Saamelaiskäräjät vastustaa Lapin paliskunnan alueen kaivostoimintaan tähtääviä hankkeita

Saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvan Lapin paliskunnan alueen saamelaiskulttuuria uhkaa laaja-alainen malmien etsintä. Varauspäätökset ja malminetsintälupahakemukset kattavat koko Lapin paliskunnan eteläosan. Saamelaiskäräjät on huolissaan alueen saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksistä ja poronhoidon rakenteiden suojasta.

 – Malminetsintä ja kaivostoimintaan tähtäävät tutkimukset uhkaavat Lapin paliskunnassa harjoitettavien saamelaisten perinteisten elinkeinojen tulevaisuutta. Jopa Lapin paliskunnan yksi pääerotuspaikoista on jäänyt varauksen alle, toteaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Poronhoidon keskeisimpiin rakennuksiin kuuluvat vasanmerkitys- ja erotuspaikat aitajärjestelmineen. Kaivoslaissa on säädetty paikoista, joissa kaivosmineraalien etsintätyötä ei saa harjoittaa. Tällaisia ovat mm. puutarhat ja asumiseen tai työntekoon tarkoitetut rakennukset yksityisine piha-alueineen. Saamelaiset eivät harjoita perinteisiä elinkeinojaan maanomistusoikeuden turvin. Säännöllisesti käytössä olevat, sopimuksiin pohjautuvat poronhoidon rakennelmat jäävät suojatta.

Saamenmaan ympäristö tuhottiin pitkälti Lapin sodassa. Vesistöjen valjastaminen tekoaltaisiin johti väestön pakkosiirtoon ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen estymiseen. Luonnonvaroista päättäminen on nykyään usean eri viranomaisen vastuulla, eikä kukaan katso asioita saamelaiselinkeinojen näkökulmasta. Esimerkiksi laidunkiertoon perustuvan saamelaisen poronhoidon kyky ylläpitää tehokasta laidunten vaihtelua ja sopeutua ympäristön muutoksiin on heikentynyt. Saamelaisten mahdollisuudet itse päättää kehityksen linjoista ovat kaventumassa edelleen. Saamelaiskäräjät vaatii toimia tämän kehityksen kääntämiseksi.

 – Huoli tulevaisuudesta painaa saamelaiselinkeinojen harjoittajia. Saamelaisille kotiseuduksi osoitetulla alueellakaan ei ole mahdollista elää ilman luontoon kajoavien hankkeiden tulvaa. Tilanne on erityisen vaikea Lapin paliskunnassa. Kaivoslain soveltamisessa on annettava nykyistä suurempi painoarvo saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kaivosviranomainen ei ole velvollinen ilmoittamaan Saamelaiskäräjille etsintätöitä koskevista varauksista. Geologian tutkimuskeskuksen karttapalvelu on tällä hetkellä saamelaisten ainoa mahdollisuus saada ajantasaista tietoa omaan alueeseensa kohdistuvasta malminetsinnästä – tosin vain englannin kielellä ja paikkatietosovellukset hallitsevalle.

– Tietoa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa elinympäristöä koskevista hankkeista tulee olla kaikkien saatavilla, jatkaa Aikio.

Lapin paliskunnan aluetta koskee viisi malminetsintälupahakemusta, joista yhdessä on kyse aiemman luvan muuttamisesta ja uusimisesta, neljä vahvistettua varauspäätöstä ja yksi varausilmoitus. Vahvistetuista varauspäätöksistä VA2021:0055 Urakka on valituskelpoinen 24.12.2021 asti.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kuva: Maria Mäki / Saamelaiskäräjät

Ilmakuva lumisesta maisemasta. Kuvassa näkyy järviä ja metsää.

Saamelaiskäräjät neuvotteli kaivoslain uudistuksesta – huoli saamelaisten oikeuksien sekä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta on suuri

Työ- ja elinkeinoministeriö ja Saamelaiskäräjät päättivät joulukuun 10. päivä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluprosessin kaivoslain uudistamisesta. Neuvotteluprosessi aloitettiin syksyllä 2020 ja neuvottelut kestivät yhteensä lähes 30 tuntia. Saamelaiskäräjät teki perusteltuja muutosesityksiä useaan kaivoslain pykälään, mutta vain muutaman pykälän kohdalla saatiin neuvoteltua molempia osapuolia tyydyttävä tulos.

– Kiinnostus malmien etsintään saamelaisten kotiseutualueella on lisääntynyt viime aikoina. Olen erittäin huolissani siitä, millä tavoin luonnon monimuotoisuuden säilyminen ja saamelaisten oikeuksien toteutuminen pystytään turvaamaan uudessa kaivoslaissa. Olemme tehneet kaivoslakiin perusteltuja muutosesityksiä näiden turvaamiseksi, mutta työ- ja elinkeinoministeriön liikkumavara esitystemme suhteen tuntuu olevan rajallinen ja riittämätön, sanoo Saamelaiskäräjien 2. varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Neuvotteluissa saavutettiin yhteisymmärrys saamelaiskulttuuriin ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisedellytyksiin liittyviin vaikutuksiin kohdistuvan selvitysmenettelyn kehittämisestä. Neuvotteluissa ei ole kuitenkaan saatu aikaan tulosta, jolla pystyttäisiin turvaamaan saamelaisten asema ja oikeudet alkuperäiskansana kaivoslain soveltamisessa.

Työ- ja elinkeinoministeriöllä ei ollut edellytyksiä neuvotella kaikkien pykälien sisällöstä, esimerkiksi 50 §:n osalta. Kyseinen pykälä on saamelaisten kannalta olennainen, sillä siinä määritellään mm. minkä tasoisia vaikutuksia kaivoslain mukaisesta toiminnasta voi aiheutua saamelaisten edellytyksille harjoittaa perinteisiä elinkeinojaan tai muutoin ylläpitää saamelaiskulttuuria saamelaisten kotiseutualueella.

– Neuvotteluista jäi vahva tunne siitä, että Suomen valtiolle on tärkeää, ettei kaivostoimijoiden toimintaa vaikeuteta tulevaisuudessa. Tämän periaatteen noudattamisessa tunnutaan olevan valmiita tinkimään sekä alkuperäiskansojen oikeuksien toteutumisesta että luonnon monimuotoisuudesta, jatkaa Aikio.

Saamelaiskulttuurilla on suora yhteys luonnon monimuotoisuuden säilymiseen ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ja elämäntavat ovat muotoutuneet luonnon monimuotoisuutta säilyttäviksi, joten tästä näkökulmasta kulttuurin säilyttäminen tukee biodiversiteetin suojelua, kuten todetaan Suomen biodiversiteetti – strategian ja toimintaohjelman 2012–2020 toteutuksen ja vaikutusten arvioinnissa.

Nykyisellään kaivoslaki ei turvaa saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia

Kaivoslain säännökset eivät nykyisellään velvoita kaivosviranomaista erittelemään, miten kaivoslain mukainen toiminta sekä muut maankäyttömuodot yhdessä vaikuttavat saamelaisten oikeuteen harjoittaa kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan.

– Lupaharkinnassa saamelaiskulttuurin ja perinteisten elinkeinojen suojaksi laadittujen säännösten tarkoitus ei ole lupakäytännössä toteutunut, eikä saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia ole siten pystytty turvaamaan käytännössä, toteaa Aikio.

Nykyisen lain 50 §:n soveltamista harkitessaan lupaviranomaisen tulisi muun muassa arvioida heikentääkö myönnetty lupa olennaisesti saamelaisten kotiseutualueella edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja tai muutoin ylläpitää ja kehittää saamelaiskulttuuria tai kolttien elinolosuhteita ja mahdollisuuksia harjoittaa elinkeinoja koltta-alueella.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan kaivoslain 50 §:ssä luvan myöntämisen esteeksi määritelty olennaisen heikennyksen taso ei kuitenkaan riitä turvaamaan saamelaisille perustuslain 17 §:n 3 momentin myötä turvatun oikeuden toteutumista ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan. Perinteisten elinkeinojen katsotaan vakiintuneesti kuuluvan osaksi saamelaiskulttuuria.  Turvallisuus- ja kemikaalivirasto ei ole toistaiseksi jättänyt yhtään lupaa myöntämättä Saamelaiskäräjien esiin tuomista perinteisiin elinkeinoihin kohdistuvista negatiivisista vaikutuksista huolimatta. Tästä syystä Saamelaiskäräjät esittää ”olennaisen heikennyksen” -kriteerin muuttamista koko kaivoslain kontekstissa muotoon ”vähäistä suurempi haitta tai heikennys”.

Meneillään olevan kaivoslain uudistuksen tavoitteena on parantaa kaivosten ympäristönsuojelua ja toimintaedellytyksiä. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa sekä kaivosten hyväksyttävyyttä paikallisesti että asianosaisten vaikutusmahdollisuuksia. Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan näitä tavoitteita ei ole kaivoslain valmistelutyössä tähän mennessä huomioitu.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Saamelaiskäräjät vastustaa Inarin ja Sodankylän alueen varauspäätöksiä

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on kaivoslain perusteella 14.10.2021 hyväksynyt Arctic Minerals Exploration AB:n kaksi varausilmoitusta Inarin ja Sodankylän kuntien alueelle. Saamelaiskäräjät vastustaa varauspäätöksiä, sillä malminetsintä ja kaivostoiminta eivät sovi yhteen saamelaisten kotiseutualueen herkän luonnon, arvokkaiden vesistöjen ja saamelaisten perinteisten elinkeinojen kanssa.

Päätösten mukaan varaajan tarkoituksena on tehdä alueilla lohkare-etsintää ja geologista kartoitusta sekä hakea alueelle malminetsintälupaa viimeistään vuoden 2023 aikana. Varatut alueet kattavat yhteensä noin 943 neliökilometrin kokoisen alueen Inarin kunnan alueella ja 890 neliökilometrin kokoisen alueen Inarin ja Sodankylän kuntien alueella.

Varatut alueet sijaitsevat kokonaisuudessaan saamelaisten kotiseutualueella, osittain koltta-alueella, kolmen paliskunnan alueella sekä tärkeiden vesistöjen äärellä. Varatuilla alueilla sijaitsee niin ikään useita vanhoja saamelaistiloja ja Nellimin asutusmaisemat kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin. Alueilla harjoitetaan kaikkia saamelaisten perinteisiä elinkeinoja.

– Varauspäätös asettaa saamelaiset perinteisten elinkeinojen harjoittajat epävarmaan tilanteeseen, jossa elinkeinojen harjoittamismahdollisuudet heikkenevät koko ajan. Nuoret eivät välttämättä uskalla ryhtyä perinteisten elinkeinojen harjoittajiksi, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Meneillään oleva kaivoslain uudistus on tärkeä saamelaisille. Kaivoslain uudistamisessa on välttämätöntä ottaa huomioon saamelaisten asema alkuperäiskansana ja saamelaisille niin kansallisessa lainsäädännössä kuin kansainvälisissä sopimuksissakin turvatut oikeudet.

– Kaivoslain soveltamisessa on annettava nykyistä suurempi painoarvo saamelaisten oikeudelle alkuperäiskansana ylläpitää ja kehittää kieltään, kulttuuriaan ja perinteisiä elinkeinojaan. Tällä hetkellä voimme vain seurata vierestä, kun saamelaisten kotiseutualueen maat varataan malminetsinnälle, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjien mukaan Saamelaiskäräjille, Kolttien kyläkokoukselle sekä asianomaiselle paliskunnalle tulee taata mahdollisuus lausua ja valittaa tehdyistä varauspäätöksistä. Voimassa olevan kaivoslain nojalla Saamelaiskäräjille ei toimiteta jäljennöksiä varauspäätöksistä, jotka kohdistuvat saamelaisten kotiseutualueelle, eikä Saamelaiskäräjillä ole valitusoikeutta Tukesin varauspäätöksistä.

Kyseessä olevista Tukesin varauspäätöksistä voi valittaa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 22.11.2021 mennessä (37 päivää päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta). Valittaa saa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaiskäräjät esittää ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käynnistämistä tulevan talven porotuhojen välttämiseksi

Saamelaiskäräjät esitti 18.11.2021 maa- ja metsätalousministeriölle ennaltaehkäisevien toimenpiteiden pikaista suunnittelua ja käynnistämistä, jotta tulevan talven porotuhot voidaan välttää.

– Olemme huolissamme siitä, että talven 2019-2020 kaltaiset poikkeukselliset olosuhteet koittavat uudelleen tämän talven aikana. Tästä on viitteitä saamelaisten kotiseutualueella. Monissa paikoissa on kova kantohanki jo tähän aikaan vuodesta, sää vaihtelee nopeasti plussakeleistä kireisiin pakkasiin, ja porot ovat lähteneet vaeltamaan rauhattomasti, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Talven 2019-2020 poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi aiheutuneista porotuhoista ei ole maksettu vielä korvauksia poronhoitajille. Syksyn 2019 ja talven 2019-2020 sää- ja lumiolosuhteet olivat Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan täysin poikkeukselliset ja poronhoidolle erityisen vaikeat.

– Tilanteesta tekee erityisen vaikean se, että osassa paliskunnista poronhoitajat eivät ole päässeet poikkeustalven jälkeen myymään lainkaan poroja, jolloin myöskään tuloja ei ole ollut. Pahiten kärsineet paliskunnat ovat tällä hetkellä taloudellisessa hätätilassa, eikä hätäruokinnalle ole välttämättä resursseja eteenkään, kun talven 2019-2020 korvauksia ei ole vieläkään maksettu, sanoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjät esittää, että ministeriö alkaa pikaisella aikataululla valmistella ja toteuttaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä porotuhojen välttämiseksi. Toimenpiteistä tulee neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa. Poikkeukselliset olot on tärkeää tunnistaa nopeasti, jotta poronhoidolle pystytään osoittamaan ennakoivaa tukea.

– Nyt ei ole varaa jäädä odottamaan tuhojen tapahtumista ja vuosia viipyviä korvauksia, vaan tilanteeseen tulee puuttua ennakollisesti, toteaa puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Lue Saamelaiskäräjien esitys täältä.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaismatkailuhanke tähtää vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun yhteistyöverkoston rakentamiseen

Hanke tähtää vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun yhteistyö- ja markkinointiverkoston luomiseen yhdessä saamelaisyhteisön kanssa. Saamelaiskäräjät on saanut jatkorahoitusta opetus- ja kulttuuriministeriöltä saamelaismatkailuhankkeeseen, joka toteutetaan vuosien 2022–2024 aikana.

Matkailijoilla on yleisesti vähän tietoa saamelaiskulttuurista ja se vaikeuttaa aitojen saamelaismatkailutuotteiden tunnistamista. Nyt alkavan hankkeen tavoitteena on nostaa esille vastuullisia ja eettisesti kestäviä saamelaismatkailutuotteita, jotta matkailijalla on mahdollisuus valita saamelaisyhteisöä tukeva tuote.

– Saamelaismatkailu ja se, mitä ymmärretään aidoksi ja eettisesti kestäväksi saamelaismatkailutuotteeksi tai -palveluksi, ovat herättäneet paljon keskustelua niin saamelaisväestön kuin valtaväestön keskuudessa. Hankkeen tarkoituksena on etsiä vastauksia tähän kysymykseen, jotta tulevaisuudessakin saamelaistoimijoilla olisi helpompi miettiä matkailua elinkeinonaan ja sivutulon lähteenä. Toivon laaja-alaista saamelaismatkailuun liittyvää yhteistyötä, joka perustuu monenkeskiseen ymmärrykseen ja kunnioittamiseen, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiskäräjät on vuonna 2018 hyväksynyt saamelaismatkailun eettiset ohjeet. Nyt alkavassa hankkeessa määritellään sertifikaatti, jonka avulla varmistetaan vastuullisten ja eettisesti kestävien saamelaistuotteiden kilpailukykyä tukeva toimintaympäristö. Lisäksi matkailualan yleistä tietopohjaa saamelaismatkailusta parannetaan kokoamalla yhteen vastuulliset saamelaistoimijat.

Saamelaismatkailun eettisen ohjeistuksen viestin tukena ovat sarjakuvataiteilija Sunna Kitin kuvituskuvat.

– Saamelaistoimijoilta matkailusektorilta löytyy asiantuntemusta saamelaismatkailun tuotteistamisesta. Tavoitteena on yhdessä miettiä hyviä käytänteitä ja kriteereitä saamelaiskulttuurin vastuulliseen ja eettisesti kestävään hyödyntämiseen. Lisäksi kuullaan saamelaisyhteisöä sekä sidosryhmiä kulttuurin kaupallisesta hyödyntämisestä, sanoo saamelaismatkailuhankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi kesällä 2021 Saamelaiskäräjien saamelaismatkailuhankkeelle 200 000 euron avustuksen vuosille 2022–2024. Tavoitteena on, että vuonna 2025 saamelaismatkailutoimijoiden yhteistyöverkosto on valmis, koska silloin WINTA (World Indigenous Tourism Alliance), Saamelaiskäräjät ja Lapin yliopisto järjestävät Euroopan ensimmäisen maailman alkuperäiskansamatkailukonferenssin Inarissa.

Lisätietoja

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kirsi Suomi
suunnittelija
040 594 5492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Korkeimman oikeuden mitali luovutettiin Saamelaiskäräjille

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen luovutti Saamelaiskäräjille Korkeimman oikeuden mitalin kunnianosoituksena sen arvokkaalle työlle saamelaisten alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria koskevassa itsehallinnossa. Mitali luovutettiin Saamelaiskäräjien edustajille Rovaniemellä 9.9.2021 Pohjoismaiden korkeimpien oikeuksien presidenttien kokouksen yhteydessä.

Osana Pohjoismaiden korkeimpien oikeuksien presidenttien kokouksen ohjelmaa järjestettiin tapaaminen Saamelaiskäräjien edustajien sekä korkeimpien oikeuksien presidenttien kanssa 9.9.2021 Rovaniemellä. Tapaamisessa Suomen Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen luovutti Saamelaiskäräjille Korkeimman oikeuden mitalin kunnianosoituksena sen arvokkaalle työlle saamelaisten alkuperäiskansan kieltä ja kulttuuria koskevassa itsehallinnossa.

– Näen tämän erittäin merkittävänä tunnustuksena koko Saamelaiskäräjille arvokkaasta työstä saamelaisen kulttuurin ja kielen sekä alkuperäiskansojen oikeuksien edistämiseksi. Toivon, että tämä viestii saamelaisen yhteiskunnan lisäksi myös suomalaiselle yhteiskunnalle tekemämme työn merkityksestä, toteaa puheenjohtaja Juuso.

Saamelaiskäräjiltä mitalin vastaanotti II varapuheenjohtaja Leo Aikio, joka osallistui tapaamiseen Rovaniemellä vs. lakimiessihteeri Kalle Variksen sekä ma. lakimiessihteeri Sarita Kämäräisen kanssa. Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso osallistui tapaamiseen etäyhteyden välityksellä Inarista.  

– Haluan kiittää Korkeimman oikeuden presidentti Leppästä tästä tunnustuksesta. Lisäksi haluan kiittää Saamelaiskäräjien jäseniä sekä henkilöstöämme ammattitaitoisesta sydämellä tehdystä työstä, jatkaa puheenjohtaja Juuso.

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi lakimiessihteerin viran

Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä Saamelaiskäräjien hallinnossa. Virka on tarkoitus täyttää 1.10.2021 alkaen. Tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 25 §:n mukaan.

Saamelaiskäräjillä tulee olemaan 1.1.2022 lukien kaksi lakimiessihteerin virkaa, minkä johdosta tehtävien uudelleen järjestely on meneillään ja nyt haettavana olevaan virkaan voi jatkossa kuulua myös esimiestehtäviä. Saamelaiskäräjäasetuksen (1727/95) mukaisena kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen kandidaatin tutkinto (ylempi korkeakoulututkinto) ja saamelaisia koskevien oikeudellisten asioiden tuntemus sekä saamen kielen taito. Viran menestyksellistä hoitamista edesauttaa lisäksi hyvä saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemus, hyvä ruotsin/norjan kielen ja englannin kielen taito, hyvä paineensietokyky sekä henkilökohtainen soveltuvuus esimiestehtäviin. Virantäytössä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason III/I mukaan (peruspalkka 3194,73 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä.

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 19.7.2021 mennessä osoitteeseen https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c

Lisätietoja antaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. +358407262688. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

18.6.2021 Saamelaiskäräjät

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Puheenjohtaja Juuso: Utsjoen porotilojen yhteismetsän päätös suojella vanhaa ikimetsää osoittaa, että hakkuille on vaihtoehtoja

Utsjoen porotilojen yhteismetsä suojelee 700 hehtaaria vanhaa ikimetsää Muddusjärven paliskunnan alueella. Ympäristöministeriö myönsi vuosi sitten 20 miljoonan euron lisämäärärahan Pohjois-Suomen metsien vapaaehtoiseen suojeluun.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on tyytyväinen Utsjoen porotilojen yhteismetsän päätökseen suojella vanhaa ikimetsää, ja onnittelee osapuolia neuvotteluiden tuloksesta. – Pidän tätä hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka yhteismetsillä on mahdollisuus etsiä metsien hakkuille vaihtoehtoisia tulonlähteitä. Kyseinen päätös toimii myös hyvänä esimerkkinä metsien suojelulle laajemmin ja muille yhteismetsille, sanoo Juuso.

Suomen hallitus myönsi vuosi sitten 20 miljoonan euron lisämäärärahan Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluun. Lisämääräraha on käytössä vuoden 2022 loppuun saakka Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten alueella. Määrärahan tarkoituksena on parantaa luonnonsuojelualueiden kytkeytyvyyttä, eheyttä ja kestävyyttä muuttuvissa olosuhteissa.

II varapuheenjohtaja Leo Aikio toivoo, että tämä suojeluhanke on vasta alkua ja Pohjois-Suomen vanhojen metsien suojeluun löytyy rahoitusta myös tulevaisuudessa. – On hienoa, että paliskunta ja yhteismetsä pääsivät sopimukseen, joka hyödyttää molempia osapuolia. Yksityisille metsänomistajille osoitetut korvaukset suojelusta kannustavat huomioimaan metsien merkitystä saamelaiskulttuurin käytössä sekä luonnon monimuotoisuuden turvaajana, sanoo Aikio.

– Tällaiset päätökset auttavat Suomea pysymään kiinni ilmastotavoitteissaan. Vastaavien rahoitusmekanismien turvaaminen voi tulevaisuudessa maksaa itsensä monikertaisesti takaisin, jatkaa Aikio.

Utsjoen porotilojen yhteismetsän suojelukohde sijaitsee Muddusjärven paliskunnan talvilaidunalueella. Muddusjärven paliskunta ja Utsjoen porotilojen yhteismetsä ovat olleet yhteydessä Saamelaiskäräjiin ja pyytäneet Saamelaiskäräjiä tukemaan asiassa ja vaikuttamaan sen edistymiseen. Saamelaiskäräjät on aktiivisesti edistänyt asiaa ympäristöministeriön kautta ja ilmaissut tukensa suojelutavoitteelle.

– Olen erittäin tyytyväinen yhteistyöhön ympäristö- ja ilmastoministeri Mikkosen kanssa. Lisämääräraha on mahdollistanut saamelaisalueella samankaltaisen yksityismetsien suojelun, mitä METSO-ohjelma Etelä-Suomen yksityismetsissä on tehnyt jo pitkään. Haluamme kiittää ministeriä ja ministeriötä siitä, että keskusteluissa on suhtauduttu ratkaisuhaluisesti asiaan, päättää Juuso.

Kuva: Ville Fofonoff

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Lohenkalastusrajoitukset olisi tullut neuvotella kokonaisuudessaan oikeudenmukaisiksi

Suomi ja Norja sopivat huhtikuussa Tenon lohen kalastuskiellosta kalastuskaudella 2021. Norjan suurkäräjät on 25.5.2021 päättänyt, että kalastuskauden 2021 koukkuverkon kielto perutaan Finnmarkin rannikolla. Saamelaiskäräjät ei pidä päätöstä oikeudenmukaisena tilanteessa, jossa Tenon alueen saamelaisilta on kielletty jopa lohen kotitarvekalastus.

– Olemme olleet yhteydessä maa- ja metsätalousministeriöön ja pyytäneet selvitystä Norjan päätöksestä. Suomen olisi tullut huolehtia Norjan kanssa käydyissä neuvotteluissa siitä, että kalastusrajoitukset niin Tenolla kuin merialueilla ovat kokonaisuudessaan oikeudenmukaisia. Norjan päätös vaikuttaa merkittävällä tavalla saamelaisten kokemukseen oikeudenmukaisuudesta, kun Tenon alueen ihmisiltä evättiin lohenkalastuksen täyskiellon myötä mahdollisuus kotitarvekalastukseenkin, ja nyt rajoitustoimia kuitenkin puretaan merialueella, sanoo I varapuheenjohtaja Anni Koivisto.

– Norjan päätöksellä on negatiivisia vaikutuksia sekä Tenon että Näätämöjoen loheen. Lohenkalastuspaine Näätämöjoen suulla lisääntyy päätöksen myötä huomattavasti ja se on uhka Näätämöjoen lohikannalle. Norjan päätös on valtava pettymys, jatkaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa sovittiin huhtikuussa, että rajoitusalueeseen kuuluvat Tenojoen pääuoman, Tenon sivujoet, Tenovuono sekä vuonon edustan merialue laajalta neljän kunnan kokoiselta alueelta. Kielto koskee sekä lohen vapakalastusta että lohen pyyntiä seisovilla pyydyksillä. Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa on perusteltu sillä, että rauhoitus koskee koko aluetta, missä lohta saadaan nykyisin saaliiksi.

Saamelaiskäräjät on aikaisemmin tiedottanut, että ei kannata Tenon lohen kalastuksen täyskieltoa. Saamelaiskäräjät piti tärkeänä, että lohen kalastusta rajoitetaan alkavana kalastuskautena. Rajoitukset olisi tullut kuitenkin kohdistaa kalastukseen, joka ei nauti perustuslain ja kansainvälisten sopimusten suojaa.

Rajoitusten taustalla on Tenon lohikantojen heikentynyt tila. Tenon seuranta- ja tutkimusryhmän julkaisi alkuvuodesta raportin Tenon lohikantojen tilasta vuonna 2020.

Kuva: Anja Vest

Lisätietoja:

Anni Koivisto
I varapuheenjohtaja
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Porot tunturissa talvella.

Poikkeusvuoden poronhoidolle aiheuttamat vahingot tulee korvata

Saamelaiskäräjät vetoaa valtioneuvoston jäseniin, jotta vahinkojen korvaamiseen osoitettaisiin oikeudenmukainen ja suuruudeltaan riittävä määräraha. Määräraha tulee kohdentaa niille alueille ja poronhoitajille, jotka ovat erityisesti kärsineet vahinkoja vuosien 2019-2020 poikkeuksellisten sää-, lumi- ja luonnonolosuhteiden vuoksi. Valtioneuvosto käsittelee asiaa yleisistunnossaan torstaina 27.5.2021. 

Hallitus on sopinut 25.5.2021 vuoden 2021 kolmannesta lisätalousarvioesityksestä. Talven 2019-2020 lumiolosuhteiden aiheuttamien porovahinkojen korvaamiseen varataan 6 miljoonaa euroa. Summa perustuu maa- ja metsätalousministeriön esitykseen. 

– Olen huolissani poronhoitajien tilanteesta, sillä poronhoito on kärsinyt laajat vahingot poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi. On tärkeää, että porovahinkolakia sovelletaan nyt ensimmäisen kerran poronhoidon tulevaisuuden turvaamiseksi, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. 

Saamelaiskäräjät vetoaa ministereihin, että korvauksiin osoitettavaa määrärahaa tarkasteltaisiin vielä valtioneuvoston yleisistunnossa. – On kohtuutonta, että omavastuuosuudet ovat jäämässä näin suuriksi, vaikka lain tarkoituksena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista vahingoista ja turvata elinkeinon jatkuminen, jatkaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio. 

Talven 2019-2020 aiheuttamia vahinkoja voidaan pitää poronhoidon näkökulmasta ennennäkemättöminä. Vahingot ovat aiheutuneet maantieteellisesti laajalla alueella ja ne koostuvat muun muassa porokuolemista, lisäruokintakustannuksista sekä teurasmäärien romahduksesta. Paliskuntain yhdistyksen tekemän laskelman mukaan poronhoidolle aiheutuneet tappiovat ovat 23 miljoonaa euroa ja vahinkojen vaikutus jaksottuu noin neljän vuoden ajalle. 

– On tärkeää, että korvaus kohdennetaan siten, että se auttaa aidosti pahiten kärsineitä alueita ja poronhoitajia. Olemme tehneet ahkerasti töitä tämän asian eteen ja määrärahaa onkin saatu nostettua kuuteen miljoonaan euroon. Summa ei kuitenkaan ole vielä riittävä korvaamaan talven aiheuttamia vahinkoja poronhoidolle, sanoo Aikio. 

Porovahinkolain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on auttaa poronhoidon toimijoita selviytymään laajoista ja odottamattomista poronhoitoon kohdistuneista vahingoista. Porovahinkolain esitöiden mukaan lailla on tarkoitus mahdollistaa menettely, jolla voitaisiin nopeasti ottaa katastrofin tapahduttua käyttöön korvausjärjestelmä, jolla turvataan elinkeinon jatkuminen. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Leo Aikio 
II varapuheenjohtaja 
040 621 6505 
leo.aikio@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen 
Ma. lakimiessihteeri 
040 186 7258 
sarita.kamarainen@samediggi.fi 

Kuva: Tarja Länsman