Sámediggi oassálastá alimus hálddahusrievtti geahčalmassii Palsinojas

Sámediggi oassálastá 8.-9.9.2020 alimus hálddahusrievtti doallan geahčalmassii Palsinoja guovllus Anáris. Geahčalmasa ulbmil lea čielggadit, makkár oktasašváikkuhusaid Palsinoja birrasa gollerogganfitnut dagahit čázádahkii ja árbevirolaš sámeealáhusaid hárjeheapmái.

Geahčalmas laktása Sámedikki ohcan váidinlohpái Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga addin mearrádusas (nr 66/2018/1), mas mieđihit biraslobi mašiinnalaš golledoidimii Palsinoja guovllus. Sámediggi gáibida vuosttaš sajis, ahte Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga biras- ja čáhcedoallolohpemearrádusat gomihuvvojit ja nuppi sajis, ahte čáhcedárkomii laktáseaddji mearrádusat lasihuvvojit čáhcedoallolobi lohpemearrádusaide.

Sámediggi buktá váidagis ovdan, ahte Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga mašiinnalaš golledoidima biraslohpi ja čáhcedoallolohpi heajudit sámiid eavttuid hárjehit árbevirolaš sámeealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. Lohpeárvvoštallamis eai leat váldán vuhtii guovllu sajádaga Bátneduoddara meahcceguovllus, eaige meahccelága ulbmila. Lassin doaibma heajudivččii sápmelaš boazodoalu ekonomalaš gánnáhahttivuođa ja hárjehaneavttuid, ja maiddái sámiid vuoigatvuođa hárjehit guollebivddu.

Sámedikki ovddasteaddjin geahčalmassii oassálastet II várreságadoalli Leo Aikio, ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, vs. láhkačálli Kalle Varis ja vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär.

Lassedieđut:

II várreságadoalli Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. láhkačálli Kalle Varis, 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär, 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Sámediggi doarjala ministtar Kiurui boazodolliid loahppajagi 2019 mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima várás

Sámediggi doarjala bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Krista Kiurui, ahte sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija várre jagi 2020 lasseruhtadoalloárvalusas sierra lassemearreruđa boazodolliid loahppajagi 2019 ain mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima várás.

Giđa 2020 áigge Sámediggi lea doaimmahan evttohusa ja ságastallan sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijain ja Eanandoallofitnodatolbmuid ealáhatlágádusa (MELA) ovddasteddjiiguin boazodolliid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdanbuktán fuolas sápmelaš boazodolliid sosiáladorvvu ollašuvvama, barggus veadjima ja bargojagiid guhkideami birra. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága boazodolliid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit dađi lági mielde, ahte dat dáhkidivččii boazodolliide ovttaveardásaš sajádaga eanandoalu iešguđet hámiid eará hárjeheddjiiguin.

– Servodaga ráhkadusat ásahit boazodolliid dávjá juo vuolggasajis sierraárvosaš sajádahkii eanandoalu iešguđet hámiid eará hárjeheddjiid ektui. Livččii áibbas gutneheapme, ahte jagi 2019 mávssekeahttá báhcán sadjásašveahkkebuhtadusatge bázášedje boazodolliide alcceseaset máksin láhkai, gávnnaha II várreságadoalli Leo Aikio.

Jagi 2019 boazodolliid sadjásašveahkkebuhtadusaid dárbu manai sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ruhtadoalloárvalusas várrejuvvon mearreruđa badjel. Dán geažil MELA ii leat sáhttán máksit boazodolliide sadjásašveahkkebuhtadusaid loahppajagi 2019 oasil. Dát sadjásašveahkkebuhtadusat leat ain mávssekeahttá, mii ain hedjonahttá boazodolliid ekonomalaš dili, mii lea juo muđuige hástaleaddji spiehkkaseaddji váttes dálvvi 2019–2020 maŋŋá. Sadjásašveahkki lea mearkkašahtti oassi boazodolliid sosiáladorvvus, ja dan ulbmil lea doarjut boazodoalli barggus veadjima, dearvvašvuođa ja doaibmannávccaid.

Jagi 2019 boazodolliin lei vuoigatvuohta geavahit 200 sadjásašveahkkediimmu, mii lea olles 100 diimmu uhcit maid omd. eanandoallofitnodatolbmot geavahedje gaskamearálaččat jagi 2019. Jagi 2020 boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid mearri geahpeduvvui ovddežis 80 diimmuin, man geažil boazodoallis lea dál vuoigatvuohta šahten 120 sadjásašveahkkediibmui boazodoalli nammii.

Sámedikki oainnu mielde dilli lea juo prinsihpalaččat boazodolliid geahččanguovllus ekonomalaččat ja sosiálalaččat gierdameahttun ja ásaha boazodolliid ii-ovttaveardásaš sajádahkii eanandoalu iešguđet ealáhusaid eará hárjeheddjiid ektui. Sámediggi doarjalage ministtar Kiurui, ahte sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija várre jagi 2020 lasseruhtadoalloárvalusas sierra lassemearreruđa boazodolliid loahppajagi 2019 ain mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid gokčama várás.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lassedieđut:

II várreságadoalli  Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli veahkki Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Govva: Tomi Guttorm

Spiehkkaseaddji dálvvi dagahan boazodoallovahágiidda galgá gávdnat čovdosa

Luondduriggodatguovddáža (Luke) čielggadeami mielde dálvvi 2019-2020 dálke-, muohta- ja luonddudilli ledje boazodollui earenoamáš váddásat. Bálgosiidda dahkkojuvvon gažadeami mielde boazodoalu goasttádusat lassánedje 80-90 proseantta ovddit jagiid ektui.  Eanan- ja vuovdedoalloministeriija vuordá loahpalaš dieđuid njuovvanmeriin ja boazojávkku sturrodagas čavčča njuovvanbaji áigge.

Čielggadeami mielde luonddudili hárrái spiehkkaseaddji dálvi dagahii boazodollui mearkkašahtti lassegoluid ja elliid manahemiid. Bálgosat árvvoštallet boahtte njuovvanbaji miesseproseantta njiedjat sullii 45 prosentii ja njuovvanbohccuid meari báhcit 66 prosentii ovddit jagiid ektui.

– Boazoealáhus galgá bastit luohttit stáhtii ja dasa, ahte boazovahátláhka doaibmá. Dákkár katastrofalaš jagi maŋŋá lea earenoamáš dehálaš doarjut boazodolliid, vai boazovahátlágas livččii obalohkái mearkkašupmi, dadjá II várreságadoalli Leo Aikio.

Boazodoalu deaividan vahágiid buhtten -lága (987/2011) ulbmil lea veahkehit boazodoalu doibmiid ceavzit viiddes ja vuordemeahttun boazodollui čuohcán vahágiin. Lágas luonddubárti ja eará sorbmi mearkkašit spiehkkaseaddji dálke- ja luonddudili, mat mearkkašahtti ládje estet bohccuid geavaheamis dábálaš guohtumiiddiset ja dagahit mearkkašahtti lassebiebmandárbbu, dagahit muđui bohccuid jápmima dahje heajudit muđui mearkkašahtti ládje bohccuid vejolašvuođaid ceavzit luonddus.

– Dál stáhta guovllus galggašedje reageret johtilit, oktageardánit ii leat áigi vuordit čavčča njuovvanmeriid. Lea gutneheapme, ahte mearrádusa gártá vuordit gitta čuovvovaš dálvvi rádjái, dillái galggašii bastit gávdnat čovdosa, joatká ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

– Luondduriggodatguovddáža čielggadeapmi, bálgosiid girjejuvvon dieđut ja jápmán bohccuid mearit čájehit, ahte buhtadus dárbbašuvvo. Dáid dieđuid vuođul galggašii bastit juo juoga ládje álkidahttit boazodolliid ekonomalaččat váttes dili, vaikko loahpalaš dieđut njuovvanbohccuid meriin ja boazojávkkuin boađášedjege maŋŋeleappos, dadjá ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Luondduriggodatguovddáža mielde bálgosiidda dahkkojuvvon gažadandutkamuš buvttadii árvalusaid ja ovdadieđuid boazojávkku ja njuovvanbohtosa meriin. Eanan- ja vuovdedoalloministeriija vuordá loahpalaš dieđuid njuovvanbohccuid meriin ja boazojávkku sturrodagas čavčča njuovvanbaji áigge, ovdal go ášši ovdána mearrádusbargamii.

Dálvvi 2019−2020 spiehkkaseaddji dálke-, muohta ja luonddudilli ja váikkuhusat boazodollui -čielggadeapmi dahkkojuvvui eanan- ja vuovdedoalloministeriija bivdaga vuođul. Luondduriggodatguovddáš ráhkadii boazovahátlágas (987/2011) oaivvilduvvon čielggadeami muohtadilis lágas oaivvilduvvon vejolaš jápmun ja dan váikkuhusain boazodollui.

Vel dalle go guottetáigi álggii, muohta lei olu ja dilli lei hui hástaleaddji guotteheami dáfus. Govva: Johanna Alatorvinen

 

Lassedieđut

II várreságadoalli  Leo Aikio tlf. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tlf. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Borgemánu 9. beaivve dollojuvvui riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid beaivi

Ikte 9.8.2020 dollojuvvui riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivi. Beaivvi ulbmil lea lebbet ja lasihit almmolaččat dieđuid eamiálbmogiidda guoski jearaldagain ja čalmmustahttit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid suodjaleami ja ovddideami mearkkašumi.

Sápmelaččat leat okta eamiálbmot máilmmi eamiálbmogiid joavkkus ja áidna eamiálbmot, mii lea Eurohpa Uniovnna guovllus ja Suomas vuoigatvuođalaččat dovddastuvvon. Sámediggi bargá bistevaččat sámeáššiid ja vuoigatvuođaid ovddideami ovdii sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis.

Sámedikki sátnejođiheaddji Duomis Áslat Juuso mielde riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivi lea dehálaš earenoamážit diđolašvuođa lasiheami dihte. – Sávan, ahte ovdamearkka dihte eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuvvan oččošii almmolaččat eambbo saji beaivválaš ságastallamiin ja ahte dat váldojuvvošedje duođalaččat vuhtii iešguđet doibmiid dásis sin barggus.

Jagi 2020 riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivvi temá lea COVID-19 ja eamiálbmogiid návccat vuostálastit dan (eaŋg. COVID-19 and indigenous peoples’ resilience). Eamiálbmogat miehtá máilmmi gártet deaivat árggasteaset iešguđetlágan hástalusaid, ja COVID-19 pandemiija lea máŋgga ládje váttásmahttán sin dili ovddežis.

Ovttastuvvan našuvnnat (ON) buktá ovdan riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivái guoski dieđáhusastis maiddái eamiálbmogiid návccaid vuogáiduvvat dillái ja ohcat pandemiija vuostásaš dáistaleapmái vugiid, mat vuođđuduvvet eamiálbmogiid árbevirolaš dihtui ja geavadagaide. Oktan dehálaš vuohkin ovddidit eamiálbmogiid dili pandemiija áigge máinnašuvvo maiddái dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid sihkkarastin eamiálbmogiid iežaset gillii, ja sin earenoamáš dili vuhtiiváldin.

Sátnejođiheaddji Juuso deattuha, ahte maiddái mis Suomas lea dehálaš muitit sámegielat dieđujuohkima ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama ovdamearkka dihte dearvvašvuođafuolahusa olis. Lassin galggašii bastit buorebut sihkkarastit dan, ahte fállun leat bálvalusat, mat váldet vuhtii sámekultuvrra. Sámediggi álggahii geassemánus kampánjja ovttaveardásaš sode-bálvalusaid ovdii. Oahpásmuva Sámedikki kampánjii ovttaveardásaš sode-bálvalusaid  birra kampánjasiidduin www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Sámediggi viggá oasistis ovddidit sámegielat dieđu oažžuma ja juohkima koronavirusdili birra neahttasiidduinis.

 

Lassedieđut

Sátnejođiheaddji Duomis Áslat Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Girjás čearu riektedáhpáhusas

Sámi parlamentáralaš ráđi stivra dohkkehii čoahkkimisttis 3.6.2020 oktasaš cealkámuša Girjás čearu riektedáhpáhusas.

Ođđajagimánu 22 beaivvi 2020 celkkii Ruoŧa Alimus duopmostuollu duomu Girjásáššis mii lea dehálaš prinsihpalaš duopmu, ja man guhká leat vuordán. Duomus doarju Alimus duopmostuollu Girjás čearu gáibádusa Ruoŧa stáhta vuostá, bivdo- ja guolástanvuoigatvuođaid dáfus čearu eatnamiin gilvinráji bajábealde.

Alimus duopmostuolu duopmu Girjás-áššis ii boađe buktit váikkuhusaid dušše Ruoŧa beale riektedilálašvuođaide, das boahtá maid leat stuora mearkkašupmi Finnmárkokommišuvnna boahttevaš bargui, ja dan áššái mii Suoma bealde lea jođus sámiid guollevuoigatvuođaid birra, ja mii fargga galgá ovdan riikka Alimusrievttis.

Sámi parlamentáralaš ráđi cealkámuš Alimus Duopmostuolu duomu birra Girjásáššis

Lassedieđut

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa

Sámediggi almmuha ohcanláhkai birasčálli virgesadjásašvuođa áigodahkii 10.8.2020 – 31.8.2024.  Birasčálli bargun lea dikšut birasfuolaheapmái ja eanageavaheapmái gullevaš áššiid. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 26 b  §:a mielde. Seađavuđđosaš gelbbolašvuohtagáibádussan lea barggu eaktudan skuvlejupmi ja lassin gáibiduvvo sámegiela dáidu (ásahus 1727/95). Barggu ceavzilis dikšuma ovddidit heivvolaš allaskuvladutkkus, birasáššiid ja hálddahusbargguid dovdan sihke doarvái buorre eaŋgalsgiela dáidu. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási IV/IV-II mielde (vuođđobálká almmá lasiid haga 2518,95 – 2625,08 euro/mb). Virggi deavdimis čuvvojuvvo guovtti mánotbaji geahččalanáigi.

Ohcamušaid čuvvosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 15.7.2020 rádjai čujuhusas https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?be6207bf

Lassidieđuid barggus addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040-7262688.  Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi

Anáris 17.6.2020

Sámediggi

Jiekŋameara ruovdemáđija bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá

Lappi lihtu stivra mearridii geassemánu 8. beaivve dohkkehit vástagiid Davvi-Lappi eanangoddelávvaevttohusas ožžojuvvon eiseválddiid cealkámušaide ja ain ásahit lávvaevttohusa almmolaččat oaidnin láhkai, ja dákko bokte ii váldán vuhtii áššis addojuvvon oainnuid. Jiekŋameara ruovdemáđija bissu eanangoddelávas viiddes vuostálastimis fuolakeahttá.

Sámediggi lea máŋgii iešguđet bealiváldimiin ja cealkámušain ovdanbuktán vuostálastit Jiekŋameara ruovdemáđija merkema eanangoddelávvii oba rávaláganin. Sámediggi ovdanbuvttii iežas oainnu maiddái cealkámušastis eanangoddelávvaevttohusas, mas eiseválddit adde cealkámušaid 28.1.-28.2.

Politihkalaš mearrádus máđija linnjemis Davvi-Suoma guovllus lea dahkkojuvvon Lappi lihtus almmá doarvái viiddes váikkuhusaid árvvoštallama haga, iige dat dákko bokte vuođđuduva áššáigullevaš plánemii ja válmmaštallamii. Jiekŋameara ruovdemáđidjii laktáseaddji plánaid mielde sámiid eallinbirrasii, gillii, servošii ja árbevirolaš ealáhusaide čuohcá stuorra áitta, daningo máđija luddešii buot golmma sámegiela váimmusguovlluid.

– Sámedikki oainnu mielde lávvamerkejupmái, mii dahká Jiekŋameara ruovdemáđija vejolažžan, eai leat dohkálaš ákkat. Bukten vel Lappi lihtu stivrra čoahkkimis ovdan, ahte lávain leat ruossalasvuođat Suoma vuođđolágain ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid olis eamiálbmogiidda dorvvastuvvon vuoigatvuođaiguin ja danin eanangoddelávva galggašii máhcahuvvot válmmaštallamii ja Jiekŋameara ruovdemáđija -merkejupmi galggašii váldojuvvot eret eanangoddelávas, dadjá Sámedikki I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto.

Koivisto lea nammaduvvon Sámedikki ovddasteaddjin Lappi lihtu stivrii ja oassálasttii stivrra čoahkkimii geassemánu 8. beaivve. Sámedikki áššedovdilahtus lea Lappi lihtu stivrra čoahkkimiin oassálastin- ja hállanvuoigatvuohta, muhto ii vuoigatvuohta dahkat evttohusaid dahje jienastit. Stivrra čoahkkimis dahkkojuvvui evttohus máđidjamerkejumi eretváldimis, muhto evttohus fámohuvai, go dat ii guottihuvvon.

Máđidjafidnu vuostálastojuvvo viidát maiddái eará doibmiid siste. Sámedikki lassin negatiivvalaš oainnu leat ovdanbuktán Nuortalaččaid siidačoahkkin, Bálgosiid ovttastus, Sámemusea Siida, guovllu bálgosat, Ohcejoga gielda, máŋggat sáme- ja eará searvvit, gilidoaibmagottit ja máŋggat priváhttaolbmot. Anára gielda evttohii, ahte ruovdemáđidjalinnjen čujuhuvvo dušše oktavuođadárbun dahje sulalaš avádahkan Anárjávri lulábealde. Johtolat- ja dieđujuohkinministeriija buvttadan čielggadeami mielde Jiekŋameara ruovdemáđija ii leat ekonomalaččat gánnáhahtti.

Sámedikki cealkámuš Davvi-Lappi eanangoddeláva 2040 -evttohusas

Lassedieđut:

I várresátnejođiheaddji Anni Koivisto tlf. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Govva: Anja Vest

Sámediggi doarjala sisministarii Norgga rádjejohtolaga rahpama dihte

Sámediggi doarjala sisministtar Maria Ohisaloi Norgga ja Suoma gaskasaš ráji rahpama dihte. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat leat čuohcán mearkkašahtti ládje Davvi-Suoma rádjeguovlluid sámiide.

– Sámeservošis lea hui dábálaš, ahte servoša ja sogaid lahtut orrot juogo fásta dahje gaskaboddasaččat ránnjáriikka guovllus dahje barget ránnjáriikkas. Koronavirusa dihte mearriduvvon johtinráddjehusat leat váikkuhan negatiivvalaččat mearkkašahtti ládje sámiid bargamii, birgenláhkái ja johtimii, ja maiddái sosiála- ja bearašgaskavuođaid doalaheapmái, gávnnaha sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Giđa koronaepidemiija dagahan rájiid gidden lea lassin váikkuhan sakka sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheddjiid doaibmaneavttuide ja johtimii. Johtinráddjehusat leat dagahan stuorra váikkuhusaid sámeservošiidda maiddái muđuid.

– Sámedikki ipmárdusa mielde dáláš koronadilli ii gáibit šat rádjegiddema doalaheami Norgga ja Suoma gaskasaš rájis, muhto rádjegidden galggašii burgojuvvot ollásit dahje ceahkkálastimiin. Juos rádjegidden jotkojuvvo, árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjit, degomat boazodoallit, gártet váttes dillái. Rádjegiddema burgin livččii vealtameahttun maiddái danin, ahte iešguđet riikkaid guovllus orodeaddji bearraša ja sohkaservoša lahtut beasašedje deaivat, ja ahte dorvvastuvvo daid olbmuid birgenláhki, geat dábálaččat barget sierra riikkain, joatká Juuso.

Sámediggi ovdanbuktá appellašuvnnas, ahte sámiin lea vuoigatvuohta oassálastit alcceseaset guoski mearrádusbargamii. Riikkaidgaskasaš rájiid juohkin eamiálbmogis lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit rájiid rasttideaddji ovttasbarggu ja gaskavuođaid. Sámediggi bivdáge, ahte boahttevuođas sámeguovllus stáhtaid rájiide guoski mearrádusbargamis váldojuvvojit vuhtii váikkuhusat eamiálbmogii ja dorvvastuvvo Sámediggái sámiid virggálaš ovddastusdoaibmaorgánan vejolašvuohta ovdanbuktit oainnu áššis.

Sámekultuvrii gullá čavga soga ja servoša oktavuođadoallan ja buotlágan ovttasbargu ealáhusaid, gávppašeami ja eallima eará osiid olis. Ovttasbargu riikkaid gaskkas lea dábálaččat intensiivvalaš ja vealtameahttun sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheddjiid siste.

Sámedikki appellašuvdna sisministarii Norgga rádjejohtolaga rahpama dihte (10.6.2020)

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

vs. láhkačálli Kalle Varis tlf. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

 

Govva: Tarja Länsman

Sámeparlamentarihkkáriid konferánsa 2020 sirdašuvvá 

Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) stivra čoahkkanii gáiddusoktavuođaid bokte 3.6. ja ságastalai čoahkkimisttis sámeparlamentarihkkáriid konferánssa lágideamis. Konferánssa galge lágidit Anáris 13.-14. borgemánu 2020. Stivra mearridii čoahkkimisttis, ahte konferánsa sirdojuvvo koronaviruspandemiija dihte. Konferánssa ođđa lágidanáiggis áigot mearridit maŋŋelis geasi áigge.  

Dađi bahábut eat oainne áššis eará molssaeavttu ráđđejeaddji pandemiija dihte. Konferánsa lágiduvvo goittotge dalán, go dilli dan suovvá.  Riikkarájiid rasttideaddji sámepolitihkalaš ovttasbarggu dáfus lea dehálaš, ahte sámeparlamentarihkkárat čoahkkanit, ja ahte sis lea vejolašvuohta beassat ságastallat oktasaš áššiin ja hástalusain, dadjá SPR sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso konferánssa sirdimis. 

Sámeparlamentarihkkáriid konferánsa lágiduvvo juohke goalmmát jagi. Sámi parlamentáralaš ráđđi vástida sámeparlamentarihkkáriid konferánssa praktihka lágideamis, ja jagi 2020 konferánssa praktihka lágidanovddasvástádus gullá Suoma sámediggái. Konferánssas, mii lágiduvvo Anáris, leat juo golbma váldotemá: dálkkádatrievdan, maŋemuš áiggiid sámiid vuoigatvuođaid ovdáneapmi ja sámedikkiid oktasaš válgabeaivi.  

Maiddái sámenuoraid konferánssa galge lágidit borgemánus parlamentarihkkáriid konferánssa olis.   Oktasaš davviriikkalaš nuoraid konferánsa lágiduvvo guovtti jagi gaskkaid ja boahttevaš temán lea mearriduvvon dálkkádatrievdan.  

Dađi bahábut dán dilis eai leat eará molssaeavttut. Eat sáhte goittotge diktit dili heajudit sámenuoraid váikkuhanvejolašvuođaid rájiid rastá, nappo SPR nuoraidráđđi čielggada dál vejolašvuođaid lágidit sámenuoraid konferánssa dahje oasi das gáiddusin, gávnnaha nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Lassedieđut 

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi 

nuoraidráđi sátnejođiheaddji Anni-Sofia Niittyvuopio, 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi 

vs. nuoraidčálli Elli-Marja Hetta, 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Sámediggi váiddii Eanodaga Jiehtáčearu várrenmearrádusas

Sámediggi váiddii Tukes mearrádusas dohkkehit ruvkelága miel várrema Eanodaga Jiehtáčerrui. Sámedikki mielde várrenalmmuhusa birra dieđihettiin eai leat čuvvon sámi giellalága. Dasa lassin várren guoská guvlui, mas lea earenoamáš mearkkašupmi sámiid árbevirolaš ealáhusa, boazodoalu hárjeheapmái.

Sámediggi čujuha váidaga ággan dan, ahte sámi giellalága eai leat čuvvon, man geažil ášši gieđahallamis Tukes heivehan meannudeapmi olggušta guovllu sámegielat olbmuid ja maiddái sápmelaččaid eamiálbmogin.

– Tukes ii leat čuvvon ášši dieđiheamis sámi giellalága ja dieđuideamet mielde ášši birra ii leat dieđihuvvon ollenge sámegillii. Dás lea dáhpáhuvvan čielga meannudanfeaila, dadjá sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso váidaga ákkain.

Sámedikki ipmárdusa mielde dán guvlui ii Suoma vuođđolága vuođul jáhku mielde sáhte vuođđudit ruvkke, iige danin guvlui galgga mieđihit guovlovárrema, mii viggá oažžut málbmaohcanlobi. Dálá dilis sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheaddjit gárttašedje čáhkket ruvkeindustriija ovddas, mii livččii vuostá sámiid vuođđolágalaš vuoigatvuođa doalahit ja ovddidit iežaset kultuvrra ja dákko bokte maiddái ealáhusaid. Seammás dat mearkkašivččii maiddái eamiálbmogiid vuoigatvuođaid loavkideami.

Juo dan sivas, ahte várren guoská guvlui, mas lea earenoamáš mearkkašupmi sámiid árbevirolaš ealáhusaid hárjeheapmái, berre várrema dohkkehanmearrádusa Sámedikki mielde gomihit ja máhcahit ášši Tukes gieđahallamii. Suomas gustojeaddji ruvkelága mearrádusat leat dán oasis váilevaččat ja áššis berre heivehit vuođđolága ovdasadji-prinsihpa.

– Ruvkelága mearrádusaid sadjái ášši galggašedje čoavdit njuolga vuođđolága vuođul dainna ákkain, ahte dán guovllus sámiin lea vuoigatvuohta doalahit ja ovddidit iežaset giela ja kultuvrra. Dása gullet sámiid árbevirolaš ealáhusat degomat boazodoallu, man ii sáhte hárjehit oktanaga ruvkkiin, mii guvlui vuođđuduvvošii. Vuođđolága oaivvildan vuoigŋa ii ollašuva ruvkelága vuollásaš doaimmain, joatká Juuso.

Várrenalmmuhusa mielde ohcci viggá háhkat alcces oktovuoigatvuođa ohcat guvlui maŋŋelis málbmaohcanlobi. Lobi ulbmilin lea ávkkástallangelbbolaš ruvkeminerálagearddi gávdnon ja ruvkke vuođđudeapmi ávkkástallan dihte vejolaš gearddi.

Sámedikki cealkámuš Davvi-Suoma hálddahusriektái 18.5.2020

Lassedieđut:

sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

láhkačálli Kalle Varis tlf. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi