Saamelaiskäräjien tavoitteet hallitusohjelmaan 2023–2027

Saamelaiskäräjien tavoitteena on saada seuraavaan hallitusohjelmaan 2023–2027 toimenpiteitä saamelaisten oikeuksien edistämiseksi.

Suomen seuraavat eduskuntavaalit pidetään 2.4.2023. Hallitusneuvotteluissa sovitaan uuden hallituksen linjoista ja hallitusohjelman sisällöstä. Saamelaiskäräjät on valmistellut oman ehdotuksensa hallitusohjelmaan sisällytettävistä saamelaisia koskevista asioista. Saamelaiskäräjien hallitus on hyväksynyt 22.12.2022 materiaalin hallitusneuvottelujen pohjaksi.

Lue Saamelaiskäräjien tavoitteet hallitusohjelmaan 2023–2027

Eduskuntavaalit 2023: toimet saamelaisten oikeuksien edistämiseksi

Saamelaiskäräjien pääteemat 2023–2027 (klikkaa auki yksityiskohtaisemmat tavoitteet):

1. Kieli luo elinvoimaa – opetus luo tulevaisuutta

Perustuslain 17 § takaa oikeuden kieleen ja kulttuuriin sekä niiden ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Saamelaisyhteisö on sitoutunut työskentelemään saamen kielten elinvoimaisuuden vahvistamiseksi.

Toimenpiteet kielten ja opetuksen vahvistamiseksi:

Varmistetaan pysyvä taloudellinen tuki saamelaisen kulttuuri- ja kielipesätoiminnan järjestämiseen.
Säädetään maan kaikkia koulutuksen järjestäjiä koskeva velvoite saamen kielten opetuksen järjestämiseen, joka käytännössä tarkoittaisi kaikkia maan saamelaisoppilaita koskevaa oikeutta saamen kielen opetuksen saamiseen.
Mahdollistetaan saamen kielten opetus koko maassa vakinaistamalla etäopetus ja turvaamalla opetuksen rahoitus.
Toimeenpannaan OKM:n kehittämistyöryhmän (2021:25) toimenpide-esitykset.
Mahdollistetaan ylioppilaskokeiden suorittaminen saamen kielellä silloin kun opetus on saamenkielistä.
Puutteet saamenkielisessä oppimateriaalissa ovat huomattavat. Saamenkielisen oppimateriaalin tuotantovaroihin tehdään pysyvä korotus.
Saamen kielten asemaa vahvistetaan eri yhteyksissä.
Saamenkielisiä peruspalveluja vahvistetaan.
Saamelaisia koskevaa tietoa lisätään merkittävästi kouluopetukseen hallituskaudella toteutettavissa opetussuunnitelmien perusteuudistuksissa.

2. Parlamentaarinen toimikunta edistämään saamelaisia elinkeinoja

Suomesta puuttuu toimielin, jossa niin Suomen valtio kuin saamelaisten oma itsehallinto keskustelevat ja etsivät kokonaisvaltaista näkemystä kotiseutualueen ja perinteisten elinkeinojen kehittämiseen. Ehdotettavan toimikunnan tehtävänä on selvittää saamelaiselinkeinojen sekä perinteisen tiedon ja taitojen tila suhteessa yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä ilmastonmuutokseen

Toimenpiteet toimikunnan perustamiseksi:

Toimikunta perustetaan hallituskauden ajaksi.
Toimikunnassa on edustettuna eduskuntapuolueet sekä Saamelaiskäräjät.
Toimikunnalle varataan tarvittava määräraha valtion budjetista.
Toimikunta työstää raportin ja toimenpide-ehdotukset valtioneuvostolle saamelaisten perinteisten elinkeinojen ja perinteisen tiedon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kehittämiseksi.

Toimikunta keskittyy varsinkin poronhoitoon, kalastukseen, metsästykseen, saamen käsityöhön ja keräilyyn sekä niiden nykyaikaisiin harjoittamismuotoihin.

3. Ohjelma YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien julkistuksen toteuttamiseksi

Julistuksen tarkoituksena on suojella ja edistää alkuperäiskansojen oikeuksia sekä turvata heidän itsemääräämisoikeutensa. Suomi hyväksyi julistuksen v. 2007 ja sitoutui sen toimeenpanoon v. 2014.

Saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden vahvistamiseksi Suomen valtion ja Saamelaiskäräjien tulee tehdä ensi vaalikaudella toimeenpano-ohjelma julistuksen toteuttamiseksi.
Toimeenpano-ohjelman tulee kattaa julistuksen eri osa-alueet, ml. kieli, kulttuuri, sosiaali- ja terveydenhuolto, koulutus ja päätöksentekoon osallistuminen.
Julistus korostaa kollektiivisia oikeuksia
- Itsemääräämisoikeus
- Oikeus henkiseen ja aineelliseen kulttuuriin
- Oikeudet alueiden käyttöön, elinkeinoihin ja luonnonvaroihin

Ajankohtaista 2023

Saamelaiskäräjälaki ja itsemääräämisoikeus

Lain uudistukselle on selkeä tarve. Uudistuksessa on huomioitava saamelaisten tarpeet ja perustuslailliset oikeudet sekä Suomen kansainväliset velvoitteet, erityisesti juridisesti Suomea sitovat sopimukset.

Saamelaisten totuus- ja sovintoprosessi

Totuus- ja sovintokomission tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen työn loppuun saattaminen sekä saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikön toiminta ja sen jatkuvuuden turvaaminen

Saamelaisten huomioiminen sosiaaliturvauudistuksessa

Sosiaaliturvan ja perinteisten elinkeinojen yhteensovittamista täytyy vahvistaa esim. poronhoitajien sijaisapujärjestelmässä. Saamelaiskäräjien tiedontuotannon resursseja tulee uudistuksessa parantaa, jotta käytössä on luotettavaa ja ajankohtaista saamelaistietoa.

Pohjoismainen saamelaissopimus

Pohjoismainen saamelaissopimus ratifioidaan Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa saamelaiskäräjien kanssa yhteisymmärryksessä. Valtiot ovat parafoineet sopimuksen vuonna 2017.

Saamelaisten oikeuksien turvaaminen luonnon käytössä

Esim. kalastuslaki uudistetaan ja Tenon kalastussääntö neuvotellaan uudelleen alkuperäiskansaoikeudet huomioiden.

Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät edustaa saamelaisia kansallisesti ja kansainvälisesti. Saamelaiskäräjät toimii oikeusministeriön hallinnonalalla, mutta on itsenäinen valtion viranomaisista.

Saamelaiskäräjien tärkein tehtävä on toteuttaa perustuslaissa sille säädettyjä tehtäviä eli toteuttaa saamelaisten omaa kieltään ja kulttuuriaan koskevaa itsehallintoa sekä turvata saamelaisen alkuperäiskansakulttuurin säilyminen ja kehittyminen.

Toimintaa rahoitetaan valtion budjettirahoituksella. Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan on varattu valtion talousarviossa n. 2,5 miljoonaa euroa sekä Saamelaiskäräjien kautta myönnetään rahoitusta saamelaiselle kulttuurille ja yhdistyksille, saamenkielisille varhaiskasvatus- ja sosiaali- ja terveyspalveluille ja saamenkieliseen oppimateriaalituotantoon. Saamelaiskäräjillä on myös erillisprojekteja, joihin tulee rahoitusta valtion ja Euroopan Unionin varoista.

Saamelaisilla on saamelaisten kotiseutualueella kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Alueeseen kuuluvat Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntien alueet sekä Lapin paliskunnan alue Sodankylän kunnasta eli käytännössä Sodankylän kunnan pohjoisosa.