Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.

Oahpásmuva vásttolaš turistta rávvagiidda guoskkadin sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu

Dovddatgo sámekultuvrra ja sámiid ruovttuguovllu dábiid ja suollemasvuođaid nugo iežat lupmaidat? Teste dieđuidat ođđa diehtoiskosiin, mii laktása sámemátkeealáhussii, ja geahča sámemátkeealáhusa oppalaš suvdilvuođa animašuvnna. Sámediggi lea olggosaddán sámemátkeealáhusa gallededdjiidrávvagiid mielddusmateriálalaiguin čujuhusas www.samediggi.fi/saamelaismatkailu.

Saamelaismatkailun hyvä sekä huono tulevaisuus.
Govva: Sunna Kitti

Gallededdjiidrávvagat mielddusmateriálalaiguin leat dárkkuhuvvon mátkkálaččaide, geat bohtet davás, ja eandalii turismasuorggi ođđa bargiide ja doaibmiide, geat bohtet sámiid ruovttuguvlui, ja rávvagiid sáhttet geavahit ávkin maiddái turismasuorggi oahpaheaddjit ja oahppit oahppamateriálan. Siiddut almmustahttojit dán muttus eaŋgalsgillii ja suomagillii.

– Dábálaččat diehtu sámeálbmogis, sámiid historjjás ja modearna sámeservošis lea ainge uhcán ja dávjá maiddái dieđuid ivdnejit ovdagáttut. Sámiid guoski duohta dieđuid lasiheapmi ja lávdadeapmi maiddái mátkeealáhussuorggi bokte lea erenomáš dehálaš, árvala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Sávan, ahte sámemátkeealáhusa galledeaddjiidrávvagat váldojit viidát geavahussii ja dat leat ávkin nu máŋgga doaibmái go vejolaš. Háliidit movttiidahttit turisttaid bargat vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis válljemiid, go sii mátkkoštit sámiid ruovttuguovllus, lasiha II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Gallejeaddjiidrávvagat, mat láidestit Sámemátkeealáhusa ja sámiid ruovttuguovllu sierraiešvuođaide, leat plánejuvvon dakkár digitálalaš materiálapakeahttan, mii vástidit áigeguovdilis hástalusaide, váldá vuhtii ja gudnejahttá sámeservoša ja – kultuvrra. Gallejeaddjiidrávvagiid lassin siiddut sisttis dollet oppalaš suvdilvuođa áiccalmahtti animašuvnna, turismma boahttevuođa govaid, viiddes sátneráju, mii laktása turismii ja guoská sámemátkeealáhussii ja sámiid ruovttuguvlui, sihke diehtoiskosa, mii teste ohppon dáidduid.

– Siiddut eaktudit vel smávva divvumiid sátneráju lassin, muhto dat leage digitálalaš materiálapakeahta ovdu. Materiálapakeahta lea álki beaivádit, goas turismma áigeguovdilis trendiide ja hástalusaide lea álki reageret dan mielde, man láhkai turisma váikkuha báikkálaš olbmui árgaeallimii ja ávvudeapmái, elege sámekultuvrii ja dan buresveadjimii, muitala prošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vásttolaš turista fihtte, ahte lea guossin báikkálaš olbmuid ruovttus

Sámeeatnamis turista lea guossin báikkis, gos sámiid árga ja ávvudeamit leat divrras ealli kulturhámi oassin nu ahte ráhkadit erenomáš kulturduovdaga, mii lea leamaš sámiid ruoktu jo don doložis. Dán ealli kulturduovdagis dahkko vejolažžan sámekultuvrra eallinfápmu ja sirdin boahttevaš buolvvaide.

Mis buohkain lea vástu oktasaš boahttevuođas juohke guovllus doppe, gosa min daguid ja lávkkiid čuovvumušat ollet. Dahkkot ovttas dán beaivvis vásttolut ja etihkalaččat suvdilut, vuoi ihtáža buolvvas lea buot dát čábbodat ja riggodat eallin láhkai ja vásihan láhkai.

Sámediggi dohkkehii 24.9.2018  Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámemátkeealáhusa doaibmanprinsihpat – rávvagiid, masa vásttolaš turistta ja mátkeealáhusa gallejeaddjiidrávvagat mielddusmateriálaiguin vuođđuduvvet. Sunna Kitti govat áiccalmahttet etihkalaš rávvagiid dieđu das, man láhkai doaibmat, vuoi boahttevuohta livčče vásttolut ja etihkalaččat suvdilut sámiid ruovttuguovllus, ja dorjjošii sámekultuvrra seailuma jotkkolašvuođa.

Sámediggi lea ožžon doarjaga oahpahus- ja kulturministeriijas gallejeaddjiidrávvagiid ráhkadeapmái ja ollašuhttimii.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Vásttolaš sámeturismma prošeavttat
010 839 3118 / 0405945492
kirsi.suomi@samediggi.fi

Ruoššaluosa galgá meroštallat vahátlaš vierisšládjan

Sámediggi gáibida, ahte ruoššaluossa meroštallo vahátlaš vierisšládjan sihke Suomas ja EU:s jođáneamos lági mielde. Ruoššaluossa áitá Deanu ja Njávdáma čázádagaid ekovuogádagaid, eakti luossanáliid ja olbmuid dearvvasvuođa.

Ruoššaluosaid mearri lea sturron Deanus ja Njávdámis maŋimuš bárahis jagiin meariheamet. Detnui gorgŋo diibmá ruoššaluosat juo eanet go Atlántta luosat. Ná stuorra mearis ruoššaluosat áitet Atlántta luosa ceavzima sihke jogain ja mearas. Ruoššaluosaid jápmin ja guohcageapmi jogaide rievdada jogaid ekovuogádaga ja áitá maiddái olbmuid dearvvasvuođa.

Govva ruoššaluosas, govven Hans Pieski.

Einnostusaid mielde geassit 2023 dáidda jogaide gorgŋot vel eanet ruoššaluosat. Danin Sámediggi gáibida, ahte juo geassit 2022 galgá ráhkkanišgoahtit ruoššaluosaid geahpedeapmái čuovvovaš gease earret earáid geahččaladdamiin sierralágan bivdovugiid ovttas báikkálaš bivdiiguin.

– Suoma stáhta ferte guoddit ovddasvástádusa Deanu ja Njávdáma čázádagaid ja eakti luossanáliid  suodjaleamis ja álggahit buot dárbbašlaš doaimmaid eastadan dihte ruoššaluosa katastrofalaš leavvama. Doaimmat livčče dárbbašuvvon jo áigá ja dál dain álgá leat duođalaš hoahppu, dadjá Sámedikki I várreságadoalli Anni Koivisto.

Ruoššaluossa ii leat vel dál meroštallon mearkkašahtti vahátlaš vierisšládjan ii Suoma sisriikkalaš vierisšládjalogahallamis iige EU vástideaddji logahallamis. Sámediggi gáibida, ahte ruoššaluossa lasihuvvo dáidda logahallamiidda jođáneamos lági mielde. Dán oktavuođas berre spiehkastatnjuolggadusaiguin dahkat vejolažžan ruoššaluosa vuovdin dan muttus go dat lea ain borahahtti.

Liŋka Sámedikki evttohussii: Esitys kyttyrälohen lisäämiseksi haitallisten vieraslajien luetteloon

Lassedieđut:

Anni Koivisto
I várreságadoalli
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságadoalli
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Alimus rievtti mearrádusaid galgá váldit vuhtii juo Deanu boahttevaš guolástanbajis

Eana- ja meahccedoalloministeriija evttoha stáhtaráđi almmolaščoahkkimii duorastaga 21.4. ráđđehusa evttohusa riikabeivviide láhkan luossabivddu mearreáigásaš gildosis Deanu čázádagas. Sámediggi gáibida, ahte alimus rievtti (AHR) mearrádusat váldojuvvojit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain.

Eana- ja meahccedoalloministeriija cuoŋománu álggus cealkámušjorrosis leamašan evttohusas evttohuvvo, ahte ásahuvvo láhka luossabivddu mearreáigásaš gildosis Deanu čázádagas. Evttohusa mielde luossabivdu gildojuvvošii olles Deanu čázádagas jagis 2022 ja evttohus boađášii fápmui geassemánu álggus.

– Alimus rievtti mearrádusat čájehedje dan, ahte sámiid vuođđorivttiid galgá gudnejahttit láhkaásahanbarggus. Deanuleagi sápmelaččain galgá leat vuoigatvuohta hárjehit iežaset kultuvrra ja dán galgá váldit vuhtii Deanu boahtte geasi guolástanmearrádusain, lohká Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

AHR attii guokte ovdamearkaduomu sámiid guollebivddus Deanu čázádagas 13.4. Ovdamearkaduomuid mielde guolástannjuolggadusat ledje ruossalasvuođas vuođđolágas dorvvastuvvon sámiid vuoigatvuođaiguin.

AHR ovdamearkaduomut leat historjjálaččat

– Alimus rievtti mearrádusat leat dehálaš lávki sámiid guolástanrivttiid dovddasteapmái. Dát lea hui stuorra ášši olles sámi álbmogii, erenomážit deatnogáttesámiide. Sámedikki áddejumi mielde mearrádusat eai goittotge oaivvil dan ahte deatnogáttesámit sáhtášedje guolástit boahtte gease beroškeahttá njuolggadusain, muhto mii baicce galgat čájehit ovddasvástádusa ja máššat dorvvastit hedjonan luossanáli ealáskeami, joatká Koivisto.

AHR árvvoštalai ovdamearkaduomus, ahte daguid áigge jagi 2017 guolástanlága mielde luosa ja dápmoha goargŋunguvlui gáibiduvvon sierra guolástanlohpi ja dasa gullevaš lohpegeavadagat dagahedje nu mearkkašahtti ráddjehusaid báikkálaš sápmelaččaide, ahte láhkaásaheami guoskadeapmi livččii čielgasit ruossalasvuođas sidjiide vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin. Guolástanlága njuolggadus guđđojuvvui seamma láhkái vuođđolága vuođul guoskatkeahttá, ja sivahus lobihis bivddus hilgojuvvui.

Nuppi ovdamearkaduomus AHR árvvoštalai, ahte guolástanáigodahkii guoski láhkaásahus, mii lei fámus dagu áigge, lei ruossalasvuođas báikkálaš sápmelaččaid vuođđolágas dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin. Láhkaásahusa njuolggadus ii vuođđolága vuođul guoskaduvvon, ja sivahus guolástanrihkkumušas hilgojuvvui.

– Hálidan vel Sámedikki beales giitit daid duostilis sápmelaččaid guđet leat bargan garra barggu go leat dáistalan vuoigatvuođaideamet ovddas ja sávan midjiide buohkaide lihku dáid mearrádusaid ovddas, lohká Koivisto.

Sámediggi dieđihii njukčamánus 2022 ahte lea behtton boahttevaš guolástanbaji evttohuvvon bivdoráddjehusaide Deanus.  

Lassedieđut

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Govva: Anja Vest

Sámediggi almmuha ohcan láhkai ealáhusčálli virggi

Ealáhusčálli barggut leat meroštallon Sámedikki bargoortnegis 26 c §. Bargun lea ee. válmmaštallat sámiid ealáhusaide ja daid ovddideapmái guoskevaš áššiid nu, ahte vuhtii váldo sámiid árbevirolaš diehtu sihke doaibmat ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti áššemeannudeaddjin. Bargu álgá soahpamuša mielde.

Seađusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Virggi ceavzilis dikšun eaktuda sámekultuvrra, sámi árbevirolaš dieđu, sámeguovllu ja -ealáhusaid ja maiddái hálddahusbargguid buori dovdamuša sihke buriid ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Vuordit maiddái máhtu iešráđálaš bargamii, buriid organiseren- ja streassagierdannávccaid. Virggis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi.

Bálkkámáksin mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II mielde (vuođđobálká 2706,50 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde, ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 30.4.2022 rádjai čujuhusas: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?034d31fd

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106.

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 1.4.2022
Sámediggi

Sámediggi behtton ovdanbuktojuvvon bivdoráddjehusaide Deanus

Suopma ja Norga evttohit luossabivddu suovvama dušše buođđumin ja fierbmumin boahttevaš guolástanáigodagas. Luossabivddu ii evttohuvvo suovvat ollenge stákkuin. Sámedikki mielde galggašii suovvat buođđobivddu ja fierbmuma lassin maiddái stákkuin guolásteami, mii seamma láhkai gullá sápmelaččaid árbevirolaš bivdinvugiide Deanus. Maiddái guhkit bivdináiggit livčče dárbbašlaččat erenoamážit bivdinvugiin, main galgá ollu ovddalgihtii válmmaštallat.

Sápmelaččaide lea hui dehálaš, ahte Deanu luossanálli veadjá bures ja ahte daid dili viggat buoridit maiddái boahtte gease garra ráddjehusaiguin. Vuosttamužžan goittotge galgá ráddjet dakkár luossabivddu, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.

– Lea boastut ráddjet sápmelaččaid vuođđovuoigatvuođaid geavahusa ja ollašuvvama Deanus stáhtaráđi ásahusa dásis. Áššis galggašii ásahit lágas, goas ovdamearka dihte vuođđoláhkaváljagoddi sáhtášii beassat árvvoštallat vuođđovuoigatvuođaid almmolaš ráddjehuseavttuid leahkima. Dát ovddidivččii sápmelaš vuoigatvuođadorvvu áššis, dadjá Sámedikki I várreságadoalli Anni Koivisto.

Sámediggi ja eana- ja meahccedoalloministeriija leat ráđđádallan sámediggelága 9 §:a mielde Deanu guolástansoahpamuša 6 artihkkala mieldásaš guolástannjuolggadusa rievdadandárbbuin álgojagi áigge golbmii: 21.1, 4.2 ja 8.3. Maŋimuš ráđđádallamis 8.3 bođii ovdan, ahte Suopma ja Norga ledje juo mearridan proseassa ja ahte evttohus boahttevaš guolástanáigodaga ráddjehusain lei juo sáddejuvvon gulaskuddamii sihke Norggas ja Suomas ovdalgo sámediggelága mieldásaš ráđđádallanmeannudeapmi lei loahpahuvvon.

– Mii leat hui behtton ministeriija meannudeapmái. Mis ii lean duođalaš vejolašvuohta ráđđádallat evttohusa sisdoalus ja váikkuhit dasa ovdal gulaskuddamii sáddema, joatká Koivisto.

Deanu luossanáliid suodjaleapmi gáibida doaimmaid

Deanu luossanáliid dili galggašii geahččalit buoridit erenoamážit luossaveajehiid borri bátneguliid bivdduin, unnidemiin dálkkádatrievdama váikkuhusaid ja ráddjemin luosa ja dan sálašealániid mearraguolásteami.

Sámediggi lea evttohan, ahte ovdamearka dihte galggašii oažžut nuohttut olles Deanus dikšunguolásteapmin ruoššaluosaid, hávggaid ja čuovžžaid geahpedeami dihte, eaktun ahte luosat luitojuvvojit ruovttoluotta etnui. Sihke báikkálaččaid ja turisttaid galggašii movttiidahttit bivdit eará guliid stákkuin. Lassin galggašii vihkkedallat goalssi giđđabivddu lasiheami, man bokte sáhtášeimmet ráddjet luossaveajehiid borri golssiid meari. Sámediggi lea evttohan, ahte ruoššaluossa meroštallojuvvošii vahátlaš guossešládjan, goas dan geahpedeapmi Deanus livččii beaktilut.

Sámedikki oainnu mielde dálkkádatrievdama váikkuhusaid Deanu luossanáliide livččii sivva dutkat dárkilabbot ja viidásabbot go lea dálá dutkamušain dutkojuvvon, vai oččošeimmet dieđuid ja dan bokte reaidduid dálkkádatrievdama váikkuhusaid unnideapmái maiddái Deanu luossanáliid oasil.

Lassin Sámediggi lea eaktudan, ahte boahttevaš guolástanáigodaga oasil guolástanráddjehusevttohusas galgá gáibidit ráddjehusaid maiddái luossabivdui mearas. Ráddjehusain galgá goittotge vuhtiiváldit mearrasámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid.

Lassedieđut:

Anni Koivisto
I várreságadoalli
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Ma. láhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen@samediggi.fi

Govva: Anja Vest

Sámediggi almmuha ohcanláhkai ealáhusčálli virgesadjásašvuođa

Bargun lea ee. válmmaštallat sámiid ealáhusaide ja daid ovddideapmái guoski áššiid nu, ahte vuhtii váldo sámiid árbevirolaš diehtu, ja maiddái doaibmat ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti čállin. Ealáhusčálli barggut leat meroštallojuvvon Sámedikki bargoortnegis 26 b §. Bargu álgá dalán ja bistá ealáhusčálli virggi ohcan- ja válljenproseassa áiggi (2–3 mb.) Sámediggi boahtá dán sadjásašvuođa áigge cealkit ohcan láhkai ealáhusčálli virggi nu, ahte barggus beroštuvvan olbmui dát lea buorre dilálašvuohta oahpásmit ealáhusčálli doaibmagovvii sihke doaibmasuorgái.

Seađáhusvuđot gelbbolašvuođagáibádussan lea virggi eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela máhttu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšun eaktuda buorre sámekultuvrra, sápmelaš árbedieđu, sámeguovllu ja sámiid ealáhusaid ja hálddahuslaš bargguid dovdama sihke ovttasbargan- ja gulahallandáidduid. Vuordit maiddái máhtu iešráđálaš bargamii, buriid organiseren- ja streassagierdannávccaid. Barggus čuvvojuvvo 1 mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/II-III mielde (vuođđobálká 2706,50–2645,46 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde, ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a sámeguovllu lassi. Ohcamušat oktan mildosiiguin galget doaimmahuvvot Sámedikki čállingoddái 23.3.2022 rádjai čujuhusas: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?a7b9a3d2

Lassedieđuid barggu birra addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 010 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 8.3.2022
Sámediggi

Sámediggi doarjala eana- ja meahccedoalloministarii boazojámuid ovddalgihtii eastadeami ja boazovahátlága mieldásaš meannudeami álggaheami geažil

Sámediggi olggos attii 28.2.2022 rabas reivve eana- ja meahccedoalloministtar Jari Leppäi. Sámediggi doarjala reivves ministtar Leppäi boazojámuid ovddalgihtii eastadeami ja maiddái boazovahátlága mieldásaš meannudeami álggaheami geažil dán dálvvi oasil. Sámediggi bovde ministtar Leppä oahpásmit dálá dillái, mii lea sámiid ruovttuguovllu bálgosiin.

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso ja II várreságajođiheaddji Leo Aikio. Govat: Johanna Labba ja Ville Fofonoff.

– Mii bovdet ministtar Leppä, ja maiddái ášši eará válmmaštalliid ja das mearrideaddjiid oahpásmit dillái, mii lea sámiid ruovttuguovllu bálgosiin. Háliidit čájehit, ahte heahti lea stuoris ja veahkki vealtameahttun, gávnnaha ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámediggi lea ráđđádallan áššis eana- ja meahccedoalloministeriijain 18.2.2022. Ministeriija ii dalle oaidnán dárbbu álggahit boazovahátlága mieldásaš meannudeami, dasgo ministeriija ovddasteaddjiid mielas dálvvi dili ii sáhte geahččat leat spiehkkaseaddji, danin go arvemearit leat leamaš unnánaččat. Maiddái ovddalgihtii eastadeaddji doaibmabijut boazojámuid eastadeami geažil eai ministeriijas leat válmmaštallama vuolde.

– Lea problemáhtalaš, ahte ministeriija lea dahkan dušše arvemeriid vuođul mearrádusa, mii váikkuha stuorrát sámiid boazodollui, gávnnaha 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

-Vaikke muohtamearri ruovttuguovllu máŋggain bálgosiin lea leamaš dán dálvve govttolaš, muohta lea jikŋon ja cuoŋudan, man dihtii bohccuin lea máŋggain báikkiin veadjemeahttun guohtut. Dat dárkkuha, ahte bohccot vulget muoseheamet johtui buoret guohtoneatnamiidda ja daid gártá dasto ohcat ja viežžat. Lassin muhtin bálgosiin lea guohpa bilidan viiddes guovlluin bohcco geavahan biepmu. Buot dáid áššiid galggašii váldit vuhtii ministeriijas boazovahátlága heiveheamis mearridettiin, joatká Aikio.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Eana- ja meahccedoalloministeriijas ii doarjja boazojámuid ovddalgihtii eastadeapmái iige boazovahátlága heiveheapmái dán dálvvi oasil – oasis bálgosiin dilli lea erenoamáš váttis

Sámediggi ja eana- ja meahccedoalloministeriija ráđđádalle 18.2.2022 sámediggelága 9 §:a ráđđádallangeatnegasvuođa mielde dán dálvvi boazojámuid ovddalgihtii eastadeamis ja lága boazodoalu deaividan vahágiid buhtadeamis (boazovahátláhka) heiveheamis dán dálvvi spiehkastatdiliide. Ráđđádallamis ii gávdnon oktasaš čoavddus.

Sámediggi evttohii ráđđádallamis, ahte stáhta galggašii álggahit sihke ovddalgihtii eastadeaddji doaimmaid boazojámuid eastadeami dihte ja boazovahátlága ja -ásahusa mieldásaš meannudeami spiehkastatdiliid gávnnaheapmin dán dálvvi oasil. Eana- ja meahccedoalloministeriija ovdanbuvttii ráđđádallamis, ahte dat ii evttot boazovahátlága mieldásaš meannudeami álggaheami, iige dál leat guorahallamis ovdamávssuid bokte ekonomalaš doarjja boazojámuid ovddalgihtii eastadeapmái. Ministeriija mielde dálvvi diliid ii sáhte doallat spiehkastahkan, go arvemearit leat leamaš unnit.

– Mii leat hui behtton ráđđádallama loahppabohtosiidda ja dasa, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija ii ádde boazodoalu erenoamáš váttis dili, vaikko das lea čielgasit sidjiide muitaluvvon, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

– Dás lea maiddái oassái gažaldat sámiid boazodoalu ja sámekultuvrra boahttevuođas. Juos eat oaččo doarjaga boazojámuid ovddalgihtii eastadeapmái ja boazovahátlága mieldásaš meannudeapmi ii álggahuvvo, sáhttá dát vearrámus dáhpáhusas mannat dasa, ahte buohkain ii leat šat vejolašvuohta joatkit ealáhusain, joatká Juuso.

Máŋggain sámiid ruovttuguovllu bálgosiin lea dál erenoamáš hástaleaddji dilli. Čakčat muhtii bievla eatnama ala, mii fas dagahii máŋggain báikkiin bohccuid borramuššan geavahan šattuid guohppuma. Muohta lea lassin dálvvi áigge jikŋon hui garasin, man dihte bohccuid guohtun lea máŋgga báikkis veadjemeahttun.

– Lean fuolas eana- ja meahccedoalloministeriija áššedovdamušas. Ministeriija čuovvu boazodoalu dili dušše arvemeriid vuođul. Dát dagaha dulkojumi, man mielde dilit eai leat spiehkastatláganat, iige vahát boazodollui livčče šaddan. Ministeriijas ii leat makkárge diehtu ovdamearkka dihte guohtuneatnamiid guohppumis dahje muohttaga čavgatvuođas ja danin galggašiige bivdit Luondduriggodatguovddáža čielggadit dili ja vahágiid eará guovlluin, dadjá nubbi várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sálleváre bálgosis heahti lea stuoris

Govva: Inga-Briitta Magga

Sálleváre bálgosa guovllus dálvi lea leamaš erenomáš váttis. Golggotmánu loahpas muhtii bievla eatnamii ja maŋŋá arvvii máŋga beaivvi, mii njuoskadii muohttaga eatnama rádjái. Dán dihte muohta lea jikŋon hui garasin eatnama rádjái. Olles bálgosa guovllus dušše vihtta proseantta lea leamaš anihahtti guohtuneana dálvvi áigge.

Sálleváre bálgosa boazoisit Iisko-Henrik Näkkäläjärvi lea hui fuolas boazoealáhusa dilis.  – Dás lea gažaldat eallimis ja jápmimis. Heahteveahki galggašii oažžut dallego heahti lea. Jos veahki ii oaččo, fertejit máŋggat boazodoallit heaitit ealáhusain dán dálvvi maŋŋá, dadjá Näkkäläjärvi.

Jo čakčat bohccuin oinnii dan, ahte guobbarat eai lean. Bohccot geavahit guobbariid borramuššan ja čogget buoiddi čuovvovaš dálvvi várás. Ovddit goavvedálvvis lea easkka guokte jagi áigi, eaige bohccot leat geargan ollásit vel fámosnuvvat.

– Čakčat njuovvanmearit ledje áibbas unnánaččat, de boazodoalliid boađut báhce heittogin. Dál máŋggat leat dán dilis, ahte galggašii bastit lassebiebmat, muhto ruhta ii leat. Mannan vahkus bigálusas vuorrasut boazodoallit ledje jierásmuvvan das, man fuones ortnegis bohccot leat dán muttos jagi, joatká Näkkäläjärvi.

Sálleváre bálggus lea Anára gieldda oarjjábealde. Stuorámus oassi bálgosis lea Leammi álbmotmeahcis ja Bátneduoddara meahcceguovllus. Bálgosa viidodat lea measta 3000 njealjehaskilomehtera.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Iisko-Henrik Näkkäläjärvi
Sálleváre bálgosa boazoisit
040 481 7212

Sámediggi vuostálastá fidnuid, maid ulbmilin lea álggahit ruvkedoaimmaid Lappi bálgosa guovllus

Sámiid ruovttuguvlui gulli Lappi bálgosa guovllu sámekultuvrra uhkida viiddis málmmaohcan. Várrenmearrádusat ja ohcamušat málmmaohcamii gokčet olles Lappi bálgosa máttaoasi. Sámediggi lea fuolas sihke guovllu sápmelaččaid vejolašvuođain bargat árbevirolaš ealáhusaiguin ja boazodoalu ráhkadusaid suojis.

– Málmmaohcan ja dutkamušat maid ulbmilin lea álggahit ruvkedoaimma, uhkidit sámiid árbevirolaš ealáhusaid boahttevuođa, maiguin Lappi bálgosis barget. Okta Lappi bálgosa oaivebigálusbáikkiin lea báhcán várrema vuollái, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Boazodoalu guovddáš ráhkadusaide gullet miessemearkun- ja bigálusbáikkit áiddiiguin. Ruvkelágas lea ásahuvvon báikkiid birra, main ruvkeminerálaid ohcama ii oaččo bargat. Dákkár báikkit leat ee. šaddogárddit ja ássamii dahje bargamii oaivvilduvvon visttit priváhta šiljuiguin. Eananoamastusriekti ii dorvvas sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargama. Boazodoalu ráhkadusat, mat vuođđuduvvet soahpamušaide ja leat fásta geavahusas, báhcet suoji haga.

Lappi soahti duššadii eanáš oasi sámi guovllus. Go čázádagat čadnojuvvojedje dahkujávrriide, álbmoga sirde veagal ja árbevirolaš ealáhusaiguin bargan eastašuvai. Luondduriggodagaid birra mearrideapmi lea dán áigge máŋgga sierra virgeoapmahačča ovddasvástádussan iige oktage guorahala áššiid sámeealáhusaid geahččanguovllus. Ovdamearkan guođoheapmái vuođđuduvvi sápmelaš boazodoalu návccat doalahit beaktilis guohtumiid molsuma ja návccat sajáiduvvat birrasa nuppástusaide leat hedjonan. Sámiid vejolašvuođat mearridit ieža ovdáneami linnjáin leat ain gáržumin. Sámediggi gáibida doaimmaid dán ovdáneami nuppástahttimii.

– Olbmot, guhte barget sámeealáhusaiguin, guddet stuorra fuola boahttevuođas. Sámiid ruovttuguovlun merkejuvvon guovllusge ii leat šat vejolaš eallit dakkár fidnuid valljivuođa haga, mat vuođđuduvvet luonddu ávkkástallamii. Dilli lea erenomáš váigadis Lappi bálgosis. Ruvkelága heiveheamis galgá addit dálá stuorat deattu sámiid riektái eamiálbmogin áimmahuššat ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja árbevirolaš ealáhusaideaset, dadjá Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ruvkevirgeoapmahaš ii leat geatnegahtton almmuhit Sámediggái várrejumiid birra, mat gusket ohcanbargguide. Geologiiija dutkanguovddáža kártabalvalus lea dálá dilis sámiid áidna vejolašvuohta oažžut áigeguovdilis dieđu iežas guvlui guoski málmmaohcamis – muhto diehtu gávdno dušše eaŋgalasgillii ja sidjiide, guhte máhttet geavahit báikediehtoheivehusaid.

– Diehtu ja váikkuhanvejolašvuođat fidnuid ektui, mat gusket iežas eallinbirrasii, galget leat buohkaid olámuttus, joatká Aikio.

Lappi bálgosa guvlui gusket vihtta lohpeohcamuša málmmaohcamii, main ovttas lea gažaldat ovddit lobi rievdadeamis ja ođasmahttimis, njealje nannejuvvon várrenmearrádusa ja okta várrenalmmuhus. Nannejuvvon várrenmearrádusain VA2021:0055 Urakka lea váidalangelbbolaš 24.12.2021 rádjai.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Govva: Maria Mäki / Sámediggi

Ilmakuva lumisesta maisemasta. Kuvassa näkyy järviä ja metsää.

Sámediggi ráđđádalai ruvkelága ođasmahttimis – fuolla sámiid vuoigatvuođaid sihke luonddu máŋggahámatvuođa sihkkarastimis lea stuoris

Bargo- ja ealáhusministeriija ja Sámediggi loahpahedje juovlamánu 10 beaivve sámediggelága 9 §:a mieldásaš ráđđádallanproseassa mii guoskkai ruvkelága ođasmahttima. Ráđđádallanproseassa álggahuvvui čakčat 2020 ja ráđđádallamat biste oktiibuot measta 30 diimmu. Sámediggi barggai vuođustallon nuppástusevttohusaid ruvkelága máŋgga paragráfii, muhto dušše moatte paragráfa buohta ožžojuvvui boađus, mii duhtadii guktuid oassebeliid.

“Beroštupmi málmmaid ohcamii sámiid ruovttuguovllus lea lassánan maŋimuš áiggiid. Lean erenomáš fuolas das, man láhkai bastojuvvo luonddu máŋggahámatvuođa seailun ja sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvan sihkkarastot ođđa ruvkelágas. Leat bargan ruvkeláhkii vuođustallon nuppástusevttohusaid dáid sihkkarastima várás, muhto bargo- ja ealáhusministeriija lihkadanmunni min evttohusaid hárrái orru leamen rájálaš ja váilevaš“, muitala Sámedikki 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Ráđđádallamiin gávdnui oktasašáddejupmi čielggadanmeannudeami buorideamis, mii guoská  váikkuhusaide, mat laktásit sámekultuvrii ja árbevirolaš ealáhusaiguin barganeavttuide. Ráđđádallamiin ii leat goittotge ožžojuvvon áigái boađus, mainna lea vejolaš sihkkarastit sámiid sajádaga ja vuoigatvuođaid eamiálbmogin ruvkelága heiveheamis.

Bargo- ja ealáhusministeriijas eai lean ovdehusat ráđđádallat buot paragráfaid sisdoalus, ovdamearkan 50 §:a oasil. Máinnašuvvon paragráfa lea sámiid dáfus dehálaš, dasgo das meroštallojit ee. man dássásaš váikkuhusat ruvkelága mieldásaš doaimmas sáhttet leat sámiid vejolašvuođaide bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dahje muđui doalahit sámekultuvrra sámiid ruovttuguovllus.

“Ráđđádallamiin bázii nana dovdamuš das, ahte Suoma stáhtii lea dehálaš, ahte ruvkefitnodagaid doaibma ii váttásmahtto. Orru, ahte dán prinsihpa čuovvumis leat gergosat sodjasit ja maiddái eamiálbmot vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja luonddu máŋggahámatvuođas,” joatká Aikio.

Sámekultuvrras lea njuolggo oktavuohta luonddu máŋggahámatvuođa seailumii, ja sámiid árbevirolaš ealáhusat ja eallinvuogit leat vuohkáduvvan luonddu máŋggahámatvuođa seailluheaddjin, nu ahte dán perspektiivvas kultuvrra seailun doarju biodiversitehta gáhttema, nugo gávnnahuvvo Suoma biodiversitehta – strategiija ja doaibmanprográmma 2012–2020 ollašuhttima ja váikkuhusaid árvvoštallamis.

Dálá ruvkeláhka ii sihkkarastte sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid

Ruvkelága njuolggadusat eai dákkárin geatnegahte ruvkevirgeoapmahačča čielggadit, man láhkai ruvkelága mieldásaš doaibma ja eará eanageavahanvuogit ovttas váikkuhit sámiid vuoigatvuhtii bargat gielain, kultuvrrain ja árbevirolaš ealáhusaiguin.

“Lohpeguorahallamis sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suodjin ráhkaduvvon njuolggadusaid dárkkuhus ii leat lohpevuogádagas ollašuvvan, eaige sámiid eamiálbmotvuoigatvuođat leat dasto nákcejuvvon sihkkarastot geavadis”, gávnnaha Aikio.

Dálá lága 50 §:a heiveheami vihkkedaladettiin lohpevirgeoapmahaš galggašii earret eará árvvoštallat hedjonahttágo mieđihuvvon lohpi sámiid ruovttuguovllus dovdomassii vejolašvuođaid bargat árbevirolaš sámeealáhusaiguin dahje muđui doalahit ja ovddidit sámekultuvrra dahje nuortalaččaid eallindiliid ja vejolašvuođaid bargat ealáhusaiguin nuortalašguovllus.

Sámedikki oainnu mielde ruvkelága 50 §:s lobi mieđiheami easttan meroštallon dovdomassii hedjonahttima dássi ii goittotge reahke sihkkarastit sámiide vuođđolága 17 §:a 3 momeantta vuođul sihkkaraston vuoigatvuođa deavdima doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Árbevirolaš ealáhusat gehččojit, ahte dat gullet sámekultuvrra stáđis oassin. Dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgedoaimmahat ii leat doaisttážii guođđán ovttage lobi mieđitkeahttá Sámedikki ovdan buktin árbevirolaš ealáhusaide čuohcci negatiivvalaš váikkuhusain fuolakeahttá. Dan sivas Sámediggi evttoha “dovdomassii hedjonahttima” – kritera rievdadeami olles ruvkelága konteavsttas hápmái” uhcánaš stuorát hehttehus dahje hedjonahttin”.

Ruvkelága ođasmahttima mii lea gieđahallama vuolde, mihttomearrin lea buoridit ruvkkiid birassuodjaleami ja doaibmaneavttuid. Lassin mihttomearrin lea ovddidit sihke ruvkkiid dohkkehahttivuođa báikkálaččat ja áššáiosolaččaid váikkuhanvejolašvuođaid. Sámedikki oainnu mielde dát mihttomearit eai leat ruvkelága válmmaštallanbarggus dán rádjai vuhtii váldon.

Lassidieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi