SDM nannii badjealbmáid sadjásašveahkkediimmuid jahkái 2021

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija nannii badjealbmáid buhttenvuloš sadjásašveahkkediimmuid eanemusmearrin 180  sadjásašveahkkediimmu badjealbmá ektui jagi 2021. Jagi 2020 sadjásašveahkkediimmuid mearri bajiduvvui 120 diimmus ruovttoluotta 200 diibmui. Sámediggi lea evttohan sadjásašveahkkediimmuid meari bajideami dálá dárbbu vástideaddji dássái uhcimustá 300 diibmui jagis.

– Sadjásašveahkkediimmuid meari geahpedeapmi ii leat moge buorre ášši. Dál juo nuppi jage maŋŋá lágaid badjealbmáid sadjásašveahkkediimmuid mearri vuoliduvvo ja dál fertet vuordit mearrádusa lassimearreruđa birra. Lea gažaldat badjealbmá sosiáladorvvus bártideami ja buohcuvuođa deaividettiin, nappo lea stuorra áššis ovttaskas olbmo buohta, guhte sadjásašveahki duođaige dárbbaša, kommentere Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija dieđiha, ahte sadjásašveahki geavahanmearri árvvoštallo ain lassánit dás ovddos. Dárkkuhussan lea ohcat lasi mearreruđa, vai sadjásašveahki eanemusmeari lea vejolaš máhcahit 200 diibmui ásahusnuppástusain nu jođánit go vejolaš jagi 2021 áigge.

Boazodoallu sadjásašveahki oasil eahpedásseárvosaš sajádagas

Boazodoallu lea sadjásašveahki oasil eahpedásseárvosaš sajádagas veardidettiin eanadoalu sierra suorgin gehččon ealáhusaide, nugo eanadollui.  Mela luopmosadjásašstatistihka mielde eanadoalli geavahii jagi 2019 gaskamearálaččat 314 diimmu sadjásašveahki, go fas badjealbmás lei vuoigatvuohta dušše 200 diibmui. Sámedikki oainnu mielde badjealbmáid várás galgá leat anus uhcimustá 300 sadjásašveahkkediimmu jagis buohcuvuođa ja bártideami várás.

– Sadjásašveahkkediimmuid mearri lea dehálaš, muhto ii áidna elemeanta sadjásašveahki ovttaveardásašvuođas. Sávan, ahte sadjásašveahkki ovdána dan guvlui, ahte dat vástida badjealbmá dárbbuid iešguđetlágan eallindiliin, joatká I várreságajođiheaddji  Anni Koivisto.

Giđa 2020 áigge Sámediggi doaimmahii evttohusa ja ságastalai sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ja MELA ovddasteaddjiiguin badjealbmáid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdan buktán fuola sápmelaš badjealbmáid sosiáladorvvu ollašuvvamis, barggus veadjimis ja bargoeallima guhkideamis. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága badjealbmáid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit, nu ahte dat dáhkidivčče badjealbmáide ovttaveardásaš sajádaga eanadoalu sierra ealáhusaiguin bargiid ektui.

Lassidieđu ohcama birra oaččot Melas Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto tel. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga tel. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Govva: Tomi Guttorm

Vuoigatvuođaministeriija ásahii sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti

Vuoigatvuođaministeriija lea ásahan sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagotti. Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addojuvvon láhkii. Doaibmagotti doaibmabadji lea 1.12.2020-15.5.2021.

Sámediggi nammadii vihtta lahtu ja sidjiide várrelahtuid sámediggelága nuppástusa válmmaštalli doaibmagoddái suoidnemánus 2020. Nammaduvvon lahtut leat Tuomas Aslak Juuso, Anne Nuorgam, Pirita Näkkäläjärvi, Martin Scheinin ja Kalle Varis sihke várrelahtut Juha-Petteri Alakorva, Anni Koivisto, Veikko Feodoroff, Piia Nuorgam ja Sarita Kämäräinen. Lassin Siiri Jomppanen nammaduvvui doaibmagoddái Sámedikki beales áššedovdin.

– Lea duođaige dehálaš, ahte sámediggeláhka ođasmahttojuvvo eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul. Lea buorre, ahte oažžut barggu dál johtui, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ráđđehusbellodagat leat iešguhtege nammadan ovtta lahtu ja várrelahtu doaibmagoddái:

Bellodat Lahttu Várrelahttu
Suoma Sosiálademokráhtalaš bellodat Raimo Piirainen Mikkel Näkkäläjärvi
Suoma Guovddáš Juha Joona Eeva-Maria Maijala
Ruoná Lihttu Jenni Pitko Mirka Soinikoski
Gurutlihttu Veronika Honkasalo Anni-Sofia Niittyvuopio
Suoma ruoŧŧelaš álbmotbellodat Eva Biaudet Mats Löfström

Doaibmagotti ságajođiheaddjin doaibmá vuoigatvuođaministeriija kansliijahoavda Pekka Timonen, nubbin áššedovdin vuoigatvuođaministeriija ossodathoavda, bajimuš hoavda Johanna Suurpää sihke čállin ráđđádalli virgeolmmoš, njunušgoddehoavda Johanna Hautakorpi ja ráđđádalli virgeolmmoš Yrsa Nyman vuoigatvuođaministeriijas.

Doaibmagotti bargun lea válmmaštallat dárbbašlaš nuppástusaid sámedikkis addon láhkii. Doaibmagotti barggu vuođđun leat vuođđovuoigatvuođat ja vuođđolága ásahan eará geatnegasvuođat, Suoma čadni riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođasoahpamušat, ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštus sihke eará vuoigatvuođa ja riikkaidgaskasaš vuoigatvuođa ovdáneapmi sihke maŋimuš áigge čovdosat.

Duogáš
  • Vuoigatvuođaministeriija ásahii 13.1.2020 bargojoavkku ovdaválmmaštallat sámediggelága rievdadeami válmmaštalli doaibmagotti barggu. Bargojoavkku čoaggin diehtu ja fuopmášumit leat čohkkejuvvon muittuhančállagii. Bargojoavkku doaibmabadji nogai 31.2.2020.
  • Oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde bargu sámediggelága ođasmahttima várás jotkojuvvo. Ráđđehusprográmma mielde ráđđehus gudnejahttá ja ovddida buot sápmelaččaid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid ollašuvvama vuhtii váldimiin riikkaidgaskasaš soahpamušaid.
  • Sámedikki doaibmabaji 2020-2023 oktan váldoulbmilin lea ovddidit sámediggelága ođasmahttima eamiálbmotvuoigatvuođaid vuođul.

Vuoigatvuođaministeriija: Sámediggelága rievdadusa válmmastallan vuolgá johtui 26.11.2020

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso: Ruvkelága ođastus lea dehálaš sápmelaččaide

“Ruvkelága ođastus lea dál okta dain deháleamos láhkaásahanprošeavttain sámiid dáfus. Intreassaid ruossalasvuođat ja daid árvvoštallan, sámiid ruovttuguovllu luonddu rašesvuohta ja áidnalunddotvuohta, sámekultuvrra hedjonahttingielddus ja dasa laktáseaddji váikkuhusaid árvvoštallan, friija dihtui vuođđudeaddji ovdamiehtan ja árbevirolaš sámeealáhusaid boahttevuohta leat guovddáš áššit, maid ođđa láhkaásaheapmi galgá vuhtii váldit”, dadjá ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Ruvkelága ođadeami, mii dál jođus, ulbmilin lea buoridit ruvkkiid birassuodjaleami ja doaibmaneavttuid. Lassin mihttomearrin lea nannet sihke ruvkkiid dohkkehahttivuođa báikkálaččat ja áššeosolaččaid váikkuhanvejolašvuođaid.

Ruvkelága ođasmahttima doarju bargojoavku lea bivdán barggu várás lassiáigge jagi 2021 lohppii, vuoi intreassaveardádallama sáhttá čielggadit viidát ja čielggadeami bohtosiid váldit fárrui bargui. Intreassaveardádallamiin dárkkuhuvvo ruvkefidnu ávkkiid ja hehttehusaid guorahallan, man vuođul árvvoštallošii, sáhttágo fidnui mieđihit lobi. Ruvkedoaimma ávkkálaš áššin ovdan buktojit dávjá barggolašvuohta ja ruvkkiin ožžojuvvon materiálat. Hehttehussan leat gávnnahuvvon earret eará ruvkedoaimma birasváikkuhusat, vejolaš hehttejumit eará ealáhusaide ja váikkuhusat eará eanageavaheapmái.

II várreságajođiheaddji Leo Aikio

Sámediggi leage ovdal máŋggain oktavuođain evttohan bargo- ja ealáhusministarii, ahte ruvkelága mieldásaš lohpeproseassain galggašii váikkuhusaid árvvoštallama ja gohcima várás vuođđudit sorjjasmeahttun árvvoštallan- ja gozihanorgána. Orgána bargguide gulašedje sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaide váikkuheaddji doaimma váikkuhusaid árvvoštallan ja gohcin.

”Vuordit miellagiddevašvuođain intreassaveardádallama gárváneami. Lea čielggas, ahte lohpevirgeoapmahaččat eai dál dovdda birrasa ja sámekultuvrra oktavuođa, eaige dovddas ruvkedoaimma birrasis dagahan nuppástusaid váikkuhusa sámekultuvrii ja vejolašvuođaide bargat sámiid árbevirolaš ealáhusaiguin, lohká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Sámedikki čoahkkin geavai sáttaságastallama ruvkelága ođadeamis čakčamánus 2020. Sáhkavuoru geavahan lahtut bukte ságastallamis ovdan fuola dálá ruvkepolitihkas ja erenomážit ovdan badjánii Ei kaivoksia Suomen käsivarteen-lihkadusa bargu Eanodaga duottarluonddu ja árbevirolaš ealáhusaid beales.

”Ođđa ruvkelágas galgá sihkkarastit sámiide eakti váikkuhanvejolašvuođaid ruvkkiid guoski mearrádusbargamii sámiid ruovttuguovllus. Lea morašlaš oaidnit, makkár luottaid ruvkedoaibma guođđá lundui. Dát lea min ruktomet. Eat miige mana nuppiid ruovttuide hedjonahttit sin ealáhusaid ja vejolašvuođaid bargat ealáhusaiguin”, joatká Aikio.

Duogáš:
  • Bargo- ja ealáhusministeriijaleaálggahanruvkeláhkaásaheamiođadeami Marin ráđđehusprográmmiigullevašgirjemiidvuođulnu ahte ásahiigolggotmánus 2019 láhkaválmmaštallanproseassa lágarievdadeami várás.
  • Válmmaštallamadoarjut lea vuođđuduvvonruvkelága ođadeami Sámedikkiovddasteaddjin bargojoavkkus lea Tiina Sanila-Aikio ja várrelahttun ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.
Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Vs. láhkačálli Kalle Varis tel. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär tel. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

SDM máhcahii badjealbmáid sadjásašveahkkediimmuid dási ovddeža dássái – Sámediggi lea evttohan sadjásašveahkkediimmuid meari bajideami dálá dárbbu vástideaddji dássái

Sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija nannii skábmamánu 5 beaivve badjealbmáide buhttejuvvon sadjásašveahkkediimmuid eanemus mearrin 200 sadjásašveahkkediimmu badjealbmá ektui jagi 2020. Ovdal sadjásašveahkkediimmuid eanemus mearri jahkái 2020 ásahuvvui eará láhkai go dábálaččat dušše 120 diimmu badjealbmá ektui. Sámediggi lea evttohan sadjásašveahkkediimmuid meari bajideami dálá dárbbu vástideaddji dássái uhcimustá 300 diibmui jagis.

”Sadjásašveahkkediimmuid máhcaheapmi ovddit dássái lea rivttes guvlui dahkkon divvun, muhto ii vel doarvái. Sámediggi lea evttohan, ahte badjealbmáid sadjásašveahki buorideami oktavuođas sadjásašveahkkái budjeterejuvvon mearreruhta sihke sadjásašveahkkediimmuid mearri bajiduvvojit dálá dárbbu vástideaddji dássái, gávnnaha Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Jagi 2019 badjealbmáin lei vuoigatvuohta geavahit 200 sadjásašveahkkediimmu, muhto liikká sadjásašveahkkebuhtadusaid dárbu manai badjel mearreruđa, mii lei daidda sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija bušeahtas várrejuvvon. Dan dihtii Mela ii leat sáhttán máksit badjealbmáide sadjásašveahkkebuhtadusaid loahppajagi 2019 oasil. Sámediggi doarjalii čakčamánus 2020 ministtar Kiurui badjealbmáid loahppajagi 2019 mávssekeahttá leahkki sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima dihtii.

”Boazodoallu lea váralaš ealáhus, dasgo dasa laktásit luonddus olu johtin iešguđetlágan dálke- ja luonddudiliin, sihke iešguđetlágan bargomuttut, mat vejolaččat dagahit dáhpedorpmiid. Lea čielggas, ahte 200 diimmu ii leat doarvái viiddes sadjásašveahkki dakkár dilis, juos badjealbmái sáhtto lossa bárti dahje son buohccá guhkálaččat, lohká II várreságajođiheaddji Leo Aikio.

Boazodoallu lea sadjásašveahki oasil eahpedásseárvosaš sajádagas veardidettiin eanadoalu sierra suorgin gehččon ealáhusaide, nugo eanadollui.  Mela luopmosadjásašstatistihka mielde eanadoalli geavahii jagi 2019 gaskamearálaččat 314 diimmu sadjásašveahki, go fas badjealbmás lea vuoigatvuohta dušše 200 diibmui. Sámedikki oainnu mielde badjealbmáid várás galgá leat anus uhcimustá 300 sadjásašveahkkediimmu jagis buohcuvuođa ja bártideami várás.

“Badjealbmáid sadjásašveahkkelága oppalašođastus lea vealtameahttun maiddái buolvvaid gaskasaš dásseárvvu ovddideami dáfus. Dálá dilis nissonolmmošbajonis ii ovdamearkan leat vuoigatvuohta sadjásašveahkkái riegádahttima dahje smávvamáná dikšuma áigái”, joatká Juuso.

Giđa 2020 áigge Sámediggi doaimmahii evttohusa ja ságastalai sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija ja MELA ovddasteaddjiiguin badjealbmáid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdan buktán fuola sápmelaš badjealbmáid sosiáladorvvu ollašuvvamis, barggus veadjimis ja bargoeallima guhkideamis. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága badjealbmáid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit, nu ahte dat dáhkidivčče badjealbmáide ovttaveardásaš sajádaga eanadoalu sierra ealáhusaiguin bargiid ektui.

Lassidieđu ohcama birra oaččot Melas Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela

Boazoolbmuid sadjásašveahkkediimmuid jagi 2020 dássi lea máhcahuvvon ovddežii (5.11.2020)

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 010 839 3143 / 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Sosiála- ja dearvvasvuođačálli Anne Länsman-Magga tel. 010 839 3128 / 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Eanadoalu álgobuvttadeami ođasmahtton gaskaboddosaš doarjja ohcan láhkai skábmamánu 4. beaivve rájes

Stáhtaráđđi mearridii eanadoalu álgobuvttadeami gaskaboddosaš doarjaga ođđa kriterain golggotmánu 29. beaivve. Doarjaga lea vejolaš ođastusaid dihtii čuozihit koronaviruspandemiijas eanet gillán álgobuvttadeami fitnodagaide. Doarjaga ohcan ođasmahtton eavttuiguin álgá skábmamánu 4. beaivve. Doarjaga ohcan joatkašuvvá muđui seammá láhkai go dánge rádjai.

Eanadoalu álgobuvttadeami doarjja lea dárkkuhuvvon suorggis doaibmi, koronaviruspandemiijas njuolgga gillán fitnodagaide. Dakkárat leat ovdamearkan dakkár spesialiseren boazodálut, geat vuvdet buktagiid njuolgga restoráŋŋaide dahje eará oastiide ja geaid buktagiid johtu lea bissánan dahje čielgasit hedjonan pandemiija dihtii.

Stáhtaráđđi mearridii bajidit eanadoalu álgobuvttadeami fitnodatdoarjaga badjerájá 10 000 euros 80 000 euroi. Doarjaga vuollerádjá vuoliduvvo 5 000 euros 2 000 euroi. Stáhtaráđđi mearridii maiddái joatkit doarjaga fámus orrunáigge 30.6.2021 rádjai.

Doarjaga sáhttá ođasmahtton kriteraid vuođul mieđihit buvttadusealliid dearvvasvuođa ja fitnodatdoaimma jotkkolašvuođa sihkkarastima dihtii vealtameahttun fuođđariid skáhppomii. Eará investeremiidda dahje buvttadanresurssaid skáhppomii doarjja ii mieđihuvvo.

”Sámediggi atná doarjaga badjerájá bajideami, doarjaga fámus orrunáigge joatkima ja  vealtameahttun fuođđariid skáhppoma doarjuma buorre ođastussan. Vaikke Sámedikki evttohus guoskkadin bohccobierggu kilohatti njiedjamis šaddan massimiid, ii leatge ásahusas vuhtii váldon, leat dahkkon ođastusat dárbbašlaš buorádusat badjealbmáid ekonomalaš dillái”, namuha Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

“Sámediggi evttohii ásahushápmosis addin cealkámušas, ahte doarjaga vuollerádjá vuoliduvvošii 5 000 euros 2 000 euroi, vuoi doarjaga vuollerádjá livččii buorebut heivehuvvon badjealbmáid boahtodássái ja vuoi vuollerádjá livčče ovttaveardásaš sierra ealáhusaid gaskkas. Ovdamearkan guolledoallu gullá almmolaš goasttádusdoarjaga ollái, man vuollerádjá lea 2 000 euro. Lea buorre ja hui dárbbašlaš, ahte Sámedikki evttohus vuollerájá vuolideamis oidno dál ásahusas”, dadjá Sámedikki ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Eana- ja meahccedoalloministeriija dieđáhus 29.10.2020

Sámedikki cealkámuš guoskkadin stáhtaráđi ásahushápmosa mii guoská eanadoalu álgobuvttadeami fitnodagaid gaskaboddosaš doarjagis addojuvvon stáhtaráđi ásahusa rievdadeami

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságajođiheaddji Leo Aikio tel. 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

Ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tel. 040 186 7258 / 010 839 3143, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Birasministeriija ja Sámediggi ráđđádalle dálkkádatlágas

Birasministeriija ja Sámedikki ovddasteaddjit dolle sámediggelága 9. § mieldásaš ráđđádallamiid dálkkádatlágas maŋŋebárgga 27. golggotmánu. Ráđđehusa evttohus ođasmahttojuvvon dálkkádatláhkan lea áigumuš gearggahit giđa 2021.

Ráđđádallamiin Sámedikki ovddasteaddjit bukte ovdii oainnuideaset das, mo sápmelaččaid vuoigatvuođaid galggašii váldit vuhtii dálkkádatlágas.

“Dálkkádatnuppástus áitá erenoamážit sámekultuvrra ja dan árbevirolaš lundui vuođđuduvvi ealáhusaid.  Mii háliidit nannet dálkkádatlága ođasmahttimis sápmelaččaid vuoigatvuođaid eamiálbmogin ja oassálastinvejolašvuođaid dálkkádatpolitihkkii”, lohká ráđđádallamiidda oassálastán biras- ja dálkkádatministtar Krista Mikkonen.

Ráđđádallamiin badjánedje ovdii dálkkádatnuppástussii vuogáiduvvama dehálašvuohta ja vuogáiduvvama doarjun sihke dárbu ráhkadit diehtovuođu, áššedovdiárvvoštallama sihke čuovvuma dálkkádatnuppástusa váikkuhusain sápmelaččaid perspektiivvas.

“Háliidan giitit ministara das, ahte ministtar lea ieš ráđđádallamin sámedikkiin. Dat lea hárvenaš. Sápmelaš dálkkádatpolitihka ovddideapmái oainnán erenoamáš dehálažžan, ahte dálkkádatláhkii siskkálduvvá sápmelaš dálkkádatpanela sihke dálkkádatnuppástussii vuogáiduvvama prográmma. Sápmelaččaid vuoigatvuođaid vuhtiiváldin viidábut dálkkádatlágas lea bures boahtin ja oalle dárbbašlaš”, lohká sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Riikkavuložiid oainnuid dálkkádatlága birra čogget neahttagažademiin

Dálkkádatlága ođasmahttimis lea aiddo dál jođus buohkaide rabas neahttagullan. Gažadeamit leat guokte, ja nuppiin gažademiin čoaggit dieđuid erenoamážit das, mo sápmelaččaid vuoigatvuođaid galggašii girjet dálkkádatláhkii. Gažademiide lea vejolaš vástidit sámegielaide.

Gažademiide sáhttá vástidit Otakantaa-siidduin. Gažadeamit leat rabas 12.11.2020 rádjái. Vástádusain čoaggit čoahkkáigeasu, mii doaimmahuvvo lága válmmaštalli bargojovkui já almmustahttojuvvo birasministeriija neahttasiidduin.

Lassedieđut:

Biras- ja dálkkádatministara spesiálaveahkki Riikka Yliluoma, tel. 0295 250 091, riikka.yliluoma@ym.fi

Dálkkádatlága ođasmahtti bargojoavkku ságadoalli, bajit jođiheaddji Leena Ylä-Mononen, birasministeriija, tel. 0295 250 023, leena.yla-mononen@ym.fi

Birasčálli Tiina Lovisa Solbär, Sámediggi, tel. 010 839 3184, tiinalovisa.solbaer@samediggi.fi

Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, Sámediggi, tel. 010 839 3101, tuomas.juuso@samediggi.fi

Loga lasi dálkkádatlága ja dan ođasmahttima birra birasministeriija neahttasiidduin.

Sámediggi oassálastá alimus hálddahusrievtti geahčalmassii Palsinojas

Sámediggi oassálastá 8.-9.9.2020 alimus hálddahusrievtti doallan geahčalmassii Palsinoja guovllus Anáris. Geahčalmasa ulbmil lea čielggadit, makkár oktasašváikkuhusaid Palsinoja birrasa gollerogganfitnut dagahit čázádahkii ja árbevirolaš sámeealáhusaid hárjeheapmái.

Geahčalmas laktása Sámedikki ohcan váidinlohpái Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga addin mearrádusas (nr 66/2018/1), mas mieđihit biraslobi mašiinnalaš golledoidimii Palsinoja guovllus. Sámediggi gáibida vuosttaš sajis, ahte Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga biras- ja čáhcedoallolohpemearrádusat gomihuvvojit ja nuppi sajis, ahte čáhcedárkomii laktáseaddji mearrádusat lasihuvvojit čáhcedoallolobi lohpemearrádusaide.

Sámediggi buktá váidagis ovdan, ahte Davvi-Suoma guovlohálddahusvirgedoaimmahaga mašiinnalaš golledoidima biraslohpi ja čáhcedoallolohpi heajudit sámiid eavttuid hárjehit árbevirolaš sámeealáhusaid sámiid ruovttuguovllus. Lohpeárvvoštallamis eai leat váldán vuhtii guovllu sajádaga Bátneduoddara meahcceguovllus, eaige meahccelága ulbmila. Lassin doaibma heajudivččii sápmelaš boazodoalu ekonomalaš gánnáhahttivuođa ja hárjehaneavttuid, ja maiddái sámiid vuoigatvuođa hárjehit guollebivddu.

Sámedikki ovddasteaddjin geahčalmassii oassálastet II várreságadoalli Leo Aikio, ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, vs. láhkačálli Kalle Varis ja vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär.

Lassedieđut:

II várreságadoalli Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

ealáhusčálli Sarita Kämäräinen, 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. láhkačálli Kalle Varis, 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. birasčálli Tiina Lovisa Solbär, 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Sámediggi doarjala ministtar Kiurui boazodolliid loahppajagi 2019 mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima várás

Sámediggi doarjala bearaš- ja vuođđobálvalusministtar Krista Kiurui, ahte sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija várre jagi 2020 lasseruhtadoalloárvalusas sierra lassemearreruđa boazodolliid loahppajagi 2019 ain mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid máksima várás.

Giđa 2020 áigge Sámediggi lea doaimmahan evttohusa ja ságastallan sosiála- ja dearvvašvuođaministeriijain ja Eanandoallofitnodatolbmuid ealáhatlágádusa (MELA) ovddasteddjiiguin boazodolliid sadjásašveahkis ja dan ovddideamis. Sámediggi lea ovdanbuktán fuolas sápmelaš boazodolliid sosiáladorvvu ollašuvvama, barggus veadjima ja bargojagiid guhkideami birra. Lassin Sámediggi lea evttohan, ahte lága boazodolliid sadjásašveahkis (1238/2014) galggašii ođasmahttit dađi lági mielde, ahte dat dáhkidivččii boazodolliide ovttaveardásaš sajádaga eanandoalu iešguđet hámiid eará hárjeheddjiiguin.

– Servodaga ráhkadusat ásahit boazodolliid dávjá juo vuolggasajis sierraárvosaš sajádahkii eanandoalu iešguđet hámiid eará hárjeheddjiid ektui. Livččii áibbas gutneheapme, ahte jagi 2019 mávssekeahttá báhcán sadjásašveahkkebuhtadusatge bázášedje boazodolliide alcceseaset máksin láhkai, gávnnaha II várreságadoalli Leo Aikio.

Jagi 2019 boazodolliid sadjásašveahkkebuhtadusaid dárbu manai sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija ruhtadoalloárvalusas várrejuvvon mearreruđa badjel. Dán geažil MELA ii leat sáhttán máksit boazodolliide sadjásašveahkkebuhtadusaid loahppajagi 2019 oasil. Dát sadjásašveahkkebuhtadusat leat ain mávssekeahttá, mii ain hedjonahttá boazodolliid ekonomalaš dili, mii lea juo muđuige hástaleaddji spiehkkaseaddji váttes dálvvi 2019–2020 maŋŋá. Sadjásašveahkki lea mearkkašahtti oassi boazodolliid sosiáladorvvus, ja dan ulbmil lea doarjut boazodoalli barggus veadjima, dearvvašvuođa ja doaibmannávccaid.

Jagi 2019 boazodolliin lei vuoigatvuohta geavahit 200 sadjásašveahkkediimmu, mii lea olles 100 diimmu uhcit maid omd. eanandoallofitnodatolbmot geavahedje gaskamearálaččat jagi 2019. Jagi 2020 boazodolliid sadjásašveahkkediimmuid mearri geahpeduvvui ovddežis 80 diimmuin, man geažil boazodoallis lea dál vuoigatvuohta šahten 120 sadjásašveahkkediibmui boazodoalli nammii.

Sámedikki oainnu mielde dilli lea juo prinsihpalaččat boazodolliid geahččanguovllus ekonomalaččat ja sosiálalaččat gierdameahttun ja ásaha boazodolliid ii-ovttaveardásaš sajádahkii eanandoalu iešguđet ealáhusaid eará hárjeheddjiid ektui. Sámediggi doarjalage ministtar Kiurui, ahte sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija várre jagi 2020 lasseruhtadoalloárvalusas sierra lassemearreruđa boazodolliid loahppajagi 2019 ain mávssekeahtes sadjásašveahkkebuhtadusaid gokčama várás.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lassedieđut:

II várreságadoalli  Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli veahkki Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Govva: Tomi Guttorm

Spiehkkaseaddji dálvvi dagahan boazodoallovahágiidda galgá gávdnat čovdosa

Luondduriggodatguovddáža (Luke) čielggadeami mielde dálvvi 2019-2020 dálke-, muohta- ja luonddudilli ledje boazodollui earenoamáš váddásat. Bálgosiidda dahkkojuvvon gažadeami mielde boazodoalu goasttádusat lassánedje 80-90 proseantta ovddit jagiid ektui.  Eanan- ja vuovdedoalloministeriija vuordá loahpalaš dieđuid njuovvanmeriin ja boazojávkku sturrodagas čavčča njuovvanbaji áigge.

Čielggadeami mielde luonddudili hárrái spiehkkaseaddji dálvi dagahii boazodollui mearkkašahtti lassegoluid ja elliid manahemiid. Bálgosat árvvoštallet boahtte njuovvanbaji miesseproseantta njiedjat sullii 45 prosentii ja njuovvanbohccuid meari báhcit 66 prosentii ovddit jagiid ektui.

– Boazoealáhus galgá bastit luohttit stáhtii ja dasa, ahte boazovahátláhka doaibmá. Dákkár katastrofalaš jagi maŋŋá lea earenoamáš dehálaš doarjut boazodolliid, vai boazovahátlágas livččii obalohkái mearkkašupmi, dadjá II várreságadoalli Leo Aikio.

Boazodoalu deaividan vahágiid buhtten -lága (987/2011) ulbmil lea veahkehit boazodoalu doibmiid ceavzit viiddes ja vuordemeahttun boazodollui čuohcán vahágiin. Lágas luonddubárti ja eará sorbmi mearkkašit spiehkkaseaddji dálke- ja luonddudili, mat mearkkašahtti ládje estet bohccuid geavaheamis dábálaš guohtumiiddiset ja dagahit mearkkašahtti lassebiebmandárbbu, dagahit muđui bohccuid jápmima dahje heajudit muđui mearkkašahtti ládje bohccuid vejolašvuođaid ceavzit luonddus.

– Dál stáhta guovllus galggašedje reageret johtilit, oktageardánit ii leat áigi vuordit čavčča njuovvanmeriid. Lea gutneheapme, ahte mearrádusa gártá vuordit gitta čuovvovaš dálvvi rádjái, dillái galggašii bastit gávdnat čovdosa, joatká ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

– Luondduriggodatguovddáža čielggadeapmi, bálgosiid girjejuvvon dieđut ja jápmán bohccuid mearit čájehit, ahte buhtadus dárbbašuvvo. Dáid dieđuid vuođul galggašii bastit juo juoga ládje álkidahttit boazodolliid ekonomalaččat váttes dili, vaikko loahpalaš dieđut njuovvanbohccuid meriin ja boazojávkkuin boađášedjege maŋŋeleappos, dadjá ealáhusčálli Sarita Kämäräinen.

Luondduriggodatguovddáža mielde bálgosiidda dahkkojuvvon gažadandutkamuš buvttadii árvalusaid ja ovdadieđuid boazojávkku ja njuovvanbohtosa meriin. Eanan- ja vuovdedoalloministeriija vuordá loahpalaš dieđuid njuovvanbohccuid meriin ja boazojávkku sturrodagas čavčča njuovvanbaji áigge, ovdal go ášši ovdána mearrádusbargamii.

Dálvvi 2019−2020 spiehkkaseaddji dálke-, muohta ja luonddudilli ja váikkuhusat boazodollui -čielggadeapmi dahkkojuvvui eanan- ja vuovdedoalloministeriija bivdaga vuođul. Luondduriggodatguovddáš ráhkadii boazovahátlágas (987/2011) oaivvilduvvon čielggadeami muohtadilis lágas oaivvilduvvon vejolaš jápmun ja dan váikkuhusain boazodollui.

Vel dalle go guottetáigi álggii, muohta lei olu ja dilli lei hui hástaleaddji guotteheami dáfus. Govva: Johanna Alatorvinen

 

Lassedieđut

II várreságadoalli  Leo Aikio tlf. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tlf. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

ealáhusčálli Sarita Kämäräinen tlf. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

Borgemánu 9. beaivve dollojuvvui riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid beaivi

Ikte 9.8.2020 dollojuvvui riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivi. Beaivvi ulbmil lea lebbet ja lasihit almmolaččat dieđuid eamiálbmogiidda guoski jearaldagain ja čalmmustahttit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid suodjaleami ja ovddideami mearkkašumi.

Sápmelaččat leat okta eamiálbmot máilmmi eamiálbmogiid joavkkus ja áidna eamiálbmot, mii lea Eurohpa Uniovnna guovllus ja Suomas vuoigatvuođalaččat dovddastuvvon. Sámediggi bargá bistevaččat sámeáššiid ja vuoigatvuođaid ovddideami ovdii sihke našuvnnalaš ja riikkaidgaskasaš dásis.

Sámedikki sátnejođiheaddji Duomis Áslat Juuso mielde riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivi lea dehálaš earenoamážit diđolašvuođa lasiheami dihte. – Sávan, ahte ovdamearkka dihte eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ollašuvvan oččošii almmolaččat eambbo saji beaivválaš ságastallamiin ja ahte dat váldojuvvošedje duođalaččat vuhtii iešguđet doibmiid dásis sin barggus.

Jagi 2020 riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivvi temá lea COVID-19 ja eamiálbmogiid návccat vuostálastit dan (eaŋg. COVID-19 and indigenous peoples’ resilience). Eamiálbmogat miehtá máilmmi gártet deaivat árggasteaset iešguđetlágan hástalusaid, ja COVID-19 pandemiija lea máŋgga ládje váttásmahttán sin dili ovddežis.

Ovttastuvvan našuvnnat (ON) buktá ovdan riikkaidgaskasaš máilmmi eamiálbmogiid beaivái guoski dieđáhusastis maiddái eamiálbmogiid návccaid vuogáiduvvat dillái ja ohcat pandemiija vuostásaš dáistaleapmái vugiid, mat vuođđuduvvet eamiálbmogiid árbevirolaš dihtui ja geavadagaide. Oktan dehálaš vuohkin ovddidit eamiálbmogiid dili pandemiija áigge máinnašuvvo maiddái dearvvašvuođafuolahusa bálvalusaid sihkkarastin eamiálbmogiid iežaset gillii, ja sin earenoamáš dili vuhtiiváldin.

Sátnejođiheaddji Juuso deattuha, ahte maiddái mis Suomas lea dehálaš muitit sámegielat dieđujuohkima ja sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid ollašuvvama ovdamearkka dihte dearvvašvuođafuolahusa olis. Lassin galggašii bastit buorebut sihkkarastit dan, ahte fállun leat bálvalusat, mat váldet vuhtii sámekultuvrra. Sámediggi álggahii geassemánus kampánjja ovttaveardásaš sode-bálvalusaid ovdii. Oahpásmuva Sámedikki kampánjii ovttaveardásaš sode-bálvalusaid  birra kampánjasiidduin www.samediggi.fi/sote-uudistus.

Sámediggi viggá oasistis ovddidit sámegielat dieđu oažžuma ja juohkima koronavirusdili birra neahttasiidduinis.

 

Lassedieđut

Sátnejođiheaddji Duomis Áslat Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi