Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Girjás čearu riektedáhpáhusas

Sámi parlamentáralaš ráđi stivra dohkkehii čoahkkimisttis 3.6.2020 oktasaš cealkámuša Girjás čearu riektedáhpáhusas.

Ođđajagimánu 22 beaivvi 2020 celkkii Ruoŧa Alimus duopmostuollu duomu Girjásáššis mii lea dehálaš prinsihpalaš duopmu, ja man guhká leat vuordán. Duomus doarju Alimus duopmostuollu Girjás čearu gáibádusa Ruoŧa stáhta vuostá, bivdo- ja guolástanvuoigatvuođaid dáfus čearu eatnamiin gilvinráji bajábealde.

Alimus duopmostuolu duopmu Girjás-áššis ii boađe buktit váikkuhusaid dušše Ruoŧa beale riektedilálašvuođaide, das boahtá maid leat stuora mearkkašupmi Finnmárkokommišuvnna boahttevaš bargui, ja dan áššái mii Suoma bealde lea jođus sámiid guollevuoigatvuođaid birra, ja mii fargga galgá ovdan riikka Alimusrievttis.

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Alimus Duopmostuolu duomu birra Girjásáššis

Lassedieđut

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa áigodahkii 10.8.2020 – 31.8.2024.  Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gullevaš áššiid. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 26 b  §:a mielde. Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2518,95 – 2625,08 euro/mb). Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.7.2020 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040-7262688.  Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 17.6.2020

Sámediggi

Jiekŋameara ruovdemáđija bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá

Lappi lihtu stivra mearridii geassemánu 8. beaivve dohkkehit vástagiid Davvi-Lappi eanangoddelávvaevttohusas ožžojuvvon eiseválddiid cealkámušaide ja ain ásahit lávvaevttohusa almmolaččat oaidnin láhkai, ja dákko bokte ii váldán vuhtii áššis addojuvvon oainnuid. Jiekŋameara ruovdemáđija bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá.

Sámediggi lea máŋgii iešguđet bealiváldimiin ja cealkámušain ovdanbuktán vuostálastit Jiekŋameara ruovdemáđija merkema eanangoddelávvii oba rávaláganin. Sámediggi ovdanbuvttii iežas oainnu maiddái cealkámušastis eanangoddelávvaevttohusas, mas eiseválddit adde cealkámušaid 28.1.-28.2.

Politihkalaš mearrádus máđija linnjemis Davvi-Suoma guovllus lea dahkkojuvvon Lappi lihtus almmá doarvái viiddes váikkuhusaid árvvoštallama haga, iige dat dákko bokte vuođđuduva áššáigullevaš plánemii ja válmmaštallamii. Jiekŋameara ruovdemáđidjii laktáseaddji plánaid mielde sámiid eallinbirrasii, gillii, servošii ja árbevirolaš ealáhusaide čuohcá stuorra áitta, daningo máđija luddešii buot golmma sámegiela váimmusguovlluid.

– Sámedikki oainnu mielde lávvamerkejupmái, mii dahká Jiekŋameara ruovdemáđija vejolažžan, eai leat dohkálaš ákkat. Bukten vel Lappi lihtu stivrra čoahkkimis ovdan, ahte lávain leat ruossalasvuođat Suoma vuođđolágain ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid olis eamiálbmogiidda dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin ja danin eanangoddelávva galggašii máhcahuvvot válmmaštallamii ja Jiekŋameara ruovdemáđija -merkejupmi galggašii váldojuvvot eret eanangoddelávas, dadjá Sámedikki I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto.

Koivisto lea nammaduvvon Sámedikki ovddasteaddjin Lappi lihtu stivrii ja oassálasttii stivrra čoahkkimii geassemánu 8. beaivve. Sámedikki áššedovdilahtus lea Lappi lihtu stivrra čoahkkimiin oassálastin- ja hállanvuoigatvuohta, muhto ii vuoigatvuohta dahkat evttohusaid dahje jienastit. Stivrra čoahkkimis dahkkojuvvui evttohus máđidjamerkejumi eretváldimis, muhto evttohus fámohuvai, go dat ii guottihuvvon.

Máđidjafidnu vuostálastojuvvo viidát maiddái eará doibmiid siste. Sámedikki lassin negatiivvalaš oainnu leat ovdanbuktán Nuortalaččaid siidačoahkkin, Bálgosiid ovttastus, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda, máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit ja máŋggat priváhttaolbmot. Anára gielda evttohii, ahte ruovdemáđidjalinnjen čujuhuvvo dušše oktavuođadárbun dahje sulalaš avádahkan Anárjávri lulábealde. Johtolat- ja dieđujuohkinministeriija buvttadan čielggadeami mielde Jiekŋameara ruovdemáđija ii leat ekonomalaččat gánnáhahtti.

Sámedikki cealkámuš Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 -evttohusas

Lassedieđut:

I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto tlf. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Govva: Anja Vest

Sámediggi doarjala sisministarii Norgga rádjejohtolaga rahpama dihte

Sámediggi doarjala sisministtar Maria Ohisaloi Norgga ja Suoma gaskasaš ráji rahpama dihte. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat leat čuohcán mearkkašahtti ládje Davvi-Suoma rádjeguovlluid sámiide.

– Sámeservošis lea hui dábálaš, ahte servoša ja sogaid lahtut orrot juogo fásta dahje gaskaboddasaččat ránnjáriikka guovllus dahje barget ránnjáriikkas. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat leat váikkuhan negatiivvalaččat mearkkašahtti ládje sámiid bargamii, birgenláhkái ja johtimii, ja maiddái sosiála- ja bearašgaskavuođaid doalaheapmái, gávnnaha sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Giđa koronaepidemiija dagahan rájiid gidden lea lassin váikkuhan sakka sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheddjiid doaibmaneavttuide ja johtimii. Johtinráddjehusat leat dagahan stuorra váikkuhusaid sámeservošiidda maiddái muđuid.

– Sámedikki ipmárdusa mielde dáláš koronadilli ii gáibit šat rádjegiddema doalaheami Norgga ja Suoma gaskasaš rájis, muhto rádjegidden galggašii burgojuvvot ollásit dahje ceahkkálastimiin. Juos rádjegidden jotkojuvvo, árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjit, degomat boazodoallit, gártet váttes dillái. Rádjegiddema burgin livččii vealtameahttun maiddái danin, ahte iešguđet riikkaid guovllus orodeaddji bearraša ja sohkaservoša lahtut beasašedje deaivat, ja ahte dorvvastuvvo daid olbmuid birgenláhki, geat dábálaččat barget sierra riikkain, joatká Juuso.

Sámediggi ovdanbuktá appellašuvnnas, ahte sámiin lea vuoigatvuohta oassálastit alcceseaset guoski mearrádusbargamii. Riikkaidgaskasaš rájiid juohkin eamiálbmogis lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit rájiid rasttideaddji ovttasbarggu ja gaskavuođaid. Sámediggi bivdáge, ahte boahttevuođas sámeguovllus stáhtaid rájiide guoski mearrádusbargamis váldojuvvojit vuhtii váikkuhusat eamiálbmogii ja dorvvastuvvo Sámediggái sámiid virggálaš ovddastusdoaibmaorgánan vejolašvuohta ovdanbuktit oainnu áššis.

Sámekultuvrii gullá čavga soga ja servoša oktavuođadoallan ja buotlágan ovttasbargu ealáhusaid, gávppašeami ja eallima eará osiid olis. Ovttasbargu riikkaid gaskkas lea dábálaččat intensiivvalaš ja vealtameahttun sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheddjiid siste.

Sámedikki appellašuvdna sisministarii Norgga rádjejohtolaga rahpama dihte (10.6.2020)

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

vs. láhkačálli Kalle Varis tlf. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Govva: Tarja Länsman

Sámeparlamentarihkkáriid konferánsa 2020 sirdašuvvá 

Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra čoahkkanii gáiddusoktavuođaid bokte 3.6. ja ságastalai čoahkkimisttis sámeparlamentarihkkáriid konferánssa lágideamis. Konferánssa galge lágidit Anáris 13.-14. borgemánu 2020. Stivra mearridii čoahkkimisttis, ahte konferánsa sirdojuvvo koronaviruspandemiija dihte. Konferánssa ođđa lágidanáiggis áigot mearridit maŋŋelis geasi áigge.  

Dađi bahábut eat oainne áššis eará molssaeavttu ráđđejeaddji pandemiija dihte. Konferánsa lágiduvvo goittotge dalán, go dilli dan suovvá.  Riikkarájiid rasttideaddji sámepolitihkalaš ovttasbarggu dáfus lea dehálaš, ahte sámeparlamentarihkkárat čoahkkanit, ja ahte sis lea vejolašvuohta beassat ságastallat oktasaš áššiin ja hástalusain, dadjá SPR sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso konferánssa sirdimis. 

Sámeparlamentarihkkáriid konferánsa lágiduvvo juohke goalmmát jagi. Sámi parlamentáralaš ráđđi vástida sámeparlamentarihkkáriid konferánssa praktihka lágideamis, ja jagi 2020 konferánssa praktihka lágidanovddasvástádus gullá Suoma sámediggái. Konferánssas, mii lágiduvvo Anáris, leat juo golbma váldotemá: dálkkádatrievdan, maŋemuš áiggiid sámiid vuoigatvuođaid ovdáneapmi ja sámedikkiid oktasaš válgabeaivi.  

Maiddái sámenuoraid konferánssa galge lágidit borgemánus parlamentarihkkáriid konferánssa olis.   Oktasaš davviriikkalaš nuoraid konferánsa lágiduvvo guovtti jagi gaskkaid ja boahttevaš temán lea mearriduvvon dálkkádatrievdan.  

Dađi bahábut dán dilis eai leat eará molssaeavttut. Eat sáhte goittotge diktit dili heajudit sámenuoraid váikkuhanvejolašvuođaid rájiid rastá, nappo SPR nuoraidráđđi čielggada dál vejolašvuođaid lágidit sámenuoraid konferánssa dahje oasi das gáiddusin, gávnnaha nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Lassedieđut 

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi 

nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio, 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

vs. nuoraidčálli Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sámediggi váiddii Eanodaga Jiehtáčearu várrenmearrádusas

Sámediggi váiddii Tukes mearrádusas dohkkehit ruvkelága miel várrema Eanodaga Jiehtáčerrui. Sámedikki mielde várrenalmmuhusa birra dieđihettiin eai leat čuvvon sámi giellalága. Dasa lassin várren guoská guvlui, mas lea earenoamáš mearkkašupmi sámiid árbevirolaš ealáhusa, boazodoalu hárjeheapmái.

Sámediggi čujuha váidaga ággan dan, ahte sámi giellalága eai leat čuvvon, man geažil ášši gieđahallamis Tukes heivehan meannudeapmi olggušta guovllu sámegielat olbmuid ja maiddái sápmelaččaid eamiálbmogin.

– Tukes ii leat čuvvon ášši dieđiheamis sámi giellalága ja dieđuideamet mielde ášši birra ii leat dieđihuvvon ollenge sámegillii. Dás lea dáhpáhuvvan čielga meannudanfeaila, dadjá sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso váidaga ákkain.

Sámedikki ipmárdusa mielde dán guvlui ii Suoma vuođđolága vuođul jáhku mielde sáhte vuođđudit ruvkke, iige danin guvlui galgga mieđihit guovlovárrema, mii viggá oažžut málbmaohcanlobi. Dálá dilis sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjit gárttašedje čáhkket ruvkeindustriija ovddas, mii livččii vuostá sámiid vuođđolágalaš vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra ja dákko bokte maiddái ealáhusaid. Seammás dat mearkkašivččii maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođaid loavkideami.

Juo dan sivas, ahte várren guoská guvlui, mas lea earenoamáš mearkkašupmi sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheapmái, berre várrema dohkkehanmearrádusa Sámedikki mielde gomihit ja máhcahit ášši Tukes gieđahallamii. Suomas gustojeaddji ruvkelága mearrádusat leat dán oasis váilevaččat ja áššis berre heivehit vuođđolága ovdasadji-prinsihpa.

– Ruvkelága mearrádusaid sadjái ášši galggašedje čoavdit njuolga vuođđolága vuođul dainna ákkain, ahte dán guovllus sámiin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Dása gullet sámiid árbevirolaš ealáhusat degomat boazodoallu, man ii sáhte hárjehit oktanaga ruvkkiin, mii guvlui vuođđuduvvošii. Vuođđolága oaivvildan vuoigŋa ii ollašuva ruvkelága vuollásaš doaimmain, joatká Juuso.

Várrenalmmuhusa mielde ohcci viggá háhkat alcces oktovuoigatvuođa ohcat guvlui maŋŋelis málbmaohcanlobi. Lobi ulbmilin lea ávkkástallangelbbolaš ruvkeminerálagearddi gávdnon ja ruvkke vuođđudeapmi ávkkástallan dihte vejolaš gearddi.

Sámedikki cealkámuš Davvi-Suoma hálddahusriektái 18.5.2020

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

láhkačálli Kalle Varis tlf. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Sámediggi oassálastá luonddu máŋggahámatvuođa vahkkui

Sámediggi oassálastá luonddu máŋggahámatvuođa globála temávahkkui 18.-22.5. almmustahttimiin vahku áigge juohke beaivve filmma, mii laktása luonddu máŋggahámatvuhtii ja sámekultuvrii. Vahku temát leat heivehuvvon sámekultuvrii, ja ulbmilin lea čalmmustahttit sámekultuvrii dehálaš fáttáid, mat laktásit luonddu máŋggahámatvuhtii ja dasa laktáseaddji árbedihtui.

ON lea cealkán miessemánu 22. beaivvi globálan luonddu máŋggahámatvuođa beaivin. Beaivvi ulbmilin lea lasihit ipmárdusa ja diđolašvuođa luonddu máŋggabealatvuođas ja dan mearkkašumis.

Dán jagi luonddu máŋggahámatvuođa beaivi viidána olles vahkkun. Vahku juohke beaivve lea luonddu máŋggahámatvuhtii laktáseaddji iežas temá, mii čatnasa luonddu máŋggahámatvuhtii guoski globála barggu váldofáttáide. Vahku áigge miehtá máilmmi dahket beavttálmahttojuvvon lundui laktáseaddji dieđujuohkima.

Sámedikki temát vahku iešguđet beivviid leat:

Má 18.5. Árbediehtu ja dan mearkkašupmi luonddu máŋggahámatvuhtii.

Dis 19.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja suodjalanguovllut ja árbevirolaš ealáhusat.

Gas 20.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja árbevirolaš biebmu, guollebivdu ja biebmodorvu.

Duo 21.5. Luonddu máŋggahámatvuohta ja kultuvra: duodji.

Bea 22.5. Doaimmat maiguin sáhttá eastit luonddu máŋggahámatvuođa goarráneami sámi geahččanguovllus

Somes sáhttá geavahit dáid fáddágilkoriid #luondu2020 #máŋggahámatvuohta #luonddumáŋggahámatvuohta

Duogáš

Biologalaš máŋggahámatvuhtii guoski ON oktasašsoahpamuš (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) rahppojuvvui vuolláičállot ON biras- ja ovdánankonferánssas (UNCED) Rio de Janeiros jagi 1992. Suopma lea ratifiseren biodiversitehtasoahpamuša jagi 1994. Biodiversitehtasoahpamuša ulbmilin lea suddjet eananspáppa ekovuogádaga, ealli- ja šaddošlájaid ja daid árbedahkkiid máŋggahámatvuođa, geavahit luondduriggodagaid suvdilit ja juohkit luonddu genetihkalaš resurssaid geavaheamis ožžojuvvon ávkkiid vuoiggalaččat.

Biodiversitehtasoahpamuša  artihkal 8(j) geatnegahttá soahpamuša oassebeliid suodjalit eamiálbmogiid biodiversitehtii laktáseaddji árbedieđu. Artihkal mearrida, ahte soahpamuša oassebealit galget našuvnnalaš láhkaásaheami mielde gudnejahttit, suodjalit ja doalahit biologalaš máŋggahámatvuođa suodjaleami ja suvdilis geavaheami dáfus mearkkašahtti eamiálbmogiid ja árbevirolaš eallinvuogi mielde ealli báikkálaš servošiid dieđu, innovašuvnnaid ja geavadagaid, ja ovddidit ja viiddidit daid heiveheami dán dieđu innovašuvnnaid ja geavadagaid oamasteddjiid lobiin ja váikkuhit miehtemielalaččat ja roahkasmahttit, vai dán dieđu, innovašuvnnaid ja geavadagaid geavaheamis ožžojuvvon ávkkit juhkkojuvvojit dássálasat.

Artihkal guoská Suomas sámiide ja dat suddje sámiid luonddugeavaheapmái laktáseaddji árbedieđu.

Jahki 2020 lea ng. luonddu máŋggahámatvuođa super-jahki. Jagi áigge lea ulbmilin ráđđádallat luonddu máŋggahámatvuhtii guoski máilmmiviidosaš ođđa rámmaid (post-2020 global biodiversity framework) ja lágidit luonddu máŋggahámatvuhtii guoski ON njunuščoahkkima. Kiinnás galge lágidit ON biodiversitehtasoahpamuša oassebeliid čoahkkima (CBD COP15), muhto konferánssa lágideapmi sirdašuvai COVID-19 pandejmiija geažil boahtte jahkái.

Lassidieđut

ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Eana- ja meahccedoalloministeriija čielggada spiehkastatmuohtadili váikkuhusaid boazodollui

Eana- ja meahccedoalloministeriija lea addán 5.3.2020 mearrádusa Bálgosiid ovttastusa álgaga vuođul vahága čielggadeamis, mii lea deaividan boazodoalu. Mearrádusa mielde Luondduriggodatguovddáš ráhkada boazovahátlágas dárkkuhuvvon čilgehusa muohtadili dihtii lágas dárkkuhuvvon vejolaš vahágin sihke dan váikkuhusain boazodollui. Čielggadeapmi ráhkaduvvo 2.8.2020 rádjai.

Eana- ja meahccedoalloministeriija oaidná mearrádusastis čielga áššin, ahte muohtadilli lea dán dálvve váddásut go gaskamearálaččat. Dálvvi 2019-2020 gassamuohttaga sáhttá maiddái gávnnahit dálkediehtaga lágádusa statistihkain. Eana- ja meahccedoalloministeriija oaivvilda, ahte dat addá doarvái vuođustallon siva álgit vahága čielggadeapmái boazovahátlága mielde.

“Sámediggi atná buorrin, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija lea álggahan čielggadit spiehkastatmuohtadili duođalašvuođa boazodoalloguovllus”, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ministeriija geahčai goittotge, ahte vahága viidodaga ii sáhte luohtehahtti láhkai čielggadit boazovahátlágas máinnašuvvon njealji vahku áigemearis, dasgo muohtadili guhkkodat ja dan váikkuhusat nugo eallit guđđon bohccuid jámut ja miesseproseanta čilget easkka maŋŋelabbos giđđat ja álgogeasi. Nugo maiddái vejolaš vahágat ja jámut leat duođaldeamis maŋŋá ee. boazologuid gárvánettiin.

”Lea fuotni, go dillái ii bastojuvvo reageret dál dalán go dasa livččii dárbu. Muohtadilli ja jiekŋagearddit skálvviid siste leat dagahan lassibiebmama dárbbu máŋggain bálgosiin. Jođánis reageremiin livčče vejolaččat sáhttán eastadit stuorát vahágiid”, joatká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

”Rievdi dálkkádaga geažil bálgosiid ja siiddaid návcca reageret jođánit rievdi luonddudiliide deattuhuvvá. Lea dehálaš, ahte badjealbmát bastet ieža meroštallat iežaset doaimmaid luonddudili mielde”, loahpaha ságajođiheaddji Juuso.

Sámediggi doarjalii eana- ja meahccedoalloministeriijai, ahte eana- ja meahccedoalloministeriija álggahivčče nu jođánit go vejolaš dahkat čilgehusa das, sáhttágo dán dálvvi muohtadili doallat dakkár boazodoalu deaividan áššin, man vuođul badjealbmáide livčče vejolaš oažžut luonddudili dagahan ekonomalaš massimiidda buhtadusa Bálgosiid ovttastusa álgaga mielde.

Govva: Tarja Länsman

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 1871 331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sámi álbmotbeaivi 6.2.

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámi álbmotbeaivve 6.2.2020 dmu 11-15. Boađe oahpásmuvvat Sámedikki doaimmaide!

Sámedikki almmolaš doaimmahat, skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat ja sámegiela doaimmahat ovdan buktet doaimmaset Sajosis. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša.

Sámi álbmotbeaivvi 6.2. prográmma Anáris

Bures boahtin buohkaide!

diibmu 7.00 rájes
Yle Sápmi sádde sámegielat rádioprográmma golmma sámegillii.
Neahttarádio: yle.fi/sapmi

9 Leavgga rohtten leavgastággui ja Sámi soga lávlla, SIIDA

9-17 Siidda čájáhusaide lea nuvttá sisabeassan oppa beaivvi, SIIDA

9.30-11 SAJOS, auditoria
• Anára skuvlla sámeluohkát lávlot, čájáhallet ja dánsejit.
• Ovttaslávlun ja musihkka, Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu
• Filbma, Sámi oahpahusguovddáš

10.30-13 Sámi álbmotbeaivvi mállásat, Anára SEARVEGODDEDÁLLU, Sámi Soster rs ja Anára searvegoddi

11-15 SAJOS
• Sámedikki rabas uvssat. Sámediggi fállá gussiide ávvokáfe.
• Sámi arkiivva rabas uvssat

12 ”Njuvčča soajáiguin – Girječálli Yrjö Kokko luottain”, Yrjö Kokko -searvi/Ilkka Vaura, SAJOS

12 Siida ođasmuvvá 2020-2022, SIIDDA auditorias

12.30 Seailluhit Sámi árbbi, pop up -čájáhusa rahpan, SIIDDA loktafeaskáris

13- Bisppameassu, Anára searvegoddi, Anára sámegirku
Meassu maŋŋá girkokáffe searvegoddedálus, SámiSoster rs ja Anára searvegoddi

18 Filbmaeahket, SAJOS
Filbmaeahket ordnejuvvo ovttasbarggus Sámi dáidaga doarjjasearvvi Visuálalaš Sápmi -Leader prošeavttain.

  • Siuttajoen erotus 2019, 2 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Čáhcerávga 2019, 5 min, Suvi West, Sápmi / Suopma
  • Seavdnjadasa ja čuovgga gaskka 2019, 7 min, Sara Beate Eira Person, Sápmi / Norga
  • Jearrat máttaráhkus 2019, 4 min, Marja Viitahuhta / Anna Näkkäläjärvi-Länsman, Sápmi / Suopma
  • Eadni, juoiggastivččet go? 2019, 9 min, Máret Inger Aslaksdatter Anti, Sápmi / Norga
  • Bántafáŋga 2019, kesto 4 min, Ingá Márjá Sarre, Sápmi / Norga
  • dissociate (gáidat / máhccat) 2019, 3 min, Sunna Nousuniemi, Sápmi / Suopma
  • Jaakko Gauriloff – Laulan sinulle 2019, 12, Heli Valkama, Sápmi / Suopma
  • Giitu giitu 2019, kesto 6 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga
  • Sámás muinna 2019, kesto 3 min, Ville-Riiko Fofonoff, Sápmi / Suopma
  • Fanas Jovnna 2019, kesto 9 min, Sakari Maliniemi, Sápmi / Suopma
  • Ribadit 2019, kesto 10 min, Elle Sofe Sara, Sápmi / Norga

   

      

 

Buori sámi álbmotbeaivvi buohkaide!

Pyeri säämi aalmugpeivi puohháid!

Šiõǥǥ saaʹmi meersažpeiʹvv pukid!

 

Sámediggi evttoha Suoma stáhtii Deanu soahpamuša eretcealkima

Sámediggi evttoha Suoma stáhtii, ahte dat cealká eret soahpamuša guolásteamis Deanu čázadagas (42/2017) ja álggaha proseassa soahpamuša ođđasit ráđđádallama várás. “Deanu soahpamuša eretcealkin ja ođđasit ráđđádallan lea vealtameahttun, dasgo gustojeaddji soahpamuš loavkašuhttá sápmelaččaide eamiálbmogin dorvvastuvvon rivttiid mearkkašahtti lágiin sihke dagaha fuopmášahtti vahágiid sápmelaččaid árbevirolaš guollebivdui”, dadjá Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio.

Gustojeaddji soahpamuš ráddje Deanu guovllu sápmelaččaid vuoigatvuođa bivdit guoli árbevirolaš vugiiguin Deanu čázadagas. Árbevirolaš luossabivddu ráddjema mielde soahpamušas lea maiddái negatiiva váikkuhus sámegillii ja sápmelaččaid árbevirolaš dieđu geavaheapmái ja dan sirdáseapmái čuovvovaš sohkabuolvvaide. Soahpamuš unnida mearkkašahtti vugiin sámegiela lunddolaš geavahanbirrasa ja uhkida oasistis geaffudit sámegiela luossabivdui laktáseaddji terminologiija ja dan mielde sirdáseaddji árbevirolaš dieđu.

Gustojeaddji soahpamuš ráddje maiddái mearkkašahtti vugiin Deanu guovllus eará sajiide fárren sápmelaččaid vuoigatvuođa árbevirolaš bivdui, man dihte dáid olbmuid lunddolaš oktavuohta iežaset fulkkiide, servošii ja kultuvrii lea hedjonan. “Juos eará sajiide fárren Deanu guovllu sápmelaččain ráddjejuvvo eret árbevirolaš guollebivdu, das leat negatiiva, juobe divukeahtes, váikkuhusat olles Deanu sápmelaš guollebivdokultuvrii”, gávnnaha Sámedikki stivrra lahttu Pentti Pieski.

Deanu luossa lea guovllu sápmelaččaide dehálaš oassi áigáiboađus ja borramušháhkamis. Deanu guovllu sámekultuvra lea oppalaččat nannosit čatnon árbevirolaš ealáhusaide ja daid ođđaáigásaš doaibmavugiide ja daid iešguđegelágan oktiiheivehemiide. Dáin áššiin leat mearkkašahtti váikkuhusat Deanu guovllu sápmelaččaid identitehtii.

Golgadeapmi lea okta Deanu árbevirolaš bivdovugiin ja bivddu lihkostuvvan gáibida buriid dieđuid ja čehppodaga bivdosajis ja firpmiid gieđahallamis. Govas golgadeaddjit suhppemin Badje-Deanus. Govva: Pentti Pieski

Norgga stuorradiggi ja Suoma riikkabeaivvit dohkkehedje Deanu guolástansoahpamuša njukčamánus 2017 Sámedikkiid vuostálastimis fuolakeahttá. Guolástanáigodahkii 2017 fápmui boahtán soahpamuš ráddjii ain árbevirolaš luossabivddu. Soahpamušas ii lean báikkálaš- iige sámeservoša doarjja ja gehččojuvvui, ahte dat rihkku sápmelaččaid olmmošvuoigatvuođaid mearkkašahtii lágiin. Ovddit soahpamuš dahkkui jagis 1990.

“Sámediggi oaidná, ahte soahpamuša guolásteamis Deanu čázadagas ferte ráđđádallat ođđasit, vai sápmelaččaid vuoigatvuođat ja árbevirolaš ealáhusaid doaibmangáibádusat šaddet dorvvastuvvot”, loahpaha ságadoalli Sanila-Aikio.

Sámediggi attii evttohusa eana- ja meahccedoalloministeriijai soahpamuša eretcealkimis ja ođđasit ráđđádallamis 12.12.2019. Loga olles evttohusa dáppe (suomagillii).

Ovdasiiddu govva: Tarja Länsman / Sámediggi

Lassedieđut:

Sámedikki ságadoalli Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi