Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019

Saamelaisnuorten taidetapahtuma 2019 järjestetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa huhtikuun 10.-11. päivinä. Tapahtumaa ei aiemmista tiedoista poiketen järjestetä Utsjoen Karigasniemen koululla ja monitoimihalli Njállassa koululla ilmenneiden vakavien sisäilmaongelmien takia.

Tapahtuman valtakunnallisena teemana on teatteri ja saamelaisena teemana Kertomisen monet muodot/ Muitaleami máŋggat hámit. Tapahtuman yhteyteen järjestetään myös lähiopetuspäivä saamen kieliä kotiseutualueen kuntien ulkopuolella opiskeleville. Valtakunnallisen teeman ohjeet löytyvät https://nuorikulttuuri.fi/ -sivustolta. Saamelainen teema voi tarkoittaa joikua, livđeä, leʹuddia, tarinan kerrontaa tai muuta lavalla esitettävää sanataidetta. Tarkemmat osallistumisohjeet julkaistaan alkukeväästä, mutta valmistautuminen kannattaa aloittaa jo nyt! Seuraa Saamelaiskäräjien verkkosivuja www.samediggi.fi

Tietoja kotiseutualeen kuntien ulkopuolelta saamen kielten lähiopetuspäivään 10.4. osallistumisesta antaa etäopetuspilotin koordinaattori. Seuraa myös hankkeelle avautuvia verkkosivuja!

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto toimii tapahtuman pääjärjestäjänä. Lapin kirjaston Jutaava kirjasto-hanke on mukana järjestelyissä, samoin kuin Saamelaiskäräjien Lastenkulttuurikeskus Mánnu, Saamelaismusiikkikeskus ja Nuorisoneuvosto.

Tapahtuman aikataulu:

  • tarkemmat tiedot tapahtuman lajeista, ilmoittautumisesta, kuljetuksista ja yöpymisistä helmi-maaliskuussa;
  • ilmoittautuminen sekä kilpailuihin osallistuville, että tapahtumayleisölle avautuu verkossa 5.3. ja päättyy 22.3.;
  • taidetapahtuman tuottaja aloittaa työnsä Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistossa noin kahta kuukautta ennen tapahtumaa;
  • Saamelaisnuorten taidetapahtuma Inarissa Sajoksessa 10.-11.4.2019 ja
  • valtakunnallinen TEATRIS-tapahtuma Jyväskylässä 24.-26.5.2019.

Lisätietoja:

  • Koulutus- ja oppimateriaalitoimisto: anni.nakkalajarvi(at)samediggi.fi, 040 511 1821; ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi, 040 767 3101;
  • Saamen kielten etäyhteyksiä käyttävän opetuksen pilottihanke: arla.magga(at)samediggi.fi, 040 198 5033;
  • Jutaava kirjasto-hanke: minna.nakkalajarvi(at)rovaniemi.fi, 016 322 21 77;
  • Saamelainen lastenkulttuurikeskus Mánnu: petra.magga(at)samediggi.fi, 040 732 5503;
  • Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto: elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, 050 382 5179.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 4/2019

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelainen kielineuvola – saamelainen varhaiskasvatus- ja kielikylpypedagogiikka

Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Illan aiheena saamelainen varhaiskasvatus- ja kielikylpypedagogiikka.

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan viidenteen Facebook-livelähetykseen 21.2.2019 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola-sivujen kautta. https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Lähetyksessä tapaamme saamelaisen varhaiskasvatuksen ja kielikylpypedagogiikan asiantuntijoita. Marikaisa Laiti ja Rauni Äärelä-Vihriälä ovat illassamme pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatuksen ja kielikylpypedagogiikan asiantuntijoina ja tekijöinä.

Annika Pasanen ja Riitta Lehtola kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä varhaiskasvatusta, mutta myös muita illan aihetta koskevia kysymyksiä.

Saamelaiskäräjien lakimiessihteeriksi Antti Aikio

Saamelaiskäräjien kokous valitsi lakimiessihteerin virkaan oikeustieteen maisteri, varanotaari Antti Aikion. Virkaan oli kolme hakijaa. Lisäksi kokous päätti Saamelaiskäräjien kertomuksesta valtioneuvostolle vuodelta 2018 ja kolmen uuden viran perustamisesta. 

Saamelaiskäräjien kokous äänesti lakimiessihteerin valinnasta. Antti Aikio sai 10 ääntä ja hänet valittiin Saamelaiskäräjien lakimiessihteeriksi. Määräaikaan mennessä virkaan oli kolme hakijaa. Lakimiessihteerin päätehtävänä on toimia saamelaisten oikeuksia koskevien asioiden valmistelijana ja esittelijänä Saamelaiskäräjien hallinnossa. Tehtävät määräytyvät Saamelaiskäräjien työjärjestyksen 25 §:n mukaan. 

Saamelaiskäräjien kokous perusti yleiseen toimistoon elinkeinosihteerin, kansainvälisten asiain sihteerin sekä viestintäsihteerin virat 1.4.2019 alkaen sillä lisäyksellä, että kansainvälisten asiain sihteerin ja viestintäsihteerin viran sijoituspaikka on saamelaisten kotiseutualueella. 

Eduskunta osoitti valtion vuoden 2019 talousarviossa Saamelaiskäräjille 460 000 euron pysyvän lisäavustuksen Saamelaiskäräjien varsinaiseen toimintaan. Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 18.12.2017 Saamelaiskäräjien talousarvio-toimintasuunnitelman vuodelle 2019, jonka toimenpiteisiin kuuluu elinkeinosihteerin, kansainvälisten asiain sihteerin sekä viestintäsihteerin viran perustaminen. 

Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2018

Saamelaiskäräjät on osallistunut kertomusvuonna lainsäädäntöhankkeisiin antamalla lakiesityksistä lausuntoja, ollut kuultavana eduskunnan valiokunnissa ja käynyt esityksistä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja. Saamelaiskäräjät antoi yhteensä 64 lausuntoa, 9 aloitetta ja esitystä ja 33 muistiota ja kannanottoa.  

Kertomusvuonna Saamelaiskäräjät pyrki toiminnassaan edelleen kehittämään yhteistyötä ja tiedonvälitystä Suomen valtion suuntaan. Tätä tarkoitusta varten jatkettiin eduskuntapuolueiden ja Saamelaiskäräjien yhteistyöelimen työtä. Lisäksi Saamelaiskäräjien ja eri ministeriöiden välistä yhteistyötä pyrittiin edistämään mm. saamelaisasioiden neuvottelupäivien yhteydessä tapahtuvien keskustelujen sekä suorien neuvotteluiden avulla.  

Kertomusvuonna käytiin suuri määrä saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluita. Neuvottelumenettelyn toteuttamisessa havaittujen ongelmien ja epätietoisuuden vuoksi Saamelaiskäräjät on pyrkinyt kertomusvuoden aikana käymissään Saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisissa neuvotteluissa painottamaan Saamelaiskäräjien ja oikeusministeriön yhdessä laatiman ohjeen saamelaiskäräjälain 9 §:n mukaisen neuvotteluvelvollisuuden asianmukaiseksi toteuttamiseksi, sisältöä. Saamelaiskäräjät perusti myös inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan. 

Saamelaiskäräjälain 7 §:n mukaisesti Saamelaiskäräjät laatii vuosittain valtioneuvostolle hallituksen kertomuksen laatimista varten kertomuksen siitä, mitä merkittävää on tapahtunut saamelaisia erityisesti koskevien asioiden kehityksessä. Saamelaiskäräjien kertomus liitetään eduskunnalle annettavaan Hallituksen vuosikertomukseen vuodelta 2018.  

Saamelaiskäräjien vuoden ensimmäinen kokous 1/2019 pidettiin Inarissa tiistaina 19.2. Kokouksen tarkistettu pöytäkirja julkaistaan Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa kahden viikon kuluessa kokouksesta.  

Lisätietoja:   

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi 

Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2018

 

Saamelaiskäräjien kokous 1/2019

Saamelaiskäräjien kokous 1/2019 pidetään helmikuun 19. päivä 2019 klo 10 Inarissa (Sajos).

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.sogku.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä kuullaan kokoussalissa puhuttua kieltä.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelainen kielineuvola 21.2.2019 klo 18-20 – saamelainen varhaiskasvatus- ja kielikylpypedagogiikka

Puhutaan kaksi- ja monikielisyydestä: Illan aiheena saamelainen varhaiskasvatus- ja kielikylpypedagogiikka.

Tervetuloa Saamelaisen kielineuvolan viidenteen Facebook-livelähetykseen 21.2.2019 klo 18-20. Lähetyspaikkana Sajos, Inari. Livestreemaus Saamelainen kielineuvola-sivujen kautta. https://www.facebook.com/Saamelainen-kielineuvola-197306927529926/

Lähetyksessä tapaamme saamelaisen varhaiskasvatuksen ja kielikylpypedagogiikan asiantuntijoita. Marikaisa Laiti ja Rauni Äärelä-Vihriälä ovat illassamme pohjoissaamenkielisen varhaiskasvatuksen ja kielikylpypedagogiikan asiantuntijoina ja tekijöinä.

Annika Pasanen ja Riitta Lehtola kommentoivat keskustelua kielenelvytyksen ja kielentutkimuksen näkökannoista. Lähetyksen aikana on mahdollisuus lähettää asiantuntijoille kysymyksiä koskien lapsen monikielistä varhaiskasvatusta, mutta myös muita illan aihetta koskevia kysymyksiä.

Saamelaiskäräjien kokouksen 1/2019 esityslista

Seuraava Saamelaiskäräjien kokous (1/2019) pidetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa tiistaina 19.2.2019 klo 10 alkaen.

Kokousta pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.sogku.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä kuullaan kokoussalissa puhuttua kieltä.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Esityslista

1 Kokouksen avaus

2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen

3 Pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta

4 Varsinaisten kokousasioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen

5 Puheenjohtajien ja Saamelaiskäräjiä edustaneiden jäsenten katsaus

6 Saamelaiskäräjien kertomus valtioneuvostolle vuodelta 2018

7 Elinkeinosihteerin viran perustaminen

8 Kansainvälisten asiain sihteerin viran perustaminen

9 Viestintäsihteerin viran perustaminen

10 Uusien virkojen perustamiseen liittyvät työjärjestysmuutokset

11 Lakimiessihteerin viran täyttäminen

12 Muut esille tulevat asiat

13 Ilmoitusasiat

14 Kokouksen päättäminen

Meille tulee vauva: opas vauvan odotukseen ja hoitoon julkaistu pohjoissaameksi

Meille syntyy vauva –opaskirjanen on tarkoitettu kaikille lasta odottaville vanhemmille. Opas sisältää ajankohtaista tieota vauvan odotuksesta, synnytyksestä, vauvan hoidosta ja lapsiperheen palveluista. Lisäksi käsitellään vanhemmuutta, parisuhdetta sekä lapsen kehitystä ja vuorovaikutusta lapsen kanssa.

Meille tulee vauva antaa tietoa ja käytännön vinkkejä hyvään arkeen ja vanhemmuuteen. Tämä uudistettu painos on tuotettu asiantuntijoiden ja vanhempien yhteistyönä painosten pohjalta.

Saamelaiskäräjät on ollut mukana lisäämässä tekstiin saamelaisia perheitä koskevia kulttuurisia erityispiirteitä. Huomioon on pyritty ottamaan saamelaiset elinkeinot, perheiden kaksi- ja monikielisyys sekä saamenkielisten perheiden oikeudet saamenkielisiin palveluihin.

Meille tulee vauva -opas pohjoissaamenkielellä löytyy vain verkkoversiona.

Julkaisun pysyvä osoite on

http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-286-4

Lisätietoja

Vs. sosiaali- ja terveyssihteeri Riitta Lehtola, puh. 010 839 3123, riitta.lehtola(at)samediggi.fi

Jäämeren radan jatkoselvitysraportit julkaistu – hanke ei ole taloudellisesti kannattava

Suomen ja Norjan välisen työryhmän raportti Jäämeren radasta on julkaistu tänään. Raportin mukaan hanke ei ole taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Toteutuessaan ratahanke olisi aiheuttanut huomattavaa haittaa saamelaiskulttuurille tuhoten muun muassa poronhoidon harjoittamisedellytykset radan vaikutusalueella. 

Työryhmän tehtävänä oli selvittää Jäämeren radan rakentamisen edellytyksiä ja mahdollisessa jatkosuunnittelussa huomioon otettavia tekijöitä. Selvityksessä keskityttiin 1) mahdollisiin rahoitusmalleihin, 2) suunnittelu- ja lupamenettelyihin sekä 3) ympäristö- ja saamelaiskysymyksiin. Saamelaiskäräjien edustajana työryhmätoimintaan osallistui I varapuheenjohtaja Heikki Paltto 

– Toteutuessaan hanke aiheuttaisi huomattavaa haittaa saamelaiskulttuurille. Eivätkä ratahankkeen negatiiviset vaikutukset rajoittuisi ainoastaan radan rakentamisalueelle, vaan ne koskettaisivat eri tavoin, esimerkiksi kieleen ja kulttuurimaisemaan liittyvien vaikutusten kautta, koko saamelaisyhteisöä, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio tyytyväisenä työryhmän raportista olla esittämättä jatkotoimenpiteitä ratahankkeen edistämiseksi. 

Raportin mukaan hanke ei olisi taloudellisesti kannattava minkään selvityksessä tarkastellun rahoitusmallin mukaan. Vuotuisen kuljetusvolyymin tulisi raportin mukaan olla 2,5 miljoonan tonnin luokkaa, jotta vuosittaiset ylläpitokustannukset saataisiin katettua. Tällaisia kuljetusmääriä ei selvityksen mukaan voida nyt olemassa olevien tietojen perusteella pitää realistisena ilman merkittäviä muutoksia alueen elinkeinotoiminnassa tai eri liikennemuotojen kustannuksissa. 

Selvityksen mukaan Jäämeren radalla olisi moninaisia vaikutuksia ympäristöön ja saamelaisiin. Yleisesti on tiedossa pohjoisen luonnon herkkyys ja ainutlaatuisuus, joka vaatii erityishuomiota. 

– Saamelaiskäräjien näkemyksen mukaan Jäämeren ratahankkeen edistämiselle ei ole edellytyksiä nyt eikä tulevaisuudessa, sillä perustuslain 17 §:n 3 momentin sisältämä saamelaiskulttuurin heikentämiskielto estää Jäämeren radan rakentamisen, sillä se heikentäisi saamelaiskulttuuria merkittävästi, jatkaa Sanila-Aikio. 

Kuva: Anja Vest

Lisätietoja 

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 11.2.2019
https://www.lvm.fi/-/jaameren-radan-selvitys-on-valmistunut-998108  

Saamelaiskäräjien muistio Jäämeren rata -hankkeen selvitystä laatineiden alatyöryhmien ja työryhmän loppuraporttien sisällöstä ja hankkeen jatkotoimenpiteistä 25.1.2019
https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/348762db-9b47-4282-b385-d446cc17d130/984c2988-ae0b-45dc-a579-a112a864bb69/MUISTIO_20190211083248.pdf  

Saamelaisten itsemurhien ehkäisyyn lisää työkaluja – poliittista tahtoa, tietoisuutta ja osaamista tarvitaan lisää

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa asuvien saamelaisten itsemurhien vähentämiseksi on entistä enemmän keinoja. Niiden käyttöönotto vaatii kuitenkin lisää rahoitusta, osaavia auttajia ja tietoa saamelaisten kohonneen itsemurhariskin taustatekijöistä. Tämä kaikki edellyttää lisää poliittista tahtoa.

Saamelaisneuvoston yhteistyön tuloksena on saatu aikaan Pohjoismaissa asuvien saamelaisten itsemurhien ehkäisysuunnitelma. Suunnitelmassa keskitytään niihin isoihin haasteisiin, joihin saamelaiset törmäävät pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa kulttuuristen ja identiteettiin liittyvien paineiden puristuksessa. Suunnitelma tukee itsemurhien kansallista ehkäisytyötä kaikissa kolmessa Pohjoismaassa.

”Meillä on nyt yhteispohjoismainen strateginen suunnitelma siitä, miten saamelaisten itsemurhia voidaan ehkäistä. Nyt on siirryttävä nopeasti käytännön työhön, ja kohdattava itsemurhaa hautovat ihmiset. Käytössä on jo hyviä työkaluja ja käytäntöjä tähän työhön, mutta niitä täytyy levittää entistä laajemmalle. Esimerkiksi Ylä-Lapissa on saatu hyviä kokemuksia kanadalaisesta itsemurhien ehkäisyyn painottuvasta ASIST-koulutuksesta. Sen avulla toteutettiin Ylä-Lapissa itsemurhien ehkäisyn koulutusta osana Hyvät käytännöt pysyvää käyttöön -kärkihanketta vuosina 2017-2018”, sanoo sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila.

Itsemurhien taustalla olevista tekijöistä tarvitaan lisää tietoa

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisväestön itsemurhien määrä suhteessa väestömäärään on paikallisten arvioiden mukaan iso. Tilastotietoja on vaikea saada, sillä etnisen taustan tilastointi on laitonta Pohjoismaissa. Saamelaisyhteisöjen arvioiden mukaan suurin riskiryhmä ovat nuoret ja keski-ikäiset miehet. Näistä hyvin harva hakee ongelmiinsa ajoissa apua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. Tästä syystä itsemurhien ehkäisysuunnitelmassa yksi strateginen painopiste on miesten hyvinvointi.

Saamelaisten pääsy tasaveroisesti terveydenhuoltoon ja mielenterveyspalveluihin on olennaista itsemurhien ehkäisemiseksi.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman tarkoitus on tukea saamelaisten itsemääräämisoikeutta ja varmistaa, että saamelaisilla on todellinen mahdollisuus päästä vaikuttamaan itseään koskevaan päätöksentekoon. Samalla tuetaan saamelaisten kulttuurista identiteettiä, mahdollisuutta harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja oikeutta omaan äidinkieleen.

Suunnitelman laatimiseen osallistuneet pitävät tärkeänä, että itsemurhien ehkäisyssä otetaan huomioon erilaiset riskitekijät. Näistä tarvitaan myös lisää tutkimustietoa. Esimerkiksi saamelaisten historiaan liittyviä valtaväestöön yhdenmukaistamisesta syntyneitä traumoja on toistaiseksi käsitelty liian vähän. Samoin liian vähälle huomiolle ovat jääneet saamelaisten seksuaalisen ja muun väkivallan kokemukset ja syyt, jotka johtavat väkivallan tekoon.

Itsemurhien ehkäisysuunnitelman lähtökohtia on myös vähentää saamelaisten etnistä syrjintää ja lisätä erilaisuuden hyväksyntää. Tämä koskee esimerkiksi seksuaalisia vähemmistöjä, joiden keskuudessa itsemurhariski on keskimääräistä suurempi.

Suunnitelmassa painotetaan myös sitä, että saamelaiset tarvitsevat enemmän saamelaisia auttamaan itsemurhien ehkäisyssä. Tavoite on saada saamelaisia tekemään itsemurhien ehkäisytyötä sekä ruohonjuuritasolla että saamelaisten virallisissa instituutioissa ja organisaatioissa.

Koska saamelaisia on neljässä maassa (Suomi, Ruotsi, Norja, Venäjä), itsemurhien ehkäisytyötä on tehtävä yli rajojen. Koska resurssit ovat rajalliset, on varmistettava, että ne parhaat tavat toimia menevät myös rajojen yli. Yhteistyö koskee niin koulutusta, palveluja kuin tilastointia.

Pienessä yhteisössä itsemurha on aina iso asia

”Tarvitsemme enemmän rohkeutta ottaa itsemurha-ajatukset puheeksi. Tähän tarvitaan koulutusta ja osaamista. Itsetuhoisten ajatusten puheeksi ottaminen on tärkeää eikä asian esille ottamista pidä pelätä. Mikäli itsemurha-ajatuksia on, niihin pääsee käsiksi”, sanoo lääkäri Heidi Eriksen Utsjoelta.

Eriksenin mukaan Suomessa saamelaisten itsemurhariskeihin on puututtu valitettavan myöhään, vaikka tiedossa on ollut jo pitkään, että kantaväestössäkin itsemurhia tehdään enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

”Ero isojen kaupunkien ja pienten yhteisöjen välillä on merkittävä. Yksi itsemurha pienessä yhteisössä on aina erittäin iso asia ja se vaikuttaa koko yhteisöön. Itsemurha saattaa toimia myös mallina muille, joilla on itsetuhoisia ajatuksia. Esimerkiksi saman suvun jäsenten lyhyen ajan sisällä tekemät itsemurhat pienissä yhteisöissä ovat valitettavan yleisiä”, Eriksen kertoo

Umeån yliopiston professori Lars Jacobsson toivoo lisää laadullista tietoa itsemurhien riskitekijöistä. Hän korostaa, että itsemurhalla on monta puolta: se voi olla henkilökohtainen pako masennuksesta, poliittinen protesti tai tarkoitettu rangaistukseksi jostakin. Tutkimuksessa pitäisi keskittyä siihen, mikä on itsemurhan takana oleva ihmisen suurin motiivi. Silloin päästäisiin puuttumaan niihin syihin, jotka vaivaavat yksittäistä ihmistä ja saavat hänet ajattelemaan, suunnittelemaan ja pahimmillaan toteuttamaan itsemurhan.

”Tarvitsemme tietoa siitä, mitä ajatuksia itsemurhaa hautovilla ihmisillä on. Ajattelu on yleistä eikä se ole vielä vaarallista, mutta itsemurhan suunnittelu on jo vaarallista. Itsemurhien ehkäisysuunnitelma yksin ei riitä, ellei samalla sovita konkreettisesti siitä, kuka on vastuussa mistäkin tekemisestä ja toimista. Täytyy löytyä vastuutaho, joka tekee käytännön työtä”, Jacobsson muistuttaa.

Lisäksi tarvitaan poliittista tahtoa ja poliittisten päättäjien herättelyä. Seminaarissa käydyn paneelikeskustelun kiteyttää oivallisesti tutkija Anne Silviken Norjasta.

”Itsemurhien ehkäisy kuuluu ihan kaikille, meistä jokaiselle”, Silviken muistuttaa.

Inarissa järjestettiin 30.1.–1.2.2019 kansainvälisen arktisten alueiden alkuperäiskansoihin kuuluvien ihmisten mielenterveyteen ja itsemurhien ehkäisyyn keskittyvä seminaari. Siihen osallistuvat eri maiden asiantuntijat, tutkijat ja alkuperäiskansojen edustajat vaihtavat kokemuksiaan itsemurhien ehkäisytyöstä ja sen tuloksista. Seminaari on osa Suomen puheenjohtajuutta Arktisessa neuvostossa vuosina 2017-2019.

Artikkeli julkaistu sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla 31.1.2019:
https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/saamelaisten-itsemurhien-ehkaisyyn-lisaa-tyokaluja-poliittista-tahtoa-tietoisuutta-ja-osaamista-tarvitaan-lisaa

Lisätietoja Arktisen neuvoston työstä itsemurhien ehkäisemiseksi: