Saamen kielten viikko 2020

Saamen kielten viikko pidetään 19.-25.10.2020 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamen kieltä esille eri tavoilla.   

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamen kieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen. 

Saamelaiskäräjät toteuttaa saamen kielten viikon yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. 

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10.2019! 

 

Lisätietoja

kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko 2020

 

Saamen kielten viikon juliste:

Kutsu saamen kielten etäopetushankkeen vanhempainiltaan

Aika: torstai 8.10.2020 klo 18–19

Paikka: etäyhteyksin, linkissä Liity Microsoft Teams -kokoukseen

Kohderyhmä: huoltajat ja saamen kielten etäopetuksesta kiinnostuneet

Jakelu: huoltajat, hankkeen opettajat, etäopetukseen osallistuvat koulut, opetuksen suunnittelijat ja koordinaattorit

Lämpimästi tervetuloa Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen vanhempainiltaan! 

Tilaisuus järjestetään torstaina 8.10. klo 18.00–19.00. Tilaisuus järjestetään etäyhteyksin Microsoft Teams-kokouksena. Tilaisuudessa esitellään hanketta, hankkeen työntekijöitä ja opettajia sekä Saamelaiskäräjien oppimateriaaleja. Lisäksi keskustellaan hankkeen ajankohtaisista asioista ja muista esille nousevista asioista.

Toivomme, että mahdollisimman moni pääsee osallistumaan tilaisuuteen. Vanhempainilta nauhoitetaan ja linkki tallenteeseen julkaistaan illan jälkeen osoitteessa www.saamenetaopetus.com. Jos et halua, että koko nimesi näkyy nauhoitelinkissä, suosittelemme kirjoittamaan pelkän etunimesi kokoukseen liittyessäsi. Vanhempainiltaan osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Näin liityt vanhempainiltaan:

  1. Klikkaa liittymislinkkiä (Ctrl + napsautus): Liity Microsoft Teams -kokoukseen
  2. Valitse, kuinka haluat liittyä kokoukseen. Osallistuminen Teams-sovelluksella on suositeltavaa, mutta jos sinulla ei ole sitä, osallistu selaimella. Teams edellyttää selaimiksi Chromea tai Microsoft Edgeä.
  3. Valitse, haluatko sallia mikrofonin ja kameran käytön kokouksessa.
  4. Liity kokoukseen kirjoittamalla esim. etunimesi.
  5. Halutessasi voit käyttää chattia keskustelemiseen:

Pyereest puáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin! Tervetuloa!

Yhteyshenkilöt:

Hanna Helander, projektipäällikkö
hanna.helander@edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, koordinaattori
arla.magga@samediggi.fi,
040 1985 033

Saamelaiset tulee huomioida sote-uudistuksessa

Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa.

Sote-uudistus on massiivinen kokonaisuus, ja siitä puhuttaessa on oleellista hahmottaa kuinka laajasta ja kokonaisvaltaisesta uudistuksesta onkaan kyse. Uudistuksen kohteena on yli 40 eri lakia, joista Saamelaiskäräjät ottaa lausunnossaan kantaa sote-maakuntalakiin, sote-järjestämislakiin, lakiin pelastustoimen järjestämisestä sekä sote-maakuntien rahoituslakiin. Edellä mainittujen lakien lisäksi saamen kielilakiin (1086/2003) esitetään tehtäväksi muutoksia uudistuksen yhteydessä.

Nämä lait vaikuttavat suoraan ja hyvin konkreettisella tasolla ihmisten päivittäiseen arkeen ja hyvinvointiin, ja Saamelaiskäräjät haluaa varmistaa, että saamelaisten oikeudet tosiasiallisesti huomioidaan sote-uudistuksen yhteydessä.

Positiivinen erityiskohtelu onnistuneen sote-uudistuksen pohjana

Sote-kampanjansa yhteydessä Saamelaiskäräjät on nostanut esille neljä askelta kohti onnistunutta sote-uudistusta saamelaisten näkökulmasta:

  1. sote-palveluiden järjestäminen saamenkielillä kulttuuritausta huomioiden;
  2. sote-palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen saamelaisille;
  3. saamelaisten osallisuuden varmistaminen sote-maakunnassa;
  4. saamenkielisten sote-palveluiden rahoituksesta huolehtiminen.

Pohjana yhdenvertaisten sote-palveluiden toteuttamiselle nähdään positiivinen erityiskohtelu. Käytännössä yhdenvertaisten palveluiden takaaminen kaikille ei tarkoita sitä, että kaikilla Suomessa asuvilla henkilöillä on saatavilla täsmälleen samanlaisia palveluita. Sen sijaan asiakkaiden erilaiset tarpeet ja kulttuuritaustat tulee ottaa huomioon yhdenvertaisesti palveluita suunniteltaessa ja niitä tuotettaessa.

Palveluja tulisi olla saatavilla saameksi ja siihen tulisi lainsäädännössä asettaa selkeä velvoite. Nykyisin saamenkielisten palveluiden saaminen on sattumanvaraista jopa saamelaisten kotiseutualueella. Sellaisessa tilanteessa, jossa saamen kieltä äidinkielenään puhuvan henkilö saa lääkärissä asioidessaan palvelua suomen kielellä, hänen ei voida katsoa olevan yhdenvertaisessa asemassa suomen kieltä äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Kyseessä on myös mm. potilasturvallisuuteen vaikuttava lähtökohta, sillä edellä kuvattuun asetelmaan sisältyy aito riski väärän diagnoosin saamisesta.

Puutteellinen neuvotteluprosessi

Sote-uudistuksen valmisteluprosessin aikana Saamelaiskäräjät on käynyt keskusteluja ja neuvotteluita Sosiaali- ja terveysministeriön edustajien kanssa. Esimerkiksi sote-maakuntalain valmistelutöiden aikana Saamelaiskäräjille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta toivomiinsa saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaisiin neuvotteluihin maakuntalaista kokonaisuudessaan.

Näiltä osin näenkin sote-uudistuksen valmisteluprosessin osittain puutteellisena saamelaisten näkökulmasta. Sote-maakuntalaki on laajakantoinen ja merkittävä toimenpide, jolla on välittömiä ja erityisiä vaikutuksia saamelaisten asemaan alkuperäiskansana, sillä se koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä. Saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaan nämä seikat asettavat viranomaisille neuvotteluvelvoitteen Saamelaiskäräjien kanssa. Tätä ei kuitenkaan huomioitu sote-maakuntalain valmisteluprosessissa.

Nykytason säilyttäminen ei riittävä tavoite

Neuvotteluissa on käynyt ilmi myös, että ministeriön pyrkimyksenä on uudistuksen yhteydessä varmistaa saamelaisten kielellisten oikeuksien säilyminen nykytasolla sote-palveluissa. Saamelaiskäräjät ei kuitenkaan näe nykytason säilyttämistä riittävänä tavoitteena saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Nykytason säilyttäminen ei nähdäkseni ole linjassa myöskään Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausten kanssa. Hallitusohjelmasta löytyy kirjaukset koskien kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamista käytännössä saamen kielellä sekä kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen edistämistä ja kunnioittamista kansainväliset sopimukset huomioon ottaen.  Saamelaisten kielellisten oikeuksien säilyttäminen nykytasolla sote-palveluissa ei riitä toteuttamaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämällä tavalla.

Sote-palvelut saamelaisten arjessa

Saamelaisten arjesta löytyy useita konkreettisia esimerkkejä, joissa saamelaisten oikeudet eivät nykyisin toteudu sote-palveluiden yhteydessä. Niitä löytyy niin lapsi- ja perhepalveluiden kuin ikääntyneiden palveluidenkin piiristä. Yksi tärkeä osa-alue on mielenterveyspalvelut ja psykososiaalinen tuki, joiden merkitys tulee kasvamaan entisestään totuus- ja sovintoprosessin myötä.

Tällä hetkellä esimerkiksi mielenterveyspalveluja ja psykososiaalista tukea ei ole saatavilla riittävästi saamenkielisenä ja niin, että niissä pystyttäisiin ottamaan huomioon myös saamelaisten kulttuuritausta. Tämä kuormittaa jo ennestään haavoittuvaisessa asemassa olevia henkilöitä.

Perusterveydenhuollon alaan kuuluvien sote-palveluiden tuottaminen saamenkielisinä saamelaisten kotiseutualueella olisi henkilöstöresurssien puitteissa mahdollista, jos asiaan vain päätettäisiin panostaa. Erikoissairaanhoidon osalta tilanne on toinen, ja siirtymäajalla tulisikin varmistaa, että tulevaisuudessa myös sote-maakunnan erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä Rovaniemellä olisi mahdollista tarjota palveluita saamenkielisinä.

Tässä korostuu nähdäkseni saamenkielisten sote-palveluiden järjestämisvastuun merkitys. Vaikka tämänhetkinen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden saatavuuden heikko tilanne on ollut jo pitkään viranomaisten tiedossa, palveluita ei silti ole saatu järjestettyä. Uudistuksen yhteydessä tuleekin siis huolehtia, että Lapin sote -maakunnalle asetetaan selkeä vastuu saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä saamelaisten kotiseutualueella.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajana toivon todella, että saamelaisten asemaa sote-palveluissa pyritään aidosti parantamaan Suomen valtion taholta, jotteivat hallitusohjelman kirjaukset jäisi vain kauniiksi sanoiksi.

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Saamelaiskäräjät aloittaa Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjan julkaisun syksyn 2020 aikana

Osana sote-kampanjaa Saamelaiskäräjät alkaa julkaista Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa saamenkielisistä ja kulttuurinmukaisista sote-palveluista, ja niihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Blogisarjassa eri alojen asiantuntijat tuovat omien kokemustensa ja asiantuntemuksensa pohjalta esiin näkökulmia sote-alan palveluiden piirissä.

Blogisarjassa käydään keskustelua sote-palveluiden tarjoamisesta yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä avataan saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden merkitystä arjessa konkreettisten esimerkkien kautta.

”Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden tarjoamisessa olevien haasteiden lisäksi haluamme kiinnittää niin kirjoittajien kuin lukijoidenkin huomion niihin mahdollisuuksiin, joita sote-uudistus tarjoaa palveluiden ja niitä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi”, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso blogisarjasta.

Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa 2020 kampanjan yhdenvertaisten Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluiden puolesta.  Suomen hallitus on käynnistänyt sote-uudistuksen sekä sote-maakuntien perustamisen, joiden tavoitteena on sote-palveluiden toteuttaminen yhdenvertaisesti kaikille. Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu selkeästi myös linjaus kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisen turvaamisesta saamen kielellä.

Sote-kampanjallaan Saamelaiskäräjät haluaa tuoda julkiseen keskusteluun enemmän tietoa saamelaisten sote-palveluiden nykytilasta ja sote-palveluihin liittyvän lainsäädännön uudistuksen tarpeista saamelaisten näkökulmasta.

https://www.samediggi.fi/sote-uudistus/

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga, puh. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020 pidetään 17.-18.9.2020 klo 10-18 Inarissa (Sajos).  Saamelaiskäräjien jäsenet voivat osallistua kokoukseen joko paikan päällä  tai etäyhteyksin.

Kokousta voi seurata ainoastaan live striimi-lähetyksenä osoitteessa www.samediggi.fi/live. Sajoksen parlamenttisaliin emme ota yleisöä koronatilanteen vuoksi. Lähetyksessä voit kuunnella myös tulkkausta.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien kokous 17.-18.9. järjestetään osittain etänä

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020 järjestetään 17.-18.9.2020 Sajoksessa, Inarissa sekä etäyhteyksin. Kaksipäiväinen kokous päättää mm. Saamelaiskäräjien toimintaohjelmasta kaudelle 2020-2023 sekä lausunnosta sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä koronatilanteen vuoksi.

Saamelaiskäräjien kokous päättää Saamelaiskäräjien toimikauden 2020-2023 toimintaohjelmasta ja taloussuunnitelmasta, lausunnosta sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi, jäsenten nimeämisestä Sámi Giellagáldun hallitukseen sekä nuorisoneuvoston jäsenen valitsemisesta eroa pyytäneen jäsenen tilalle.

Kokouksessa käydään lisäksi kolme lähetekeskustelua. Hallitus on valmistellut käräjien kokouksen lähetekeskusteluun saamelaisen ilmastopolitiikan kehittämisen, kaivoslain uudistamisen sekä saamelaiskäräjälain uudistamisen.

Kokouksen 3/2020 esityslista löytyy dokumenttipankista.

Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä

Saamelaiskäräjien jäsenet osallistuvat kaksipäiväiseen kokoukseen joko paikan päällä Sajoksessa tai etäyhteyksin. Koronatilanteen vuoksi yleisö ja media voivat seurata kokousta ainoastaan live striimi -lähetyksen kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä on saatavilla tulkkaus kaikille kolmelle saamen kielelle ja suomeksi. Sajoksen parlamenttisaliin ei oteta yleisöä paikalle.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät osallistuu korkeimman hallinto-oikeuden katselmukselle Palsinojalla

Saamelaiskäräjät osallistuu 8.-9.9.2020 korkeimman hallinto-oikeuden pitämään katselmukseen Palsinojan alueella Inarissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää Palsinojan ympäristössä toimivista kullankaivuhankkeista aiheutuvia yhteisvaikutuksia vesistöön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle.

Katselmus liittyy Saamelaiskäräjien hakemaan valituslupaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamasta päätöksestä (nro 66/2018/1) myöntää ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan Palsinojan alueelle. Saamelaiskäräjät vaatii ensisijaisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupapäätösten kumoamista ja toissijaisesti vedentarkkailuun liittyvien määräysten lisäämistä vesitalousluvan lupamääräyksiin.

Saamelaiskäräjät tuo valituksessa esille, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan sekä vesitalouslupa heikentävät saamelaisten edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon alueen sijaintia Hammastunturiin erämaa-alueella, eikä erämaalain tarkoitusta. Lisäksi toiminta heikentää saamelaisen poronhoidon taloudellista kannattavuutta ja harjoittamisedellytyksiä, sekä saamelaisten oikeutta harjoittaa kalastusta.

Saamelaiskäräjien edustajina katselmukseen osallistuvat II varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, vs. lakimiessihteeri Kalle Varis sekä vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, puh. 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi

Saamen kielten ja kulttuurin osaamisesta pulaa sote-alalla – kyselyllä selvitetään täydennyskoulutuksen tarvetta

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus (Poske) selvittää kyselyllä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten saamen kieliin ja saamelaiseen kulttuuriin liittyviä osaamistarpeita. Tulosten perusteella toteutetaan sosiaali- ja terveysalalle räätälöityä ammatillista täydennyskoulutusta. Kysely on osa Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun ja Posken toteuttamaa Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -hanketta (ESR-rahoitteinen). Sen tavoitteena on saada tietoa Lapissa toimivien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten monialaisista osaamistarpeista.

Työelämän ajankohtaisiin osaamistarpeisiin pyritään vastaamaan monialaisen ja –tieteisen sote-alan ammatillisen täydennyskoulutuksen avulla. Tähän liittyen vahvistetaan saamen kieliin ja kulttuuriin liittyvää osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa.

”Toivomme, että osaamistarpeiden kartoittamisen ja lisäkoulutuksen avulla voisimme tukea sellaisten palveluiden toteuttamista, joissa otetaan entistä paremmin huomioon saamelaisten asiakkaiden ja potilaiden tarpeet. Olemme kiinnostuneet saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisesta laajasti: sekä kieliosaamisesta että ammatillisesta osaamisesta.” kertoo Posken saamelaisyksikön suunnittelija Lydia Heikkilä.

Lydia Heikkilä on huolissaan nykytilanteesta, jossa saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamisesta ei ole tarkkaa tietoa. ”Saamenkielisistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista on kova pula, mutta samalla emme välttämättä osaa hyödyntää olemassa olevien kielitaitoisten ammattilaisten osaamista kaikessa laajuudessaan”, hän pohtii.

Heikkilä pitää tärkeänä saamenkielisten sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten osaamistarpeiden kartoittamista erityisesti sote-uudistuksen takia. ”Sote-uudistus muuttaa tapoja järjestää kaikkia sosiaali-ja terveyspalveluja. Saamenkielisten ammattilaisten osaamistarpeiden selvittäminen auttaa meitä suunnittelemaan sellaisia tulevaisuuden saamenkielisiä palveluja, jotka vastaavat paremmin saamelaisyhteisön tarpeisiin”.

Kyselyyn voi vastata osoitteessa https://link.webropolsurveys.com/S/7D42DA9A2AC28BD4

Vastausaikaa on 22.9.2020 asti.

Lisätietoja

Lydia Heikkilä
Suunnittelija
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, saamelaisyksikkö
lydia.heikkila(at)samediggi.fi
puh. 040 592 5531

 

        

Uutta oppimateriaalia inarinsaamenkieliseen opetukseen

Inarinsaamenkieliseen perusopetukseen on julkaistu uutta oppimateriaalia. Uutta materiaalia on ilmestynyt sekä äidinkielen että vieraan kielen opetukseen. Materiaalia ovat työstäneet oppimateriaalin kesätyöntekijä Anne Seipiharju ja suunnittelija Miina Seurujärvi.

Äidinkielen Virkkuuvääri-sarja on täydentynyt toisen luokan kuuntelukappaleilla, neljännen luokan oppilaan tekstikirjalla ja viidennen luokan digiharjoituksilla. Vieraan kielen Hitruu-sarjaan on valmistunut lisämateriaalia:  Hitruus sánádâh digihárjuttâsah (sanaston digiharjoitukset), Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás (kielioppi- ja sanastoharjoituksia tulostettavaksi) ja Hitruu 1, 2, 3 ja 4 digimateriaalia sanaston harjoitteluun.

Virkkuuvääri 2 kuuntelukappaleet syksy ja kevät

Kuuntelukappaleet ovat osa Virkkuuvääri 2 -kirjan tarinoita. Sekä digimateriaalissa että varsinaisessa kirjassa on kuuntelukappaleisiin liittyvät kuvat ja sisältđkysymykset. Syksykirjan tekstit ovat lukeneet Heli Huovinen, Ritva Kangasniemi ja Hannu Kangasniemi. Kevätkirjan lukijat ovat Martta Alajärvi ja Jussa Seurujärvi. Tarinat on kirjoittanut Petter Morottaja.

Virkkuuvääri 4 äidinkieli ja kirjallisuus -kirja

Neljännen luokan äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen tarkoitetun kirjan perustana on Otavan Kipinä 4 materiaali. Virkkuuvääri-kirjan jatkotarinat on kirjoittanut Petter Morottaja. Muut tekijät ovat Miina Seurujärvi ja Mika Kolehmainen (kuvitus ja taitto).

Virkkuuvääri 5 digiharjoitukset

Viidennen luokan materaalista ensimmäisenä valmistuvat digiharjoitukset. Materiaalissa on lyhyitä opetustekstejä ja niihin liittyviä harjoituksia sekä otteita kirjallisuudesta. Harjoitusten pohjana ovat Otavan Kipinä 5 harjoitukset, ne on sovittanut inarinsaamen kieleen ja kulttuuriin Henna Aikio. Digiharjoitukset on tehnyt Miina Seurujärvi.

Hitruus sanasto digiharjoitukset

Hitruus sánádâh digihárjuttâsah -materiaalin toinen puolisko on Hitruus kielioppiharjoitukset, Hitruus kielâoppâ digihárjuttâsah. Digiharjoituksilla voi opetella myös sanojen ääntämistä, lukemisen ja kirjoittamisen lisäksi. Samaa materiaalia voi käyttää paperisena kun tulostaa Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás -materiaalin. Digimateriaaleissa on lisämateriaalia  (muistikortit ja bingoalustat tulostamista varten sekä linkit quizlet-harjoituksiin), jota ei ole tulostettavassa paperimateriaalissa.

Hitruus kielâoppâ já sánádâh pdf-siijđoh printtim várás

Hitruus kielioppi ja sanasto -materiaali täydentää Hitruu-sarjaa erillisillä kielioppi- ja sanastoharjoituksilla. Materiaali on tarkoitettu peruskoulun 3-6 luokille. Materiaalia voi käyttää paperisena (pdf-sivut tulostettaviksi) tai digitaalisinena (Hitruus kielâoppâ digiharjoitukset ja Hitruus sánádâh digiharjoitukset). Materiaalin tekijät ovat Miina Seurujärvi ja Petter Morottaja, kuvat Riitta Ahonen.

Hitruu 1 ja 2 digimateriaalit

Hitruu 1 ja 2 digimateriaaleista voi lukea ja kuunnella Hitruu 1 ja 2 kirjojen tekstejä sekä harjoitella kuvien sanastoa. Hitruu-sarjan on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvittanut Riitta Ahonen. Digimateriaalin on toteuttanut Anne Seipiharju ja hän myös lukee  kuvien sanat materiaalissa.

Hitruu 3 ja 4 digimateriaalit

Hitruu 3 ja 4 digimateriaaleista voi lukea ja kuunnella Hitruu 3 ja 4 kirjojen tekstejä sekä harjoitella kuvien sanastoa. Hitruu-sarjan on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvittanut Riitta Ahonen. Digimateriaalin on toteuttanut Anne Seipiharju ja hän myös lukee  kuvien sanat materiaalissa.

 

Lisätietoja:

oppimateriaalisihteeri Hannu Kangasniemi, 010 839 3115 / 050 364 1385, hannu.kangasniemi(at)samediggi.fi

inarinsaamen oppimateriaalisuunnittelija Miina Seurujärvi, 010 839 3193 / 050 344 0504, miina.seurujarvi(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien oppimateriaalit

Saamelaiskäräjät vetoaa ministeri Kiuruun poronhoitajien loppuvuoden 2019 maksamatta olevien sijaisapukorvausten maksamiseksi

Saamelaiskäräjät vetoaa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.  

Kevään 2020 aikana Saamelaiskäräjät on toimittanut esityksen ja käynyt keskustelua sosiaali- ja terveysministeriön sekä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (MELA) edustajien kanssa poronhoitajien sijaisavusta ja sen kehittämisestä. Saamelaiskäräjät on tuonut esille huolensa saamelaisten poronhoitajien sosiaaliturvan toteutumista, työssäjaksamista ja työurien pidentämistä koskien. Lisäksi Saamelaiskäräjät on esittänyt, että lakia poronhoitajien sijaisavusta (1238/2014) tulisi uudistaa siten, että se takaisi poronhoitajille yhdenvertaisen aseman muiden eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajien kanssa.

– Yhteiskunnan rakenteet asettavat poronhoitajat usein jo lähtökohtaisesti eriarvoiseen asemaan muihin eri maatalouden muotoina pidettävien maatalouden harjoittajiin nähden. Olisi täysin kohtuutonta, että vuonna 2019 maksamatta jääneet sijaisapukorvauksetkin jäisivät poronhoitajien itsensä maksettavaksi, toteaa II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Vuonna 2019 poronhoitajien sijaisapukorvauksien tarve ylitti niihin sosiaali- ja terveysministeriön talousarviossa varatun määrärahan. Tämän seurauksena MELA ei ole voinut maksaa poronhoitajille sijaisapukorvauksia loppuvuoden 2019 osalta. Nämä sijaisapukorvaukset ovat edelleen maksamatta, mikä heikentää entisestään poronhoitajien jo muutoinkin haastavaa taloudellista tilannetta poikkeuksellisen vaikean talven 2019–2020 jälkeen. Sijaisapu on merkittävä osa poronhoitajien sosiaaliturvaa, ja sen tarkoitus on tukea poronhoitajan työssä jaksamista, terveyttä ja toimintakykyä.

Vuonna 2019 poronhoitajilla oli oikeus käyttää 200 sijaisaputuntia, mikä on runsaat 100 tuntia vähemmän kuin esim. maatalousyrittäjät käyttivät keskimäärin vuonna 2019. Vuonna 2020 poronhoitajien sijaisaputuntien määrää vähennettiin entisestään 80 tunnilla, minkä seurauksena poronhoitajalla on tällä hetkellä oikeus enää 120 sijaisaputuntiin poronhoitajaa kohden.

Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan tilanne on jo lähtökohtaisesti poronhoidon näkökulmasta taloudellisesti ja sosiaalisesti kestämätön ja asettaa poronhoitajat ei-yhdenvertaiseen asemaan suhteessa muihin maatalouden muotoina pidettävien elinkeinojen harjoittajiin. Saamelaiskäräjät vetoaakin ministeri Kiuruun, että sosiaali- ja terveysministeriö varaa vuoden 2020 lisätalousarviossa erillisen lisämäärärahan poronhoitajien loppuvuoden 2019 edelleen maksamatta olevien sijaisapukorvausten kattamiseksi.

Vetoomus Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle koskien poronhoitajien sijaisavun maksamista

Esitys poronhoitajien sijaisavun kehittämiseksi

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, 040 621 6505 / 010 839 3180, leo.aikio(at)samediggi.fi

puheenjohtajan avustaja Laura Olsén-Ljetoff, 040 617 5113 / 010 839 3190, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kuva: Tomi Guttorm