Aalmugijkoskâsiih olmoošvuoigâdvuotsopâmušah láá staatâsopâmušah. Taid ratifisisteh Suomâst aasâtmáin asâttâs, mii ana sistees sopâmuš miärádâsâid. Olmoošvuoigâdvuotsopâmušâid kalga Suomâst väldiđ vuotân talle ko uđâsmiteh lahâasâttem, riehtivuáháduvvâst sehe eromâšávt vuáđulahâváljukode peleväldimijn.  Sämmilij tuođâlâš syeji šadda vuoigâdvuođâin, maid aalmugijkoskâsiih sopâmušah já aalmuglâš lahâasâttem tähideh.

Olmoošvuoigâdvuotsopâmušâi olášuttem koceh aalmugijkoskâsiih äššitobdeeorgaaneh. Suomâ kalga raportistiđ orgaanáid merikoskâsávt sopâmuš olášutmist Suomâst já tast, maht tot lii váldám vuotân aalmugijkoskâsij sopâmušâi olášuttem koccee orgaanij avžuuttâsâid. Merikoskâsâš rapotistmist västid Suomâst olgoašijministeriö, mii kulá sierâ ministeriöid, virgeomâhâid, sämitige já aalmuglâšseervijd raapoort rähtim várás. Sopâmušâi olášuttem koccee orgaaneh pyehtih meid kolliđ Suomâ já kuullâđ sierâ čonâsjuávhuid raportij várás. Staatâi merikoskâsâš raportij lasseen orgaaneh väldih vuástá algâaalmugijn já aalmuglâšseervijn ciälkkámušâid já uáinuid sopâmušâi olášutmist.

Sämitigge raportist ministeriöid já njuolgist olmoošvuoigâdvuođâid koccee orgaanáid sämmilij vuoigâdvuođâin já aalmugijkoskâsij sopâmušâi olášutmist. Ciälkkámušâinis sämitigge oovdânpuáhtá aalmuglii lahâasâttem ovdedem aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâi já olmoošvuoigâdvuođâi koccee orgaanij avžuuttâsâi miäldásávt. Sämitigge meid uásálist olmoošvuoigâdvuođâid kieđâvuššee aalmugijkoskâsij sopâmušâi rähtimân.

Ovtâstum aalmugij (OA) sopâmušah

KP-sopâmuš

Suomâ lii ratifisistâm aalmugjeessân- já poolitlâš vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuš  (KP-sopimus)  ive 197 6. KP-sopâmuš lii uási Suomâ riehtivuáháduv, já lii vyeimist laavâtääsist já návt njuolgist heiviittettee já čannee riehtikäldee. KP-sopâmuš olášuttem kocá OA olmoošvuoigâdvuotkomitea. Sopâmuš mield meid ovtâskâsulmuuh pyehtih väidiđ olmoošvuoigâdvuotkomitean KP-sopâmuš rikkomušâin.

Sopâmuš 1 artikla täähid puoh almugáid jiešmeridemvuoigâdvuođâ, mon vuáđuld toh merideh rijjâ poolitlâš vuáhádumes já hárjutteh rijjâ ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij tiilij ovdedem. Olmoošvuoigâdvuotkomitea lii nanodâm, ete sopâmuš 1 artikla kuáská meid algâaalmugáid.

KP-sopâmuš 27 artikla mield tain staatâin, main láá aalmugliih, oskoldâhliih teikâ kielâliih ucceeblovoh, tágáráid ucceeblovoid kullee ulmuid ij uážu kieldiđ vuoigâdvuođâ oovtâst eres juávhu jesânijguin navdâšiđ jieijâs kulttuurist, tubdâstiđ já hárjuttiđ jieijâs oskolduv teikâ kevttiđ jieijâs kielâ. Artikla tuurvâst sämmilij vuoigâdvuođâ navdâšiđ oovtâst juávhoinis jieijâs kulttuurist.

Olmoošvuoigâdvuotkomitea lii KP-sopâmuš 27 artikla tulkkum uásild keččâm, ete njuolgâdusâst uáivildum kieldim puáhtá leđe ovdâmerkkân taggaar eennâm teikâ luánduvarij kištottellee kevttim, mii iästá algâaalmugij iäláttâs miänástum kuávlust. OA olmoošvuoigâdvuotkomitea ive 1994 adelem almoskomment nr 23 (50)  mield sopâmuš artikla 27 váátá sänihäämist peerusthánnáá meid positiivlâš sierânâstooimâid ucceeblohon kullei kulttuurvuoigâdvuođâi suojâlmân. Almoskomment mield keččih, ete algâaalmugij kulttuurhäämi luávdá meid tai eennâmkiävtun vuáđuduvvee eellimtäävi já ärbivuáválijd iäláttâsâid tego miäcástem, kuálástem já puásuituálu. Kulttuur suojâlem váátá meid, ete ucceeblohosiärváduvâi ovdâsteijeeh uážžuh pehtilávt uásálistiđ sijjân vaikutteijee miärádâsrähtimân.

TSS-sopâmuš

Suomâ lii ratifisistâm ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođáid kyeskee almossopâmuš (TSS-sopâmuš ) ive 1976. Sopâmuš olášuttem kocá ekonomâlij, sosiaallij já čuovviittâslij vuoigâdvuođâi komitea (TSS-komitea ). Suomâ lii ratifisistâm sopâmuš valjimiävtulii pevdikirje ohtâgâsväidimijn já tot šadda vuáimán 30.4.2014 .  Väidimijd pyehtih toohâđ ovtâskâsulmuuh teikâ ovtâskâsulmui juávhuh, moh eteh, ete koččâmâšâst leijee sopâmušstaatâ lii luávkkám sii almossopâmušâst tubdâstum ekonomâlijd, sosiaallijd já čuovviittâslijd vuoigâdvuođâid, ( 2 artikla).  Väidimeh tahhojeh TSS-komitean (1 artikla). .

Sopâmuš artikla 1 lii siämmáálágán KP-sopâmuš 1 artikláin täähidmáin návt almugáid jiešmeridemvuoigâdvuođâ.

Sopâmuš artikla 15 täähid juáhážân vuoigâdvuođâ uásálistiđ kulttuurelimân, navdâšiđ tom hiäđuin sehe navdâšiđ syejeest, mii lii suovvum sii tieđâlij, kirjálij teikâ taaiđâlij ráhtusij jiegâlâš já materiaallâš hiäđoid.

Näliolgoštemsopâmuš

Ive 1970 ratifisistem   jyehilágán näliolgoštem meddâlistmân kyeskee aalmugijkoskâsâš almossopâmuš suoijâl ovtâskâs ulmuid etnisâš tuávvážân vuáđuduvvee olgooštmist. Sopâmuš olášuttem kocá näliolgoštemkomitea.

Sopâmuš 1 artikla kiäldá náálán, liškeiivnán, suhâ- teikâ etnisâš tuávvážân vuáđuduvvee olgoštem. Artikla mield näliolgooštmin ij koolgâ keččâđ tagarijd sierânâstooimâid, moi ulmen lii turvâstiđ tai juávhui já ovtâskâs ulmui oovtviärdásâš vuoigâdvuođâid já máhđulâšvuođâid navdâšiđ já kevttiđ olmoošvuoigâdvuođâid já vuađuluovâsvuođâid. Sopâmuš 2 artikla mield staatah kalgeh riemmâđ toimáid näliolgoštem meddâlistmân já kieldiđ näliolgooštmân kihtâlem (artikla 4).

Párnái vuoigâdvuođâi almossopâmuš

Suomâ seervâi párnáá vuoigâdvuođâi  almossopâmušân ive 1991 . Sopâmuš nuávdittem já párnái vuoigâdvuođâi olášum čuávu OA párnái vuoigâdvuođâi komitea. Sopâmuš kuáská vuálá 18-ihásijd. Suomâst párnái vuoigâdvuođâi olášum čuávu já oovded pärniäššiváldálâš.

Sopâmuš 30 artikla lii siämmáásiskáldâsâš ko KP-sopâmuš 27 artikla. Artikla mield algâaalmugân kullee párnáást ij uážu kieldiđ vuoigâdvuođâ navdâšiđ oovtâst juávhu eres jesânijguin jieijâs kulttuurist, tubdâstiđ já hárjuttiđ jieijâs oskolduv teikâ kevttiđ jieijâs kielâ. Sopâmuš 2 artikla kiäldá párnái olgoštem el. sii kielâ já suhâtuávááš vuáđuld.

Sopâmuš 17 artikla mield staatah kalgeh tähidiđ ete párnááh uážžuh tiäđu maaŋgâ sierâ käldein. Staatah kalgeh ruokâsmittiđ tieđettemniävvuid kiddiđ eromâš huámášume algâaalmugpárnái kielâlâš tárboid.

Sopâmuš 29 artikla mield párnái máttááttâs kalga vuáđuduđ el. olmoošvuoigâdvuođâi já vuáđuluovâsvuođâi sehe Ovtâstum aalmugij vuáđukirje prinsiipij kunnijâttem oovdedmân já kunnijâttem oovdedmân párnái vanhimij, jieijâs čuovviittâslâš identiteet, kielâ já áárvui kuáttá.

Almossopâmuš, mii kieđâvuš jyehilágán nisonij olgooštem meddâlistem

Sopâmuš  ratifisistii   Suomâst ive 1986. Sopâmuš olášuttem kocá komitea, mii kieđâvuš nisonij olgoštem meddâlistem. Sopâmuš ij ana sistees eromâšávt algâaalmugnisonáid kyeskee miärádâsâid, mutâ sopâmuš olášuttem koccee komitea lii avžuuttâsâin kiddim eromâš huámášume algâaalmugnisonij oovtviärdásâš máhđulâšvuođáid uásálistiđ ohtsâškodde-elimân já finniđ täsiárvusâš palvâlem já kohtâlem.

Sopâmuš kiäldá nisonij olgoštem já kenigit ovdediđ nisonij täsiáárvu olášum.

Biodiversiteetsopâmuš

Biologilâš maaŋgâhámásâšvuotân kyeskee almossopâmuš  šoodâi vuáimán Suomâst ive 199 4. Sopâmuš olášuttem ij koce olmoošvuoigâdvuođâin spiekâstmáin sierânâs komitea. Sopâmuš olášuttem čuávum já sopâmuš ovdedem várás staatah (uásipeleh), moh láá ratifisistâm sopâmuš, tuálih kyevti ive kooskâi uásipeličuákkimijd. Sopâmuš olášuttem čuávuh staatâi raportij peht. Suomâst sopâmuš olášuteh luándusuojâlemlahâaasâtmist sehe staatârääđi tuhhiittem biodiversiteetstrategia já tom tuárjoo toimâohjelm  vievâst . Sopâmuš olášuttem ovdedeh sierâ čanosjuávhui ovdâsteijei nk. biodiversiteetpargojuávkku sehe ton vuálásâš artikla 8(j)-äššitobdeepargojuávkku.

Suomâst sopâmuš algâaalmug- já páihálâš siärváduvvâid kieđâvuššee artiklah kyeskih sämmilijd.

Sopâmuš artikla 8(j) kenigit Suomâ kunnijâttiđ, suojâliđ já paijeentoollâđ sämmilij biologilâš maaŋgâhámásâšvuođâ suojâlem já pištee kiävtu tááhust merhâšittee tiäđu sehe ruokâsmittiđ taan tiäđu, innovaatioi já vuáháduvâi kiävtust finnejum hiäđui täsipiälásâš jyehim. Artikla 10(c) váátá, ete Suomâ suoijâl já movtijdit biologilâš resurssij ärbivuáválâš kiävtu ärbivuáválij kulttuurlij taavij miäldásávt, moh heivejeh suojâlem já pištee kiävtu vátámâššáid.

ILO almossopâmuš nr 111 olgooštmist, mii tábáhtuvá pargomarkkânijn já áámmát hárjuttem ohtâvuođâst

Suomâ ratifisistij sopâmuš ive 1970 ( SopS 63/1970). Sopâmuš lii tuhhiittum ive 1958  . Sopâmuš kieđâvuš olgooštem kieldim pargomarkkânijn já áámmát hárjuttem ohtâvuođâst. Sopâmuš kiäldá el. etnisâš tuávvážân vuáđuduvvee olgoštem pargomarkkânijn já áámmát hárjuttem ohtâvuođâst ( 1 artikla). Sopâmuš artikla 5 mield sierânâs suojâlem- já išedemtooimâid, moid kalga riemmâđ ILO sopâmušâi teikâ avžuuttâsâi tááhust, ij koolgâ toollâđ olgooštmin. Lasseen siämmáá artiklast eidu merideh, ete tagarijd sierânâstooimâid iä toolâ olgooštmin, moh láá tárbuliih tagarij ulmui táárbui tuurvâstmân, kiäh tarbâšeh sierânâs iše teikâ torjuu ovdâmerkkân kulttuurlâš sajattuv vuáđuld.

Suomâ EU servâmsopâmuš pevdikirje nr 3 sämmilijn

Suomâ EU servâmsopâmuš  lasepevdikirje nr  3 kieđâvuš sämmilij vuoigâdvuođâid. Pevdikirje lii EU vuáđusopâmuš ađai nk. Lissabon sopâmuš uási. Pevdikirje tuubdâst, ete Suomâst, Taažâst já Ruotâst láá aalmuglâš já aalmugijkoskâsâš vuoigâdvuođâ vuáđuld kenigâsvuođah já čonâsmeh sämmilij kuáttá. Sopâmušuásipeleh meid vääldih vuotân , ete Suomâ, Taažâ já Ruotâ láá čonâdâttâm sämmilij iäláttâsâi, kielâ, kulttuur já eellimtäävi siäilutmân já oovdedmân já keččih, ete ärbivuáválâš sämikulttuur já sämi-iäláttâsah láá sorjoliih luánduiäláttâsâin, tego puásuituálust, sämmilij ärbivuáválâš eellimkuávluin. Lasepevdikirje 1 mield tom estihánnáá, maid EY vuáđudemsopâmušâst merideh, sämmiláid uážžu mieđettiđ priivaatvuoigâdvuođâid puásuituálu háárjutmân ärbivuáválâš sämikuávluin. Sopâmuš  artikla 2 mield pevdikirje puáhtá vijđediđ kuoskâđ eres-uv ärbivuáválâš sämiäláttâssáid lohtâseijee sämmilij priivaatvuoigâdvuođáid tai vuástásâš ovdedem vuotân väldimân