Saamen kielten viikko

Saamen kielten viikko pidetään 21.-27.10.2019 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamenkieliä esille eri tavoilla.

Vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta ja Saamelaiskäräjät on vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät järjestää itse toimintaa sekä julkaisee materiaaleja teemavuoden aikana ja haluaa kannustaa myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen.

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamenkieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen.

Saamelaiskäräjät myöntää vuoden lopussa Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinto myönnetään viranomaiselle tai yhteisölle, joka on toimissaan huomioinut teemavuoden tai muuten ansiokkaasti tehnyt työtä saamen kielen edistämiseksi Suomessa. Kieliviikon aikana aktivoituneet toimijat otetaan huomioon Saamen kieliteko -palkinnon myöntämisessä.

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10. 2019!

Inarin- ja pohjoissaamen aakkoskuvataulut ilmestyivät

Opettajien pitkään toivomat inarin- ja pohjoissaamen kielten aakkoskuvataulut ovat ilmestyneet. Inarinsaamen aakkostaulut on julkaistu verkossa, pohjoissaamen aakkostaulut sekä verkossa että painettuina.

Inarinsaamen aakkoskuvataulujen kuvat on tehnyt opettaja-kuvataiteilija Tania-Maria Moilanen. Aakkostaulut voi ladata ja tulostaa tästä.

Pohjoissaamen aakkoskuvataulujen kuvat on tehnyt Nora Bäck, joka on kuvittanut myös Saamelaiskäräjien julkaisemaa Gea-oppimateriaalisarjaa. Aakkostaulut voi ladata ja tulostaa tästä tai tilata koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta kartongille painettuina.

Kuvataulut on toimittanut Anni Näkkäläjärvi Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimistosta.

Tilaukset: kirjatilaus(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan katsaus vuoteen 2018

Vuosi 2018 muistetaan siitä, että Saamelaiskäräjien kokous hylkäsi saamelaiskäräjälakiehdotuksen noin vuoden kestäneiden neuvottelujen jälkeen sekä siitä, että liikenne- ja viestintäministeri Berner valitsi rautatieyhteyden Rovaniemeltä Inarin kautta Kirkkoniemeen jatkoselvitettäväksi. Vuosi 2018 muistetaan myös siitä, että saamen kielten etäopetusta koskeva pilottihanke sai rahoituksen ja että Saamelaiskäräjien hallintoa vahvistettiin viestinnän ja tiedottamisen viran kokeilulla ja sittemmin viran perustamisella.

Saamelaiskäräjälakia voidaan pitää saamelaisten perustuslakina. Se on suvereniteettimme symboli, omaa kieltämme ja kulttuuriamme koskevan itsehallintomme kulmakivi. Saamelaisyhteisö sekä Saamelaiskäräjien lautakunnat antoivat lakiluonnoksen nähtyään vahvan näkemyksensä lain sisällön merkittävimmistä puutteista niin valtiolle kuin Saamelaiskäräjien hallitukselle, mutta Saamelaiskäräjien neuvottelupyynnöistä huolimatta käytännössä saamelaisyhteiskunnan näkemystä ei huomioitu käräjien 24.9. käsittelemässä hallituksen esityksessä saamelaiskäräjälain muutokseksi. Lakiesityksen 3 §:n voimaantulon siirtäminen myöhemmäksi suhteessa lain voimaantuloon muilta osin, esitetyn oikaisulautakunnan kokoonpano ja nimitystapa sekä menettely, ettei käräjälain 9 §:n mukaisia neuvotteluja järjestetty käräjien pyynnöistä huolimatta, olivat syitä, jotka johtivat esityksen hylkäämiseen käräjien kokouksessa.

Suomi jatkoi Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauttaan vuonna 2018. Kautta määritti vahvasti Suomen ajama Jäämeren ratahanke. Ratateema on läpileikannut suurin piirtein kaiken Arktisen neuvoston toiminnan tilanteessa, jossa rata ei ollut suunnitelmissa tai edes puheen tasolla puheenjohtajuuskauden suunnitteluvaiheessa. Ratahankkeen edistäminen oli myös kansallisen liikenne-, alue- ja luonnonvarapolitiikan keskiössä. Tämä on vienyt saamelaistoimijoiden voimavarat monien muiden tärkeiden teemojen käsittelyltä.

Olen erittäin iloinen siitä, että vuosia kestäneiden keskustelujen jälkeen saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella asuvat lapset ja nuoret pääsivät saamen kielten opetuksen piiriin, kun opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Utsjoen kunnalle rahoituksen kolmivuotista saamen kielten opetuksen etäyhteyksiä käyttävää pilottihanketta varten. Lisäksi lähiopetusta alettiin järjestää Helsingissä.

Merkittävää kertomusvuoden aikana oli myös se, että käräjien viestintää ja tiedottamista vahvistettiin. Viestintäsihteerin työn vaikuttavuus on ollut erityisesti siinä, että Saamelaiskäräjien toiminnan positiivinen näkyvyys sekä oikea-aikaisen ja ajankohtaisen tiedon määrä toiminnasta ovat lisääntyneet. Olen myös vakuuttunut siitä, että poliittisen työn vahvistaminen varapuheenjohtajien palkkauksella on pitkällä aikavälillä huomattava edistysaskel Saamelaiskäräjille sekä muutoinkin voimavara erityisesti henkilöstön ja luottamushenkilöiden yhteistyön kehittämiseksi.

Lopuksi haluan kiittää henkilöstöämme toimintatavoitteidemme eteen tehdystä kovasta työstä sekä hyvästä yhteistyöstä. Lisäksi kiitän luottamushenkilöitämme, erityisesti varapuheenjohtajiamme, hyvästä poliittisesta yhteistyöstä kuluneen vuoden aikana sekä kaikkia sidosryhmiämme ja yhteistyötahojamme, erityisesti Saamelaisneuvostoa, Kolttien kyläkokousta kolttaneuvostoineen, saamelaisyhdistyksiä, saamelaisten kotiseutualueen paliskuntia sekä yksittäisiä saamelaisaktiiveja, menneestä vuodesta!

Inari 27.5.2019
Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio

Saamelaiskäräjien toimintakertomus vuodelta 2018 hyväksyttiin Saamelaiskäräjien kokouksessa 18.6.2019. Pääset tutustumaan toimintakertomukseen Saamelaiskäräjien dokumenttipankissa.

Saamen kielten etäopetushanke valmistelee toiminnan vakiinnuttamista

Saamen kielten etäopetushanke hakee ratkaisuja toiminnan vakinaistamiselle. Hanke käynnistyi syksyllä 2018 ja sen on määrä päättyä vuoden 2020 lopussa. Sitä ennen hankkeen toimijoiden tulee tehdä opetus- ja kulttuuriministeriölle esityksensä saamen kielten opetuksen vakiinnuttamiseksi kotiseutualueen kuntien ulkopuolella. Noin 70 % perusopetusikäisistä saamelaislapsista asuu ja käy koulua saamelaisten kotiseutualueen kuntien ulkopuolella.

Kuvassa saamen kielten etäopetushankkeen koordinaattori Arla Magga Saamelaiskäräjiltä ja projektipäällikkö Eila Tapiola Utsjoen kunnasta.

Ensimmäisenä toimintavuonna hanke antoi saamen kielten opetusta yhteensä 16 koltansaamen, 18 inarinsaamen ja 19 pohjoissaamen oppilaalle. Hankkeessa oli mukana yhteensä 21 kuntaa ja 39 koulua. Tulevana syksynä oppilasmäärät kasvavat ja hankkeeseen liittyy uusia koulutuksen järjestäjiä yhteensä seitsemän.

Kouluvuoden lopussa tehdyn palautekyselyn tulokset ovat lupaavia. – Oppilaat sekä heidän vanhempansa ovat ottaneet saamen kielen oppimismahdollisuuden vastaan suorastaan riemukkaasti ja kiitollisina, kertovat hankkeessa työskentelevät Eila Tapiola ja Arla Magga.

Saamen kielten etäopetushanke oli esillä Opetushallituksessa 12.6. järjestetyssä Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelimen kokouksessa. Kokoukseen osallistunut pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen piti etäopetushankkeen päättymistä kesken kouluvuoden ongelmallisena.  Kokouksen yhteisenä huolena oli, miten turvataan saamen kielten opetus saamelaisten kotiseutualueen ulkopuolella vuoden 2021 alusta lähtien, jolloin hankkeen on määrä päättyä.

Kokoukseen osallistuivat Saamelaiskäräjien ja Opetushallituksen edustajien lisäksi saamelaisopetuksen asiantuntijat Helsingin, Rovaniemen ja Oulun kaupungeista, Sodankylän, Inarin ja Utsjoen kunnista, Saamelaisalueen koulutuskeskuksesta, Lapin aluehallintovirastosta sekä opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Hankkeen työntekijät Eila Tapiola, Arla Magga ja Ulla Aikio-Puoskari osallistuivat 11.6. suomen kielen ja suomenkielistä opetusta ympäri maailmaa asuville suomalaisoppilaille järjestävän Etäkoulu Kulkurin avointen ovien päivään (https://www.youtube.com/watch?v=mSTQB3t2u3g). Ohjelmaan kuului mm. paneelikeskustelu oman äidinkielen merkityksestä. Panelisteina olivat Etäkoulu Kulkurin rehtori Tuija Tammelander, opetusneuvos Katri Kuukka sekä etähankkeen projektipäällikkö Eila Tapiola, joka toi keskusteluun mukaan saamen kielten näkökulman. Keskustelussa painottuivat kielten rikkaus sekä kielen yhteys kulttuuriin, joka koskettaa samalla tavalla ulkomailla asuvaa suomalaislasta kuin Suomessa asuvaa saamelaislasta. Panelisteja ja yleisöä pohditutti myös esimerkiksi äidinkielen merkitseminen väestörekisteritietoihin, jonne ei tällä hetkellä ole mahdollisuutta merkitä useampaa äidinkieltä. Tähän asiaan toivottiin korjausta.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Eila Tapiola, eila.tapiola(at)utsjoki.fi, 040 7012 094

Hankekoordinaattori Arla Magga, arla.magga(at)samediggi.fi,  040 1985 033

https://www.saamenetaopetus.com/

Saamelaiskäräjät esittää valtioneuvostolle saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista

Saamelaiskäräjien kokous 18.6.2019 päätti esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjien vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin siten, että seuraavia saamelaiskäräjävaaleja lykättäisiin saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan.

Hallituksen esitysluonnoksen eduskunnalle laiksi saamelaiskäräjistä annetun lain muuttamisesta mukaan vuonna 2015 toimitetun vaalien tuloksen perusteella asetetun Saamelaiskäräjien toimikausi jatkuisi poikkeuksellisesti vuoden 2021 loppuun. Esityksen taustalla on Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan Suomen tulee arvioida uudelleen saamelaisen määritelmä sen varmistamiseksi, että edellytykset äänioikeudelle saamelaiskäräjien vaaleissa määritellään ja niitä sovelletaan kunnioittaen saamelaisten oikeutta käyttää sisäistä itsemääräämisoikeuttaan kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaisesti.

Vaalien siirrossa olisi kyse kertaluonteisesta toimenpiteestä, jonka tavoitteena on varmistaa saamelaiskäräjälain muutosten valmistelu, käsittely ja toimeenpano ennen seuraavien saamelaiskäräjien vaalien toimittamista. Ehdotettu laki olisi tarkoitettu tulemaan voimaan 1. elokuuta 2019.

Saamelaiskäräjien kokous äänesti päätöksestä keskustelun jälkeen.  Äänestys tehtiin Saamelaiskäräjien hallituksen esityksen (jaa) ja Anu Avaskarin esityksen välillä (ei). Avaskari esitti, että saamelaiskäräjävaaleja ei siirretä ja esitys vaalien siirtämisestä tulee hylätä. Ääniä annettiin yhteensä 17, joista jaa ääniä 13 ja ei ääniä 4.

Jaa: Tiina Sanila-Aikio, Jouni Aikio, Veikko Feodoroff, Jouko Hetta, Aslak Holmberg, Tuomas Aslak Juuso, Kirsti Kustula, Ulla Magga, Petra Magga-Vars, Anne Nuorgam, Heikki Paltto, Magreta Sara ja Asko Läsman.
Ei: Anu Avaskari, Pigga Keskitalo, Kari Kyrö ja Pekka Pekkala. Vastaan äänestäneet jättivät asiasta päätökseen eriävän mielipiteen.

Päätökseksi tuli hallituksen esitys, että Saamelaiskäräjien kokous esittää valtioneuvostolle, että valtioneuvosto tekisi Suomen eduskunnalle kiireellisenä käsiteltävän lakiehdotuksen, jolla saamelaiskäräjälain vaaleja koskevia säädöksiä muutettaisiin siten, että seuraavia saamelaiskäräjävaaleja lykättäisiin saamelaiskäräjälain 3 §:n muuttamiseksi tarpeellisen ajan.

Lisäksi kokous myönsi Saamelaiskäräjien hallitukselle valtuudet neuvotella ja sopia Suomen valtion kanssa muutoksen valmistelun edellyttämistä yksityiskohdista ja menettelytavoista.

Saamelaiskäräjien kokous 2/2019 pidetään 18.-19.6.2019 Inarissa (Sajos). Kokousta voi seurata paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Suorassa verkkolähetyksessä voi nyt kuunnella myös tulkkausta.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio, puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kokous 2/2019

Saamelaiskäräjien kokous 2/2019 pidetään 18.-19.6.2019 Inarissa (Sajos).

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä voi valita tulkatun kielen tai salissa puhutun kielen.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Määräaikainen projektityöntekijä Dihtosis -saamelaiskouluvierailut jatkohankkeelle

Työ alkaa 5.8.2019 ja kestää 15.3.2020 saakka.

Dihtosis-hankkeessa tehdään saamelaisuutta ja saamelaiskulttuuria tutuksi kouluissa. Hankkeessa päivitetään jo valmis materiaali kouluvierailuja varten, tehdään kouluvierailuja sekä luodaan saamelaisaiheinen mobiilipeli, joka lanseerataan saamelaisten kansallispäivänä valtakunnallisesti Suomen kouluissa.

Projektityöntekijän tehtävänä on Dihtosis-saamelaiskouluvierailut hankkeen toteuttaminen ja hallinnointi hankesuunnitelman mukaisesti yhteistyössä ohjausryhmän, nuorisosihteerin ja Nuorten Akatemian kanssa.

Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamelaiskulttuurin tuntemus, kokemus laajojen aineistojen hallinnasta sekä kyky itsenäiseen työskentelyyn ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Projektityöntekijältä edellytetään saamen kielen taitoa.

Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason V/II mukaan (peruspalkka 2 180,06 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset todistuksineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 1.7.2019 klo 16.00 mennessä osoitteessa https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?3daeb547

Lisätietoja työstä antaa vs. nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3134. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua osoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 13.6.2019 Saamelaiskäräjät

Ehdokkaan asettaminen saamelaiskäräjien vaaleissa

Vaalilautakunta valmistelee saamelaiskäräjien vaaleja aikataulun mukaisesti. Saamelaiskäräjävaalit toimitetaan 2.9–30.9.2019.

Saamelaiskäräjistä annetun lain (974/95, muut.1279/02) 27 §:n mukaisesti ehdokkaan saamelaiskäräjien vaaleissa voi asettaa vähintään kolme henkilöä, jotka on merkitty äänioikeutetuksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Ehdokasasettelua varten täytetään valitsijayhdistyksen perustamisasiakirja ja ehdokkaan suostumuslomake, jotka allekirjoitettuna on palautettava vaalilautakunnalle viimeistään elokuun 2. päivänä 2019 ennen klo 16.00.

Lomakkeita ja tarkempia tietoja saa vaalilautakunnan toimistosta osoite: Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Inari, puh. 010 839 3120, 010 839 3138  tai sähköpostitse vaalit(at)samediggi.fi. Lomakkeita voi myös tulostaa www.samediggi.fi.

Vaalilautakunta

Lomake ehdokkasasettelua varten

Saamelaiskäräjien vaalit 2019

 

Kuva: Juha Kauppinen

Sajos hakee laitoshuoltajan sijaista

Laitoshuoltajan tehtävänä on huolehtia Sajoksen tilojen päivittäisestä siivoamisesta ja lisäksi tarpeenmukaan avustaa talossa järjestettävien kokousten ja tapahtumien käytännön järjestelyissä. Sijaisuus alkaa 10.7.2019 ja kestää 23.8.2019 saakka.

Työn menestyksellistä hoitamista edesauttavat laitoshuoltajan tutkinto tai vastaava ja riittävä kokemus uudenaikaisten julkisten tilojen siivouksesta. Arvostamme hyviä vuorovaikutustaitoja, positiivisuutta sekä joustavaa ja itsenäinäistä työotetta. Palkkaus määräytyy saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/IV mukaan, peruspalkka on 1575,81 euroa/kk, minkä lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hae työpaikkaa 21.6. mennessä oheisen linkin kautta https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?43f9605e

Lisätietoja työstä antaa markkinointipäällikkö Katariina Guttorm, katariina.guttorm(at)samediggi.fi, puh. 010 839 3109.

Sajoksen toimintaan voit tutustua osoitteessa www.sajos.fi

Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan puheenjohtajaksi Heikki Paltto

Inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan puheenjohtajaksi valittiin Heikki Paltto ja varapuheenjohtajaksi Kirsti Kustula. Neuvottelukunta kokoontui ensimmäistä kertaa maanantaina 10.6.2019. Kokouksessa käsiteltiin neuvottelukunnan järjestäytymisen lisäksi inarinsaamelaisia koskevia ajankohtaisia asioita, kuten Jäämeren ratahanketta sekä totuus- ja sovintoprosessia.

Neuvottelukunta päätti kokouksessaan esittää totuus- ja sovintoprosessin mandaattineuvottelijoille, että mandaatissa mainittaisiin inarinsaamelaiset omana ryhmänä. Lisäksi neuvottelukunta esittää, että parlamentaarisen seurantaryhmän asettamisessa otetaan huomioon inarinsaamelaisten edustus.

Jäämeren ratahankkeesta neuvottelukunta totesi, että se suhtautuu vakavasti huoliin, mitä inarinsaamelaiset ovat ilmaisseet hankkeen osalta. Neuvottelukunta aikoo käsitellä asiaa seuraavissa kokouksissa. Lisäksi neuvottelukunta haluaa edistää selvityksen tekemistä inarinsaamelaisten perinnäisoikeuksista sekä nautintaoikeuksista maa- ja vesialueisiin niin yhteisö kuin yksilötasolla. Asiaa päätettiin käsitellä seuraavassa kokouksessa.

”On tärkeää, että olemme päässeet inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan työssä alkuun. Neuvottelukunnan tehtävänä on vielä valmistella tarpeelliset muutokset Saamelaiskäräjien työjärjestykseen neuvottelukunnan mahdolliseksi asettamiseksi”, sanoo neuvottelukunnan puheenjohtaja ja Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Saamelaiskäräjien kokous 4/2018 päätti perustaa inarinsaamelaisasiain neuvottelukunnan määräaikaisena vuodeksi 2019. Neuvottelukunnan tarkoituksena on edistää inarinsaamelaisten asioita ja asemaa. Neuvottelukunta toimii neuvoa-antavana elimenä erillään Saamelaiskäräjien linjaorganisaatiosta. Neuvottelukunnan jäsenet ovat Jouni Aikio, Anu Avaskari, Neeta Jääskö, Kirsti Kustula, Heikki Paltto ja Jan Saijets.

Neuvottelukunnan tehtävänä on antaa lausuntoja Saamelaiskäräjien hallitukselle ja lautakunnille inarinsaamelaisia koskevissa asioissa, seurata inarinsaamelaisia koskevien asioiden kehitystä, toimia asiantuntijana inarinsaamelaisia koskevissa asioissa sekä tehdä esityksiä inarinsaamelaisia koskevissa kysymyksissä.

Kuva: Juha Kauppinen

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien I varapuheenjohtaja Heikki Paltto puh. 040 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

Viestintäsihteeri Johanna Alatorvinen puh. 010 839 3140, johanna.alatorvinen(at)samediggi.fi