Energiijakriisa ja buvttadangoluid loktaneapmi čuhcet garrasit sámi boazodollui

Sámedikki deaivvai eana- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavdda Husu-Kallio gaskavahkko 28.9.2022 Helssegis. Deaivvadeami fáddán lei energiijakriissa ja inflašuvnna váikkuhusat sámi boazodollui. Boazodoalu deaividan goluid loktaneapmi ásaha boazodolliid hui hástaleaddji ekonomalaš dillái.

Boazodoalu buvttadangoluid lea lokten ee. elrávnnji, boaldámušaid ja oastinfuođđariid hattiid hirbmat loktaneapmi. Loktanan golut deattuhuvvojit erenoamážit sámiid ruovttuguovllu bálgosiin, main boazodoallu vuođđuduvvá bohccuid bissovaš guođoheapmái ja mátkegaskkat leat guhkit.

– Boazoealáhus ii leat vel ahtanuššan ovddit spiehkastatdálvviid dagahan ekonomalaš táhpain ja dál mii leat fas ođđa kriissa ovddas. Sáhttit ávaštit, ahte boazodoalu buvttadangoluid loktaneapmi oaivvilda sámi boazodollui hui stuorra ekonomalaš táhpaid ja juobe mearrádusaid boazoealáhusa heaittiheamis, dadjá Sámedikki 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámediggi atná dehálažžan dan, ahte eana- ja meahccedoalloministeriijas álgit dalán čielggadit, mo erenoamážit sámi boazodollui sáhttit boahtte dálvve addit doarjaga rivttes áigásaččat. Dilis, mas boazodolliid ekonomalaš várit leat geavahuvvon lohppii juo ovddit dálvviid áigge, buhtadusat maid máksit máhccevaččat eai šat gájo daid boazodolliid, geat albmaláhkái fertejit jurddašit ealáhusa heaittiheami dan buvttadettiin ekonomalaš táhpa.

– Lean hui fuolas sámi boazodoalu boahttevuođas. Loktanan buvttadangoluid ii sáhte doarvái  buhtadit loktemin bohccobierggu hatti, muhto doarjjadoaimmaid dárbbašit maiddái stáhtas, vai ealáhusa bissovašvuođa sáhttit dorvvastit, joatká Aikio.

Oaiveministtar Marina ráđđehusa oktan ulbmilin lea ovddidit boazodoalu ovdáneami gánnáhahttin, bistevažžan ja kultuvrralaččat mearkkašahtti ealáhussan. Boazodoalus lea dehálaš rolla erenoamážit davvi Suoma borramušdorvvolašvuođa geahččanguovllus ja ealáhusa galgá dárkut ja atnit árvvus maiddái mearkkašahtti Suoma fuolahussihkarvuhtii čuohcci dahkkin, erenoamážit dáláš máilmmipolitihkalaš dilis.

Duogášmuittuhančála energiijaheahtedili ja goluid loktaneami váikkuhusain sámi boazodollui

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Juutuajoki Inarista kuvattuna.

Sápmelaččaid vuoigatvuođaid galgá sihkkarastit guolásteami guoski njuolggadusain

Lappi gearretriekti hilggui 12.8.2022 guovtte sápmelačča áššáskuhttimiid guolástanrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas. Gearretrievtti mielde fámus leahkki guollebivddu guoski ráddjehusat leat leamaš ruossalágaid vuođđolága 17 §:a 3 momeanttas sihkkaraston sámiid kulturvuođđovuoigatvuođaiguin. Árabut giđđat Alimus riekti attii guokte ovdamearrádusa, maid mielde guolásteami guoski njuolggadusat Deanu čázádagas ledje sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaid vuostá.

Gearretrievtti gieskat boahtán duomut jotket Alimus rievtti cuoŋománus 2022 addin ovdamearrádusaid  linjjá mielde. Ovdamearrádusaid mielde guolásteami guoski njuolggadusat Deanu čázádagas ledje ruossalágaid sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaiguin.

Anni Koivisto ja Leo Aikio. Govat: Johanna Alatorvinen ja Ville Fofonoff.

– Duopmostuoluid mearrádusat čujuhit čielgasit, ahte guolásteami guoski njuolggadusat eai leat dál vuođđolága mielde. Guolásteami guoski njuolggadusaid galgá ođasmahttit nu, ahte dat sihkkarastet sámiid vuoigatvuođaid, ja guolástanráddjehusaid ásahettiin galgá geavahit ovdasajis dakkár vugiid, mat eai ráddje sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaid, dadjá I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Sámedikki várreságajođiheaddji Leo Aikio lea nubbi guolástanrihkkumušaid dihtii áššáskuhtton olbmuin. Aikio šiittii, ahte gažaldagas livčče rihkkumuš, dasgo sus lea vuoigatvuohta báikkálaš sápmelažžan árbevirolaččat bivdit borranguoli guovllu árbevirolaš ja hui guhkes áigge fástan šaddan dihto bivdobáikkiin.

– Lea boastut, ahte sápmelaččat gártet ohcat vuoigatvuođa kultuvrraset ollašuhttimii duopmostuoluid bokte. Láhkaásaheapmi galgá leat čielggas maiddái sápmelaččaide. Juos guolásteami guoski njuolggadusain eai vuhtii váldojuvvo Suoma vuođđoláhka dahje duopmostuoluid čovdosat, lea dilli sápmelaččaide hui eahpečielggas. Livčče buohkaid ovdu, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat vuhtii váldošedje juo dalle, go láhkaásaheamit válmmaštallojit, joatká Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Čuoččuhuvvon guolástanrihkkumušat ledje dáhpáhuvvan borgemánus 2020 Anáris Juvdujoga Vuolimuš guoikkas,  geassemánus 2018 Ohcejoga Geavojávrris sihke suoidnemánus 2017 Ohcejogas Čársejoga vuollegoržžis.

Gearretrievtti oainnu mielde dáhpáhusain ii leat duođaštuvvon, ahte ráddjehusat sámiide guoskin livčče lean  rihkkumušáigge guollenáliid suodjaleami ektui vealtameahttun doaimmat. Ráddjehusaid livčče gearretrievtti mielde sáhttán bidjat guoskat garrasabbot dakkár bivdui,  mii ii návddaš vuođđolága 17 §:a 3 momeantta ja KP-soahpamuša artikla mieldásaš suodjaleami.

Vuođđolága 17 §:a 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Sámekultuvrii gullet earret eará sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat – guolásteapmi, boazodoallu, meahcásteapmi, čoaggin ja sámeduodji. ON:id Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski soahpamuša 27 artikla mielde daid riikkain, gos leat álbmotlaš, oskkoldaga guoski dahje gielalaš vehádagat, ii oaččo dakkár vehádagaide gullevaš olbmuin gieldit vuoigatvuođa ovttas joavkku eará lahtuiguin návddašit iežas kultuvrras.

Gearretrievtti mearrádusat eai leat vel lágafámolaččat.

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi   

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Ovdasiiddu govva: Terhi Tuovinen

Njellimis čoahkkanedje sámiid ruovttuguovllu luonddusuodjalanáššiin

Birasministeriija, Lappi EJB-guovddáš, Meahciráđđehus ja Sámediggi čoahkkanedje Luonddusuodjalandiggái Njellimis 10.-11.8.2022. Luonddusuodjalandiggi lea jahkásaččat ordnejuvvon sámiid ruovttuguovllu stáhta eatnamiid luonddusuodjaleamis vástideaddji virgeoapmahaččaid ja Sámedikki ovttasbarggu ovddideaddji deaivvadeapmi. Dán jagi váldotemán lei Anárjávri ja dan guovllu sámekultuvra.

Deaivvadeami álggus manne čađa oassálasti beliid áigeguovdilisgeahčastagaid, man maŋŋá čikŋo dán jagi temá gieđahallamii. Oassálastit vudjo eret eará anáraškultuvrii, Anárjávrri čázádaga dillái ja dan ovdáneapmái sihke Anárjávrri čázi muddemii. Lassin Luonddusuodjalandiggi oahpásnuvai ON:id borramušgálvo- ja eanadoalloorganisašuvnna (FAO) borramušdorvoraportii, mas ovtta oassin gieđahallojuvvui Njellimis orru anáraččaid borramušvuogádat.

Luonddusuodjalandiggi finai maiddái Anára Kaarehjuuhâs ja oahpásnuvai johkaguovllu ovddešteapmái sihke dápmoha gođđanguovllu divvumii, mat leat dál jođus.

– Oassálasten vuosttas háve luonddusuodjalandiggái ja lean ilolaš dán mávssolaš ovttasbargodeaivvadeamis. Munnje lea dehálaš, ahte mii beassat ságastallat áigeguovdilis áššiin, molsut dieđuid ja seammás oahpásnuvvat sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođaide, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámedikkis Luonddusuodjalandiggái oassálaste II várreságajođiheaddji Leo Aikio, ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen, ealáhusčálli Laura Olsén-Ljetoff, birasčálli Tiina Lovisa Solbär ja dieđihančálli Johanna Alatorvinen. Luonddusuodjalandiggi lea čoahkkanan jagi 2002 rájes jeavddalaččat. Koronapandemiija áigge deaivvademiide lea boahtán guovtti jagi boddu. Čuovvovaš deaivvadeapmi ordnejuvvo fas boahtte jagi.

Govva: Oassin prográmma Luonddusuodjalandiggi oahpásnuvai anáraš borramuškultuvrii ja eahketborramuššan suovastuvvui Anárjávrris bivdojuvvon čuovža. Govva: Johanna Alatorvinen/ Sámediggi.

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Oahpásmuva vásttolaš turistta rávvagiidda guoskkadin sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu

Dovddatgo sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu dábiid ja suollemasvuođaid nugo iežat lupmaidat? Teste dieđuidat ođđa diehtoiskosiin, mii laktása sámemátkeealáhussii, ja geahča sámemátkeealáhusa oppalaš suvdilvuođa animašuvnna. Sámediggi lea olggosaddán sámemátkeealáhusa gallededdjiidrávvagiid mielddusmateriálalaiguin čujuhusas www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Govva: Sunna Kitti

Gallededdjiidrávvagat mielddusmateriálalaiguin leat dárkkuhuvvon mátkkálaččaide, geat bohtet davás, ja eandalii turismasuorggi ođđa bargiide ja doaibmiide, geat bohtet sámiid ruovttuguvlui, ja rávvagiid sáhttet geavahit ávkin maiddái turismasuorggi oahpaheaddjit ja oahppit oahppamateriálan. Siiddut almmustahttojit dán muttus eaŋgalsgillii ja suomagillii.

– Dábálaččat diehtu sámeálbmogis, sámiid historjjás ja modearna sámeservošis lea ainge uhcán ja dávjá maiddái dieđuid ivdnejit ovdagáttut. Sámiid guoski duohta dieđuid lasiheapmi ja lávdadeapmi maiddái mátkeealáhussuorggi bokte lea erenomáš dehálaš, árvala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Sávan, ahte sámemátkeealáhusa galledeaddjiidrávvagat váldojit viidát geavahussii ja dat leat ávkin nu máŋgga doaibmái go vejolaš. Háliidit movttiidahttit turisttaid bargat vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis válljemiid, go sii mátkkoštit sámiid ruovttuguovllus, lasiha II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Gallejeaddjiidrávvagat, mat láidestit Sámemátkeealáhusa ja sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođaide, leat plánejuvvon dakkár digitálalaš materiálapakeahttan, mii vástidit áigeguovdilis hástalusaide, váldá vuhtii ja gudnejahttá sámeservoša ja – kultuvrra. Gallejeaddjiidrávvagiid lassin siiddut sisttis dollet oppalaš suvdilvuođa áiccalmahtti animašuvnna, turismma boahttevuođa govaid, viiddes sátneráju, mii laktása turismii ja guoská sámemátkeealáhussii ja sámiid ruovttuguvlui, sihke diehtoiskosa, mii teste ohppon dáidduid.

– Siiddut eaktudit vel smávva divvumiid sátneráju lassin, muhto dat leage digitálalaš materiálapakeahta ovdu. Materiálapakeahta lea álki beaivádit, goas turismma áigeguovdilis trendiide ja hástalusaide lea álki reageret dan mielde, man láhkai turisma váikkuha báikkálaš olbmui árgaeallimii ja ávvudeapmái, elege sámekultuvrii ja dan buresveadjimii, muitala prošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vásttolaš turista fihtte, ahte lea guossin báikkálaš olbmuid ruovttus

Sámeeatnamis turista lea guossin báikkis, gos sámiid árga ja ávvudeamit leat divrras ealli kulturhámi oassin nu ahte ráhkadit erenomáš kulturduovdaga, mii lea leamaš sámiid ruoktu jo don doložis. Dán ealli kulturduovdagis dahkko vejolažžan sámekultuvrra eallinfápmu ja sirdin boahttevaš buolvvaide.

Mis buohkain lea vástu oktasaš boahttevuođas juohke guovllus doppe, gosa min daguid ja lávkkiid čuovvumušat ollet. Dahkkot ovttas dán beaivvis vásttolut ja etihkalaččat suvdilut, vuoi ihtáža buolvvas lea buot dát čábbodat ja riggodat eallin láhkai ja vásihan láhkai.

Sámediggi dohkkehii 24.9.2018  Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa doaibmanprinsihpat – rávvagiid, masa vásttolaš turistta ja mátkeealáhusa gallejeaddjiidrávvagat mielddusmateriálaiguin vuođđuduvvet. Sunna Kitti govat áiccalmahttet etihkalaš rávvagiid dieđu das, man láhkai doaibmat, vuoi boahttevuohta livčče vásttolut ja etihkalaččat suvdilut sámiid ruovttuguovllus, ja dorjjošii sámekultuvrra seailuma jotkkolašvuođa.

Sámediggi lea ožžon doarjaga oahpahus- ja kulturministeriijas gallejeaddjiidrávvagiid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Vásttolaš sámeturismma prošeavttat
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Ruoššaluosa galgá meroštallat vahátlaš vierisšládjan

Sámediggi gáibida, ahte ruoššaluossa meroštallo vahátlaš vierisšládjan sihke Suomas ja EU:s jođáneamos lági mielde. Ruoššaluossa áitá Deanu ja Njávdáma čázádagaid ekovuogádagaid, eakti luossanáliid ja olbmuid dearvvasvuođa.

Ruoššaluosaid mearri lea sturron Deanus ja Njávdámis maŋimuš bárahis jagiin meariheamet. Detnui gorgŋo diibmá ruoššaluosat juo eanet go Atlántta luosat. Ná stuorra mearis ruoššaluosat áitet Atlántta luosa ceavzima sihke jogain ja mearas. Ruoššaluosaid jápmin ja guohcageapmi jogaide rievdada jogaid ekovuogádaga ja áitá maiddái olbmuid dearvvasvuođa.

Govva ruoššaluosas, govven Hans Pieski.

Einnostusaid mielde geassit 2023 dáidda jogaide gorgŋot vel eanet ruoššaluosat. Danin Sámediggi gáibida, ahte juo geassit 2022 galgá ráhkkanišgoahtit ruoššaluosaid geahpedeapmái čuovvovaš gease earret earáid geahččaladdamiin sierralágan bivdovugiid ovttas báikkálaš bivdiiguin.

– Suoma stáhta ferte guoddit ovddasvástádusa Deanu ja Njávdáma čázádagaid ja eakti luossanáliid  suodjaleamis ja álggahit buot dárbbašlaš doaimmaid eastadan dihte ruoššaluosa katastrofalaš leavvama. Doaimmat livčče dárbbašuvvon jo áigá ja dál dain álgá leat duođalaš hoahppu, dadjá Sámedikki I várreságadoalli Anni Koivisto.

Ruoššaluossa ii leat vel dál meroštallon mearkkašahtti vahátlaš vierisšládjan ii Suoma sisriikkalaš vierisšládjalogahallamis iige EU vástideaddji logahallamis. Sámediggi gáibida, ahte ruoššaluossa lasihuvvo dáidda logahallamiidda jođáneamos lági mielde. Dán oktavuođas berre spiehkastatnjuolggadusaiguin dahkat vejolažžan ruoššaluosa vuovdin dan muttus go dat lea ain borahahtti.

Liŋka Sámedikki evttohussii: Esitys kyttyrälohen lisäämiseksi haitallisten vieraslajien luetteloon

Lassedieđut:

Anni Koivisto
I várreságadoalli
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságadoalli
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Alimus rievtti mearrádusaid galgá váldit vuhtii juo Deanu boahttevaš guolástanbajis

Eana- ja meahccedoalloministeriija evttoha stáhtaráđi almmolaščoahkkimii duorastaga 21.4. ráđđehusa evttohusa riikabeivviide láhkan luossabivddu mearreáigásaš gildosis Deanu čázádagas. Sámediggi gáibida, ahte alimus rievtti (AHR) mearrádusat váldojuvvojit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain.

Eana- ja meahccedoalloministeriija cuoŋománu álggus cealkámušjorrosis leamašan evttohusas evttohuvvo, ahte ásahuvvo láhka luossabivddu mearreáigásaš gildosis Deanu čázádagas. Evttohusa mielde luossabivdu gildojuvvošii olles Deanu čázádagas jagis 2022 ja evttohus boađášii fápmui geassemánu álggus.

– Alimus rievtti mearrádusat čájehedje dan, ahte sámiid vuođđorivttiid galgá gudnejahttit láhkaásahanbarggus. Deanuleagi sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta hárjehit iežaset kultuvrra ja dán galgá váldit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain, lohká Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

AHR attii guokte ovdamearkaduomu sámiid guollebivddus Deanu čázádagas 13.4. Ovdamearkaduomuid mielde guolástannjuolggadusat ledje ruossalasvuođas vuođđolágas dorvvastuvvon sámiid vuoigatvuođaiguin.

AHR ovdamearkaduomut leat historjjálaččat

– Alimus rievtti mearrádusat leat dehálaš lávki sámiid guolástanrivttiid dovddasteapmái. Dát lea hui stuorra ášši olles sámi álbmogii, erenomážit deatnogáttesámiide. Sámedikki áddejumi mielde mearrádusat eai goittotge oaivvil dan ahte deatnogáttesámit sáhtášedje guolástit boahtte gease beroškeahttá njuolggadusain, muhto mii baicce galgat čájehit ovddasvástádusa ja máššat dorvvastit hedjonan luossanáli ealáskeami, joatká Koivisto.

AHR árvvoštalai ovdamearkaduomus, ahte daguid áigge jagi 2017 guolástanlága mielde luosa ja dápmoha goargŋunguvlui gáibiduvvon sierra guolástanlohpi ja dasa gullevaš lohpegeavadagat dagahedje nu mearkkašahtti ráddjehusaid báikkálaš sápmelaččaide, ahte láhkaásaheami guoskadeapmi livččii čielgasit ruossalasvuođas sidjiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin. Guolástanlága njuolggadus guđđojuvvui seamma láhkái vuođđolága vuođul guoskatkeahttá, ja sivahus lobihis bivddus hilgojuvvui.

Nuppi ovdamearkaduomus AHR árvvoštalai, ahte guolástanáigodahkii guoski láhkaásahus, mii lei fámus dagu áigge, lei ruossalasvuođas báikkálaš sápmelaččaid vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin. Láhkaásahusa njuolggadus ii vuođđolága vuođul guoskaduvvon, ja sivahus guolástanrihkkumušas hilgojuvvui.

– Hálidan vel Sámedikki beales giitit daid duostilis sápmelaččaid guđet leat bargan garra barggu go leat dáistalan vuoigatvuođaideamet ovddas ja sávan midjiide buohkaide lihku dáid mearrádusaid ovddas, lohká Koivisto.

Sámediggi dieđihii njukčamánus 2022 ahte lea behtton boahttevaš guolástanbaji evttohuvvon bivdoráddjehusaide Deanus.  

Lassedieđut

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Govva: Anja Vest

Sámediggi almmuha ohcan láhkai ealáhusčálli virggi

Ealáhusčálli barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis 26 c §. Bargun lea ee. válmmaštallat sámiid ealáhusaide ja daid ovddideapmái guoskevaš áššiid nu, ahte vuhtii váldo sámiid árbevirolaš diehtu sihke doaibmat ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti áššemeannudeaddjin. Bargu álgá soahpamuša mielde.

Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Virggi ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra, sámi árbevirolaš dieđu, sámeguovllu ja -ealáhusaid ja maiddái hálddahusbargguid buori dovdamuša sihke buriid ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Vuordit maiddái máhtu iešráđálaš bargamii, buriid organiseren- ja streassagierdannávccaid. Virggis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.

Bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2706,50 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde, ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 30.4.2022 rádjai čujuhusas: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?034d31fd

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106.

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 1.4.2022
Sámediggi

Sámediggi behtton ovdanbuktojuvvon bivdoráddjehusaide Deanus

Suopma ja Norga evttohit luossabivddu suovvama dušše buođđumin ja fierbmumin boahttevaš guolástanáigodagas. Luossabivddu ii evttohuvvo suovvat ollenge stákkuin. Sámedikki mielde galggašii suovvat buođđobivddu ja fierbmuma lassin maiddái stákkuin guolásteami, mii seamma láhkai gullá sápmelaččaid árbevirolaš bivdinvugiide Deanus. Maiddái guhkit bivdináiggit livčče dárbbašlaččat erenoamážit bivdinvugiin, main galgá ollu ovddalgihtii válmmaštallat.

Sápmelaččaide lea hui dehálaš, ahte Deanu luossanálli veadjá bures ja ahte daid dili viggat buoridit maiddái boahtte gease garra ráddjehusaiguin. Vuosttamužžan goittotge galgá ráddjet dakkár luossabivddu, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.

– Lea boastut ráddjet sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođaid geavahusa ja ollašuvvama Deanus stáhtaráđi ásahusa dásis. Áššis galggašii ásahit lágas, goas ovdamearka dihte vuođđoláhkaváljagoddi sáhtášii beassat árvvoštallat vuođđovuoigatvuođaid almmolaš ráddjehuseavttuid leahkima. Dát ovddidivččii sápmelaš vuoigatvuođadorvvu áššis, dadjá Sámedikki I várreságadoalli Anni Koivisto.

Sámediggi ja eana- ja meahccedoalloministeriija leat ráđđádallan sámediggelága 9 §:a mielde Deanu guolástansoahpamuša 6 artihkkala mieldásaš guolástannjuolggadusa rievdadandárbbuin álgojagi áigge golbmii: 21.1, 4.2 ja 8.3. Maŋimuš ráđđádallamis 8.3 bođii ovdan, ahte Suopma ja Norga ledje juo mearridan proseassa ja ahte evttohus boahttevaš guolástanáigodaga ráddjehusain lei juo sáddejuvvon gulaskuddamii sihke Norggas ja Suomas ovdalgo sámediggelága mieldásaš ráđđádallanmeannudeapmi lei loahpahuvvon.

– Mii leat hui behtton ministeriija meannudeapmái. Mis ii lean duođalaš vejolašvuohta ráđđádallat evttohusa sisdoalus ja váikkuhit dasa ovdal gulaskuddamii sáddema, joatká Koivisto.

Deanu luossanáliid suodjaleapmi gáibida doaimmaid

Deanu luossanáliid dili galggašii geahččalit buoridit erenoamážit luossaveajehiid borri bátneguliid bivdduin, unnidemiin dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja ráddjemin luosa ja dan sálašealániid mearraguolásteami.

Sámediggi lea evttohan, ahte ovdamearka dihte galggašii oažžut nuohttut olles Deanus dikšunguolásteapmin ruoššaluosaid, hávggaid ja čuovžžaid geahpedeami dihte, eaktun ahte luosat luitojuvvojit ruovttoluotta etnui. Sihke báikkálaččaid ja turisttaid galggašii movttiidahttit bivdit eará guliid stákkuin. Lassin galggašii vihkkedallat goalssi giđđabivddu lasiheami, man bokte sáhtášeimmet ráddjet luossaveajehiid borri golssiid meari. Sámediggi lea evttohan, ahte ruoššaluossa meroštallojuvvošii vahátlaš guossešládjan, goas dan geahpedeapmi Deanus livččii beaktilut.

Sámedikki oainnu mielde dálkkádatrievdama váikkuhusaid Deanu luossanáliide livččii sivva dutkat dárkilabbot ja viidásabbot go lea dálá dutkamušain dutkojuvvon, vai oččošeimmet dieđuid ja dan bokte reaidduid dálkkádatrievdama váikkuhusaid unnideapmái maiddái Deanu luossanáliid oasil.

Lassin Sámediggi lea eaktudan, ahte boahttevaš guolástanáigodaga oasil guolástanráddjehusevttohusas galgá gáibidit ráddjehusaid maiddái luossabivdui mearas. Ráddjehusain galgá goittotge vuhtiiváldit mearrasámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid.

Lassedieđut:

Anni Koivisto
I várreságadoalli
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Ma. láhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Govva: Anja Vest

Sámediggi almmuha ohcanláhkai ealáhusčálli virgesadjásašvuođa

Bargun lea ee. válmmaštallat sámiid ealáhusaide ja daid ovddideapmái guoski áššiid nu, ahte vuhtii váldo sámiid árbevirolaš diehtu, ja maiddái doaibmat ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti čállin. Ealáhusčálli barggut leat meroštallojuvvon Sámedikki bargoortnegis 26 b §. Bargu álgá dalán ja bistá ealáhusčálli virggi ohcan- ja válljenproseassa áiggi (2–3 mb.) Sámediggi boahtá dán sadjásašvuođa áigge cealkit ohcan láhkai ealáhusčálli virggi nu, ahte barggus beroštuvvan olbmui dát lea buorre dilálašvuohta oahpásmit ealáhusčálli doaibmagovvii sihke doaibmasuorgái.

Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela máhttu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun eaktuda buorre sámekultuvrra, sápmelaš árbedieđu, sámeguovllu ja sámiid ealáhusaid ja hálddahuslaš bargguid dovdama sihke ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Vuordit maiddái máhtu iešráđálaš bargamii, buriid organiseren- ja streassagierdannávccaid. Barggus čuvvojuvvo 1 mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II-III mielde (vuođđobálká 2706,50–2645,46 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde, ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot Sámedikki čállingoddái 23.3.2022 rádjai čujuhusas: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?a7b9a3d2

Lassedieđuid barggu birra addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 8.3.2022
Sámediggi

Sámediggi doarjala eana- ja meahccedoalloministarii boazojámuid ovddalgihtii eastadeami ja boazovahátlága mieldásaš meannudeami álggaheami geažil

Sámediggi olggos attii 28.2.2022 rabas reivve eana- ja meahccedoalloministtar Jari Leppäi. Sámediggi doarjala reivves ministtar Leppäi boazojámuid ovddalgihtii eastadeami ja maiddái boazovahátlága mieldásaš meannudeami álggaheami geažil dán dálvvi oasil. Sámediggi bovde ministtar Leppä oahpásmit dálá dillái, mii lea sámiid ruovttuguovllu bálgosiin.

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja II várreságajođiheaddji Leo Aikio. Govat: Johanna Labba ja Ville Fofonoff.

– Mii bovdet ministtar Leppä, ja maiddái ášši eará válmmaštalliid ja das mearrideaddjiid oahpásmit dillái, mii lea sámiid ruovttuguovllu bálgosiin. Háliidit čájehit, ahte heahti lea stuoris ja veahkki vealtameahttun, gávnnaha ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámediggi lea ráđđádallan áššis eana- ja meahccedoalloministeriijain 18.2.2022. Ministeriija ii dalle oaidnán dárbbu álggahit boazovahátlága mieldásaš meannudeami, dasgo ministeriija ovddasteaddjiid mielas dálvvi dili ii sáhte geahččat leat spiehkkaseaddji, danin go arvemearit leat leamaš unnánaččat. Maiddái ovddalgihtii eastadeaddji doaibmabijut boazojámuid eastadeami geažil eai ministeriijas leat válmmaštallama vuolde.

– Lea problemáhtalaš, ahte ministeriija lea dahkan dušše arvemeriid vuođul mearrádusa, mii váikkuha stuorrát sámiid boazodollui, gávnnaha 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

-Vaikke muohtamearri ruovttuguovllu máŋggain bálgosiin lea leamaš dán dálvve govttolaš, muohta lea jikŋon ja cuoŋudan, man dihtii bohccuin lea máŋggain báikkiin veadjemeahttun guohtut. Dat dárkkuha, ahte bohccot vulget muoseheamet johtui buoret guohtoneatnamiidda ja daid gártá dasto ohcat ja viežžat. Lassin muhtin bálgosiin lea guohpa bilidan viiddes guovlluin bohcco geavahan biepmu. Buot dáid áššiid galggašii váldit vuhtii ministeriijas boazovahátlága heiveheamis mearridettiin, joatká Aikio.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi