Saamen kielten viikko

Saamen kielten viikko pidetään 21.-27.10.2019 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamenkieliä esille eri tavoilla.

Vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta ja Saamelaiskäräjät on vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät järjestää itse toimintaa sekä julkaisee materiaaleja teemavuoden aikana ja haluaa kannustaa myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen.

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamenkieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen.

Saamelaiskäräjät myöntää vuoden lopussa Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinto myönnetään viranomaiselle tai yhteisölle, joka on toimissaan huomioinut teemavuoden tai muuten ansiokkaasti tehnyt työtä saamen kielen edistämiseksi Suomessa. Kieliviikon aikana aktivoituneet toimijat otetaan huomioon Saamen kieliteko -palkinnon myöntämisessä.

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10. 2019!

Kieliseminaari

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestävät yhteisen kieliseminaarin tulkeille, kääntäjille ja muille kielityöntekijöille.

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti heille, jotka työskentelevät saamen kielten parissa: kääntäjät, tulkit tai muut kielityöntekijät. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Kolmen Saamelaiskäräjien järjestämän yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tukea kielityöntekijöitten ammattitaitoa, tarjota mahdollisuus keskustella laajemmin kieliasioista ja perehtyä tulkkien, kääntäjien ja kielityöntekijöiden työhön liittyviin kysymyksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Seminaari antaa myös mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteistyömahdollisuuksia kielityöntekijöille ja näin vahvistaa rajat ylittävää kieliyhteistyötä.

Saamelaiskäräjät toivottavat tervetulleeksi kaikki kielityöntekijät kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin!

Seminaarin ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin.

Seminaariin ilmoittautumisesta tiedotetaan alkusyksystä 2019.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fipuhelin: +358 40 7075626

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, puhelin: +47 412 65 375

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.sepuhelin+46 70-367 46 82

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019 pidetään 4.10.2019 klo 9-16 Inarissa (Sajos).

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä voi valita tulkatun kielen tai salissa puhutun kielen.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 14/2019

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Uusia digimateriaaleja inarinsaame vieraana kielenä opetukseen

Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto julkaisee uutta digimateriaalia inarinsaame vieraana kielenä opetukseen Hitruu 1 Ááhu kuuvl!  ja Hitruu 2 Pennuu seibi. Kirjojen tekstit on kirjoittanut Teija Linnanmäki ja kuvat on piirtänyt Riitta Ahonen.

Hitruu 1 Ááhu kuuvl! on tarkoitettu peruskoulun kolmannen luokan ja Hitruu 2 Pennuu seibi neljännen luokan materiaaliksi, mutta niitä voi hyvin käyttää myös vanhempien oppilaiden ja aikuisopiskelijoiden vieraan kielen opetuksessa. Kirjojen hauskat tarinat sopivat luettavaksi ja kuunneltavaksi myös äidinkielen opetukseen. Kirjat ovat aiemmin ilmestyneet painettuina ja molempiin kirjoihin on myös harjoituskirjat.

Koulutus ja oppimateriaali

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019 siirtynyt

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019 on siirtynyt pidettäväksi tiistaina 27.8.2019 alkaen. Kokous oli tarkoitus pitää 19.-21.8.2019, mutta inhimillisten syiden vuoksi kokousta jouduttiin siirtämään. Kokouksessa käsitellään vaalilautakunnan päätöksistä tehtyjä oikaisuvaatimuksia.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Valtion talousarvio vuodelle 2020 julkaistu – Saamenkielisten sote-palvelujen kehittämisen rahoitus pienenee

Valtiovarainminiteriön ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi on julkaistu. Saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseen ei ole tiedossa edelleenkään määrärahan korotusta. Ehdotuksen mukaan Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön rahoitus pienenee huomattavasti, mikä vaarantaa saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen.

Saamelaisten kielelliset oikeudet toteutuvat sosiaali- ja terveyspalveluissa heikosti

Saamelaiskäräjät on useaan otteeseen esittänyt saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi osoitetun valtionavustuksen korotusta. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tarve on lisääntynyt ja monialaistunut nykyiseen määrärahan tasoon nähden. Esityksen mukaan vuoden 2020 valtionavustuksen määrä pysyy 480 000 eurossa.

”Kielelliset oikeudet on otettava vakavasti. Saamenkielisissä palveluissa korostuu myös saamelaiskulttuurin tuntemuksen merkitys. On ehdottoman tärkeää, että sosiaali- ja terveyspalveluja olisi nykyistä laajemmin saatavilla inarin-, koltan- ja pohjoissaamen kielillä, myös muille väestöryhmille kuin ikääntyville”, perustelee hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi määrärahan korotustarvetta.

Valtion talousarviossa on vuodesta 2002 lähtien myönnetty erillinen valtionavustus saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamiseksi saamelaisten kotiseutualueella. Tätä valtionavustusta ei ole korotettu vuoden 2004 jälkeen ja vuodelle 2020 määrärahan todellinen tarve olisi 3 milj. euroa. Valtionavustus turvaa käytännössä saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta saamelaisten kotiseutualueella. Avustuksen turvin alueella työskentelee vuosittain 20-25 saamenkielistä sosiaali- ja terveysalan työntekijää pääosin ikääntyneiden kotipalvelussa sekä palvelu- ja hoitoyksiköissä.

Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske) saamelaisyksikön rahoitus epävarmaa

Valtion talousarviossa vuodelle 2020 sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan valtionavustuksesi on esitetty 2,25 miljoonaa euroa, josta saamelaisyksikön osuus olisi 33 750 euroa. Tämä on jatkoa useita vuosia jatkuneille osaamiskeskusten määrärahojen leikkauksille ja merkitsee Posken saamelaisyksikön kannalta dramaattista määrärahan pienenemistä. Käytännössä se tarkoittaa ainoan työntekijän työpanoksen vähentämistä 50 % työajalle sekä toimintakulujen leikkaamista minimiin.

Posken saamelaisyksikön erityistehtävänä on saamelaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen valtakunnallisella tasolla. Saamenkielisten ja kulttuurilähtöisten palvelujen kehittämistarpeet ovat monialaiset osana käynnissä olevaa laajaa-alaista sote-uudistusta.

”Määrärahojen leikkaus on ristiriidassa sen kanssa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen sekä saamelaisten kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien edistämiseen”, vastaa Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Katso valtion talousarvioesitys 2020 täältä.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3106, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta kanteli KHO:n virheellisistä päätöksistä

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on tehnyt kantelun korkeimman hallinto-oikeuden 16:sta päätöksestä, joilla vaalilautakunnan heinäkuussa tekemät itseoikaisut oli kumottu. Kantelu on tehty KHO:lle hallintolainkäyttölain mukaisena ylimääräisenä muutoksenhakukeinona.

KHO oli ratkaissut itseoikaisuista tehdyt valitukset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin perusperiaatteita loukaten kuulematta lainkaan valituksen johdosta vaalilautakuntaa tai saamelaiskäräjiä. Tämän menettelyvirheen johdosta KHO:n päätökset ovat muodostuneet sisällöltään virheellisiksi, kun niissä on oletettu, että KHO:n vanhat saamelaiskäräjien vaaliluetteloa koskevat ratkaisut sitoisivat vuoden 2019 vaaliluettelon suhteen, huolimatta YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamista ratkaisuista.

”Saamelaisten kannalta näin merkityksellisessä asiassa KHO:n olisi ehdottomasti tullut kuulla vaalilautakuntaa”, sanoo vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi.

Ihmisoikeuskomitean antamissa ratkaisuissa on todettu KHO:n aiempien päätösten loukkaavan saamelaisten ihmisoikeuksia ja Suomen valtion olevan velvollinen huolehtimaan siitä, etteivät vastaavat loukkaukset toistu 2019 vaaleissa. Perustuslain 22 §:n mukaisesti tuo velvollisuus ei koske vain lainsäätäjää vaan myös KHO:ta ja saamelaiskäräjien vaalilautakuntaa.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan puheenjohtaja Janne Näkkäläjärvi, p. 010 839 3190, janne.nakkalajarvi(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjät vaatii Suomea EU:n puheenjohtajamaana reagoimaan Brasiliassa tapahtuneeseen alkuperäiskansajohtaja Emyra Wajãpin murhaan ja alkuperäiskansojen oikeuksiin kohdistuviin loukkauksiin

Saamelaiskäräjät antoi 9.8.2019 Suomen ulkoministeriölle kannanoton alkuperäiskansajohtaja Emyra Wajãpin murhaa ja Brasiliassa tapahtuvia alkuperäiskansojen oikeuksiin kohdistuvia loukkauksia koskien.

Muun muassa IWGIA:n (International Work Group for Indigenous Affairs) verkkosivuilla julkaistujen tietojen mukaan, Wajãpi-johtaja löydettiin surmattuna Mariryn kylän läheltä samoihin aikoihin, kun n. 50 kaivostyöläistä (englanninkielisissä lähteissä käytetty termiä gold miner) olivat saapuneet Wajãpi-alkuperäiskansan maille Brasilian pohjoisosissa sijaitsevan Amapán osavaltiossa. Internetissä julkaistuissa lähteissä kaivostyöläisten kerrotaan tunkeutuneen Wajãpi-kansan alueille ja ottaneen haltuunsa Mariryn kylän, jonka asukkaat joutuivat pakenemaan Aramirãn kylään.

Brasilian tapahtumat ovat saaneet osakseen myös laajaa kansainvälistä huomiota, ja mm. YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on antanut lausunnon Brasilian tapahtumiin liittyen. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on tuonut esille useissa eri yhteyksissä halunsa valjastaa laajoja alueita mm. Amazonissa perinteisesti alkuperäiskansojen käytössä olevista alueista esim. eri teollisuuden muotojen käyttöön. Tällaisilla toimilla olisi negatiivisia vaikutuksia erityisesti alueen alkuperäiskansojen kulttuureille ja ne rikkoisivat YK:n alkuperäiskansojen julistuksessa listattuja alkuperäiskansojen oikeuksia vastaan (ks. esim. artikla 10 liittyen alkuperäiskansojen maihin ja alueisiin).

Lisäksi kannanotossaan Saamelaiskäräjät toi esille huolensa Brasilian presidentin ja hallituksen ajaman politiikan vaikutuksista koko planeetan ilmaston kannalta, ja vetosi Suomen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ajamiin arvoihin mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi, jotta se ottaisi kantaa viimeaikaisiin tapahtumiin.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kansainvälisten asioiden sihteeri Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3155, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kannanotto Emyra Wajãpin murhaan sekä Brasiliassa tapahtuviin alkuperäiskansaoikeuksien loukkauksiin liittyen