Alimus rievtti medállja geigejuvvui Sámediggái

Alimus rievtti presideanta Tatu Leppänen geigii Sámediggái  Alimus rievtti medálja gudnečájáhussan dan mávssolaš barggus sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra guoskevaš iešhálddahusas. Medállja geigejuvvui Sámedikki ovddasteaddjiide Roavvenjárggas 9.9.2021 Davviriikkaid alimus rivttiid presideanttaid čoahkkima oktavuođas.

Oassin Davviriikkaid alimus rivttiid presideanttaid čoahkkinprográmma ordnejuvvui deaivvadeapmi Sámedikki ovddasteaddjiiguin sihke alimus rivttiid presideanttaiguin 9.9.2021 Roavvenjárggas. Deaivvadeamis Suoma Alimus rievtti presideanta Tatu Leppänen geigii Sámediggái Alimus rievtti medálja gudnečájáhussan dan mávssolaš barggus sámi eamiálbmoga giela ja kultuvrra guoskevaš iešhálddahusas.

– Anán dán hui mearkkašahtti dovddastussan oppa Sámediggái mávssolaš sámegiela ja -kultuvrra sihke eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ovddideami ovddas. Doaivvun, ahte dát muitala sámi servvodaga lassin maid suopmelaš servvodahkii min bargan barggu mearkkašumis, dadjá ságadoalli Juuso.

Sámedikkis medálja vuostáválddii II várreságadoalli Leo Aikio, guhte oassálasttii deaivvadeapmái Roavvenjárggas vs. láhkačálli Kalle Varisiin sihke má. láhkačálli Sarita Kämäräisiin. Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso oassálasttii deaivvadeapmái gáiddusoktavuođa bokte Anáris.  

– Mun háliidan giitit Alimus rivttiid presideantta Leppäsa dán dovddastusas. Lassin háliidan giitit Sámedikki lahtuid sihke min bargoveaga ámmátdáiddolaš ja váimmuin bargon barggus, joatká ságadoalli Juuso.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságadoalli
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságadoalli
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai láhkačálli virggi

Láhkačálli váldobargun lea doaibmat sámiid vuoigatvuođaid guoski áššiid válmmaštallin ja áššemeannudeaddjin Sámedikki hálddahusas. Virgi lea dárkkuhus deavdit 1.10.2021 rájes. Barggut mearrašuvvet Sámedikki bargoortnega 25 §:a mielde.

Sámedikkis bohtet leat 1.1.2022 rájes guokte láhkačálli virggi, man dihtii bargguid ođđasit ordnen lea jođus ja dál ohcan láhkai  almmuhuvvon virgái sáhttet boahttevuođas gullat maiddái hoavdabarggut. Sámediggeásahusa (1727/95) mieldásaš gelbbolašvuođagáibádussan lea vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta dutkkus (bajit allaskuvladutkkus) ja sámiid guoski vuoigatvuođalaš áššiid dovdamuš sihke sámegiela dáidu. Virggi ceavzilis dikšuma veahkehit maiddái sámekultuvrra ja hálddahuslaš bargguid bures dovdan, buorre ruoŧa/dárogiela ja eaŋgalsgiela máhttu, buorre streassagierdannákca sihke olbmo heivvolašvuohta hoavdabargguide.Virggi deavdimis čuvvojuvvo guđa mánotbaji geahččalanáigi. Bálká mearrašuvvá Sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási III/I mielde (vuođđobálká 3194,73 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit bargohárjánumi mielde mearrašuvvan ahkelasit sihke sámeguovllus barggadettiin 24 % sámeguovllu lassi.

Ohcamušaid duođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái 19.7.2021 rádjai čujuhussii https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?4c85841c

Lassidieđuid addá hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. +358407262688 dahje pia.ruotsala(at)samediggi.fi. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit neahttačujuhusas www.samediggi.fi

18.6.2021 Sámediggi

Ilmakuva, jossa näkyy vesistöä ja metsää kesällä.

Ságajođiheaddji Juuso: Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci mearrádus suodjalit boares vuovddi čájeha, ahte vuovdečuohppamiidda leat molssaeavttut

Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahcci suodjala 700 hektára boares vuovddi Muttošjávrri bálgosa viidodagas. Birasministeriija mieđihii jahki dassái 20 miljovnna euro lassimearreruđa Davvi-Suoma vuvddiid eaktodáhtolaš suodjaleapmái.

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso lea duhtavaš Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci mearrádussii suodjalit boares vuovddi, ja sávvá lihku oassebeliide ráđđádallamiid bohtosis. – Anán dán buorre ovdamearkan das, man láhkai oktasašmehciin lea vejolašvuohta ohcat vuovdečuohppamiidda molssaevttolaš boahtogálduid. Guoskevaš mearrádus doaibmá maiddái buorre ovdamearkan vuvddiid suodjaleapmái viidásabbotge ja eará oktasašmehciide, lohká Juuso.

Suoma ráđđehus mieđihii jahki dassái 20 miljovnna euro lassimearreruđa Davvi-Suoma boares vuvddiid suodjaleapmái. Lassimearreruhta lea geavahusas jagi 2022 loahpa rádjai Lappi, Davvebađaeatnama ja Kainuu EJB-guovddážiid viidodagas. Mearreruđa dárkkuhussan lea buoridit luonddusuodjalanguovlluid oktilašvuođa, čavddisvuođa ja suvdilvuođa rievdi diliin.

II várreságajođiheaddji Leo Aikio sávvá, ahte dát suodjalanfidnu lea easkka álgu ja Davvi-Suoma boares vuvddiid suodjaleapmái gávdno ruhtadeapmi maiddái boahttevuođas. – Lea buorre, ahte bálggus ja oktasašmeahcci besse soahpamuššii, mas lea ávki goappaš oassebeallái. Priváhta vuovdeeaiggádiidda dárkkuhuvvon buhtadusat suodjaleamis movttiidahttet fuobmát vuvddiid mearkkašumi sámekultuvrra geavahusas ja maiddái luonddu máŋggahámatvuođa sihkkarastin, dadjá Aikio.

– Dákkár mearrádusat veahkehit Suoma doallat gitta dálkkádaga guoski figgamušain. Sullasaš ruhtadanmekanismmaid nannen sáhttá boahttevuođas máksit iežas máŋggageardásaččat ruovttoluotta, joatká Aikio.

Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahci suodjalanbáiki lea Muttošjávrri bálgosa dálveguohtoneatnamiin. Muttošjávrri bálggus ja Ohcejoga boazodáluid oktasašmeahcci leat leamaš oktavuođas Sámediggái ja bivdán Sámedikki doarjut áššis ja váikkuhit dan ovdáneapmái. Sámediggi lea aktiivvalaččat ovddidan ášši birasministeriija bokte ja ovdanbuktán iežas doarjaga suodjalandárkkuhussii.

 – Lean erenomáš duhtavaš oktasašbargui biras- ja dálkkádatministtar Mikkosiin. Lassimearreruhta lea dahkan vejolažžan sámeguovllus seammá sullasaš priváhtavuvddiid suodjaleami, maid METSO-prográmma Mátta-Suoma priváhtavuvddiin lea bargan juo guhká. Mii háliidit giitit ministara ja ministeriija das, ahte ságastallamiin lea háliiduvvon ohccot čoavddus áššái, lohká vel Juuso.

Govva: Ville Fofonoff

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Luossabivdoráddjehusaid livčče galgan ráđđádallat ollislaččat vuoiggalažžan

Suopma ja Norga sohpe cuoŋománus Deanu luossabivdogildosis bivdobaji 2021 áigái. Norgga stuorradiggi lea 25.5.2021 mearridan, ahte bivdobaji 2021 guoski mohkkefierbmegielddus šluhttejuvvo Finnmárkku rittus. Sámediggi ii ane mearrádusa vuoiggalažžan dilis, mas Deatnogátti sámiin lea gildojuvvon juoba borranguoli bivdin.

 – Leat leamaš oktavuođas eana- ja meahccedoalloministeriijai ja bivdán čilgehusa Norgga mearrádusa birra. Suopma livčče galgan fuolahit Norggain gevvon ráđđádallamiin das, ahte bivdogáržžideamit nu Deanus go mearraviidodagas leat ollislaččat vuoiggalaččat. Norgga mearrádus váikkuha mearkkašahtti láhkai sámiid dovdamuššii vuoiggalašvuođas, go Deatnogátti olbmuin gildojuvvui luossabivddu dievasgildosiin vejolašvuohta bivdit borranguolige, ja dál gáržžidandoaimmat goittotge burgojuvvojit mearraviidodagas, lohká I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

– Norgga mearrádusas leat negatiivvalaš váikkuhusat nu Deanu go Njávdánjoga lussii. Luossabivdodeaddu Njávdánjohnjálmmis lassána mearrádusa dihtii dovdomassii ja dat lea áittan Njávdánjoga luossanállái. Norgga mearrádus lea stuorra beahttašupmi, joatká Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Suoma ja Norgga gaskasaš ráđđádallamiin sohppui cuoŋománus, ahte ráddjenviidodahkii gullet Deanu váldooalli, Deanu oalgejogat, Deanuvuotna ja maiddái mearraviidodat mii lea vuotnanjálmmis, viidát njealje gieldda viidosaš guovllus. Gielddus guoská sihke luosa lustabivddu ja luossabivddu njaŋggofirpmiin ded. Deanu luossabivddu dievasgielddus lea vuođustallon dainna, ahte ráfáidahttin guoská oppa guovllu, gos luossa fidnejuvvo sállašin.

Sámediggi lea ovdalis dieđihan, ahte ii guottit Deanu luossabivddu dievasgildosa. Sámediggi atná dehálažžan, ahte luossabivdu ráddjejuvvo álgi bivdobaji áigge. Gáržžidemiid livčče galgan goittotge čujuhit guolásteapmái, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.

Ráddjehusaid duohken lea Deanu luossanáliid hedjonan dilli. Deanu čuovvun- ja dutkanjoavku almmustahtii álgojagis raportta Deanu luossanáliid dilis jagi 2020.

Govva: Anja Vest

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Kuvassa porot kulkevat tunturissa.

Spiehkastatjagi dagahan vahágiid boazodollui galgá buhttet

Sámediggi doarjala stáhtaráđi lahtuide, vuoi vahágiid buhttemii čujuhuvvošii vuoiggalaš ja maiddái sturrodaga dáfus doarvái stuorra mearreruhta. Mearreruđa galgá juolludit daid guovlluide ja badjeolbmuide, geat leat erenomážit gillán vahágiid jagiid 2019-2020 spiehkastat dálke-, muohta- ja luonddudiliid dihtii. Stáhtaráđđi gieđahallá ášši ollesčoahkkimis duorastaga 27.5.2021.

Ráđđehus lea soahpan 25.5.2021 jagi 2021 goalmmát lassebušeahttaevttohusas. Dálvvi 2019-2020 muohtadili dagahan boazovahágiid buhttemii várrejuvvo 6 miljovnna euro. Submi vuođđuduvvá eana- ja meahccedoalloministeriija evttohussii.

– Lean fuolas badjeolbmuid dilis, dasgo boazodoallu lea gillán viiddes vahágiid spiehkastat dálkedili dihtii. Lea dehálaš, ahte boazodoalloláhka heivehuvvo dál vuosttas háve boazodoalu boahttevuođa sihkkarastima várás, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso,

Sámediggi doarjala ministaraide, ahte buhtadusaid várás addon mearreruhta vihkkedallošii vel stáhtaráđi ollesčoahkkimis. – Lea govttoheapme, ahte iežasvástooasit leat báhcimin ná stuorisin, vaikke lága dárkkuhussan lea veahkehit boazodoalu doaibmiid ceavzit viiddes ja vuorddekeahtes vahágiin ja sihkkarastit ealáhusa joatkašuvvama, joatká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Dálvvi 2019-2020 dagahan vahágat ledje boazodoalu dáfus áibbas árvitmeahttumat. Vahágat leat dáhpáhuvvan eatnandieđalaččat viiddes guovllus ja dat čohkiidit earret eará boazojámuin, lassebiebmangoluin ja vuvdonboazomeriid gahččamis. Bálgosiid ovttastusa dahkan rehkenastima mielde boazodollui šaddan táhpagat leat 23 miljovnna euro ja vahágiid váikkuhus juohkása sullii njealje jagi áigái,

– Lea dehálaš, ahte buhtadus čujuhuvvo dasa, ahte dat veahkeha duođalaččat vearrámusat gillán guovlluid ja badjealbmáid. Leat viššalit bargan dán ášši ovdii ja mearreruđa leatge fidnen bajidit guđa miljovnna euroi. Submi ii goittotge vel leat doarvái stuoris buhttet dálvvi dagahan vahágiid boazodollui, muitala Aikio.

Boazovahátlága 1 § mielde lága ulbmilin lea veahkehit boazodoalu doaibmiid ceavzit viiddes ja vuorddekeahtes vahágiin, mat čuhcet boazodollui. Boazovahátlága ovdabargguid mielde lágain lea oaivil dahkat vejolažžan meannudeami, mainna sáhtášii jođánit vejolaš katastrofa maŋŋá váldit atnui buhttenortnega, mainna dorvvastuvvo ealáhusa joatkašuvvan.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Sarita Kämäräinen
Má. láhkačálli
040 186 7258
sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Govva: Tarja Läsnman

Beaiváduvvon PEFC-standárda ii sihkkarastte doarvái vuovdedoalu suvdilvuođa sámiid ruovttuguovllus

Sámedikki stivra mearridii 10.5.2021, ahte Sámediggi ii vuollái čále beaiváduvvon PEFC-standárdda. Beaiváduvvon kriterat eai Sámedikki mielas sihkkarastte doarvái sámiid ruovttuguovllus ollašuhtton vuovdedoalu suvdilvuođa, eaige Sámedikki evttohusat leat vuhtii váldon standárdabarggus doarvái bures.

– Sámedikki stivra lea gieđahallan beaiváduvvon standárdda ja boahtán dan bohtosii, ahte dat ii sihkkarastte doarvái bures sámiid ruovttuguovllus sámekultuvrra doalaheami ja ovddideami eavttuid, gávnnaha ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámekultuvrra, erenomážit sámiid árbevirolaš ealáhusaid ollašuhttima eavttuid sámiid ruovttuguovllus áitet dálkkádatnuppástus, luonddu goarideami joatkašuvvan ja eanageavahandeattu lassáneapmi. Sámiid árbevirolaš ealáhusaid ollašuhttin lea gitta sámiid ruovttuguovllu eallinfámolaš ja buhtes luonddus ja čázádagain ja maiddái oktilaš guovlluin.

– Sámiid árbevirolaš ealáhusaid ja eamiálbmotvuoigatvuođaid sihkkarastin livčče eaktudan standárdabarggus dan, ahte sámiid oainnut livčče vuhtii váldon sámekultuvrra guoski kritera lassin maiddái eará kriterain dalán barggu álggu rájes ja ahte kriterat livčče guorahallon oppalaččat sámiid ekologalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš suvdilvuođa perspektiivvas, gávnnaha II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

PEFC-standárdda beaivádanbargu lea bistán guokte jagi

Sámediggi lea oassálastán aktiivvalaččat PEFC-standárdda beaivádanbargui. Sámediggi evttohii dárkkálmahttimiid ja lasáhusaid fámus leahkki standárdda PEFC FI 1002:2014 almmolaš sihke ekologalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš suvdilvuođa guoski kriteraide dalán beaivádanbarggu álggus. Evttohusain ja lasáhusain Sámediggi geahččalii váikkuhit dasa, ahte standárddas livčče álggu rájes vuhtii váldon sámiid ruovttuguovllu sierrasárgosat, dovddastuvvon sámiid árbevirolaš ealáhusaid luondduvuođđu sihke sihkkaraston vuovdedoalu oasil sámekultuvrra bisuheapmi sámiid ruovttuguovllus.

Riikkaidgaskasaš standárdda PEFC ST 1001:2017 mielde buot čanusjoavkkut galggašedje leat standárdabargojoavkkus ovddastuvvon nu, ahte oktage ovttaskas čanusjoavku ii leat mearrideaddji sajádagas. PEFC-standárdda beaivádanbargui vuođđuduvvon PEFC-standárdabargojoavku čohkiidii measta beare vuovdedoalu ovddasteaddjiin ja nappo vuovdedoalu ovddasteaddjiin lei nana rolla maiddái mearrádusbargamis. Sámedikki evttohusat ja dievasmahttimat sierra kriteraide eai boahtán barggu áigge doarvái vuhtii váldojuvvot ja figgojuvvui oainnuid ráddjemii bođuoassin standárdda oppalašvuođas.

Beaiváduvvon PEFC-standárda ii fála sámiid ruovttuguovllu sierrasárgosiidda vástideaddji ja sámekultuvrra ollašuhttima eavttuid beaktilit sihkkarasti kriteraid, mat stivrejit vuovdedoalu, ja dán sivas Sámedikkis eai lean doarvái vuođustusat vuollái čállit beaiváduvvon standárdda.

PEFC Suopma lea evttohan Sámediggái joatkkaráđđádallamiid kriteraid birra nu, ahte ráđđádallamiin giddejuvvošii fuopmášupmi Sámedikki evttohan áššiide standárdabarggu álggus. Sámediggi geahččá beaiváduvvon PEFC-standárdda ráhkadan oppalašvuođa sámiid ekologalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš suvdilvuođa perspektiivvas. Kriterat leat hábmejuvvon ja dievasmahtton dovdomassii das maŋŋá, go Sámediggi lea bargan vuosttas evttohusaid. Danin ii reahke, ahte dušše beaivádanbarggu álggus evttohuvvon áššit guorahallošedje ođđasit joatkkaráđđádallamiin. Váldimiin lassin vuhtii Sámedikki resurssaid ja standárdabargui juo geavahuvvon áiggi, Sámediggi ii oainne vejolažžan joatkkaráđđádallamiid álggaheami.

Ealáhus-, johtalus- ja birasguovddážat sihke Suoma birasguovddáš leat dán rádjai Sámedikki lassin almmuhan, ahte eai vuollái čále standárdda. EJB-guovddážiid vuođustusat standárddas eret geassádeapmái gávdnojit dáppe (suomagillii).

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Sámediggi duđavaš Lappi lihtu váldostivrra mearrádussii máhcahit Davvi-Lappi eanagoddeláva válmmaštallamii

Lappi lihtu váldostivra mearridii odne 17. miessemánu máhcahit Davvi-Lappi eanagoddeláva válmmaštallamii. Váldostivra mearridii ášši jienaiguin 43-3. Mearrádusa mielde merkejumit, mat gusket Jiekŋameara ruovdegeainnu, sihkkojuvvojit eret boahttevaš eanagoddelávas.

Sámediggi lea duđavaš Lappi lihtu váldostivrra mearrádussii máhcahit Davvi-Lappi eanagoddeláva 2040 ođđasit válmmaštallamii. Boahttevaš eanagoddelávas sihkkojuvvojit eret merkejumit, mat gusket Jiekŋameara ruovdegeainnu.

Sámedikki ságajođiheaddji illuda, go systemáhtalaš ja viššalis bargu, mii lea dahkkon máŋga jagi, buktá bohtosiid. – Lean hui duđavaš, ahte váldostivrra lahtut leat gullan min jiena ja mearridan sihkkarastit sámi kultuvrra ja árbevirolaš ealáhusaid boahtteáiggi, go sii sihkkot geaidnomerkejumiid eret lávas. Dát láhčá jáhku dasa, ahte Lappis olbmot eai leat vajálduhttán sámi álbmoga, vaikke válmmaštallama systemáhtalaš ulbmilin lea leamašan dohkkehit geaidnolinjá, muitala Juuso.

Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto oassálasttii váldostivrra čoahkkimii, gos son jotkkii Sámedikki nana oainnu ovdanbuktima. – Fiinna ášši, go sámiid fuola leat guldalan ja váldán duođas. Háliidan giitit Lappi lihtu váldostivrra ja buohkaid, geat leat ovddidan ášši. Lea hui dehálaš, ahte olles guovllus doaibmit guddet oktasaš ovddasvástádusa sámi kultuvrra boahtteáiggis, dadjá Koivisto.

– Dovddut geahppánedje sakka, go Jiekŋameara ruovdegeainnu merkejumit sihkkojuvvojit eret eanagoddelávas. Jos geaidnu livččii huksejuvvon, de dat livččii ludden buot golmma sámi giellajoavkku guovddášguovlluid. Mun sávan, ahte mearrádus nanne nuoraid jáhku boahtteáigi ektui ja dasa, ahte sámiid ruovttuguovllus sáhttá maid boahtteáigge bargat sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin, joatká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Máŋgasat leat vuostálastán Jiekŋameara ruovdegeaidnomerkema

Sámediggi ja máŋggat eará dáfut leat máŋgii sierra oaiviliin ja cealkámušain buktán ovdan, ahte vuostálastet Jiekŋameara ruovdegeainnu merkema oppa čujuheapmin eanangoddelávvii. I várre-ságajođiheaddji Anni Koivisto lea oassálastán Sámedikki nammadan áššedovdilahttun Lappi lihtu stivrra čoahkkimiidda ja buktán maiddái doppe ovdan sámiid oainnuid ruovdegeaidnolinjjás. Lassin Jiekŋameara ruovdegeaidnu lea gávnnahuvvon johtolat- ja kommunikašuvdnaministeriija barggahan čielggadusas ekonomalaččat gánnátmeahttumin.

Sámediggi doarjalii njukčamánus 2021 Lappi lihtu váldostivrii, vai dat livččii sihkkon Jiekŋameara ruovdegeainnu eanagoddelávas dan maŋŋel, go Lappi lihtu stivra mearridii evttohit eanagoddeláva dohkkeheami váldostivrii.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Leo Aikio
II várreságajođiheaddji
040 621 6505
leo.aikio(at)samediggi.fi

Govva: Ville-Riiko Fofonoff

Eahpedábálaš dálvvi boazodollui dagahan vahágiid berre buhttet vuoiggalaččat

Sámediggi doarjala riikkabeaibellodagaide čavčča 2019 ja dálvvi 2019-2020 eahpedábálaš dálke-, muohta- ja luonddudiliid dagahan boazojámuid vuoiggalaš buhttema dihte ja boazoealáhusa jotkkolašvuođa dorvvasteami dihte.

Čavčča 2019 ja dálvvi 2019-2020 dálke- ja muohtadilit ledje Luondduriggodatguovddáža čilgehusa mielde duođaid eahpedábálaččat ja boazodollui erenomáš váddásat. Bálgosiid ovttastusa dahkan árvvoštallama mielde boazodollui šaddan táhpat leat 23 miljovnna euro ja vahágiid váikkuhus juohkása sullii njealji jagi áigodahkii.

– Ášši gieđahallan lea bistán stáhta dásis govttohis guhká ja badjeolbmot vurdet ain dieđu vahátbuhtadusaid mearis ja das, ahte buhttejuvvojitgo šaddan vahágat oppanassiige, dadjá Sámedikki II várreságadoalli Leo Aikio.

Lea čielggas, ahte boazodollui lea šaddan boazovahátlágas oaivvilduvvon vahát ja dan sáhttá luohtehahtti láhkai duođaštit Luondduriggodatguovddáža čilgehusas, bálgosiid rehketdoalus sihke jápmán bohccuid mearis. Lea maid čielggas, ahte boazodollui bohtet ain lasi vahágat dán jagi lassin ainjuo guovtti čuovvovaš jagi áigge, go miesse- ja njuovvanbuvttadeapmi boahtá gahččat.

– Mun lean hui fuolas vejolaš buhtadusaide čujuhanláhkai ruhtamearis sihke buhtadusaide laktáseaddji iešvástidanosiin. Boazodollui šaddan vahágiid buhttema galgá čujuhit vuoiggalaččat buot boazoeaiggádiidda, geat leat gillán boazovahátlága meroštallan vahága, joatká Aikio.

Sámedikki mielde boazodollui šaddan vahágiidda galggašii heivvolaš osiin heivehit almmolaš vahátbuhttenvuoigatvuođalaš prinsihpaid, maidda gullá earet eará dat, ahte šaddan vahát buhttejuvvo olles meari mielde. Sámediggi lea evttohan eana- ja vuovdedoalloministeriijai, ahte vahágiid buhttema várás geahččaluvvošii sihke dán boazodoallojahkái 2020-2021 ja čuovvovaš boazodoallojahkái 2021-2022 sihkkarastot EU mieđihan badjerájá mielde 10 miljovnna euro (okt. 20 milj. €).

Boazovahátlága 1 § mielde lága ulbmilin lea veahkehit boazodoalu doaibmiid ceavzit viiddes ja vuorddekeahtes vahágiin, mat čuhcet boazodollui. Boazovahátlága ovdabargguid mielde lágain lea oaivil dahkat vejolažžan meannudeami, mainna sáhtášii jođánit vejolaš katastrofa maŋŋá váldit atnui buhttenortnega, mainna dorvvastuvvo ealáhusa joatkašuvvan.

Sámediggi ja eana- ja vuovdedoalloministeriija čađahedje 30.3.2021 sámediggelága 9 §:s meroštallon ráđđádallamiid boazodollui šaddan vahágiin ja daid buhttemis.

Lassediehtu:

II várreságadoalli Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sámiid vuoigatvuođat ON:id olmmošvuoigatvuođakomitea jođálmahtton čuovvumii

Ovttastuvvan našuvnnaid olmmošvuoigatvuođakomitea lea addán cuoŋománu 1 beaivve Supmii árvalusaidis ja ávžžuhusaidis, mat gusket siviilavuoigatvuođaid ja politihkalaš vuoigatvuođaid guoski riikkaidgaskasaš oktasašsoahpamuš (KP-soahpamuš) ollašuvvama. Komitea válddii jođálmahtton čuovvumii sámiid vuoigatvuođaid guoski ávžžuhusaid ollašuvvama.

Komitea ávžžuhusaid mielde Suopma galgá jođálmahttit sámediggelága ođasmahttinproseassa sámiid iešmearridanvuoigatvuođa gudnejahttima dihtii ng sápmelašmeroštallama ja ráđđádallangeatnegasvuođa oasil. Lassin galgá guorahallat fámus leahkki láhkaásaheami ja geavadiid, main sáhttá leat váikkuhus sámiid vuoigatvuođaide ja ovdduide, mielde maiddái ovddidanprošeavttat ja rogganindustriija doaibma. Suopma galgá sihkkarastit, ahte dehálaš konsulteren sámiiguin ollašuvvá dainna dárkkuhusain ahte ožžojuvvo sin friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan.

Ávžžuhusaid mielde Suopma galgá vihkkedallat ILO:a soahpamuša nr 169 ratifiserema ja lasihit rahčamiid sihkkarastima dihtii, ahte ráđđehusas ja báikkálaš virgeolbmuin, poliissain, sivaheaddjiin ja duopmáriin lea áššáigullevaš skuvlejupmi gudnejahttima dihtii sámiid vuoigatvuođaid eamiálbmogin.

Suopma  galgá raporteret komiteai ávžžuhusaid ollašuhttimis njukčamánu 26 beaivve 2022 rádjai.

– Lea čielggas, ahte Suopma galgá ollašuhttit olmmošvuoigatvuođakomitea addin árvalusaid ja ávžžuhusaid erenomážit sámediggeláhkaođastusa oasil. Sámediggelága galgá dál jođus leahkki ođastusproseassas rievdadit KP-soahpamuša mieldásažžan, oaivvilda Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Komitea gávnnaha Suoma ollašuhttán doaimmaid ovddidan dihtii sámiid vuoigatvuođaid, mielde maiddái duohtavuođa- ja soabadankomitea vuođđudeapmi, mii dál jođus. Komitea buktá ovdan goittotge iežas fuola das, ahte sámediggeláhka erenomážit jienastanvuoigatvuođameroštallama ja ráđđádallangeatnegasvuođa oasil, ii leat velge nuppástuhtton vugiin, mii dáhkida sámiid iešmearridanvuoigatvuođa. Baicce nuppe láhkai alimus hálddahusrievtti mearrádusat suoidnemánu 5. beaivve 2019 ja ráđđehusa mearrádus leat šluhttekeahttá dahje maŋitkeahttá sámediggeválggaid orrot leamen vuostálaga komitea addin čovdosiiguin, gávnnaha olmmošvuoigatvuođakomitea.

Prinsihpalaččat komitea nappo raporterenmeannudeamis gávnnaha, ahte Suopma joatká KP-soahpamuša loavkideami, vaikke dat lea guokte jagi dassái ožžon komitea cealkán mearrádusaid oktagasváidalanáššis. – Lea váidalahtti dilli, juos Suopma ii divošii olmmošvuoigatvuođaloavkidemiid. Olmmošvuoigatvuođaid oasil ii sáhte vuollánit daid riikkaid dássái, gos válljejuvvojit mat olmmošvuoigatvuođat ollašuhttojit, muhto olmmošvuoigatvuođaid galgá ollašuhttit dievasmearálaččat, joatká Juuso.

Lassin komitea lea fuolastuvvan raporttain, maid mielde doaibmabijuid váikkuhusaid árvvoštallamis geavahuvvojit eahpesealvves kriterat. Dát doalvu dasa, ahte virgeoapmahaččat eahpelihkostuvvet ráđđádallamiin oažžun dihtii sámiid friddja, dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtama. Komitea merko maiddái Suoma ádjáneami ILO:a soahpamuša nr 169 ratifiseremis.

KP-soahpamuša ollašuhttima gohcá olmmošvuoigatvuođakomitea, mii čohkiida sorjjasmeahttun áššedovdilahtuin. Suoma čihččet mearreáigeraporta gieđahallui komitea almmolaš virtuálaságastallamis njukčamánu 2.-4. beivviid áigge 2021.

Komitea eaŋgalsgielat árvalusat ja ávžžuhusat (pdf)

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Sámediggi ii guottit Deanu luossabivddu ollásit gieldima

Norga evttoha Deanu luossabivdui dievasgildosa álgi guolástanbadjái luossanáliid dili hedjoneami dihtii. Sámediggi atná dehálažžan, ahte luossabivdu ráddjejuvvo álgi guolástanbaji áigge. Ráddjehusaid galgá goittotge čujuhit guollebivdui, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji.

– Sámediggi lea fuolas Deanu luossanáliid hedjonan dilis. Luossanálit ráhkadit ávnnaslaš vuođu olles Deanu johkasápmelaš kultuvrii ja dihto náliid hedjonan dili dihtii luossabivddu lea dárbu ráddjet boahtte gease garrasit, oaivvilda Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Eana- ja meahccedoalloministeriija mielde Suopma hábme iežas oainnu ja vástida Norgga evttohussii dán vahku áigge. Mearrádus baji 2021 ráddjehusain figgo ožžot fápmui 1.5. rádjai.

– Sámediggi ii guottit Deanu luossabivddu ollásit gieldima. Ráddjehusaid galgá ovdasajis čujuhit dakkár luossabivdui, mii ii návddaš vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid suoji, joatká Koivisto.

– Áššis lea gažaldat guovtte vuođđovuoigatvuođa vihkkedallamis, birasvásttus ja sámiid vuoigatvuođas iežas giela ja kultuvrra doalaheapmái ja ovddideapmái. Vuođđoláhkaváljagoddi lea Deanu guolástansoahpamuša guoski cealkámušas gávnnahan, ahte vaikke vástu birrasis gullá buohkaide, almmolaš válddi muddendoaimmain lea vejolaš ollašuhttit birasvástu maiddái čuozihemiin ráddjehusaid ja geatnegasvuođaid sierra riektesubjektaide sierra láhkai dohkkehahtti ja vuođđovuoigatvuođaid sihkkarastimii laktáseaddji vuođustusain, dadjá má láhkačálli Sarita Kämäräinen.

– Sámiid vuoigatvuođat ja luosa suodjaleapmi eai leat vuostálas, muhto bálddalas ulbmilat. Sámiide lea erenomáš dehálaš, ahte luossabivdu Deanus lea vejolaš maiddái boahttevuođas. Sámiid árbevirolaš dieđu galggašii vuhtii váldit olu dáláža eanet maiddái go luosa suodjalandoaimmaid  birra plánejuvvo ja mearriduvvo, deattuha Koivisto.

Luossabivdu lea johkasápmelaččaid kultuvrra dehálaš oassi

Deanu luossabivdu gullá mearkkašahtti láhkai ja lávga johkasápmelaččaid kultuvrii. Árbevirolaš guolástanvugiid, nugo buođđo- ja fierbmebivddu ja golgadeami bokte doalahuvvo sámiid árbevirolaš diehtu ja sámegielat terminologiija, mii laktása luossabivdui, ja daid bokte sirdojuvvojit dat boahtte buolvvaide.

– Norgga evttohus luossabivddu dievasgildosis dárkkuhivčče dievasgildosa maiddái olles johkasápmelaččaid kultuvrrain bargamii. Dát oaivvildivčče geavadis dan, ahte ovdamearkan luossabivdui laktáseaddji sámiid árbevirolaš dieđu ii livčče vejolaš sirdit boahtte buolvvaide ja ahte borranguoli bivdin ii livčče vejolaš, oaivvilda Koivisto.

Norgga evttohusa duohken lea Deanu luossanáliid hedjonandilli. Deanu čuovvun- ja dutkanjoavku olggosattii álgojagis raportta Deanu luossanáliid dilis jagi 2020.

Sámediggi ja eana- ja meahccedoalloministeriija gevve 25.3.2021 sámediggelága 9 §:a mielde ráđđádallamiid Deanu guolástansoahpamuša 6 artiklas dárkkuhuvvon guolástannjuolggadusa nuppástusdárbbuin jahkái 2021.

Lassidieđut:

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, tel. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Má. láhkačálli Sarita Kämäräinen, tel. 040 186 7258 sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Govva: Anja Vest