Saamelaismatkailun eettisten ohjeiden ensimmäiset uudet kuvituskuvat ovat valmistuneet

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti kuvittaa Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen. Koko kuvitusmateriaalin on tarkoitus valmistua kesän 2019 aikana. Uusi materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu oppimateriaalikäyttöön matkailualan opiskelijoille sekä matkailualan eri toimijoille ja alueelle saapuville matkailijoille. 

Kuvitusta ja ohjeistuksen tekstejä yhdistämällä halutaan nostaa saamelaismatkailuun liittyviä haasteita laajempaan tietoisuuteen. “Toivomme visuaalisen informaation selkeyttävän ohjeistuksen viestiä ja helpottavan sen sisäistämistä ja käyttöönottoa”, kertoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Ensimmäiset kuvituskuvat ovat nyt valmistuneet. Tulevaisuus, jonka haluamme -kuva perustuu eettisessä ohjeistuksessa olevaan visioon. Vision mukaan saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat elinvoimaisia ja kannattavia. Perinteisten elinkeinojen rinnalla uudet elinkeinot, kuten vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaisuuteen perustuva matkailu tukee perinteisiä elinkeinoja ja edistää työllisyyttä paikallisesti.

Vision mukaan perustettu saamelaismatkailun neuvontakeskus jakaa saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvää totuudenmukaista tietoa matkailijoille ja matkailutoimijoille, sekä tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista. Myös saamelaisyhteisön arki ja juhlat, sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö on hyvässä visiossa onnistuneesti yhteensovitettu matkailun kanssa saamelaisten oikeudet ja kulttuuri huomioiden sekä niitä kunnioittaen.

Tulevaisuus, jonka haluamme. Kuvitus: Sunna Kitti.

Hyvän vision vastakohtana on Tulevaisuus, jota emme halua. Tässä kuvassa eettisen ohjeistuksen visio ei ole toteutunut, eikä hallitsemattoman matkailijamäärien jatkuvan kasvun aiheuttamia haasteita ole pystytty ratkaisemaan. Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallitsematonta ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat joutuneet väistymään matkailun tieltä. Matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytäntöjä ja perinteitä ei ole onnistuttu turvaamaan, vaan saamelaisyhteisön arki ja juhla on päätynyt matkakohteeksi ja nähtävyydeksi.

Tulevaisuus, jota emme halua. Kuvitus: Sunna Kitti.

“Toivon kuvituksella olevan vaikutusta matkailijoiden ja matkailualan suhtautumisessa saamelaisiin ja saamelaiskulttuurin. Virheellisiin, vanhanaikaisiin mielikuviin perustuva matkailu kutistaa sitä jo pientä tilaa, jossa saamelaiset voivat vapaasti harjoittaa omaa kulttuuriaan tulematta häirityiksi. Minua huolestuttaa kylien muuttuminen paikallisille asuinkelvottomiksi”, sanoo sarjakuvataiteilija Sunna Kitti siitä, miksi hän lähti mukaan ohjeistuksen kuvitukseen.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet. Hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 https://www.samediggi.fi/saamelaismatkailun-eettiset-ohjeet/

Lisätietoja

Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Valtiovarainministeriö selvittää Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä

Valtiovarainministeriö asetti Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä koskevan selvityshankkeen ajalle 15.5.-31.12.2019. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta.

Saamelaiskäräjien edustaja selvityshankkeen ohjausryhmässä on Saamelaiskäräjien ja hallituksen jäsen Magreta Sara ja varajäsenenä II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Hankkeen sihteeristöön kuuluvat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi ja elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen. ”Kesän aikana sihteeristön on tarkoitus kerätä kasaan Suomen ja Norjan väliseen rajayhteistyöhön liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö sekä listata rajayhteistyön haasteita eri toimialoilla”, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden tavoitteisiin kuuluu saamenkielisen palvelutuotannon rajayhteistyön esteiden poistaminen. “Tämä hanke tukee omalta osaltaan rajayhteistyön aitoa edistymistä ja odotamme, että hankkeen tuloksena saamme eteenpäin konkreettisia toimia rajaesteiden poistamiseksi niin kunta- ja viranomaistasolla kuin lainsäädäntötasolla”, jatkaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Selvityshankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä toimenpide-ehdotuksia mahdollisten julkisten palvelujen käyttöön liittyvien ongelmien poistamiseksi ja näiden palvelujen kehittämiseksi.

Tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla sekä tehdä tarvittaessa näitä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Huomiota kiinnitetään saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saatavuutta koskeviin seikkoihin. Tarkoituksena on valmistella Suomen ja Norjan välillä rajat ylittävissä tilanteissa julkisten palvelujen saatavuuden ja käytettävyyden tilannekuvaa ja kehittämiskohteita.

Taustalla on Pohjois-Lapin kuntien ja Saamelaiskäräjien esittämä huoli siitä, miten alueen väestön palvelutarpeet voidaan myös tulevaisuudessa huomioida ja turvata yhdenvertaisesti. Selvityksen tekemistä varten valtiovarainministeriö on nimennyt apulaisprofessori, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelän. Selvityshenkilön työtä johtaa ja ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu ministeriöiden, Saamelaiskäräjien, alueen kuntien, Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin liiton edustajista.

Lisätietoja selvityshankkeesta valtiovarainministeriön sivuilta: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Saamelaiskäräjiltä täystyrmäys Jäämeren radan jatkosuunnitelmiin 

Uutiset Jäämeren radan hankkeen suunnittelun aloittamisesta tulivat täytenä yllätyksenä Saamelaiskäräjille, kun liikemies Peter Vesterbacka ilmoitti aikeistaan tänä aamuna. “Saamelaiskäräjien kanssa ei ole käyty minkäänlaisia virallisia keskusteluita kyseisen hankkeen aloittamisesta”, vastaa puheenjohtaja Sanila-Aikio uutiseen.

Vesterbacka kertoo haastattelussa, että juna Rovaniemeltä Kirkkoniemeen voisi kulkea jopa viiden vuoden kuluttua ja, että kaikkien asianomaisten kanssa aiotaan keskustella hankkeesta. “Saamelaiset eivät ole hankkeen osalta sidosryhmä, vaan oikeudenomistajia ja Euroopan unionin alueen ainoa alkuperäiskansa, jonka asema sekä oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on turvattu niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisenkin oikeuden tasolla. Näin ollen saamelaisten kanssa ei keskustella, vaan saamelaisten kanssa tulee neuvotella”, vastaa Sanila-Aikio Vesterbackan suunnitelmiin.

Saamelaisten viralliset edustajat näissä neuvotteluissa ovat Saamelaiskäräjät sekä Kolttien kyläkokous.

Kuten Saamelaiskäräjät on useissa neuvotteluissa ja tilaisuuksissa tuonut esiin jo aikaisemmin, ratahanke uhkaa yksiselitteisesti saamelaisten perinteisiä elinkeinoja, jotka kuuluvat perustuslaissa ja kansainvälisessä oikeudessa turvatun saamelaiskulttuurin suojan piiriin. “Jäämeren ratahankkeen edistämiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, koska perustuslain 17.3 §:n sisältämä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto käytännössä estää Jäämeren radan rakentamisen saamelaisten kotiseutualueelle”, jatkaa puheenjohtaja Sanila-Aikio.

Ratahanketta vastustetaan laajalti myös muiden toimijoiden keskuudessa. Saamelaiskäräjien lisäksi kielteisen kannan ovat ilmaisseet Kolttien kyläkokous, Paliskuntain yhdistys, Saamelaismuseo Siida, alueen paliskunnat, Utsjoen kunta, useat saamelais- ja muut yhdistykset, kylätoimikunnat sekä useat yksityiset henkilöt.

Kuva: Anja Vest

 

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Tervetuloa keskustelemaan saamelaismatkailun tarpeista ja kehittämisestä Inariin

Osana Lapin matkailustrategian laatimiseen liittyviä aluekierroksia Lapin liitto järjestää Saamelaiskäräjien kanssa 8.5.2019 tilaisuuden, jonne kutsumme keskustelemaan saamelaismatkailun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvan matkailun tarpeista ja näkymistä. Tämän työpajan tavoitteena on löytää saamelaismatkailuun ja saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuvaan matkailuun liittyviä ideoita ja näkökulmia kirjattavaksi Lapin matkailustrategiaan.

Lapin matkailustrategia osoittaa matkailun kehittämisen keskeiset painopisteet ja suuntaa julkista tukea. Matkailustrategia linjaa myös toimenpiteitä, joilla uusiin matkailun kasvun mahdollisuuksiin voidaan tarttua tehokkaasti, mutta kestävän kehityksen periaatteita kunnioittaen. Saamelaismatkailun kehittäminen yhteistyössä ja vastuullisesti on tärkeää kaikille osapuolille.

Tilaisuus järjestetään 8.5.2019, klo 13.00–16.00 Kultahovilla, Inarissa. Ilmoittaudu tilaisuuteen tämän linkin kautta 30.4.2019 mennessä: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu – hanke on saanut opetus- ja kulttuuriministeriöltä jatkorahoitusta 60 000 €. Tämän rahoituksen turvin hanke jatkaa toimintaansa ensisijaisena tarkoituksena levittää laaja-alaisesti tietoa Saamelaiskäräjien kokouksessa syyskuussa 2018 hyväksytystä Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet– ohjeistuksesta.

Kuva: Anja Vest

 

Lisätietoja

Kirsi Suomi
Suunnittelija, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Projektipäällikkö
040 828 4095
kristian.sievers(at)lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu

Saamelaiskäräjät esitti useita muutoksia Pohjois-Lapin maakuntakaavaan

Saamelaiskäräjät esitti useita muutoksia Pohjois-Lapin maakuntakaavaan. Saamelaiskäräjät esitti, ettei Jäämeren käytävää pääratoineen ja vaihtoehtoisine linjauksineen merkitä maakuntakaavaan edes ohjeellisena. Saamelaiskäräjät esitti myös, ettei ohjeellista 400 kV voimajohtolinjamerkintää sisällytetä kaavaan ennen kuin asiassa on saatu saamelaisyhteisön ennakollinen suostumus, joka on perustunut riittävään ja kattavaan tietopohjaan hankkeen vaikutuksista. Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti uutta, paliskuntakohtaista aluevarausmerkintää ‘yhtenäisenä pysytettävä porolaidunalue’.

– Pohjois-Lapin maakuntakaava on tärkeä maankäytön ohjaamisen työkalu saamelaisten kotiseutualueella. Se sisältää useita merkittäviä linjauksia, jotka arvioitava asianmukaisesti saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden turvaamiseksi, Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio painottaa.

Saamelaiskäräjät peräänkuulutti lausunnossaan vaikutusten arviointia. Myös lainsäädännönkin mukaan kaavaselostuksessa tulee perustella tehdyt kaavaratkaisut ja ehdotetut vaihtoehdot. Saamelaiskäräjät katsoo, että kaavan lainmukaisuus edellyttää alkuperäiskansaoikeuksia koskevien asioiden selvittämistä, varsinkin kun maakuntakaavan pohjalta voidaan edetä sekä rautatie- että voimajohdon suunnittelussa. Poliittinen päätös radan linjauksesta Pohjois-Lapin alueella on tehty Lapin liitossa (Lappi-sopimus) ilman riittävää vaikutusten arviointia, eikä se näin ollen perustu asianmukaiseen suunnitteluun. Saamelaiskäräjät huomauttaa, että Lapin liitto on sitoutunut Lappi-sopimuksen sisältämään saamelaiskulttuurisopimukseen, jonka Saamelaiskäräjät on laatinut. Lappi-sopimus ja saamelaiskulttuurisopimus ovat keskenään ristiriidassa erityisesti Jäämeren radan osalta.

Saamelaiskulttuurin näkökulmasta Jäämeren rata on tuotu kaavasuunnitteluun ennen kuin sen vaihtoehtoisten linjausten vaikutuksia poronhoitoon ja muihin saamelaisten perinteisiin elinkeinoihin on arvioitu niin, että kaavaan merkitseminen tapahtuisi tällaisten selvitysten pohjalta ja kaavaselostuksessa esitettävin riittävin perusteluin. Nyt kaavaselostuksesta käy ilmi, että radalla on rajoittavia, haitallisia ja vahingollisia vaikutuksia saamelaisten kotiseutualueella ja koltta-alueella harjoitettavaan poronhoitoon. Kaavaselostus toteaa, että pääratahankkeen toteutuessa sen vaikutukset koostuisivat laidunaluemenetyksistä, porokuolemista, radan estevaikutuksesta, laidunalueiden kulumisesta, laidunkiertomuutoksista sekä melu- ja tärinähäiriöistä. Näitä arvioita vaikutuksista ei ole ollut käsillä esimerkiksi Lappi-sopimuksen laadinnan yhteydessä.

– Saamelaiskäräjien lausunnon matkailua koskevan osion yhteenvetona todettakoon, että matkailuvarauksia ei pitäisi merkitä maakuntakaavaan niin kauan kuin nykyisten käytäntöjen mukainen hallitsematon ja kestämätön matkailu on sallittua. Nykyiset hallitsemattomat matkailijamäärät eivät ole millään tasolla kestävällä pohjalla. Matkailussa ei saisi koskaan keskittyä vain volyymiin ja sen kasvattamiseen, Sanila-Aikio lopettaa.

Lisätietoja antaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien lausunto Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 valmisteluaineistosta 28.2.2019

Metsäsertifiointi on vapaaehtoista – todistaa puutuotteen vastuullisuuden

Viime päivinä mediassa on uutisoitu puuta ostavien yritysten lopettaneen puunoston saamelaisten kotiseutualueen metsistä vedoten FSC kontrolloitu puu -sertifikaatin muutokseen. Metsäsertifiointi – oli kyse sitten PEFC:stä, FSC:stä tai FSC kontrolloidusta puusta – on vapaaehtoinen järjestelmä, jolla voidaan todistaa metsästä saadun puutuotteen vastuullisuus. Sertifikaattia ei ole pakko käyttää, eikä sillä voida kieltää hakkuita tai puunostoa. Sertifiointi ei ole myöskään este polttopuun myymiselle toisin kuin uutisoinnissa on annettu ymmärtää.

Kansainvälinen FSC-yhdistyksen Suomea koskeva kansallinen riskinarvio astui voimaan 27.11.2018. Riskinarviossa arvioidaan viiden kategorian perusteella puuntuotannon vastuullisuutta, jonka perusteella puuta voidaan toimittaa FSC kontrolloitu puu -sertifikaatilla. Kahden kategorian kohdalta kansallisen riskinarvion tekivät konsulttiyritykset NEPCon ja Tapio. Konsulttiyritykset päätyivät määritelty riski -arvioon kategoriassa kolme, joka koskee korkean suojeluarvon alueita. Määritelty riski koskee alueellisesti ns. IFL-alueita (IFL=Intact Forest Landscapes eli laaja luonnontilainen metsäalue) ja saamelaisille tärkeitä alueita.

”Saamelaisten kotiseutualueen luokittelu määritellyn riskin luokkaan riskinarviossa on siis ulkopuolisten, itsenäisten ja riippumattomien toimijoiden tekemä. Ulkopuolisten arvioijien käyttäminen on sertifikaatin luotettavuuden kannalta hyvä asia. Muistutettakoon, että Saamelaiskäräjät on osallistunut tähän mennessä nk. valtion mailla tapahtuvan metsätalouden arviointimenettelyihin”, toteaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Kansallisen riskinarvion voimaantulon jälkeen yrityksillä on puolen vuoden siirtymäaika, jonka aikana ne voivat päivittää toimintaketjunsa tavalla, joka pienentää riskiä. Yrityksillä on näin ollen tällä hetkellä neljä kuukautta aikaa toimittaa puuta entisin ehdoin ja päivittää riskienhallintamenettelyt puun toimitusketjuun, jos haluavat edelleen käyttää FSC kontrolloitu puu -sertifikaattia. Kansainvälisen FSC-yhdistyksen aiempi linja oli se, että yritykset tekivät itse puuntuotannon riskinarvionsa.

Suomen kansallisen riskinarvion valmistuminen ei ole yllätys metsäsektorin edustajille, sillä NEPConin ja Tapion riskinarvion ensimmäinen versio oli julkisessa kuulemisessa 4.4. – 4.5.2018 välisen ajan. Useiden tahojen ja sidosryhmien kommenttien jälkeen riskinarviot päivitettiin nykymuotoon. Kuulemisen jälkeen NEPCon ja Tapio päivittivät riskinarviota ja toimittivat sen kansainvälisen FSC-järjestön käsiteltäväksi.

Toisin kuin viime päivien uutisoinnissa on annettu ymmärtää, varsinaista FSC-metsäsertifiointia ei ole saamelaisten kotiseutualueella käytössä lainkaan. Saamelaisten kotiseutualueella puunostajat ovat käyttäneet FSC:n kevyempää ”kontrolloitu puu” -sertifikaattia. Tällaisen sertifikaatin puuta voidaan käyttää FSC-tuotemerkin tuotteissa varsinaisen FSC-sertifioidun puutavaran joukossa edellyttäen, että riskinarviossa käsiteltyjä ehtoja ei ole rikottu.

Viime päivinä mediassa esitetyt Inarin yhteismetsän hakkuut olisivat sijoittuneet riskinarvion määrittelemälle luonnontilaiselle laajalle metsäalueelle (IFL-alue), mikä olisi vastoin FSC kontrolloidun puun vaatimusta vastuullisesti hankitusta puusta.

 

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Jan Saijets osallistui tiedotteen laatimiseen.

 

FSC kontrolloitu puu – Suomen kansallinen riskinarvio:

https://ic.fsc.org/en/document-center/id/352

Perustietoa FSC:n kontrolloidusta puusta ja kansallisesta riskinarviosta:

https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/kontrolloitu-puu

https://fi.fsc.org/fi-fi/sertifiointi/kontrolloitu-puu/kontrolloitu-puu-ja-kansallinen-riskinarvio-ukk

FSC:n tiedote kansallisen riskinarvion valmistumisesta:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/229

FSC:n tiedote kansallisen riskinarvion kuulemisesta huhtikuussa 2018:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/197

FSC Suomen tiedote 1.2.2019:

https://fi.fsc.org/fi-fi/uutishuone/id/239

 

 

 

Ylä-Lapin maksuton kalastuslupa palautettava ennalleen

Saamelaiskäräjien lausunnon mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan (kalastuslain 10 §) osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen. Lisäksi pykälään tehdään pieniä muutoksia, jotta Suomen perustuslakiin kirjatut saamelaisten oikeudet toteutuisivat nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin. 

Saamelaiskäräjien mukaan maa- ja metsätalousministeriön tulee muuttaa esitystään 10 §:n osalta siten, että ennen vuoden 2016 kalastuslain uudistusta voimassa ollut oikeustila palautetaan ennalleen, ja lisäksi pykälän sisältöön tehdään pieniä muutoksia, joilla ei ole merkittävää vaikutusta Ylä-Lapin vesien kalastuspaineeseen, mutta joiden myötä Suomen perustuslakiin sisältyvää ”saamelaisten oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan” -voitaisiin toteuttaa nykyistä paremmin ja tasapuolisemmin.  

Ensimmäinen lisäys koskisi esimerkiksi työn, perhesuhteiden tai opiskelujen vuoksi muualle Suomeen muuttaneita saamelaisia, joiden yhteyden säilyttäminen oman alueensa ja oman sukunsa kalastuskulttuuriin ja perinteisiin pyyntipaikkoihin tulisi olla mahdollista uuden lainsäädännön myötä. Toinen parannusesitys koskee saamelaisten kotiseutualueen Lapin paliskunnan aluetta, joka kuuluu kuntajaon mukaan Sodankylän kunnan alueeseen, eikä näin ollen kuulu kalastuslain 10 §:n soveltamisalaan. Esityksen kolmannessa momentissa tunnustettaisiin periaate, jonka soveltamisella voitaisiin vastata kritiikkiin, jonka mukaan Ylä-Lapin vapaan kalastusoikeuden on katsottu vaarantavan kalakantojen kestävyyden. 

Uusi kalastuslaki loukkaa saamelaisten perustuslaillisia oikeuksia

Paljon kriittistä julkisuutta ja kannanottoja osakseen saaneen uuden kalastuslain käytännön vaikutukset ovat lain voimaantulon jälkeen saaneet kielteisen vastaanoton saamelaisten kotiseutualueen kalastajilta. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa uuden kalastuslain mukanaan tuomista heikennyksistä saamelaisten oikeuksiin useaan otteeseen jo lain valmisteluvaiheessa. Ylä-Lapin maksuttoman kalastusluvan sisältöön (kalastuslain 10 §) säädetty muutos on kohdistunut erityisellä tavalla saamelaisten kotiseutualueen vaelluskalavesiin, joilla saamelaisten perustuslailla suojattuun kulttuurimuotoon kuuluva perinteinen kalastus on merkittävä osa näillä alueilla asuvien saamelaisten kulttuuri-identiteettiä. 

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan toteutettu muutos on ristiriidassa sekä Suomen perustuslain 15 §:n tarkoittaman omaisuuden suojan, että myös 17 §:n 3 momentin mukaisen saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, vakiintuneen tulkintakäytännön kuten myös Suomea sitovien kansainvälisten ihmisoikeussopimusten velvoitteiden, esimerkiksi KP-sopimuksen artiklan 27 ja TSS-sopimuksen 1 artiklan 2 momentin kanssa. 

Nyt käsiteltävänä olevan esityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt kalastuslakiin tehtäväksi muutoksia, jotka koskettavat edelleen saamelaisia ja saamelaisten kotiseutualueen kalastusta erityisesti 10 §:n Ylä-Lapin kalastuslupaa koskevan sääntelyn kautta. Muita merkityksellisiä muutoksia kohdistuisi muun muassa saaliin ensimyynnin muilta kuin ammattikalastajilta kieltävään pykälään sekä seuraamusjärjestelmän uudistamiseen kielletyn kalastuksen johdosta. 

Saamelaiskäräjät on lausunut maa- ja metsätalousministeriön esityksestä kalastuslain muuttamiseksi 11.11.2018. Lue lausunto kokonaisuudessaan täältä.

 

Lisätietoja 

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, heikki.paltto(at)samediggi.fi, 040 756 9075

Vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, kalle.varis(at)samediggi.fi, 010 839 3187 / 050 384 7040

Utsjoella keskusteltiin elinkeinojen edistämisen lisäksi lasten ja ikäihmisten hyvinvoinnista

Utsjoen keskustelutilaisuudessa esille nousi monen muun alueen tavoin uuden koulun rakentamisen ajankohtaisuus sekä väestön ikääntyminen. Toiveena oli, että elinkeinoja edistetään monipuolisesti, jotta kylät pysyvät asuttuina ja toimeentulon saamisen edellytykset paranevat.

Tilaisuuden alussa yleisöstä muistutettiin, että Saamelaiskäräjien edustajien on tärkeä kuunnella saamelaisia kentältä, jotta he ovat perillä saamelaisia puhuttavista ajankohtaisista asioista. – Nämä keskustelutilaisuudet ovat osoittautuneet erittäin tärkeäksi foorumiksi ja olemme saaneet paljon eväitä omaan työskentelyyn, kiittää puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio osallistujia.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyen esille nousi uuden koulun rakentaminen Utsjoelle ja se, miten uusi koulurakennus pystyisi toimimaan saamelaisena oppimisympäristönä, ja olisihan nykytekniikalla mahdollista jakaa opetusta etälaitteiden kautta ympäri Suomen. Yhteisesti oltiin tyytyväisiä siitä, että vihdoin on saatu Saamelaiskäräjille resursseja saamenkielisen lastenmateriaalin tuottamiseen.

Huoli maakunta- ja sote-uudistuksista ja saamenkielisten palveluiden saatavuudesta puhututti myös Utsjoella. Väestö ikääntyy ja lisäresursseja sekä yhteistyötä kaivataan. – Olemme tehneet kovasti töitä Saamelaiskäräjien resurssitilanteen parantamiseksi, mutta paljon on vielä tehtävää, että saamenkielisten sote-palveluiden turvaamiseksi tarkoitettu määräraha saadaan sen kaipaamalle tasolle, vastaa II varapuheenjohtaja Tuomas-Aslak Juuso yleisön huoleen.

Utsjoen keskustelutilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua saamelaisten perinteisten elinkeinojen sekä niiden nykyaikaisten harjoittamisen muotojen edistämisestä. Kuluvalla vaalikaudella ajankohtaisia kalastukseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty niin Tenon sopimuksen kuin kalastuslain osalta. Lisäksi Saamelaiskäräjillä on ollut Kulttuurisesti vastuullinen saamelaismatkailu -hanke. Keskustelutilaisuudessa nousi esiin toive, että elinkeinoja edistettäisiin monipuolisesti, jotta kylät pysyisivät asuttuina ja toimeentulon saamisen edellytykset paranisivat.

Lopuksi yleisöstä vielä todettiin, että Saamelaiskäräjien olisi oltava jo alkuvaiheessa neuvotteluissa mukana ja seurattava aktiivisesti lakien valmisteluiden aloittamista. – Yhdessä meissä on voimaa ja pystymme edistämään meille kaikille tärkeitä asioita, päätti Sanila-Aikio tilaisuuden.

Saamelaiskäräjien hallituksen neljäs keskustelutilaisuus järjestettiin Utsjoen kunnantalolla maanantaina 5.11.2018. Hallituksen jäsenistä paikalla olivat Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Nilla Tapiola ja Pentti Pieski.

Seuraava keskustelutilaisuus järjestetään Inarissa tiistaina 4.12.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Pentti Pieski jäseneksi ja Kirsi Suomi varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään

Saamelaiskäräjien hallitus valitsi Pentti Pieskin jäseneksi ja Kirsi Suomen varajäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Saamelaismusiikkikeskus aloittaa kartoituksen mahdollisista uusista yhteistyökumppaneista tarkoituksena järjestää uusi musiikkitapahtuma. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena vuoden 2020 loppuun saakka ja Sajoksen ravintolaan palkataan kaksi työntekijää.  

Pentti Pieski nimettiin jäseneksi ja Kirsi Suomi varsinaiseksi jäseneksi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään. Hankkeen tavoitteena on luoda Lapista ainutlaatuinen, arktisen alueen matkailun innovaatiokeskittymä Lapin älykkään erikoistumisen ohjelman mukaisesti. Hankkeessa laaditaan uusi Lapin matkailustrategia vuosille 2019-2022. 

Saamelaiskäräjien hallitus hyväksyi saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. Toimintasuunnitelma sisältää tavoitteen, että musiikkikeskus alkaa kartoittamaan mahdollisuutta järjestää uusi musiikkitapahtuma saamelaisalueella tai sen ulkopuolella.  – Ajatuksena on, että musiikkitapahtumista päästäisiin nauttimaan ympäri saamelaisaluetta ja kotiseutualueen ulkopuolella paikkakunnilla, joissa asuu merkittävä määrä saamelaisia, Saamelaiskäräjien hallitus linjaa. 

Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020 ja mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. Lisäksi hallitus päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 15/2018 pidettiin Utsjoella maanantaina 5.11. hallituksen järjestämän keskustelutilaisuuden yhteydessä.  

Saamelaiskäräjien kokouksen 15/2018 päätöksiä 
  • Hyväksyi lisäyksin saamelaismusiikkikeskuksen toimintasuunnitelman vuodelle 2019. 
  • Hyväksyi selosteen henkilötietojen käsittelytoimista lisäyksin Saamelaiskäräjien sisäiseksi asiakirjaksi sekä hyväksyi lisäyksin tietosuojaselosteet laitettavaksi Saamelaiskäräjien kotisivuille. 
  • Päätti, että Posken saamelaisyksikön suunnittelijan virka hoidetaan määräaikaisena virkasuhteena ajalla 1.1.2019 – 31.12.2020. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee eduskunnassa, saamelaisyksikön suunnittelijan virka täytetään pysyvästi 1.1.2021 lukien. 
  • Päätti, että kieliturvasihteeri valmistelee asiakirjan Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kielitilanteesta. 
  • Nimesi Lapin arktisen matkailuekosysteemihankkeen ohjausryhmään Pentti Pieskin ja hänelle varajäseneksi Kirsi Suomen. 
  • Päätti, että Sajoksen ravintolatoiminta järjestetään 1.1.2019 alkaen Saamelaiskäräjien omana toimintana palkkaamalla kaksi työntekijää vuoden kestäviin määräaikaisiin työsuhteisiin. 
  • Merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen totuus- ja sovintoprosessista. 
  • Keskusteli kalastuslain muutoksesta. 

Kokouksen pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksen pitämisestä.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Jäämeren radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei oikeudellisia edellytyksiä 

Saamelaiskäräjät vastustaa Jäämeren radan merkitsemistä maakuntakaavaan, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Saamelaiskäräjät vastustaa myös 400 kV voimalinjan merkitsemistä maakuntakaavaan. Lisäksi Saamelaiskäräjät esittää olemassa olevien tieverkostojen parantamista sekä saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskylä -merkintöjä Utsjoelle ja Vuotsoon.

Lapin liitto ja Saamelaiskäräjät neuvottelivat saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisesti 16.10.2018 Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040. – Jäämeren rata ja sen sijoittuminen Pohjois-Lapin maakuntakaavan kattamalle alueelle on merkittävin yksittäinen kysymys niin Suomen saamelaisten kuin saamelaisten kotiseutualueen kannalta, linjaa Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio.

Saamelaiskäräjien mukaan radan merkitsemiselle maakuntakaavaan ei ole olemassa oikeudellisia edellytyksiä, sillä radan toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia ei ole asianmukaisesti arvioitu. Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan välttämätön vähimmäisedellytys 5 §:n mukaisen intressien yhteensovittamisen lisäksi sille, että ratalinjaus voitaisiin merkitä maakuntakaavaan.

Vaikutuksia arvioimaan on perustettu erilaisia työryhmiä, mutta työryhmien työ on vasta aluillaan. Lisäksi työ on luonteeltaan sidosryhmätyöskentelyä, eikä sillä voida korvata ammattimaista, tieteellisiin menetelmiin perustuvaa ja kattavaa vaikutusten arviointia, jolla saataisiin dokumentoitua radan toteuttamisesta aiheutuvat vaikutukset muun muassa ympäristölle ja saamelaisten oikeudelle harjoittaa kieltään, kulttuuriaan sekä perinteisiä elinkeinojaan.

– Käsillä olevien rataa koskevien tietojen valossa on selvää, että yksi Suomen infrastruktuurin massiivisimmista hankkeista vaatii vielä paljon selvitys- ja arviointityötä ollakseen sillä tasolla, että se voitaisiin merkitä maakuntakaavaan. Saamelaiset ovat tässä niin yksityisoikeudellisten kuin kollektiivisten oikeuksien kannalta oikeudenhaltijoita, ei sidosryhmä, sanoo Sanila-Aikio.

Lisäksi Saamelaiskäräjät esitti neuvottelussa olemassa olevien tieverkostojen yleistä parantamista Pohjos-Lapin maakuntakaavan alueella. Erityisesti Inari-Köngäs-tien merkitseminen merkittävästi parannettavaksi tieksi palvelisi itä-länsisuunnassa yhteysreittinä Pohjois-Lapin ja Tunturi-Lapin välillä.

– Maakuntakaava ohjaa tulevaa kehitystä, ja Saamelaiskäräjät esitti, että Vuotso ja Utsjoki merkittäisiin myös saamelaiskulttuurin ja -hallinnon keskuskyliksi. On tärkeää, että esimerkiksi saamelaishallinto kehittyisi ja sijoittuisi eripuolille kaava-aluetta, lisää Sanila-Aikio.

Lapin liitto on käynnistänyt Pohjois-Lapin maakuntakaavan 2040 laadinnan keväällä 2017. Kaavan on tarkoitus olla valmis vuoden 2020 lopussa. Saamelaiskäräjät on nimennyt kaavan valmisteluun saamelaiskulttuurin työryhmän, jonka tehtävänä on arvioida maakuntakaavan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin.

Kuva: Lapin tulevaisuuskuva 2040 aluerakenne sekä kehittämisvyöhykkeet ja -käytävät. Pohjois-Lapin maakuntakaava 2040 tavoitteet (luonnos).

Taustamuistio: Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukainen neuvottelu Pohjois-Lapin maakuntakaavasta 2040 (16.10.2018).

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi
Ma. elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi