Saamelaiskäräjien kokous 2/2020 pidetään etäkokouksena

Saamelaiskäräjien kokous 2/2020 pidetään 26.6.2020 klo 12 alkaen etäkokouksena.

Kokousta voi seurata live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Lähetyksessä voit kuunnella myös tulkkausta.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5/2020

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Puheenjohtajiston kyselytunti ryhmächatissä

Nuorisoneuvosto järjestää ensimmäistä kertaa historiassa puheenjohtajiston kyselytunnin, jossa nuoret itse toimivat tenttaajina. Saamelaiskäräjien puheenjohtajat Tuomas Aslak Juuso, Anni Koivisto ja Leo Aikio ilahtuivat saadessaan kutsun. -On hienoa saada tällainen mahdollisuus päästä keskustelemaan suoraan saamelaisnuorten kanssa uudenlaista kanavaa hyödyntäen, he kommentoivat tulevaa tapahtumaa.

Ryhmächat järjestetään 9.6.2020 klo 18-19 kolmella saamen kielellä. -Nuoret ovat esikuvina monisaamenkielisyydestä esimerkiksi saamelaisnuorten taidetapahtuman ja Sohkaršokin kautta. On hyvä, että saamelaisnuoret haastavat meitä ymmärtämään ja  toimimaan kaikilla saamen kielillä rohkeasti, puheenjohtajat toteavat. Ryhmächatti löytyy www.nuor.fi -sivujen SINUN YHTEISÖ -osiosta ja kaikissa nettisivujen kieliversioissa etusivulle tulee linkki, joka johtaa chattiin.

Nuor.fi sivut on kehitetty osana DigiÁrran hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää saamenkielistä, saamelaisnuorille tarkoitettua tieto- ja neuvontapalvelua ja digitaalista nuorisotyötä. Hanketta rahoittaa Lapin aluehallintovirasto, nuorisoneuvosto ja Saamelaiskäräjien oppimateriaalitoimisto.

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 594 5060, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Anni Koivisto puh. 040 594 5060, anni.koivisto(at)samediggi.fi

II varapuheenjohtaja Leo Aikio puh. 040 594 5060, leo.aikio(at)samediggi.fi

vs. nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 050 382 5179, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät valitti Enontekiön Hietakeron varauspäätöksestä

Saamelaiskäräjät valitti Tukesin päätöksestä hyväksyä kaivoslain mukainen varaus Enontekiön Hietakerolle. Saamelaiskäräjien mukaan varausilmoituksesta tiedotettaessa ei ole noudatettu saamen kielilakia. Lisäksi varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon, poronhoidon harjoittamiselle.

Saamelaiskäräjät viittaa valituksen perusteluina saamen kielilain noudattamatta jättämisen, jonka johdosta asian käsittelyssä Tukesin soveltama menettely syrjii alueen saamenkielistä väestöä ja myös saamelaisia alkuperäiskansana.

– Tukes ei ole noudattanut asiasta tiedottamisessa saamen kielilakia ja tietojemme mukaan asiasta ei ole tiedotettu ollenkaan saamen kielellä. Tässä on tapahtunut selkeä menettelyvirhe, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso valituksen perusteista.

Saamelaiskäräjien käsityksen mukaan kyseessä olevalle alueelle ei Suomen perustuslain nojalla todennäköisesti voida perustaa kaivosta, eikä siksi alueelle tule myöntää malminetsintälupaan tähtäävää aluevarausta. Nykytilanteessa saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittajat joutuisivat väistymään kaivosteollisuuden tieltä, mikä olisi vastaan saamelaisten perustuslaillista oikeutta ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan ja näin ollen myös elinkeinoja. Samalla se tarkoittaisi loukkausta myös alkuperäiskansan oikeuksiin.

Jo siitä syystä, että varaus koskee aluetta, jolla on erityistä merkitystä saamelaisten perinteisen elinkeinon harjoittamiselle, tulee varauksen hyväksymispäätös Saamelaiskäräjien mukaan kumota ja palauttaa asia Tukesin käsiteltäväksi. Suomessa voimassa olevan kaivoslain määräykset ovat tältä osin puutteelliset ja asiassa tulee soveltaa perustuslain etusija –periaatetta.

– Kaivoslain määräysten sijaan asia tulisi ratkaista suoraan perustuslain nojalla sillä perusteella, että kyseessä olevalla alueella saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan. Tähän sisältyy saamelaisten perinteiset elinkeinot kuten poronhoito, mikä taas ei ole mahdollista yhtä aikaa alueelle perustettavan kaivoksen kanssa. Perustuslain tarkoittama henki ei toteudu kaivoslain alaisissa toimissa”, jatkaa Juuso.

Varausilmoituksen myötä hakija pyrkii hankkimaan itselleen yksinoikeuden hakea alueelle myöhemmin malminetsintälupaa. Luvan tarkoituksena on hyödyntämiskelpoisen kaivosmineraaliesiintymän löytyminen ja kaivoksen perustaminen mahdollisen esiintymän hyödyntämiseksi.

Saamelaiskäräjien valitus Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 18.5.2020

Lisätietoja:

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

lakimiessihteeri Kalle Varis puh. 050 384 7040, kalle.varis(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät kiitti stipendein saamen kielten opinnoissa menestyneitä oppilaita

Saamelaiskäräjät jakoi koulujen kevätlukukauden päättyessä stipendejä saamen kielten opinnoissa hyvin menestyneille oppilaille. Stipendin sai yhteensä 18 perusopetuksen päättänyttä oppilasta ja kaksitoista uutta ylioppilasta. Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuvista stipendin sai kaksi opiskelijaa ja yksi koltansaamen ylioppilaskokeen suorittanut.

Saamelaiskäräjien stipendin saivat seuraavat nuoret:

Ylioppilaat:

Ivalon lukio: Sáárákáisá Seurujärvi (inarinsaame), Siiri Ranttila (pohjoissaame), Hilla Portti (pohjoissaame), Lassi-Olavi Mäkinen (pohjoissaame), Jonne Aikio (pohjoissaame), Jenna Portti (pohjoissaame), Bigga Guttorm (pohjoissaame),

Sodankylän lukio: Ada Heikkilä (pohjoissaame)

Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi: Áile Keskitalo (pohjoissaame), Antte Heatta (pohjoissaame)

Rovaniemen aikuislukio: Samu Kitti (pohjoissaame)

Kempeleen lukio: Matias Karjalainen (pohjoissaame)

Perusopetuksen suorittaneet oppilaat:

Hetan peruskoulu: Rosa-Máren Juuso (pohjoissaame), Marielle Näkkäläjärvi (pohjoissaame), Jan Krister Wahlberg (pohjoissaame)

Inarin koulu: Britt-Inga Näkkäläjärvi (pohjoissaame), Riigu Juntunen (pohjoissaame), Eliel Kalla (inarinsaame), Emma Sieppi (pohjoissaame)

Ivalon yläkoulu: Tinja Hakovirta (inarinsaame)

Sevettijärven koulu: Lilja Ljetoff (koltansaame)

Utsjokisuun koulu: Sanna Aikio (pohjoissaame), Andaras Valle (pohjoissaame)

Vuotson koulu: Neini Pehkonen (pohjoissaame)

Urheilupuiston koulu, Mikkeli: Kerttu Kirjalainen (pohjoissaame)

Wivi Lönnin koulu, Tampere: Venla Järvensivu (pohjoissaame)

Vihtavuoren koulu, Laukaa: Paula Vuolab (pohjoissaame), Petra Vuolab (pohjoissaame)

Tähtikunnan koulu, Sodankylä: Siiri Ylivaara (pohjoissaame)

Ounasjoen peruskoulu, Rovaniemi: Aino-Maaret Joona (pohjoissaame)

Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta valmistuneet:

Inarinsaamen kielen ja kulttuurin linja: Tomi Kristian Koivunen

Pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linja: Kia Joanna Olin

Koltansaamen kielen ylioppilaskoe: Erkki Feodoroff

Saamelaiskäräjät toivottaa onnea ja hyvää kesälomaa kaikille!

GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2020

Gollegiella – pohjoismainen saamen kielipalkinto jaetaan yhdeksännen kerran syksyllä 2020 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa, joka on tarkoitus järjestää marraskuussa 2020 Helsingissä. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielten edistämisestä.

Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Kielipalkinnon tavoite

Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielten edistämiseen, kehittämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Kuka voi saada palkinnon?

Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille, ryhmille tai yhteisöille (ml. yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielten edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. Palkinto voidaan usean palkinnonsaajan kesken.

Ilmoita oma ehdokkaasi!

Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2020 palkinnon saajasta. Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 16.8.2020 osoitteeseen:

Gollegiella – arviointikomitean sihteeri
Anne Kirste Aikio
Suomen Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ”joululahjaraha”

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi 19.5.2020 kokouksessa valtion vuoden 2020 talousarviossa eduskunnan lisäämän ns. joululahjarahan yhteensä 100 000 euroa, josta 45 000 saamenkielisen kulttuurin edistämiseen.

Avustuksia myönnettiin lokakuun 2019 hakemusten perusteella.

Kulttuurimäärärahaa jaettiin seuraavasti:

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ”joululahjaraha”

Lisätietoja:

Kulttuurisihteeriltä Riitta Orti-Bergiltä 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Kulttuurilautakunnan pj. Pirita Näkkäläjärvi 040 357 7006, pirita.nakkalajarvi(at)gmail.com

Kuva: Johanna Alatorvinen

Sámegielat musihkkaboddu 27. miessemánu neahtas

Skuvllat leat rahpasan maid Sámis muhto dat ii dárkkut ahte buot áššit lea vel nu álki ordnet oktasaš deaivvademiin. MÁNNU ordne sámegielat musihkkabottu nehtii. Fárus leat  Aslak Holmberg, Máret-Elle Valkeapää, Aimo Aikio, Inga-Máret Gaup-Juuso, Heli Aikio, Matias Niemelä ja Tiina Sanila-Aikio. Juohkehaš sis lea govven iežas ovdanbuktima dieid vugiiguin movt lea vejolaš iežas  dáiddu ja áiggi dáfus. Bottu ulbmilin lea lasihit sámegielat vásáhusaid sámiide álkkes vugiiguin. Musihkkaboddu bistá sullii 20 min.

Dan dáhpáhusa buohta mii sávvat didjiide geain álga luopmu,

– Buori geasi ja bissot ain dearvvašin!

 

Bures boahtin Musihkkaboddui 27.5. rájes čujuhusas:

Fb@saamelainenlastenkulttuurikeskus ja www.samediggi.fi

 

Lássedieđuid addá petra.magga(at)samediggi.fi  tel. 040-7325503

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi 16 esitystä

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi eli komissaariksi tuli määräaikaan mennessä yhteensä 16 esitystä, 14 Saamelaiskäräjille ja kaksi Kolttien kyläkokoukselle. Esitettyjä henkilöitä on yhteensä 10. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous pyysivät esityksiä komission jäseniksi 17. toukokuuta mennessä. Aikaa jatkettiin poikkeustilanteen takia.

”Saamelaiskäräjillä jatkovalmistellaan prosessia ja komissaarivalintoja koronatilanne huomioon ottaen. Tällä hetkellä fyysisten kuulemistilaisuuksien ja täysistunnon järjestäminen koronalta suojautumisen kannalta turvallisesti aiheuttaa haasteita, joita ei ole vielä ratkaistu”, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso prosessin etenemisestä.

Saamelaiskäräjillä on tarkoituksena järjestää ennen päätöksentekoa kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Saamelaiskäräjien täyskokous tekee lopullisen valinnan kahdesta esitettävästä komissaarista. Kolttien kyläkokoukselle tehdyt esitykset komissaareiksi käsitellään Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden yhteisessä kolttien kyläkokouksessa, jossa päätetään yhden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle. Prosessin etenemisestä tiedotetaan lisää, kun aikataulu on tarkemmin tiedossa.

”On tärkeää, että saamen kansa pääsee ottamaan kantaa siihen, millaisia ominaisuuksia ja osaamista valittavilta komission jäseniltä odotetaan. Tarkoituksena on valita laajasti yhteisön luottamusta nauttivat henkilöt, jotka pystyvät toimimaan tässä erittäin merkittävässä tehtävässä”, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto ja toivoo samalla myös valtioneuvoston osalta avoimuutta valintaprosessissa, sillä kaikilta valittavilla henkilöiltä odotetaan laajaa niin saamelaisen kuin suomalaisen yhteiskunnan luottamusta.

“Vaikka Kolttien kyläkokoukselle on esitetty vain yhtä henkilöä, käsittelemme asian sovitusti yhteisessä kyläkokouksessa, johon esitetty henkilö kutsutaan kuultavaksi. Näin taataan avoimuus sekä voidaan todentaa luottamus ja laaja kannatus”, kertoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff esitysten käsittelemisestä.

Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Komissiossa on viisi komissaaria, joista kaksi valitaan valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi Saamelaiskäräjille esitetyt henkilöt:

Esittävä taho Ehdotus jäseneksi
Sámisoster ry oik.kand. Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta ja Into Veskoniemi OTT Juha Joona
Aslak Pekkala OTT Juha Joona
Sámi Duodji ry saamen kielen lehtori Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry OTT Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Saamelaisneuvosto, Suomen jaosto Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari OTT Juha Joona
Martta Alajärvi FM Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi OTT Juha Joona
Minority Rights Group Suomen jaosto FT Irja Seurujärvi-Kari

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi Kolttien kyläkokoukselle esitetyt henkilöt:

Esittävä taho Ehdotus jäseneksi
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 muuta allekirjoittajaa HTM Irja Jefremoff

 

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjät
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Kolttien kyläkokous
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

 

Kuva: Anja Vest

Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali perutaan koronaviruspandemian vuoksi

Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali perutaan koronaviruspandemian vuoksi. Ijahis idja oli tarkoitus järjestää 14.–15.8.2020 Inarissa.

Ijahis idja -festivaalin järjestäjät pitävät kävijöiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaamista kaikissa olosuhteissa tapahtuman järjestämisen kannalta tärkeimpänä asiana. Järjestäjät ovat seuranneet COVID-19 -tilanteen kehittymistä pitkään, mutta nyt on selvää, että kansainvälisen yleisötapahtuman järjestäminen turvallisesti elokuun puolivälissä on mahdotonta. Festivaalin peruminen on valitettavaa, mutta ainoa oikea ja vastuullinen päätös vallitsevassa tilanteessa.

Ijahis idja järjestää mahdollisuuksien mukaan muuta toimintaa ja tiedottaa asiasta myöhemmin.

Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta ja Yle Sápmi.

Lisätietoja:

tuottaja
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545