Sámeturismma etihkalaš rávvagiid vuosttas ođđa govat leat gárvánan

Ráidogovvadáiddár Sunna Kitti sárgu govaid Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat -rávvagiidda. Oppa govvamateriála lea oaivil gárvvásmuvvat geassit 2019. Ođđa materiála lea lagamustá oaivvilduvvon oahppamateriálaatnui turismasuorggi oahppiide sihke turismasuorggi sierra doaibmiide ja turisttaide, geat bohtet guvlui.

Govaid ja rávvaga teavsttaid ovttastahttimiin hálidat loktet sámeturismii laktáseaddji hástalusaid viidásabbot ovdan. “Sávvat ahte visuálalaš informašuvdna čielggasmahttá rávvagiid váldosisdoalu ja álkidahttá dan vuđolaš áddema ja atnuiváldima”, muitala projeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Vuosttas govat leat dál gárvánan. Boahttevuohta, man hálidat -govva vuođđuduvvá etihkalaš rávvagiid višuvdnii. Višuvnna mielde sámiid árbevirolaš ealáhusat leat eallinfámolaččat ja gánnáhahttit. Árbevirolaš ealáhusaid bálddas ođđa ealáhusat, nugo vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis turisma, mii vuođđuduvvá sápmelašvuhtii, dorjot árbevirolaš ealáhusaid ja ovddidit barggolašvuođa báikkálaččat.

Višuvnna mielde vuođđuduvvon sámeturismma rávvenguovddáš juohká sámiide ja sámekultuvrii guoski duohtavuođalaš dieđu turisttaide ja turismadoaibmiide, sihke dieđu etihkalaččat ja suvdilit doaibmi sámi turismadoaibmiin. Maiddái sámeservoša árga ja ávvudoalut sihke sámiid ruovttuguovllu eanageavaheapmi leat buori višuvnnas vuohkkasit oktiiheivehuvvon turismmain nu ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid ja kultuvrra gudnejahttet ja váldet vuhtii.

Boahttevuohta, man hálidat. Govva: Sunna Kitti.

Buori višuvnna vuostegeahčin lea Boahttevuohta, man eat hálit. Dán govas etihkalaš rávvagiid višuvdna ii leat ollašuvvan, eaige leat bastán čoavdit daid hástalusaid, maid hálddaškeahtes turistameriid jotkkolaš lassáneapmi lea dagahan. Sámiid ruovttuguvlui čuohcci turisma lea hálddaškeahtes ja sámiid árbevirolaš ealáhusat leat gártan čáhkket turismma ovddas. Turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid eai leat lihkostuvvan dorvvastit, baicce sámeservoša árga ja ávvudoalut leat gártan mátkebáikin ja  oaidnámuššan.

Boahttevuohta, man eat hálit. Govva: Sunna Kitti.

“Sávan ahte govain lea váikkuhus turisttaid ja turismasuorggi doaladumis sámiide ja sámekultuvrii. Turisma, mii vuođđuduvvá boastto ja boaresáigásaš miellagovaide, gáržuda dan juo ovddežis unna saji, mas sápmelaččat sáhttet friija hárjehit iežaset kultuvrra almmá ahte heađuštuvvojit. Mun lean fuolas das ahte gilit rivdet báikkálaččaide ássangealbboheapmen”, dadjá ráidogovvadáiddár Sunna Kitti das, manin son vulggii mielde sárgut rávvagiidda govaid.

Sámedikki čoahkkin dohkkehii 24.9.2018 Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpaid. Etihkalaš rávvagiid váldoulbmilin lea caggat sápmelašvuođain ávkkástalli turismma sihke sámiide guoski boastto dieđu, mii turismma bokte leavvá. Nubbin váldoáššin lea dorvvastit turismma olggobeale veahkadaga kulturvugiid ja árbevieruid. Projeavtta lea ruhtadan oahpahus- ja kulturministeriija.

https://www.samediggi.fi/sameturismma-etihkalas-ravvagat/?lang=dav

Lassediehtu

Plánejeaddji Kirsi Suomi, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Ruhtaministeriija čielggada Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu

Ruhtaministeriija ásahii Suoma ja Norgga rádjaguovlooktasašbarggu guoski čielggadanprojeavtta áigodahkii 15.5.-31.12.2019. Projeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas.

Sámedikki ovddasteaddji čielggadanprojeavtta stivrenjoavkkus lea Sámedikki ja stivrra lahttu Magreta Sara ja várrelahttun II várreságadoalli Tuomas Aslak Juuso. Projeavtta čállingoddái gullaba hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi ja ealáhusčálli Sarita Kämäräinen. ”Geasi áigge čállingottis lea oaivil čohkket riikkaidgaskasaš soahpamušaid ja láhkaásaheami, mat laktásit Suoma ja Norgga gaskasaš rádjaoktasašbargui, sihke listet rádjaoktasašbarggu hástalusaid sierra doaibmasurggiin”, muitala ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Sámedikki dán doaibmabaji mihttomeriide gullá caggat sámegielat bálvalusbuvttadeami rádjaoktasašbarggu eastagiid. “Dát projeakta doarju oasiltis rádjaoktasašbarggu eakti ovdáneami ja vuordit, ahte projeavtta boađusin oažžut ovddosguvlui konkrehtalaš doaimmaid, mainna caggat rádjaeastagiid nu gielda- ja eiseváldedásis go láhkaásahandásis”, joatká hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Čielggadanprojeavtta ulbmilin lea lasihit dieđu Eanodaga, Anára, Soađegili ja Ohcejoga gielddaid ássiid ja eiseváldeoktasašbarggu sihke erenomážit sámegielat bálvalusaid perspektiivvas. Ulbmilin lea dahkat doaibmabidjoevttohusaid das, mo sáhttá caggat vejolaš almmolaš bálvalusaid geavaheapmái laktáseaddji váttisvuođaid ja mo ovddidit dáid bálvalusaid.

Oaivilin lea čielggadit sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa, gádjundoaimma ja oahpahusdoaimma virgeoapmahaččaid oktasašbarggu sihke dáid doaibmasurggiid guoski bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa sihke bargofámu lihkadeami ja ealáhusdoaimma doaibmaeavttuid Suoma ja Norgga rádjaguovllus sihke dahkat dárbbu mielde dáidda guoski doaibmabidjoevttohusaid. Fuopmášupmi giddejuvvo áššiide, mat gusket sámegielat bálvalusaid ordnema ja fitnašuvvama. Oaivilin lea válmmaštallat Suoma ja Norgga gaskkas rájáid rasttildeaddji diliin almmolaš bálvalusaid fitnašuvvama ja geavahahttivuođa dillegovvádusa ja ovddideami vuloš áššiid.

Duogážis lea Davvi-Lappi gielddaid ja Sámedikki ovdanbuktin fuolla das, mo guovllu veahkadaga bálvalusdárbbuid sáhttá maiddái boahttevuođas váldit vuhtii ja dorvvastit ovttaveardásaččat. Čielggadusa dahkama várás ruhtaministeriija lea nammadan veahkkeprofessor, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelä. Čielggadanolbmo barggu jođiha ja stivre stivrenjoavku, mii čohkiida ministeriijaid, Sámedikki, guovllu gielddaid, Lappi buohccedikšunbiire ja Lappi lihtu ovddasteaddjiin.

Lassediehtu čielggadanprojeavttas ruhtaministeriija siidduin: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019 

Lassediehtu

Hálddahushoavda Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Sámediggi vuostálastá garrasit Jiekŋameara ruovdegeainnu joatkkaplánaid

Ođas Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu plánema álggaheamis bođii áibbas vuorddekeahttá Sámediggái, go fitnodatdoaibmi Peter Vesterbacka almmuhii iežas áigumušain otná iđit. “Sámedikkiin eai leat gevvon makkárge virggálaš ságastallamat dán fidnu álggaheamis”, vástida ságajođiheaddji Sanila-Aikio ođđasa birra.

Vesterbacka muitala jearahallamis, ahte juná Roavvenjárggas Kirkonjárgii sáhtášii johtit joba viđa jagi geažis ja, ahte buot áššeosolaččaiguin lea dárkkuhus ságastallat fidnu birra. “Sámit eai leat fidnu oktavuođas čanusjoavku, muhto vuoigatvuođaeaiggádat ja Eurohpá uniovnna guovllu áidna eamiálbmot, man sajádat ja maiddái vuoigatvuohta iežas gillii ja kultuvrii lea sihkkaraston nu sisriikkalaš láhkaásaheamis go riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa dásisge. Nappo sámiiguin ii ságastallo, muhto sámiiguin galgá ráđđádallat”, vástida Sanila-Aikio Vesterbacka plánaide.

Sámiid virggálaš ovddasteaddjit dáid ráđđádallamiin leat Sámediggi ja Nuortalaččaid giličoahkkin.

Nugo Sámediggi lea máŋggain ráđđádallamiin ja dilálašvuođain buktán ovdan juo ovdalge, ruovdegeaidnofidnu áitá ovttačilggolaččat sámiid árbevirolaš ealáhusaid, mat gullet vuođđolágas ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođas sihkkaraston sámekultuvrra suoji ollái. “Jiekŋameara ruovdegeaidnofidnu ovddideapmái eai leat eavttut dál eaige boahttevuođas, go vuođđolága 17.3 §:a sisttis doallan sámekultuvrra hedjonahttingielddus geavadis eastá Jiekŋameara ruovdegeainnu ráhkadeami sámiid ruovttuguvlui”, joatká ságajođiheaddji Sanila-Aikio.

Ruovdegeaidnofidnu vuostálastet viidát maiddái eará doibmejeaddjit. Sámedikki lassin vuostálasti bealiváldima leat ovdanbuktán Nuortalaččaid Giličoahkkin, Bálgosiid ovttastus, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda, máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit sihke máŋggat priváhta olbmot.

Govva: Anja Vest

 

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Bures boahtin ságastallat sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis Anárii

Oassin Lappi turismastrategiija ráhkadeapmái gullevaš guovllu galledemiid Lappi lihttu lágida Sámedikkiin 8.5.2019 dilálašvuođa, gosa bovdet ságastallat sámeturismma ja turismma, mii dáhpáhuvvá sámiid ruovttuguovllus, dárbbuin ja oidnosiin. Dán bargobáji ulbmilin lea gávdnat sámeturismii ja sámiid ruovttuguvlui guoski turismii laktáseaddji ideaid ja oainnuid merken várás Lappi turismastrategiijai.

Lappi turismastrategiija ovdanbuktá turismma ovddideami guovddáš deattuhusaid ja stivre almmolaš doarjaga. Turismastrategiija linnjáda maiddái doaibmabijuid, maiguin turismma lassáneami ođđa vejolašvuođaide sáhttá darvánit beaktilit, muhto gudnejahttimiin suvdilis ovdáneami prinsihpaid. Sámeturismma ovddideapmi oktasašbarggus ja vásttolaččat lea dehálaš buot oassebeliide.

Dilálašvuohta lágiduvvo 8.5.2019, dmu 13.00–16.00 Kultahovis, Anáris. Almmut dilálašvuhtii dán liŋkka bokte 30.4.2019 rádjai: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma – prošeakta lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas joatkkaruhtadeami 60 000 €. Dáinna ruhtademiin prošeakta joatká doaimma ovdasaji dárkkuhussan lávdadit viidát dieđuid Sámedikki čoahkkimis čakčamánus 2018 dohkkehuvvon Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat – rávvagiin.

Govva: Anja Vest

 

Lassidieđut

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Prošeaktahoavda
040 828 4095
kristian.sievers@lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu

ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea: AHR:a mearrádusat jagi 2015 sámediggeválggaid válgalogahallamis loavkidedje olmmošvuoigatvuođaid

Suoma ratifiseren siviila- ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski oktasašsoahpamuša (ng. KP-sopimus) gohcci Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea lea odne olggosaddán guokte čovdosa váidalusaide, mat guske jagi 2015 sámediggeválggaide guoski alimus hálddahusrievtti čovdosiid. Nuppi váidalusain barggai Sámedikki ságajođiheaddji Sanila-Aikio stivrra fápmudusain.

Dáhpáhusain lei jearaldat alimus hálddahusrievtti (AHR) 30. čakčamánu 2015 addin mearrádusaid vuođul Sámedikki válgalogahallamii dohkkehuvvon olbmuid guoski áššis.

Sanila-Aikio doallá čovdosa buorrin. “Dathan nanne ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea árvoválddiin dan, maid mii leat geažos áigge dadjan. AHR ii livčče ožžon spiehkkasit sámediggelága teavsttas, daningo dat lea buhtten Sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa iežas ‘oppalašvihkkedallamiin” meattá lága sátnehámi ja Sámedikki válgalávdegotti fuolalaš barggu juohke ohcamuša oktagaslaš vihkkedallamis. Mii galgat dál ságastallat burginohcamuša dahkamis AHR:i, vuoi ášši ožžojuvvo ruovttoluotta lágalašvuođa dássái.”

Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha čovdosisttis, ahte AHR:a mearrádusat, maiguin Sámedikki válgalogahallamii váldojedje 93 olbmo vuostá Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oainnu, loavkidedje KP-soahpamuša 25 artikla sihke okto ahte ovttas 27 artiklain ja 1 artikla tulkoma bokte. Dáid soahpamuščuoggáin 25 artikla guoská politihkalaš oassálastinrivttiid, 27 artikla vehádagaid rivttiid ja 1 artikla álbmogiid iešmearridanrivttiid.

Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha, ahte jagi 2011 rájes AHR lea spiehkkasan sihke sámediggelága 3 §:a sátnehámis ja láhkačuoggá ovttaráđálašvuhtii vuođđudeaddji tulkomis, go dat lágas eaktuduvvon objektiivvalaš kriteraid sajis lea heivehan iežas “oppalašvihkkedallama”. Sámedikki válgalávdegotti oktagaslaš tulkon válgalogahallamii váldimis lei namalassii vuođđuduvvan lágas ásahuvvon kriteraide, ja dainna vuođustusain guoskevaš 93 olbmo eai lean váldon válgalogahallamii.

Dál olmmošvuoigatvuođakomitea lea guorrasan Sámedikki válgalávdegotti ja stivrra oaivilii, ja gávnnahan, ahte AHR:a tulkon spiehkkasii lágas iige vuođđuduvvan govttolaš ja objektiivvalaš kriteraide.

KP-soahpamusa 2 (3) artikla mielde soahpamušriika lea geatnegas buhttet olmmošvuoigatvuođaloavkideami goas dakkár lea gávnnahuvvon. Dál addojuvvon čovdosis komitea gávnnaha, ahte dát eaktuda “dievas ovddežii máhcaheami sihkkarastima”. Dát sáhttá leat vejolaš dušše dan bokte, ahte AHR burgá iežas čovdosiid. Olmmošvuoigatvuođakomitea gávnnaha sierra, ahte Suopma lea geatnegas dárkkistit sámediggelága 3 §:a nu, ahte sihkkarasto ahte Sámedikki válggaid kriterat jienastanvuoigatvuhtii leat meroštallon ja dat geavadis heivehuvvojit vugiin, mii vástida Sámi álbmoga vuoigatvuođa návddašit siskkáldas iešmearridanvuoigatvuođas. Suopma lea maiddái geatnegas váldit buot dárbbašlaš lávkkiid dan sihkkarastima várás, vuoi seammalágan loavkidemiid lea vejolaš garvit boahttevuođas.

Olmmošvuoigatvuođakomitea čovdosii laktása ovtta lahtu dievasmahtti oaivil, mii gávnnaha seammá loahppabohtosa go olles komitea muhto sisttis doallá lassivuođustusaid.

Suopma galgá raporteret komiteai guđa mánotbaji siste daid doaibmabijuin, maidda čovdosiid geažil lea álgojuvvon.

Čoavddus olmmošvuoigatvuođakomitea internet-siidduin čujuhusas: https://tbinternet.ohchr.org/Treaties/CCPR/Shared%20Documents/FIN/CCPR_C_124_D_2668_2015_28169_E.pdf

Olgoriikkaministeriija dieđáhus áššis 1.2.2019 https://um.fi/ajankohtaista/-/asset_publisher/gc654PySnjTX/content/yk-n-ihmisoikeuskomitealta-kaksi-ratkaisua-saamelaiskarajien-vaaliluetteloon-hyvaksymista-koskevassa-asiassa?p_p_auth=cifAZqe8&curAsset=0&stId=44227

 

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai láhkačálli virggi

Láhkačálli váldobargun lea doaibmat sámiid vuoigatvuođaid guoski áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin Sámedikki hálddahusas. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 25 §:a mielde. Sámediggeásahusa (1727/95) mieldásaš gelbbolašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta dutkkus (bajit allaskuvladutkkus) ja sámiid guoski vuoigatvuođalaš áššiid dovdamuš sihke sámegiela dáidu. Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit lassin sámekultuvrra ja hálddahuslaš bargguid buorre dovdamuš sihke buorre ruoŧa/dárogiela ja eaŋgalsgiela dáidu.

Virggideavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási III/I mielde (vuođđobálká 3064,92 euro/mb). Vuođđobálkká lassin barggus máksojuvvojit ahkelasit ja sámeguovllus barggadettiin 24 %:a lassi.

Ohcamušaid mildosiiguin galgá doaimmahit čállingoddái 22.1.2019 dmu 16.00 rádjai čujuhusain info(at)samediggi.fi. Lassidieđuid addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. +358(0)10 839 3106. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 20.12.2018 Sámediggi

Ohcejogas ságastallui ealáhusaid ovddideami lassin mánáid ja ahkeolbmuid buresveadjimis

Ohcejoga ságastallandilálašvuođas bođii ovdan nugo máŋgga earáge guovllus ođđa skuvlla huksema áigeguovdilvuohta sihke olbmuid boarásmuvvan. Sávaldahkan lei, ahte ealáhusat ovddiduvvojit máŋggabeallásaččat, vuoi gilit seilot ássojuvvon ja áigáiboađu oažžuma eavttut buorránit.

Dilálašvuođa álggus oassálastiid gaskavuođas muittuhuvvui, ahte lea dehálaš, ahte Sámedikki ovddasteaddjit guldalit sápmelaččaid, vuoi sii dihtet áigeguovdilis áššiin, mat ságastahttet olbmuid. – Dát ságastallandilálašvuođat leat gávnnahuvvon erenomáš dehálaš foruman ja mii leat ožžon olu rávvagiid iežamet bargui, giitá ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oassálastiid.

Mánáid ja nuoraid buresveadjima olis bođii ovdan ođđa skuvlla huksen Ohcejohkii ja dat, man láhkai ođđa  skuvlavisti basttášii doaibmat sámi oahppanbirasin, ja livččiihan dálá teknihkain vejolaš juohkit oahpahusa gáiddusrusttegiid bokte miehtá Suoma. Muđui ledje duhtavaččat dasa, ahte viimmat lea ožžojuvvon Sámediggái resurssat sámegielat mánáidmateriálaid buvttadeapmái.

Fuolla eanagodde- ja sode-ođastusaid ja sámegielat bálvalusaid oažžuma birra ságastahtii maiddái Ohcejogas. Olbmot boarásmit ja lassiresurssat sihke oktasašbargu váillahuvvojit. – Leat bargan olu Sámedikki resursadili buorideami várás, muhto olu lea vel bargan láhkai, ahte sámegielat sode-bálvalusaid sihkkarastima várás dárkkuhuvvon mearreruhta fitnašuvvo vurdojuvvon dássái, vástit II várreságajođiheaddji Tuomas-Aslak Juuso guldaleaddjiid fullii.

Ohcejoga ságastallandilálašvuođas ságastallui viššalit sámiid árbevirolaš ealáhusaid sihke daid modearna ollašuhttinvugiid ovddideamis. Dán válgaáigodagas áigeguovdilis guolástusgažaldagat leat gieđahallon nu Deanu soahpamuša go guolástanlága oasil. Lassin Sámedikkis leamašan Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma -prošeakta. Ságastallandilálašvuođas bođii ovdan sávaldat, ahte ealáhusaid galggašii ovddidit máŋggabeallásaččat, vuoi gilit bisošedje ássojuvvon ja áigáiboađu oažžuma eavttut buorránivčče.

Loahpas guldaleaddjiid gaskavuođas bođii vel ovdan, ahte Sámediggi galggašii leat juo álgomuttus ráđđádallamiin fárus ja čuovvut aktiivvalaččat lágaid válmmaštallama álggaheami – Ovttas mis lea fápmu ja bastit ovddidit midjiide buohkaide dehálaš áššiid, loahpahii Sanila-Aikio dilálašvuođa.

Sámedikki stivrra njealját ságastallandilálašvuohta lágiduvvui Ohcejoga gielddadálus vuossárgga 5.11.2018. Stivrra lahtuin báikki alde ledje Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Nilla Tapiola ja Pentti Pieski.

Čuovvovaš ságastallandilálašvuohta lágiduvvo Anáris disttaga 4.12.

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi