Saamen kielten viikko

Saamen kielten viikko pidetään 21.-27.10.2019 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamenkieliä esille eri tavoilla.

Vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta ja Saamelaiskäräjät on vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät järjestää itse toimintaa sekä julkaisee materiaaleja teemavuoden aikana ja haluaa kannustaa myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen.

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamenkieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen.

Saamelaiskäräjät myöntää vuoden lopussa Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinto myönnetään viranomaiselle tai yhteisölle, joka on toimissaan huomioinut teemavuoden tai muuten ansiokkaasti tehnyt työtä saamen kielen edistämiseksi Suomessa. Kieliviikon aikana aktivoituneet toimijat otetaan huomioon Saamen kieliteko -palkinnon myöntämisessä.

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10. 2019!

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019 pidetään 4.10.2019 klo 9-16 Inarissa (Sajos).

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä voi valita tulkatun kielen tai salissa puhutun kielen.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestävät yhteisen kieliseminaarin tulkeille, kääntäjille ja muille kielityöntekijöille

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti heille, jotka työskentelevät saamen kielten parissa: kääntäjät, tulkit tai muut kielityöntekijät. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Kolmen Saamelaiskäräjien järjestämän yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tukea kielityöntekijöitten ammattitaitoa, tarjota mahdollisuus keskustella laajemmin kieliasioista ja perehtyä tulkkien, kääntäjien ja kielityöntekijöiden työhön liittyviin kysymyksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Seminaari antaa myös mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteistyömahdollisuuksia kielityöntekijöille ja näin vahvistaa rajat ylittävää kieliyhteistyötä.

Saamelaiskäräjät toivottavat tervetulleeksi kaikki kielityöntekijät kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin!

Seminaarin ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin.

Seminaariin ilmoittautumisesta tiedotetaan alkusyksystä 2019.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, puhelin: +358 40 7075626

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, puhelin: +47 412 65 375

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, puhelin: +46 70-367 46 82

 

 

Saamelaiskäräjien vaalit järjestetään ajallaan 

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta ei edennyt ennen eduskunnan kesätauon alkamista. Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan siten aikataulun mukaisesti 2.9.-30.9.2019. ”Tilanne olisi voitu korjata vaalien lykkäämisellä, mutta nyt keskitymme vaaleihin ja tekemään niistä saamelaisten omat vaalit”, kommentoi I varapuheenjohtaja Heikki Paltto tilannetta.

“Valtiolla olisi ollut mahdollisuus viedä asiaa eteenpäin toukokuusta asti, käytyään neuvotteluja YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen johdosta Saamelaiskäräjien kanssa”, jatkaa Paltto. 

Saamelaiskäräjien kokous päätti 18.6.2019 esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin. Esityksen mukaan seuraavia saamelaiskäräjien vaaleja olisi lykätty saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan. 

”Saamelaiset odottivat, että hallitusohjelmassa olevat kirjaukset kansainvälisten ihmisoikeussopimusten noudattamisesta sekä saamelaisten oikeuksien kunnioittamisesta olisivat johtaneet käytännön tekoihin”sanoo II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. Rinteen hallitusohjelman mukaan valtio on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään alkuperäiskansa saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia. Lisäksi hallitusohjelmassa mainittiin hallituksen selvittävän pikaisella aikataululla saamelaiskäräjävaalien ajankohtaan liittyvä kysymys.  

Saamelaiskäräjät on hakenut purkua korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiin (KHO) koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa. ”Voi vain toivoa, että myös KHO ymmärtää ja hyväksyy purkuhakemuksen YK:n ihmisoikeuskomitean antamien päätösten jälkeen”, jatkaa Juuso. 

Taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti. 

Saamelaiskäräjien vaalit 2019

Saamelaiskäräjien vaalit toimitetaan 2.9.-30.9.2019. Ehdokkaan asettaminen on tehtävä vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 2. päivänä. Ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleissa voi asettaa vähintään kolme henkilöä, jotka on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ehdokasasettelua varten täytetään valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumuslomake, jotka allekirjoitettuna on palautettava vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 2. päivänä 2019 ennen klo 16.00.  

www.samediggi.fi/vaalit-2019/ 

 

Lisätietoja: 

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, 040 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

 

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.2019 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

 

Sihteeristön yhteystiedot

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet käyttöönsä

Eettisten ohjeiden tavoitteena on turvata Saamelaiskäräjien toiminnan eettisyys. Eettiset ohjeet luovat pohjaa luottamukselle, lisäävät arvostusta, sisäistä itsenäisyyttä ja keskinäistä kanssakäymistä. Ohjeet luovat myös turvaa silloin, kun toimintaa arvostellaan.

Ohjeiden tarkoituksena on osaltaan opastaa, kuinka valita eettisesti oikeita toimintatapoja ja miten ennaltaehkäistä epäasiallista käytöstä ja häirintää ja tarvittaessa puuttua niihin. Tarkoituksena on vahvistaa sitä, että asioita käsitellään Saamelaiskäräjillä asiallisesti, arvokkaasti ja asian vaatimalla vakavuudella ja sitoumuksella.

Saamelaiskäräjillä ei hyväksytä missään tilanteessa ja olosuhteissa häirintää, epäasiallista käytöstä tai epäasiallista puhetta. Saamelaiskäräjillä on työturvallisuuslakiin sekä yhdenvertaisuuslakiin ja tasa-arvolakiin perustuva velvollisuus puuttua epäasialliseen käytökseen ja häirintään. Saamelaiskäräjille perustetaan erillinen toimielin, joka ohjeistaa ja valvoo Saamelaiskäräjien eettisten ohjeiden toimeenpanoa.

Saamelaiskäräjien eettiset ohjeet luottamushenkilöille

Tarinoita talteen, kirjoja ja kieliharjoituksia digialustalle – oppimateriaalin kesätyöntekijät vauhdissa!

Saamelaiskäräjät on palkannut kesäksi neljä projektityöntekijää: yhden kuhunkin saamen kieleen ja lisäksi digimateriaalityöntekijän. Inarin- ja pohjoissaamen -työntekijät on palkattu saamen kielten etäopetushankkeeseen tavoitteena nopeuttaa erityisesti etäopetuksessa tarpeellista digimateriaalia.

Pohjoissaamen kielen oppimateriaalityöntekijänä tänä kesänä toimiva Solja Magga tekee Gea 2 -kirjasta digitaalista versiota Cloubi-alustaan. Digitaalisessa materiaalissa on mahdollista kuunnella kaikki kirjan kappaleet ja sanat sekä harjoitella kappaleiden sisältöjä tehtävien avulla. ”Kesän aikana on tavoitteena saada kaikki äänitykset valmiiksi”, Solja sanoo.

Myös inarinsaamen kielen työntekijä Anne Seipiharju tekee äänityksiä. Hän työskentelee Hitruu -kirjojen ääninauhojen sekä muun digimateriaalin parissa. Medialinjan käynyt Anne on iloinen oman alansa kesätöistä ja kokee äänistudiossa työskentelyn hyödylliseksi. ”Oppii lisää ja tulee rutiinia äänten työstämiseen.”

Kati Ljetoff työskentelee koltansaamen kielen parissa. Hän kirjoittaa vanhempia tarinoita uudelle kirjoitusasulle, esimerkiksi Jiäʹnnǩiõll-lukukirjoista, minkä lisäksi hän käy keräämässä äidinkielisiltä puhujilta muutamia lyhyitä tarinoita jotka sitten litteroi ja kirjoittaa puhtaiksi. “Tämä kesätyö koltan kielen parissa on todella hieno asia ja hyvä mahdollisuus käyttää kieltä ja oppia edelleenkin lisää”, Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltan kielen ja kulttuurin linjalta tänä keväänä valmistunut Kati kertoo.

Digimateriaalityöntekijänä toimivan Emilia Niemisen mielestä on ollut mukava opetella Cloubi -ohjelman käyttöä ja nähdä tämä puoli koulumaailmasta. Hän on aineopettaja ja kävi kuluneena lukuvuonna inarinsaamen kielen ja kulttuurin linjan. Kesän aikana hän siirtää oppikirjamateriaaleja Cloubiin minkä lisäksi hän mahdollisesti myös kääntää harjoituskirjoja inarinsaameksi.

Koulutus ja oppimateriaali

Inarin- ja pohjoissaamen aakkoskuvataulut ilmestyivät

Opettajien pitkään toivomat inarin- ja pohjoissaamen kielten aakkoskuvataulut ovat ilmestyneet. Inarinsaamen aakkostaulut on julkaistu verkossa, pohjoissaamen aakkostaulut sekä verkossa että painettuina.

Inarinsaamen aakkoskuvataulujen kuvat on tehnyt opettaja-kuvataiteilija Tania-Maria Moilanen. Aakkostaulut voi ladata ja tulostaa tästä.

Pohjoissaamen aakkoskuvataulujen kuvat on tehnyt Nora Bäck, joka on kuvittanut myös Saamelaiskäräjien julkaisemaa Gea-oppimateriaalisarjaa. Aakkostaulut voi ladata ja tulostaa tästä tai tilata koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta kartongille painettuina.

Kuvataulut on toimittanut Anni Näkkäläjärvi Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan katsaus vuoteen 2018

Vuosi 2018 muistetaan siitä, että Saamelaiskäräjien kokous hylkäsi saamelaiskäräjälakiehdotuksen noin vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen sekä siitä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner valitsi rautatieyhteyden Rovaniemeltä Inarin kautta Kirkkoniemeen jatkoselvitettäväksi. Vuosi 2018 muistetaan myös siitä, että saamen kielten etäopetusta koskeva pilottihanke sai rahoituksen ja että Saamelaiskäräjien hallintoa vahvistettiin viestinnän ja tiedottamisen viran kokeilulla ja sittemmin viran perustamisella.

Saamelaiskäräjälakia voidaan pitää saamelaisten perustuslakina. Se on suvereniteettimme symboli, omaa kieltämme ja kulttuuriamme koskevan itsehallintomme kulmakivi. Saamelaisyhteisö sekä Saamelaiskäräjien lautakunnat antoivat lakiluonnoksen nähtyään vahvan näkemyksensä lain sisällön merkittävimmistä puutteista niin valtiolle kuin Saamelaiskäräjien hallitukselle, mutta Saamelaiskäräjien neuvottelupyynnöistä huolimatta käytännössä saamelaisyhteiskunnan näkemystä ei huomioitu käräjien 24.9. käsittelemässä hallituksen esityksessä saamelaiskäräjälain muutokseksi. Lakiesityksen 3 §:n voimaantulon siirtäminen myöhemmäksi suhteessa lain voimaantuloon muilta osin, esitetyn oikaisulautakunnan kokoonpano ja nimitystapa sekä menettely, ettei käräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja järjestetty käräjien pyynnöistä huolimatta, olivat syitä, jotka johtivat esityksen hylkäämiseen käräjien kokouksessa.

Suomi jatkoi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauttaan vuonna 2018. Kautta määritti vahvasti Suomen ajama Jäämeren ratahanke. Ratateema on läpileikannut suurin piirtein kaiken Arktisen neuvoston toiminnan tilanteessa, jossa rata ei ollut suunnitelmissa tai edes puheen tasolla puheenjohtajuuskauden suunnitteluvaiheessa. Ratahankkeen edistäminen oli myös kansallisen liikenne-, alue- ja luonnonvarapolitiikan keskiössä. Tämä on vienyt saamelaistoimijoiden voimavarat monien muiden tärkeiden teemojen käsittelyltä.

Olen erittäin iloinen siitä, että vuosia kestäneiden keskustelujen jälkeen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset ja nuoret pääsivät saamen kielten opetuksen piiriin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Utsjoen kunnalle rahoituksen kolmivuotista saamen kielten opetuksen etäyhteyksiä käyttävää pilottihanketta varten. Lisäksi lähiopetusta alettiin järjestää Helsingissä.

Merkittävää kertomusvuoden aikana oli myös se, että käräjien viestintää ja tiedottamista vahvistettiin. Viestintäsihteerin työn vaikuttavuus on ollut erityisesti siinä, että Saamelaiskäräjien toiminnan positiivinen näkyvyys sekä oikea-aikaisen ja ajankohtaisen tiedon määrä toiminnasta ovat lisääntyneet. Olen myös vakuuttunut siitä, että poliittisen työn vahvistaminen varapuheenjohtajien palkkauksella on pitkällä aikavälillä huomattava edistysaskel Saamelaiskäräjille sekä muutoinkin voimavara erityisesti henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyön kehittämiseksi.

Lopuksi haluan kiittää henkilöstöämme toimintatavoitteidemme eteen tehdystä kovasta työstä sekä hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi kiitän luottamushenkilöitämme, erityisesti varapuheenjohtajiamme, hyvästä poliittisesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana sekä kaikkia sidosryhmiämme ja yhteistyötahojamme, erityisesti Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja, menneestä vuodesta!

Inari 27.5.2019
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio

Saamelaiskäräjien toimintakertomus vuodelta 2018 hyväksyttiin Saamelaiskäräjien kokouksessa 18.6.2019. Pääset tutustumaan toimintakertomukseen Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa.