Dovddatgo sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu dábiid ja suollemasvuođaid nugo iežat lupmaidat? Teste dieđuidat ođđa diehtoiskosiin, mii laktása sámemátkeealáhussii, ja geahča sámemátkeealáhusa oppalaš suvdilvuođa animašuvnna. Sámediggi lea olggosaddán sámemátkeealáhusa gallededdjiidrávvagiid mielddusmateriálalaiguin čujuhusas www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Gallededdjiidrávvagat mielddusmateriálalaiguin leat dárkkuhuvvon mátkkálaččaide, geat bohtet davás, ja eandalii turismasuorggi ođđa bargiide ja doaibmiide, geat bohtet sámiid ruovttuguvlui, ja rávvagiid sáhttet geavahit ávkin maiddái turismasuorggi oahpaheaddjit ja oahppit oahppamateriálan. Siiddut almmustahttojit dán muttus eaŋgalsgillii ja suomagillii.

– Dábálaččat diehtu sámeálbmogis, sámiid historjjás ja modearna sámeservošis lea ainge uhcán ja dávjá maiddái dieđuid ivdnejit ovdagáttut. Sámiid guoski duohta dieđuid lasiheapmi ja lávdadeapmi maiddái mátkeealáhussuorggi bokte lea erenomáš dehálaš, árvala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Sávan, ahte sámemátkeealáhusa galledeaddjiidrávvagat váldojit viidát geavahussii ja dat leat ávkin nu máŋgga doaibmái go vejolaš. Háliidit movttiidahttit turisttaid bargat vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis válljemiid, go sii mátkkoštit sámiid ruovttuguovllus, lasiha II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Gallejeaddjiidrávvagat, mat láidestit Sámemátkeealáhusa ja sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođaide, leat plánejuvvon dakkár digitálalaš materiálapakeahttan, mii vástidit áigeguovdilis hástalusaide, váldá vuhtii ja gudnejahttá sámeservoša ja – kultuvrra. Gallejeaddjiidrávvagiid lassin siiddut sisttis dollet oppalaš suvdilvuođa áiccalmahtti animašuvnna, turismma boahttevuođa govaid, viiddes sátneráju, mii laktása turismii ja guoská sámemátkeealáhussii ja sámiid ruovttuguvlui, sihke diehtoiskosa, mii teste ohppon dáidduid.

– Siiddut eaktudit vel smávva divvumiid sátneráju lassin, muhto dat leage digitálalaš materiálapakeahta ovdu. Materiálapakeahta lea álki beaivádit, goas turismma áigeguovdilis trendiide ja hástalusaide lea álki reageret dan mielde, man láhkai turisma váikkuha báikkálaš olbmui árgaeallimii ja ávvudeapmái, elege sámekultuvrii ja dan buresveadjimii, muitala prošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vásttolaš turista fihtte, ahte lea guossin báikkálaš olbmuid ruovttus

Sámeeatnamis turista lea guossin báikkis, gos sámiid árga ja ávvudeamit leat divrras ealli kulturhámi oassin nu ahte ráhkadit erenomáš kulturduovdaga, mii lea leamaš sámiid ruoktu jo don doložis. Dán ealli kulturduovdagis dahkko vejolažžan sámekultuvrra eallinfápmu ja sirdin boahttevaš buolvvaide.

Mis buohkain lea vástu oktasaš boahttevuođas juohke guovllus doppe, gosa min daguid ja lávkkiid čuovvumušat ollet. Dahkkot ovttas dán beaivvis vásttolut ja etihkalaččat suvdilut, vuoi ihtáža buolvvas lea buot dát čábbodat ja riggodat eallin láhkai ja vásihan láhkai.

Sámediggi dohkkehii 24.9.2018  Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa doaibmanprinsihpat – rávvagiid, masa vásttolaš turistta ja mátkeealáhusa gallejeaddjiidrávvagat mielddusmateriálaiguin vuođđuduvvet. Sunna Kitti govat áiccalmahttet etihkalaš rávvagiid dieđu das, man láhkai doaibmat, vuoi boahttevuohta livčče vásttolut ja etihkalaččat suvdilut sámiid ruovttuguovllus, ja dorjjošii sámekultuvrra seailuma jotkkolašvuođa.

Sámediggi lea ožžon doarjaga oahpahus- ja kulturministeriijas gallejeaddjiidrávvagiid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Vásttolaš sámeturismma prošeavttat
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Ráidogovvadáiddár Sunna Kitti sárgu govaid Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat -rávvagiidda. Oppa govvamateriála lea oaivil gárvvásmuvvat geassit 2019. Ođđa materiála lea lagamustá oaivvilduvvon oahppamateriálaatnui turismasuorggi oahppiide sihke turismasuorggi sierra doaibmiide ja turisttaide, geat bohtet guvlui.

Govaid ja rávvaga teavsttaid ovttastahttimiin hálidat loktet sámeturismii laktáseaddji hástalusaid viidásabbot ovdan. “Sávvat ahte visuálalaš informašuvdna čielggasmahttá rávvagiid váldosisdoalu ja álkidahttá dan vuđolaš áddema ja atnuiváldima”, muitala projeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vuosttas govat leat dál gárvánan. Boahttevuohta, man hálidat -govva vuođđuduvvá etihkalaš rávvagiid višuvdnii. Višuvnna mielde sámiid árbevirolaš ealáhusat leat eallinfámolaččat ja gánnáhahttit. Árbevirolaš ealáhusaid bálddas ođđa ealáhusat, nugo vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis turisma, mii vuođđuduvvá sápmelašvuhtii, dorjot árbevirolaš ealáhusaid ja ovddidit barggolašvuođa báikkálaččat.

Višuvnna mielde vuođđuduvvon sámeturismma rávvenguovddáš juohká sámiide ja sámekultuvrii guoski duohtavuođalaš dieđu turisttaide ja turismadoaibmiide, sihke dieđu etihkalaččat ja suvdilit doaibmi sámi turismadoaibmiin. Maiddái sámeservoša árga ja ávvudoalut sihke sámiid ruovttuguovllu eanageavaheapmi leat buori višuvnnas vuohkkasit oktiiheivehuvvon turismmain nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja kultuvrra gudnejahttet ja váldet vuhtii.

Buori višuvnna vuostegeahčin lea Boahttevuohta, man eat hálit. Dán govas etihkalaš rávvagiid višuvdna ii leat ollašuvvan, eaige leat bastán čoavdit daid hástalusaid, maid hálddaškeahtes turistameriid jotkkolaš lassáneapmi lea dagahan. Sámiid ruovttuguvlui čuohcci turisma lea hálddaškeahtes ja sámiid árbevirolaš ealáhusat leat gártan čáhkket turismma ovddas. Turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid eai leat lihkostuvvan dorvvastit, baicce sámeservoša árga ja ávvudoalut leat gártan mátkebáikin ja  oaidnámuššan.

“Sávan ahte govain lea váikkuhus turisttaid ja turismasuorggi doaladumis sámiide ja sámekultuvrii. Turisma, mii vuođđuduvvá boastto ja boaresáigásaš miellagovaide, gáržuda dan juo ovddežis unna saji, mas sápmelaččat sáhttet friija hárjehit iežaset kultuvrra almmá ahte heađuštuvvojit. Mun lean fuolas das ahte gilit rivdet báikkálaččaide ássangealbboheapmen”, dadjá ráidogovvadáiddár Sunna Kitti das, manin son vulggii mielde sárgut rávvagiidda govaid.

Sámedikki čoahkkin dohkkehii 24.9.2018 Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpaid. Etihkalaš rávvagiid váldoulbmilin lea caggat sápmelašvuođain ávkkástalli turismma sihke sámiide guoski boastto dieđu, mii turismma bokte leavvá. Nubbin váldoáššin lea dorvvastit turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid. Projeavtta lea ruhtadan oahpahus- ja kulturministeriija.

https://www.samediggi.fi/sameturismma-etihkalas-ravvagat/?lang=dav

Lassediehtu

Plánejeaddji Kirsi Suomi, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi