Saamelaiskäräjien edustajat perustuslakivaliokunnan kuulemisessa 25.1.2023.

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso: ”Sámediggelága ođasmahttimis lea jearaldat vuođđolágalaš vuoigatvuođasteamet iešmearrideapmái.”

Vuođđoláhkaváljagoddi ordnii ođđajagemánu 25. beaivve riikkabeivviin almmolaš gullama, gos lei fáddán ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin. Sámedikki dilálašvuođas ovddastedje ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, nubbi várreságajođiheaddji Leo Aikio, láhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi, láhkačálli Kalle Varis ja biras- ja ealáhusláhkačálli Sarita Kämäräinen.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso deattuhii sáhkavuorustis sámediggelága ođasmahttima dehálašvuođa. – Sámediggelága ođasmahttimis lea gažaldat iešmearridanvuoigatvuođasteamet, olles álbmoga buresveadjimis ja dan eallinfámus boahttevuođas. Eamiálbmogii iešmearrideapmi lea erenomáš mávssolaš, dat lea kultuvramet stuorámus dorvvu addi. Seamma háve dan ferte maiddái sáhttit doalvut ovddos guvlui, dat galgá sáhttit ođasmuvvat álot dárbbu mielde, deattuhii Juuso.

Sámedikki nubbi várreságajođiheaddji Leo Aikio muitalii sáhkavuorustis dan, ahte maiddái son ieš gullá giela massán anáraččaide. Son buvttii ovdan dan, man láhkai láhkaevttohus buoridivčče giela massán olbmuid sajádaga ja vejolašvuođaid ohcalit válgalogahallamii. – Dál giellakritera dehege vuosttasin ohppon giela gáibádus ollá goalmmát bulvii, dehege mu áhkkui ja ádjái. Ođđa lága mielde reahkkášii, ahte mu áhku dehege ádjá vánhen lea hupman sámegiela vuosttas giellan. Mu oainnu mielde dát ovttačilggolaččat buorida maiddái daid anáraččaid sajádaga, geaid bearrašiin giella lea manahuvvon.

Sámediggeláhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi muittuhii, ahte láhkaevttohus sisttis doallá mearkkašahtti buoridanevttohusaid jienasteami álkidahttima várás. – Sámediggeláhkaevttohusa sisttis doallan buot konkrehtalaš ovddidanevttohusat jienasteami álkidahttima várás nannešedje sámiid demokratiija. Ođastusat buoridivčče čielgasit sámiid ovttaveardásašvuođa – fuolatkeahttá das, ásai jienasteaddji čoahkkebáikkis dahje juo smávit gilis guhkkin eret boastabálvalusain. Ođastusat sáhtášedje maiddái bajidit jienastanaktiivvalašvuođa, gávnnahii Näkkäläjärvi.

Dilálašvuođa neahttabáddejupmi gávdno riikkabeivviid siidduin​. Vuođđoláhkaváljagoddi lágida fáttás vel golbma gullama váljagotti čoahkkimiid oktavuođas. Dát gullamat eai leat almmolaš dilálašvuođat.

Govva: Hanne Salonen / Riikkabeaivvit

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Pirita Näkkäläjärvi
Sámedikki lahttu
0403577006
pirita.nakkalajarvi@gmail.com

Liŋkkat:

Sámediggelága ođasmahttin Sámedikki siidduin

Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin

Sámedikki cealkámuš ráđđehusa evttohusas (HE 274/2022) riikkabeivviide láhkan sámedikkis addon lága ja rihkuslága 40 logu 11 §:a rievdadeapmin

Sámediggelága váljagoddegullamat vulge johtui – ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuođa ovddideapmi ii oaivvil gieldinrievtti

Sámediggelága ođastusa guoski váljagoddegullamat vulge johtui dán vahkus. Sámediggi deattuhii cealkámušainis, ahte ráđđehusa evttohus sisttisdoalašii máŋggaid mearkkašahtti konkrehtalaš buoridemiid sápmelaččaid vuoigatvuođalaš sajádahkii. Sámedikki dievasčoahkkima stuorra eanetlogu jienaiguin 15-3-1 dohkkehuvvon láhkaevttohus dáhkidivččii buorebut sápmelaččaid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama.

Sámediggelága ođastusa váljagoddegieđahallamat álge eana- ja meahccedoallováljagotti ja ekonomiijaváljagotti áššedovdigullamiiguin 10.1. Sámedikki ovddastedje gullamiin ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja nuppi várreságajođiheaddji Leo Aikio lassin láhkačálli Kalle Varis, ealáhus- ja birasláhkačálli Sarita Kämäräinen ja láhkadoaibmagotti ja Sámedikki lahttu Pirita Näkkäläjärvi. Sámedikki dievasčoahkkin dohkkehii 29.11.2022 jienaiguin 15-3-1 láhkaevttohusa, muhto evttohii válggaid dihtomearrebáikkiid meari nuppástahttima.

Ovddalgihtii ságastallama leat dagahan erenoamážit ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea ja nállevealahankomitea divvunláhkái eaktudan oassesuorggit, dahje kritearat válgalogahallamii dohkkeheapmái ja ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta.

– Ovttasdoaibman- ja ráđđádallangeatnegasvuohta lea boastut áddejuvvon vel gieldinrievtti dáhkideapmin Sámediggái, muhto duođalaččat paragráfa goittotge dušše čielggasmahtášii dáláš ráđđádallangeatnegasvuođa vástidit buorebut riikkaidgaskasaš eamiálbmotvuoigatvuođaid ja veahkehivččii maiddái eiseválddiid barggu, gávnnaha Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio. – Dat ii ovdamearkka dihte dolvvošii gielddain iešhálddašeami, son joatká.

Ráđđehusa evttohusas ollu vealtameahttun divvumat dáláš láhkaásaheapmái

Sámediggeláhka ođastus lea vurdojuvvon guhká, go lágas leat ollu boarásnuvvan oasit. Ovdamearkka dihte jienastangeavadagaid dárbbaša buoridit.

– Livččii dehálaš, ahte sáhtášeimmet sihkkarastit sápmelaččaid ovttaveardásašvuođa buoret ollašuvvama guhkes mátkegaskkaid Sámis válgabusse ja eará buoret jienastangeavadagaid bokte, várreságajođiheaddji Aikio gávnnaha.

Váljagoddegullamat joatkašuvvet boahtte vahkus 20.1. bargoeallin- ja dásseárvováljagotti gullamiin. Go eará váljagottiid smiehttamušat gárvánit, ášši sirdása vuođđoláhkaváljagotti gieđahallamii, goas fáttás ordnejuvvo giddejuvvon áššedovdigullamiid lassin maiddái almmolaš gullan 25.1. Sámediggi oassálastá buot vuođđoláhkaváljagotti gullamiidda.

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Liŋkkat:

www.samediggi.fi

Sámediggelága ođastus Sámedikki siidduin

Ráđđehusa evttohus riikkabeivviide láhkan sámedikkis addojuvvon lága ja rihkuslága 40 logu 11 § nuppástuhttimis

Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci dikšuma ja geavaheami plánen – sámekultuvrra guoskevaš gullandilálašvuohta 12.1.2023 Heahtás

Meahciráđđehus ja Sámediggi ordnejit sámekultuvrra guoskevaš gullandilálašvuođa duorastaga 12. ođđajagimánu 2023. Dilálašvuođa mihttomearrin lea doarjut sámekultuvrra ja sámiid rivttiid vuhtii váldima Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplána beaivvádahttinbarggus. Dilálašvuohta álgá dmu 14 Duottar-Sámi luondduguovddážis Heahtás (Peuratie 15). Gullamii lea ordnejuvvon simultánatulkon. Bures boahtin! 

Meahciráđđehusa Lappi Luonddubálvalusat lea álggahan jagi 2004 vuođđuduvvon Bállás-Ylläsduoddara dikšun- ja geavahanplána beaivádeami. Dikšun- ja geavahanplánain heivehat oktii luonddu ja kulturárbbi suodjaleami, áhpásmuhttinávkkástallama ja luondduturismma sihke boazodoalu ja sámekultuvrra dárbbuid čuovvovaš 10-15 jagi áigodagas. 

Dikšun- ja geavahanplánemii gullá viiddis sierra beliid oasálašvuođa fállán. Sámediggi ja Meahciráđđehus sohpe Akwé: Kon -doaibmamálle čuvvon ovdaráđđádallamis vuosttas sámekultuvrra guoskevaš temájoavkku hápmásaš gullandilálašvuođa ordnemis 12.1.2023. 

– Lea dehálaš gullat guovllu sápmelaččaid Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci dikšun- ja geavahanplána beaivvádahttinbarggus ja oažžut sin jiena gullosii, dadjá sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso. 

– Dikšun- ja geavahanplánema vugiiguin dáhpáhuvvan oktiiheiveheapmi lea okta vuohki ollašuhttit Meahciráđđehusa geatnegasvuođa dorvvastit sámekultuvrra hárjeheami eavttuid, muitala álbmotmeahccehoavda Pekka Sulkava. 

Sámekultuvrii gullet earret eará sámiid árbevirolaš ealáhusat, dego boazodoallu, guollebivdu, čoaggin ja meahccebivdu. ON:id siviilarivttiid ja politihkalaš rivttiid guoskevaš oppalašsoahpamuša 27. artihkal dorvvasta unnitlohkui gullan olbmui rievtti ovttas joavkkus eará lahtuiguin návddašit iežas kultuvrrastis. Sámekultuvrra dorvvasteapmi gáibida virgeoapmahaččaid atnit fuola mearrádusdahkamis das, ahte eará ávkkástallanvuogit ja ávkkástallit eai áktánasat heajut kultuvrra hárjeheami eavttuid ja kultuvrra hárjeheami ekonomalaš gánnáhahttivuođa. 

Govva: Maarit Kyöstilä

Lassedieđut: 

Tuomas Aslak Juuso 
Sátnejođiheaddji  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Pekka Sulkava 
Álbmotmeahccehoavda 
020 639 7955 
Pekka.sulkava@metsa.fi 

Tyhjä vene joen rannassa.

Suoma Sámediggi ja Deanu guolledoalloguovlu geassádit Deanu bivdonjuolggadusráđđádallamiin Norgga eiseválddiid čavga gáibádusa geažil

Suoma Sámediggi ja Deanu guolledoalloguovlu geassádit Deanu bivdonjuolggadusráđđádallamiin danin go ráđđádallamat leat bisánan Norgga eiseválddiid čavga gáibádussii gieldit luossabivddu Deanus álfárot boahtte bivdonjuolggadusas, mii livččii fámus 5 – 7 jagi. Eavttut ráđđádallamiid joatkimii eai gávdno šat.

Deanu guolledoalloguovlu lea juo mearridan ráđđádallamiin geassádeamis. Suoma Sámediggi doarju Deanu guolledoalloguovllu mearrádusa ja Sámedikki stivra gieđahallá ášši stivrra boahtte vahku čoahkkimis Deanu ráđđádallanjoavkku Sámedikki ovddasteaddjiid evttohusa vuođul.

Suoma Sámediggi ja Deanu guolledoalloguovlu oidnet, ahte Norgga eiseválddiid ovddasteaddjit leat vuodján ráđđádallamiid gárgo ala go eai sáhte miehtat sámiid unnánašge luossabivdui Deanus eaige čuovo riikkaidgaskasaš mearravuoigatvuođašiehtadusa gođđuriikaprinsihpa.

– Lea áddetmeahttun mo Norga suovvá Deanu luossanáliid bivddu iežas riddoguovlluin seammás go dat gáibida luossabivddu gieldima Deanus, dadjá Deanu guolledoalloguovllu stivrra ságadoalli Mika Aikio.

Suoma stáhtaráđđi ásahii Deanu bivdonjuolggadusa Suoma ráđđádallanjoavkku miessemánus 2020 ja attii ráđđádallamiidda guokte váldomihttomeari: Deanu luossanáliid ealáskahttima ja sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama ovddideami. Maiddái Norgga ráđđehus celkkii ovdal ráđđádallamiid mihttomearrin sámiid vuoigatvuođaid nannema.

– Suoma eanan- ja meahccedoalloministeriija ja eará ministeriijaid ovddasteaddjit leat ráđđádallamiin bealuštan sámiid ja eará bivdovuoigatvuođaid hálddašeaddjiid vuoigatvuođaid ja almmuhan, ahte eai sáhte dohkkehit evttohuvvon bivdonjuolggadusa danin go dat livččii Suoma vuođđolága vuostá. Leage oalle váidalahtti, ahte Norgga eiseválddiin ráđđádallamiid vuolggasajit orrot vajálduvvan, dadjá Suoma Sámedikki II várreságadoalli Leo Aikio.

Suomas Sámediggi ja Deanu guolledoalloguovlu galget almmuhit eana- ja meahccedoalloministeriija bokti stáhtaráđđái geassádeamis ja bivdit earu mieđiheami iežaset ovddasteaddjiide Suoma ráđđádallanjoavkkus. Norgga beale Deanu guolástanhálddahusa stivra gieđahallá ášši ođđajagimánus.

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságadoalli
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Mika Aikio
Deanu guolledoalloguovllu stivrra jođiheaddji
0400 558 391
micka50@hotmail.com

Govva: Hans Pieski

Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci ođđa dikšun- ja geavahanplána 

BOVDEHUS ​ 

​Oassálastindilálašvuhtii 12.1.2023 álggedettiin dmu 14. ​ 

Báiki: Duottar-Sámi Luondduguovddáš, Heahttá (Peuratie 15) ​  

Dilálašvuođa fáddán lea: Sámegiela ja –kultuvrra vuhtii váldin Bállás-Ylläsduoddara álbmotmeahci dikšuma ja geavaheami plánemis.

Dilálašvuođa ordnejit Meahciráđđehus ja Sámediggi.

Skuvlendilálašvuohta sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldimis čohkkii olu oassálastiid

Sámediggi ordnii ovttas vuoigatvuođaministeriijain duorastaga 3.11.2022 Anáris Sajosis skuvlendilálašvuođa sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldimis geavada virgeoapmahašbarggus erenomážit eanageavahansektoris. Skuvlemii lei vejolaš oassálastit maiddái gáiddusoktavuođaid bokte ja sierra virgeoapmahaččaid ovddasteaddjit oassálaste skuvlendilálašvuhtii oktiibuot sullii 60.

Skuvlendilálašvuohta, mii guoskkai sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima eanageavahansektora guoski virgeoapmahašbarggus, lea vuoigatvuođaministeriija válmmaštallan rasismma vuostásaš ja buriid álbmotgaskavuođaid doaibmanprográmma ollašuhttima oassi. Skuvlendilálašvuohta lei pilohttaprošeakta, mas buoriduvvo ja testejuvvo skuvlen guovllu ja báikkálaš dási virgeoapmahaččaide sámeáššiin. Dát skuvlen lea dárkkuhuvvon erenomážit virgeoapmahaččaide, geat vástidit guovlluidgeavaheami plánemis ja spiehkastatlobiin, suodjalan- ja meahcceguovlluid dikšumis ja geavaheamis, biras-, ruvke-, eanaávnnas- ja čáhcelobiin, sihke čáziid- ja birassuodjaleamis ja birasbearráigeahčus.

– Lea vuogas oaidnit, ahte sierra virgeoapmahaččat leat beroštuvvan skuvlendilálašvuođas, mii gieđahallá sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima. Oassálastiid mearri lei eanet go maid duosttaimet jurddašit ja dat geažida, ahte seamma sullasaš skuvlemii sáhtášii leat dárbu maiddái eará sektoriid virgeoapmahaččain, gávnnaha Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Govat: Johanna Alatorvinen / Sámediggi

Skuvlema jođiheaddjin doaimmai vuoigatvuođaministeriija demokratiija- ja almmosriekteossodaga hoavda Johanna Suurpää ja beaivvi áigge fáttas dolle logaldagaid professor Martin Scheinin, eamiálbmotvuoigatvuođaid doseanta Leena Heinämäki, Depolarize-prošeavtta dutki Panu Artemjeff, Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, birasministeriija láhkaásahanráđđi Mirkka Saarela ja vuoigatvuođaministeriija spesiálaáššedovdi Oula-Antti Labba.

Skuvlema mihttomearrin lei juohkit skuvlemii oassálastiide dieđu ja bargoneavvuid sámiid vuoigatvuođaid vuhtii váldima várás ja ollašuhttima álkidahttima várás iežas virgeoapmahašbarggustis. Beaivvi áigge ságastallui maiddái das, man láhkai sierra virgeoapmahaččat sáhtášedje iežaset doaimmain ovddidit sámiid ovttaveardásašvuođa ja oassálastima mearrádusbargamii sihke sámiid árbevirolaš dieđu vuhtii váldima mearrádusbargamis, mii guoská birrasa ja eanageavaheami. Lassin skuvlemis ságastallui ráhkaduslaš vealaheami albmananhámiin ja geahččaluvvui ahte addojuvvojit oassálastiide doahpagat ja bargoneavvut vealaheami vuostásaš bargui iešguđetlágan doaibmanbirrasiin.

– Dát lea pilohttaprošeakta, man vuođul mii sáhttit árvvoštallat vástideaddji skuvlemiid dárbbu boahttevuođas. Skuvlen lea okta vuohki ovddidit sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvama geavadis, gávnnaha vuoigatvuođaministeriija demokratiija- ja almmosriekteossodaga hoavda Johanna Suurpää.

Oahpásmuva rasismma vuostásaš ja buriid álbmotgaskavuođaid doaibmanprográmmii dáppe.

Lassidieđut:

Laura Olsén-Ljetoff
Ealáhusčálli
+358 40 617 5113
laura.olsen-ljetoff@samediggi.fi

Evttohuvvon ruvkeminerálavearru lea menddo vuollegis dásis

Sámediggi lea cealkán hápmosis guoskkadin ráđđehusa evttohusa ruvkeminerálavearu guoski láhkaásaheapmin. Supmii evttohuvvo ođđa ruvkeminerálavearru, man galggašii máksit Suomas roggon ruvkeminerálain. Vearu heivehansuorgái gulašedje ruvkelágas dárkkuhuvvon ruvkeminerálat, muhto heivehansuorggi olggobeallái ráddjejuvvošedje ruvkeminerálat, mat gávdnojit golledoidimis.

Evttohusa mielde buot metállamálmmaid vearrodássi livčče giddes 0,6 proseantta oassi metállamálmma sisttisdoallan metálla vearuhusárvvus. Eará ruvkeminerálaide vearrodássi livčče giddes 0,20 euro málbmatonnas.

– Evttohuvvon ruvkeminerálavearru lea menddo vuollegis dásis.  Máilmmis metállamálmmaid árvorojálttat leat máŋggageardásaččat go veardida Supmii evttohuvvon vearrodássái. Vearroboađuin eai leat bastán ráhkadit dustema vejolaš vahágiid várás, eaige gokčat infrastruktuvrra goluid, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámediggi buktá ovdan cealkámušas, ahte ruvkedoaibma sámiid ruovttuguovllus ii leat sámiid perspektiivvas dohkkehahtti, iige ruvkeminerálavearru boađe lasihit doaimma dohkkehahttivuođa. Ruvkedoaibma ii heive sámiid ruovttuguovllu árktalaš ja hihtásit ođasmuvvi lundui.

– Sámediggi ii oainne vuođustusaid dasa, manin golleroggama oktavuođas gávdnon ruvkeminerálaid galggašii ráddjet ruvkeminerálavearu olggobeallái. Golleroggamis gávdnon minerálat leat seamma láhkai dakkár luondduriggodagat, maid sáhttá oktii geavahit, nugo earáge minerálaid, joatká Juuso.

Suomas mašiinnain rogget golli eanaš sámiid ruovttuguovllus, gos luondu lea rašši ja ođasmuvvá hihtásit. Golleroggan vahágahttá luonddu, čázádaga ja sámiid vejolašvuođaid bargat guovllus árbevirolaš ealáhusaiguin. Sámediggi atná govttolažžan dan, ahte nu gohčoduvvon stáhta eatnamiin golleroggit oassálastet vearumáksimii ja váldet iežaset oasis vásttu ođasmuvakeahtes luondduriggodagaid eatnamis eret váldimis.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 415 5969
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Tyhjä vene joen rannassa.

Sámediggi lea guoddalan riektekanslerii eana- ja meahccedoalloministeriija meannudeamis Deanu áššiin mannan giđa

Sámediggi lea guoddalan stáhtaráđi riektekanslerii das, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija lea mannan giđa ohpit healbadan sámediggelága 9 § geatnegasvuođa ráđđádallat Sámedikkiin dalle go dat válmmaštalai luossabivdogildosa Deanu čázádahkii geassái 2022. Seammás Sámediggi cuiggoda eana- ja meahccedoalloministeriija heajos láhkaválbmemis go dat attii Deanu luossanáliid birra boasttodieđuid ráđđehussii ja riikkabeivviide ja ájahalai dán lága fápmuibidjamis. 

Eana- ja meahccedoalloministeriija evttohii 1.4.2022 Sámediggái, ahte sámediggelága 9 § ráđđádallan luossabivddu gieldimis livččii 4.4.2022. Evttohus luossabivddu gieldimis lei goit sáddejuvvon gulaskuddamii cealkámušaid addima várás juo 1.4.2022. Nuba ráđđádallan ii livčče lean rivttes-áigásaš danin go Sámedikkis ii lean šat vejolašvuohta váikkuhit evttohusa sisdollui. Sámediggi biehttalii dán sivas ráđđádallamis. 

Riektakansler lea cuiggodan ovdal eana- ja meahccedoalloministeriija danin go Deanu bivdosoahpamuša gieđahallan jagis 2016 ii lean vuođđolágas ja hálddahuslágas dorvvastuvvon buori hálddahusa dáfos áššálaš. Dalle riektekansler gávnnahii Sámedikki guoddalusa vuođul, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija lei healbadan sámediggelágas ásahuvvon ráđđádallangeatnegasvuođa čuovvuma ja ahte ministeriija meannudeapmi ii dalle čuvvon buori hálddahusvieru. 

–  Lean oalle beahttašuvvan dasa, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija ii leat váldán oahppun riektekanslera ovddit moaitagiin, baicce lea heabadan ođđasit sámediggelága 9 § ráđđádallangeatnegasvođa, gávnnaha Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso. 

Maiddái riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagoddi gávnnahii dán láhkaevttohusas addon cealkámušastis, ahte ráđđádallangeatnegasvuohta ii leat devdojuvvon dán áššis áššálaččat. 

Dasa lassin eana- ja meahccedoalloministeriija attii ráđđehussii ja riikkabeivviide boasttodieđuid go dat čuoččuhii láhkaevttohusa vuođuštusain, ahte measta buot luossanáliin mearas máhcci luossamearri lei nu unni, ahte dat lei juo duon muttus vuollái suvdilis veajetbuvttadeami govvejeaddji dikšunmihttomeari, iige bivdinláhkái badjelbáza lean ollege. Ministeriija guđii muitalkeahttá, ahte raportta mielde dákkár dilli lei Suoma beale čázádagas dušše váldu Deanus ja Anárjogas. Dan sajis Buolbmátjoga, Veahčajoga ja Ohcejoga čázádagain dilli lei olu buoret. 

Sámediggi gidde Riektakanslera fuomášumi maiddái ministeriija doaimmaide lága fápmuiboahtima meroštallamis. Láhka bođii fápmui sullii 10 beaivve maŋŋá luossabivdoáigodaga álgima. 

Govva bivddus, govven Hans Pieski. 

Liŋka Sámedikki guoddalussii.

Lassedieđut: 

Tuomas Aslak Juuso 
Ságadoalli 
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Energiijakriisa ja buvttadangoluid loktaneapmi čuhcet garrasit sámi boazodollui

Sámedikki deaivvai eana- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavdda Husu-Kallio gaskavahkko 28.9.2022 Helssegis. Deaivvadeami fáddán lei energiijakriissa ja inflašuvnna váikkuhusat sámi boazodollui. Boazodoalu deaividan goluid loktaneapmi ásaha boazodolliid hui hástaleaddji ekonomalaš dillái.

Boazodoalu buvttadangoluid lea lokten ee. elrávnnji, boaldámušaid ja oastinfuođđariid hattiid hirbmat loktaneapmi. Loktanan golut deattuhuvvojit erenoamážit sámiid ruovttuguovllu bálgosiin, main boazodoallu vuođđuduvvá bohccuid bissovaš guođoheapmái ja mátkegaskkat leat guhkit.

– Boazoealáhus ii leat vel ahtanuššan ovddit spiehkastatdálvviid dagahan ekonomalaš táhpain ja dál mii leat fas ođđa kriissa ovddas. Sáhttit ávaštit, ahte boazodoalu buvttadangoluid loktaneapmi oaivvilda sámi boazodollui hui stuorra ekonomalaš táhpaid ja juobe mearrádusaid boazoealáhusa heaittiheamis, dadjá Sámedikki 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámediggi atná dehálažžan dan, ahte eana- ja meahccedoalloministeriijas álgit dalán čielggadit, mo erenoamážit sámi boazodollui sáhttit boahtte dálvve addit doarjaga rivttes áigásaččat. Dilis, mas boazodolliid ekonomalaš várit leat geavahuvvon lohppii juo ovddit dálvviid áigge, buhtadusat maid máksit máhccevaččat eai šat gájo daid boazodolliid, geat albmaláhkái fertejit jurddašit ealáhusa heaittiheami dan buvttadettiin ekonomalaš táhpa.

– Lean hui fuolas sámi boazodoalu boahttevuođas. Loktanan buvttadangoluid ii sáhte doarvái  buhtadit loktemin bohccobierggu hatti, muhto doarjjadoaimmaid dárbbašit maiddái stáhtas, vai ealáhusa bissovašvuođa sáhttit dorvvastit, joatká Aikio.

Oaiveministtar Marina ráđđehusa oktan ulbmilin lea ovddidit boazodoalu ovdáneami gánnáhahttin, bistevažžan ja kultuvrralaččat mearkkašahtti ealáhussan. Boazodoalus lea dehálaš rolla erenoamážit davvi Suoma borramušdorvvolašvuođa geahččanguovllus ja ealáhusa galgá dárkut ja atnit árvvus maiddái mearkkašahtti Suoma fuolahussihkarvuhtii čuohcci dahkkin, erenoamážit dáláš máilmmipolitihkalaš dilis.

Duogášmuittuhančála energiijaheahtedili ja goluid loktaneami váikkuhusain sámi boazodollui

Lassedieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Juutuajoki Inarista kuvattuna.

Sápmelaččaid vuoigatvuođaid galgá sihkkarastit guolásteami guoski njuolggadusain

Lappi gearretriekti hilggui 12.8.2022 guovtte sápmelačča áššáskuhttimiid guolástanrihkkumušain Anáris ja Ohcejogas. Gearretrievtti mielde fámus leahkki guollebivddu guoski ráddjehusat leat leamaš ruossalágaid vuođđolága 17 §:a 3 momeanttas sihkkaraston sámiid kulturvuođđovuoigatvuođaiguin. Árabut giđđat Alimus riekti attii guokte ovdamearrádusa, maid mielde guolásteami guoski njuolggadusat Deanu čázádagas ledje sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaid vuostá.

Gearretrievtti gieskat boahtán duomut jotket Alimus rievtti cuoŋománus 2022 addin ovdamearrádusaid  linjjá mielde. Ovdamearrádusaid mielde guolásteami guoski njuolggadusat Deanu čázádagas ledje ruossalágaid sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaiguin.

Anni Koivisto ja Leo Aikio. Govat: Johanna Alatorvinen ja Ville Fofonoff.

– Duopmostuoluid mearrádusat čujuhit čielgasit, ahte guolásteami guoski njuolggadusat eai leat dál vuođđolága mielde. Guolásteami guoski njuolggadusaid galgá ođasmahttit nu, ahte dat sihkkarastet sámiid vuoigatvuođaid, ja guolástanráddjehusaid ásahettiin galgá geavahit ovdasajis dakkár vugiid, mat eai ráddje sámiide vuođđolágas sihkkaraston vuoigatvuođaid, dadjá I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Sámedikki várreságajođiheaddji Leo Aikio lea nubbi guolástanrihkkumušaid dihtii áššáskuhtton olbmuin. Aikio šiittii, ahte gažaldagas livčče rihkkumuš, dasgo sus lea vuoigatvuohta báikkálaš sápmelažžan árbevirolaččat bivdit borranguoli guovllu árbevirolaš ja hui guhkes áigge fástan šaddan dihto bivdobáikkiin.

– Lea boastut, ahte sápmelaččat gártet ohcat vuoigatvuođa kultuvrraset ollašuhttimii duopmostuoluid bokte. Láhkaásaheapmi galgá leat čielggas maiddái sápmelaččaide. Juos guolásteami guoski njuolggadusain eai vuhtii váldojuvvo Suoma vuođđoláhka dahje duopmostuoluid čovdosat, lea dilli sápmelaččaide hui eahpečielggas. Livčče buohkaid ovdu, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođat vuhtii váldošedje juo dalle, go láhkaásaheamit válmmaštallojit, joatká Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Čuoččuhuvvon guolástanrihkkumušat ledje dáhpáhuvvan borgemánus 2020 Anáris Juvdujoga Vuolimuš guoikkas,  geassemánus 2018 Ohcejoga Geavojávrris sihke suoidnemánus 2017 Ohcejogas Čársejoga vuollegoržžis.

Gearretrievtti oainnu mielde dáhpáhusain ii leat duođaštuvvon, ahte ráddjehusat sámiide guoskin livčče lean  rihkkumušáigge guollenáliid suodjaleami ektui vealtameahttun doaimmat. Ráddjehusaid livčče gearretrievtti mielde sáhttán bidjat guoskat garrasabbot dakkár bivdui,  mii ii návddaš vuođđolága 17 §:a 3 momeantta ja KP-soahpamuša artikla mieldásaš suodjaleami.

Vuođđolága 17 §:a 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Sámekultuvrii gullet earret eará sápmelaččaid árbevirolaš ealáhusat – guolásteapmi, boazodoallu, meahcásteapmi, čoaggin ja sámeduodji. ON:id Siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski soahpamuša 27 artikla mielde daid riikkain, gos leat álbmotlaš, oskkoldaga guoski dahje gielalaš vehádagat, ii oaččo dakkár vehádagaide gullevaš olbmuin gieldit vuoigatvuođa ovttas joavkku eará lahtuiguin návddašit iežas kultuvrras.

Gearretrievtti mearrádusat eai leat vel lágafámolaččat.

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi   

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
ealáhus- ja birasláhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Ovdasiiddu govva: Terhi Tuovinen