Sámediggi doarju sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa joatkima – komissárat válljejuvvojit badjelmearálaš dievasčoahkkimis borgemánus

Sámedikki čoahkkin mearridii 23.6.2022 doarjut sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna joatkima, muhto vállje guokte komissára badjelmearálaš dievasčoahkkimis, mii lágiduvvo borgemánus. Badjelmearálaš čoahkkin ordnejuvvo gáiddusoktavuođaid bokte.

Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusbargama áššedovdin Sámiid psykososiálalaš doarjaga ovttadaga hoavdda Heidi Eriksen, vihtta sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii álgoálggus nammaduvvon lahtu sihke ovtta kommišuvnna čállingotti plánejeaddji.

– Ságastalaimet Sámedikki čoahkkimis vuđolaččat duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggu joatkagis, ja lahtuid gaskavuođas ledje maiddái earálágan oainnut kommišuvnna barggu joatkaga birra. Boahtit joatkit ášši gieđahallama borgemánus, muitala Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28 beaivve 2021. Ásaheami maŋŋá kommišuvdna lea doaibman iešráđálaččat ja sorjjasmeahttumit. Miessemánus 2022 guktot Sámedikki evttohan komissárat Miina Seurujärvi sekä Heikki J. Hyvärinen bivddiiga earu komissára barggus stáhtaráđis. Stáhtaráđđi mieđihii earu Seurujärvii ja Hyvärisii komissára barggus 25.5.2022 rájes.

Sámedikki dieđáhus 13.6.2022: Sámediggi guorahallá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dili ja doaibmaneavttuid fuolalaččat

Lassidieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Sámediggi árvvoštallá duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dili ja doaibmaneavttuid fuolalaččat

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28. beaivve 2021. Giđa 2022 áigge goabbáge Sámedikki evttohan komissárat leaba earránan luohttámušdoaimmasteaskka ja maiddái kommišuvnna váldočálli lea guođđán barggus. Sámedikkis mannat čađa dili fuolalaččat. Ášši gieđahallojuvvui 8.6.2022 dollojuvvon stivrra čoahkkimis, mas mearriduvvui maiddái ášši doalvumis mearridan láhkai Sámedikki čoahkkimii.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna ásahuvvui stáhtaráđi doaimmas golggotmánu 28. beaivve 2021. Ásaheami maŋŋá kommišuvdna lea doaibman iehčanassii ja iešráđálaččat. Giđa 2022 áigge duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea ordnen áššedovdigullamiid, maidda lea bovdejuvvon maiddái Sámedikki ovttaskas virgeolbmot gullan láhkai. Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna deaivvai vuosttas háve Sámedikki stivrra 9.5.2022 ordnejuvvon deaivvadeamis. 

Miessemánus 2022 goabbáge Sámedikki evttohan komissárat Miina Seurujärvi ja Heikki J. Hyvärinen leaba bivdán beassat friddja komissára barggusteaskka Stáhtaráđis.  Stáhtaráđđi mieđihii Miina Seurujärvi ja Heikki J. Hyvärisa earránit komissára barggus 25.5.2022 rájes. Kommišuvnna váldočálli almmuhii stáhtaráđi kansliijai geahččalanáiggi burgimis Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna váldočálli virggis 22.5.2022 rájes.

Kommišuvnna ásahanbeliid, dahje Sámedikki, Nuortalaččaid siidačoahkkima ja Stáhtaráđi kansliija ovddasteaddjit leat ságastallan kommišuvnnas dáhpáhuvvan nuppástusain ja joatkkadoaimmain miesse-geassemánus 2022 njelljii 13.5.2022, 18.5.2022, 25.5.2022 ja 2.6.2022. Lassin kommišuvnna ásahan bealit leat 18.5.2022 gullan ráđđejeaddji dilis buot viđa álgoálggus komissáran nammaduvvon persovnna ja 25.5.2022 golmma čállingotti plánejeaddji.

– Sámediggi jurddaša dili leat duođalaš. Lea dárbu sáhttit hábmet vuos gova mii reahkká dili dáhpáhusain ja dan vuođul árvvoštallat, makkár čovdojumiid proseassa joatkin gáibida, gávnnaha Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna boahttevuođas mearriduvvo sámedikki čoahkkimis

Sámedikki stivra ságastalai duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna dilis ja joatkkadoaimmain čoahkkimis 8.6.2022. Stivra mearridii bovdet Sámedikki čoahkkimii, mii dollojuvvo 23.6.2022 gullan láhkai buot vihtta duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnii álgoálggus nammaduvvon lahtu, duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna čállingotti plánejeaddjiid, ja váldočálli, guhte lea guođđán barggus. Lassin Sámedikki čoahkkimii bovdejuvvo gullan láhkai sápmelaččaid psykososiála doarjjaovttadaga hoavda Heidi Eriksen.

Sámedikki stivra mearridii doalvut dievasčoahkkimii maiddái ođđa komissáraid válljema earránan komissáraid sadjái ja jos lea dárbu, mearrádusa eará doaibmabijuin mat laktásit proseassa boahttevuhtii. Lassin stivra ávžžuha ságajođiheaddjiid ráđđádallat proseassa eará oassebeliiguin doaibmabijuin, maiguin sihkkarastit proseassa lihkostuvvanvejolašvuođat ja doaibmaneavttut. Ságajođiheaddjit raporterejit dievasčoahkkimii áigeguovdilis dili.

– Dili ja ollislašgova čielggadeami várás mii oaidnit dehálažžan, ahte Sámedikki lahtuin lea vejolašvuohta gullat olbmuid, geat leat dán rádjai leamaš mielde duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna barggus ja maiddái sápmelaččaid psykososiála doarjjaovttadaga áššedovdi. Dán maŋŋá Sámedikki lahtut sáhttet sávvamis buorebut árvvoštallat ođđa komissáraid nammadeami ja dárbbašlaš doaibmabijuid, joatká I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Lassedieđut:

Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Ságajođiheaddji Juuso deattuha Sámeálbmoga luohttámuša mearkkašumi duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkostuvvamis

Sámedikki ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso doalai rahpansáhkavuoruin ovtta Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna álggahansemináras otne 8.2.2022. Sáhkavuorus Juuso deattuhii, ahte son oaidná duohtavuođa- ja soabadanproseassa lihkostuvvama dáfus oktan deháleamos elemeanttain Sámeálbmoga luohttámuša proseassa ektui.

– Luohttámuša ráhkadeapmi ii vealttakeahttá leat álkes bargu ja dat sáhttá doalvut áiggi. Dan lassin, ahte Sámeálbmot galgá sáhttit luohttit kommišuvdnii, galgat mii sáhttit luohttit maiddái Suoma stáhtii ja mearrádusbargiide. Mii galgat sáhttit luohttit dasa, ahte dán proseassas čuovvu nuppástus buoret guvlui ja maiddái sámiid perspektiivvas vuoiggalut servodaga guvlui, gávnnaha Juuso sáhkavuorustis.

Loga sága dáppe.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Pääministeri Sanna Marin lehdistötilaisuudessa

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna álggaha barggus Suomas

Stáhtaráđđi lea ásahan Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna stáhtaráđi čoahkkimis 28. golggotmánu. Bargu Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna vuođđudeapmin lea jotkojuvvon oaiveministtar Sanna Marin ráđđehusprográmma mielde.

Ášši lea válmmaštallon deahtis ovttasbarggus Sámedikkiin ja Nuortalaččaid siidačoahkkimiin. Kommišuvnna mihttomearrin lea čohkket sápmelaččaid vásáhusaid Suoma stáhta ja sierra virgeoapmahaččaid doaimmain ja dahkat dán dieđu oinnolažžan.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ja Pääministeri Sanna Marin lehdistötilaisuudessa
Govva: Laura Kotila | stáhtaráđi kansliija

”Sávan menestumi Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdnii dan dehálaš barggus. Oktasaš mihttomearrámet lea, ahte kommišuvnna barggu mielde dialoga ja luohttámuš sámiid ja stáhta gaskkas lassána. Dušše ipmirdemiin maid sápmelaččat leat vásihan, sáhttit eakti vugiin gávdnat čovdosiid boahttevuhtii”, oaiveministtar Sanna Marin dadjá.

”Odne álgá mearkkašahtti bargu sámiid deaividan olggušteami ja stáhta assimilerenpolitihka dagahan čuovvumušaid čielggadeapmin. Sámiid eamiálbmotrivttiid dovddasteapmi ja ollašuhttin roahkkasaddá Suomas ain. Sávan, ahte dán lossa proseassa čađaheamis bohtet konkrehta doaimmat, mat albma láhkai ovddidit sámiid sajádaga suopmelaš servodagas”, gávnnaha Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso.

”Sámiid duohtavuođa- ja soabadallankommišuvdna boahtá dahkat dehálaš ja seammás lossa barggu. Kommišuvnna barggu álggedettiin lea duohken jo máŋgga jagi fuolalaš ráhkkananbargu sámiid ja stáhta gaskasaš áddejumi ja luohttámuša lasiheapmin. Sávvat kommišuvnna bargui menestumi ja doarvái resurssaid lihkostuvvama dorvvasteapmin”, dadjá nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff.

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna lea doaimmainis iehčanas ja sorjjasmeahttun. Dasa gullet vihtta komissára, geain guokte leat ásahuvvon stáhtaráđi evttohusas, guokte Sámedikki evttohusas ja okta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusas.

Kommišuvnna lahtut leat: 

  • nákkosgirjedutki, vuoigatvuođadiehtaga kandidáhta Heikki J. Hyvärinen
  • hálddahusdiehtaga magisttar Irja Jefremoff
  • earkebismá emeritus Kari Mäkinen
  • bargoeallinprofessor, vuoigatvuođadiehtaga doavttir Hannele Pokka
  • filosofiija magisttar Miina Seurujärvi 

Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea:

  • Dovddastit ja árvvoštallat sápmelaččaid historjjálaš ja dáláš vealaheami, maiddái stáhta assimilerenpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid.
  • Čielggadit, mo dát váikkuha sápmelaččaide ja sin servodahkii dáláš dilis.
  • Evttohit, mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sápmelaččaid gaskkas.
  • Lasihit diđolašvuođa sápmelaččain Suoma eamiálbmogin.

Mihttomearrin lea maiddái, ahte duohtavuođa- ja soabadanproseassa boađusin Suoma stáhta guoddá ovddasvástádusa ja ovttas Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja earáiguin sámedoaibmiiguin nanne sápmelaččaid vuoigatvuođaid ollašuvvama Suomas. Psykososiálalaš doarjja lea mihtilmas oassi Sápmelaččaid duohtavuođa- ja soabadanproseassa ollašuvvamis.

Kommišuvdna gárvvista barggustis raportta, mii sisttisdoallá maiddái doaibmabidjoevttohusaid. Raporta luobahuvvo stáhtaráđđái, Sámediggái ja Nuortalaččaid siidačoahkkimii 30.11.2023 rádjái.

Sápmelaččaid sajádat eamiálbmogin lea dorvvastuvvon Suoma vuođđolágas. Vuođđolága 17 § 3 momeantta mielde sápmelaččain eamiálbmogin lea vuoigatvuohta bajásdoallat ja ovddidit gielaset ja kultuvrraset.

Riikkaidgaskasaš ovdagovat

Duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnainstitušuvnna ruohttasat ollet gitta 1970-lohkui. Riikkaidgaskasaččat duohtavuođakommišuvdnan dahje duohtavuođa- ja soabadankommišuvdnan gohčoduvvojit proseassat, main gieđahallat historjjás dáhpáhuvvan kollektiivvalaš boasttuvuođaid. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnnat leat ollašuhtton sullii 40 riikkas.

Lassedieđut:

sierraáššedovdi Nina Brander, t. 0295 160 347, plánejeaddji Maiju Ranta, t. 029 160 272, stáhtaráđi kansliija

Sámedikki sátnejođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, t. 040 687 3394

nuortalaččaid luohttámušolmmoš Veikko Feodoroff, t. 050 396 1297

Sámediggi dohkkehii stáhta evttohusaid komissáraevttohassan

Sámediggi dohkkehii čoahkkimis 18.2.2021 ovttamielalaččat stáhta evttohan duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna komissáraevttohasaid. Stáhta komissáraevttohasat leat earkebisma emeritus, TT Kari Mäkinen ja bargoeallinprofessor, OTT Hannele Pokka.

Stáhta komissáraevttohasaid kárten lea bargon virgeolmmošválmmaštallamin ja ášši gieđahallui Sámedikki čoahkkimis ii – almmolaš áššin, dasgo ášši gieđahallan lea ain gaskan. Nuortalaččaid siidačoahkkimat gieđahalle ášši 20.-21.2.2021.

Čuovvovažžan kommišuvnna lahtuid oktiiheiveheapmi jotkojuvvo Sámedikkiin, Nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja stáhtaráđi kansliijain. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut nammaduvvojit doibmii kommišuvnna ásaheami oktavuođas.

Lassidieđut ášši birra Sámedikki neahttasiidduin.

Sámedikki čoahkkima 1/2021 beavdegirji

Lassidieđut: 

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi 

Ságajođiheaddji veahkkebargi Laura Olsén-Ljetoff, 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi 

Sámediggi evttoha duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun Heikki Hyvärinen ja Miina Seurujärvi

Sámedikki čoahkkin mearridii 18.12.2020 evttohit sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dehe komissáran Heikki Hyvärinen ja Miina Seurujärvi. Nuortalaččaid siidačoahkkin lea mearridan evttohit kommišuvnna lahttun Irja Jefremoff. Lassin stáhtaráđi evttohusa vuođul válljejuvvojit guokte lahtu kommišuvdnii.

Sámedikki čoahkkin gulai ovdal mearrádusbargama stáhtaráđi ovddasteaddjin vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson ja olgoriikkaministtar Pekka Haavisto, Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto,  gullandilálašvuođa ságajođiheaddji Niila Rahko ja plánejeaddji Heli Aikio. Sámedikki čoahkkin jienastii mearrádusas.

Ovdal komissáraid nammadeami Sámediggi, Nuortalaččaid siidačoahkkin ja stáhtaráđđi dahket komissáraevttohasaid oktiiheiveheami. Duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahtut galget leat olbmot, geat návddašit viiddis luohttámuša sápmelaš ja suopmelaš servodagas. Lahtut leat sorjjasmeahttumat eaige ovddas dan beali, mii sin lea evttohan dahje válljen. Kommišuvnnas galget leat dakkár lahtut, geain lea sierračehppodat sápmelaččaid diliin, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnna nammadeamis vuhtii váldojit sierra sámegielaid joavkkut ovttaveardásaččat ja figgojuvvo dasa, ahte vuhtii váldo sohkabeliid ovttaveardásaš ovddasteapmi. Kommišuvnna ásaha stáhtaráđđi lávga ovttasbarggus Sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin ja lea dárkkuhus, ahte kommišuvdna álggaha barggus jagi 2021 áigge.

Sámediggi bivddii sámeservošis evttohusaid komissárran, geaid searvvuš geahččá heivvolažžan doibmii ja geaid miehtan dasa lea ovddalgihtii sihkkaraston. Evttohusaid galggai vuođustallat.

Mearreáigge rádjai kommišuvnna lahttun bohte oktiibuot 16 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Evttohuvvon olbmot ledje oktiibuot 10, geain 9 olbmo lea evttohuvvon Sámediggái.

Lassin Sámediggi lágidii gullamiid evttohuvvon komissáraid válljemis. Gullandilálašvuođat lágiduvvojedje gáiddusoktavuođaid bokte koronadili dihtii. Gullandilálašvuođat ordnejuvvojedje giellajoavkkuid mielde čuovvovaččat: golbma davvisámegielat gullandilálašvuođa (Ohcejoga ja Eanodaga guovlu, Anára guovlu, Vuohču guovlu ja eará Suopma), okta anárašgielat gullandilálašvuohta, okta nuortalašgielat gullandilálašvuohta sihke okta suomagielat gullandilálašvuohta. Maiddái nuoraidráđđi lágidii iežas gullandilálašvuođa sámenuoraide.

Gáiddusgullamiid lassin Sámediggi ordnii vejolašvuođa buktit ovdan iežas oainnu komissáraevttohasain maiddái telefovnnain sihke šleađgapoasttain ja poastta bokte.

Gáiddusgullamiid ságajođiheaddjin doaimmai psykiátralaš buohccedivššár Niila Rahko ja čállin Sámedikki mearreáigásaš plánejeaddji Heli Aikio. Gullamiin lea ráhkaduvvon raporta, mas leat váldon vuhtii olbmuid oainnut iešvuođaid ja čehppodaga birra, mat eaktuduvvojit duohtavuođa- ja soabadankomissárain, ja maiddái addon doarjja olbmuide, geat leat evttohassan. Raporttas leat váldon vuhtii buot 17.11.2020 rádjai boahtán bealiváldimat.

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvdna

Kommišuvnna lahttun Sámediggái evttohuvvon olbmot ja vuođustusat

Lassidieđut

Ságajođiheaddji Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I várreságajođiheaddji Anni Koivisto tel. 040 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Ságajođiheaddji veahkkebargi Laura Olsén-Ljetoff tel. 010 839 3190 / 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sámedikki gullandilálašvuođat guoskkadin duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljema

Sámediggi ordne gullamiid sápmelaččaide duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljemiin. Koronadili dihtii dilálašvuođat lágiduvvojit gáiddusoktavuođaid bokte.

Gáiddusgullamat lágiduvvojit Zoom -heivehusa bokte ja gullamiidda sáhttá oassálastit juogo heivehusa bokte dahje riŋgemiin telefovnnain.  Gáiddusgullamiidda galgá almmuhit ovddalgihtii maŋimustá guoskevaš gullandilálašvuođa ovddit árgabeaivve dmu 12.00 rádjai dán liŋkkas https://link.webropolsurveys.com/S/9A23CFEB09B76748 dahje riŋgemiin nummirii 040 676 5102. Sáddet almmuhan olbmuide šleađgapoasttain liŋkka gullandilálašvuođaide, oassálastinrávvagiid ja etihkalaš rávvagiid dilálašvuođaid ságastallamiid vuođđun.

Gullandilálašvuođaid lágideamis vuhtii váldojit sámi sierra giellajoavkkut sihke suomagiella. Lassin dilálašvuođain vuhtii váldojit olbmot, geat ásset sierra bealde sámiid ruovttuguovllu sihke dan olggobealde. Buot sámegielat dilálašvuođain lea Zoom- heivehusa bokte oassálastettiin tulkon sáme-suomagiella.

Gullandilálašvuođaid ságajođiheaddjin doaibmá psykiátralaš buohccedivššár Niila Rahko ja čállin Sámedikki má. plánejeaddji Heli Aikio.

Gullandilálašvuođat báddejuvvojit ja báttit seailluhuvvojit Sámedikkis guokte vahku dilálašvuođa maŋŋelii raporterema doarjjan. Buot gullandilálašvuođain ráhkaduvvo muittuhančála ja muittuhančállagiid vuođul čohkkejuvvo raporta Sámedikki stivrra ja dievasčoahkkima geavahussii komissáraid válljema guoski mearrádusbargama doarjjan.

Gáiddusgullandilálašvuođaid lassin iežas oainnu guoskkadin duohtavuođa- ja soabadankomissárain gáibiduvvon iešvuođaid ja máhttima sihke doarjaga olbmuide geat leat evttohassan, sáhttá ovdan buktit Sámediggái maiddái šleađgapoasttain info(at)samediggi.fi, poastta mielde čujuhussii Sámediggi, Sajos, 99870 Anár 17.11.2020 rádjai dahje telefovnna bokte ovddalgihtii almmuhuvvon telefonáiggiid.

Gáiddusgullamiid áigetávval:
  • Gaskavahkku 4.11.2020 dmu 18–20.30 suomagielat gullan
  • Vuossárga 9.11.2020 dmu 18–20.30 davvisámegielat gullan Anára guovllus ássiide
  • Maŋŋebárga 10.11.2020 dmu 18–20.30 davvisámegielat gullan Vuohču guovllus ja sámiid ruovttuguovllu olggobealde ássiide
  • Gaskavahkku 11.11.2020 dmu 18–20.30 anárašgielat gullan
  • Duorastat 12.11.2020 dmu 18–20.30 sámenuoraid gullan
  • Vuossárga 16.11.2020 dmu 18–20.30 davvisámegielat gullan Ohcejoga ja Eanodaga guovllus ássiide
  • Maŋŋebárga 17.11.2020 dmu 18-20.30 nuortalašgielat gullan

Gáiddusgullamiidda galgá almmuhit ovddalgihtii maŋimustá guoskevaš gullandilálašvuođa ovddit árgabeaivve dmu 12.00 rádjai dán liŋkkas https://link.webropolsurveys.com/S/9A23CFEB09B76748 dahje riŋgemiin nummirii 040 676 5102.

Telefonáiggit:
  • Vuossárga 2.11.2020 dmu 9–16.00 anárašgielat telefongullan, Heli Aikio, tel. 040 676 5102 / 010 839 3107
  • Maŋŋebárga 3.11.2020 dmu 9–16.00 davvisámegielat telefongullan, Pia Ruotsala-Kangasniemi, tel. 040 726 2688 / 010 839 3106
  • Gaskavahkku 4.11.2020 dmu 9–16.00 nuortalašgielat telefongullan, Laura Olsén-Ljetoff, tel. 040 617 5113 / 010 839 3190
  • Bearjadat 6.11.2020 dmu 9–16.00 suomagielat telefongullan, Heli Aikio, tel. 040 676 5102 / 010 839 3107
Lassidieđut

čálli, má. plánejeaddji Heli Aikio, 040 676 5102/010 839 3107, heli.aikio(at)samediggi.fi

ságajođiheaddji veahkkebargi Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113/010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sámedikki siiddut sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnnas

Govva: Tarja Länsman

Sámediggi almmustahttá iežas neahttasiidduid duohtavuođa- ja soabadanproseassa birra

Sámediggi almmustahttá 8.10.2020 iežas neahttasiidduid duohtavuođa- ja soabadanproseassa birra.  Siidduide leat čohkkejuvvon dehalamos dieđut proseassa birra ja dan ovdáneamis, sihke ovdanbuktojuvvon Sámediggái evttohuvvon duohtavuođa- ja soabadankomissáraevttohasat. Neahttasiidduin dieđihuvvo duohtavuođa- ja soabadanproseassa áigetávvaliin sihke duohtavuođa- ja soabadankomissáraid válljemii laktáseaddji gullandilálašvuođain, mat lágiduvvojit dál čakčat.

”Neahttasiidduid vehkiin háliidat sihkkarastit, ahte sámi álbmogis lea duohta áššiide vuođđuduvvi  ja áigeguovdilis diehtu oažžumis Sámedikki doaimmaid birra, mat laktásit duohtavuođa- ja soabadankomišuvdnii ja dan vuođđudeapmái,” gávnnaha Sámedikki ságadoalli Tuomas Aslak Juuso.

Sámedikki lassin Stáhtaráđi kansliija lea vuođđudan iežas neahttasiidduid mat laktásit duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna bargui.

Sámedikki neahttasiidduin almmustahttojit komissáraevttohasaid videočájáhallamat, mat čájehuvvojit maid  Sámedikki golggot-skábmamánu molsagis lágidan komissáraid válljemii laktáseaddji gullandilálašvuođain. Komissáraevttohasat eai ieža leat báikki alde gullandilálašvuođain. Dilálašvuođain olbmuin lea vejolašvuohta ovdanbuktit oainnuideaset komissárain gáibiduvvon  iešvuođain ja máhttimis sihke ovdanbuktit guottáhusaset evttohassan leahkki olbmuide.

Gullandilálašvuođat lágiduvvojit buot Sámiid ruovttuguovllu gielddain. Lassin lágiduvvo fierbmegullan erenoamážit sámeguovllu olggobealde orru olbmuide sihke nuoraid gullan ovttas nuoraidráđiin. Ovddabealde máinnašuvvon áššiid lassin juohkehaččas lea vejolašvuohta ovdanbuktit iežas oaivila boastta dahje šleađgaboastta bokte. Gullamiid dárkilut áiggiin dieđihuvvo maŋŋelis Sámedikki neahttasiidduin ja báikkálaš aviissain.

https://www.samediggi.fi/samiid-duohtavuoda-ja-soabadankomisuvdna/?lang=dav

Lassedieđut

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli veahkki Laura Olsén-Ljetoff puh. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sámediggi ordne gullamiid duohtavuohta- ja soabadankomissáraid válljemiin

Sámediggi ordne gullamiid duohtavuohta- ja soabadankomissáraid válljemiin čavčča 2020 áigge. Gullandilálašvuođat ordnejuvvojit sámiid ruovttuguovllu juohke gielddas. Dan lassin ordnejuvvo fierbmegullan ja vejolašvuohta buktit ovdan iežas oainnu poastta dahje šleađgapoastta bokte.

Gullandilálašvuođain lea vejolašvuohta buktit ovdan iežas oainnu komissárain gáibiduvvon iešvuođain ja máhttimis sihke buktit ovdan iežas doarjaga evttohusa vuloš olbmuide. Komissáraevttohasat eai ieža leat báikki alde dilálašvuođain, muhto buot evttohasaid bivdit govvet videomuitalusa, mas sii vástidit ovddalgihtii meroštallojuvvon gažaldagaide duohtavuohta- ja soabadanproseassas, muitala ságadoalli Tuomas Aslak Juuso gullandilálašvuođaid luonddu birra.

Sámedikki stivra meroštalai gullandilálašvuođaid geavatlaš ordnedemiid dan láhkai, ahte ordnedemiin váldojit vuhtii ee. dilálašvuođaid gudnejahtti vuoigŋa ja koronadorvvolašvuohta. Dilálašvuođaide ordnejuvvo dasa lassin tulkon.

– Sámediggi dahká mearrádusa evttohuvvon komissárain jagi 2020 áigge, áiggi mearramis váldojuvvo vuhtii koronadilli. Duohtavuohta- ja soabadanproseassa lea Sámediggái deaŧalaš ja háliidat beassat áššis ovddos guvlui, muhto dikšut dáid šihttojuvvon ordnedemiid fuolalaččat, joatká II várreságadoalli Leo Aikio.

Fysalaš gullamiid lassin ordnejuvvo fierbmegullan eandalii sámeguovllu olggobealde ássi olbmuide. Nuoraid gullan ordnejuvvo ovttas nuoraidráđiin ja dasa lassin juohkehaččas lea vejolašvuohta buktit ovdan iežas oainnu poastta- dahje šleađgapoastta bokte.

Gullandilálašvuođaid geahččalit ordnet čavčča 2020 áigge. Dárkilut áiggit mearrašuvvet koronadili ja sápmelaš jahkediimmu mielde. Sámediggi almmustuhttá iežas siidduid duohtavuohta- ja soabadanproseassas. Siidduin almmuhuvvo čoahkkáigeassu evttohuvvon olbmuin oktan duogášdieđuiguin ja vuođustallamiiguin sihke dieđihuvvo prosessii guoski áigeguovdilis áššiin.

Lassedieđut

ságadoalli Tuomas Aslak Juuso tel. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

II várreságadoalli Leo Aikio tel. 040 621 6505, leo.aikio(at)samediggi.fi

ságadoalli veahkki Laura Olsén-Ljetoff tel. 040 617 5113, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun 16 evttohusa

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun dahjege komissáran bohte mearreáigge siste oktiibuot 18 evttohusa, 14 Sámediggái ja guokte Nuortalaččaid siidačoahkkimii. Evttohuvvon olbmot leat oktiibuot 10. Sámediggi ja Nuortalaččaid siidačoahkkin bivde evttohusaid kommišuvnna lahttun 17. miessemánu rádjái. Áiggi jotke spiehkastatdili dihte.

”Sámediggi joatkkaválmmaštallá proseassa ja komissáraválljejumiid vuhtiiváldimiin koronadili. Dán muttus lea hástaleaddji lágidit dorvvolaččat fysalaš gullandilálašvuođaid ja dievasčoahkkima, nu ahte dain sáhtášii suddjet iežas koronas. Dát leat hástalusat, mat eai leat vuos čovdojuvvon.”, muitala ságadoalli Tuomas Aslak Juuso proseassa ovdáneami birra.

Sámediggi áigu lágidit gullamiid evttohuvvon komissáraid válljejumis ovdal go dahket mearrádusa. Sámedikki dievasčoahkkin dahká loahpalaš válljejumi guovtti evttohuvvon komissáras. Nuortalaččaid siidačoahkkimii dahkkojuvvon komissáraevttohusat gieđahallojuvvojit Njellim-Keväjärvi ja Njávdáma guovlluid nuortalaččaid oktasaš siidačoahkkimis, gos mearridit ovtta komissára evttoheamis stáhtaráđđái. Proseassa ovdáneamis dieđihit eambbo, go dihtet áigedávvala dárkileappot.

”Lea dehálaš, ahte sámeálbmot beassá váldit beali dasa, makkár iešvuođat ja máhttu vurdojuvvo lahtuin, geat válljejuvvojit kommišuvdnii. Ulbmil lea válljet olbmuid, geat návddašit luohttámuša servošis viidát, ja geat bastet doaibmat dán erenomáš mearkkašahtti doaimmas”, joatká I várreságadoalli Anni Koivisto ja sávvá seammás maiddái stáhtaráđi bealde rabasvuođa válljenproseassas, daningo buot olbmuin, geat válljejuvvojit, vurdojuvvo viiddes sihke sáme- ja suopmelaš servodaga luohttámuša.

“Vaikko nuortalaččaid siidačoahkkimii leat evttohan dušše ovtta olbmo, gieđahallat ášši soahpamiin oktasaš siidačoahkkimis, ja evttohuvvon olmmoš bovdejuvvo dohko gullan láhkai. Ná dáhkiduvvo rabasvuohta ja sáhttit gávnnahit luohttámuša ja viiddes doarjaga”, muitala nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff evttohusaid gieđahallama birra.

Kommišuvnnas galget leat lahtut, geain lea erenomáš máhttu sámiid dilis, gielas ja kultuvrras. Kommišuvnnas leat vihtta komissára, geain válljejit guokte stáhtaráđi evttohusa vuođul, guokte Sámedikki evttohusa vuođul ja ovtta Nuortalaččaid siidačoahkkima evttohusa vuođul.

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa ulbmilin lea dovdát ja árvvoštallat historjjálaš ja dáláš vealaheami, masa gullet maiddái stáhta assimilerenpolitihkka ja vuoigatvuođaid loavkideamit. Ulbmil lea maiddái čielggadit mot dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis, ja evttohit mot sáhtášedje ovddidit oktavuođa sápmelaččaid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid siste.

Sámediggái evttohuvvon olbmot sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun:
Evttoheaddji Evttohus
Sámisoster ry Vuoigatvuođadiehtagiid kandidáhta Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta ja Into Veskoniemi Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Aslak Pekkala Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Sámi Duodji ry Sámegiela lektor Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
*
Sámiráđđi, Suoma juogus Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Martta Alajärvi Filosofiija magisttar Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi Vuoigatvuođadiehtagiid doavttir Juha Joona
Minority Rights Group Suoma juogus Filosofiija doavttir Irja Seurujärvi-Kari

* Irja Jefremoff namma váldojuvvon eret Sámediggái evttohuvvon komissáraevttohasain bivdaga vuođul 29.9.2020.

Nuortalaččaid siidačoahkkimii evttohuvvon olbmot sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna lahttun:
Evttoheaddji Evttohus
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff Hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 eará vuolláičálli Hálddahusdiehtagiid magisttar Irja Jefremoff

Sámiid duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna mandáhtta.

Lassidieđut:

Sámediggi
Ságadoalli Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I várreságadoalli Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Nuortalaččaid siidačoahkkin
Nuortalaččaid ovdaolmmoš Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

Govva: Anja Vest