Saamen kielten viikko

Saamen kielten viikko pidetään 21.-27.10.2019 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamenkieliä esille eri tavoilla.

Vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta ja Saamelaiskäräjät on vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät järjestää itse toimintaa sekä julkaisee materiaaleja teemavuoden aikana ja haluaa kannustaa myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen.

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamenkieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen.

Saamelaiskäräjät myöntää vuoden lopussa Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinto myönnetään viranomaiselle tai yhteisölle, joka on toimissaan huomioinut teemavuoden tai muuten ansiokkaasti tehnyt työtä saamen kielen edistämiseksi Suomessa. Kieliviikon aikana aktivoituneet toimijat otetaan huomioon Saamen kieliteko -palkinnon myöntämisessä.

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10. 2019!

Kieliseminaari

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestävät yhteisen kieliseminaarin tulkeille, kääntäjille ja muille kielityöntekijöille.

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti heille, jotka työskentelevät saamen kielten parissa: kääntäjät, tulkit tai muut kielityöntekijät. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Kolmen Saamelaiskäräjien järjestämän yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tukea kielityöntekijöitten ammattitaitoa, tarjota mahdollisuus keskustella laajemmin kieliasioista ja perehtyä tulkkien, kääntäjien ja kielityöntekijöiden työhön liittyviin kysymyksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Seminaari antaa myös mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteistyömahdollisuuksia kielityöntekijöille ja näin vahvistaa rajat ylittävää kieliyhteistyötä.

Saamelaiskäräjät toivottavat tervetulleeksi kaikki kielityöntekijät kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin!

Seminaarin ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin.

Seminaariin ilmoittautumisesta tiedotetaan alkusyksystä 2019.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fipuhelin: +358 40 7075626

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, puhelin: +47 412 65 375

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.sepuhelin+46 70-367 46 82

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019 pidetään 4.10.2019 klo 9-16 Inarissa (Sajos).

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä voi valita tulkatun kielen tai salissa puhutun kielen.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaismatkailun eettisten ohjeiden ensimmäiset uudet kuvituskuvat ovat valmistuneet

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti kuvittaa Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen. Koko kuvitusmateriaalin on tarkoitus valmistua kesän 2019 aikana. Uusi materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu oppimateriaalikäyttöön matkailualan opiskelijoille sekä matkailualan eri toimijoille ja alueelle saapuville matkailijoille. 

Kuvitusta ja ohjeistuksen tekstejä yhdistämällä halutaan nostaa saamelaismatkailuun liittyviä haasteita laajempaan tietoisuuteen. “Toivomme visuaalisen informaation selkeyttävän ohjeistuksen viestiä ja helpottavan sen sisäistämistä ja käyttöönottoa”, kertoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Ensimmäiset kuvituskuvat ovat nyt valmistuneet. Tulevaisuus, jonka haluamme -kuva perustuu eettisessä ohjeistuksessa olevaan visioon. Vision mukaan saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat elinvoimaisia ja kannattavia. Perinteisten elinkeinojen rinnalla uudet elinkeinot, kuten vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaisuuteen perustuva matkailu tukee perinteisiä elinkeinoja ja edistää työllisyyttä paikallisesti.

Vision mukaan perustettu saamelaismatkailun neuvontakeskus jakaa saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvää totuudenmukaista tietoa matkailijoille ja matkailutoimijoille, sekä tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista. Myös saamelaisyhteisön arki ja juhlat, sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö on hyvässä visiossa onnistuneesti yhteensovitettu matkailun kanssa saamelaisten oikeudet ja kulttuuri huomioiden sekä niitä kunnioittaen.

Tulevaisuus, jonka haluamme. Kuvitus: Sunna Kitti.

Hyvän vision vastakohtana on Tulevaisuus, jota emme halua. Tässä kuvassa eettisen ohjeistuksen visio ei ole toteutunut, eikä hallitsemattoman matkailijamäärien jatkuvan kasvun aiheuttamia haasteita ole pystytty ratkaisemaan. Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallitsematonta ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat joutuneet väistymään matkailun tieltä. Matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytäntöjä ja perinteitä ei ole onnistuttu turvaamaan, vaan saamelaisyhteisön arki ja juhla on päätynyt matkakohteeksi ja nähtävyydeksi.

Tulevaisuus, jota emme halua. Kuvitus: Sunna Kitti.

“Toivon kuvituksella olevan vaikutusta matkailijoiden ja matkailualan suhtautumisessa saamelaisiin ja saamelaiskulttuurin. Virheellisiin, vanhanaikaisiin mielikuviin perustuva matkailu kutistaa sitä jo pientä tilaa, jossa saamelaiset voivat vapaasti harjoittaa omaa kulttuuriaan tulematta häirityiksi. Minua huolestuttaa kylien muuttuminen paikallisille asuinkelvottomiksi”, sanoo sarjakuvataiteilija Sunna Kitti siitä, miksi hän lähti mukaan ohjeistuksen kuvitukseen.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet. Hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 https://www.samediggi.fi/saamelaismatkailun-eettiset-ohjeet/

Lisätietoja

Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

KHO hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen – ei kuitenkaan kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean tulkintaa oikeudenloukkauksesta

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen KHO:n päätöksistä koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. KHO ei kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen KP-sopimuksesta ja muista kansainvälisen oikeuden alkuperäiskansojen suojaa koskevista lähteistä johdettavia perusteita, mutta katsoo ettei voi niiden pohjalta purkaa vuoden 2011 ja 2015 ratkaisuja.

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on pettynyt päätökseen. “Suomen valtiolla on vastuu KP-sopimuksen (kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus) osapuolena kunnioittaa ja toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiä. KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen ja estämään loukkauksen jatkumisen, kun sellainen on todettu.”

Suomen tulee raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin komitean ratkaisujen takia on ryhdytty. “Käytännössä tämä tarkoittaa määräajan päättymistä heinäkuun lopussa”, jatkaa Juuso.

Korkein hallinto-oikeus tiedotti 5. heinäkuuta 2019 hylänneensä Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, joissa KHO oli vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa määrännyt 97 henkilöä merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

“YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. On mahdotonta nähdä, kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuisi näiden viimeaikaisten päätösten valossa”, sanoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Purkua koskevassa päätöksessään KHO toteaa mm, että “ihmisoikeuskomitea on nyt vuonna 2019 antamissaan näkökannoissa täsmentänyt ja selkeyttänyt saamelaisen määritelmän tulkintaa alkuperäiskansoja koskevan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ennen näitä ratkaisuja kansainvälisten valvontaelinten käytäntö erityisesti itseidentifikaation ja ryhmähyväksynnän keskinäisestä painoarvosta on ollut epäselvä määriteltäessä sitä, kuka on saamelainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ei siten voida katsoa nyt käsiteltävinä olevien päätösten tekemisen ajankohtana soveltaneen lakia virheellisesti käytettävissä olleen kansainvälisoikeudellisen käytännön valossa.”

KHO luonnehtii ihmisoikeuskomitean kantoja “yksioikoisiksi” mutta sanoo myös, ettei se “kansallisen lain tulkintaa koskevista näkemyseroista huolimatta kyseenalaista ihmisoikeuskomitean näkökantoja KP-sopimuksesta ja kansainvälisen oikeuden muista lähteistä johdettavien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien määräysten tulkinnasta”. (KHO:n ratkaisusta KHO 2019:60.)

Purkuhakemuksen taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkistamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) 25, 27 ja 1 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia koska KHO oli poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta. KHO oli laissa edellytettyjen objektiivistien kriteerien sijasta soveltanut “kokonaisharkintaa”.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, +358 40 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

KHO:n tiedote 5.7.2019:
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen

Saamelaiskäräjien tiedote 4.4.2019:
Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin

Valtiovarainministeriö selvittää Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä

Valtiovarainministeriö asetti Suomen ja Norjan rajaseutuyhteistyötä koskevan selvityshankkeen ajalle 15.5.-31.12.2019. Hankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta.

Saamelaiskäräjien edustaja selvityshankkeen ohjausryhmässä on Saamelaiskäräjien ja hallituksen jäsen Magreta Sara ja varajäsenenä II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Hankkeen sihteeristöön kuuluvat hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi ja elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen. ”Kesän aikana sihteeristön on tarkoitus kerätä kasaan Suomen ja Norjan väliseen rajayhteistyöhön liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö sekä listata rajayhteistyön haasteita eri toimialoilla”, sanoo elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen.

Saamelaiskäräjien kuluvan toimikauden tavoitteisiin kuuluu saamenkielisen palvelutuotannon rajayhteistyön esteiden poistaminen. “Tämä hanke tukee omalta osaltaan rajayhteistyön aitoa edistymistä ja odotamme, että hankkeen tuloksena saamme eteenpäin konkreettisia toimia rajaesteiden poistamiseksi niin kunta- ja viranomaistasolla kuin lainsäädäntötasolla”, jatkaa hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi.

Selvityshankkeen tavoitteena on lisätä tietoa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntien asukkaiden ja viranomaisyhteistyön sekä erityisesti saamenkielisten palvelujen näkökulmasta. Tavoitteena on tehdä toimenpide-ehdotuksia mahdollisten julkisten palvelujen käyttöön liittyvien ongelmien poistamiseksi ja näiden palvelujen kehittämiseksi.

Tarkoituksena on selvittää sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja opetustoimen viranomaisten yhteistyötä sekä näitä toimialoja koskevien palvelujen saatavuutta ja käytettävyyttä sekä työvoiman liikkuvuuden ja elinkeinotoiminnan toimintaedellytyksiä Suomen ja Norjan rajaseudulla sekä tehdä tarvittaessa näitä koskevia toimenpide-ehdotuksia. Huomiota kiinnitetään saamenkielisten palvelujen järjestämistä ja saatavuutta koskeviin seikkoihin. Tarkoituksena on valmistella Suomen ja Norjan välillä rajat ylittävissä tilanteissa julkisten palvelujen saatavuuden ja käytettävyyden tilannekuvaa ja kehittämiskohteita.

Taustalla on Pohjois-Lapin kuntien ja Saamelaiskäräjien esittämä huoli siitä, miten alueen väestön palvelutarpeet voidaan myös tulevaisuudessa huomioida ja turvata yhdenvertaisesti. Selvityksen tekemistä varten valtiovarainministeriö on nimennyt apulaisprofessori, OTT Mirva Lohiniva-Kerkelän. Selvityshenkilön työtä johtaa ja ohjaa ohjausryhmä, joka koostuu ministeriöiden, Saamelaiskäräjien, alueen kuntien, Lapin sairaanhoitopiirin ja Lapin liiton edustajista.

Lisätietoja selvityshankkeesta valtiovarainministeriön sivuilta: https://vm.fi/hanke?tunnus=VM029:00/2019

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia-Ruotsala Kangasniemi, pia.ruotsala(at)samediggi.fi, +358 10 839 3106

Elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi, +358 40 186 7258

Uusi vieraan kielen harjoituskirja inarinsaameen ilmestyi

Perusopetuksen viidennellä luokalla inarinsaamea vieraana kielenä oppivat saavat uuden harjoituskirjan. Hitruu! 3 Hárjuttâsah -työkirja on ilmestynyt.

Työkirjan on kirjoittanut Henna Aikio ja se sisältää harjoituksia Hitruu! Skipáreh -tekstikirjaan. Kirja on tarkoitettu perusopetuksen viidennelle luokalle vieraan kielen opetukseen. Harjoituskirjan tehtävissä harjoitellaan tekstikirjan sisältöjä monipuolisesti. Kaikki kirjaan sisältyvät sanaristikot voi tehdä myös sähköisesti Cloubi-alustalla.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi
Uudet nettisivut oppimateriaalin tilausta varten tulossa!

Koulutus- ja oppimateriaali

Ijahis idja -festivaalin ohjelma on julkaistu

Elokuussa järjestettävän Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin ohjelma on julkaistu. Inarissa kuudettatoista kertaa järjestettävän festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet.  Festivaaliviikonlopun tarjontaan kuuluu konserttien ohella keskusteluareena, saamelaiset urheilukilpailut, saamelaiskäsityömarkkinat sekä lasten ja nuorten omaa ohjelmaa.

Tapahtuma alkaa perjantaina 16.8. lasten- ja nuortenpäivällä. Päivän aikana ennakkoon ilmoittautuneet lapset ja nuoret osallistuvat työpajoihin sekä pääsevät näkemään saamelaisia lyhytelokuvia. Omaa osaamistaan lapset ja nuoret pääsevät esittämään Násttážat-nuortenkonsertissa. Konsertissa esiintyvät myös Wimme Saari, Mihkku Laiti ja alkuperäiskansavieras Aydar Churupov. Churupov tulee Siperiasta Altain alueelta ja on Telengit-kansanryhmän edustaja.

Festivaali avataan perjantaina klo. 18.00. Avajaisohjelmassa esiintyvät joikaaja Nils-Heikki Paltto sekä runoilija Inger-Mari Aikio. Samaan aikaan myös saamelaiskäsityömarkkinat aukeavat. Avajaisten jälkeen ulkolavalla alkaa Ijahis idja -areena. YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden kunniaksi sananvapausjärjestö Suomen PEN järjestää paneelikeskustelun Kultainen kielemme saamenkielisen kirjallisuuden merkityksestä saamelaiskulttuurille, saamelaisyhteisölle sekä uhanalaisille saamen kielille. Paneelikeskustelun vetää Suomen PENin johtokunnan jäsen sekä kieli- ja käännöskomitean puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi.

Perjantain konsertit Ijahis idjan päälavalla aloittaa inarinsaamelainen laulaja ja livđe-perinteen taitaja Anna Morottaja. Hän julkaisee konsertissa debyyttialbuminsa. Hänen jälkeensä lavalle nousee vastikään uuden albumin julkaissut Niko Valkeapää yhtyeineen. Seuraavaksi vuorossa on kenties tunnetuin saamelaisartisti, norjansaamelainen laulaja Mari Boine. Valkeapään tavoin myös Boine on hiljattain julkaissut uutta musiikkia. Perjantain konsertit päättää vauhdikkaasti DJ-kollektiivi Article 3, joka soittaa saamelaismusiikkia sekä muiden alkuperäiskansojen musiikkia.

Lauantaina 17.8. ohjelma alkaa konsertilla saamelaismuseo Siidan ulkomuseossa Tirron tuvassa. Intiimissä konsertissa esiintyy joikaaja Wimme Saari. Konsertin liput myydään Siidasta tapahtumaviikolla.

Festivaalialue aukeaa lauantaina klo. 15.00. Perjantaina alkaneet saamelaiskäsityömarkkinat jatkuvat alueella. Ijahis idja -festivaalin lauantain alkuillassa on perinteisesti päästy nauttimaan musiikista myös saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen auditoriossa ja niin on myös tänä vuonna. Festivaalin teemakonsertti Haluaisin sitoo kiehtovalla tavalla yhteen runouden, laulut, joiut ja musiikin. Mukana ovat Niko Valkeapää, Inger-Mari Aikio, Ánná Káisa Partapuoli ja Øystein Nilsen.

Lauantaina ulkolavan ohjelman avaa Máttut-konsertti. Konsertissa Jauristunturin joikuja joikaavat Anna-Reetta Niemelä, Matias Niemelä, Petra Biret Magga-Vars ja Anna Näkkäläjärvi-Länsman. Janne Lappalainen säestää kielisoittimilla ja perkussioilla. Ijahis idjan ulkolavalla esiintyvät lauantaina myös joikaaja Øystein Nilsen, alkuperäiskansavieras Aydar Churupov, uumajansaamenkielinen laulaja Katarina Barruk yhtyeineen, pop-yhtye Isák sekä legendaarinen folkrock-yhtye Sančuari. Edellä mainitut artistit esiintyvät ensimmäistä kertaa Ijahis idja -festivaalilla. Konserttien ohessa urheillaan. Lajina on nopeatempoinen ja tarkkuutta vaativa suopunginheitto. Kilpailu käydään Sajoksen piha-alueella.

Ijahis idja 16.–17.8.2019 Inarissa. Ennakkolipunmyynti alkaa 5.7.2019.

Ijahis idjan järjestävät Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta ja Yle Sápmi. Festivaalin yhteistyökumppanit ovat Hotelli Kultahovi, Wilderness Hotel Inari ja Hotelli Inari.

Lisätietoja:

Tuottaja
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

www.ijahisidja.fi

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestävät yhteisen kieliseminaarin tulkeille, kääntäjille ja muille kielityöntekijöille

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti heille, jotka työskentelevät saamen kielten parissa: kääntäjät, tulkit tai muut kielityöntekijät. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Kolmen Saamelaiskäräjien järjestämän yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tukea kielityöntekijöitten ammattitaitoa, tarjota mahdollisuus keskustella laajemmin kieliasioista ja perehtyä tulkkien, kääntäjien ja kielityöntekijöiden työhön liittyviin kysymyksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Seminaari antaa myös mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteistyömahdollisuuksia kielityöntekijöille ja näin vahvistaa rajat ylittävää kieliyhteistyötä.

Saamelaiskäräjät toivottavat tervetulleeksi kaikki kielityöntekijät kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin!

Seminaarin ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin.

Seminaariin ilmoittautumisesta tiedotetaan alkusyksystä 2019.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, puhelin: +358 40 7075626

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, puhelin: +47 412 65 375

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, puhelin: +46 70-367 46 82