavana vuotena vasa- ja teurastuoton romahduksen muodossa.

– Olen erittäin huolissani mahdollisiin korvauksiin kohdennettavasta rahamäärästä sekä korvauksiin liittyvistä omavastuuosuuksista. Poronhoidolle aiheutuneiden vahinkojen korvaamineen tulee kohdentaa oikeudenmukaisesti kaikille poronomistajille, jotka ovat kärsineet porovahinkolain mukaista vahinkoa, jatkaa Aikio.

Saamelaiskäräjien mukaan poronhoidolle aiheutuneisiin vahinkoihin tulisi soveltuvin osin soveltaa yleisiä vahingonkorvausoikeudellisia periaatteita, joihin kuuluu muun muassa se, että aiheutunut vahinko korvataan täysimääräisenä. Saamelaiskäräjät on esittänyt maa- ja metsätalousministeriölle, että vahinkojen korvaamiseksi pyrittäisiin sekä kuluvalle poronhoitovuodelle 2020-2021 että seuraavalle poronhoitovuodelle 2021-2022 varmistamaan EU:n salliman ylärajan mukaisesti 10 miljoonaa euroa (yht. 20 milj. €).

Porovahinkolain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Porovahinkolain esitöiden mukaan lailla on tarkoitus mahdollistaa menettely, jolla voitaisiin nopeasti ottaa katastrofin tapahduttua käyttöön korvausjärjestelmä, jolla turvataan elinkeinon jatkuminen.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö kävivät 30.3.2021 saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita poronhoidolle aiheutuneista vahingoista ja niiden korvaamisesta.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaisten oikeudet YK:n ihmisoikeuskomitean nopeutettuun seurantaan

Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea on antanut 1. huhtikuuta Suomelle päätelmänsä ja suosituksensa liittyen kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) toteutumiseen. Komitea otti täytäntöönpanon nopeutettuun seurantaan saamelaisten oikeuksia koskevat suositukset.

Komitean suositusten mukaan Suomen tulee nopeuttaa saamelaiskäräjälain uudistamisprosessia saamelaisten itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseksi erityisesti ns. saamelaismääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta. Lisäksi tulee tarkastella voimassa olevaa lainsäädäntöä ja käytänteitä, joilla voi olla vaikutus saamelaisten oikeuksiin ja etuihin, mukaan lukien kehittämishankkeet ja kaivannaisteollisuuden toiminta. Suomen tulee varmistaa, että merkityksellinen konsultointi saamelaisten kanssa toteutuu tarkoituksessa saada heidän vapaa, tietoon perustuva ennakkosuostumuksensa.

Suositusten mukaan Suomen tulee harkita ILO:n sopimuksen nro 169 ratifiointia ja lisätä ponnistelujaan varmistaakseen, että hallituksella ja paikallisilla virkamiehillä, poliiseilla, syyttäjillä ja tuomareilla on asianmukainen koulutus kunnioittaakseen saamelaisten oikeuksia alkuperäiskansana.

Suomen tulee raportoida komitealle suositusten täytäntöönpanosta 26. maaliskuuta 2022 mennessä.

– On selvää, että Suomen tulee toimeenpanna ihmisoikeuskomitean antamat päätelmät ja suositukset erityisesti saamelaiskäräjälakiuudistuksen osalta. Saamelaiskäräjälaki tulee nyt käynnissä olevassa uudistusprosessissa muuttaa KP-sopimuksen mukaiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Komitea tunnistaa Suomen toteuttamat toimet edistääkseen saamelaisten oikeuksia, mukaan lukien meneillään olevan totuus- ja sovintokomitean perustamisen. Komitea ilmaisee kuitenkin huolensa siitä, että saamelaiskäräjälaki erityisesti äänioikeusmääritelmän ja neuvotteluvelvoitteen osalta, ei ole edelleenkään muutettu tavalla, joka takaa saamelaisten itsemääräämisoikeuden. Päinvastoin korkeimman hallinto-oikeuden päätökset 5. heinäkuuta 2019 ja hallituksen päätös olla perumatta tai lykkäämättä saamelaiskäräjävaaleja näyttävät olevan vastakkain komitean antamien ratkaisujen kanssa, toteaa ihmisoikeuskomitea.

Asiallisesti ottaen komitea siis raportointimenettelyssä toteaa Suomen jatkavan KP-sopimuksen loukkaamista, vaikka se on kaksi vuotta sitten saanut komitean langettavat päätökset yksilövalitusasioissa. – On kestämätöntä, että Suomi ei korjaisi ihmisoikeusloukkauksia. Ihmisoikeuksien osalta ei voida sortua niiden maiden tasolle, joissa valitaan mitä ihmisoikeuksia toteutetaan, vaan ihmisoikeudet tulee toteuttaa täysimääräisesti, jatkaa Juuso.

Lisäksi komitea on huolestunut raporteista, joiden mukaan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa käytetään epämääräistä kriteeristöä. Tämä johtaa siihen, että viranomaiset epäonnistuvat neuvotteluissa saadakseen saamelaisten vapaan, tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen. Komitea panee myös merkille Suomen viivästymisen ILO:n sopimuksen nro 169 ratifioinnissa.

KP-sopimuksen täytäntöönpanoa valvoo riippumattomista asiantuntijajäsenistä muodostuva ihmisoikeuskomitea. Suomen seitsemäs määräaikaisraportti tarkasteltiin komitean julkisessa virtuaalisessa vuoropuhelussa 2.-4. maaliskuuta 2021.

Komitean englanninkieliset päätelmät ja suositukset (pdf)

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa

Norja esittää täyskieltoa Tenon lohen kalastukselle alkavalle kalastuskaudelle lohikantojen tilan heikentymisen vuoksi. Saamelaiskäräjät pitää tärkeänä, että lohen kalastusta rajoitetaan alkavana kalastuskautena. Rajoitukset tulee kuitenkin kohdistaa kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

– Saamelaiskäräjät on huolissaan Tenon lohikantojen heikentyneestä tilasta. Lohikannat muodostavat aineellisen perustan koko Tenon jokisaamelaiselle kulttuurille ja tiettyjen kantojen heikentyneen tilan vuoksi lohen kalastusta on tarpeen rajoittaa tulevana kesänä voimakkaasti, toteaa Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

Maa- ja metsätalousministeriön mukaan Suomi muodostaa kantansa ja vastaa Norjan ehdotukseen tämän viikon aikana. Päätös kauden 2021 rajoituksista pyritään saamaan voimaan 1.5. mennessä.

– Saamelaiskäräjät ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa. Rajoitustoimet tulee ensisijaisesti kohdistaa sellaiseen lohen kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa, jatkaa Koivisto.

– Asiassa on kyse kahden perusoikeuden punninnasta, ympäristövastuusta ja saamelaisten oikeudesta oman kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Perustuslakivaliokunta on Tenon kalastussopimusta koskevassaan lausunnossaan todennut, että vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille, julkisen vallan sääntelytoimilla on mahdollista toteuttaa ympäristövastuuta myös kohdentamalla rajoituksia ja velvoitteita eri oikeussubjekteille eri tavoin hyväksyttävin ja perusoikeuksien turvaamiseen liittyvin perustein, sanoo ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen.

– Saamelaisten oikeudet ja lohensuojelu eivät ole vastakkaiset, vaan rinnakkaiset tavoitteet. Saamelaisille on erityisen tärkeää, että lohen kalastus Tenolla on mahdollista myös tulevaisuudessa. Saamelaisten perinteistä tietoa tulisi huomioida paljon nykyistä enemmän myös suunniteltaessa ja päätettäessä lohensuojelutoimenpiteistä, painottaa Koivisto.

Lohenkalastus olennainen osa jokisaamelaista kulttuuria

Lohenkalastus Tenolla kuuluu olennaisesti ja erottamattomasti jokisaamelaiseen kulttuuriin. Perinteisten kalastusmuotojen, kuten pato- ja verkkokalastuksen sekä kulkutuksen kautta ylläpidetään saamelaisten perinteistä tietoa ja lohenpyyntiin liittyvää saamenkielistä terminologiaa sekä siirretään niitä seuraaville sukupolville.

– Norjan ehdotus lohen kalastuksen täyskiellosta tarkoittaisi täyskieltoa myös koko jokisaamelaisen kulttuurin harjoittamiselle. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei esimerkiksi lohen kalastukseen liittyvää saamelaisten perinteistä tietoa päästäisi siirtämään seuraavalle sukupolvelle ja ettei ruokakalojen pyytäminen olisi mahdollista, sanoo Koivisto.

Norjan ehdotuksen taustalla on Tenon lohikantojen heikentynyt tila. Tenon seuranta- ja tutkimusryhmän julkaisi alkuvuodesta raportin Tenon lohikantojen tilasta vuonna 2020.

Saamelaiskäräjät ja maa- ja metsätalousministeriö kävivät 25.3.2021 saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvottelun Tenon kalastussopimuksen 6 artiklan mukaisista kalastussäännön muutostarpeista vuodelle 2021.

Lisätietoja:

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, puh. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258 sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest

Opas saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä julkaistu

Saamelaiskäräjät on julkaissut oppaan saamelaisia koskevien oikeusnormien tulkintaan ja soveltamiseen ympäristöön ja maankäyttöön liittyvissä kysymyksissä. Oppaan on laatinut OTT, vanhempi tutkija ja alkuperäiskansaoikeuden dosentti Leena Heinämäki Saamelaiskäräjien toimeksiantona.

Opas toimii oikeudellisena ohjekirjana niin Saamelaiskäräjien kuin valtion ja kuntien viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden työssä ja keskinäisessä yhteistyössä. Sen tarkoituksena on tarjota ajantasaista informaatiota ja näin ollen edistää saamelaisten oikeuksien tosiasiallista toteutumista mm. lainsäädännön kehittämisessä, lakien toimeenpanossa sekä tuomioistuinten ja muiden laillisuusvalvojien työssä.

Opas on julkaistu suomeksi ja se julkaistaan ainoastaan verkkoversiona.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Anja Vest