Sámediggi vuostálastá fidnuid, maid ulbmilin lea álggahit ruvkedoaimmaid Lappi bálgosa guovllus

Sámiid ruovttuguvlui gulli Lappi bálgosa guovllu sámekultuvrra uhkida viiddis málmmaohcan. Várrenmearrádusat ja ohcamušat málmmaohcamii gokčet olles Lappi bálgosa máttaoasi. Sámediggi lea fuolas sihke guovllu sápmelaččaid vejolašvuođain bargat árbevirolaš ealáhusaiguin ja boazodoalu ráhkadusaid suojis.

– Málmmaohcan ja dutkamušat maid ulbmilin lea álggahit ruvkedoaimma, uhkidit sámiid árbevirolaš ealáhusaid boahttevuođa, maiguin Lappi bálgosis barget. Okta Lappi bálgosa oaivebigálusbáikkiin lea báhcán várrema vuollái, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Boazodoalu guovddáš ráhkadusaide gullet miessemearkun- ja bigálusbáikkit áiddiiguin. Ruvkelágas lea ásahuvvon báikkiid birra, main ruvkeminerálaid ohcama ii oaččo bargat. Dákkár báikkit leat ee. šaddogárddit ja ássamii dahje bargamii oaivvilduvvon visttit priváhta šiljuiguin. Eananoamastusriekti ii dorvvas sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin bargama. Boazodoalu ráhkadusat, mat vuođđuduvvet soahpamušaide ja leat fásta geavahusas, báhcet suoji haga.

Lappi soahti duššadii eanáš oasi sámi guovllus. Go čázádagat čadnojuvvojedje dahkujávrriide, álbmoga sirde veagal ja árbevirolaš ealáhusaiguin bargan eastašuvai. Luondduriggodagaid birra mearrideapmi lea dán áigge máŋgga sierra virgeoapmahačča ovddasvástádussan iige oktage guorahala áššiid sámeealáhusaid geahččanguovllus. Ovdamearkan guođoheapmái vuođđuduvvi sápmelaš boazodoalu návccat doalahit beaktilis guohtumiid molsuma ja návccat sajáiduvvat birrasa nuppástusaide leat hedjonan. Sámiid vejolašvuođat mearridit ieža ovdáneami linnjáin leat ain gáržumin. Sámediggi gáibida doaimmaid dán ovdáneami nuppástahttimii.

– Olbmot, guhte barget sámeealáhusaiguin, guddet stuorra fuola boahttevuođas. Sámiid ruovttuguovlun merkejuvvon guovllusge ii leat šat vejolaš eallit dakkár fidnuid valljivuođa haga, mat vuođđuduvvet luonddu ávkkástallamii. Dilli lea erenomáš váigadis Lappi bálgosis. Ruvkelága heiveheamis galgá addit dálá stuorat deattu sámiid riektái eamiálbmogin áimmahuššat ja ovddidit gielaset, kultuvrraset ja árbevirolaš ealáhusaideaset, dadjá Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ruvkevirgeoapmahaš ii leat geatnegahtton almmuhit Sámediggái várrejumiid birra, mat gusket ohcanbargguide. Geologiiija dutkanguovddáža kártabalvalus lea dálá dilis sámiid áidna vejolašvuohta oažžut áigeguovdilis dieđu iežas guvlui guoski málmmaohcamis – muhto diehtu gávdno dušše eaŋgalasgillii ja sidjiide, guhte máhttet geavahit báikediehtoheivehusaid.

– Diehtu ja váikkuhanvejolašvuođat fidnuid ektui, mat gusket iežas eallinbirrasii, galget leat buohkaid olámuttus, joatká Aikio.

Lappi bálgosa guvlui gusket vihtta lohpeohcamuša málmmaohcamii, main ovttas lea gažaldat ovddit lobi rievdadeamis ja ođasmahttimis, njealje nannejuvvon várrenmearrádusa ja okta várrenalmmuhus. Nannejuvvon várrenmearrádusain VA2021:0055 Urakka lea váidalangelbbolaš 24.12.2021 rádjai.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Govva: Maria Mäki / Sámediggi

Ilmakuva lumisesta maisemasta. Kuvassa näkyy järviä ja metsää.

Sámediggi ráđđádalai ruvkelága ođasmahttimis – fuolla sámiid vuoigatvuođaid sihke luonddu máŋggahámatvuođa sihkkarastimis lea stuoris

Bargo- ja ealáhusministeriija ja Sámediggi loahpahedje juovlamánu 10 beaivve sámediggelága 9 §:a mieldásaš ráđđádallanproseassa mii guoskkai ruvkelága ođasmahttima. Ráđđádallanproseassa álggahuvvui čakčat 2020 ja ráđđádallamat biste oktiibuot measta 30 diimmu. Sámediggi barggai vuođustallon nuppástusevttohusaid ruvkelága máŋgga paragráfii, muhto dušše moatte paragráfa buohta ožžojuvvui boađus, mii duhtadii guktuid oassebeliid.

“Beroštupmi málmmaid ohcamii sámiid ruovttuguovllus lea lassánan maŋimuš áiggiid. Lean erenomáš fuolas das, man láhkai bastojuvvo luonddu máŋggahámatvuođa seailun ja sámiid vuoigatvuođaid ollašuvvan sihkkarastot ođđa ruvkelágas. Leat bargan ruvkeláhkii vuođustallon nuppástusevttohusaid dáid sihkkarastima várás, muhto bargo- ja ealáhusministeriija lihkadanmunni min evttohusaid hárrái orru leamen rájálaš ja váilevaš“, muitala Sámedikki 2. várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Ráđđádallamiin gávdnui oktasašáddejupmi čielggadanmeannudeami buorideamis, mii guoská  váikkuhusaide, mat laktásit sámekultuvrii ja árbevirolaš ealáhusaiguin barganeavttuide. Ráđđádallamiin ii leat goittotge ožžojuvvon áigái boađus, mainna lea vejolaš sihkkarastit sámiid sajádaga ja vuoigatvuođaid eamiálbmogin ruvkelága heiveheamis.

Bargo- ja ealáhusministeriijas eai lean ovdehusat ráđđádallat buot paragráfaid sisdoalus, ovdamearkan 50 §:a oasil. Máinnašuvvon paragráfa lea sámiid dáfus dehálaš, dasgo das meroštallojit ee. man dássásaš váikkuhusat ruvkelága mieldásaš doaimmas sáhttet leat sámiid vejolašvuođaide bargat árbevirolaš ealáhusaiguin dahje muđui doalahit sámekultuvrra sámiid ruovttuguovllus.

“Ráđđádallamiin bázii nana dovdamuš das, ahte Suoma stáhtii lea dehálaš, ahte ruvkefitnodagaid doaibma ii váttásmahtto. Orru, ahte dán prinsihpa čuovvumis leat gergosat sodjasit ja maiddái eamiálbmot vuoigatvuođaid ollašuvvamis ja luonddu máŋggahámatvuođas,” joatká Aikio.

Sámekultuvrras lea njuolggo oktavuohta luonddu máŋggahámatvuođa seailumii, ja sámiid árbevirolaš ealáhusat ja eallinvuogit leat vuohkáduvvan luonddu máŋggahámatvuođa seailluheaddjin, nu ahte dán perspektiivvas kultuvrra seailun doarju biodiversitehta gáhttema, nugo gávnnahuvvo Suoma biodiversitehta – strategiija ja doaibmanprográmma 2012–2020 ollašuhttima ja váikkuhusaid árvvoštallamis.

Dálá ruvkeláhka ii sihkkarastte sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid

Ruvkelága njuolggadusat eai dákkárin geatnegahte ruvkevirgeoapmahačča čielggadit, man láhkai ruvkelága mieldásaš doaibma ja eará eanageavahanvuogit ovttas váikkuhit sámiid vuoigatvuhtii bargat gielain, kultuvrrain ja árbevirolaš ealáhusaiguin.

“Lohpeguorahallamis sámekultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid suodjin ráhkaduvvon njuolggadusaid dárkkuhus ii leat lohpevuogádagas ollašuvvan, eaige sámiid eamiálbmotvuoigatvuođat leat dasto nákcejuvvon sihkkarastot geavadis”, gávnnaha Aikio.

Dálá lága 50 §:a heiveheami vihkkedaladettiin lohpevirgeoapmahaš galggašii earret eará árvvoštallat hedjonahttágo mieđihuvvon lohpi sámiid ruovttuguovllus dovdomassii vejolašvuođaid bargat árbevirolaš sámeealáhusaiguin dahje muđui doalahit ja ovddidit sámekultuvrra dahje nuortalaččaid eallindiliid ja vejolašvuođaid bargat ealáhusaiguin nuortalašguovllus.

Sámedikki oainnu mielde ruvkelága 50 §:s lobi mieđiheami easttan meroštallon dovdomassii hedjonahttima dássi ii goittotge reahke sihkkarastit sámiide vuođđolága 17 §:a 3 momeantta vuođul sihkkaraston vuoigatvuođa deavdima doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Árbevirolaš ealáhusat gehččojit, ahte dat gullet sámekultuvrra stáđis oassin. Dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgedoaimmahat ii leat doaisttážii guođđán ovttage lobi mieđitkeahttá Sámedikki ovdan buktin árbevirolaš ealáhusaide čuohcci negatiivvalaš váikkuhusain fuolakeahttá. Dan sivas Sámediggi evttoha “dovdomassii hedjonahttima” – kritera rievdadeami olles ruvkelága konteavsttas hápmái” uhcánaš stuorát hehttehus dahje hedjonahttin”.

Ruvkelága ođasmahttima mii lea gieđahallama vuolde, mihttomearrin lea buoridit ruvkkiid birassuodjaleami ja doaibmaneavttuid. Lassin mihttomearrin lea ovddidit sihke ruvkkiid dohkkehahttivuođa báikkálaččat ja áššáiosolaččaid váikkuhanvejolašvuođaid. Sámedikki oainnu mielde dát mihttomearit eai leat ruvkelága válmmaštallanbarggus dán rádjai vuhtii váldon.

Lassidieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Govva: Ville Fofonoff / Sámediggi

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Sámediggi vuostálastá Anára ja Soađegili guovllu várrenmearrádusaid

Dorvvolašvuođa- ja kemikálavirgebáiki (Tukes) lea ruvkelága vuođul 14.10.2021 dohkkehan Arctic Minerals Exploration AB:a guokte várrenalmmuhusa Anára ja Soađegili gielddaid viidodahkii. Sámediggi vuostálastá várrenmearrádusaid, dasgo málbmaohcan ja ruvkedoaibma eai heive oktii sámiid ruovttuguovllu hearkkes luondduin, divrras čázádagain ja sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin.

Mearrádusaid mielde várrejeaddji dárkkuhussan lea bargat guovlluin laiggahatohcama ja geologalaš kártema sihke ohcat guvlui málbmaohcanlobi maŋimustá jagi 2023 áigge. Várrejuvvon guovllut gokčet oktiibuot 943 njealjehaskilomehtera sturrosaš viidodaga Anára gielddas ja 890 njealjehaskilomehtera sturrosaš viidodaga Anára ja Soađegili gielddain.

Várrejuvvon guovllut leat obban sámiid ruovttuguovllus, muhtin muddui nuortalaččaid guovllus, golmma bálgosa viidodagas sihke dehálaš čázádagaid lahkosis. Várrejuvvon guovlluin leat maiddái máŋggat boares sámebáikkit ja Njellima ássanguovllut gullet riikkaviidosaččat divrras eatnamiidda. Guovlluin bargojuvvo sámiid buot árbevirolaš ealáhusaiguin.

– Várrenmearrádus dagaha árbevirolaš ealáhusaiguin bargi sápmelaččaide eahpesihkkaris dili, mas ealáhusaiguin bargan hedjona geažos áigge. Nuorat eai vealttakeahttá duostta bargagoahtit árbevirolaš ealáhusaiguin, árvala Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Ruvkelága ođastus, mii lea dál jođus, lea dehálaš sápmelaččaide. Ruvkelága ođasmahttimis lea vealtameahttun váldit vuhtii sámiid sajádaga eamiálbmogin ja vuoigatvuođaid, mat leat sihkkaraston sámiide sihke álbmotlaš láhkaásaheamis go riikkaidgaskasaš soahpamušainge.

– Ruvkelága heiveheamis galgá bidjat dálá stuorát deattu sámiid vuoigatvuođaide eamiálbmogin doalahit ja ovddidit giela, kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid. Dál mii sáhttit dušše čuovvut bálddas, go sámiid ruovttuguovllu eatnamat várrejuvvojit málbmaohcamii, dadjá Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.  

Sámedikki mielde Sámediggái, Nuortalaččaid siidačoahkkimii ja guoskevaš bálgosii galgá dáhkidit vejolašvuođa cealkit ja váidalit dahkkon várrenmearrádusain. Fámus leahkki ruvkelága vuođul Sámediggái eai doaimmahuvvo kopiijat várrenmearrádusain, mat čuhcet sámiid ruovttuguvlui, iige Sámedikkis leat váidalanvuoigatvuohta Tukes várrenmearrádusain.

Guoskevaš Tukes várrenmearrádusain sáhttá váidalit Davvi-Suoma hálddahusriektái 22.11.2021 rádjai (37 beaivve mearrádusa addinbeaivvis dan áigemearrái logakeahttá). Váidalit oažžu dat, geasa mearrádus lea čuozihuvvon dahje gean vuoigatvuhtii, geatnegasvuhtii dahje ovdui mearrádus njuolgga váikkuha.

Lassidieđut:

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sámediggi evttoha ovddalgihtii eastadeaddji doaimmaid álggaheami boahtte dálvvi boazovahágiid vealtama várás

Sámediggi evttohii 18.11.2021 eana- ja meahccedoalloministeriijai ovddalgihtii eastadeaddji doaimmaid jođánis plánema ja álggaheami, vuoi boahtte dálvvi boazovahágiid lea vejolaš vealtat

– Mii leat fuolas das, ahte seammalágan goavvedálvi, mii lei 2019-2020, boahtá vuot dán dálvve. Das leat juo mearkkat sámiid ruovttuguovllus. Máŋggain guovlluin lea garra cuoŋu juo dát muttus jagi, dálki rievdadallá jođánit njázuin garra buollašiidda, ja bohccot leat bieđggistišgoahtán muoseheamet, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Goavvedálvvi 2019-2020 dagahan boazovahágiin eai leat máksojuvvon vel buhtadusat badjealbmáide. Čavčča 2019 ja dálvvi 2019-2020 dálke- ja muohtadilit ledje Luondduriggodatguovddáža čielggadusa mielde hui hárvenaččat ja boazodollui erenomáš váddásat.

– Dilis dahká erenomáš váddása dat, ahte oasis bálgosiin badjealbmát eai leat beassan goavvedálvvi maŋŋá vuovdit bohccuid olláge nu, ahte maiddái boađut eai leat leamaš. Vearrámusat gillán bálgosat leat dál ekonomalaš heahtedilis, eaige lassibiebmamii leat vealttakeahttá resurssat erenomážit dál, go dálvvi 2019-2020 buhtadusat eai leat velge máksojuvvon, muitala Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámediggi evttoha, ahte ministeriija álgá jođánis áigetávvaliin válmmaštallat ja ollašuhttit ovddalgihtii eastadeaddji doaimmaid boazovahágiid vealtama várás. Doaibmabijuin galgá ráđđádallat Sámedikkiin. Spiehkastatdili lea dehálaš fuobmát áiggil, vuoi boazodollui sáhttá čujuhit doarjaga ovddalgihtii.

– Dál ii leat vejolašvuohta báhcit vuordit vahágiid dáhpáhuvvama ja buhtadusaid, mat ádjánit jagiid, muhto dillái galgá darvánit ovddalgihtii, oaivvilda ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Loga Sámedikki evttohusa dáppe.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio@samediggi.fi

Sámeturismaprošeavtta ulbmilin ráhkadit vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma oktasašbargofierpmádaga

Prošeavtta ulbmilin lea ráhkadit vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma oktasašbargo- ja márkanastinfierpmádaga ovttas sámeservošiin. Sámediggi lea ožžon joatkkaruhtadeami oahpahus- ja kulturministeriijas sámeturismaprošektii, mii ollašuhtto jagiid 2022-2024 áigge.

Mátkkálaččain lea dábálaččat uhcán diehtu sámekultuvrra birra ja dat váttásmahttá eakti sámeturismabuktagiid dovdáma ja earuheami. Dál álgi prošeavtta ulbmilin lea bajidit ovdan vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismabuktagiid, vuoi mátkkálaččas lea vejolašvuohta válljet sámeservoša doarju buktaga.

– Sámeturisma ja dat, mii áddejuvvo eakti ja etihkalaččat suvdilis sámeturismabuvttan dahje -bálvalussan, leat bohciidahttán olu ságastallama nu sámeálbmoga go váldoálbmoga gaskavuođas. Prošeavtta dárkkuhussan lea ohcat vástádusaid dán gažaldahkii, vuoi boahttevuođas sámedoaibmiin livčče álkit smiehttat mátkeealáhusa d. turismma ealáhussan ja siidoboađuid gáldun. Sávan sámeturismii laktáseaddji viiddes oktasašbarggu, mii vuođđuduvvá máŋggabealat áddejupmái ja gudnejahttimii, dadjá ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámediggi lea jagi 2018 dohkkehan sámeturismma etihkalaš rávvagiid. Dál álgi prošeavttas meroštallo sertifikáhta, man vehkiin sihkkarasto doaibmanbiras, mii doarju vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámebuktagiid gilvalannávcca. Lassin mátkeealáhussuorggi almmolaš diehtovuođđu sámeturismma birra buoriduvvo nu ahte čohkkejuvvojit oktii vásttolaš sámedoaibmit.

Sámeturismma etihkalaš rávvagiid sisdoalu doarjjan leat ráidogovvadáiddár Sunna Kitti dahkan govat.

– Sámedoaibmiin mátkeealáhussektoris gávdno áššedovdamuš sámeturismma buvttan ráhkadeamis. Ulbmilin lea ovttas smiehttat buriid geavadiid ja kriteraid sámekultuvrra vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis ávkingeavaheapmái. Dárkkuhussan lea maiddái gullat sámeservoša ja maiddái čanusjoavkkuid kultuvrra gávppálaš ávkkástallamis, muitala sámeturismaprošeavtta plánejeaddji Kirsi Suomi.

Oahpahus- ja kulturministeriija lea mieđihan Sámedikki sámeturismaprošektii 200 000 euro doarjaga jagiide 2022-2024. Ulbmilin lea, ahte jagi 2025 sámeturismadoaibmiid oktasašbargofierpmádat lea gárvvis, go dalle  WINTA (World Indigenous Tourism Alliance), Sámediggi ja Lappi universitehta lágidit Eurohpá vuosttas máilmmi eamiálbmotturismakonfereanssa Anáris.

Lassidieđut

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Kirsi Suomi
Plánejeaddji
040 594 5492
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Alimus rievtti medállja geigejuvvui Sámediggái

Alimus rievtti presideanta Tatu Leppänen geigii Sámediggái  Alimus rievtti medálja gudnečájáhussan dan mávssolaš barggus sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra guoskevaš iešhálddahusas. Medállja geigejuvvui Sámedikki ovddasteaddjiide Roavvenjárggas 9.9.2021 Davviriikkaid alimus rivttiid presideanttaid čoahkkima oktavuođas.

Oassin Davviriikkaid alimus rivttiid presideanttaid čoahkkinprográmma ordnejuvvui deaivvadeapmi Sámedikki ovddasteaddjiiguin sihke alimus rivttiid presideanttaiguin 9.9.2021 Roavvenjárggas. Deaivvadeamis Suoma Alimus rievtti presideanta Tatu Leppänen geigii Sámediggái Alimus rievtti medálja gudnečájáhussan dan mávssolaš barggus sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra guoskevaš iešhálddahusas.

– Anán dán hui mearkkašahtti dovddastussan oppa Sámediggái mávssolaš sámegiela ja -kultuvrra sihke eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideami ovddas. Doaivvun, ahte dát muitala sámi servvodaga lassin maid suopmelaš servvodahkii min bargan barggu mearkkašumis, dadjá ságadoalli Juuso.

Sámedikkis medálja vuostáválddii II várreságadoalli Leo Aikio, guhte oassálasttii deaivvadeapmái Roavvenjárggas vs. láhkačálli Kalle Varisiin sihke má. láhkačálli Sarita Kämäräisiin. Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso oassálasttii deaivvadeapmái gáiddusoktavuođa bokte Anáris.  

– Mun háliidan giitit Alimus rivttiid presideantta Leppäsa dán dovddastusas. Lassin háliidan giitit Sámedikki lahtuid sihke min bargoveaga ámmátdáiddolaš ja váimmuin bargon barggus, joatká ságadoalli Juuso.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságadoalli
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságadoalli
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai láhkačálli virggi

Láhkačálli váldobargun lea doaibmat sámiid vuoigatvuođaid guoski áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin Sámedikki hálddahusas. Virgi lea dárkkuhus deavdit 1.10.2021 rájes. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 25 §:a mielde.

Sámedikkis bohtet leat 1.1.2022 rájes guokte láhkačálli virggi, man dihtii bargguid ođđasit ordnen lea jođus ja dál ohcan láhkai  almmuhuvvon virgái sáhttet boahttevuođas gullat maiddái hoavdabarggut. Sámediggeásahusa (1727/95) mieldásaš gelbbolašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta dutkkus (bajit allaskuvladutkkus) ja sámiid guoski vuoigatvuođalaš áššiid dovdamuš sihke sámegiela dáidu. Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit maiddái sámekultuvrra ja hálddahuslaš bargguid bures dovdan, buorre ruoŧa/dárogiela ja eaŋgalsgiela máhttu, buorre streassagierdannákca sihke olbmo heivvolašvuohta hoavdabargguide.Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási III/I mielde (vuođđobálká 3194,73 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi mielde mearrašuvvan ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 % sámeguovllu lassi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 19.7.2021 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c

Lassidieđuid addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. +358407262688 dahje pia.ruotsala(at)samediggi.fi. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

18.6.2021 Sámediggi

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Ságajođiheaddji Juuso: Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci mearrádus suodjalit boares vuovddi čájeha, ahte vuovdečuohppamiidda leat molssaeavttut

Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahcci suodjala 700 hektára boares vuovddi Muttošjávrri bálgosa viidodagas. Birasministeriija mieđihii jahki dassái 20 miljovnna euro lassimearreruđa Davvi-Suoma vuvddiid eaktodáhtolaš suodjaleapmái.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso lea duhtavaš Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci mearrádussii suodjalit boares vuovddi, ja sávvá lihku oassebeliide ráđđádallamiid bohtosis. – Anán dán buorre ovdamearkan das, man láhkai oktasašmehciin lea vejolašvuohta ohcat vuovdečuohppamiidda molssaevttolaš boahtogálduid. Guoskevaš mearrádus doaibmá maiddái buorre ovdamearkan vuvddiid suodjaleapmái viidásabbotge ja eará oktasašmehciide, lohká Juuso.

Suoma ráđđehus mieđihii jahki dassái 20 miljovnna euro lassimearreruđa Davvi-Suoma boares vuvddiid suodjaleapmái. Lassimearreruhta lea geavahusas jagi 2022 loahpa rádjai Lappi, Davvebađaeatnama ja Kainuu EJB-guovddážiid viidodagas. Mearreruđa dárkkuhussan lea buoridit luonddusuodjalanguovlluid oktilašvuođa, čavddisvuođa ja suvdilvuođa rievdi diliin.

II várreságajođiheaddji Leo Aikio sávvá, ahte dát suodjalanfidnu lea easkka álgu ja Davvi-Suoma boares vuvddiid suodjaleapmái gávdno ruhtadeapmi maiddái boahttevuođas. – Lea buorre, ahte bálggus ja oktasašmeahcci besse soahpamuššii, mas lea ávki goappaš oassebeallái. Priváhta vuovdeeaiggádiidda dárkkuhuvvon buhtadusat suodjaleamis movttiidahttet fuobmát vuvddiid mearkkašumi sámekultuvrra geavahusas ja maiddái luonddu máŋggahámatvuođa sihkkarastin, dadjá Aikio.

– Dákkár mearrádusat veahkehit Suoma doallat gitta dálkkádaga guoski figgamušain. Sullasaš ruhtadanmekanismmaid nannen sáhttá boahttevuođas máksit iežas máŋggageardásaččat ruovttoluotta, joatká Aikio.

Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci suodjalanbáiki lea Muttošjávrri bálgosa dálveguohtoneatnamiin. Muttošjávrri bálggus ja Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahcci leat leamaš oktavuođas Sámediggái ja bivdán Sámedikki doarjut áššis ja váikkuhit dan ovdáneapmái. Sámediggi lea aktiivvalaččat ovddidan ášši birasministeriija bokte ja ovdanbuktán iežas doarjaga suodjalandárkkuhussii.

 – Lean erenomáš duhtavaš oktasašbargui biras- ja dálkkádatministtar Mikkosiin. Lassimearreruhta lea dahkan vejolažžan sámeguovllus seammá sullasaš priváhtavuvddiid suodjaleami, maid METSO-prográmma Mátta-Suoma priváhtavuvddiin lea bargan juo guhká. Mii háliidit giitit ministara ja ministeriija das, ahte ságastallamiin lea háliiduvvon ohccot čoavddus áššái, lohká vel Juuso.

Govva: Ville Fofonoff

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Luossabivdoráddjehusaid livčče galgan ráđđádallat ollislaččat vuoiggalažžan

Suopma ja Norga sohpe cuoŋománus Deanu luossabivdogildosis bivdobaji 2021 áigái. Norgga stuorradiggi lea 25.5.2021 mearridan, ahte bivdobaji 2021 guoski mohkkefierbmegielddus šluhttejuvvo Finnmárkku rittus. Sámediggi ii ane mearrádusa vuoiggalažžan dilis, mas Deatnogátti sámiin lea gildojuvvon juoba borranguoli bivdin.

 – Leat leamaš oktavuođas eana- ja meahccedoalloministeriijai ja bivdán čilgehusa Norgga mearrádusa birra. Suopma livčče galgan fuolahit Norggain gevvon ráđđádallamiin das, ahte bivdogáržžideamit nu Deanus go mearraviidodagas leat ollislaččat vuoiggalaččat. Norgga mearrádus váikkuha mearkkašahtti láhkai sámiid dovdamuššii vuoiggalašvuođas, go Deatnogátti olbmuin gildojuvvui luossabivddu dievasgildosiin vejolašvuohta bivdit borranguolige, ja dál gáržžidandoaimmat goittotge burgojuvvojit mearraviidodagas, lohká I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

– Norgga mearrádusas leat negatiivvalaš váikkuhusat nu Deanu go Njávdánjoga lussii. Luossabivdodeaddu Njávdánjohnjálmmis lassána mearrádusa dihtii dovdomassii ja dat lea áittan Njávdánjoga luossanállái. Norgga mearrádus lea stuorra beahttašupmi, joatká Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Suoma ja Norgga gaskasaš ráđđádallamiin sohppui cuoŋománus, ahte ráddjenviidodahkii gullet Deanu váldooalli, Deanu oalgejogat, Deanuvuotna ja maiddái mearraviidodat mii lea vuotnanjálmmis, viidát njealje gieldda viidosaš guovllus. Gielddus guoská sihke luosa lustabivddu ja luossabivddu njaŋggofirpmiin ded. Deanu luossabivddu dievasgielddus lea vuođustallon dainna, ahte ráfáidahttin guoská oppa guovllu, gos luossa fidnejuvvo sállašin.

Sámediggi lea ovdalis dieđihan, ahte ii guottit Deanu luossabivddu dievasgildosa. Sámediggi atná dehálažžan, ahte luossabivdu ráddjejuvvo álgi bivdobaji áigge. Gáržžidemiid livčče galgan goittotge čujuhit guolásteapmái, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.

Ráddjehusaid duohken lea Deanu luossanáliid hedjonan dilli. Deanu čuovvun- ja dutkanjoavku almmustahtii álgojagis raportta Deanu luossanáliid dilis jagi 2020.

Govva: Anja Vest

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Kuvassa porot kulkevat tunturissa.

Spiehkastatjagi dagahan vahágiid boazodollui galgá buhttet

Sámediggi doarjala stáhtaráđi lahtuide, vuoi vahágiid buhttemii čujuhuvvošii vuoiggalaš ja maiddái sturrodaga dáfus doarvái stuorra mearreruhta. Mearreruđa galgá juolludit daid guovlluide ja badjeolbmuide, geat leat erenomážit gillán vahágiid jagiid 2019-2020 spiehkastat dálke-, muohta- ja luonddudiliid dihtii. Stáhtaráđđi gieđahallá ášši ollesčoahkkimis duorastaga 27.5.2021.

Ráđđehus lea soahpan 25.5.2021 jagi 2021 goalmmát lassebušeahttaevttohusas. Dálvvi 2019-2020 muohtadili dagahan boazovahágiid buhttemii várrejuvvo 6 miljovnna euro. Submi vuođđuduvvá eana- ja meahccedoalloministeriija evttohussii.

– Lean fuolas badjeolbmuid dilis, dasgo boazodoallu lea gillán viiddes vahágiid spiehkastat dálkedili dihtii. Lea dehálaš, ahte boazodoalloláhka heivehuvvo dál vuosttas háve boazodoalu boahttevuođa sihkkarastima várás, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso,

Sámediggi doarjala ministaraide, ahte buhtadusaid várás addon mearreruhta vihkkedallošii vel stáhtaráđi ollesčoahkkimis. – Lea govttoheapme, ahte iežasvástooasit leat báhcimin ná stuorisin, vaikke lága dárkkuhussan lea veahkehit boazodoalu doaibmiid ceavzit viiddes ja vuorddekeahtes vahágiin ja sihkkarastit ealáhusa joatkašuvvama, joatká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Dálvvi 2019-2020 dagahan vahágat ledje boazodoalu dáfus áibbas árvitmeahttumat. Vahágat leat dáhpáhuvvan eatnandieđalaččat viiddes guovllus ja dat čohkiidit earret eará boazojámuin, lassebiebmangoluin ja vuvdonboazomeriid gahččamis. Bálgosiid ovttastusa dahkan rehkenastima mielde boazodollui šaddan táhpagat leat 23 miljovnna euro ja vahágiid váikkuhus juohkása sullii njealje jagi áigái,

– Lea dehálaš, ahte buhtadus čujuhuvvo dasa, ahte dat veahkeha duođalaččat vearrámusat gillán guovlluid ja badjealbmáid. Leat viššalit bargan dán ášši ovdii ja mearreruđa leatge fidnen bajidit guđa miljovnna euroi. Submi ii goittotge vel leat doarvái stuoris buhttet dálvvi dagahan vahágiid boazodollui, muitala Aikio.

Boazovahátlága 1 § mielde lága ulbmilin lea veahkehit boazodoalu doaibmiid ceavzit viiddes ja vuorddekeahtes vahágiin, mat čuhcet boazodollui. Boazovahátlága ovdabargguid mielde lágain lea oaivil dahkat vejolažžan meannudeami, mainna sáhtášii jođánit vejolaš katastrofa maŋŋá váldit atnui buhttenortnega, mainna dorvvastuvvo ealáhusa joatkašuvvan.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Má. láhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Govva: Tarja Läsnman