Sápmelaččaid iešsoardima eastadeapmái lasi bargoneavvut – politihkalaš dáhtu, diđolašvuođa ja čehppodaga dárbbaša lasi

Suomas, Ruoŧas ja Norggas ássan sápmelaččaid iešsoardimiid eastadeapmin leat ain eanet vuogit. Daid atnui váldin gáibida goittotge lasi ruhtadeami, čeahpes veahkeheaddjiid ja dieđu sámiid badjánan iešsoardinriskkaid duogášdahkkiin. Dát buot gáibida lasi politihkalaš dáhtu.

Sámiráđi ovttasbarggu ovttasbarggu boađusin lea šaddan Davviriikkain ássán sápmelaččaid iešsoardimiid eastadan plána. Plánas vuodjut daidda stuorra hástalusaide, maid sápmelaččat deaividit davviriikalaš buresbirgejupmeservodagas kultuvrralaš ja identitehtii laktásan deaddagiid čárvestagas. Plána doarju iešsoardimiid álbmotlaš eastadanbarggus buot golmma Davviriikkas.

”Mis lea dál davviriikalaš strategalaš plána das, mo sápmelaččaid iešsoardimiid sáhttá eastadit. Dál galgá ovdánit jođánit geavatlaš bargui, ja deaivat iešsoardimiid smiehttan olbmuid. Anus leat juo buorit bargoneavvut ja geavadagat dán bargui, muhto daid galgá viiddidit ain eanet. Ovdamearkan Davvi-Sámis leat ožžon buriid vásáhusaid kanadalaš iešsoardimiid eastadeapmái deattuhuvvon ASIST-skuvlejumis. Dan vehkiin ollašuhttui Davvi-Sámis iešsoardimiid skuvlejumis oassin Buorit geavadagat bissovaš atnui -njunušfidnus jagiin 2017-2018”, dadjá sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila.

Iešsoardimiid duogábeale dahkkiin dárbbašuvvo lasi diehtu

Suomas, Ruoŧas ja Norggas sámeálbmoga iešsoardimiid mearri álbmotmeari ektui lea báikkálaš árvvoštallamiid mielde stuoris. Statistihkkadieđuid lea váttis oažžut, go etnihkalaš duogáža statistihkkii merken lea lagaheapmi Davviriikkain. Sámeservošiid árvvoštallamiid mielde stuorámus riskajoavku leat nuorat ja gaskaahkásaš almmáiolbmot. Dáin hui hárve ohcá buriin áiggiin veahki váttisvuođaidasas sosiála- ja dearvvašvuođa bálvalusain. Dán sivas iešsoardimiid eastadanplánas okta strategalaš deaddočuokkis lea almmáiolbmuid buresbirgejupmi.

Sápmelaččaid beassan ovttaveardásaččat dearvvašvuođafuolahussii ja mielladearvvašvuođabálvalusaide lea deaŧalaš iešsoardimiid eastadeapmin.

Iešsoardimiid eastadanplána mihttomearrin lea doarjut sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sihkkarastit, ahte sápmelaččain lea duođalaš vejolašvuohta beassat váikkuhit alcces guoskevaš mearrádusaid dahkamii. Seammás doarjut sámiid kultuvrralaš identitehta, vejolašvuođa hárjehit árbevirolaš ealáhusaid ja vuoigatvuođa iežas eatnigiellasis.

Plána gárvvisteapmái oassálastán olbmot atne dehálažžan, ahte iešsoardimiid eastadeamis váldojit vuhtii earálágan riskkat. Dáin dárbbašuvvo lasi dutkandieđu. Ovdamearkan sámiid historjái laktásan váldoálbmogiid heiveheamis šaddan traumaid leat dássážii gieđahallan menddo unnán. Seammá láhkai menddo unna árvui leat báhcán sápmelaččaid seksuála ja eará veahkaválddi vásáhusat ja sivat, mat leat dasto dolvon veahkaválddálaš dahkui.

Iešsoardimiid eastadanplána vuolggasadjin lea maiddái geahpedit sápmelaččaid etnihkalaš olggušteami ja lasihit earáláganvuođa dohkkeheami. Dát guoská ovdamearkan seksuála unnitloguid, geaid gaskavuođas iešsoardinriska lea stuorát gaskamearálaččat.

Plánas deattuhuvvo maiddái dan, ahte sápmelaččat dárbbašit eanet sápmelaččaid veahkehit iešsoardimiid eastadeamis. Mihttomearri lea oažžut sápmelaččaid bargat iešsoardima eastadanbarggu sihke geavatlaš dábálaš dásis ja sápmelaččaid virggálaš institušuvnnain ja organisašuvnnain.

Go sápmelaččat ásset njealji riikkas (Suopma, Ruoŧŧa, Norga ja Ruošša). Iešsoardimiid eastadanbarggu galgá bargat rájáid rastá. Resurssaid rájálašvuođa dihtii galgá sihkkarastit, ahte dat buorit vuogit doaibmat fievrriduvvojit rájáid rastá. Ovttasbargu guoská skuvlejumi, bálvalusaid ja statistihkkabarggu.

Smávva servošis iešsoardin lea álo stuorra oassi

”Dárbbašat eanet roahkkatvuođa hállat iešsoardinjurdagiid birra. Dása dárbbašuvvo skuvlejupmi ja čehppodat. Iešsoardima jurdagiin hállan lea dehálaš ášši iige áššis hállama galgga ballat. Jus iešsoardinjurdagat leat, daidda sáhttá gal vuodjut”, dadjá doavttir Heidi Eriksen Ohcejogas.

Eriksen mielas Suomas sápmelaččaid iešsoardinriskkaide leat seahkanan váidalahtti maŋŋit, vaikke dieđus leamašan juo guhkká, ahte váldoálbmoga gaskavuođasge iešsoardimat leat eanet go eará Davviriikkain.

”Earru stuorra gávpogiid ja smávva servošiid gaskkas lea mearkkašahtti. Okta iešsoardin smávva servošis lea álo hui stuorra ášši ja dat váikkuha olles servošii. Iešsoardin sáhttá doaibmat mállen maiddái earáide, geain leat iešsoardinjurdagat. Ovdamearkan seammá soga lahtuid oanehis áiggi siste dahkkon iešsoardimat leat smávva servošiin šállošahtti dábálaččat”, Eriksen muitala.

Ubmi universiteahta professor Lars Jacobsson sávai lasi kvalitatiivvalaš dieđu iešsoardimiid riskadahkkiin. Son deattuha, ahte iešsoardimis leat máŋga beali: dat sáhttá leat persovnnalaš báhtareapmi nuonddahallamis, politihkalaš proteasta dahje oaivvilduvvon ráŋggáštussan juoga áššái. Dutkamušas galggašii vuodjut dasa, mii lea iešsoardimiid duogábealde olbmo stuorámus motiiva. Dalle beassat seahkanit daidda sivaide, mat deddet ovttaskas olbmo ja ožžot su jurddašit, plánet ja vearrámus dilis ollašuhttit iešsoardima.

”Dárbbašat dieđu das, makkár jurdagat iešsoardima smiehttan olbmuin leat. Jurddašeapmi lea dábálaš iige dat leat vel váralaš, muhto iešsoardima plánen lea jo váralaš. Iešsoardimiid eastadanplána ii okto reahkká, jus ii sohppojuvvo konkrehtalaččat das, geas lea ovddasvástádus mange dahkamis ja doaimmas”, Jacobson muittuha.

Lassin dárbbaša politihkalaš dáhtu ja politihkalaš mearredeaddjiid boktaleami. Semináras lean panelaságastallama čohkke albma bures dutki Anne Silviken Norggas.

”Iešsoardimiid eastadeapmi gullá midjiide buohkaide, juohkehažžii”, Silviken muittuha.

Anáris lei jođus 30.1.-1.2.2019 riikkaidgaskasaš árktalaš guovlluid eamiálbmogiidda gullevaš olbmuid mielladearvvašvuhtii ja iešsoardimiid eastadeapmái vudjon seminára. Dasa oassálaste sierra riikkaid áššedovdit, dutkit ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit ja lonuhedje vásáhusaideaset iešsoardimiid eastadeamis ja dan bohtosiin. Seminára lea oassi Suoma sátnejođiheaddjivuođas Árktalaš ráđis jagiin 2017-2019

Artihkal almmustahtton sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija siidduin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lassidieđut:

ráđđádalli virgeolmmoš Meri Larivaara, t. 02951 63634, ovdanamma.sohkanamma(at)stm.fi

Lassidieđut Árktalaš ráđi barggus iešsoardimiid eastadeapmin:

Ministeriija ja Oahpahusráđđehus ávžžuhit skuvllaid váldit vuhtii sámiid álbmotbeaivvi

Sámi álbmotbeaivi lea heivvolaš beaivi oahpásnuvvat buorebut Eurohpá uniovnna áidna eamiálbmogii ja dan kultuvrii. Oktavuohta.com -siidduin gávdno valjis materiála oahpahussii. Álbmotbeaivve sáhttá čuovvut Sámi oahpahusguovddáža live-oahppodiimmu. Sápmelašvuhtii sáhttá vuojulduvvat maiddái nuvttá hárjehusgihppagiin dahje skuvlagalledemiiguin.

Sápmelašvuhtii sáhttá oahpásnuvvat ovdamearkka dihte filmma, musihka dahje iešguđegelágan sápmelašvuođa gieđahalli temáid, degomat sámegielaid, sámi gárvvuid, sámi ealáhusaid dahje álbmogii laktáseaddji dovddaldagaid bokte. Oahpahusgeavahussii gávdnojit valjis materiála ja gárvves hárjehusat www.oktavuohta.com-siidduin. Daid lea buvttadan Sámediggi ja ruhtadan Oahpahusráđđehus.

Álbmotbeaivve fállojuvvo sápmelašvuođa live-oahppodiibmu

Sámi oahpahusguovddáš Anáris sádde njuolggosáttan 6.2 dii 12.0012.45 oahppodiimmu, mii gieđahallá sámi kultuvrra. Sátta lea dárkkuhuvvon buohkaide, muhto erenomážit 5.-9. luohkálaččaide čujuhuvvon oahppodiibmu sámi kultuvrras ja sápmelašvuođas. Liveosiid lassin čájehuvvojit oanehisvideot ja -filmmat ja gullat musihka. Sáddaga sáhttá čuovvut čujuhusas sogku.fi/live/.

Sámenuorat galledit badjeskuvllaid

Giđa áigge sápmelaš kultuvrii sáhttá vuojulduvvat nu ahte diŋgo skuvlagalledeaddji muitalit fáttá birra. Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija (Nuorten Akatemia) Dihtosis-fidnu 12 skuvlagalledeaddji galledit skuvllain muitaleame sámi fáttáid birra nuvttá guovvamánu álggus miessemánu lohppii. Skuvlagalledeami sáhttá diŋgot badjeskuvllaide oaivegávpotguvlui, Turkui, Tamperei, Jyväskyläi, Oului, Roavvenjárgii ja maid Soađegillái ja dan lagaš guovlluide. Galledeamit leat leamašan bivnnuhat, nu ahte giđa galledeamit leat buohkat juo measta várrejuvvon.

Eará guovlluid oahppolágádusat ja eará luohkkádásit sáhttet diŋgot alcceseaset nuvttá hárjehusgihppaga. Gihpa sisttisdoallá oanehis info sápmelašvuođas ja lassin 18 doaimmalaš hárjehusa, maid mielde fáddái sáhttá vuojulduvvat eanet. Skuvlagalledeami dahje hárjehusgihppaga sáhttá diŋgot čujuhusas www.nuortenakatemia.fi. Hárjehusgihppaga sáhttá maid luđet ja printet.

Sápmelaččat leat EU-guovllu áidna eamiálbmot

Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo jahkásaččat 6. guovvamánu. Dat lea ain viehka nuorra ávvobeaivi, daningo suopmelaš kaleandarii beaivi merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis dahkkui mearrádus liikká juo jagi 1992 ja ávvobeaivvi ruohttasat ain čuođi jagi geahčái, jahkái 1917. Dán jagi ávvuduvvo maiddái ON:id riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jahki 2019.

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus dorjot ja ruhtadit iešguđetládje sápmelaš kultur- ja searvedoaimma, árrabajásgeassima ja sámegielaid ja sámegielat oahpahusa.

Ođđa árrabajásgeassinláhka dorvvasta ain vuoigatvuođa sámegielat árrabajásgeassimii. Ministeriija lea dorjon sámegielat árrabajásgeassima oahpaheddjiid skuvlema lasiheami. Dán doaimma dievasmahttet sámi giellabeasit, main lea dehálaš bargu sámegielaid ealáskahttimis. Ministeriija ruhtada maid sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu 2018–2020, ja dát ovddida hui olu sámegielaid oahpahusa oažžuma sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Dán lassin ministeriija lea dorjon sámedikki sámegielat mánáidmateriála ráhkadeamis. Fidnu buvttaduvvo digi- ja speallanmateriála vuollel skuvlaahkásaš mánáide golmma sámegillii.

Oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasosa ja Oahpahusráđđehusa hoavdda Olli-Pekka Heinosa videodearvvahusat almmustahttojit oktavuohta.com-siidduin sámi álbmotbeaivve 6.2.

Lassedieđut

Oahpahusráđđehus: Oahpahusráđđeaddi, ovttadaga hoavda Leena Nissilä, leena.nissila(at)oph.fi, tel. 029 533 1035
Oahpahus- ja kulturministeriija: Oahpahusráđđeaddi Anne Onnela, anne.onnela(at)minedu.fi, tel. 029 533 0010

Oktavuohta.com: Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3112

Sápmelašvuođa live-oahppodiibmu:
Rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, eeva-liisa.rasmus-moilanen(at)sogsakk.fi, tel. 050 571 9562

Dihtosis-fidnu (skuvlagalledeamit ja hárjehusgihpa):
Prošeaktabargi Minna Lehtola, minna.lehtola(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3132

Sámediggi almmuha ohcan láhkái mearreáigásaš sámenuoraid dáiddadáhpáhusa prošeaktabargi doaimma

Sámediggi almmuha ohcan láhkái mearreáigásaš

SÁMENUORAID DÁIDDADÁHPÁHUSAPROŠEAKTABARGI DOAIMMA

Bargu álgá soahpamuša mielde ja joatkašuvvá 30.4.2019 rádjái. Prošeaktabargi bargun lea vástidit Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa plánema, lágideami, oktavuođa doallama dáhpáhusa oassálastiiguin ja lágideddjiiguin, dieđiheami, eará ovdaválmmaštallama ja dáhpáhusa loahppabargguid. Dáiddadáhpáhus lágiduvvo 10.-11.4. Sadjosis. Prošeaktabargi bargá Sadjosis skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas, man ovdaolmmožin bargá skuvlenčálli.

Doaimma ceavzilis dikšun eaktuda sámegiela máhtu (sámedikkis addojuvvon ásahus 1727/1995). Mii adnit árvvus iehčanas ja fuolalaš bargovuogi ja buriid oktasašbargo- ja gulahallandáidduid. Bálká mearrašuvvá sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási V ja das II luohká mielde (vuođđobálká 2139,83 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja bargohárjánumi mielde mearrašuvvan vásáhuslasit.

Ohcamušaid oahppo- ja bargoduođaštusaiguin galgá doaimmahit Sámedikki čállingoddái gaskavahku 13.2. dii 16.00 rádjai čujuhusain info(at)samediggi.fi. Lassidieđuid doaimmas addá skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3112. Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmuvvat čujuhusas www.samediggi.fi.

Anáris 30.1.2019

Sámediggi bovde oahpásmuvvat doaibmasis sámiid álbmotbeaivve

Sámediggi ordne rabas uvssaid beaivve Anára Sajosis sámiid álbmotbeaivve 6.2.2019 dmu 10-15. Beaivvi dárkkuhussan lea dahkat Sámedikki doaimma oahpisin. Buohkat leat bures boahtin oassálastit beaivái!

Sámiid álbmotbeaivi dollojuvvo jahkásaččat guovvamánu 6. beaivve. Ávvodoalut lágiduvvojit dalle árbevirolaččat Sámeguovllu sierra guovlluin ja dán áigge maiddái Sámeguovllu olggobealde. – Dán jagi háliidit erenomážit dahkat Sámedikki doaimma oahpisin ja bovdetge buohkaid áššis beroštuvvan olbmuid boahtit rabas uvssaid beaivái Anára Sajosii, illuda ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.

– Beaivvi áigge oahpásmuvvat Sámedikki doaibmajagi áigeguovdilis temáide, nugo riikkaidgaskasaš eamiálbmogiid gielaid temájahkái. Suomas hállon buot sámegielaid dilli lea fuolastuhtti ja sámegielaid buorrin bargojuvvon bargu lea erenomáš dehálaš, joatká Sanila-Aikio.

Rabas uvssaid beaivve prográmmas lea oahpásmuvvan Sámedikki doaimmahagaide sihke politihkalaš váikkuheami vejolašvuođaide. Sámediggi fállá buot gussiide káfiid ja Sajosa restoráŋŋa Čaijus sáhttá oastit álbmotbeaivve lunšša. Beaivái oassálastiid gaskkas vuorbáduvvojit fanimateriála ja bileahtta jagi 2019 Ijahis Idja -festiválii.

Prográmma »

 

Sámiid álbmotbeaivi lea okta sámiid leavgabeivviin. Ávvobeaivin álbmotbeaivi lea vel nuorra, dasgo suopmelaš albmenáhkkái dat merkejuvvui easkka jagi 2004. Álbmotbeaivvis mearriduvvui goittotge juo jagi 1992, ja ávvobeaivve ruohttasat ollet badjel čuohte jagi duohkái, jahkái 1917. Dalle Norgga Troanddimis ordnejuvvui vuosttas davviriikkalaš sámečoahkkin, man dárkkuhussan lei guorahallat sámiid eallinvejolašvuođaid ja váldit beali sámiid guoski gažaldagaide.

Sámiid guoski dieđut oahpahusa ja eará berošteaddjiid várás: www.oktavuohta.com. Siiddut leat doisttažii suomagillii.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2019 ordnejuvvo Sajosis Gáregasnjárgga skuvlla sisáibmováttisvuođaid dihte

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus 2019 ordnejuvvo Sámekulturguovddáš Sajosis cuoŋománu 10.-11. beivviin. Dáhpáhus ii ordnejuvvo Ohcejoga Gáregasnjárgga skuvllas ja máŋggadoaibmahálla Njálas nugo ovdal lea dieđihuvvon. Skuvllas leat gávnnahan duođalaš sisáibmováttisvuođaid. Skuvla, Ohcejot gielda ja Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi leat soahpan áššis.

Sámediggi oaččui duorastaga 10.1. dieđu Gáregasnjárgga skuvlla duođalaš sisáibmováttisvuođain. Seammás gieldda bealis sávve, ahte dáhpáhus ii ordnejuvvošii Gáregasnjárggas nugo ovdal lei sohppojuvvon. Sihke Sámediggi ja Ohcejot gielda šallosit dili. – Buresboahtin Gáregasnjárgii boahttevaš jagiin dasto go mis leat dearvvaš sajit dahje ođđa skuvla, dadjá Ohcejoga čuvgehushoavda Laura Arola.

Dáhpáhusa áigi, šlájat ja temát bissot seammán. – Dáhpáhus álggahuvvo rahpandoaluiguin gaskavateahkes 10.4. ja dat joatkkašuvvá duorastaga 11.4. eahketbeaivvi rádjái, muitala Sámedikki skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari.

Riikaviidosaš temán dáhpáhusas lea teáhter ja sápmelaš temán ”Muitaleami máŋggat hámit / Kertomisen monet muodot”. Dáhpáhusa oktavuođas ordnejuvvo maiddái lagašoahpahusbeaivi oahppiide, geat lohket sámegielaid ruovttuguovllu olggobealde.

Riikaviidosaš temá rávvagat leat https://nuorikulttuuri.fi/ – siidduin. Sápmelaš temá sáhttá leat ovdamearkka dihte juoigan, livđe, leʹudd, máinnasteapmi dahje eará lávddi alde ovdanbuktojuvvon sátnedáidda. Dárkilut oassálastinrávvagat almmustahttojuvvojit álgogiđa áigge, muhto ráhkkaneami gánneha álggahit dál! Čuovo Sámedikki neahttasiidduid www.samediggi.fi

Sámegielaid lagašoahpahusbeaivi 10.4.ordnejuvvo oahppiide, geat lohket sámegielaid gáiddusoahpahusfidnu bokte sámeguovllu olggobealde ja dán beaivvi birra dieđiha fidnu koordináhtor.  Čuovo maiddái fidnu neahttasiidduid, mat rahpasit lagašáiggiid!

Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat lea dáhpáhusa váldoordnejeaddji. Dáhpáhusa ordnemis leat mielde maiddái Lappi girjerájuid Johtti girjerádju-fidnu, Sámedikki Mánáidkulturguovddáš Mánnu, Sámemusihkkaguovddáš ja Nuoraidráđđi.

Dáhpáhusa áigetávval:

  • dáhpáhusa surggiin, almmuheamis, sáhtuin ja idjademiin dieđihuvvo dárkilappot guovva-njukčamánus;
  • almmuheapmi gilvvu oasseváldiide ja eará oassálastiide rahpasa neahtas 5.3. ja nohká 22.3.;
  • dáiddadáhpáhusa buvttadeaddji álggaha barggus Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas sullii guovtti mánotbaji ovdal dáhpáhusa;
  • sámenuoraid dáiddadáhpáhus Anáris Sajosis 10.-11.4.2019 ja
  • riikaviidosaš TEATRIS-dáhpáhus Jyväskyläs 24.-26.5.2019.

Lassedieđut:

  • Skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821;  ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Johtti girjerádju -fidnu: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503;
  • Sámedikki nuoraidráđđi: elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, 050 382 5179.

Ságastallandilálašvuohta sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassas 17.12.

Ságastallandilálašvuohta sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassas Sajos auditorios, Anáris, mánnodaga juovlamánu 17. beaivve d. 1730–1830.

Dilálašvuođas stáhtaráđdi kansliija stáhtacálli Paula Lehtomäki ja hoavda Johanna Suurpää vuoigatvuohtaministeriijas.

Dulkon sámigielat – suomagiella – sámigielat.

Dilálašvuođa sáhttá čuovvut livestream bokte čujuhusas www.sogku.fi/live.

Bures boahtin!

 

Sámiid áššiid guoski soabadanproseassa -gullanraporta

Lassidieđut sámiid duohtavuohta- ja soabadanproseassa válmmaštallamis

Stáhtaráđi dieđáhus gullanraportta almmustahttimis (26.11.2018): https://vnk.fi/documents/10616/11086133/559+Sovintokomission+valmistelu+-raportti+pohjoissaame.pdf

Boađe ságastallat áigeguovdilis áššiin Anárii disttaga 4.12.

Sámedikki stivrra lágidan ságastallandilálašvuođat joatkašuvvet. Stivra ordne čoahkkima oktavuođas ságastallandilálašvuođa Anáris disttaga 4.12. dmu 18-20. Dilálašvuođa dárkkuhussan lea deaivvadit guovllu sámiiguin ja fállat vejolašvuođa ságastallat áigeguovdilis áššiin.

Sámedikki stivra sávvá Anára guovllu sámiid leat bures boahtin válgaáigodaga viđát ságastallandilálašvuhtii! Dilálašvuohta lágiduvvo Sámekulturguovddáš Sajosis disttaga 4.12. dmu 18-20.

Sámedikki jagi 2018 doaibmaplána mielde stivrra čoahkkimat lágiduvvojit vejolašvuođaid mielde Ohcejogas, Vuohčus, Helssegis, Eanodaga Gárasavvonis ja Anáris. Čoahkkimiid oktavuođas ordnejuvvo báikegottis ságastallandilálašvuohta, gos stivra deaivvada guovllu sámiiguin, muitala čoahkkáigeassun stivraáigodaga doaimmain ja fállá eahpevirggálaš vejolašvuođa ságastallat áigeguovdilis áššiin.

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

 

Govva: Mika Huisman / Sajos

Rabas dilálašvuohta sámegirjjálašvuođa dilis

Sámediggi ordne ovttas Kulttuuria kaikille (Kultuvra buohkaide) -bálvalusain sámegirjjálašvuođa varas čielggadeami “Čálli giehta ollá guhkás” ovdanbuktindilálašvuođa Sajosis 27.11.2018 dmu. 13-16. Dilálašvuođas ovdanbuktojuvvo varas sámegirjjálašvuođačielggadeapmi ja ságastallojuvvo sámegirjjálašvuođa dilis. Dilálašvuođas čielggadeami ovdanbuktiba Kulttuuria kaikille -bálvalusa doaimmajođiheaddji Rita Paqvalán ja prošeaktakoordináhtor Helga West. Dilálašvuohta lea rabas buohkaide.

Čielggadeami sámegirjjálašvuođasuorggi dilis lea dahkan girjjálašvuođadutki ja jorgaleaddji Johanna Domokos. Čielggadeapmi sisttisdoallá maiddái eará dutkiid giellaguovdasaš geahčastagaid iešguđege sámegiela girjjálašvuođa dilis ja dat addá detaljerejuvvon ávžžuhusaid sámegirjjálašvuođasuorggi ovddideami várás.

Čielggadeapmi lea oassi Multilingualism and diversity as a resource in the cultural field – employment and integration through literature in the Nordic Countries (Máŋggagielatvuohta ja máŋggahápmásašvuohta resursan kultursuorggis – barggolašvuohta ja ruovttuiduvvan Davviriikkain girjjálašvuođa bokte) -prošeavtta, man ruhtada Davviriikkaid ministtarráđđi. Prošeavttas vástida Kulttuuria kaikille -bálvalus. Čielggadeapmi almmustahttojuvvui 25.10.2018.

Čielggadeami boađusin Johanna Domokos evttoha 15 konkrehta ávžžuhusa, maiguin institušuvnnat ja girjjálašvuođasuorggi doaibmit sáhttet nanosmahttit sámegirjjálašvuođa sajádaga, oidnoma ja eallinfámu. Ávžžuhusat sámegirjjálašvuođa suorggi buorideami várás vuođđuduvvet čielggadeamis mielde lean oassálastiid, dego sápmelaš girječálliid vásáhusaide, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ja Sámiráđi árvvoštallamiidda sihke čielggadeamis leahkki giellaguovdasaš geahčastagaide.

Čielggadeamis buktojuvvo ovdan, ahte sámegirjjálašvuođas váilot iežas jeavddalaš girjjálašvuođadáhpáhusat, doalvvabuvttaguovddáš, girjjálašvuođajournála sihke sámegirjjálašvuođaarkiiva, mat dorjjošedje sámegirjjálašvuođa mieldeorruma ja molsašumi riikkaidgaskasaččat. Maiddái sámegirjjálašvuođa mieldeorruma eanetlogu ja sámemánáid ja -nuoraid oahppoplánain galggašii lasihit.

Buresboahtin guldalit ja ságastallat fáttás eambo Anárii! Dilálašvuođas lea dulkon davvisámegillii.

Lassedieđut:

Rita Paqvalén, doaimmajođiheaddji, Kulttuuria kaikille -bálvalus
rita.paqvalen(at)cultureforall.fi
040 674 3528

Helga West, prošeaktakoordináhtor, Kulttuuria kaikille -bálvalus
helga.west@cultureforall.fi
040 594 6596

Anne Kirste Aikio, sámi gielladorvočálli, Sámediggi
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi
010 839 3124

Riitta Orti-Berg, vs. kultturčálli, Sámediggi
riitta.orti-berg(at)samediggi.fi
010 839 3103

Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli, Sámediggi
ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi
010 839 3112

Ohcejogas ságastallui ealáhusaid ovddideami lassin mánáid ja ahkeolbmuid buresveadjimis

Ohcejoga ságastallandilálašvuođas bođii ovdan nugo máŋgga earáge guovllus ođđa skuvlla huksema áigeguovdilvuohta sihke olbmuid boarásmuvvan. Sávaldahkan lei, ahte ealáhusat ovddiduvvojit máŋggabeallásaččat, vuoi gilit seilot ássojuvvon ja áigáiboađu oažžuma eavttut buorránit.

Dilálašvuođa álggus oassálastiid gaskavuođas muittuhuvvui, ahte lea dehálaš, ahte Sámedikki ovddasteaddjit guldalit sápmelaččaid, vuoi sii dihtet áigeguovdilis áššiin, mat ságastahttet olbmuid. – Dát ságastallandilálašvuođat leat gávnnahuvvon erenomáš dehálaš foruman ja mii leat ožžon olu rávvagiid iežamet bargui, giitá ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio oassálastiid.

Mánáid ja nuoraid buresveadjima olis bođii ovdan ođđa skuvlla huksen Ohcejohkii ja dat, man láhkai ođđa  skuvlavisti basttášii doaibmat sámi oahppanbirasin, ja livččiihan dálá teknihkain vejolaš juohkit oahpahusa gáiddusrusttegiid bokte miehtá Suoma. Muđui ledje duhtavaččat dasa, ahte viimmat lea ožžojuvvon Sámediggái resurssat sámegielat mánáidmateriálaid buvttadeapmái.

Fuolla eanagodde- ja sode-ođastusaid ja sámegielat bálvalusaid oažžuma birra ságastahtii maiddái Ohcejogas. Olbmot boarásmit ja lassiresurssat sihke oktasašbargu váillahuvvojit. – Leat bargan olu Sámedikki resursadili buorideami várás, muhto olu lea vel bargan láhkai, ahte sámegielat sode-bálvalusaid sihkkarastima várás dárkkuhuvvon mearreruhta fitnašuvvo vurdojuvvon dássái, vástit II várreságajođiheaddji Tuomas-Aslak Juuso guldaleaddjiid fullii.

Ohcejoga ságastallandilálašvuođas ságastallui viššalit sámiid árbevirolaš ealáhusaid sihke daid modearna ollašuhttinvugiid ovddideamis. Dán válgaáigodagas áigeguovdilis guolástusgažaldagat leat gieđahallon nu Deanu soahpamuša go guolástanlága oasil. Lassin Sámedikkis leamašan Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma -prošeakta. Ságastallandilálašvuođas bođii ovdan sávaldat, ahte ealáhusaid galggašii ovddidit máŋggabeallásaččat, vuoi gilit bisošedje ássojuvvon ja áigáiboađu oažžuma eavttut buorránivčče.

Loahpas guldaleaddjiid gaskavuođas bođii vel ovdan, ahte Sámediggi galggašii leat juo álgomuttus ráđđádallamiin fárus ja čuovvut aktiivvalaččat lágaid válmmaštallama álggaheami – Ovttas mis lea fápmu ja bastit ovddidit midjiide buohkaide dehálaš áššiid, loahpahii Sanila-Aikio dilálašvuođa.

Sámedikki stivrra njealját ságastallandilálašvuohta lágiduvvui Ohcejoga gielddadálus vuossárgga 5.11.2018. Stivrra lahtuin báikki alde ledje Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso, Nilla Tapiola ja Pentti Pieski.

Čuovvovaš ságastallandilálašvuohta lágiduvvo Anáris disttaga 4.12.

Lassidieđut:

Sámedikki ságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio tel. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi