Bures boahtin ságastallat sámeturismma dárbbuin ja ovddideamis Anárii

Oassin Lappi turismastrategiija ráhkadeapmái gullevaš guovllu galledemiid Lappi lihttu lágida Sámedikkiin 8.5.2019 dilálašvuođa, gosa bovdet ságastallat sámeturismma ja turismma, mii dáhpáhuvvá sámiid ruovttuguovllus, dárbbuin ja oidnosiin. Dán bargobáji ulbmilin lea gávdnat sámeturismii ja sámiid ruovttuguvlui guoski turismii laktáseaddji ideaid ja oainnuid merken várás Lappi turismastrategiijai.

Lappi turismastrategiija ovdanbuktá turismma ovddideami guovddáš deattuhusaid ja stivre almmolaš doarjaga. Turismastrategiija linnjáda maiddái doaibmabijuid, maiguin turismma lassáneami ođđa vejolašvuođaide sáhttá darvánit beaktilit, muhto gudnejahttimiin suvdilis ovdáneami prinsihpaid. Sámeturismma ovddideapmi oktasašbarggus ja vásttolaččat lea dehálaš buot oassebeliide.

Dilálašvuohta lágiduvvo 8.5.2019, dmu 13.00–16.00 Kultahovis, Anáris. Almmut dilálašvuhtii dán liŋkka bokte 30.4.2019 rádjai: https://fi.surveymonkey.com/r/Inari

Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma – prošeakta lea ožžon oahpahus- ja kulturministeriijas joatkkaruhtadeami 60 000 €. Dáinna ruhtademiin prošeakta joatká doaimma ovdasaji dárkkuhussan lávdadit viidát dieđuid Sámedikki čoahkkimis čakčamánus 2018 dohkkehuvvon Vásttolaš ja etihkalaččat suvdilis sámeturismma doaibmanprinsihpat – rávvagiin.

Govva: Anja Vest

 

Lassidieđut

Kirsi Suomi
Plánejeaddji, Kultuvrralaččat vásttolaš sámeturisma
010 839 3118
kirsi.suomi(at)samediggi.fi

Kristian Sievers
Prošeaktahoavda
+ 359408284095
kristian.sievers@lapinliitto.fi
http://www.lappi.fi/lapinliitto/lapin-arktinen-matkailuekosysteemi
http://www.lappi.fi/matkailu

Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii

Vuohččulaš nuoraid teáhterjoavku Čearpmahat vuolgá ovddastit sámenuoraid riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii Jyväskyläi miessemánus. Joavkkus leat oktiibuot njeallje nuora ja sin bagadallin doaibmá Mathis Ole Vars. Duopmárat rámidedje joavkku ovdanbuktimis earenomážit dan čielga ollisvuođa.

Anára Sajosis gaskavahku ja duorastaga 10. – 11.4. ordnejuvvon Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lihkostuvai bures. – Dáhpáhussii eai goassige ovdal leat oassálastán nu olu mánát ja nuorat go dál, muitala dáhpáhusa váldoordnejeaddji Anna Lumikivi. – Mánát ja nuorat ledje mielde buot sámiid ruovttuguovllu gielddain ja vel Helssegis ja Roavvenjárggas. Mis lei oalle fiinna dáhpáhus, ollu ivnnit ja hušša, muhto buot manai hui bures. Sisaboahtinhálla bargobájiin ja máinnastanlávus fitne olu galledeaddjit.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa váldotemán lei teáhter, dasa oassálaste oktiibuot 12 sámegielat čájálmasa. Dan lassin Helssega Pasila skuvlla sámeluohkkálaččat juige, mii illudahtii geahččiid ja duopmáriid. Buot ovdanbuktimat ledje buorit ja bures válmmaštallojuvvon ja duopmáriin lei váttis bargu válljet joavkkuid, geat ožžot bálkkašumi.

Dáhpáhusas stipeandda oaččui  Gáregasnjárgga skuvlla 13-jahkásaš oahppi Aslak Pieski. Son lei málen ovddolaš boazogova, mii lei deaddiluvvon dáiddadáhpáhusa plakáhtaide ja poastakoarttaide.

Riikkaviidosaš Teatris-dáhpáhussii vuolgá joavku Čearpmahat. Joavku vuittii mátkki riikkaviidosaš dáhpáhussii ja 300 euro stipeandda. Jovkui gullet Biret-Ingermaria Vars, Helli Alakorva, Mihkal-Máhtte Magga ja Sinna-Briitta Sieppi. Teatris-dáhpáhus ordnejuvvo Jyväskyläs miessemánu 24.-26. beaivve.

Dan lassin čuovvovaš joavkkut ožžo stipeandda:

1) Pasila vuođđoskuvlla sámeluohkkálaččaid Diidamáilbmi ovdanbuktimiin Arvečalmmit, bagadallin Milla Pulska (100 €),

2) Aivvefal Eanodagas – Sámi Sinderellá, bagadallin Anne-Mari Kukkonen ja Ulla Magga, Heahtás (200 €)

3) Sueʹnnʹjel siid äʹrbb– Tuõtt avi ǩeeʹles, bagadallin Hanna-Maaria Kiprianoff ja Seija Sivertsen, Čeavetjávrris (100 €)

4) Davvinásttit – Boahttedolin, bagadallin Hanna Outakoski ja Satu Nieminen, Gáregasnjárggas (100 €)

5) Skállovári idjaskuvlaččat – Oaivvehis olmmoš, bagadallin Anni Ahlakorpi, Aleksi Ahlakorpi ja Sini Länsman, Ohcejogas (100 €)

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin barge filbmabagadalli Katja Gauriloff, neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár /sámegielat mánáid TV-prográmma buvttadeaddji Heli Huovinen.

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus álgá

De dál dat viimmat álgá – Sámenuoraid dáiddadáhpáhus beassá johtui gaskavahku 10.4. rahpamiiguin! Sajosa auditorias gullat musihkkaovdanbuktimiid buot Suomas hupmon sámegielaide dmu 18.00 rájes. Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4. auditorias lávddi nala njuikejit sámenuorat iežaset sámegielat teáhterčájáhusaiguin.

Duorastaga Sajosa uvssat rahpasit dmu 8.00, goas rahpasit maiddái almmuhanbáiki sihke bargobajit Sajosa stuorrafeaskáris ja Soljjus. Bargobájiid lassin dáhpáhusas sáhttá deaivat sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašuođa buvttadedjiid. Dáhpáhussii servet Dávvi GirjiKolttakulttuurisäätiöAnarâškielâ servi ja KieletärMaiddái Sámi giella- ja kulturguovddáš Karášjogas boahtá juohkit Gába-bláđi.

Duorastaga 11.4. prográmma:

8:00 Sajosa uvssat rahpasit
Almmuhanbáiki rahpasa aulas
Vuosttaš veahkki rahpasa
Bargobájit rahpasit aulas
8:50 Auditoria uvssat rahpasit
9:00 Prográmma álgá auditorias
Čieža vuosttas čájálmasa
11:30 Boradanboddu álgá
Oktasašgovva buot dáhpáhussii oassálasti olbmuin Sajosa šiljus
Máinnaslávvu rahpasa Sájosa šiljusBargobájit jotket aulas
12:50 Auditorio uvssat rahpasit
13:00 Prográmma joatkkašuvvá auditorias
Guhtta maŋimuš čájálmasa
15:00 Duopmáriid bargoboddu
Bargobájit jotket aulasMáinnaslávus máidnasat joatkkašuvvetAuditorias čájehuvvojit videot
16:00 Bohtosiid almmuheapmi ja stipeanddaid juohkin

 

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Katja Gauriloff, Ánneristen Juuso ja Heli Huovinen dáiddadáhpáhusa duopmárin – dáhpáhusa prográmma almmustuvvon

Filbmabagadeaddji Katja Gauriloff, filbmanásti/neavttár Ánneristen Juuso ja neavttár/sámegielat mánáid TV Unna Junná buvttadeaddji Heli Huovinen barget Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa duopmárin 10.-11.4. Anáris Sajosis. Ordnejeaddjit illudit, go dovddus ealligovva- ja tv-násttit leat mielde. – Iežas kultuvrra ovddasteaddji beakkálmasaid oaidnin iežas dáhpáhusas lea hui fiinnis. Sáhttá dušše govahallat, mo orru ovdanbuktit iežas teáhtera stuorra máilmmis bálkkašuvvon dáiddáriid ovddas, Sámedikki sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio dadjá.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa rahpanfeasta dollojuvvo gaskavahkkoeahkeda Sajosa stuorra auditorias dmu 18 rájes. Rahpamiin gullat musihka buot golmmá Suomas hupmon sámegillii. Nuortalašmusihka ovdanbuktá Anna Lumikivi ovttas Katri Kittiläin. Amoc ja Ailu Valle räppeba anáraš- ja davvisámegillii. Sámi musihkkaakademiija prográmmas lea árbevirolaš ja ođđa sámemusihkka.

Dáiddadáhpáhusa rahpá sátnejođiheaddji Tiina Sanila-Aikio.

Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4. oaidnit 12 sámenuoraid iežaset teáhterčájáhusa. Dasa lassin Sajosis leat vejolašvuođat oassálastit máŋggalágan bargobájiide, sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašvuhtii oahpásnuvvamii dahje vaikkeba sámegielaid foanttaid luđemii iežas telefovdnii ja tablehttii dahje govaid váldimii dáiddadáhpáhusa iežar-seainni ovddas.

Dáhpáhussii vurdojuvvojit lahka 500 oassálasti Helssega ja Ohcejoga gaskkas. Teáhterčájáhusain leat fárus badjel 100 nuora. Dáhpáhusa giellan leat sámegielat.

Duorastaga 11.4. prográmma:

8:00 Sajosa uvssat rahpasit
Almmuhanbáiki rahpasa aulas
Vuosttaš veahkki rahpasa
Bargobájit rahpasit aulas
8:50 Auditoria uvssat rahpasit
9:00 Prográmma álgá auditorias
Čieža vuosttas čájálmasa
11:30 Boradanboddu álgá
Oktasašgovva buot dáhpáhussii oassálasti olbmuin Sajosa šiljus
Máinnaslávvu rahpasa Sájosa šiljus

Bargobájit jotket aulas

12:50 Auditorio uvssat rahpasit
13:00 Prográmma joatkkašuvvá auditorias
Guhtta maŋimuš čájálmasa
15:00 Duopmáriid bargoboddu
Bargobájit jotket aulas

Máinnaslávus máidnasat joatkkašuvvet

Auditorias čájehuvvojit videot

16:00 Bohtosiid almmuheapmi ja stipeanddaid juohkin

Prográmmii sáhttet boahtit rievdadusat!

Dáhpáhusa láidesteapmi lea oahpes vieru mielde golmma gillii: nuortalaš-, anáraš- ja davvisámegillii. Láidesteaddjin barget nuortalašgielat Teemu Titola, anárašgielat Satu Aikio ja davvisámegielat Áslat Ovllá Länsman.

Bargobájiid lassin dáhpáhusas sáhttá deaivat sámegielat mánáid- ja nuoraid girjjálašuođa buvttadedjiid. Dáhpáhussii servet Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Maiddái Sámi giella- ja kulturguovddáš Karášjogas boahtá juohkit Gába-bláđi.

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Guoktenuppelot teáhterbihtá Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii!

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii almmuheapmi nogai 15.3., ja dáhpáhussii almmuhuvvojedje olu čájálmasat! Dáhpáhusa váldobeaivve, duorastaga 11.4., oaidnit 12 sámegielat čájálmasa, main leat fárus oktiibuot badjel čuođi máná ja nuora. Dáhpáhusa ordnejeaddjit illudit sakka ná valjis oassálastiid mearis.

Lassedieđut dáhpáhusa áigetávvaliin almmuhuvvojit maŋimustá bearjadaga 29.3. Dál lea goit juo sihkar, ahte duorastaga prográmma álggahuvvo árabut go ovdal lea almmuhuvvon, namalassii juo dmu 9.00, vai buot ovdanbuktimiidda lea doarvái áigi ja guhkesmátkkálaččat besset ruovttumátkái áiggil.

Prográmma bottuin lea vejolaš oahpásnuvvat sámegielat mánáidgirjjálašvuhtii, mas bohtet muitalit Dávvi Girji, Kolttakulttuurisäätiö, Anarâškielâ servi ja Kieletär. Dasa lassin sáhttá čákŋat “máinnaslávvui” guldalit máidnasiid dahje guovlalit bargobájiin ja duddjot alcces vaikko dáiddadáhpáhuspinssa dahje iežas girjji! Dáiddadáhpáhussii boahtá maid “iežárseaidni” ja oahpisteapmi dasa, mot luđet sámegielaid bustávaid iežas telefovdnii dahje tablehttii. Bargobájiide ii dárbbaš almmuhit ovddalgihtii.

Dáiddadáhpáhusa rahpandoalut leat gaskavahku 10.4. dmu 18 Sadjosa stuorra auditorias. Dáhpáhussii leat almmuhuvvon joavkkut Helssegis gitta Ohcejohkii, nu ahte vuordimis lea vuot ivdnái ja ilolaš sámegielat ávvubeaivi! Buresboahtin! Oaidnalit Sadjosis!

Lassedieđut:

Anna Lumikivi
010 839 3174, 040 684 1957
anna.lumikivi(at)samediggi.fi
Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma
Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus
Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii almmuheapmi álggii

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii lea álgán, ja dat dáhpáhuvvá neahtas, Webropolis. Almmuheapmi lea rabas 1.-15.3. Buohkat, geat oassálastet dáhpáhussii, galget deavdit almmolaš almmuhanskovi – maiddái sii, geat eai oassálastte teáhter- dahje máinnastangilvvuide.  

Guovttebeaivásaš dáiddadáhpáhus ordnejuvvo dán giđa Anáris Sámekulturguovddáš Sadjosis 10.-11.4. Dáhpáhusa riikaviidosaš temán lea teáhter ja sámetemán Máinnasteami máŋggat hámit. Dáhpáhusa rahpan dollojuvvo gaskavahku 10.4. diibmu 18.00 rájes.

 

Almmuhanskovit gávdnojit dáppe:

  • Skovvi, mainna almmuhuvvojit buot dáhpáhussii oassálastit sáhtuid ja borademiid ordnema dihte.

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/6f884505-fa16-479c-9065-b881b90d470a?displayId=Fin1718134&surveyLocale=fi

Dasa lassin teáhter- ja muitalangilvvuide oassálasti joavkkut galget deavdit vel sierra almmuhanskoviid.

 

  • Skovvi, teáhtertemái oassálasti joavkkut.

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/c02b5d28-dd11-4a4f-97e4-48f04ddd03ca?displayId=Fin1716734

Teáhtertemás gávdno eanet diehtu TEATRIS -dáhpáhusa siidduin:  https://nuorikulttuuri.fi/teatris/

  • Skovvi, máinnasteami máŋggat hámit -temái oassálastit.

https://link.webropolsurveys.com/Participation/Public/1a71a970-17ae-406d-b00f-9381d257fc99?displayId=Fin1718038

Máinnasteami máŋggat hámit lea temán hui viiddis, ja das lea lohpi geavahit miellagovahusa! Deháleamos lea, ahte muitaleapmi lea sámegillii ja dan vuolggasadji lea sámekultuvrras. Temái heivvolaš ovdanbuktin sáhttá leat ovdamearkka dihte máinnasteapmi, divtta lohkan, stand-up -komihkka, luohti, leuʹdd dahje livde – sátnedáidda, man ovdanbuktit lávddi nalde!

Dáiddadáhpáhusbargin lea álggahan 25.2. Anna Lumikivi, geainna sáhttá leat oktavuođas buot dáhpáhussii guoski áššiin. Sámediggi ordne dánnai jagi oassálastiid sáhtuid, dárbbu mielde idjadansajiid ja dáhpáhusa váldobeaivvi boradeami.

Dáiddadáhpáhusa plakáhtat leat boahtán ja daid oažžu Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas Sajosis. Plakáhta gova lea sárgon 13-jahkásaš Aslak Pieski Gáregasnjárgga skuvllas.

Lassedieđut:

Anna Lumikivi

010 839 3174, 040 684 1957

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Dáhpáhusa hashtagit: #sndd2019 / #sntt2019

Anna Lumikivi álggahii dáiddadáhpáhusbargin

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ordnen vuolgá dál duođas johtui. Nuortalašgielat musihkkár Anna Lumikivi lea álggahan dáiddadáhpáhusbargin skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahagas. Dáiddadáhpáhus ordnejuvvo Anáris Sadjosis cuoŋománu 10.-11. beivviin, temán leat teáhter ja muitaleami máŋggat hámit.

Dáhpáhusas válljejuvvojit sámenuoraid ovddasteaddjit riikka dási Teatris-dáhpáhussii, mii ordnejuvvo Jyväskyläs  miessemánus. Dasa lassin bálkkašuvvojit buoremus muitaleaddjit. Muitaleami hámit sáhttet leat iešguđetlágán sátnedáidaga hámit sihke luohti, livđe ja le´udd.

Dáiddadáhpáhus lea Annai oahpis juo ovddežis. – Lean mánnán oassálastán gilvui ja dan maŋŋá lean guktii bargan dáhpáhusa duopmárin ja oktii láidesteaddjin, muitala Anna. – Lea hávski beassat ordnet Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa, mas leat nu guhkes árbevierut ja mas lea leamaš nu stuorra mearkkašupmi sámeguovllu mánáide ja nuoraide – nugo maiddái munnjege.

Dáhpáhussii almmuheapmi rahpasa fargga Webropolis. Čuovo Sámedikki fierbmesiidduid, dáhpáhusa iežas Facebook-siidduid ja oassálaste!

Riikka dási Teatris-dáhpáhusa njuolggadusat leat gávdnamis dáppe:

https://nuorikulttuuri.fi/wp-content/uploads/sites/111/2018/12/saannot-teatris-2019.pdf

 

Oktavuohtadieđut

anna.lumikivi(at)samediggi.fi

tel. 010 8393 174 ja 040 684 1957

Facebook: @saamelaisnuortentaidetapahtuma

Instagram: @samenuoraid_daiddadahpahus

Sápmelaččaid iešsoardima eastadeapmái lasi bargoneavvut – politihkalaš dáhtu, diđolašvuođa ja čehppodaga dárbbaša lasi

Suomas, Ruoŧas ja Norggas ássan sápmelaččaid iešsoardimiid eastadeapmin leat ain eanet vuogit. Daid atnui váldin gáibida goittotge lasi ruhtadeami, čeahpes veahkeheaddjiid ja dieđu sámiid badjánan iešsoardinriskkaid duogášdahkkiin. Dát buot gáibida lasi politihkalaš dáhtu.

Sámiráđi ovttasbarggu ovttasbarggu boađusin lea šaddan Davviriikkain ássán sápmelaččaid iešsoardimiid eastadan plána. Plánas vuodjut daidda stuorra hástalusaide, maid sápmelaččat deaividit davviriikalaš buresbirgejupmeservodagas kultuvrralaš ja identitehtii laktásan deaddagiid čárvestagas. Plána doarju iešsoardimiid álbmotlaš eastadanbarggus buot golmma Davviriikkas.

”Mis lea dál davviriikalaš strategalaš plána das, mo sápmelaččaid iešsoardimiid sáhttá eastadit. Dál galgá ovdánit jođánit geavatlaš bargui, ja deaivat iešsoardimiid smiehttan olbmuid. Anus leat juo buorit bargoneavvut ja geavadagat dán bargui, muhto daid galgá viiddidit ain eanet. Ovdamearkan Davvi-Sámis leat ožžon buriid vásáhusaid kanadalaš iešsoardimiid eastadeapmái deattuhuvvon ASIST-skuvlejumis. Dan vehkiin ollašuhttui Davvi-Sámis iešsoardimiid skuvlejumis oassin Buorit geavadagat bissovaš atnui -njunušfidnus jagiin 2017-2018”, dadjá sosiála- ja dearvvašvuođaministtar Pirkko Mattila.

Iešsoardimiid duogábeale dahkkiin dárbbašuvvo lasi diehtu

Suomas, Ruoŧas ja Norggas sámeálbmoga iešsoardimiid mearri álbmotmeari ektui lea báikkálaš árvvoštallamiid mielde stuoris. Statistihkkadieđuid lea váttis oažžut, go etnihkalaš duogáža statistihkkii merken lea lagaheapmi Davviriikkain. Sámeservošiid árvvoštallamiid mielde stuorámus riskajoavku leat nuorat ja gaskaahkásaš almmáiolbmot. Dáin hui hárve ohcá buriin áiggiin veahki váttisvuođaidasas sosiála- ja dearvvašvuođa bálvalusain. Dán sivas iešsoardimiid eastadanplánas okta strategalaš deaddočuokkis lea almmáiolbmuid buresbirgejupmi.

Sápmelaččaid beassan ovttaveardásaččat dearvvašvuođafuolahussii ja mielladearvvašvuođabálvalusaide lea deaŧalaš iešsoardimiid eastadeapmin.

Iešsoardimiid eastadanplána mihttomearrin lea doarjut sápmelaččaid iešmearridanrievtti ja sihkkarastit, ahte sápmelaččain lea duođalaš vejolašvuohta beassat váikkuhit alcces guoskevaš mearrádusaid dahkamii. Seammás doarjut sámiid kultuvrralaš identitehta, vejolašvuođa hárjehit árbevirolaš ealáhusaid ja vuoigatvuođa iežas eatnigiellasis.

Plána gárvvisteapmái oassálastán olbmot atne dehálažžan, ahte iešsoardimiid eastadeamis váldojit vuhtii earálágan riskkat. Dáin dárbbašuvvo lasi dutkandieđu. Ovdamearkan sámiid historjái laktásan váldoálbmogiid heiveheamis šaddan traumaid leat dássážii gieđahallan menddo unnán. Seammá láhkai menddo unna árvui leat báhcán sápmelaččaid seksuála ja eará veahkaválddi vásáhusat ja sivat, mat leat dasto dolvon veahkaválddálaš dahkui.

Iešsoardimiid eastadanplána vuolggasadjin lea maiddái geahpedit sápmelaččaid etnihkalaš olggušteami ja lasihit earáláganvuođa dohkkeheami. Dát guoská ovdamearkan seksuála unnitloguid, geaid gaskavuođas iešsoardinriska lea stuorát gaskamearálaččat.

Plánas deattuhuvvo maiddái dan, ahte sápmelaččat dárbbašit eanet sápmelaččaid veahkehit iešsoardimiid eastadeamis. Mihttomearri lea oažžut sápmelaččaid bargat iešsoardima eastadanbarggu sihke geavatlaš dábálaš dásis ja sápmelaččaid virggálaš institušuvnnain ja organisašuvnnain.

Go sápmelaččat ásset njealji riikkas (Suopma, Ruoŧŧa, Norga ja Ruošša). Iešsoardimiid eastadanbarggu galgá bargat rájáid rastá. Resurssaid rájálašvuođa dihtii galgá sihkkarastit, ahte dat buorit vuogit doaibmat fievrriduvvojit rájáid rastá. Ovttasbargu guoská skuvlejumi, bálvalusaid ja statistihkkabarggu.

Smávva servošis iešsoardin lea álo stuorra oassi

”Dárbbašat eanet roahkkatvuođa hállat iešsoardinjurdagiid birra. Dása dárbbašuvvo skuvlejupmi ja čehppodat. Iešsoardima jurdagiin hállan lea dehálaš ášši iige áššis hállama galgga ballat. Jus iešsoardinjurdagat leat, daidda sáhttá gal vuodjut”, dadjá doavttir Heidi Eriksen Ohcejogas.

Eriksen mielas Suomas sápmelaččaid iešsoardinriskkaide leat seahkanan váidalahtti maŋŋit, vaikke dieđus leamašan juo guhkká, ahte váldoálbmoga gaskavuođasge iešsoardimat leat eanet go eará Davviriikkain.

”Earru stuorra gávpogiid ja smávva servošiid gaskkas lea mearkkašahtti. Okta iešsoardin smávva servošis lea álo hui stuorra ášši ja dat váikkuha olles servošii. Iešsoardin sáhttá doaibmat mállen maiddái earáide, geain leat iešsoardinjurdagat. Ovdamearkan seammá soga lahtuid oanehis áiggi siste dahkkon iešsoardimat leat smávva servošiin šállošahtti dábálaččat”, Eriksen muitala.

Ubmi universiteahta professor Lars Jacobsson sávai lasi kvalitatiivvalaš dieđu iešsoardimiid riskadahkkiin. Son deattuha, ahte iešsoardimis leat máŋga beali: dat sáhttá leat persovnnalaš báhtareapmi nuonddahallamis, politihkalaš proteasta dahje oaivvilduvvon ráŋggáštussan juoga áššái. Dutkamušas galggašii vuodjut dasa, mii lea iešsoardimiid duogábealde olbmo stuorámus motiiva. Dalle beassat seahkanit daidda sivaide, mat deddet ovttaskas olbmo ja ožžot su jurddašit, plánet ja vearrámus dilis ollašuhttit iešsoardima.

”Dárbbašat dieđu das, makkár jurdagat iešsoardima smiehttan olbmuin leat. Jurddašeapmi lea dábálaš iige dat leat vel váralaš, muhto iešsoardima plánen lea jo váralaš. Iešsoardimiid eastadanplána ii okto reahkká, jus ii sohppojuvvo konkrehtalaččat das, geas lea ovddasvástádus mange dahkamis ja doaimmas”, Jacobson muittuha.

Lassin dárbbaša politihkalaš dáhtu ja politihkalaš mearredeaddjiid boktaleami. Semináras lean panelaságastallama čohkke albma bures dutki Anne Silviken Norggas.

”Iešsoardimiid eastadeapmi gullá midjiide buohkaide, juohkehažžii”, Silviken muittuha.

Anáris lei jođus 30.1.-1.2.2019 riikkaidgaskasaš árktalaš guovlluid eamiálbmogiidda gullevaš olbmuid mielladearvvašvuhtii ja iešsoardimiid eastadeapmái vudjon seminára. Dasa oassálaste sierra riikkaid áššedovdit, dutkit ja eamiálbmogiid ovddasteaddjit ja lonuhedje vásáhusaideaset iešsoardimiid eastadeamis ja dan bohtosiin. Seminára lea oassi Suoma sátnejođiheaddjivuođas Árktalaš ráđis jagiin 2017-2019

Artihkal almmustahtton sosiála- ja dearvvasvuođaministeriija siidduin 31.1.2019: https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lassidieđut:

ráđđádalli virgeolmmoš Meri Larivaara, t. 02951 63634, ovdanamma.sohkanamma(at)stm.fi

Lassidieđut Árktalaš ráđi barggus iešsoardimiid eastadeapmin:

Ministeriija ja Oahpahusráđđehus ávžžuhit skuvllaid váldit vuhtii sámiid álbmotbeaivvi

Sámi álbmotbeaivi lea heivvolaš beaivi oahpásnuvvat buorebut Eurohpá uniovnna áidna eamiálbmogii ja dan kultuvrii. Oktavuohta.com -siidduin gávdno valjis materiála oahpahussii. Álbmotbeaivve sáhttá čuovvut Sámi oahpahusguovddáža live-oahppodiimmu. Sápmelašvuhtii sáhttá vuojulduvvat maiddái nuvttá hárjehusgihppagiin dahje skuvlagalledemiiguin.

Sápmelašvuhtii sáhttá oahpásnuvvat ovdamearkka dihte filmma, musihka dahje iešguđegelágan sápmelašvuođa gieđahalli temáid, degomat sámegielaid, sámi gárvvuid, sámi ealáhusaid dahje álbmogii laktáseaddji dovddaldagaid bokte. Oahpahusgeavahussii gávdnojit valjis materiála ja gárvves hárjehusat www.oktavuohta.com-siidduin. Daid lea buvttadan Sámediggi ja ruhtadan Oahpahusráđđehus.

Álbmotbeaivve fállojuvvo sápmelašvuođa live-oahppodiibmu

Sámi oahpahusguovddáš Anáris sádde njuolggosáttan 6.2 dii 12.0012.45 oahppodiimmu, mii gieđahallá sámi kultuvrra. Sátta lea dárkkuhuvvon buohkaide, muhto erenomážit 5.-9. luohkálaččaide čujuhuvvon oahppodiibmu sámi kultuvrras ja sápmelašvuođas. Liveosiid lassin čájehuvvojit oanehisvideot ja -filmmat ja gullat musihka. Sáddaga sáhttá čuovvut čujuhusas sogku.fi/live/.

Sámenuorat galledit badjeskuvllaid

Giđa áigge sápmelaš kultuvrii sáhttá vuojulduvvat nu ahte diŋgo skuvlagalledeaddji muitalit fáttá birra. Sámedikki Nuoraidráđi ja Nuoraid Akademiija (Nuorten Akatemia) Dihtosis-fidnu 12 skuvlagalledeaddji galledit skuvllain muitaleame sámi fáttáid birra nuvttá guovvamánu álggus miessemánu lohppii. Skuvlagalledeami sáhttá diŋgot badjeskuvllaide oaivegávpotguvlui, Turkui, Tamperei, Jyväskyläi, Oului, Roavvenjárgii ja maid Soađegillái ja dan lagaš guovlluide. Galledeamit leat leamašan bivnnuhat, nu ahte giđa galledeamit leat buohkat juo measta várrejuvvon.

Eará guovlluid oahppolágádusat ja eará luohkkádásit sáhttet diŋgot alcceseaset nuvttá hárjehusgihppaga. Gihpa sisttisdoallá oanehis info sápmelašvuođas ja lassin 18 doaimmalaš hárjehusa, maid mielde fáddái sáhttá vuojulduvvat eanet. Skuvlagalledeami dahje hárjehusgihppaga sáhttá diŋgot čujuhusas www.nuortenakatemia.fi. Hárjehusgihppaga sáhttá maid luđet ja printet.

Sápmelaččat leat EU-guovllu áidna eamiálbmot

Sámi álbmotbeaivi ávvuduvvo jahkásaččat 6. guovvamánu. Dat lea ain viehka nuorra ávvobeaivi, daningo suopmelaš kaleandarii beaivi merkejuvvui jagi 2004. Álbmotbeaivvis dahkkui mearrádus liikká juo jagi 1992 ja ávvobeaivvi ruohttasat ain čuođi jagi geahčái, jahkái 1917. Dán jagi ávvuduvvo maiddái ON:id riikkaidgaskasaš eamiálbmotgielaid jahki 2019.

Oahpahus- ja kulturministeriija ja Oahpahusráđđehus dorjot ja ruhtadit iešguđetládje sápmelaš kultur- ja searvedoaimma, árrabajásgeassima ja sámegielaid ja sámegielat oahpahusa.

Ođđa árrabajásgeassinláhka dorvvasta ain vuoigatvuođa sámegielat árrabajásgeassimii. Ministeriija lea dorjon sámegielat árrabajásgeassima oahpaheddjiid skuvlema lasiheami. Dán doaimma dievasmahttet sámi giellabeasit, main lea dehálaš bargu sámegielaid ealáskahttimis. Ministeriija ruhtada maid sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttafidnu 2018–2020, ja dát ovddida hui olu sámegielaid oahpahusa oažžuma sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Dán lassin ministeriija lea dorjon sámedikki sámegielat mánáidmateriála ráhkadeamis. Fidnu buvttaduvvo digi- ja speallanmateriála vuollel skuvlaahkásaš mánáide golmma sámegillii.

Oahpahusministtar Sanni Grahn-Laasosa ja Oahpahusráđđehusa hoavdda Olli-Pekka Heinosa videodearvvahusat almmustahttojit oktavuohta.com-siidduin sámi álbmotbeaivve 6.2.

Lassedieđut

Oahpahusráđđehus: Oahpahusráđđeaddi, ovttadaga hoavda Leena Nissilä, leena.nissila(at)oph.fi, tel. 029 533 1035
Oahpahus- ja kulturministeriija: Oahpahusráđđeaddi Anne Onnela, anne.onnela(at)minedu.fi, tel. 029 533 0010

Oktavuohta.com: Skuvlenčálli Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3112

Sápmelašvuođa live-oahppodiibmu:
Rektor Eeva-Liisa Rasmus-Moilanen, eeva-liisa.rasmus-moilanen(at)sogsakk.fi, tel. 050 571 9562

Dihtosis-fidnu (skuvlagalledeamit ja hárjehusgihpa):
Prošeaktabargi Minna Lehtola, minna.lehtola(at)samediggi.fi, tel. 010 839 3132