Eahpedábálaš dálvvi boazodollui dagahan vahágiid berre buhttet vuoiggalaččat

Sámediggi doarjala riikkabeaibellodagaide čavčča 2019 ja dálvvi 2019-2020 eahpedábálaš dálke-, muohta- ja luonddudiliid dagahan boazojámuid vuoiggalaš buhttema dihte ja boazoealáhusa jotkkolašvuođa dorvvasteami dihte.

Čavčča 2019 ja dálvvi 2019-2020 dálke- ja muohtadilit ledje Luondduriggodatguovddáža čilgehusa mielde duođaid eahpedábálaččat ja boazodollui erenomáš váddásat. Bálgosiid ovttastusa dahkan árvvoštallama mielde boazodollui šaddan táhpat leat 23 miljovnna euro ja vahágiid váikkuhus juohkása sullii njealji jagi áigodahkii.

– Ášši gieđahallan lea bistán stáhta dásis govttohis guhká ja badjeolbmot vurdet ain dieđu vahátbuhtadusaid mearis ja das, ahte buhttejuvvojitgo šaddan vahágat oppanassiige, dadjá Sámedikki II várreságadoalli Leo Aikio.

Lea čielggas, ahte boazodollui lea šaddan boazovahátlágas oaivvilduvvon vahát ja dan sáhttá luohtehahtti láhkai duođaštit Luondduriggodatguovddáža čilgehusas, bálgosiid rehketdoalus sihke jápmán bohccuid mearis. Lea maid čielggas, ahte boazodollui bohtet ain lasi vahágat dán jagi lassin ainjuo guovtti čuovvovaš jagi áigge, go miesse- ja njuovvanbuvttadeapmi boahtá gahččat.

– Mun lean hui fuolas vejolaš buhtadusaide čujuhanláhkai ruhtamearis sihke buhtadusaide laktáseaddji iešvástidanosiin. Boazodollui šaddan vahágiid buhttema galgá čujuhit vuoiggalaččat buot boazoeaiggádiidda, geat leat gillán boazovahátlága meroštallan vahága, joatká Aikio.

Sámedikki mielde boazodollui šaddan vahágiidda galggašii heivvolaš osiin heivehit almmolaš vahátbuhttenvuoigatvuođalaš prinsihpaid, maidda gullá earet eará dat, ahte šaddan vahát buhttejuvvo olles meari mielde. Sámediggi lea evttohan eana- ja vuovdedoalloministeriijai, ahte vahágiid buhttema várás geahččaluvvošii sihke dán boazodoallojahkái 2020-2021 ja čuovvovaš boazodoallojahkái 2021-2022 sihkkarastot EU mieđihan badjerájá mielde 10 miljovnna euro (okt. 20 milj. €).

Boazovahátlága 1 § mielde lága ulbmilin lea veahkehit boazodoalu doaibmiid ceavzit viiddes ja vuorddekeahtes vahágiin, mat čuhcet boazodollui. Boazovahátlága ovdabargguid mielde lágain lea oaivil dahkat vejolažžan meannudeami, mainna sáhtášii jođánit vejolaš katastrofa maŋŋá váldit atnui buhttenortnega, mainna dorvvastuvvo ealáhusa joatkašuvvan.

Sámediggi ja eana- ja vuovdedoalloministeriija čađahedje 30.3.2021 sámediggelága 9 §:s meroštallon ráđđádallamiid boazodollui šaddan vahágiin ja daid buhttemis.

Lassediehtu:

II várreságadoalli Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sámiid vuoigatvuođat ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea jođálmahtton čuovvumii

Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea lea addán cuoŋománu 1 beaivve Supmii árvalusaidis ja ávžžuhusaidis, mat gusket siviilavuoigatvuođaid ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš (KP-soahpamuš) ollašuvvama. Komitea válddii jođálmahtton čuovvumii sámiid vuoigatvuođaid guoski ávžžuhusaid ollašuvvama.

Komitea ávžžuhusaid mielde Suopma galgá jođálmahttit sámediggelága ođasmahttinproseassa sámiid iešmearridanvuoigatvuođa gudnejahttima dihtii ng sápmelašmeroštallama ja ráđđádallangeatnegasvuođa oasil. Lassin galgá guorahallat fámus leahkki láhkaásaheami ja geavadiid, main sáhttá leat váikkuhus sámiid vuoigatvuođaide ja ovdduide, mielde maiddái ovddidanprošeavttat ja rogganindustriija doaibma. Suopma galgá sihkkarastit, ahte dehálaš konsulteren sámiiguin ollašuvvá dainna dárkkuhusain ahte ožžojuvvo sin friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan.

Ávžžuhusaid mielde Suopma galgá vihkkedallat ILO:a soahpamuša nr 169 ratifiserema ja lasihit rahčamiid sihkkarastima dihtii, ahte ráđđehusas ja báikkálaš virgeolbmuin, poliissain, sivaheaddjiin ja duopmáriin lea áššáigullevaš skuvlejupmi gudnejahttima dihtii sámiid vuoigatvuođaid eamiálbmogin.

Suopma  galgá raporteret komiteai ávžžuhusaid ollašuhttimis njukčamánu 26 beaivve 2022 rádjai.

– Lea čielggas, ahte Suopma galgá ollašuhttit olmmošvuoigatvuođakomitea addin árvalusaid ja ávžžuhusaid erenomážit sámediggeláhkaođastusa oasil. Sámediggelága galgá dál jođus leahkki ođastusproseassas rievdadit KP-soahpamuša mieldásažžan, oaivvilda Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Komitea gávnnaha Suoma ollašuhttán doaimmaid ovddidan dihtii sámiid vuoigatvuođaid, mielde maiddái duohtavuođa- ja soabadankomitea vuođđudeapmi, mii dál jođus. Komitea buktá ovdan goittotge iežas fuola das, ahte sámediggeláhka erenomážit jienastanvuoigatvuođameroštallama ja ráđđádallangeatnegasvuođa oasil, ii leat velge nuppástuhtton vugiin, mii dáhkida sámiid iešmearridanvuoigatvuođa. Baicce nuppe láhkai alimus hálddahusrievtti mearrádusat suoidnemánu 5. beaivve 2019 ja ráđđehusa mearrádus leat šluhttekeahttá dahje maŋitkeahttá sámediggeválggaid orrot leamen vuostálaga komitea addin čovdosiiguin, gávnnaha olmmošvuoigatvuođakomitea.

Prinsihpalaččat komitea nappo raporterenmeannudeamis gávnnaha, ahte Suopma joatká KP-soahpamuša loavkideami, vaikke dat lea guokte jagi dassái ožžon komitea cealkán mearrádusaid oktagasváidalanáššis. – Lea váidalahtti dilli, juos Suopma ii divošii olmmošvuoigatvuođaloavkidemiid. Olmmošvuoigatvuođaid oasil ii sáhte vuollánit daid riikkaid dássái, gos válljejuvvojit mat olmmošvuoigatvuođat ollašuhttojit, muhto olmmošvuoigatvuođaid galgá ollašuhttit dievasmearálaččat, joatká Juuso.

Lassin komitea lea fuolastuvvan raporttain, maid mielde doaibmabijuid váikkuhusaid árvvoštallamis geavahuvvojit eahpesealvves kriterat. Dát doalvu dasa, ahte virgeoapmahaččat eahpelihkostuvvet ráđđádallamiin oažžun dihtii sámiid friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama. Komitea merko maiddái Suoma ádjáneami ILO:a soahpamuša nr 169 ratifiseremis.

KP-soahpamuša ollašuhttima gohcá olmmošvuoigatvuođakomitea, mii čohkiida sorjjasmeahttun áššedovdilahtuin. Suoma čihččet mearreáigeraporta gieđahallui komitea almmolaš virtuálaságastallamis njukčamánu 2.-4. beivviid áigge 2021.

Komitea eaŋgalsgielat árvalusat ja ávžžuhusat (pdf)

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámediggi ii guottit Deanu luossabivddu ollásit gieldima

Norga evttoha Deanu luossabivdui dievasgildosa álgi guolástanbadjái luossanáliid dili hedjoneami dihtii. Sámediggi atná dehálažžan, ahte luossabivdu ráddjejuvvo álgi guolástanbaji áigge. Ráddjehusaid galgá goittotge čujuhit guollebivdui, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.

– Sámediggi lea fuolas Deanu luossanáliid hedjonan dilis. Luossanálit ráhkadit ávnnaslaš vuođu olles Deanu johkasápmelaš kultuvrii ja dihto náliid hedjonan dili dihtii luossabivddu lea dárbu ráddjet boahtte gease garrasit, oaivvilda Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Eana- ja meahccedoalloministeriija mielde Suopma hábme iežas oainnu ja vástida Norgga evttohussii dán vahku áigge. Mearrádus baji 2021 ráddjehusain figgo ožžot fápmui 1.5. rádjai.

– Sámediggi ii guottit Deanu luossabivddu ollásit gieldima. Ráddjehusaid galgá ovdasajis čujuhit dakkár luossabivdui, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji, joatká Koivisto.

– Áššis lea gažaldat guovtte vuođđovuoigatvuođa vihkkedallamis, birasvásttus ja sámiid vuoigatvuođas iežas giela ja kultuvrra doalaheapmái ja ovddideapmái. Vuođđoláhkaváljagoddi lea Deanu guolástansoahpamuša guoski cealkámušas gávnnahan, ahte vaikke vástu birrasis gullá buohkaide, almmolaš válddi muddendoaimmain lea vejolaš ollašuhttit birasvástu maiddái čuozihemiin ráddjehusaid ja geatnegasvuođaid sierra riektesubjektaide sierra láhkai dohkkehahtti ja vuođđovuoigatvuođaid sihkkarastimii laktáseaddji vuođustusain, dadjá má láhkačálli Sarita Kämäräinen.

– Sámiid vuoigatvuođat ja luosa suodjaleapmi eai leat vuostálas, muhto bálddalas ulbmilat. Sámiide lea erenomáš dehálaš, ahte luossabivdu Deanus lea vejolaš maiddái boahttevuođas. Sámiid árbevirolaš dieđu galggašii vuhtii váldit olu dáláža eanet maiddái go luosa suodjalandoaimmaid  birra plánejuvvo ja mearriduvvo, deattuha Koivisto.

Luossabivdu lea johkasápmelaččaid kultuvrra dehálaš oassi

Deanu luossabivdu gullá mearkkašahtti láhkai ja lávga johkasápmelaččaid kultuvrii. Árbevirolaš guolástanvugiid, nugo buođđo- ja fierbmebivddu ja golgadeami bokte doalahuvvo sámiid árbevirolaš diehtu ja sámegielat terminologiija, mii laktása luossabivdui, ja daid bokte sirdojuvvojit dat boahtte buolvvaide.

– Norgga evttohus luossabivddu dievasgildosis dárkkuhivčče dievasgildosa maiddái olles johkasápmelaččaid kultuvrrain bargamii. Dát oaivvildivčče geavadis dan, ahte ovdamearkan luossabivdui laktáseaddji sámiid árbevirolaš dieđu ii livčče vejolaš sirdit boahtte buolvvaide ja ahte borranguoli bivdin ii livčče vejolaš, oaivvilda Koivisto.

Norgga evttohusa duohken lea Deanu luossanáliid hedjonandilli. Deanu čuovvun- ja dutkanjoavku olggosattii álgojagis raportta Deanu luossanáliid dilis jagi 2020.

Sámediggi ja eana- ja meahccedoalloministeriija gevve 25.3.2021 sámediggelága 9 §:a mielde ráđđádallamiid Deanu guolástansoahpamuša 6 artiklas dárkkuhuvvon guolástannjuolggadusa nuppástusdárbbuin jahkái 2021.

Lassidieđut:

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, tel. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen, tel. 040 186 7258 sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Govva: Anja Vest

Rávvagat sámiid guoski riektenorpmaid tulkomii ja heiveheapmái gažaldagain, mat laktásit birasáššiide ja eanageavaheapmái, leat olggosaddojuvvon

Sámediggi lea almmustahttán rávvagiid sámiid guoski riektenorpmaid tulkomii ja heiveheapmái birasáššiide ja eanageavaheapmái laktáseaddji gažaldagain. Rávvagiid lea ráhkadan OTT, boarrásut dutki ja eamiálbmotvuoigatvuođaid doseanta Leena Heinämäki Sámedikki bargobivdaga vuođul.

Rávvagat doibmet vuoigatvuođalaš rávagirjin nu Sámedikki go stáhta ja gielddaid virgeoapmahaččaid ja eará guovddáš doaibmiid barggus ja gaskanas oktasašbarggus. Dan dárkkuhussan lea fállat informašuvnna mii lea áiggi dásis, ja nu ovddidit sámiid vuoigatvuođaid duođalaš ollašuvvama ee láhkaásaheami ovddideamis, lágaid ollašuhttimis sihke duopmostuoluid ja eará lágalašvuođagohcciid barggus.

Rávvagat leat almmustahtton suomagillii ja dat olggosaddojit dušše neahttaveršuvdnan.

Lassidieđut:

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Govva: Anja Vest

Badjealbmáid sadjásašveahkkeláhka hedjonahttá nissoniid sajádaga boazodoalus

Sámediggi bivdá cealkámuša ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis ja dásseárvoáittardeaddjis boazodoalliid vealaheamis sihke nissoniid ja albmáid gaskasaš eahpedásseárvvus sadjásašveahkkevuogádagas. Badjealbmáid sadjásašveahkkeláhka, mii dál lea fámus, ovddida áhpehisvuođa- ja bearašfriddjavuođavealaheami ja ná hedjonahttá nissoniid sajádaga boazodoalus.

Govva: Elli-Marja Hetta

Vealaheapmi albmana nu, ahte boazodoalliin ii leat vejolašvuohta oažžut sadjásašveahki riegádahttima dahje máná dehe adoptiománá dikšuma várás.

– Sámediggi lea fuolas sápmelaš boazodoallonissoniid máŋggalágan vealaheamis, man fámus leahkki badjealbmáid sadjásašveahkkeláhka bealistis nanne. Lea gierdameahttun, ahte láhkaásaheamis lea ášši, mii hedjonahttá nissoniid boazodoaluin bargama eavttuid. Nissoniid galggašii eanet buotlágan vugiin movttiidahttit boazodollui, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Dálá vuogádat dagaha boazodoallonissoniid heajut sajádaga lassin maiddái dan, ahte badjealbmát, dahje boazodoallit oppalohkái, eai seamma láhkai sáhte oassálastit mánáid dikšumii. Boazodoallobearrašiin vástu bearrašis čoggo dávjá dan bearašlahttui, gean váldobargu lea gos nu eará sajis go boazodoalus. Dábálaččat dát dilli guoská geavadis nissoniid.

Sámediggi lea bargan sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijai  evttohusa badjealbmáid sadjásašveahkkelága beaivádeamis. Sámediggi evttohii ministeriijai, ahte boazodoallái sihkkarastošii beaivádeami mielde vuoigatvuohta sadjásašveahkkái jahkeluopmodilis, veajuiduhttima ja bargonávcca bajásdoalli doaimma várás, buohcci máná dikšuma várás, áhpehisvuođa, riegádahttima ja máná ja adoptamáná dikšuma várás, vuollái golmmajahkásaš máná dikšuma várás sihke vearjogeatnegas- dahje siviilabálvalusa čađaheami várás.

Sámediggi ráđđádalai sosiála- ja dearvvasvuođaministeriijain sámediggelága 9 §:a mieldásaččat badjealbmáid sadjásašveahkkelága beaivádeamis Sámedikki evttohusa vuođul.

– Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija lea dilsi ovddidit ja beaivádit lága evttohussamet vuođul. Dan dihtii leat bivdán dásseárvoáittardeaddjis ja ovttaveardásašvuođaáittardeaddjis cealkámuša fámus leahkki badjealbmáid sadjásašveahkkelága dásseárvo- ja ovttaveardásašvuođaperspektiivvas. Sávvat, ahte bastit dán bokte ovddidit nissoniid sajádaga boazodoalus, joatká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámedikki cealkámušbivdda ovttaveardásašvuođaáittardeaddjái ja dásseárvoáittardeaddjái boazodoalliid vealaheamis sihke nissoniid ja albmáid gaskasaš eahpedásseárvvus sadjásašveahkkevuogádagas.

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sámediggi sihtá Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjádeami eret váldima eanangoddelávas

Lappi lihtu stivra mearridii njukčamánu 1. beaivve dohkkehit Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 ja evttoha, ahte Lappi lihtu váldostivra dohkkeha láva čoahkkimis miessemánu 17. beaivve 2021. Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjádeapmi bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá. Sámediggi doarjala Lappi lihtu váldostivrii ahte Jiekŋameara ruovdegeainnu linnjádeapmi eret váldo eanangoddelávas.

– Lappi lihttu doallá gitta Jiekŋameara ruovdegeainnus, vaikke ruovdegeaidnolinnjádeapmi ii gula johtolat- ja kommunikašuvdnaministeriija válmmaštallan johtolatvuogádatplánii jagiide 2021-2032. Dál livčče maiddái áigi juo dasa, ahte Lappi lihttu váldá vuhtii duohtaáššiid ja luohpá linnjádeamis, iige doala sápmelaččaid eahpediđolažžan čuovvovaš guoktelogi jagi, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámediggi ja máŋggat eará dáfut leat máŋgii sierra oaiviliin ja cealkámušain buktán ovdan, ahte vuostálastet Jiekŋameara ruovdegeainnu merkema oppa čujuheapmin eanangoddelávvii. I várre-ságajođiheaddji Anni Koivisto lea oassálastán Sámedikki nammadan áššedovdilahttun Lappi lihtu stivrra čoahkkimiidda ja buktán maiddái doppe ovdan sámiid oainnuid ruovdegeaidnolinjjás. Lassin Jiekŋameara ruovdegeaidnu lea gávnnahuvvon johtolat- ja kommunikašuvdnaministeriija barggahan čielggadusas ekonomalaččat gánnátmeahttumin.

– Sámit ja máŋggat eará doaibmit leat buktán ovdan oainnuid ja vuođustallan oaiviliid olles proseassa áigge. Cealkámušain, muittuhusain, oaiviliin ja eará doaimmain ii leamaš váikkuhus Lappi lihtu stivrra oidnui, vaikke vuođustusat ruovdegeainnu negatiivvalaš váikkuhusain sámiid eallinbirrasii, gillii, servošii ja árbevirolaš ealáhusaide leamašan čielgasat, joatká Koivisto.

Sámediggi lea eanangoddeláva birra addin cealkámušas  gávnnahan, ahte vuođđolága 17.3 § sihke KP-soahpamuša 27 artiklas váldon sámekultuvrra hedjonahttingielddus estet Jiekŋameara ruovdegeainnu huksema. Ollašuvadettiin fidnu hedjonahtášii dovdomassii eamiálbmot sámiid vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra dagahemiin dasa dakkár mearkkašahtti hehttehusa nugo vuođđolágas dárkkuhuvvo. Sámediggi lea maiddái buktán ovdan, ahte ruovdegeainnu huksen dárkkuhivčče sámiid ja eará álbmoga bággosirdimiid, mii livčče vuostá ON:id eamiálbmotjulggaštusa 10 artikla.

Riikkadási johtolatvuogádatplána jagiide 2021-2032 ja Suoma árktalaš politihka strategiija leat bárrásiin válmmaštallama vuolde. Plánaide eai gula sámiid ruovttuguovllu čađa johtti ruovdegeaidnolinnjádeamit, muhto guktot plánat čuvodit ráđđehusprográmmii merkejuvvon linnjádemiid. Linnjádeamit gusket Giepma-Háhpárándi- máđija elrávdnjema ja Suoma ruovdegeaidnofierpmádaga laktima lávgadut Ruoŧa ruovdegeaidnofierpmádahkii ja dan bokte riikkaidgaskasaš  dávvirfievrrideami duvdima Norgga Narvikii. Loga Sámedikki cealkámuš riikkadási johtolatvuogádatplánas jagiide 2021-2032

Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 lea dárkkuhus leat gárvvis giđđat 2021 ja dat guoská Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid. Loga lasi Lappi lihtu neahttasiidduin: https://www.lapinliitto.fi/aluesuunnittelu/maakuntakaavoitus/vireilla-olevat-maakuntakaavat/pohjois-lapin-maakuntakaava/

Lassidieđut

II várreságajođiheaddji Leo Aikio, t. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, t. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär, t. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen, t. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sámiid ealáhusain ja kultuvrrain bargan lea vuođustallon sivva boahtit riikii

Stáhtaráđđi čavgii ođđajagemánu 22. beaivve riikii boahtima ráddjehusaid Suomas. Ođđa ráddjehusat bohte fápmui 27.1. ja dat leat fámus 25.2. rádjai. Nuppástusain figgojuvvo riikii boahtti johtolaga geahpedeapmái ođđa koronavirusvariánttaid lávdama eastadeami dihtii. Stáhtaráđi mearrádusa mielde sámiid ealáhusain ja kultuvrrain bargan lea vealtameahttun ja maiddái vuođustallon sivva boahtit riikii.

Stáhtaráđi mearrádusa mielde sisrádjegohcima máhcaheami áigge sámit sáhttet rasttildit Suoma ja Ruoŧa ja maiddái Suoma ja Norgga gaskasaš eanarájá ja rádjejogaid meahccefievrruin maiddái eará sajiin go rádjerasttildanbáikkiid bokte. Mearrádus guoská Suoma rájá rasttildeami. Sisrájáid rasttildettiin galgá vuhtii váldit maiddái Norgga ja Ruoŧa virgeoapmahaččaid mearrádusaid ja rávvagiid, mat leat fámus. Ruššii mátkkoštettiin galgá vuhtii váldit Ruošša virgeoapmahaččaid fámus leahkki mearrádusaid.

Lappi rádjegozáhus ráhkkana vejolaš sisrájá rasttildanbáikkiid rabasáiggiid ráddjemii fiesttar- ja davvirájáin. Juos rabasáiggit ráddjejuvvojit olmmošjohtolaga oasil, de rabasáiggiid olggobealde rájáid rasttildeami várás rádjerasttildanbáikkis olbmuin eaktuduvvošii rádjerasttildanlohpi.

Lohpemeannudemiin sáhtášii dán dilis dahkat vejolažžan olmmošjohtolaga, mii gehččo vealtameahttumin, rádjerasttildanbáikkiid rabasáiggiid olggobealde, ovdamearkan mearkkašahtti surggiid bargiid ja sámiid ealáhusain ja kultuvrrain bargama oasil. Lappi rádjegozáhusa vástusuorggis rádjerasttildanlobi mieđiheamis mearrida rádjegozáhusa kommandánta. Juos mearriduvvo, ahte rádjerasttildanbáikkiid rabasáiggit ráddjejuvvojit, de áššis dieđihuvvo ovdal ráddjehusaid fápmuiboahtima.

– Sámedikki perspektiivvas lea dehálaš, ahte sámeservošis lea viidát diehtu ja sámiid guoski áššiid birra dieđihuvvo. Rádjegiddemat leat váikkuhan sámeálbmogii viidát ja leat bargan dan ovdii, ahte stáhtat vuhtii válddášedje sámeguovllu ollima njealje riikka viidodahkii, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Rádjegozáhuslágádus rávve rádjerasttildanjohtolaga birra

Rádjegozáhuslágádus rávve riikkavuložiid rádjerasttildanjohtolaga birra telefovnnain ja šleađgapoasttain. Bálvalus lea oažžumis suomagillii, ruoŧagillii ja eaŋgalsgillii dmu 8-16 gaskasaš áigge nummiris 0295 420 100.

Rádjegozáhuslágádusa rávvagat rádjerasttildeapmái koronapandemiija áigge (suomagillii)
https://raja.fi/rajaliikenne-ohjeet-korona

Riikii boahtima ráddjehusat čavgejuvvojit 27.1. (suomagillii)
https://valtioneuvosto.fi/-/1410869/maahantulon-rajoituksia-kiristetaan-27.1

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi  

Láhkačálli Kalle Varis, tel. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Sámi parlamentálaš ráđđi (SPR) attii cealkámuša bieggafámu buvttadeamis sámeguovlluin – Prošeavttain galgá leat sámiid friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan

SPR čoahkkanii 25.1.2021 dievasčoahkkimii, gos SPR:a ságajođiheapmi sirdásii Suoma Sámedikkis Norgga Sámediggái čuovvovaš 16 mánotbadjái. Dievasčoahkkin dollui gáiddusoktavuođain.

Dievasčoahkkin gieđahalai ee. Suoma ságajođihanbaji doaibmamuitalusa sihke ságastalai bieggafámu geavaheamis sámeguovllluin ja dohkkehii cealkámuša ášši olis. Cealkámuša mielde SPR eaktuda, ahte sámeguovllu bieggafápmoprošeavttain galgá leat sámiid friija, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan (free, prior and in-formed consent; FPIC). Cealkámuša sáhtát lohkat dáppe. Čoahkkin dohkkehii maiddái ođđa doaibmaplána Norgga ságajođihanbaji várás. Doaibmaplána gávdno dáppe.

SPR:a ságajođiheapmi lea leamaš Suoma Sámedikkis 19.9.2019 rájes, ja Sámedikki ságajođiheaddji lea leamaš SPR:a ságajođiheaddji. Dan lassin maiddái SPR:a nuoraidlávdegotti ságajođiheapmi lea leamaš Suoma Sámedikki nuoraidráđis.

Koronaviruspandemiija váikkuhii ságajođihanbadjái

Suoma Sámedikki ságajođihanbaji váldoulbmilat ledje ee. Sámegielaid fága- ja resursaguovddáš Sámi Giellagáldu doaimma fástan dahkan, davviriikkalaš sámesoahpamuša ovddideapmi ja eamiálbmogiid oassálastinvuoigatvuođaid buorideapmi ON:id olis.

Ságajođihanbadjái sihke SPR:a doibmii váikkuhii mearkkašahtti láhkai jagi 2020 álggus álgán koronaviruspandemiija ja dan dagahan spiehkastatdilli. Pandemiija sihke spiehkastatdili dihtii SPR:a stivrra čoahkkimat dollojedje gáiddusčoahkkimin earret stivrra vuosttas čoahkkima ođđajagemánus 2020, mii dollui Anáris. Pandemiija dihtii maiddái riikkaidgaskasaš čoahkkimat, konfereanssat, seminárat ja eará doaimmat eai njukčamánu 2020 rájes lágiduvvon fysalaš dáhpáhussan, nu ahte SPR:a riikkaidgaskasaš doaibma lei dan sivas uhcit go dábálaččat.

Pandemiija váikkuhii maiddái sámeparlamentarihkkáriid konferensii, man lei dárkkuhus doallat borgemánus 2020. SPR:a stivra mearridii sirdit konfereanssa doallama borgemánnui 2021. Konfereanssa lea dárkkuhus lágidit Anáris.

SPR lea Norgga, Ruoŧa ja Suoma Sámedikki gaskasaš parlamentáralaš oktasašbargoorgána, gos maiddái Ruošša sámeorganisašuvnnat oassálastet oktasašbargui dárkojeaddjin. SPR:a dievasčoahkkimis ráđi ovddasteaddjit golmma Davviriikkas ja Ruoššas čoahkkanit oktii uhcimustá oktii jagis. Doaimmastis SPR geahččala ovddidit sierra Davviriikkaid Sámedikkiid gaskasaš oktasašbarggu ja dat gieđahallá áššiid, mat gusket sámiid álbmogin badjel rájáid. Dat ovddastage Davviriikkaid viidodagas ássi sámiid dávjá omd. riikkaidgaskasaš oktavuođain.

Sámedikki čoahkkin vállje gaskavuođastis ovddasteaddjiid SPR:a ovtta válgabadjái hávil, ja dán válgabajis ovddasteaddjin leat:

Tuomas Aslak Juuso (várrelahttun Leo Aikio)

Anni Koivisto (várrelahttun Juha-Petteri Alakorva)

Pirita Näkkäläjärvi (várrelahttun Magreta Sara)

Anne Nuorgam (várrelahttun Asko Länsman)

Karen-Anni Hetta (várrelahttun Irja Seurujärvi-Kari)

Tauno Ljetoff (várrelahttun Veikko Feodoroff)

Niko Valkeapää (várrelahttun Ulla-Maarit Magga)

Sámi parlamentáralaš ráđi stivrras Suoma Sámedikki ovddastit Tuomas Aslak Juuso (várrelahttun Leo Aikio) ja Anni Koivisto (várrelahttun Leo Aikio). SPR:a oktasašbargosoahpamuša mielde sámedikki politihkalaš njunnošat galget oassálastit lahttun SPR:a stivrra doibmii.

Lassidieđut

ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

SDM nannii badjealbmáid sadjásašveahkkediimmuid jahkái 2021

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija nannii badjealbmáid buhttenvuloš sadjásašveahkkediimmuid eanemusmearrin 180  sadjásašveahkkediimmu badjealbmá ektui jagi 2021. Jagi 2020 sadjásašveahkkediimmuid mearri bajiduvvui 120 diimmus ruovttoluotta 200 diibmui. Sámediggi lea evttohan sadjásašveahkkediimmuid meari bajideami dálá dárbbu vástideaddji dássái uhcimustá 300 diibmui jagis.

– Sadjásašveahkkediimmuid meari geahpedeapmi ii leat moge buorre ášši. Dál juo nuppi jage maŋŋá lágaid badjealbmáid sadjásašveahkkediimmuid mearri vuoliduvvo ja dál fertet vuordit mearrádusa lassimearreruđa birra. Lea gažaldat badjealbmá sosiáladorvvus bártideami ja buohcuvuođa deaividettiin, nappo lea stuorra áššis ovttaskas olbmo buohta, guhte sadjásašveahki duođaige dárbbaša, kommentere Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija dieđiha, ahte sadjásašveahki geavahanmearri árvvoštallo ain lassánit dás ovddos. Dárkkuhussan lea ohcat lasi mearreruđa, vai sadjásašveahki eanemusmeari lea vejolaš máhcahit 200 diibmui ásahusnuppástusain nu jođánit go vejolaš jagi 2021 áigge.

Boazodoallu sadjásašveahki oasil eahpedásseárvosaš sajádagas

Boazodoallu lea sadjásašveahki oasil eahpedásseárvosaš sajádagas veardidettiin eanadoalu sierra suorgin gehččon ealáhusaide, nugo eanadollui.  Mela luopmosadjásašstatistihka mielde eanadoalli geavahii jagi 2019 gaskamearálaččat 314 diimmu sadjásašveahki, go fas badjealbmás lei vuoigatvuohta dušše 200 diibmui. Sámedikki oainnu mielde badjealbmáid várás galgá leat anus uhcimustá 300 sadjásašveahkkediimmu jagis buohcuvuođa ja bártideami várás.

– Sadjásašveahkkediimmuid mearri lea dehálaš, muhto ii áidna elemeanta sadjásašveahki ovttaveardásašvuođas. Sávan, ahte sadjásašveahkki ovdána dan guvlui, ahte dat vástida badjealbmá dárbbuid iešguđetlágan eallindiliin, joatká I várreságajođiheaddji  Anni Koivisto.

Giđa 2020 áigge Sámediggi doaimmahii evttohusa ja ságastalai sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ja MELA ovddasteaddjiiguin badjealbmáid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdan buktán fuola sápmelaš badjealbmáid sosiáladorvvu ollašuvvamis, barggus veadjimis ja bargoeallima guhkideamis. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága badjealbmáid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit, nu ahte dat dáhkidivčče badjealbmáide ovttaveardásaš sajádaga eanadoalu sierra ealáhusaiguin bargiid ektui.

Lassidieđu ohcama birra oaččot Melas Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto tel. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga tel. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Govva: Tomi Guttorm

Vuoigatvuođaministeriija ásahii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti

Vuoigatvuođaministeriija lea ásahan sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti. Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addojuvvon láhkii. Doaibmagotti doaibmabadji lea 1.12.2020-15.5.2021.

Sámediggi nammadii vihtta lahtu ja sidjiide várrelahtuid sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddái suoidnemánus 2020. Nammaduvvon lahtut leat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sihke várrelahtut Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lassin Siiri Jomppanen nammaduvvui doaibmagoddái Sámedikki beales áššedovdin.

– Lea duođaige dehálaš, ahte sámediggeláhka ođasmahttojuvvo eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul. Lea buorre, ahte oažžut barggu dál johtui, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ráđđehusbellodagat leat iešguhtege nammadan ovtta lahtu ja várrelahtu doaibmagoddái:

Bellodat Lahttu Várrelahttu
Suoma Sosiálademokráhtalaš bellodat Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suoma Guovddáš Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Ruoná Lihttu Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Gurutlihttu Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat Eva Biaudet Mats Löfström

Doaibmagotti ságajođiheaddjin doaibmá vuoigatvuođaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen, nubbin áššedovdin vuoigatvuođaministeriija ossodathoavda, bajimuš hoavda Johanna Suurpää sihke čállin ráđđádalli virgeolmmoš, njunušgoddehoavda Johanna Hautakorpi ja ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman vuoigatvuođaministeriijas.

Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addon láhkii. Doaibmagotti barggu vuođđun leat vuođđovuoigatvuođat ja vuođđolága ásahan eará geatnegasvuođat, Suoma čadni riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus sihke eará vuoigatvuođa ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ovdáneapmi sihke maŋimuš áigge čovdosat.

Duogáš
  • Vuoigatvuođaministeriija ásahii 13.1.2020 bargojoavkku ovdaválmmaštallat sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti barggu. Bargojoavkku čoaggin diehtu ja fuopmášumit leat čohkkejuvvon muittuhančállagii. Bargojoavkku doaibmabadji nogai 31.2.2020.
  • Oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde bargu sámediggelága ođasmahttima várás jotkojuvvo. Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buot sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama vuhtii váldimiin riikkaidgaskasaš soahpamušaid.
  • Sámedikki doaibmabaji 2020-2023 oktan váldoulbmilin lea ovddidit sámediggelága ođasmahttima eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul.

Vuoigatvuođaministeriija: Sámediggelága rievdadusa válmmastallan vuolgá johtui 26.11.2020

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi