Saamen kielten viikko 2020

Saamen kielten viikko pidetään 19.-25.10.2020 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamen kieltä esille eri tavoilla.   

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamen kieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen. 

Saamelaiskäräjät toteuttaa saamen kielten viikon yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. 

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10.2019! 

 

Lisätietoja

kieliasiainsihteeri Marko Marjomaa, puh. 010 839 3183/ 050 438 2484, marko.marjomaa(at)samediggi.fi

kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124 / 040 707 5626, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Kansallinen ja kansainvälinen saamen kielten viikko 2020

 

Saamen kielten viikon juliste:

Cealkke dearvvuođaid 6 – saamen vieraan kielen kurssikirja on ilmestynyt

Helmi Länsmanin pohjoissaamen vieraan kielen  kurssisarjasta Cealkke dearvvuođaid on ilmestynyt 6. osa.

Kuudennen kurssin aihepiirit käsittelevät luontoa, alkuperäiskansojen luontosuhdetta ja saamelaiselinkeinoja.

Kirjassa on aihepiireihin liittyviä harjoitustehtäviä, kielioppia ja sanasto.

16,00 €

Materiaalin voi tilata Saamelaiskäräjien nettikaupasta.

Sote-uudistus on käännekohta – toivottavasti parempaan

Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa.

 

Vaivannäköä, loputtomia kysymyksiä, vaatimista, säätämistä, omien oikeuksien selvittämistä. 

Vai sittenkin kunnollista ohjausta, sujuvia palveluketjuja, arvostavia kohtaamisia, ymmärretyksi tulemista? 

Näiden asioiden välillä tehdään valintoja, kun Suomen hallituksen johdolla laitetaan sosiaali- ja terveyspalveluja uuteen uskoon. Sote-uudistus ei tarkoita ainoastaan muutoksia hallintoon vaan sillä on aidosti suuri vaikutus ihmisten palveluihin. 

Iso työ tehdään tietysti paikallisesti terveyskeskuksissa, sairaaloissa, sosiaalihuollon palvelupisteissä ja kotikäynneillä, mutta raamit kaikelle työlle asetetaan lainsäädännöllä. Raamien tarkoitus on varmistaa, ettei yhdenvertaisuuden toteutuminen jää sattumien varaan. Lainsäätäjän vastuu on huolehtia siitä, että lakitekstit on kirjattu siten, ettei kukaan joudu toista heikompaan asemaan. 

Tilanne saamelaisten osalta ei kuitenkaan näytä hyvältä, vaan lakiluonnokset ovat puutteelliset. Tämän vuoksi hienot tavoitteet yhdenvertaisista sote-palveluista uhkaavat vesittyä. Suurimmat ongelmat liittyvät järjestämisvastuuseen, resursseihin ja osallisuuteen. 

Vastuu kielellisistä oikeuksista maakunnalle, ei yksilölle

Tällä hetkellä lakiluonnoksen kirjaus saamenkielisten palvelujen järjestämisvastuusta on epäselvä ja asettaa saamelaisväestön eriarvoiseen asemaan suhteessa valtaväestöön ilman hyväksyttävää perustetta. Suomen- ja ruotsinkielisten palvelujen osalta on kirjattu, että maakunnan on järjestettävä palvelut suomen ja ruotsin kielellä. Saamenkielisten palvelujen osalta kirjaus on käännetty siten, että saamelaisella on oikeus käyttää saamen kieltä sote-palveluissa.

Sanoilla on väliä, erityisesti lakitekstissä. 

Olen huolissani siitä, mihin suuntaan kirjaus ohjaa palvelujen käytännön toteutumista. Lain muotoilu voi johtaa tilanteeseen, jossa järjestämisvastuu jää epäselväksi. Tällöin uhkakuvana on, että vastuu omankielisen palvelun vaatimisesta jää saamelaiselle itselleen ja toisaalta siihen, että ensisijainen keino oikeuden toteuttamiseen on tulkkaus. Olkoonkin niin, että yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on sen todennut (552/2018) saamen kielilain tarkoituksen vastaiseksi. 

Selkeä järjestämisvastuu loisi pohjan palvelujen toteuttamiselle siten, että saamelaisväestö saa palvelun omalla kielellään ilman ponnisteluja. Se asettaisi riittävän tavoitetilan saamenkielisen henkilöstön koulutukseen ja rekrytointiin. Lisäksi se ohjaisi poistamaan saamelaisten sote-palvelujen ns. kohtaanto-ongelman eli sen, ettei saamenkielisiä henkilöstöresursseja ohjata tarjoamaan palveluita saamelaisille asiakkaille ja potilaille.

Saamenkielisyyslisä saamelaisuuslisäksi

Lakitekstien ohella palvelujen toteuttamista ohjaa luonnollisesti raha. Ilman resursseja on vaikea tehdä mitään. 

Esitysluonnokseen onkin kirjattu saamenkielisyyslisä, joka perustuisi väestötietojärjestelmän äidinkielisten määrään. Vaikka tämä on ehdottomasti parannus edellisen vaalikauden malliin, jossa saamenkielisten palveluiden rahoitus oli aika lailla katveessa, ei tämäkään varmista riittävää rahamäärää saamenkielisiin palveluihin. 

Äidinkielimerkinnät ovat pitkälti puutteellisia, eivätkä siksi kerro saamelaisväestön todellisesta määrästä. Oikeus tai tarve saamenkieliseen palveluun ei myöskään ole sidottu äidinkieleen. Toimivin ja yksinkertaisin keino olisi sitoa rahoitus tosiasiallisiin kustannuksiin tai vähintäänkin saamelaisten tosiasialliseen määrään maakunnassa. 

Riittävä rahamääräkään ei auta, mikäli sen käyttöä ei ohjata. Saamelaisuuslisä on korvamerkittävä eli rahan käyttötarkoitus pitää sitoa saamelaisväestön palvelujen järjestämiseen. 

Alkuperäiskansan erityiset vaikutusmahdollisuudet

Saamelaisten kohdalla osallistuminen ja vaikuttaminen on erityisen tärkeää siksi, että tietoa saamelaisväestön hyvinvoinnista, terveydestä ja palvelutarpeesta on vain niukasti tarjolla. Riittävän osallisuuden avulla luodaan pohja onnistumiselle, kun pääsemme itse kertomaan millaisia palveluita tarvitsemme ja olemaan mukana niiden suunnittelussa. 

Esityksen mukaan osaksi Lapin sote-maakunnan organisaatiota tulisi saamen kielen lautakunta, joka mm. seuraisi ja arvioisi saamenkielisten palvelujen tarvetta ja toteutumista ja voisi tehdä niihin liittyviä ehdotuksia. Lautakunnan asiantuntemuksen varmistaminen edellyttäisi kuitenkin sitä, että Saamelaiskäräjillä olisi oikeus nimetä vähintään puolet lautakunnan jäsenistä. Samoin Kolttien kyläkokouksella pitäisi olla oikeus jäsenten nimeämiseen. Lisäksi jäseniltä pitäisi edellyttää saamen kielen taitoa. 

Pidän tärkeänä, että maakunnassa on myös sisäisiä kanavia saamelaisväestön osallistumiselle ja lautakunta on tällaiselle oivallinen kanava. Saamelaisia ei kuitenkaan pidä asettaa vain kielivähemmistön asemaan eikä itsehallintoamme sivuuttaa.

Saamelaisten erityinen asema alkuperäiskansana ja Saamelaiskäräjien rooli virallisena edustuselimenä on tunnistettava lainsäädännössä. Sote-maakunnan toiminnalla on suora vaikutus saamelaisten terveyteen ja hyvinvointiin, joihin meillä on oltava oikeus vaikuttaa. Itsehallinnon ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen edellyttää täsmällisiä kirjauksia Saamelaiskäräjien roolista ja neuvotteluvelvollisuudesta kaikissa saamelaisia koskevissa päätöksissä.

Uhkakuvista mahdollisuuksiksi

Sote-uudistus voi olla käännekohta myös saamelaisväestön palvelujen osalta ja juuri nyt on lainsäätäjien käsissä kääntyykö tilanne parempaan vai huonompaan suuntaan. Tieto ja välineet lain valuvikojen korjaamiseksi ovat olemassa, nyt niitä on aika hyödyntää.

Lue Saamelaiskäräjien lausunto sote-uudistuksesta tästä.

Anni Koivisto
Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja

Saamelaiskäräjät lausui sote-uudistuksesta: Nykytilan vahvistaminen ei ole riittävä tavoite saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi

Kutsu saamen kielten etäopetushankkeen vanhempainiltaan

Aika: torstai 8.10.2020 klo 18–19

Paikka: etäyhteyksin, linkissä Liity Microsoft Teams -kokoukseen

Kohderyhmä: huoltajat ja saamen kielten etäopetuksesta kiinnostuneet

Jakelu: huoltajat, hankkeen opettajat, etäopetukseen osallistuvat koulut, opetuksen suunnittelijat ja koordinaattorit

Lämpimästi tervetuloa Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihankkeen vanhempainiltaan! 

Tilaisuus järjestetään torstaina 8.10. klo 18.00–19.00. Tilaisuus järjestetään etäyhteyksin Microsoft Teams-kokouksena. Tilaisuudessa esitellään hanketta, hankkeen työntekijöitä ja opettajia sekä Saamelaiskäräjien oppimateriaaleja. Lisäksi keskustellaan hankkeen ajankohtaisista asioista ja muista esille nousevista asioista.

Toivomme, että mahdollisimman moni pääsee osallistumaan tilaisuuteen. Vanhempainilta nauhoitetaan ja linkki tallenteeseen julkaistaan illan jälkeen osoitteessa www.saamenetaopetus.com. Jos et halua, että koko nimesi näkyy nauhoitelinkissä, suosittelemme kirjoittamaan pelkän etunimesi kokoukseen liittyessäsi. Vanhempainiltaan osallistuminen ei vaadi ennakkoilmoittautumista.

Näin liityt vanhempainiltaan:

  1. Klikkaa liittymislinkkiä (Ctrl + napsautus): Liity Microsoft Teams -kokoukseen
  2. Valitse, kuinka haluat liittyä kokoukseen. Osallistuminen Teams-sovelluksella on suositeltavaa, mutta jos sinulla ei ole sitä, osallistu selaimella. Teams edellyttää selaimiksi Chromea tai Microsoft Edgeä.
  3. Valitse, haluatko sallia mikrofonin ja kameran käytön kokouksessa.
  4. Liity kokoukseen kirjoittamalla esim. etunimesi.
  5. Halutessasi voit käyttää chattia keskustelemiseen:

Pyereest puáttim! Tiõrv pueʹttem! Bures boahtin! Tervetuloa!

Yhteyshenkilöt:

Hanna Helander, projektipäällikkö
hanna.helander@edu.utsjoki.fi,
040 7012 094

Arla Magga, koordinaattori
arla.magga@samediggi.fi,
040 1985 033

Saamelaiset tulee huomioida sote-uudistuksessa

Tämä kirjoitus on ilmestynyt osana Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa.

Sote-uudistus on massiivinen kokonaisuus, ja siitä puhuttaessa on oleellista hahmottaa kuinka laajasta ja kokonaisvaltaisesta uudistuksesta onkaan kyse. Uudistuksen kohteena on yli 40 eri lakia, joista Saamelaiskäräjät ottaa lausunnossaan kantaa sote-maakuntalakiin, sote-järjestämislakiin, lakiin pelastustoimen järjestämisestä sekä sote-maakuntien rahoituslakiin. Edellä mainittujen lakien lisäksi saamen kielilakiin (1086/2003) esitetään tehtäväksi muutoksia uudistuksen yhteydessä.

Nämä lait vaikuttavat suoraan ja hyvin konkreettisella tasolla ihmisten päivittäiseen arkeen ja hyvinvointiin, ja Saamelaiskäräjät haluaa varmistaa, että saamelaisten oikeudet tosiasiallisesti huomioidaan sote-uudistuksen yhteydessä.

Positiivinen erityiskohtelu onnistuneen sote-uudistuksen pohjana

Sote-kampanjansa yhteydessä Saamelaiskäräjät on nostanut esille neljä askelta kohti onnistunutta sote-uudistusta saamelaisten näkökulmasta:

  1. sote-palveluiden järjestäminen saamenkielillä kulttuuritausta huomioiden;
  2. sote-palveluiden saatavuuden ja saavutettavuuden edistäminen saamelaisille;
  3. saamelaisten osallisuuden varmistaminen sote-maakunnassa;
  4. saamenkielisten sote-palveluiden rahoituksesta huolehtiminen.

Pohjana yhdenvertaisten sote-palveluiden toteuttamiselle nähdään positiivinen erityiskohtelu. Käytännössä yhdenvertaisten palveluiden takaaminen kaikille ei tarkoita sitä, että kaikilla Suomessa asuvilla henkilöillä on saatavilla täsmälleen samanlaisia palveluita. Sen sijaan asiakkaiden erilaiset tarpeet ja kulttuuritaustat tulee ottaa huomioon yhdenvertaisesti palveluita suunniteltaessa ja niitä tuotettaessa.

Palveluja tulisi olla saatavilla saameksi ja siihen tulisi lainsäädännössä asettaa selkeä velvoite. Nykyisin saamenkielisten palveluiden saaminen on sattumanvaraista jopa saamelaisten kotiseutualueella. Sellaisessa tilanteessa, jossa saamen kieltä äidinkielenään puhuvan henkilö saa lääkärissä asioidessaan palvelua suomen kielellä, hänen ei voida katsoa olevan yhdenvertaisessa asemassa suomen kieltä äidinkielenään puhuvan henkilön kanssa. Kyseessä on myös mm. potilasturvallisuuteen vaikuttava lähtökohta, sillä edellä kuvattuun asetelmaan sisältyy aito riski väärän diagnoosin saamisesta.

Puutteellinen neuvotteluprosessi

Sote-uudistuksen valmisteluprosessin aikana Saamelaiskäräjät on käynyt keskusteluja ja neuvotteluita eri ministeriöiden edustajien kanssa. Esimerkiksi sote-maakuntalain valmistelutöiden aikana Saamelaiskäräjille ei kuitenkaan annettu mahdollisuutta toivomiinsa saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaisiin neuvotteluihin maakuntalaista kokonaisuudessaan.

Näiltä osin näenkin sote-uudistuksen valmisteluprosessin osittain puutteellisena saamelaisten näkökulmasta. Sote-maakuntalaki on laajakantoinen ja merkittävä toimenpide, jolla on välittömiä ja erityisiä vaikutuksia saamelaisten asemaan alkuperäiskansana, sillä se koskee sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä. Saamelaiskäräjälain 9 pykälän mukaan nämä seikat asettavat viranomaisille neuvotteluvelvoitteen Saamelaiskäräjien kanssa. Tätä ei kuitenkaan huomioitu sote-maakuntalain valmisteluprosessissa.

Nykytason säilyttäminen ei riittävä tavoite

Neuvotteluissa on käynyt ilmi myös, että ministeriöiden pyrkimyksenä on uudistuksen yhteydessä varmistaa saamelaisten kielellisten oikeuksien säilyminen nykytasolla sote-palveluissa. Saamelaiskäräjät ei kuitenkaan näe nykytason säilyttämistä riittävänä tavoitteena saamelaisväestön terveyden ja hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Nykytason säilyttäminen ei nähdäkseni ole linjassa myöskään Sanna Marinin hallitusohjelman kirjausten kanssa. Hallitusohjelmasta löytyy kirjaukset koskien kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamista käytännössä saamen kielellä sekä kaikkien saamelaisten ja saamelaisryhmien kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen edistämistä ja kunnioittamista kansainväliset sopimukset huomioon ottaen.  Saamelaisten kielellisten oikeuksien säilyttäminen nykytasolla sote-palveluissa ei riitä toteuttamaan saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia kansainvälisten ihmisoikeussopimusten edellyttämällä tavalla.

Sote-palvelut saamelaisten arjessa

Saamelaisten arjesta löytyy useita konkreettisia esimerkkejä, joissa saamelaisten oikeudet eivät nykyisin toteudu sote-palveluiden yhteydessä. Niitä löytyy niin lapsi- ja perhepalveluiden kuin ikääntyneiden palveluidenkin piiristä. Yksi tärkeä osa-alue on mielenterveyspalvelut ja psykososiaalinen tuki, joiden merkitys tulee kasvamaan entisestään totuus- ja sovintoprosessin myötä.

Tällä hetkellä esimerkiksi mielenterveyspalveluja ja psykososiaalista tukea ei ole saatavilla riittävästi saamenkielisenä ja niin, että niissä pystyttäisiin ottamaan huomioon myös saamelaisten kulttuuritausta. Tämä kuormittaa jo ennestään haavoittuvaisessa asemassa olevia henkilöitä.

Perusterveydenhuollon alaan kuuluvien sote-palveluiden tuottaminen saamenkielisinä saamelaisten kotiseutualueella olisi henkilöstöresurssien puitteissa mahdollista, jos asiaan vain päätettäisiin panostaa. Erikoissairaanhoidon osalta tilanne on toinen, ja siirtymäajalla tulisikin varmistaa, että tulevaisuudessa myös sote-maakunnan erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä Rovaniemellä olisi mahdollista tarjota palveluita saamenkielisinä.

Tässä korostuu nähdäkseni saamenkielisten sote-palveluiden järjestämisvastuun merkitys. Vaikka tämänhetkinen saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden saatavuuden heikko tilanne on ollut jo pitkään viranomaisten tiedossa, palveluita ei silti ole saatu järjestettyä. Uudistuksen yhteydessä tuleekin siis huolehtia, että Lapin sote -maakunnalle asetetaan selkeä vastuu saamenkielisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä saamelaisten kotiseutualueella.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajana toivon todella, että saamelaisten asemaa sote-palveluissa pyritään aidosti parantamaan Suomen valtion taholta, jotteivät hallitusohjelman kirjaukset jäisi vain kauniiksi sanoiksi.

Tuomas Aslak Juuso
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja

Saamelaiskäräjät aloittaa Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjan julkaisun syksyn 2020 aikana

Osana sote-kampanjaa Saamelaiskäräjät alkaa julkaista Saamelaiset sote-uudistuksessa -blogisarjaa saamenkielisistä ja kulttuurinmukaisista sote-palveluista, ja niihin liittyvistä haasteista ja mahdollisuuksista. Blogisarjassa eri alojen asiantuntijat tuovat omien kokemustensa ja asiantuntemuksensa pohjalta esiin näkökulmia sote-alan palveluiden piirissä.

Blogisarjassa käydään keskustelua sote-palveluiden tarjoamisesta yhdenvertaisuuden näkökulmasta sekä avataan saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden merkitystä arjessa konkreettisten esimerkkien kautta.

”Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden tarjoamisessa olevien haasteiden lisäksi haluamme kiinnittää niin kirjoittajien kuin lukijoidenkin huomion niihin mahdollisuuksiin, joita sote-uudistus tarjoaa palveluiden ja niitä koskevan lainsäädännön kehittämiseksi”, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso blogisarjasta.

Saamelaiskäräjät aloitti kesäkuussa 2020 kampanjan yhdenvertaisten Sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palveluiden puolesta.  Suomen hallitus on käynnistänyt sote-uudistuksen sekä sote-maakuntien perustamisen, joiden tavoitteena on sote-palveluiden toteuttaminen yhdenvertaisesti kaikille. Marinin hallitusohjelmaan on kirjattu selkeästi myös linjaus kielellisten oikeuksien käytännön toteutumisen turvaamisesta saamen kielellä.

Sote-kampanjallaan Saamelaiskäräjät haluaa tuoda julkiseen keskusteluun enemmän tietoa saamelaisten sote-palveluiden nykytilasta ja sote-palveluihin liittyvän lainsäädännön uudistuksen tarpeista saamelaisten näkökulmasta.

https://www.samediggi.fi/sote-uudistus/

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

sosiaali- ja terveyssihteeri Anne Länsman-Magga, puh. 040 182 9998, anne.lansman-magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020 pidetään 17.-18.9.2020 klo 10-18 Inarissa (Sajos).  Saamelaiskäräjien jäsenet voivat osallistua kokoukseen joko paikan päällä  tai etäyhteyksin.

Kokousta voi seurata ainoastaan live striimi-lähetyksenä osoitteessa www.samediggi.fi/live. Sajoksen parlamenttisaliin emme ota yleisöä koronatilanteen vuoksi. Lähetyksessä voit kuunnella myös tulkkausta.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien kokous 17.-18.9. järjestetään osittain etänä

Saamelaiskäräjien kokous 3/2020 järjestetään 17.-18.9.2020 Sajoksessa, Inarissa sekä etäyhteyksin. Kaksipäiväinen kokous päättää mm. Saamelaiskäräjien toimintaohjelmasta kaudelle 2020-2023 sekä lausunnosta sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä koronatilanteen vuoksi.

Saamelaiskäräjien kokous päättää Saamelaiskäräjien toimikauden 2020-2023 toimintaohjelmasta ja taloussuunnitelmasta, lausunnosta sote-maakuntien perustamista ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi, jäsenten nimeämisestä Sámi Giellagáldun hallitukseen sekä nuorisoneuvoston jäsenen valitsemisesta eroa pyytäneen jäsenen tilalle.

Kokouksessa käydään lisäksi kolme lähetekeskustelua. Hallitus on valmistellut käräjien kokouksen lähetekeskusteluun saamelaisen ilmastopolitiikan kehittämisen, kaivoslain uudistamisen sekä saamelaiskäräjälain uudistamisen.

Kokouksen 3/2020 esityslista löytyy dokumenttipankista.

Parlamenttisaliin ei oteta yleisöä

Saamelaiskäräjien jäsenet osallistuvat kaksipäiväiseen kokoukseen joko paikan päällä Sajoksessa tai etäyhteyksin. Koronatilanteen vuoksi yleisö ja media voivat seurata kokousta ainoastaan live striimi -lähetyksen kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä on saatavilla tulkkaus kaikille kolmelle saamen kielelle ja suomeksi. Sajoksen parlamenttisaliin ei oteta yleisöä paikalle.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394 / 010 839 3101, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi puh. 010 839 3100 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140 / 040 663 4493, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät osallistuu korkeimman hallinto-oikeuden katselmukselle Palsinojalla

Saamelaiskäräjät osallistuu 8.-9.9.2020 korkeimman hallinto-oikeuden pitämään katselmukseen Palsinojan alueella Inarissa. Katselmuksen tarkoituksena on selvittää Palsinojan ympäristössä toimivista kullankaivuhankkeista aiheutuvia yhteisvaikutuksia vesistöön ja perinteisten saamelaiselinkeinojen harjoittamiselle.

Katselmus liittyy Saamelaiskäräjien hakemaan valituslupaan Pohjois-Suomen aluehallintoviraston antamasta päätöksestä (nro 66/2018/1) myöntää ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan Palsinojan alueelle. Saamelaiskäräjät vaatii ensisijaisesti Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristö- ja vesitalouslupapäätösten kumoamista ja toissijaisesti vedentarkkailuun liittyvien määräysten lisäämistä vesitalousluvan lupamääräyksiin.

Saamelaiskäräjät tuo valituksessa esille, että Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupa koneelliseen kullanhuuhdontaan sekä vesitalouslupa heikentävät saamelaisten edellytyksiä harjoittaa perinteisiä saamelaiselinkeinoja saamelaisten kotiseutualueella. Lupaharkinnassa ei ole otettu huomioon alueen sijaintia Hammastunturiin erämaa-alueella, eikä erämaalain tarkoitusta. Lisäksi toiminta heikentää saamelaisen poronhoidon taloudellista kannattavuutta ja harjoittamisedellytyksiä, sekä saamelaisten oikeutta harjoittaa kalastusta.

Saamelaiskäräjien edustajina katselmukseen osallistuvat II varapuheenjohtaja Leo Aikio, elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, vs. lakimiessihteeri Kalle Varis sekä vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Leo Aikio, puh. 040 621 6505 / 010 839 3180,  leo.aikio(at)samediggi.fi

elinkeinosihteeri Sarita Kämäräinen, puh. 040 186 7258, sarita.kamarainen(at)samediggi.fi

vs. lakimiessihteeri Kalle Varis, puh. 010 839 3187 / 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

vs. ympäristösihteeri Tiina Lovisa Solbär, puh. 010 839 3184 / 050 599 9725, tiinalovisa.solbaer(at)samediggi.fi