Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun 16 evttohusa

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran bohte mearreáigge siste oktiibuot 18 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Evttohuvvon olbmot leat oktiibuot 10. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin bivde evttohusaid kommišuvnna lahttun 17. miessemánu rádjái. Áiggi jotke spiehkastatdili dihte.

”Sámediggi joatkkaválmmaštallá proseassa ja komissáraválljejumiid vuhtiiváldimiin koronadili. Dán muttus lea hástaleaddji lágidit dorvvolaččat fysalaš gullandilálašvuođaid ja dievasčoahkkima, nu ahte dain sáhtášii suddjet iežas koronas. Dát leat hástalusat, mat eai leat vuos čovdojuvvon.”, muitala ságadoalli Tuomas Aslak Juuso proseassa ovdáneami birra.

Sámediggi áigu lágidit gullamiid evttohuvvon komissáraid válljejumis ovdal go dahket mearrádusa. Sámedikki dievasčoahkkin dahká loahpalaš válljejumi guovtti evttohuvvon komissáras. Nuortalaččaid siidačoahkkimii dahkkojuvvon komissáraevttohusat gieđahallojuvvojit Njellim-Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalaččaid oktasaš siidačoahkkimis, gos mearridit ovtta komissára evttoheamis stáhtaráđđái. Proseassa ovdáneamis dieđihit eambbo, go dihtet áigedávvala dárkileappot.

”Lea dehálaš, ahte sámeálbmot beassá váldit beali dasa, makkár iešvuođat ja máhttu vurdojuvvo lahtuin, geat válljejuvvojit kommišuvdnii. Ulbmil lea válljet olbmuid, geat návddašit luohttámuša servošis viidát, ja geat bastet doaibmat dán erenomáš mearkkašahtti doaimmas”, joatká I várreságadoalli Anni Koivisto ja sávvá seammás maiddái stáhtaráđi bealde rabasvuođa válljenproseassas, daningo buot olbmuin, geat válljejuvvojit, vurdojuvvo viiddes sihke sáme- ja suopmelaš servodaga luohttámuša.

“Vaikko nuortalaččaid siidačoahkkimii leat evttohan dušše ovtta olbmo, gieđahallat ášši soahpamiin oktasaš siidačoahkkimis, ja evttohuvvon olmmoš bovdejuvvo dohko gullan láhkai. Ná dáhkiduvvo rabasvuohta ja sáhttit gávnnahit luohttámuša ja viiddes doarjaga”, muitala nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff evttohusaid gieđahallama birra.

Kommišuvnnas galget leat lahtut, geain lea erenomáš máhttu sámiid dilis, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnnas leat vihtta komissára, geain válljejit guokte stáhtaráđi evttohusa vuođul, guokte Sámedikki evttohusa vuođul ja ovtta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusa vuođul.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa ulbmilin lea dovdát ja árvvoštallat historjjálaš ja dáláš vealaheami, masa gullet maiddái stáhta assimilerenpolitihkka ja vuoigatvuođaid loavkideamit. Ulbmil lea maiddái čielggadit mot dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis, ja evttohit mot sáhtášedje ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid siste.

Sámediggái evttohuvvon olbmot sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun:

Evttoheaddji Evttohus
Sámisoster ry Vuoigatvuođadiehtagiid kandidáhta Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta ja Into Veskoniemi Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Aslak Pekkala Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Sámi Duodji ry Sámegiela lektor Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff Hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff
Sámiráđđi, Suoma juogus Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Martta Alajärvi Filosofiija magisttar Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Minority Rights Group Suoma juogus Filosofiija doavttir Irja Seurujärvi-Kari

Nuortalaččaid siidačoahkkimii evttohuvvon olbmot sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun:

Evttoheaddji Evttohus
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff Hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli Hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhtta.

Lassidieđut:

Sámediggi
Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I várreságadoalli Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuortalaččaid siidačoahkkin
Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Govva: Anja Vest

Áigi evttohit lahtuid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii jotkojuvvo

Lahtuid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii geargá evttohit miessemánu 17. bve 2020 rádjai. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin mearridedje joatkit áiggi spiehkastatdili dihtii.

“Leat mearridan addit lassiáigge komissáraid evttoheami várás, dasgo Sámedikkis lea dárkkuhussan lágidit ovdal mearrádusbargama gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis. Gullamiid ii leat vejolaš ordnet dán spiehkastatdilis, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso mearrádusa birra.

Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnnas leat 5 komissára, geain guokte válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

“Bivdit sámeservoša bargat evttohusaid kommišuvnna lahttun dahjege komissáran dakkár olbmuin, geaid álbmot geahččá heivvolažžan doibmii. Sámedikki čoahkkima bargun lea dasto mearridit guovtte komissára evttoheamis stáhtaráđđái”, Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto joatká.

Nuortalaččaid siidačoahkkimii dahkkon evttohusat komissáran gieđahallojit Njellim-Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalaččaid oktasaš siidačoahkkimis, gos mearriduvvo ovtta komissára evttoheamis stáhtaráđđái. “Čoahkkima lágideapmi ii leat spiehkastatdilis vejolaš. Bivdit evttohusaid nuortalaččain ja komissáran evttohuvvon olbmot bovdejuvvojit siidačoahkkimii gullama várás.”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figgat váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.

Bivdo, ahte evttohusat doaimmahuvvojit Sámediggái 17.5.2020 rádjai juogo poastta bokte Saamelaiskäräjät, Sajos, 99870 INARI dahje šleađgapoasttain info(at)samediggi.fi. Olbmuid miehtama, geaid evttohit doibmii, galgá ovddalgihtii sihkkarastit nu, ahte evttohuvvon olmmoš deavdá skovi.

Bivdo, ahte evttohusat doaimmahuvvojit Nuortalaččaid siidačoahkkimii 17.5.2020 rádjai juogo poastta bokte Kolttien kyläkokous, Sevettijärventie 9080, 99930 SEVETTIJÄRVI dahje šleađgapoasttain kolttien.kylakokous(at)saamisiidsaabbar.fi. Olbmuid miehtama, geaid evttohit doibmii, galgá ovddalgihtii sihkkarastit nu, ahte evttohuvvon olmmoš deavdá skovi.

Lassediehtu

Sámediggi
Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuortalaččaid siidačoahkkin
Nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Govva: Anja Vest

Sámediggi bivdá evttohusaid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun

1. Evttohusaid guoski bivdda

Sámediggi bivdá sámeservošis evttohusaid Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran, geaid sámesearvvuš geahččá heivvolažžan bargui. Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Evttohusaid galgá vuođustallat. Lassin evttohuvvon olbmuid miehtama doibmii galgá sihkkarastit ovddalgihtii nu, ahte evttohuvvon olmmoš deavdá skovi, mii lea mielddusin.

Bivdo, ahte evttohusat doaimmahuvvojit 3.4.2020 rádjai juogo poastta fárus Sámediggi, Sajos, 99870 ANÁR dahje šleađgapoasttain info@samediggi.fi.

2. Kommišuvnna sajádat, ásaheapmi, čoakkádus

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea barggustis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnnas leat 5 komissára. Komissárain 2 válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, 2 válljejuvvojit Sámedikki evttohusas ja 1 Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Sámediggi lágida ovdal mearrádusbargama gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis. Sámedikki čoahkkin mearrida guovtte komissára evttoheamis stáhtaráđđái.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figgat váldit vuhtii sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteami.

3. Kommišuvnna barggut

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas. Duohtavuođa- ja soabadanproseassa figgamuššan lea lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin. Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja eará sámedoaibmiiguin nanosmahttá sámiid rivttiid ollašuvvama Suomas.

Kommišuvnna barggu mihttomearri lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja leat ain sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna galgá gárvvistit barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna raporta addojuvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2022 rádjai.

Kommišuvdna vállje gaskavuođas ságajođiheaddji. Kommišuvdna sáhttá siktet doaimmas ja ortniiduvvat buoremussan oaidnán vugiin ja vuođđudit ovdamearkan bargojoavkkuid dahje juhkosiid bargogohččosa deavdima várás ja vai deavdá dasa ásahuvvon mihttomeriid. Kommišuvdna vállje váldočálli ja vejolaččat eará čállingotti lahtuid.

Stáhtaráđi kansliija čujuha mearreruđa kommišuvnna doibmii.

4. Lassidieđut

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta sáhttá lohkat dáppe. Lassidieđuid addá Sámedikki hálddahushoavda Pia Ruotsala-Kangasniemi tel. 040 726 2688 ja šleađgapoasta pia.ruotsala(at)samediggi.fi

 

Govva: Anja Vest / Sámediggi

Sámedikki bealiváldin sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheamis

Sámediggi čoahkkanii Anáris dievasčoahkkimii (5/2019) 17.12.2019 gieđahallat evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheami várás ja dohkkehii evttohusa, cealká bealiváldimis čuovvovačča:

Sámit leat eamiálbmot dálá njealji stáhta, Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša viidodagas. Sámiin lea iežas álbmogin ja eamiálbmogin sihke sisriikkalaš ja rájáid rasttildeaddji perspektiivvas iešmearridanvuoigatvuohta.

Sámediggi deattuha, ahte guoskevaš stáhtaid assimilašuvdnaproseassat leat čuohcan sámiide nu oktasaččat go ovttaskas olbmo dásis, iešguđege nationálastáhta iešvuođaiguin ja rájáid rasttildeaddji vugiiguin. Sámediggi čujuha, ahte stáhtaid assimilašuvdnapolitihkka guoskkadin sámiid lea hehtten sámeálbmoga ieševttolaš ovdáneami ja duođalaš dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa ollašuvvama sámiid ja servodagaid gaskkas báikkálaččat, guvllolaččat, sisriikkalaččat, rájáid rastá ja riikkaidgaskasaččat.

Sámediggi geahččá dehálažžan, ahte stáhtaráđđi oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ásaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čohkket ja duođaštit sámiid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain, mat leat rihkkon sámekultuvrra ja dan ávnnaslaš vuođu, ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamaš ja ainge leat sámiide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, sihke dahkat dán dovddastuvvon áddejumi oassin das, mii lea historjámet ja dálá áigámet. Sámediggi geahččá kommišuvnna ásaheami mearkkašit, ahte almmolaččat dovddastuvvojit stáhta assimilašuvdnapolitihka váikkuhusaid eaktudeaddji divvu doaibmabijut.

Sámediggi deattuha, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmi ii leat illu iige vuoitu. Dákkár duođalaš doaibmabidjui álgojuvvo danin, ahte ovddit vuogit bealuštit sámiid guovlluid ja kultuvrraid eai leat reahkkán rievdadit figgamušaid assimileret sámiid váldokultuvrii. Kommišuvnna álggaheapmi lea juogaduvvon morraša boddu das diđolažžan, man olusat eai eallináiggiset geargan oažžut vuoigatvuođa. Kommišuvnna bargu galgá burgit ja veahkehit gieđahallat traumaid, maid sámit leat nu álbmogin go ovttaskas olmmožin guoddán buolvvas nubbái. Dáid traumaid gieđahallan nu ovttaskas olbmo dásis go kollektiivvalaččat lea lossat ja hui morašlaš. Goittotge dat galgá dáhpáhuvvat juoba dan mearis, ahte doaimmaid, mat dagahit eahpestáđisvuođa, sáhttá dovdát ja rievdadit, vuoi sámeálbmoga vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái siskkáldasat sáhttá ollašuvvat.

Sámit oamastit iežaset eallinvásáhusaid ja historjjá, ja ná leat sii maiddái guovddáš sajis das, man láhkai badjel buolvvaid olli nođiin cevzojuvvo.  Sámiin ii oaččo doalvut dán proseassa áigge vejolašvuođa gávdnat ieš luotta buorráneami guvlui. Dát eaktuda, ahte sámiide lea prosessii ráhkkanettiin, dan áigge ja dan maŋŋá fállun sámegielat ja kultursensitiivvalaš vuoiŋŋalaš ja psyhkalaš doarjja.

Sámediggi vuordá stáhta resurseret sámiid vealaheaddji ráhkadusaid nuppástusbarggu sihke loahpahit dan ollašuhttán assimilašuvdnapolitihka, mii dáhpáhuvvá dánge bottus, dál, juohke beaivve, vuoi ođđa noađđesirdašuvvamiid joatkašuvvama sáhtášii botket. Sámediggi deattuha, ahte duođalaš dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa juksama dihtii galgá riikkaidgaskasaččat dohkkehuvvon ja čadni olmmošvuoigatvuođaid ja eamiálbmotvuoigatvuođaid gudnejahttit ja heivehit báikkálaččat, guvllolaččat, sisriikkalaččat, rájáid badjel ja riikkaidgaskasaččat, erenomážit ON:id julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođaid vuoiŋŋas.

Sámediggi giitá sámeservoša oassálastimis duohtavuođa- ja soabadanproseassa válmmaštallamii. Sámediggi giitá maiddái áššedovdiid, geaid bargu válmmaštallamis lea leamaš erenomáš dehálaš. Dás loahpas Sámediggi giitá vel Nuortalaččaid siidačoahkkima ja Suoma stáhta ráđđádallanproseassas.

Anáris 17.12.2019

Tiina Sanila-Aikio
ságajođiheaddji 

Pia Ruotsala-Kangasniemi
hálddahushoavda

Evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin

Sámedikki stivra evttoha Sámedikki dievasčoahkkimii, ahte dat váldá beali sámiid duohtavuođa- ja soabadanprosessii

Sámedikki stivra dohkkehii čoahkkimis 2.12.2019 bealiváldima viidásabbot evttoheami várás Sámedikki čoahkkimii, juos čoahkkin mearrida dohkkehit evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheamis.

Bealiváldimis gávnnahuvvo, ahte sámit leat eamiálbmot dálá njealji stáhta, Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša viidodagas. Sámiin lea iežas álbmogin ja eamiálbmogin nu álbmotlaš go rájáid rasttildeaddji perspektiivvas iešmearridanvuoigatvuohta.

Bealiváldimis deattuhuvvo, ahte guoskevaš stáhtaid assimilašuvdnaproseassat leat čuohcan sámiide nu oktasaččat go ovttaskas olbmo dásis, iešguđege nationálastáhta iešvuođaiguin ja rájáid rasttildeaddji vugiiguin. Bealiváldimis čujuhuvvo, ahte stáhtaid assimilašuvdnapolitihkka guoskkadin sámiid lea hehtten sámeálbmoga ieševttolaš ovdáneami ja duođalaš dásseárvvu ja ovttaveardásašvuođa ollašuvvama sámiid ja servodagaid gaskkas báikkálaččat, guvllolaččat, sisriikkalaččat, rájáid rastá ja riikkaidgaskasaččat.

Bealiváldimis gehččo dehálažžan, ahte stáhtaráđđi oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ásaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čohkket ja duođaštit sámiid vásáhusa Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain, mat leat rihkkon sámekultuvrra ja dan ávnnaslaš vuođu, ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamaš ja ainge leat sámiide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, sihke dahkat dán dovddastuvvon áddejumi oassin das, mii lea historjámet ja dálá áigámet.

Bealiváldimis deattuhuvvo, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmi ii leat illu iige vuoitu. Dákkár duođalaš doaibmabidjui álgojuvvo danin, ahte ovddit vuogit bealuštit sámiid guovlluid ja kultuvrraid eai leat reahkkán rievdadit figgamušaid assimileret sámiid váldokultuvrii. Kommišuvnna álggaheapmi lea juogaduvvon morraša boddu das diđolažžan, man olusat eai eallináiggiset geargan oažžut vuoigatvuođa. Kommišuvnna bargu galgá burgit ja veahkehit gieđahallat traumaid, maid sámit leat nu álbmogin go ovttaskas olmmožin guoddán buolvvas nubbái. Dáid traumaid gieđahallan nu ovttaskas olbmo dásis go kollektiivvalaččat lea lossat ja hui morašlaš. Goittotge dat galgá dáhpáhuvvat juoba dan mearis, ahte doaimmaid, mat dagahit eahpestáđisvuođa, sáhttá dovdát ja rievdadit, vuoi sámeálbmoga vuoigatvuohta iešmearrideapmái maiddái siskkáldasat sáhttá ollašuvvat.

Sámedikki stivra ovdanbuktá Sámedikki čoahkkimii evttohusa duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin dohkkeheami dahje hilguma. Lassin stivra evttoha Sámedikki čoahkkimii, juos Sámedikki čoahkkin mearrida dohkkehit evttohusa, ahte Sámedikki čoahkkin lassin dohkkeha bealiváldima sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheamis sihke dohkkeha evttohusa Sámedikki meannudeapmin guovtte komissára evttoheami várás stáhtaráđđái.

Loga bealiváldima obban dáppe sihke evttohusa Sámedikki válljenmeannudeapmin dáppe.

Sámedikki 5/2019 čoahkkima 17.-18.12.2019 áššelistu.

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Kuva: Anja Vest

Evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin lea almmustahtton

Sámedikki stivra gieđahalai sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa čoahkkimis 2.12.2019 ja mearridii evttohit Sámedikki čoahkkimii, ahte dat juogo dohkkeha dahje hilgu evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin. Sámedikki čoahkkin gieđahallá ášši čoahkkimis 17.-18.12.2019. Nuortalaččaid siidačoahkkin gieđahallá ášši 12.12.2019 oktasaš čoahkkimis, mii dollo Njellim – Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalašráđiiguin.

Almmustahtton evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin sisttis doallá earret eará kommišuvnna bargogohččosa, barggu ulbmiliid ja bargguid. Evttohusa mielde stáhtaráđđi ásaha kommišuvnna oktasašbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnnas leat 5 komissára. Komissárain 2 válljejuvvojit stáhtaráđi evttohusas, 2 válljejuvvojit Sámedikki evttohusas ja 1 Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat viiddis luohttámuša návddašan olbmot sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Kommišuvdna lea barggustis iehčanas ja sorjjasmeahttun.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtašii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas. Kommišuvnna barggu mihttomearri lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja das, makkár váikkuhusat ja čuovvumušat dain leat leamašan ja leat ain sápmelaččaide eamiálbmogin ja dan lahtuide ovttaskas olmmožin, ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Kommišuvdna ráhkada barggustis raportta, mii luohpaduvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2022 rádjai. Kommišuvdna sáhtte siktet doaimmas ja ortniiduvvat buoremussan oaidnán vugiin ja vuođđudit ovdamearkan bargojoavkkuid dahje juhkosiid bargogohččosa deavdima várás ja vai deavdá dasa ásahuvvon mihttomeriid. Kommišuvdna vállje váldočálli ja vejolaččat eará čállingotti lahtuid. Stáhtaráđi kansliija čujuha mearreruđa kommišuvnna doibmii.

Psykososiála doarjja lea mihtilmas oassi proseassa ollašuvvamis. Vuoiŋŋalaš ja psyhkalaš doarjja sámegielaiguin ja kulturduogáža gáibidan vugiin galgá leat fállon. Soabadanproseassa materiála vurkejuvvo Riikkaarkiivva Sámearkiivii.

Sámedikki stivra ja oaiveministtar Sipilä sohpe deaivvadeamis 5.5.2017, ahte álggahuvvo duohtavuođa- ja soabadanproseassa nu, ahte dárkilut detáljain sohppojuvvo maŋŋá. Oaiveministtar Antti Rinne ráđđehusa prográmma mielde duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu jotkojuvvo. Stáhtaráđđi lea gieđahallan ja dohkkehan evttohusa sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnan eahketskuvllas 13.11.2019.

Evttohus sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ásaheapmin

Govva: Anja Vest / Sámediggi

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff tel. 050 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Evttohus sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnan válmmaš

Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ásaheami guoski ráđđádallamat leat ožžojuvvon gárvvisin stáhta, Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima gaskkas. Stáhtaráđđi lea gieđahallan ja dohkkehan evttohusa sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnan eahketskuvllas 13.11.2019. Evttohus ovdána Sámedikki ja Nuortalaččaid siidačoahkkima gieđahallamii.

Ulbmilin lea ásahit viđa lahttosaš komišuvnna, mii livčče doaimmastis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Evttohus sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ásaheapmin sisttis doallá earret eará komišuvnna bargogohččosa, barggu ulbmiliid ja bargguid, ja dain dieđihuvvo lasi maŋŋá. Sámedikki čoahkkin gieđahallá evttohusa sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvdnan čoahkkimis 17.-18.12.2019.

­- Vuđolaš válmmaštallama ja sihke Sipilä ja Rinne ráđđehusaiguin gevvon ráđđádallamiid maŋŋá leat beassan dan muddui, ahte sáhtán buktit viimmat evttohusa sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna vuođđudeamis Sámedikki stivrra ja čoahkkima gieđahallamii, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.

– Čađahuvvon gullamiin sámeálbmot lea eaktudan stáhtas čatnašumi. Sámit vurdet, ahte boasttuvuođat čielggaduvvojit ja njulgejuvvojit ja ahte boasttuvuođat eai šat goassige dáhpáhuvašii. Válmmaštallama áigge lean ožžon diehtit lossa, ovttaskas sápmelaččaide dáhpáhuvvan tragediijaid. Dáid dáhpáhusain čohkiida sámeálbmoga oktasaš historjá ja ceavzima eallingeardi. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin galget guorahallat, háliiduvvogo, ahte dáhpáhuvvan áššit buktojit oidnosii, Sanila-Aikio joatká.

Suoma ráđđehus lea Sámedikki evttohusa mielde álggahan sámeáššiid gieđahalli duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallama golggotmánus 2017. Sámedikki čoahkkin evttohii gevvon sáttaságastallamis 9.2.2018, ahte proseassas lágiduvvošedje sámiid gullamat nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege. Stáhtaráđi kansliija almmustahtii raportta gullamiin 26.11.2018. Sámediggi mearridii čoahkkimis 18.12.2018 ovdánit duohtavuohta- ja soabadanproseassas ja evttohit Suoma stáhtii duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna vuođđudeami sihke mandáhtaráđđádallamiid álggaheami. Sámedikki stivra fápmudahttui ráđđádallat mandáhta birra stáhtain.

Stáhtaráđi dieđáhus 13.11.2019; Sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ásaheapmi ovdána

Lassidiehtu:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Ságastallandilálašvuohta sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassas 17.12.

Ságastallandilálašvuohta sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassas Sajos auditorios, Anáris, mánnodaga juovlamánu 17. beaivve d. 1730–1830.

Dilálašvuođas stáhtaráđdi kansliija stáhtacálli Paula Lehtomäki ja hoavda Johanna Suurpää vuoigatvuohtaministeriijas.

Dulkon sámigielat – suomagiella – sámigielat.

Dilálašvuođa sáhttá čuovvut livestream bokte čujuhusas www.sogku.fi/live.

Bures boahtin!

 

Sámiid áššiid guoski soabadanproseassa -gullanraporta

Lassidieđut sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallamis

Stáhtaráđi dieđáhus gullanraportta almmustahttimis (26.11.2018): https://vnk.fi/documents/10616/11086133/559+Sovintokomission+valmistelu+-raportti+pohjoissaame.pdf

Stáhtaráđi kansliija almmustahtii raportta duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallama doarjjan dollon gullamiin

Suoma ráđđehus lea Sámedikki evttohusas álggahan sámeáššiid gieđahalli duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallama golggotmánus 2017. Sámedikki čoahkkin evttohii sáttaságastallamis 9.2.2018, ahte proseassas ordnejuvvošedje sámiid gullamat nu sámiid ruovttuguovllus go dan olggobealdege. Stáhtaráđi kansliija almmustahtii gullamiin raportta 26.11.2018.

– Raporta čoahkkáigesii duohtavuohta- ja soabadanproseassa áigge gullamiin ovdan boahtán jurdagiid namaheapmin dahjege anonyman. Geahčan, ahte erenomáš dehálaš raporttas lea dat, maid áššiid ja dáhpáhusaid galggašii dutkat, juos duohtavuohta- ja soabadankomišuvdna mearriduvvo ásahuvvot, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.

– Bajidivččen raporttas guokte váldofuopmášumi, main vuosttas lea dat, ahte sámit leat sierraárvvolaččat suopmelaččaid ektui nu láhkaásaheami dásis go ng. dábálaš eallimisge. Raportta nubbi váldočuoččuhus – assimilašuvdna dahjege suomaiduhttin ja kolonisašuvdna eanageavaheamis joatkašuvvet – lea lossa, bures vuođustallon ja galggašii leat duohtavuohta- ja soabadanproseassa ráđđádallamiid vuolggasadji, joatká Sanila-Aikio.

Almmustahtton gullanraporttas lágiduvvo buohkaide rabas ságastallandilálašvuohta 17.12.2018 dmu 17:30 Anáris Sajosa auditorios. Báikki alde leat ee. stáhtačálli Paula Lehtomäki sihke stáhtaráđi kansliija ja vuoigatvuođaministeriija virgeolbmot.

Sámediggi, vuoigatvuođaministeriija ja stáhtaráđi kansliija sohpe sámiid gullamiid ordnemis giđđat 2018. Sámiid ruovttuguovllus ja Suoma stuorámus gávpogiin dollojedje 29 gullama 2.5.–29.6.2018 gaskasaš áigge. Stáhtaráđi kansliija almmustahtii gullamiin raportta 26.11.2018. Raporta lea olggosaddon viđain gielain; anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegillii, suomagillii ja ruoŧagillii. Lassin raporta almmustahtto maŋŋá maiddái eaŋgalsgillii.

Sámiid áššiid guoski soabadanproseassa -gullanraporta

Lassidieđut sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallamis

Stáhtaráđi dieđáhus gullanraportta almmustahttimis (26.11.2018): https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kuulemisraportti-on-julkaistu

 

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Sierraáššedovdi Anni-Kristiina Juuso, tel. 0295 160 169, stáhtaráđi kansliija

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna vuođđudeapmi gieđahallojuvvo semináras lávvardaga

Duohtavuođa- ja soabadankomiššuvnna vuođđudeami eavttut gieđahallojuvvojit semináras, mii lágiduvvo Anáris Sajosis lávvardaga 10.2. Dilálašvuođas gullat vásihusaid vástideaddji komiššuvnnaid doaimmas eará máilmmis. Seminára lea rabas buohkaide.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnaid riikkaidgaskasaš vásáhusat:
Kommišuvnna, mii gieđahallá Suoma stáhta ja sápmelaččaid gaskasaš gaskavuođaid, vuođđudeami eavttut

Áigi: 10.2.2018
Báiki: Sajos, Anár
Dilálašvuohta streamejuvvo njuolggosáttan: http://www.sogku.fi/live/

Ságajođiheaddjit: Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen

09.00 Dilálašvuođa rahpan: Antti Pentikäinen, beaivválaš jođiheaddji, Oskkolaš ja árbevirolaš jođiheaddjiid ráfisirdinfierpmádat
09.10 Dearvvahussánit, Tiina Sanila-Aikio, sátnejođiheaddji, Sámediggi
09.20 Láidesteapmi, Eduardo González, ráđđeaddi ja sirdásanbaji vuoigatvuođaordnemiid áššedovdi
09.50 Láidesteapmi, Simon Keyes, galledalli professor, Winchester universiteahtta, soabadallama áššedovdi

10.20 Káffeboddu

10.40 Láidesteapmi, Laila Susanne Vars, njunuš áššedovdi, Norgga olmmošvuoigatvuođaidinstitušuvdna, VDD, áššedovdi ON:a olmmošvuoigatvuođaáittardeaddji doaimmahaga (OHCHR) eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gieđahalli áššedovdimekanismmas (EMRIP)
11.10 Láidesteapmi, Marie Wilson, Kanáda duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna komissára
11.40 Láidesteapmi, Teivo Teivainen, professor, Helsset universiteahtta

12.00 Beaivemális

13.00 Láidesteapmi ja panelaságastallan Veli-Pekka Lehtola, sámekultuvrra professor, Oulu universiteahtta Nils-Henrik Valkeapää Petra Laiti, sátnejođiheaddji, Suoma Sámenuorat (SSN) Ida-Maria Helander, várresátnejođiheaddji, SSN
Anna Morottaja

14.00 Káffeboddu

14.15 Bargobájit ja joavkkuid ovdanbuktimat Ávžžuhusat Suoma stáhtii (sj. Johanna Suurpää, demokratiija-, giella- ja vuođđovuoigatvuođaáššiid ovttadaga hoavda, vuoigatvuođaministeriija) Ávžžuhusat Suoma sámediggái (sj. Tiina Sanila-Aikio) Ávžžuhusat duohtavuođa- ja soabadallankommišuvnna vuođđudeapmin geavatlaččat (sj. Antti Pentikäinen)
15.45 Loahppasánit, Tiina Sanila-Aikio ja Antti Pentikäinen