Sámediggi válljii duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáran Anni-Siiri Länsman ja Heikki Paltto

/in , /by

Sámedikki čoahkkin válljii 30.9.2022 sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dehege komissáran universitehtalektor, Oulu universitehta Giellagas-instituhta hoavdda Anni-Siiri Länsman ja badjeolmmoš, fitnodateaiggát Heikki Paltto.

Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusa bargama stáhtačálli Henrik Haapajärvi. Čoahkkin jienastii álggos Sámedikki stivrra ja várrelahttu Matti Aikio evttohusaid gaskkas. Stivra evttohii, ahte dievasčoahkkin mearrida ođđasit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid nammadeami guoski áššis, áššis ovdan boahtán ođđa dieđuid vuođul ja mearrida maiddái vejolaš eará joatkkadoaimmain. Sámedikki ovddit mearrádusas evttohuvvon bottu ii lean vejolaš ollašuhttit dan láhkai go maid dievasčoahkkin lei mearridan borgemánus. Stivrra evttohus vuittii jienastusa jienain 11-7 (1 guoros jietna).

Čuovvovažžan čoahkkin ovdánii ráđđádallamiid maŋŋá komissáraid válljemii. Komissára buohta, guhte ovddasta davvisámegiela ja kultuvrra, čoahkkin jienastii Anni-Siiri Länsman ja Anne Nuorgam gaskkas. Länsman válljejuvvui komissáran jienain 10-4 (2 guoros jiena). Anárašgiela ja kultuvrra ovddasteaddji komissára buohta čoahkkin jienastii Juha Lassila ja Heikki Paltto gaskkas. Lassila ja Paltto oaččuiga guktot 6 jiena (4 guoros jiena). Paltto válljejuvvui komissáran vuorbádeami boađusin. Sámediggelága 18 §:a mielde válggain gehččojuvvo leat válljejuvvon dat, guhte oažžu eanemus jienaid. Jienaid manadettiin dássálagaid, vuorbi čoavdá bohtosa.

Sámedikki lahtut Ulla-Maarit Magga ja Tauno Ljetoff čađaheaba vuorbádeami.

Sámedikki stivra máhcahii sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši ja joatkkadoaimmaid ođđasit gieđahallama várás dievasčoahkkimii, go dievasčoahkkimis ii lean mearrádusa dagadettiin diehtu das, ahte barggu gaskkalduhttin ii lean vejolaš almmá, ahte kommišuvdna ja dan bargit friijadahttojit bargguin ja bargu dán dáfus nohká. Sámedikki čoahkkin mearridii ovddit čoahkkimis 9.8.2022 sirdit komissáraid válljema ovddosguvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkaga dáfus bottu.

Stivra attii vejolašvuođa sámeservviide ja ovttaskas sápmelaččaide buktit ovdan sin oaiviliid ja muitalit iežaset oainnuid  birra Sámediggái duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkagis. Áigemeari rádjai Sámediggái doaimmahuvvojedje oktiibuot 32 oaivila. Oaivilat ledje oaidnin láhkai čoahkkimis.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28 beaivve 2021. Vuođđudeami maŋŋá kommišuvdna lea doaibman iešráđálaččat ja sorjjasmeahttumit. Miessemánus 2022 guktot Sámedikki evttohan komissárat Miina Seurujärvi ja Heikki J. Hyvärinen bivddiiga earu komissára doaimmas stáhtaráđis. Stáhtaráđđi mieđihii earu komissára bargguin 25.5.2022 rájes.

Loga dás sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhtas.

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Kalle Varis
Láhkačálli
050 384 7040
kalle.varis@samediggi.fi 

Saamelaiskulttuurikeskus Sajos Inarissa.

Sámedikki stivra máhcaha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši ja dan guoski joatkkadoaimmaid dievasčoahkkimii ođđasit gieđahallama várás  

/in , /by

Sámedikki stivra mearridii čoahkkimis 31.8.2022, ahte máhcaha sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ášši ja dan joatkkadoaimmaid ođđasit gieđahallama várás dievasčoahkkimii. Dievasčoahkkimis ii lean mearrádusa dagadettiin diehtu das, ahte barggu gaskkalduhttin ii leat vejolaš almmá, ahte kommišuvdna ja dan bargit friijadahttojit bargguin ja bargu dán oasil nohká. Stivra mearridii lassin, ahte gullá čálalaččat sámeservviid ja ovttaskas sápmelaččaid áššis.

Stivra gávnnahii, ahte Sámedikki čoahkkima mearrádus sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddosguvlui ja váldit proseassa joatkaga oasil smiehttanbottu ii lean buot osiin ollašuhttingelbbolaš. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu gaskkalduhttin ii leat vejolaš almmá, ahte kommišuvdna ja dan bargit friijadahttojit bargguineaset ja bargu dán oasis nohká.

Dát diehtu ii leamašan Sámedikki dievasčoahkkima geavahusas, go mearrádus dahkkui ja danin stivra mearridii máhcahit ášši Sámedikki dievasčoahkkimii ođđasit gieđahallama várás. Sámedikki stivra válmmaštallagoahtá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna guoski ášši badjelmearálaš dievasčoahkkima várás, mii dollojuvvo čakčamánu loahpas.

Stivra doarju Nuortalaččaid siidačoahkkima sávaldaga, ahte proseassa joatkašuvvá nuortalaččaid oasil. Stivra sávvá, ahte duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu ovddiduvvo nuortalaččaid oasil Sámedikki dievasčoahkkima mearrádusas fuolakeahttá.

Stivra bivdá čálalaš kommeanttaid

Sámedikki stivra ávžžuha, ahte sámesearvvit ja ovttaskas sápmelaččat addet čálalaš kommeanttaid sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dilis ja maiddái ođđa komissáraid válljemis.

Kommeanttaid sáhttá sáddet Sámedikki girjenkantuvrii 19.9.2022 dmu 16 rádjai šleađgapoastta bokte info@samediggi.fi dahje poastta fárus čujuhussii Sámediggi, Menesjärventie 2 A, 99870 Anár.

Sámedikki čoahkkináššebáhpárat gávdnojit dokumeanttain dáppe.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Govva: Ville Fofonoff

Sámediggi sirdá komissáraid válljema ovddos guvlui

/in , /by

Sámediggi mearridii badjelmearálaš dievasčoahkkimis maŋŋebárgga 9.8.2022 sirdit duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraid válljema ovddos guvlui ja váldit duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkka oasil bottu. Bottu áigge čielggadit ráfis, mainna vugiin proseassa sáhttit joatkit ja joatkit maiddái dan čielggadeami, maid sámi servodat áššis jurddaša.

Sámedikki čoahkkin jienastii stivrra evttohusa ja várrelahtu Matti Aikio evttohusa gaskkas. Aikio evttohus komissáraid válljema sirdimis ovddos guvlui vuittii jienain 10-9. Stivra evttohii dievasčoahkkimii, ahte čoahkkin nammada guokte ođđa komissára, geain nubbi ovddasta anárašgiela giellajoavkku ja nubbi davvisámegiela giellajoavkku sihke mearrida eará doaibmabijuin proseassa joatkka jurddašemiin, jos lea dárbu,

Sámediggi mearridii ovddit čoahkkimis geassemánus 2022 doarjut duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna joatkima. Čoahkkin gulai ovdal mearrádusbargama áššedovdin Sámiid psykososiálalaš doarjaga ovttadaga hoavdda Heidi Eriksena, vihtta sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii álgoálggus nammaduvvon lahtu sihke ovtta kommišuvnna čállingotti plánejeaddji.

– Mii fertet dievasčoahkkima linjá mielde vuolgit čielggadit čiekŋalabbot geahččanguovlluid sámi servodagas sihke duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkagis. Lahtuid gaskkas loktanii ovdan fuopmášumit komissáramolssaeavttuid mearis sihke proseassa ovddideami eavttuin, go evttohus sámediggelágas ii leat ovdánan vel riikkabeivviid gieđahallamii, dadjá Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28 beaivve 2021. Ásaheami maŋŋá kommišuvdna lea doaibman iešráđálaččat ja sorjjasmeahttumit. Miessemánus 2022 guktot Sámedikki evttohan komissárat Miina Seurujärvi sekä Heikki J. Hyvärinen bivddiiga earu komissára barggus stáhtaráđis. Stáhtaráđđi mieđihii earu Seurujärvii ja Hyvärisii komissára barggus 25.5.2022 rájes.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna

Sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, sihke vuoigatvuođaid loavkidemiid, ja čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut leat olbmot, geat návddašit viiddis luohttámuša sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnna nammadeamis váldojit vuhtii sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat. Kommišuvnna nammadeamis figgojuvvo dasa, ahte fuopmášuvvo sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteapmi.

Loga duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhta dáppe.

Lassidieđut:

Ságajođiheaddji
Tuomas Aslak Juuso
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi

Sámedikki dievasčoahkkin duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna ođđa komissáraid válljema várás lágiduvvo 9.8.2022

/in , /by
Loga lasi

Sámediggi doarju sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkima – komissárat válljejuvvojit badjelmearálaš dievasčoahkkimis borgemánus

/in , /by

Sámedikki čoahkkin mearridii 23.6.2022 doarjut sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna joatkima, muhto vállje guokte komissára badjelmearálaš dievasčoahkkimis, mii lágiduvvo borgemánus. Badjelmearálaš čoahkkin ordnejuvvo gáiddusoktavuođaid bokte.

Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusbargama áššedovdin Sámiid psykososiálalaš doarjaga ovttadaga hoavdda Heidi Eriksen, vihtta sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii álgoálggus nammaduvvon lahtu sihke ovtta kommišuvnna čállingotti plánejeaddji.

– Ságastalaimet Sámedikki čoahkkimis vuđolaččat duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkagis, ja lahtuid gaskavuođas ledje maiddái earálágan oainnut kommišuvnna barggu joatkaga birra. Boahtit joatkit ášši gieđahallama borgemánus, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28 beaivve 2021. Ásaheami maŋŋá kommišuvdna lea doaibman iešráđálaččat ja sorjjasmeahttumit. Miessemánus 2022 guktot Sámedikki evttohan komissárat Miina Seurujärvi sekä Heikki J. Hyvärinen bivddiiga earu komissára barggus stáhtaráđis. Stáhtaráđđi mieđihii earu Seurujärvii ja Hyvärisii komissára barggus 25.5.2022 rájes.

Sámedikki dieđáhus 13.6.2022: Sámediggi guorahallá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dili ja doaibmaneavttuid fuolalaččat

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Govva: Ville Fofonoff

Sámediggi árvvoštallá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dili ja doaibmaneavttuid fuolalaččat

/in , /by

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28. beaivve 2021. Giđa 2022 áigge goabbáge Sámedikki evttohan komissárat leaba earránan luohttámušdoaimmasteaskka ja maiddái kommišuvnna váldočálli lea guođđán barggus. Sámedikkis mannat čađa dili fuolalaččat. Ášši gieđahallojuvvui 8.6.2022 dollojuvvon stivrra čoahkkimis, mas mearriduvvui maiddái ášši doalvumis mearridan láhkai Sámedikki čoahkkimii.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28. beaivve 2021. Ásaheami maŋŋá kommišuvdna lea doaibman iehčanassii ja iešráđálaččat. Giđa 2022 áigge duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea ordnen áššedovdigullamiid, maidda lea bovdejuvvon maiddái Sámedikki ovttaskas virgeolbmot gullan láhkai. Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna deaivvai vuosttas háve Sámedikki stivrra 9.5.2022 ordnejuvvon deaivvadeamis. 

Miessemánus 2022 goabbáge Sámedikki evttohan komissárat Miina Seurujärvi ja Heikki J. Hyvärinen leaba bivdán beassat friddja komissára barggusteaskka Stáhtaráđis.  Stáhtaráđđi mieđihii Miina Seurujärvi ja Heikki J. Hyvärisa earránit komissára barggus 25.5.2022 rájes. Kommišuvnna váldočálli almmuhii stáhtaráđi kansliijai geahččalanáiggi burgimis Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna váldočálli virggis 22.5.2022 rájes.

Kommišuvnna ásahanbeliid, dahje Sámedikki, Nuortalaččaid siidačoahkkima ja Stáhtaráđi kansliija ovddasteaddjit leat ságastallan kommišuvnnas dáhpáhuvvan nuppástusain ja joatkkadoaimmain miesse-geassemánus 2022 njelljii 13.5.2022, 18.5.2022, 25.5.2022 ja 2.6.2022. Lassin kommišuvnna ásahan bealit leat 18.5.2022 gullan ráđđejeaddji dilis buot viđa álgoálggus komissáran nammaduvvon persovnna ja 25.5.2022 golmma čállingotti plánejeaddji.

– Sámediggi jurddaša dili leat duođalaš. Lea dárbu sáhttit hábmet vuos gova mii reahkká dili dáhpáhusain ja dan vuođul árvvoštallat, makkár čovdojumiid proseassa joatkin gáibida, gávnnaha Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna boahttevuođas mearriduvvo sámedikki čoahkkimis

Sámedikki stivra ságastalai duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dilis ja joatkkadoaimmain čoahkkimis 8.6.2022. Stivra mearridii bovdet Sámedikki čoahkkimii, mii dollojuvvo 23.6.2022 gullan láhkai buot vihtta duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii álgoálggus nammaduvvon lahtu, duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čállingotti plánejeaddjiid, ja váldočálli, guhte lea guođđán barggus. Lassin Sámedikki čoahkkimii bovdejuvvo gullan láhkai sápmelaččaid psykososiála doarjjaovttadaga hoavda Heidi Eriksen.

Sámedikki stivra mearridii doalvut dievasčoahkkimii maiddái ođđa komissáraid válljema earránan komissáraid sadjái ja jos lea dárbu, mearrádusa eará doaibmabijuin mat laktásit proseassa boahttevuhtii. Lassin stivra ávžžuha ságajođiheaddjiid ráđđádallat proseassa eará oassebeliiguin doaibmabijuin, maiguin sihkkarastit proseassa lihkostuvvanvejolašvuođat ja doaibmaneavttut. Ságajođiheaddjit raporterejit dievasčoahkkimii áigeguovdilis dili.

– Dili ja ollislašgova čielggadeami várás mii oaidnit dehálažžan, ahte Sámedikki lahtuin lea vejolašvuohta gullat olbmuid, geat leat dán rádjai leamaš mielde duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggus ja maiddái sápmelaččaid psykososiála doarjjaovttadaga áššedovdi. Dán maŋŋá Sámedikki lahtut sáhttet sávvamis buorebut árvvoštallat ođđa komissáraid nammadeami ja dárbbašlaš doaibmabijuid, joatká I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.Govva: Ville Fofonoff

Ságajođiheaddji Juuso deattuha Sámeálbmoga luohttámuša mearkkašumi duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkostuvvamis

/in , , /by

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso doalai rahpansáhkavuoruin ovtta Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna álggahansemináras otne 8.2.2022. Sáhkavuorus Juuso deattuhii, ahte son oaidná duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkostuvvama dáfus oktan deháleamos elemeanttain Sámeálbmoga luohttámuša proseassa ektui.

– Luohttámuša ráhkadeapmi ii vealttakeahttá leat álkes bargu ja dat sáhttá doalvut áiggi. Dan lassin, ahte Sámeálbmot galgá sáhttit luohttit kommišuvdnii, galgat mii sáhttit luohttit maiddái Suoma stáhtii ja mearrádusbargiide. Mii galgat sáhttit luohttit dasa, ahte dán proseassas čuovvu nuppástus buoret guvlui ja maiddái sámiid perspektiivvas vuoiggalut servodaga guvlui, gávnnaha Juuso sáhkavuorustis.

Loga sága dáppe.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Pääministeri Sanna Marin lehdistötilaisuudessa

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna álggaha barggus Suomas

/in , /by

Stáhtaráđđi lea ásahan Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna stáhtaráđi čoahkkimis 28. golggotmánu. Bargu Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeapmin lea jotkojuvvon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde.

Ášši lea válmmaštallon deahtis ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnna mihttomearrin lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Pääministeri Sanna Marin lehdistötilaisuudessa
Govva: Laura Kotila | stáhtaráđi kansliija

”Sávan menestumi Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdnii dan dehálaš barggus. Oktasaš mihttomearrámet lea, ahte kommišuvnna barggu mielde dialoga ja luohttámuš sámiid ja stáhta gaskkas lassána. Dušše ipmirdemiin maid sápmelaččat leat vásihan, sáhttit eakti vugiin gávdnat čovdosiid boahttevuhtii”, oaiveministtar Sanna Marin dadjá.

”Odne álgá mearkkašahtti bargu sámiid deaividan olggušteami ja stáhta assimilerenpolitihka dagahan čuovvumušaid čielggadeapmin. Sámiid eamiálbmotrivttiid dovddasteapmi ja ollašuhttin roahkkasaddá Suomas ain. Sávan, ahte dán lossa proseassa čađaheamis bohtet konkrehta doaimmat, mat albma láhkai ovddidit sámiid sajádaga suopmelaš servodagas”, gávnnaha Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

”Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdna boahtá dahkat dehálaš ja seammás lossa barggu. Kommišuvnna barggu álggedettiin lea duohken jo máŋgga jagi fuolalaš ráhkkananbargu sámiid ja stáhta gaskasaš áddejumi ja luohttámuša lasiheapmin. Sávvat kommišuvnna bargui menestumi ja doarvái resurssaid lihkostuvvama dorvvasteapmin”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea doaimmainis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Dasa gullet vihtta komissára, geain guokte leat ásahuvvon stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Kommišuvnna lahtut leat: 

  • nákkosgirjedutki, vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta Heikki J. Hyvärinen
  • hálddahusdiehtaga magisttar Irja Jefremoff
  • earkebismá emeritus Kari Mäkinen
  • bargoeallinprofessor, vuoigatvuođadiehtaga doavttir Hannele Pokka
  • filosofiija magisttar Miina Seurujärvi 

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea:

  • Dovddastit ja árvvoštallat sápmelaččaid historjjálaš ja dáláš vealaheami, maiddái stáhta assimilerenpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid.
  • Čielggadit, mo dát váikkuha sápmelaččaide ja sin servodahkii dáláš dilis.
  • Evttohit, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sápmelaččaid gaskkas.
  • Lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin.

Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja earáiguin sámedoaibmiiguin nanne sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas. Psykososiálalaš doarjja lea mihtilmas oassi Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuvvamis.

Kommišuvdna gárvvista barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Raporta luobahuvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.

Riikkaidgaskasaš ovdagovat

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollet gitta 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuođakommišuvdnan dahje duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnan gohčoduvvojit proseassat, main gieđahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiivvalaš boasttuvuođaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas.

Lassedieđut:

sierraáššedovdi Nina Brander, t. 0295 160 347, plánejeaddji Maiju Ranta, t. 029 160 272, stáhtaráđi kansliija

Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, t. 040 687 3394

nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297

Sámediggi dohkkehii stáhta evttohusaid komissáraevttohassan

/in , /by

Sámediggi dohkkehii čoahkkimis 18.2.2021 ovttamielalaččat stáhta evttohan duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraevttohasaid. Stáhta komissáraevttohasat leat earkebisma emeritus, TT Kari Mäkinen ja bargoeallinprofessor, OTT Hannele Pokka.

Stáhta komissáraevttohasaid kárten lea bargon virgeolmmošválmmaštallamin ja ášši gieđahallui Sámedikki čoahkkimis ii – almmolaš áššin, dasgo ášši gieđahallan lea ain gaskan. Nuortalaččaid siidačoahkkimat gieđahalle ášši 20.-21.2.2021.

Čuovvovažžan kommišuvnna lahtuid oktiiheiveheapmi jotkojuvvo Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja stáhtaráđi kansliijain. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut nammaduvvojit doibmii kommišuvnna ásaheami oktavuođas.

Lassidieđut ášši birra Sámedikki neahttasiidduin.

Sámedikki čoahkkima 1/2021 beavdegirji

Lassidieđut: 

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi 

Ságajođiheaddji veahkkebargi Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi 

Lähikuva Sajoksen parlamenttisalin pyöreästä pöydästä ennen Saamelaiskäräjien kokousta.

Sámediggi evttoha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun Heikki Hyvärinen ja Miina Seurujärvi

/in , /by

Sámedikki čoahkkin mearridii 18.12.2020 evttohit sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dehe komissáran Heikki Hyvärinen ja Miina Seurujärvi. Nuortalaččaid siidačoahkkin lea mearridan evttohit kommišuvnna lahttun Irja Jefremoff. Lassin stáhtaráđi evttohusa vuođul válljejuvvojit guokte lahtu kommišuvdnii.

Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusbargama stáhtaráđi ovddasteaddjin vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson ja olgoriikkaministtar Pekka Haavisto, Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto,  gullandilálašvuođa ságajođiheaddji Niila Rahko ja plánejeaddji Heli Aikio. Sámedikki čoahkkin jienastii mearrádusas.

Ovdal komissáraid nammadeami Sámediggi, Nuortalaččaid siidačoahkkin ja stáhtaráđđi dahket komissáraevttohasaid oktiiheiveheami. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut galget leat olbmot, geat návddašit viiddis luohttámuša sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnna nammadeamis vuhtii váldojit sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat ja figgojuvvo dasa, ahte vuhtii váldo sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteapmi. Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus Sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja lea dárkkuhus, ahte kommišuvdna álggaha barggus jagi 2021 áigge.

Sámediggi bivddii sámeservošis evttohusaid komissárran, geaid searvvuš geahččá heivvolažžan doibmii ja geaid miehtan dasa lea ovddalgihtii sihkkaraston. Evttohusaid galggai vuođustallat.

Mearreáigge rádjai kommišuvnna lahttun bohte oktiibuot 16 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Evttohuvvon olbmot ledje oktiibuot 10, geain 9 olbmo lea evttohuvvon Sámediggái.

Lassin Sámediggi lágidii gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis. Gullandilálašvuođat lágiduvvojedje gáiddusoktavuođaid bokte koronadili dihtii. Gullandilálašvuođat ordnejuvvojedje giellajoavkkuid mielde čuovvovaččat: golbma davvisámegielat gullandilálašvuođa (Ohcejoga ja Eanodaga guovlu, Anára guovlu, Vuohču guovlu ja eará Suopma), okta anárašgielat gullandilálašvuohta, okta nuortalašgielat gullandilálašvuohta sihke okta suomagielat gullandilálašvuohta. Maiddái nuoraidráđđi lágidii iežas gullandilálašvuođa sámenuoraide.

Gáiddusgullamiid lassin Sámediggi ordnii vejolašvuođa buktit ovdan iežas oainnu komissáraevttohasain maiddái telefovnnain sihke šleađgapoasttain ja poastta bokte.

Gáiddusgullamiid ságajođiheaddjin doaimmai psykiátralaš buohccedivššár Niila Rahko ja čállin Sámedikki mearreáigásaš plánejeaddji Heli Aikio. Gullamiin lea ráhkaduvvon raporta, mas leat váldon vuhtii olbmuid oainnut iešvuođaid ja čehppodaga birra, mat eaktuduvvojit duohtavuođa- ja soabadankomissárain, ja maiddái addon doarjja olbmuide, geat leat evttohassan. Raporttas leat váldon vuhtii buot 17.11.2020 rádjai boahtán bealiváldimat.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna

Kommišuvnna lahttun Sámediggái evttohuvvon olbmot ja vuođustusat

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto tel. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Ságajođiheaddji veahkkebargi Laura Olsén-Ljetoff tel. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi