Blogisarja: Saamelaiset sote-uudistuksessa
12.11.2020 /
Hankkeilla koordinaatiota saamenkielisiin ja kulttuurinmukaisiin palveluihin
Sote-uudistusta on sorvattu jo pitkään. Viimeisempänä, vielä hyvässä muistissa, on Sipilän hallituksen laaja maakunta- ja sote-uudistus, joka sisälsi useita kokonaisuuksia. Hankkeen tavoitteena oli myös lisätä valinnanvapautta ja yhteistyötä yksityisten yritysten ja järjestöjen kanssa. Hanke kuitenkin kaatui loppumetreillä kolmen vuoden valmistelun jälkeen. Tuo hankeaika ei kuitenkaan mennyt hukkaan.
6.11.2020 /
Saamelaisnuoret kokevat tulleensa unohdetuiksi sote-uudistuksessa
Sote-uudistuksessa ei ole luvassa parannusta tai muutosta nykytilanteeseen saamenkielisten palveluiden osalta. Uudistuksen tarkoituksena on parantaa ihmisten peruspalveluita, mutta saamelaisnuoret kokevat tulleensa unohdetuksi uudistuksen valmistelussa.
29.10.2020 /
Lastensuojelussa keskeistä on kuunteleminen, puhuminen ja ymmärtäminen – yhteisen kielen merkitys ja perheen kulttuuriin perehtyminen on olennaisen tärkeää
Lastensuojelussa lapsi nähdään osana perheensä, sukunsa ja lähiympäristönsä systeemiä – saamelainen lapsi osana saamelaiskulttuuria
Suomalaiseen lastensuojeluun on viime vuosina levinnyt laajasti ns. systeeminen työskentelyote. Systeeminen ajattelu on tapa tarkastella ihmistä ja ympäristöä kokonaisvaltaisena systeeminä, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, unohtamatta yksilöä. Yhden osan muutos vaikuttaa myös muihin systeemin osiin. Systeemisyys korostaa ihmisten välisiä vuorovaikutussuhteita.
27.10.2020 /
Saamelaisessa sosiaalityössä luottamusta ja asiakaslähtöisyyttä rakennetaan yhteisen kielen, ymmärryksen ja yhteisten kulttuuristen arvojen kautta
On lokakuun puoliväli. Aamuyöstä on pohjoisen saamenmaan alkutalvelle tyypillisesti tuiskuttanut lunta kymmeniä senttejä. Olen matkalla aamupäivän hämärässä asiakaskäynnille, saamelaisasiakkaan luokse tekemään palvelutarpeen arviointia. Siinä kahlatessani mietin työtäni saamenkielisenä sosiaalityöntekijänä laajassa pohjoisen kunnassa.
Onkohan tämä sitä asiakaslähtöisyyttä? Kahlata puolen metrin lumihangessa matkalla kotikäynnille ajokelvottoman tien päähän jalat märkinä, kengät täynnä lunta ja jo valmiiksi uupuneena, kohdatakseni asiakaslähtöisesti palveluita tarvitsevan saamelaisasiakkaani ja tarjotakseni hänelle laadukasta, hänen palvelutarpeisiin vastaavaa omakielistä sosiaalipalvelua.
22.10.2020 /
Saamelaisten sote-palvelujen rahoitukseen ei luvassa parannusta tai muutosta nykytilanteeseen
Sote-uudistuksen laaja lakipaketti korjaa saamenkielisten palvelujen rahoitusta. Esityksen mukaan Lapin hyvinvointialueen (ts. hyvinvointialue, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueen kunta) saamaan valtionrahoitukseen on lisätty saamenkielisyyskerroin. Sen tarkoituksena on korvata saamenkielisten palvelujen järjestämisestä aiheutuvia kuluja. Tämä – äkkipäätä anteliaalta näyttävä ele – on tärkeä periaatteellinen edistysaskel ja korjaa edellisen sote-valmistelun puutteita. Käytännössä se ei kuitenkaan tuo parannusta tai muutosta nykyiseen tilanteeseen.
20.10.2020 /
Palvelujen viidakossa – Erityislapset ja kielen ja kulttuuritaustan merkitys sote-palveluissa
Saamelaisena vanhempana törmää jo lasta odottaessa kysymyksiin, joita valtaväestö ei koskaan tule edes ajatelleeksi. Mitä kieltä puhumme lapselle? Kasvaako hän oman kulttuurinsa täysivaltaiseksi osaajaksi? Mitä taitoja opetan? Kuinka meidän perheessä modernia perhemallia toteutetaan? Kuinka paljon ehkä jo katoavia perinteitä saan siirrettyä lapselleni?
/
Saamelaisuuden merkitys mielenterveystyössä – kieli, kulttuuri, identiteetti ja sote-uudistus
Giella – Kieli
Sanotaan, että kieli on ikkuna kulttuurin. Allekirjoitan tämän. Koen kielen merkitsevän myös paljon enemmän.
Ihmiselle kieli taipuu moneen. Sen merkitys muuttuu kulloisessakin hetkessä. Eri tilanteissa kielen asema on kuitenkin oleellinen. Kieli on tapamme ilmaista asioita ja tunteita. Tapamme kommunikoida.
/
Saamen kielen ja kulttuurin tuntemus luo turvallisuuden tunnetta saamelaispotilaan arkeen vuodeosastolla
”Buorre beaivvi, mun lean divššár Minna.”
Potilaasta näkee, kuinka häneen tekee vaikutuksen, kun saa kuulla omaa äidinkieltään oudossa ympäristössä, ehkä hieman pelottavassakin, vuodeosastolla.
Sairaana, haavoittuvimmillaan.
/
Saamelaisten sote-palvelujen kehittämisessä tarvitaan jo askelia eteenpäin
Millaista on olla saamelainen, kysyi eräs opiskelija minulta pari vuotta sitten, kun haastatteli opinnäytetyötään varten. Vastasin hänelle, että ”koska olen saamelainen, eikä minulla ole kokemusta muusta, niin tuohon kysymykseen on vaikea vastata, ei ole vertailukohdetta, enkä voi olla muuta kuin saamelainen ja olen siitä ylpeä”.
Meillä saamelaisilla, kuten kaikilla kansoilla, on omat arvot, normit, säännöt, tavat, uskomukset, moraalikäsitykset, perinteet ja oma kieli, jotka olemme yhteisömme jäsenenä omaksuneet kokemuksissamme ja kasvatuksessamme. Meidän kulttuurimme on perinteisesti yhteisöllinen kulttuuri, jossa perhekäsitys on ydinperhettä laajempi ja sukupolvien välinen yhteys on tiivis.
/
Oikeutta saamen kieleen tulee vahvistaa sote-uudistuksessa
Perustuslaki antaa saamen kielelle vahvan aseman. Perustuslaki turvaa saamelaisten oikeudet ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, ja tätä oikeutta täsmennetään muun muassa saamen kielilaissa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää ja lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Uudistuksen yhtenä tavoitteena tulee olla hallitusohjelman mukaisesti saamelaisten palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden edistäminen. Tiedämme, että nykytilanne ei ole tyydyttävä, joten nykyisen palvelutason säilyttäminen ei ole riittävä tavoite. Liian usein saamenkielinen henkilö joutuu tyytymään tulkkaukseen hakiessaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, tai asioimaan suomeksi.
/
Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden merkitys korostuu potilastyössä
Saamelaisilla on nykyisen lainsäädännön puitteissa oikeus saada sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita inarin-, koltan- tai pohjoissaamen kielellä saamelaisten kotiseutualueella. Mikäli henkilökunnassa ei ole saamenkielentaitoisia henkilöitä, on asiakkaalla oikeus maksuttomaan tulkkaukseen. Kuitenkin jokaisessa saamelaisalueen kunnassa saamenkielisten palveluiden järjestämisen suhteen on haasteita ja nämä lakiin kirjatut oikeudet eivät käytännössä toteudu.
/
Sote-uudistus on käännekohta – toivottavasti parempaan
Vaivannäköä, loputtomia kysymyksiä, vaatimista, säätämistä, omien oikeuksien selvittämistä.
Vai sittenkin kunnollista ohjausta, sujuvia palveluketjuja, arvostavia kohtaamisia, ymmärretyksi tulemista?
/
Saamelaiset tulee huomioida sote-uudistuksessa
Sote-uudistus on massiivinen kokonaisuus, ja siitä puhuttaessa on oleellista hahmottaa kuinka laajasta ja kokonaisvaltaisesta uudistuksesta onkaan kyse. Uudistuksen kohteena on yli 40 eri lakia, joista Saamelaiskäräjät ottaa lausunnossaan kantaa sote-maakuntalakiin, sote-järjestämislakiin, lakiin pelastustoimen järjestämisestä sekä sote-maakuntien rahoituslakiin.
/
Saamelaiskäräjät aloittaa Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjan julkaisun syksyn 2020 aikana
Osana sote-kampanjaa Saamelaiskäräjät alkaa julkaista Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa saamenkielisistä ja kulttuurinmukaisista sote-palveluista, ja niihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Blogisarjassa eri alojen asiantuntijat tuovat omien kokemustensa ja asiantuntemuksensa pohjalta esiin näkökulmia sote-alan palveluiden piirissä.