Sámediggi oassálastá luonddu máŋggahámatvuođa vahkkui

Sámediggi oassálastá luonddu máŋggahámatvuođa globála temávahkkui 18.-22.5. almmustahttimiin vahku áigge juohke beaivve filmma, mii laktása luonddu máŋggahámatvuhtii ja sámekultuvrii. Vahku temát leat heivehuvvon sámekultuvrii, ja ulbmilin lea čalmmustahttit sámekultuvrii dehálaš fáttáid, mat laktásit luonddu máŋggahámatvuhtii ja dasa laktáseaddji árbedihtui.

ON lea cealkán miessemánu 22. beaivvi globálan luonddu máŋggahámatvuođa beaivin. Beaivvi ulbmilin lea lasihit ipmárdusa ja diđolašvuođa luonddu máŋggabealatvuođas ja dan mearkkašumis.

Dán jagi luonddu máŋggahámatvuođa beaivi viidána olles vahkkun. Vahku juohke beaivve lea luonddu máŋggahámatvuhtii laktáseaddji iežas temá, mii čatnasa luonddu máŋggahámatvuhtii guoski globála barggu váldofáttáide. Vahku áigge miehtá máilmmi dahket beavttálmahttojuvvon lundui laktáseaddji dieđujuohkima.

Sámedikki temát vahku iešguđet beivviid leat:

Má 18.5. Árbediehtu ja dan mearkkašupmi luonddu máŋggahámatvuhtii.

Dis 19.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja suodjalanguovllut ja árbevirolaš ealáhusat.

Gas 20.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja árbevirolaš biebmu, guollebivdu ja biebmodorvu.

Duo 21.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja kultuvra: duodji.

Bea 22.5. Doaimmat maiguin sáhttá eastit luonddu máŋggahámatvuođa goarráneami sámi geahččanguovllus

Somes sáhttá geavahit dáid fáddágilkoriid #luondu2020 #máŋggahámatvuohta #luonddumáŋggahámatvuohta

Duogáš

Biologalaš máŋggahámatvuhtii guoski ON oktasašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppojuvvui vuolláičállot ON biras- ja ovdánankonferánssas (UNCED) Rio de Janeiros jagi 1992. Suopma lea ratifiseren biodiversitehtasoahpamuša jagi 1994. Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin lea suddjet eananspáppa ekovuogádaga, ealli- ja šaddošlájaid ja daid árbedahkkiid máŋggahámatvuođa, geavahit luondduriggodagaid suvdilit ja juohkit luonddu genetihkalaš resurssaid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid vuoiggalaččat.

Biodiversitehtasoahpamuša  artihkal 8(j) geatnegahttá soahpamuša oassebeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii laktáseaddji árbedieđu. Artihkal mearrida, ahte soahpamuša oassebealit galget našuvnnalaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi mielde ealli báikkálaš servošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadagaid, ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami dán dieđu innovašuvnnaid ja geavadagaid oamasteddjiid lobiin ja váikkuhit miehtemielalaččat ja roahkasmahttit, vai dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadagaid geavaheamis ožžojuvvon ávkkit juhkkojuvvojit dássálasat.

Artihkal guoská Suomas sámiide ja dat suddje sámiid luonddugeavaheapmái laktáseaddji árbedieđu.

Jahki 2020 lea ng. luonddu máŋggahámatvuođa super-jahki. Jagi áigge lea ulbmilin ráđđádallat luonddu máŋggahámatvuhtii guoski máilmmiviidosaš ođđa rámmaid (post-2020 global biodiversity framework) ja lágidit luonddu máŋggahámatvuhtii guoski ON njunuščoahkkima. Kiinnás galge lágidit ON biodiversitehtasoahpamuša oassebeliid čoahkkima (CBD COP15), muhto konferánssa lágideapmi sirdašuvai COVID-19 pandejmiija geažil boahtte jahkái.

Lassidieđut

ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Eana- ja meahccedoalloministeriija čielggada spiehkastatmuohtadili váikkuhusaid boazodollui

Eana- ja meahccedoalloministeriija lea addán 5.3.2020 mearrádusa Bálgosiid ovttastusa álgaga vuođul vahága čielggadeamis, mii lea deaividan boazodoalu. Mearrádusa mielde Luondduriggodatguovddáš ráhkada boazovahátlágas dárkkuhuvvon čilgehusa muohtadili dihtii lágas dárkkuhuvvon vejolaš vahágin sihke dan váikkuhusain boazodollui. Čielggadeapmi ráhkaduvvo 2.8.2020 rádjai.

Eana- ja meahccedoalloministeriija oaidná mearrádusastis čielga áššin, ahte muohtadilli lea dán dálvve váddásut go gaskamearálaččat. Dálvvi 2019-2020 gassamuohttaga sáhttá maiddái gávnnahit dálkediehtaga lágádusa statistihkain. Eana- ja meahccedoalloministeriija oaivvilda, ahte dat addá doarvái vuođustallon siva álgit vahága čielggadeapmái boazovahátlága mielde.

“Sámediggi atná buorrin, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija lea álggahan čielggadit spiehkastatmuohtadili duođalašvuođa boazodoalloguovllus”, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ministeriija geahčai goittotge, ahte vahága viidodaga ii sáhte luohtehahtti láhkai čielggadit boazovahátlágas máinnašuvvon njealji vahku áigemearis, dasgo muohtadili guhkkodat ja dan váikkuhusat nugo eallit guđđon bohccuid jámut ja miesseproseanta čilget easkka maŋŋelabbos giđđat ja álgogeasi. Nugo maiddái vejolaš vahágat ja jámut leat duođaldeamis maŋŋá ee. boazologuid gárvánettiin.

”Lea fuotni, go dillái ii bastojuvvo reageret dál dalán go dasa livččii dárbu. Muohtadilli ja jiekŋagearddit skálvviid siste leat dagahan lassibiebmama dárbbu máŋggain bálgosiin. Jođánis reageremiin livčče vejolaččat sáhttán eastadit stuorát vahágiid”, joatká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

”Rievdi dálkkádaga geažil bálgosiid ja siiddaid návcca reageret jođánit rievdi luonddudiliide deattuhuvvá. Lea dehálaš, ahte badjealbmát bastet ieža meroštallat iežaset doaimmaid luonddudili mielde”, loahpaha ságajođiheaddji Juuso.

Sámediggi doarjalii eana- ja meahccedoalloministeriijai, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija álggahivčče nu jođánit go vejolaš dahkat čilgehusa das, sáhttágo dán dálvvi muohtadili doallat dakkár boazodoalu deaividan áššin, man vuođul badjealbmáide livčče vejolaš oažžut luonddudili dagahan ekonomalaš massimiidda buhtadusa Bálgosiid ovttastusa álgaga mielde.

Govva: Tarja Länsman

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Sámediggi evttoha Suoma stáhtii Deanu soahpamuša eretcealkima

Sámediggi evttoha Suoma stáhtii, ahte dat cealká eret soahpamuša guolásteamis Deanu čázadagas (42/2017) ja álggaha proseassa soahpamuša ođđasit ráđđádallama várás. “Deanu soahpamuša eretcealkin ja ođđasit ráđđádallan lea vealtameahttun, dasgo gustojeaddji soahpamuš loavkašuhttá sápmelaččaide eamiálbmogin dorvvastuvvon rivttiid mearkkašahtti lágiin sihke dagaha fuopmášahtti vahágiid sápmelaččaid árbevirolaš guollebivdui”, dadjá Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Gustojeaddji soahpamuš ráddje Deanu guovllu sápmelaččaid vuoigatvuođa bivdit guoli árbevirolaš vugiiguin Deanu čázadagas. Árbevirolaš luossabivddu ráddjema mielde soahpamušas lea maiddái negatiiva váikkuhus sámegillii ja sápmelaččaid árbevirolaš dieđu geavaheapmái ja dan sirdáseapmái čuovvovaš sohkabuolvvaide. Soahpamuš unnida mearkkašahtti vugiin sámegiela lunddolaš geavahanbirrasa ja uhkida oasistis geaffudit sámegiela luossabivdui laktáseaddji terminologiija ja dan mielde sirdáseaddji árbevirolaš dieđu.

Gustojeaddji soahpamuš ráddje maiddái mearkkašahtti vugiin Deanu guovllus eará sajiide fárren sápmelaččaid vuoigatvuođa árbevirolaš bivdui, man dihte dáid olbmuid lunddolaš oktavuohta iežaset fulkkiide, servošii ja kultuvrii lea hedjonan. “Juos eará sajiide fárren Deanu guovllu sápmelaččain ráddjejuvvo eret árbevirolaš guollebivdu, das leat negatiiva, juobe divukeahtes, váikkuhusat olles Deanu sápmelaš guollebivdokultuvrii”, gávnnaha Sámedikki stivrra lahttu Pentti Pieski.

Deanu luossa lea guovllu sápmelaččaide dehálaš oassi áigáiboađus ja borramušháhkamis. Deanu guovllu sámekultuvra lea oppalaččat nannosit čatnon árbevirolaš ealáhusaide ja daid ođđaáigásaš doaibmavugiide ja daid iešguđegelágan oktiiheivehemiide. Dáin áššiin leat mearkkašahtti váikkuhusat Deanu guovllu sápmelaččaid identitehtii.

Golgadeapmi lea okta Deanu árbevirolaš bivdovugiin ja bivddu lihkostuvvan gáibida buriid dieđuid ja čehppodaga bivdosajis ja firpmiid gieđahallamis. Govas golgadeaddjit suhppemin Badje-Deanus. Govva: Pentti Pieski

Norgga stuorradiggi ja Suoma riikkabeaivvit dohkkehedje Deanu guolástansoahpamuša njukčamánus 2017 Sámedikkiid vuostálastimis fuolakeahttá. Guolástanáigodahkii 2017 fápmui boahtán soahpamuš ráddjii ain árbevirolaš luossabivddu. Soahpamušas ii lean báikkálaš- iige sámeservoša doarjja ja gehččojuvvui, ahte dat rihkku sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid mearkkašahtii lágiin. Ovddit soahpamuš dahkkui jagis 1990.

“Sámediggi oaidná, ahte soahpamuša guolásteamis Deanu čázadagas ferte ráđđádallat ođđasit, vai sápmelaččaid vuoigatvuođat ja árbevirolaš ealáhusaid doaibmangáibádusat šaddet dorvvastuvvot”, loahpaha ságadoalli Sanila-Aikio.

Sámediggi attii evttohusa eana- ja meahccedoalloministeriijai soahpamuša eretcealkimis ja ođđasit ráđđádallamis 12.12.2019. Loga olles evttohusa dáppe (suomagillii).

Ovdasiiddu govva: Tarja Länsman / Sámediggi

Lassedieđut:

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Stuorámus lobálaš boazologut – bargojoavku ii evttot boazologuid vuolideami

Eana- ja meahccedoalloministeriija lea almmustahttán odne stuorámus lobálaš boazologut –bargojoavkku loahpparaporta. Raporttas gávnnahuvvo, ahte bálgosiid guoski ealliboazologuide ii evttohuvvo nuppástus, muhto guđege bálggus geatnegahtto dasa, ahte ovdanbuktá guokte doaibmabiju guohtoneatnamiid suvdilvuođa sihkkarastima várás. Sámediggi atná erenomáš buorrin bargojoavkku evttohusa, ahte bálgosiid guoski boazologuide ii evttohuvvo nuppástus.

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oassálastá 25.11.2019 stuorámus lobálaš boazologut – bargojoavkku evttohusa almmustahttindilálašvuhtii. “Sápmelaš boazodoaluin barganeavttuid ja eallinvejolašvuođa dáfus lea duođaige dehálaš, ahte bargojoavku ii evttot boazologuid vuolideami”, Sanila-Aikio gávnnaha.

Eana- ja meahccedoalloministeriija ásahii 12.10.2018 stuorámus lobálaš boazologut – bargojoavkku válmmaštallat evttohusa, mii guoská dálveguohtoneatnamiid suvdilis buvttadannávcca mieldásaš ealliboazomeriid jagiide 2020-2030. Sámedikki ovddasteaddjin bargojoavkkus lea doaibman Asko Länsman. Bargojoavkku loahpparaporta lea gárvánan, iige stuorámus lobálaš boazologuide evttohuvvo vuolideapmi.

Bargojoavku evttoha loahpparaporttas, ahte ráhkaduvvojit bohccuid dálveguohtoneatnamiid suvdilis geavaheami sihkkarastima várás sihke luonddu máŋggahápmásašvuođa doarju guođoheami optimerema várás bálgosiid guoski guohtoneatnamiid  dikšun- ja geavahanplánat. Bargojoavku evttoha, ahte bálggus vállje čuovvovaš vugiin guokte doaibmabiju guohtoneatnamiid suvdilvuođa sihkkarastima várás: 1) Uhcimustá 7 % eallibohccomeari luoitin stuorámus lobálaš ealliboazomeari ektui, 2) áiggil ollašuhtton njuovvamat 1.6.-15.11., 3) jeageleatnamiid dili buorideapmi, 4) geasseguohtoneatnamiid vurohallama ovddideapmi, 5) bálgosiid ovttastahttin.

Sámedikki ja eana- ja meahccedoalloministeriija gaskasaš sámediggelága 9 §:a mieldásaš ráđđádallan bargojoavkku loahpparaporttas ja evttohusas dollui 14.11.2019. Ráđđádallamis gieđahallojedje earret eará áiggil ollašuhtton njuovvamat ja dasa laktáseaddji hástalusat. Sámediggi buvttii ovdan, ahte máŋggain sámiid ruovttuguovllu bálgosiin njuovvamiid ollašuhttin lea gitta luonddudiliin ja áiggil ollašuhtton njuovvamiid ii vealttakeahttá leat vejolaš ollašuhttit 15.11. rádjai, go bohccuid čohkken bigálusaid várás eaktuda čázádagaid jiekŋuma ja muohttaga boahtima.

Hástalussan sáhttá maiddái leat dat, ahte bálgosat eai fidne biergogávppiid áigemeari rádjai. Nappo Sámediggi evttohii, ahte sámiid ruovttuguovllu oasil bálgosat geatnegahttojit ovdanbuktit ovtta doaibmabiju guohtoneatnamiid suvdilvuođa sihkkarastima várás. Ráđđádallamiin mearriduvvui, ahte EMM:a ásahan boahttevuođabargojoavku árvvoštallá Sámedikki ávžžuhusas 15.11. beaivemeari báldii maŋimuš áigemeari “ja/dahje ovdal dálveguohtoneatnamiidda sirdáseami” geavahan- ja dikšunplána ollašuhttima čoavddedettiin.

Boazodoallolága 21 §:a mielde eana- ja meahccedoalloministeriija mearrida logi jahkái hávil, galle eallibohcco bálggus oažžu guovllustis jahkásaččat doallat ja galle dakkár bohcco bálgosa osolaš oažžu eanemustá oamastit.

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Govva: Tomi Guttorm / Sámediggi

Sámeturismma etihkalaš rávvagiid vuosttas ođđa govat leat gárvánan

Ráidogovvadáiddár Sunna Kitti sárgu govaid Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat -rávvagiidda. Oppa govvamateriála lea oaivil gárvvásmuvvat geassit 2019. Ođđa materiála lea lagamustá oaivvilduvvon oahppamateriálaatnui turismasuorggi oahppiide sihke turismasuorggi sierra doaibmiide ja turisttaide, geat bohtet guvlui.

Govaid ja rávvaga teavsttaid ovttastahttimiin hálidat loktet sámeturismii laktáseaddji hástalusaid viidásabbot ovdan. “Sávvat ahte visuálalaš informašuvdna čielggasmahttá rávvagiid váldosisdoalu ja álkidahttá dan vuđolaš áddema ja atnuiváldima”, muitala projeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vuosttas govat leat dál gárvánan. Boahttevuohta, man hálidat -govva vuođđuduvvá etihkalaš rávvagiid višuvdnii. Višuvnna mielde sámiid árbevirolaš ealáhusat leat eallinfámolaččat ja gánnáhahttit. Árbevirolaš ealáhusaid bálddas ođđa ealáhusat, nugo vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis turisma, mii vuođđuduvvá sápmelašvuhtii, dorjot árbevirolaš ealáhusaid ja ovddidit barggolašvuođa báikkálaččat.

Višuvnna mielde vuođđuduvvon sámeturismma rávvenguovddáš juohká sámiide ja sámekultuvrii guoski duohtavuođalaš dieđu turisttaide ja turismadoaibmiide, sihke dieđu etihkalaččat ja suvdilit doaibmi sámi turismadoaibmiin. Maiddái sámeservoša árga ja ávvudoalut sihke sámiid ruovttuguovllu eanageavaheapmi leat buori višuvnnas vuohkkasit oktiiheivehuvvon turismmain nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja kultuvrra gudnejahttet ja váldet vuhtii.

Boahttevuohta, man hálidat. Govva: Sunna Kitti.

Buori višuvnna vuostegeahčin lea Boahttevuohta, man eat hálit. Dán govas etihkalaš rávvagiid višuvdna ii leat ollašuvvan, eaige leat bastán čoavdit daid hástalusaid, maid hálddaškeahtes turistameriid jotkkolaš lassáneapmi lea dagahan. Sámiid ruovttuguvlui čuohcci turisma lea hálddaškeahtes ja sámiid árbevirolaš ealáhusat leat gártan čáhkket turismma ovddas. Turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid eai leat lihkostuvvan dorvvastit, baicce sámeservoša árga ja ávvudoalut leat gártan mátkebáikin ja  oaidnámuššan.

Boahttevuohta, man eat hálit. Govva: Sunna Kitti.

“Sávan ahte govain lea váikkuhus turisttaid ja turismasuorggi doaladumis sámiide ja sámekultuvrii. Turisma, mii vuođđuduvvá boastto ja boaresáigásaš miellagovaide, gáržuda dan juo ovddežis unna saji, mas sápmelaččat sáhttet friija hárjehit iežaset kultuvrra almmá ahte heađuštuvvojit. Mun lean fuolas das ahte gilit rivdet báikkálaččaide ássangealbboheapmen”, dadjá ráidogovvadáiddár Sunna Kitti das, manin son vulggii mielde sárgut rávvagiidda govaid.

Sámedikki čoahkkin dohkkehii 24.9.2018 Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpaid. Etihkalaš rávvagiid váldoulbmilin lea caggat sápmelašvuođain ávkkástalli turismma sihke sámiide guoski boastto dieđu, mii turismma bokte leavvá. Nubbin váldoáššin lea dorvvastit turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid. Projeavtta lea ruhtadan oahpahus- ja kulturministeriija.

https://www.samediggi.fi/sameturismma-etihkalas-ravvagat/?lang=dav

Lassediehtu

Plánejeaddji Kirsi Suomi, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Ruhtaministeriija čielggada Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu

Ruhtaministeriija ásahii Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu guoski čielggadanprojeavtta áigodahkii 15.5.-31.12.2019. Projeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas.

Sámedikki ovddasteaddji čielggadanprojeavtta stivrenjoavkkus lea Sámedikki ja stivrra lahttu Magreta Sara ja várrelahttun II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Projeavtta čállingoddái gullaba hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi ja ealáhusčálli Sarita Kämäräinen. ”Geasi áigge čállingottis lea oaivil čohkket riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja láhkaásaheami, mat laktásit Suoma ja Norgga gaskasaš rádjaoktasašbargui, sihke listet rádjaoktasašbarggu hástalusaid sierra doaibmasurggiin”, muitala ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Sámedikki dán doaibmabaji mihttomeriide gullá caggat sámegielat bálvalusbuvttadeami rádjaoktasašbarggu eastagiid. “Dát projeakta doarju oasiltis rádjaoktasašbarggu eakti ovdáneami ja vuordit, ahte projeavtta boađusin oažžut ovddosguvlui konkrehtalaš doaimmaid, mainna caggat rádjaeastagiid nu gielda- ja eiseváldedásis go láhkaásahandásis”, joatká hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Čielggadanprojeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas. Ulbmilin lea dahkat doaibmabidjoevttohusaid das, mo sáhttá caggat vejolaš almmolaš bálvalusaid geavaheapmái laktáseaddji váttisvuođaid ja mo ovddidit dáid bálvalusaid.

Oaivilin lea čielggadit sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa, gádjundoaimma ja oahpahusdoaimma virgeoapmahaččaid oktasašbarggu sihke dáid doaibmasurggiid guoski bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa sihke bargofámu lihkadeami ja ealáhusdoaimma doaibmaeavttuid Suoma ja Norgga rádjaguovllus sihke dahkat dárbbu mielde dáidda guoski doaibmabidjoevttohusaid. Fuopmášupmi giddejuvvo áššiide, mat gusket sámegielat bálvalusaid ordnema ja fitnašuvvama. Oaivilin lea válmmaštallat Suoma ja Norgga gaskkas rájáid rasttildeaddji diliin almmolaš bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa dillegovvádusa ja ovddideami vuloš áššiid.

Duogážis lea Davvi-Lappi gielddaid ja Sámedikki ovdanbuktin fuolla das, mo guovllu veahkadaga bálvalusdárbbuid sáhttá maiddái boahttevuođas váldit vuhtii ja dorvvastit ovttaveardásaččat. Čielggadusa dahkama várás ruhtaministeriija lea nammadan veahkkeprofessor, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelä. Čielggadanolbmo barggu jođiha ja stivre stivrenjoavku, mii čohkiida ministeriijaid, Sámedikki, guovllu gielddaid, Lappi buohccedikšunbiire ja Lappi lihtu ovddasteaddjiin.

Lassediehtu čielggadanprojeavttas ruhtaministeriija siidduin: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019 

Lassediehtu

Hálddahushoavda Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Sámediggi vuostálastá garrasit Jiekŋameara ruovdegeainnu joatkkaplánaid

Ođas Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu plánema álggaheamis bođii áibbas vuorddekeahttá Sámediggái, go fitnodatdoaibmi Peter Vesterbacka almmuhii iežas áigumušain otná iđit. “Sámedikkiin eai leat gevvon makkárge virggálaš ságastallamat dán fidnu álggaheamis”, vástida ságajođiheaddji Sanila-Aikio ođđasa birra.

Vesterbacka muitala jearahallamis, ahte juná Roavvenjárggas Kirkonjárgii sáhtášii johtit joba viđa jagi geažis ja, ahte buot áššeosolaččaiguin lea dárkkuhus ságastallat fidnu birra. “Sámit eai leat fidnu oktavuođas čanusjoavku, muhto vuoigatvuođaeaiggádat ja Eurohpá uniovnna guovllu áidna eamiálbmot, man sajádat ja maiddái vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii lea sihkkaraston nu sisriikkalaš láhkaásaheamis go riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa dásisge. Nappo sámiiguin ii ságastallo, muhto sámiiguin galgá ráđđádallat”, vástida Sanila-Aikio Vesterbacka plánaide.

Sámiid virggálaš ovddasteaddjit dáid ráđđádallamiin leat Sámediggi ja Nuortalaččaid giličoahkkin.

Nugo Sámediggi lea máŋggain ráđđádallamiin ja dilálašvuođain buktán ovdan juo ovdalge, ruovdegeaidnofidnu áitá ovttačilggolaččat sámiid árbevirolaš ealáhusaid, mat gullet vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas sihkkaraston sámekultuvrra suoji ollái. “Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu ovddideapmái eai leat eavttut dál eaige boahttevuođas, go vuođđolága 17.3 §:a sisttis doallan sámekultuvrra hedjonahttingielddus geavadis eastá Jiekŋameara ruovdegeainnu ráhkadeami sámiid ruovttuguvlui”, joatká ságajođiheaddji Sanila-Aikio.

Ruovdegeaidnofidnu vuostálastet viidát maiddái eará doibmejeaddjit. Sámedikki lassin vuostálasti bealiváldima leat ovdanbuktán Nuortalaččaid Giličoahkkin, Bálgosiid ovttastus, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda, máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit sihke máŋggat priváhta olbmot.

Govva: Anja Vest

 

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Bures boahtin ságastallat sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis Anárii

Oassin Lappi turismastrategiija ráhkadeapmái gullevaš guovllu galledemiid Lappi lihttu lágida Sámedikkiin 8.5.2019 dilálašvuođa, gosa bovdet ságastallat sámeturismma ja turismma, mii dáhpáhuvvá sámiid ruovttuguovllus, dárbbuin ja oidnosiin. Dán bargobáji ulbmilin lea gávdnat sámeturismii ja sámiid ruovttuguvlui guoski turismii laktáseaddji ideaid ja oainnuid merken várás Lappi turismastrategiijai.

Lappi turismastrategiija ovdanbuktá turismma ovddideami guovddáš deattuhusaid ja stivre almmolaš doarjaga. Turismastrategiija linnjáda maiddái doaibmabijuid, maiguin turismma lassáneami ođđa vejolašvuođaide sáhttá darvánit beaktilit, muhto gudnejahttimiin suvdilis ovdáneami prinsihpaid. Sámeturismma ovddideapmi oktasašbarggus ja vásttolaččat lea dehálaš buot oassebeliide.

Dilálašvuohta lágiduvvo 8.5.2019, dmu 13.00–16.00 Kultahovis, Anáris. Almmut dilálašvuhtii dán liŋkka bokte 30.4.2019 rádjai: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma – prošeakta lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas joatkkaruhtadeami 60 000 €. Dáinna ruhtademiin prošeakta joatká doaimma ovdasaji dárkkuhussan lávdadit viidát dieđuid Sámedikki čoahkkimis čakčamánus 2018 dohkkehuvvon Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat – rávvagiin.

Govva: Anja Vest

 

Lassidieđut

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Prošeaktahoavda
040 828 4095
kristian.sievers@lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu

ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea: AHR:a mearrádusat jagi 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid

Suoma ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (ng. KP-sopimus) gohcci Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea lea odne olggosaddán guokte čovdosa váidalusaide, mat guske jagi 2015 sámediggeválggaide guoski alimus hálddahusrievtti čovdosiid. Nuppi váidalusain barggai Sámedikki ságajođiheaddji Sanila-Aikio stivrra fápmudusain.

Dáhpáhusain lei jearaldat alimus hálddahusrievtti (AHR) 30. čakčamánu 2015 addin mearrádusaid vuođul Sámedikki válgalogahallamii dohkkehuvvon olbmuid guoski áššis.

Sanila-Aikio doallá čovdosa buorrin. “Dathan nanne ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea árvoválddiin dan, maid mii leat geažos áigge dadjan. AHR ii livčče ožžon spiehkkasit sámediggelága teavsttas, daningo dat lea buhtten Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa iežas ‘oppalašvihkkedallamiin” meattá lága sátnehámi ja Sámedikki válgalávdegotti fuolalaš barggu juohke ohcamuša oktagaslaš vihkkedallamis. Mii galgat dál ságastallat burginohcamuša dahkamis AHR:i, vuoi ášši ožžojuvvo ruovttoluotta lágalašvuođa dássái.”

Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha čovdosisttis, ahte AHR:a mearrádusat, maiguin Sámedikki válgalogahallamii váldojedje 93 olbmo vuostá Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oainnu, loavkidedje KP-soahpamuša 25 artikla sihke okto ahte ovttas 27 artiklain ja 1 artikla tulkoma bokte. Dáid soahpamuščuoggáin 25 artikla guoská politihkalaš oassálastinrivttiid, 27 artikla vehádagaid rivttiid ja 1 artikla álbmogiid iešmearridanrivttiid.

Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha, ahte jagi 2011 rájes AHR lea spiehkkasan sihke sámediggelága 3 §:a sátnehámis ja láhkačuoggá ovttaráđálašvuhtii vuođđudeaddji tulkomis, go dat lágas eaktuduvvon objektiivvalaš kriteraid sajis lea heivehan iežas “oppalašvihkkedallama”. Sámedikki válgalávdegotti oktagaslaš tulkon válgalogahallamii váldimis lei namalassii vuođđuduvvan lágas ásahuvvon kriteraide, ja dainna vuođustusain guoskevaš 93 olbmo eai lean váldon válgalogahallamii.

Dál olmmošvuoigatvuođakomitea lea guorrasan Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oaivilii, ja gávnnahan, ahte AHR:a tulkon spiehkkasii lágas iige vuođđuduvvan govttolaš ja objektiivvalaš kriteraide.

KP-soahpamusa 2 (3) artikla mielde soahpamušriika lea geatnegas buhttet olmmošvuoigatvuođaloavkideami goas dakkár lea gávnnahuvvon. Dál addojuvvon čovdosis komitea gávnnaha, ahte dát eaktuda “dievas ovddežii máhcaheami sihkkarastima”. Dát sáhttá leat vejolaš dušše dan bokte, ahte AHR burgá iežas čovdosiid. Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha sierra, ahte Suopma lea geatnegas dárkkistit sámediggelága 3 §:a nu, ahte sihkkarasto ahte Sámedikki válggaid kriterat jienastanvuoigatvuhtii leat meroštallon ja dat geavadis heivehuvvojit vugiin, mii vástida Sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođas. Suopma lea maiddái geatnegas váldit buot dárbbašlaš lávkkiid dan sihkkarastima várás, vuoi seammalágan loavkidemiid lea vejolaš garvit boahttevuođas.

Olmmošvuoigatvuođakomitea čovdosii laktása ovtta lahtu dievasmahtti oaivil, mii gávnnaha seammá loahppabohtosa go olles komitea muhto sisttis doallá lassivuođustusaid.

Suopma galgá raporteret komiteai guđa mánotbaji siste daid doaibmabijuin, maidda čovdosiid geažil lea álgojuvvon.

Čoavddus olmmošvuoigatvuođakomitea internet-siidduin čujuhusas: https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_124_D_2668_2015_28169_E.pdf

Olgoriikkaministeriija dieđáhus áššis 1.2.2019 https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/yk-n-ihmisoikeuskomitealta-kaksi-ratkaisua-saamelaiskarajien-vaaliluetteloon-hyvaksymista-koskevassa-asiassa?p_p_auth=cifAZqe8&curAsset=0&stId=44227

 

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi