Saamelaiskäräjät valitti Enontekiön Hietakeron varauspäätöksestä

Saamelaiskäräjät valitti Tukesin päätöksestä hyväksyä kaivoslain mukainen varaus Enontekiön Hietakerolle. Saamelaiskäräjien mukaan varausilmoituksesta tiedotettaessa ei ole noudatettu saamen kielilakia. Lisäksi varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon, poronhoidon harjoittamiselle.

Saamelaiskäräjät viittaa valituksen perusteluina saamen kielilain noudattamatta jättämisen, jonka johdosta asian käsittelyssä Tukesin soveltama menettely syrjii alueen saamenkielistä väestöä ja myös saamelaisia alkuperäiskansana.

– Tukes ei ole noudattanut asiasta tiedottamisessa saamen kielilakia ja tietojemme mukaan asiasta ei ole tiedotettu ollenkaan saamen kielellä. Tässä on tapahtunut selkeä menettelyvirhe, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso valituksen perusteista.

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan kyseessä olevalle alueelle ei Suomen perustuslain nojalla todennäköisesti voida perustaa kaivosta, eikä siksi alueelle tule myöntää malminetsintälupaan tähtäävää aluevarausta. Nykytilanteessa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajat joutuisivat väistymään kaivosteollisuuden tieltä, mikä olisi vastaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja näin ollen myös elinkeinoja. Samalla se tarkoittaisi loukkausta myös alkuperäiskansan oikeuksiin.

Jo siitä syystä, että varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon harjoittamiselle, tulee varauksen hyväksymispäätös Saamelaiskäräjien mukaan kumota ja palauttaa asia Tukesin käsiteltäväksi. Suomessa voimassa olevan kaivoslain määräykset ovat tältä osin puutteelliset ja asiassa tulee soveltaa perustuslain etusija –periaatetta.

– Kaivoslain määräysten sijaan asia tulisi ratkaista suoraan perustuslain nojalla sillä perusteella, että kyseessä olevalla alueella saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tähän sisältyy saamelaisten perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, mikä taas ei ole mahdollista yhtä aikaa alueelle perustettavan kaivoksen kanssa. Perustuslain tarkoittama henki ei toteudu kaivoslain alaisissa toimissa”, jatkaa Juuso.

Varausilmoituksen myötä hakija pyrkii hankkimaan itselleen yksinoikeuden hakea alueelle myöhemmin malminetsintälupaa. Luvan tarkoituksena on hyödyntämiskelpoisen kaivosmineraaliesiintymän löytyminen ja kaivoksen perustaminen mahdollisen esiintymän hyödyntämiseksi.

Saamelaiskäräjien valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 18.5.2020

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät osallistuu luonnon monimuotoisuuden viikkoon

Saamelaiskäräjät osallistuu kansainväliseen luonnon monimuotoisuuden teemaviikkoon 18.-22.5. julkaisemalla videon viikon jokaisena päivänä liittyen luonnon monimuotoisuuteen ja saamelaiskulttuuriin. Viikon teemat on sovellettu saamelaiskulttuuriin, ja tarkoituksena on nostaa saamelaiskulttuurille tärkeitä aiheita liittyen luonnon monimuotoisuuteen sekä siihen liittyvään perinteiseen tietoon.

YK on julistanut toukokuun 22. päivän kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä ymmärrystä sekä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä.

Tänä vuonna luonnon monimuotoisuuden päivä laajenee koko viikoksi. Viikon jokaiselle päivälle on oma luonnon monimuotoisuutta käsittelevä teemansa, jotka linkittyvät kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta koskevan työn pääaiheisiin. Viikon aikana ympäri maailman tehdään tehostettua luontoviestintää.

Saamelaiskäräjien teemat viikon jokaiselle päivälle ovat:

Ma 18.5. Perinteinen tieto ja sen merkitys luonnon monimuotoisuudelle.

Ti 19.5. Luonnon monimuotoisuus ja suojelualueet sekä perinteiset elinkeinot.

Ke 20.5. Luonnon monimuotoisuus ja perinteinen ruoka, kalastus sekä ruokaturva.

To 21.5. Luonnon monimuotoisuus ja kulttuuri: käsityö.

Pe 22.5. Toimintaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi saamelaisesta näkökulmasta.

Somettaa voi tunnisteilla #luonto2020 #monimuotoisuus #luonnonmonimuotoisuus

Taustaa

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992. Suomi on ratifioinut biodiversiteettisopimuksen vuonna 1994. Biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luonnon geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako.

Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa. Artikla määrää, että sopimusosapuolten tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tiedon innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.

Artikla koskee Suomessa saamelaisia ja se suojaa saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvää perinteistä tietoa.

Vuosi 2020 on ns. luonnonmonimuotoisuuden supervuosi. Vuoden aikana on tarkoitus neuvotella uusi luonnon monimuotoisuutta koskeva maailmanlaajuinen kehys (post-2020 global biodiversity framework) sekä järjestää Luonnon monimuotoisuutta koskeva YK:n huippukokous. Kiinassa oli lisäksi tarkoitus järjestää YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolien kokous (CBD COP15), mutta konferenssin järjestäminen siirtyi COVID-19 -pandemian vuoksi ensi vuodelle.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Maa- ja metsätalousministeriö selvittää poikkeuksellisten lumiolosuhteiden vaikutuksia poronhoitoon

Maa- ja metsätalousministeriö on antanut 5.3.2020 päätöksensä Paliskuntain yhdistyksen aloitteesta poronhoitoa kohdanneen tuhon selvittämisestä. Päätöksen mukaan Luonnonvarakeskus laatii porovahinkolaissa tarkoitetun selvityksen lumiolosuhteista mahdollisena laissa tarkoitettuna tuhona sekä sen vaikutuksista poronhoitoon. Tutkimus laaditaan 2.8.2020 mennessä.

Maa- ja metsätalousministeriö pitää päätöksessään selvänä, että lumitilanne on tänä talvena keskiarvotalvea hankalampi. Talven 2019-2020 runsaslumisuuden voi myös todeta ilmatieteen laitoksen tilastoista. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tämä muodostaa riittävästi perustellun syyn ryhtyä tuhon selvittämiseen porovahinkolain mukaisesti.

“Saamelaiskäräjät pitää hyvänä, että maa- ja metsätalousministeriö on aloittanut selvittämään poikkeuksellisen lumitilanteen vakavuuden poronhoitoalueella”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Ministeriö katsoi kuitenkin, ettei tuhon laajuutta voida luotettavasti selvittää porovahinkolaissa mainitussa neljän viikon määräajassa, sillä lumitilanteen kesto ja sen vaikutukset kuten siitoseläinmenetykset ja vasaprosentti hahmottuvat vasta myöhemmin keväällä ja alkukesällä. Samoin mahdolliset tuhot ja menetykset ovat todennettavissa myöhemmin mm. poroluettelon valmistuttua.

”On ikävää, että tilanteeseen ei pystytä reagoimaan nyt heti kun siihen olisi tarvetta. Lumitilanne ja jääkerrokset lumipeitteen keskellä ovat aiheuttaneet lisäruokinnan tarvetta useissa paliskunnissa. Nopealla reagoinnilla olisi mahdollisesti pystytty ehkäisemään suurempia vahinkoja”, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

”Muuttuvan ilmaston myötä paliskuntien ja siidojen kyky reagoida nopeasti muuttuviin luonnonolosuhteisiin korostuu. On tärkeää, että poronhoitajat pystyvät itse määrittelemään omat työmallinsa olosuhteen mukaan”, päättää puheenjohtaja Juuso.

Saamelaiskäräjät vetosi maa- ja metsätalousminiteriin, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaisi mahdollisimman pian selvityksen siitä, voidaanko kuluvan talven lumitilannetta pitää sellaisena poronhoitoa kohdanneena seikkana, jonka nojalla poronhoitajilla olisi mahdollisuus saada tilanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin korvausta Paliskuntain yhdistyksen aloitteen mukaisesti.

Kuva: Tarja Länsman

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin vaikean lumitilanteen selvittämiseksi – poronhoitoon kohdistuneet vahingot merkittäviä

Saamelaiskäräjät vetoaa maa- ja metsätalousministeriin, että maa- ja metsätalousministeriö aloittaisi mahdollisimman pian selvityksen, voidaanko kuluvan talven lumitilannetta pitää sellaisena poronhoitoa kohdanneena seikkana, jonka nojalla poronhoitajilla olisi mahdollisuus saada tilanteen aiheuttamiin taloudellisiin menetyksiin korvausta Paliskuntain yhdistyksen esityksen mukaisesti.

Kuluva talvi on ollut Pohjois-Suomessa poikkeuksellisen runsasluminen. Jo muutoinkin paksun ja kovan lumipeitteen väliin on muodostunut eripaksuisia jäisiä kerroksia, jonka läpi porojen on mahdotonta hankkia itse ravintoa. ”Saamelaiskäräjät on huolissaan edellisen syksyn kuivuuden ja kuluvan talven lumitilanteen poronhoitajille aiheuttamasta ennakoimattomasta tilanteesta. Poronhoito on tärkeä osa saamelaiskulttuuria sekä niin Lapin kuin saamelaisten ruokaturvaa ja ravintoautonomiaa”, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Lumitilanne ja jääkerrokset lumipeitteen keskellä ovat aiheuttaneet lisäruokinnan tarvetta. Useissa paliskunnissa lisäruokintaa onkin jouduttu käyttämään vuodenaikaan nähden enemmän kuin koskaan aiemmin ja näin ollen myös lisäruokinnasta koituvia kustannuksia on aiheutunut aiempaa enemmän. Saamelaiskäräjät on huolissaan erityisesti vähävaraisten poronhoitajien taloudellisesta tilanteesta – kaikilla ei välttämättä ole varaa yllättäviin lisäruokintakustannuksiin. Lisäksi lisäruokinnan osalta on otettava huomioon se, että rehua ei välttämättä ole enää tähän aikaan vuodesta saatavilla ottaen erityisesti huomioon viime kesän kuivuuden, tai rehu on tavallista kalliimpaa.

Osassa paliskunnista porot ovat lähteneet talvilaidunalueiltaan etsimään parempia olosuhteita muualta ja kulkeneet toisten paliskuntien läpi. Porojen kulkeminen on alkanut jo alkutalvesta. Huonokuntoisten porojen noutaminen pitkien matkojen päästä toisten paliskuntien alueelta tuottaa poronhoitajille myös odottamattomia lisäkustannuksia. Osa poroista on mennyt poikkeuksellisten talviolosuhteiden vuoksi huonoon kuntoon ja niiden liikutteleminen on tämän vuoksi voinut koitua miltei mahdottomaksi. Tämä vaikeuttaa myös porojen paimentamista.

Lain porotaloutta kohdanneiden vahinkojen korvaamisesta (987/2011) tavoitteena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Laissa luonnononnettomuudella ja muulla tuholla tarkoitetaan poikkeuksellisia sää- ja luonnonolosuhteita, jotka merkittävällä tavalla estävät poroja käyttämästä tavanomaisia laitumiaan ja aiheuttavat huomattavaa lisäruokinnan tarvetta, aiheuttavat muuten porojen menehtymistä tai heikentävät muuten merkittävästi porojen mahdollisuutta selviytyä luonnossa. Luonnononnettomuus tai muu tuho voidaan hyväksyä korvauksen perusteeksi, jos porojen tavanomaisella talvilaidunalueella lumipeitteen syvyys, lumipeitteen alaosan jäätyminen, lumen tiheys taikka sen kovuus on ollut selvästi poikkeuksellinen ja ennakoimaton vähintään neljän kuukauden ajan ja olennaisesti heikentänyt porojen ravinnonsaantia.

Saamelaiskäräjät pyytää lisäksi huomioimaan, että lumitilanne on poikkeuksellinen myös Norjassa ja Ruotsissa, missä valtio on myöntänyt hätäapua vaikeiden laidunolosuhteiden vuoksi.

Saamelaiskäräjien vetoomus maa- ja metsätalousministerille

Lisätietoja:

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

 

Kuva: Tarja Länsman/ Sámediggi

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. 

Saamelaiskäräjät järjestää avoimien ovien päivän Inarin Sajoksessa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.2020 klo 11-15. Tule tutustumaan Saamelaiskäräjien toimintaan!

Saamelaiskäräjien yleinen toimisto, koulutus- ja oppimateriaalitoimisto sekä saamen kielen toimisto esittäytyvät Sajoksessa. Saamelaiskäräjät tarjoaa kaikille vieraille kahvit ja Sajoksen ravintola Čaijusta voi ostaa kansallispäivän lounaan.

» Saamelaistietoa opetukseen ja muille kiinnostuneille: www.oktavuohta.com
» Tunti saamea kaikille! – Avoimet oppitunnit 5.2.

Saamelaisten kansallispäivän 6.2. ohjelma Inarissa

Tervetuloa kaikille!

kello 7.00 alkaen
Yle Sápmi lähettää saamenkielistä ohjelmaa kolmella saamen kielellä.
Nettiradio: yle.fi/sapmi

9 Lipunnosto ja Saamen suvun laulu, SIIDA

9-17 Siidan näyttelyihin on vapaa pääsy koko päivän, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditorio
• Inarin koulun saamenluokat laulavat, näyttelevät ja tanssivat.
• Yhteislaulu ja musiikkia, Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu
• Filmi, Saamelaisalueen koulutuskeskus

10.30-13
Saamelaisten kansallispäivän lounas, Inarin SEURAKUNTAKOTI, Sámi Soster ry ja Inarin seurakunta

11-15 SAJOS
• Saamelaiskäräjien avoimet ovet. Saamelaiskäräjät tarjoaa vieraille juhlakahvit.
• Saamelaisarkiston avoimet ovet

12 ”Laulujoutsenen siivin – Kirjailija Yrjö Kokon jalanjäljillä”, Yrjö Kokko -seura / Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida uudistuu 2020-2022, SIIDAN auditoriossa

12.30 Saamelaista perintöä säilyttäen, pop up -näyttelyn avajaiset, SIIDAN yläaulassa

13– Piispanmessu, Inarin saamelaiskirkko, Inarin srk
Messun jälkeen kirkkokahvit seurakuntakodilla, Sámi Soster ry ja Inarin srk

18 Elokuvailta, SAJOS
Näytös järjestetään yhteistyössä Saamelaistaiteen tukiyhdistyksen Visuálalaš Sápmi-Leader hankkeen kanssa.

  • Siuttajoen erotus 2019, kesto 02´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Čáhcerávga 2019, kesto 05´, Suvi West, Sápmi / Suomi
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, kesto 07´, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norja
  • Jearrat máttaráhkus 2019, kesto 04´, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suomi
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, kesto 09´, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norja
  • Bántafáŋga 2019, kesto 04´, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norja
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, kesto 03´, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suomi
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, kesto 12´, Heli Valkama, Sápmi / Suomi
  • Giitu giitu 2019, kesto 06´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja
  • Sámás muinna 2019, kesto 03´, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suomi
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 09´, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suomi
  • Ribadit 2019, kesto 10´, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norja

     

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Saamelaiskäräjät esittää Suomen valtiolle Teno-sopimuksen irtisanomista

Saamelaiskäräjät esittää Suomen valtiolle, että se irtisanoo sopimuksen kalastuksesta Tenojoen vesistössä (42/2017) ja käynnistää prosessin sopimuksen uudelleen neuvottelemiseksi. “Teno-sopimuksen irtisanominen ja uudelleen neuvotteleminen on välttämätöntä voimassa olevan sopimuksen loukatessa saamelaisille alkuperäiskansana turvattuja oikeuksia merkittävällä tavalla sekä aiheuttaen huomattavaa haittaa saamelaisten perinteiselle kalastukselle”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Voimassa oleva sopimus rajoittaa Tenon alueen saamelaisten oikeutta harjoittaa perinteistä kalastustaan perinteisin pyyntitavoin Tenon vesistössä. Perinteisen lohenpyynnin rajoittamisen myötä sopimuksella on negatiivinen vaikutus myös saamen kielen ja saamelaisten perinteisen tiedon käyttöön ja sen siirtymiseen seuraaville sukupolville. Sopimus pienentää merkittävällä tavalla saamen kielen luonnollista käyttöympäristöä ja uhkaa osaltaan köyhdyttää saamen kielen lohenpyyntiin liittyvää terminologiaa sekä sen mukana siirtyvää perinteistä tietoa.

Voimassa oleva sopimus rajoittaa myös merkittävällä tavalla Tenon alueelta muualle muuttaneiden saamelaisten oikeutta perinteiseen kalastukseen, jonka vuoksi näiden henkilöiden luonnollinen yhteys omiin sukulaisiin, omaan yhteisöön ja kulttuuriin on heikentynyt. “Mikäli perinteinen kalastus rajataan pois muualle muuttaneilta Tenon alueen saamelaisilta, sillä on negatiivisia, jopa korjaamattomia, vaikutuksia koko Tenon saamelaiseen kalastuskulttuuriin”, toteaa Saamelaiskäräjien hallituksen jäsen Pentti Pieski.

Tenon lohi on alueen saamelaisille tärkeä osa taloutta sekä ruokataloutta. Tenon alueen saamelaiskulttuuri on kokonaisuutena vahvasti kytköksissä perinteisiin elinkeinoihin ja niiden uudenaikaisiin harjoittamismuotoihin ja niiden erilaisiin yhdistelmiin. Näillä seikoilla on merkittäviä vaikutuksia Tenon alueen saamelaisten identiteettiin.

Perinteinen ajoverkkopyynti eli kulkutus vaatii onnistuakseen hyvät tiedot ja taidot vuolaasti virtaavasta pyyntipaikasta ja verkkojen käsittelystä. Kuvassa kulkuttajat heittämässä verkkoa virtaan Ylä-Tenolla. Kuva: Pentti Pieski

Norjan suurkäräjät ja Suomen eduskunta hyväksyivät Tenon kalastussopimuksen maaliskuussa 2017 Saamelaiskäräjien vastustuksesta huolimatta. Kalastuskaudelle 2017 voimaan tullut sopimus rajoitti edelleen perinteistä lohenpyyntiä. Sopimuksella ei ollut paikallis- eikä saamelaisyhteisön tukea ja sen katsottiin rikkovan saamelaisten ihmisoikeuksia merkittävästi. Edellinen sopimus solmittiin vuonna 1990.

“Saamelaiskäräjät katsoo, että sopimus kalastuksesta Tenon vesistössä on neuvoteltava uudelleen saamelaisten oikeuksien sekä saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytysten turvaamiseksi”, päättää puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjät antoi esityksen maa- ja metsätalousministeriölle sopimuksen irtisanomiseksi ja uudelleen neuvottelemiseksi 12.12.2019. Lue esitys kokonaisuudessaan täältä.

Kansikuva: Tarja Länsman / Saamelaiskäräjät

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Suurimmat sallitut poroluvut -työryhmä ei esitä porolukujen leikkaamista

Maa- ja metsätalousministeriö on julkaissut tänään suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän loppuraportin. Raportissa todetaan, että paliskuntakohtaisiin eloporolukuihin ei esitetä muutosta, mutta kukin paliskunta velvoitetaan esittämään kaksi toimenpidettä laidunten kestävyyden varmistamiseksi. Saamelaiskäräjät pitää erittäin hyvänä työryhmän esitystä, ettei paliskuntakohtaisiin porolukuihin esitetä muutosta.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistuu 25.11.2019 suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän esityksen julkaisutilaisuuteen. ”Saamelaisen poronhoidon harjoittamisedellytysten ja elinvoimaisuuden kannalta on todella tärkeää, ettei työryhmä esitä porolukujen leikkaamista”, Sanila-Aikio toteaa.

Maa- ja metsätalousministeriö asetti 12.10.2018 suurimmat sallitut poroluvut -työryhmän valmistelemaan esitystä porojen talvilaidunten kestävän tuottokyvyn mukaisesta eloporomäärästä vuosille 2020-2030. Saamelaiskäräjien edustajana työryhmässä on toiminut Asko Länsman. Työryhmän loppuraportti on valmistunut, eikä suurimpiin sallittuihin porolukuihin esitetä leikkausta.

Työryhmä esittää loppuraportissaan porojen talvilaidunten kestävän käytön varmistamiseksi sekä luonnon monimuotoisuutta edistävän porolaidunnuksen optimoimiseksi laadittavan velvoittavat paliskuntakohtaiset porolaidunten hoito- ja käyttösuunnitelmat. Työryhmä esittää, että paliskunta valitsee seuraavista kaksi toimenpidettä laidunten kestävyyden varmistamiseksi: 1) Vähintään 7 % eloporomäärän lasku suhteessa suurimpaan sallittuun eloporomäärään, 2) aikainen teurastus 1.6.-15.11., 3) jäkälälaidunten tilan parantaminen, 4) kesälaidunkierron kehittäminen, 5) paliskuntien yhdistäminen.

Saamelaiskäräjien ja maa- ja metsätalousministeriön välinen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu työryhmän loppuraportista ja esityksestä pidettiin 14.11.2019. Neuvottelussa käsiteltiin muun muassa aikaisen teurastuksen toimenpidettä ja siihen liittyviä haasteita. Saamelaiskäräjät toi esille, että useissa saamelaisten kotiseutualueen paliskunnissa teurastuksen toteuttaminen on riippuvainen luonnonolosuhteista ja aikaista teurastusta ei välttämättä ole mahdollista toteuttaa 15.11. Mennessä, koska porojen kokoaminen eroteltaviksi edellyttää jäiden ja lumen tuloa. Haasteena voi myös olla se, etteivät paliskunnat saa lihakauppoja määräaikaan mennessä. Näin ollen Saamelaiskäräjät esitti, että saamelaisten kotiseutualueen osalta paliskunnat velvoitetaan esittämään yksi toimenpide laidunten kestävyyden varmistamiseksi. Neuvottelussa päätettiin, että MMM:n asettama tulevaisuustyöryhmä arvioi Saamelaiskäräjien suosituksesta 15.11. päivämäärän rinnalla takarajan ”ja/tai ennen talvilaitumille siirtymistä” käyttö- ja hoitosuunnitelman toimeenpanoa ratkaistaessa.

Poronhoitolain 21 §:n mukaan maa- ja metsätalousministeriö määrää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kuinka monta eloporoa paliskunta saa alueellaan vuosittain pitää ja kuinka monta tällaista poroa paliskunnan osakas saa enintään omistaa.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm/ Sámediggi

Saamelaismatkailun eettisten ohjeiden ensimmäiset uudet kuvituskuvat ovat valmistuneet

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti kuvittaa Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen. Koko kuvitusmateriaalin on tarkoitus valmistua kesän 2019 aikana. Uusi materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu oppimateriaalikäyttöön matkailualan opiskelijoille sekä matkailualan eri toimijoille ja alueelle saapuville matkailijoille. 

Kuvitusta ja ohjeistuksen tekstejä yhdistämällä halutaan nostaa saamelaismatkailuun liittyviä haasteita laajempaan tietoisuuteen. “Toivomme visuaalisen informaation selkeyttävän ohjeistuksen viestiä ja helpottavan sen sisäistämistä ja käyttöönottoa”, kertoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Ensimmäiset kuvituskuvat ovat nyt valmistuneet. Tulevaisuus, jonka haluamme -kuva perustuu eettisessä ohjeistuksessa olevaan visioon. Vision mukaan saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat elinvoimaisia ja kannattavia. Perinteisten elinkeinojen rinnalla uudet elinkeinot, kuten vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaisuuteen perustuva matkailu tukee perinteisiä elinkeinoja ja edistää työllisyyttä paikallisesti.

Vision mukaan perustettu saamelaismatkailun neuvontakeskus jakaa saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvää totuudenmukaista tietoa matkailijoille ja matkailutoimijoille, sekä tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista. Myös saamelaisyhteisön arki ja juhlat, sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö on hyvässä visiossa onnistuneesti yhteensovitettu matkailun kanssa saamelaisten oikeudet ja kulttuuri huomioiden sekä niitä kunnioittaen.

Tulevaisuus, jonka haluamme. Kuvitus: Sunna Kitti.

Hyvän vision vastakohtana on Tulevaisuus, jota emme halua. Tässä kuvassa eettisen ohjeistuksen visio ei ole toteutunut, eikä hallitsemattoman matkailijamäärien jatkuvan kasvun aiheuttamia haasteita ole pystytty ratkaisemaan. Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallitsematonta ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat joutuneet väistymään matkailun tieltä. Matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytäntöjä ja perinteitä ei ole onnistuttu turvaamaan, vaan saamelaisyhteisön arki ja juhla on päätynyt matkakohteeksi ja nähtävyydeksi.

Tulevaisuus, jota emme halua. Kuvitus: Sunna Kitti.

“Toivon kuvituksella olevan vaikutusta matkailijoiden ja matkailualan suhtautumisessa saamelaisiin ja saamelaiskulttuurin. Virheellisiin, vanhanaikaisiin mielikuviin perustuva matkailu kutistaa sitä jo pientä tilaa, jossa saamelaiset voivat vapaasti harjoittaa omaa kulttuuriaan tulematta häirityiksi. Minua huolestuttaa kylien muuttuminen paikallisille asuinkelvottomiksi”, sanoo sarjakuvataiteilija Sunna Kitti siitä, miksi hän lähti mukaan ohjeistuksen kuvitukseen.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet. Hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 https://www.samediggi.fi/saamelaismatkailun-eettiset-ohjeet/

Lisätietoja

Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Valtiovarainministeriö selvittää Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä

Valtiovarainministeriö asetti Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä koskevan selvityshankkeen ajalle 15.5.-31.12.2019. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta.

Saamelaiskäräjien edustaja selvityshankkeen ohjausryhmässä on Saamelaiskäräjien ja hallituksen jäsen Magreta Sara ja varajäsenenä II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Hankkeen sihteeristöön kuuluvat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi ja elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen. ”Kesän aikana sihteeristön on tarkoitus kerätä kasaan Suomen ja Norjan väliseen rajayhteistyöhön liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö sekä listata rajayhteistyön haasteita eri toimialoilla”, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden tavoitteisiin kuuluu saamenkielisen palvelutuotannon rajayhteistyön esteiden poistaminen. “Tämä hanke tukee omalta osaltaan rajayhteistyön aitoa edistymistä ja odotamme, että hankkeen tuloksena saamme eteenpäin konkreettisia toimia rajaesteiden poistamiseksi niin kunta- ja viranomaistasolla kuin lainsäädäntötasolla”, jatkaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Selvityshankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä toimenpide-ehdotuksia mahdollisten julkisten palvelujen käyttöön liittyvien ongelmien poistamiseksi ja näiden palvelujen kehittämiseksi.

Tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla sekä tehdä tarvittaessa näitä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Huomiota kiinnitetään saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saatavuutta koskeviin seikkoihin. Tarkoituksena on valmistella Suomen ja Norjan välillä rajat ylittävissä tilanteissa julkisten palvelujen saatavuuden ja käytettävyyden tilannekuvaa ja kehittämiskohteita.

Taustalla on Pohjois-Lapin kuntien ja Saamelaiskäräjien esittämä huoli siitä, miten alueen väestön palvelutarpeet voidaan myös tulevaisuudessa huomioida ja turvata yhdenvertaisesti. Selvityksen tekemistä varten valtiovarainministeriö on nimennyt apulaisprofessori, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelän. Selvityshenkilön työtä johtaa ja ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu ministeriöiden, Saamelaiskäräjien, alueen kuntien, Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin liiton edustajista.

Lisätietoja selvityshankkeesta valtiovarainministeriön sivuilta: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Saamelaiskäräjiltä täystyrmäys Jäämeren radan jatkosuunnitelmiin 

Uutiset Jäämeren radan hankkeen suunnittelun aloittamisesta tulivat täytenä yllätyksenä Saamelaiskäräjille, kun liikemies Peter Vesterbacka ilmoitti aikeistaan tänä aamuna. “Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluita kyseisen hankkeen aloittamisesta”, vastaa puheenjohtaja Sanila-Aikio uutiseen.

Vesterbacka kertoo haastattelussa, että juna Rovaniemeltä Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden vuoden kuluttua ja, että kaikkien asianomaisten kanssa aiotaan keskustella hankkeesta. “Saamelaiset eivät ole hankkeen osalta sidosryhmä, vaan oikeudenomistajia ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jonka asema sekä oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisenkin oikeuden tasolla. Näin ollen saamelaisten kanssa ei keskustella, vaan saamelaisten kanssa tulee neuvotella”, vastaa Sanila-Aikio Vesterbackan suunnitelmiin.

Saamelaisten viralliset edustajat näissä neuvotteluissa ovat Saamelaiskäräjät sekä Kolttien kyläkokous.

Kuten Saamelaiskäräjät on useissa neuvotteluissa ja tilaisuuksissa tuonut esiin jo aikaisemmin, ratahanke uhkaa yksiselitteisesti saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka kuuluvat perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvatun saamelaiskulttuurin suojan piiriin. “Jäämeren ratahankkeen edistämiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, koska perustuslain 17.3 §:n sisältämä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto käytännössä estää Jäämeren radan rakentamisen saamelaisten kotiseutualueelle”, jatkaa puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Ratahanketta vastustetaan laajalti myös muiden toimijoiden keskuudessa. Saamelaiskäräjien lisäksi kielteisen kannan ovat ilmaisseet Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat sekä useat yksityiset henkilöt.

Kuva: Anja Vest

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi