Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 5/2020

/in /by

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

GOLLEGIELLA – Pohjoismainen saamen kielen kielipalkinto jaetaan syksyllä 2020

/in , /by

Gollegiella – pohjoismainen saamen kielipalkinto jaetaan yhdeksännen kerran syksyllä 2020 saamelaisasioista vastaavien ministereiden ja saamelaiskäräjien puheenjohtajien tapaamisessa, joka on tarkoitus järjestää marraskuussa 2020 Helsingissä. Palkinto myönnetään yksityishenkilöille tai yhteisöille Norjassa, Ruotsissa, Suomessa tai Venäjällä saamen kielten edistämisestä.

Palkinnon ovat perustaneet saamelaisasioista Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vastaavat ministerit ja näiden maiden saamelaiskäräjien puheenjohtajat. Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2004 ja se jaetaan joka toinen vuosi. Palkinto on suuruudeltaan 15 000 euroa.

Kielipalkinnon tavoite

Kielipalkinnon tavoitteena on myötävaikuttaa saamen kielten edistämiseen, kehittämiseen tai säilymiseen Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä.

Kuka voi saada palkinnon?

Kielipalkinto myönnetään yksityishenkilöille, ryhmille tai yhteisöille (ml. yhdistys, laitos), jotka ovat ansioituneet toimimalla merkittävällä tavalla saamen kielten edistämiseksi, kehittämiseksi tai säilymiseksi. Palkinto voidaan myöntää esimerkiksi kirjallisista, suullisista tai muista ansioista, jotka sijoittuvat hyvin laajalti eri toimialueille. Palkinto voidaan usean palkinnonsaajan kesken.

Ilmoita oma ehdokkaasi!

Yksityishenkilö, ryhmä tai yhteisö Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä voi tehdä oman ehdotuksensa vuoden 2020 palkinnon saajasta. Ehdotus palkinnon saajaksi ja korkeintaan 1-2 sivun kirjallinen perustelu tulee toimittaa viimeistään 16.8.2020 osoitteeseen:

Gollegiella – arviointikomitean sihteeri
Anne Kirste Aikio
Suomen Saamelaiskäräjät
anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ”joululahjaraha”

/in , /by

Saamelaiskäräjien kulttuurilautakunta jakoi 19.5.2020 kokouksessa valtion vuoden 2020 talousarviossa eduskunnan lisäämän ns. joululahjarahan yhteensä 100 000 euroa, josta 45 000 saamenkielisen kulttuurin edistämiseen.

Avustuksia myönnettiin lokakuun 2019 hakemusten perusteella.

Kulttuurimäärärahaa jaettiin seuraavasti:

Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä saamenkielisen kulttuurin edistämiseen ”joululahjaraha”

Lisätietoja:

Kulttuurisihteeriltä Riitta Orti-Bergiltä 010 839 3103, riitta.orti-berg(at)samediggi.fi

Kulttuurilautakunnan pj. Pirita Näkkäläjärvi 040 357 7006, pirita.nakkalajarvi(at)gmail.com

Kuva: Johanna Alatorvinen

Sámegielat musihkkaboddu 27. miessemánu neahtas

/in , /by

Skuvllat leat rahpasan maid Sámis muhto dat ii dárkkut ahte buot áššit lea vel nu álki ordnet oktasaš deaivvademiin. MÁNNU ordne sámegielat musihkkabottu nehtii. Fárus leat  Aslak Holmberg, Máret-Elle Valkeapää, Aimo Aikio, Inga-Máret Gaup-Juuso, Heli Aikio, Matias Niemelä ja Tiina Sanila-Aikio. Juohkehaš sis lea govven iežas ovdanbuktima dieid vugiiguin movt lea vejolaš iežas  dáiddu ja áiggi dáfus. Bottu ulbmilin lea lasihit sámegielat vásáhusaid sámiide álkkes vugiiguin. Musihkkaboddu bistá sullii 20 min.

Dan dáhpáhusa buohta mii sávvat didjiide geain álga luopmu,

– Buori geasi ja bissot ain dearvvašin!

 

Bures boahtin Musihkkaboddui 27.5. rájes čujuhusas:

Fb@saamelainenlastenkulttuurikeskus ja www.samediggi.fi

 

Lássedieđuid addá petra.magga(at)samediggi.fi  tel. 040-7325503

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi 16 esitystä

/in , /by

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi eli komissaariksi tuli määräaikaan mennessä yhteensä 16 esitystä, 14 Saamelaiskäräjille ja kaksi Kolttien kyläkokoukselle. Esitettyjä henkilöitä on yhteensä 10. Saamelaiskäräjät ja Kolttien kyläkokous pyysivät esityksiä komission jäseniksi 17. toukokuuta mennessä. Aikaa jatkettiin poikkeustilanteen takia.

”Saamelaiskäräjillä jatkovalmistellaan prosessia ja komissaarivalintoja koronatilanne huomioon ottaen. Tällä hetkellä fyysisten kuulemistilaisuuksien ja täysistunnon järjestäminen koronalta suojautumisen kannalta turvallisesti aiheuttaa haasteita, joita ei ole vielä ratkaistu”, kertoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso prosessin etenemisestä.

Saamelaiskäräjillä on tarkoituksena järjestää ennen päätöksentekoa kuulemisia esitettyjen komissaarien valinnasta. Saamelaiskäräjien täyskokous tekee lopullisen valinnan kahdesta esitettävästä komissaarista. Kolttien kyläkokoukselle tehdyt esitykset komissaareiksi käsitellään Nellim-Keväjärven ja Näätämön alueiden yhteisessä kolttien kyläkokouksessa, jossa päätetään yhden komissaarin esittämisestä valtioneuvostolle. Prosessin etenemisestä tiedotetaan lisää, kun aikataulu on tarkemmin tiedossa.

”On tärkeää, että saamen kansa pääsee ottamaan kantaa siihen, millaisia ominaisuuksia ja osaamista valittavilta komission jäseniltä odotetaan. Tarkoituksena on valita laajasti yhteisön luottamusta nauttivat henkilöt, jotka pystyvät toimimaan tässä erittäin merkittävässä tehtävässä”, jatkaa I varapuheenjohtaja Anni Koivisto ja toivoo samalla myös valtioneuvoston osalta avoimuutta valintaprosessissa, sillä kaikilta valittavilla henkilöiltä odotetaan laajaa niin saamelaisen kuin suomalaisen yhteiskunnan luottamusta.

“Vaikka Kolttien kyläkokoukselle on esitetty vain yhtä henkilöä, käsittelemme asian sovitusti yhteisessä kyläkokouksessa, johon esitetty henkilö kutsutaan kuultavaksi. Näin taataan avoimuus sekä voidaan todentaa luottamus ja laaja kannatus”, kertoo kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff esitysten käsittelemisestä.

Komissiossa tulee olla jäseniä, joilla on erityisosaamista saamelaisten oloista, kielestä ja kulttuurista. Komissiossa on viisi komissaaria, joista kaksi valitaan valtioneuvoston esityksestä, kaksi Saamelaiskäräjien esityksestä ja yksi Kolttien kyläkokouksen esityksestä.

Totuus- ja sovintoprosessin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien valtion sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, selvittää miten nämä vaikuttavat saamelaisiin ja heidän yhteisöönsä nykyisessä tilanteessa ja ehdottaa, miten voitaisiin edistää yhteyttä saamelaisten ja Suomen valtion välillä sekä saamelaisten keskuudessa.

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi Saamelaiskäräjille esitetyt henkilöt:

Esittävä taho Ehdotus jäseneksi
Sámisoster ry oik.kand. Heikki Hyvärinen
Kirsti Ranta ja Into Veskoniemi OTT Juha Joona
Aslak Pekkala OTT Juha Joona
Sámi Duodji ry saamen kielen lehtori Marjaana Aikio
Sámi siida ry Biret Ovllá Ásllat, Aslak A Pieski
Anarâšah ry OTT Juha Joona
Magreta Sara Ánttá Máreha Máreha Inga-Sárá Petteri, Petteri Länsman
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Saamelaisneuvosto, Suomen jaosto Nils-Henrik Valkeapää
Kari Toivo Lukkari OTT Juha Joona
Martta Alajärvi FM Miina Seurujärvi
Aanaar sämmiliih ry Yrjö Musta
Kari Akujärvi OTT Juha Joona
Minority Rights Group Suomen jaosto FT Irja Seurujärvi-Kari

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission jäseneksi Kolttien kyläkokoukselle esitetyt henkilöt:

Esittävä taho Ehdotus jäseneksi
Pauliina Feodoroff, Vladimir Feodoroff HTM Irja Jefremoff
Tiina Sanila-Aikio, Anna Lumikivi ja 38 muuta allekirjoittajaa HTM Irja Jefremoff

 

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatti.

Lisätietoja

Saamelaiskäräjät
Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, +358 40 415 5969, anni.koivisto(at)samediggi.fi

Kolttien kyläkokous
Kolttien luottamusmies Veikko Feodoroff, +358 50 396 1297, veikko.feodoroff(at)kolttasaamelaiset.fi

 

Kuva: Anja Vest

Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali perutaan koronaviruspandemian vuoksi

/in , /by

Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaali perutaan koronaviruspandemian vuoksi. Ijahis idja oli tarkoitus järjestää 14.–15.8.2020 Inarissa.

Ijahis idja -festivaalin järjestäjät pitävät kävijöiden ja henkilökunnan turvallisuuden takaamista kaikissa olosuhteissa tapahtuman järjestämisen kannalta tärkeimpänä asiana. Järjestäjät ovat seuranneet COVID-19 -tilanteen kehittymistä pitkään, mutta nyt on selvää, että kansainvälisen yleisötapahtuman järjestäminen turvallisesti elokuun puolivälissä on mahdotonta. Festivaalin peruminen on valitettavaa, mutta ainoa oikea ja vastuullinen päätös vallitsevassa tilanteessa.

Ijahis idja järjestää mahdollisuuksien mukaan muuta toimintaa ja tiedottaa asiasta myöhemmin.

Ijahis idjan järjestävät yhteistyössä Anára Sámisearvi ry, Saamelaiskäräjät, Saamelaiskulttuurikeskus Sajos, Saamelaisalueen koulutuskeskus, Saamelaismuseo Siida, Inarin kunta ja Yle Sápmi.

Lisätietoja:

tuottaja
Oula Guttorm
oula.guttorm(at)samediggi.fi
+358 40 667 4545

Saamelaiskäräjät ilmoittaa haettavaksi musiikkikeskuksen projektityöntekijän määräaikaisen tehtävän – Hakuaikaa jatkettu

/in , /by

Hakuaikaa jatkettu 22.5. klo 16.00 saakka

Työ alkaa 8.6 ja kestää 31.8.2020 saakka. Projektityöntekijän tehtäviin kuuluu mm. saamelaismusiikkikeskuksen avustajana toimiminen sekä Ijahis idja -alkuperäiskansojen musiikkifestivaalin apulaistuottajan tehtävät. Tehtävän menestyksellistä hoitamista edesauttaa soveltuva koulutus, saamen kielen taito sekä riittävä englannin kielen taito. Projektityöntekijän palkkaus määräytyy Suomen saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason VII/I mukaan (peruspalkka 1 803,58 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät. Projektityöntekijän toimipaikka sijaitsee saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa. Työn alkamisen edellytyksenä on, että koronavirusepidemia on ohi ja festivaali voidaan toteuttaa suunnitellusti. Lopullinen päätös festivaalin järjestämisestä tehdään toukokuun lopulla.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 22.5.2020 klo 16.00 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?84f019f1.

Lisätietoja työstä antaa saamelaismusiikkikeskuksen suunnittelija Oula Guttorm p. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi.

Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi ja Ijahis idja-alkuperäiskansojen musiikkitapahtumaan osoitteessa: www.ijahisidja.fi

Inarissa 24.4.2020 Saamelaiskäräjät

Saamelaiskäräjät osallistuu luonnon monimuotoisuuden viikkoon

/in , /by

Saamelaiskäräjät osallistuu kansainväliseen luonnon monimuotoisuuden teemaviikkoon 18.-22.5. julkaisemalla videon viikon jokaisena päivänä liittyen luonnon monimuotoisuuteen ja saamelaiskulttuuriin. Viikon teemat on sovellettu saamelaiskulttuuriin, ja tarkoituksena on nostaa saamelaiskulttuurille tärkeitä aiheita liittyen luonnon monimuotoisuuteen sekä siihen liittyvään perinteiseen tietoon.

YK on julistanut toukokuun 22. päivän kansainväliseksi luonnon monimuotoisuuden päiväksi. Päivän tarkoituksena on lisätä ymmärrystä sekä tietoisuutta luonnon monimuotoisuudesta ja sen merkityksestä.

Tänä vuonna luonnon monimuotoisuuden päivä laajenee koko viikoksi. Viikon jokaiselle päivälle on oma luonnon monimuotoisuutta käsittelevä teemansa, jotka linkittyvät kansainvälisen luonnon monimuotoisuutta koskevan työn pääaiheisiin. Viikon aikana ympäri maailman tehdään tehostettua luontoviestintää.

Saamelaiskäräjien teemat viikon jokaiselle päivälle ovat:

Ma 18.5. Perinteinen tieto ja sen merkitys luonnon monimuotoisuudelle.

Ti 19.5. Luonnon monimuotoisuus ja suojelualueet sekä perinteiset elinkeinot.

Ke 20.5. Luonnon monimuotoisuus ja perinteinen ruoka, kalastus sekä ruokaturva.

To 21.5. Luonnon monimuotoisuus ja kulttuuri: käsityö.

Pe 22.5. Toimintaa luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen estämiseksi saamelaisesta näkökulmasta.

Somettaa voi tunnisteilla #luonto2020 #monimuotoisuus #luonnonmonimuotoisuus

Taustaa

Biologista monimuotoisuutta koskeva YK:n yleissopimus (The United Nations Convention on Biological Diversity CBD) avattiin allekirjoitettavaksi YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED) Rio de Janeirossa vuonna 1992. Suomi on ratifioinut biodiversiteettisopimuksen vuonna 1994. Biodiversiteettisopimuksen tavoitteena on maapallon ekosysteemien, eläin- ja kasvilajien sekä niiden perintötekijöiden monimuotoisuuden suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä luonnon geenivarojen käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukainen jako.

Biodiversiteettisopimuksen artikla 8(j) velvoittaa sopimusosapuolia suojelemaan alkuperäiskansojen biodiversiteettiin liittyvää perinteistä tietoa. Artikla määrää, että sopimusosapuolten tulee kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti kunnioittaa, suojella ja ylläpitää biologisen monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kannalta merkittävää alkuperäiskansojen ja perinteisen elämänmuodon omaavien paikallisyhteisöjen tietoa, innovaatioita ja käytäntöjä, sekä edistää ja laajentaa niiden soveltamista tämän tiedon innovaatioiden ja käytäntöjen omistajien luvalla ja myötävaikutuksella sekä rohkaista tämän tiedon, innovaatioiden ja käytäntöjen käytöstä saatujen hyötyjen tasapuolista jakamista.

Artikla koskee Suomessa saamelaisia ja se suojaa saamelaisten luonnonkäyttöön liittyvää perinteistä tietoa.

Vuosi 2020 on ns. luonnonmonimuotoisuuden supervuosi. Vuoden aikana on tarkoitus neuvotella uusi luonnon monimuotoisuutta koskeva maailmanlaajuinen kehys (post-2020 global biodiversity framework) sekä järjestää Luonnon monimuotoisuutta koskeva YK:n huippukokous. Kiinassa oli lisäksi tarkoitus järjestää YK:n biodiversiteettisopimuksen osapuolien kokous (CBD COP15), mutta konferenssin järjestäminen siirtyi COVID-19 -pandemian vuoksi ensi vuodelle.

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 050 574 7629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 4/2020

/in /by

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden parantaminen YK:ssa -prosessi jatkuu Saamelaiskäräjien johdolla

/in /by

Saamelaiskäräjät järjesti yhteistyössä kolmen muun alkuperäiskansojen järjestön, the Coordinadora de las Organizaciones Indígenas de la Cuenca Amazónica (COICA), the International Indian Treaty Council (IITC), ja the Asia Indigenous People’s Pact (AIPP), kanssa dialogikokouksen liittyen alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden parantaminen YK:ssa -prosessiin. Quitossa, Ecuadorissa 27. – 30. tammikuuta 2020 järjestettyyn nelipäiväiseen kokoukseen osallistui 30 alkuperäiskansojen edustajaa ympäri maailmaa sekä ns. ystävämielisten valtioiden edustajia. Kokouksen tarkoitus oli tärkeä: keskustella YK-prosessista, löytää alkuperäiskansoille yhteinen kanta tulevaa työtä varten ja vahvistaa vuoropuhelua jäsenvaltioiden kanssa. Saamelaiskäräjät johti kokouksen valmistelua, koordinointia ja logistiikkaa, mukaan lukien Norjan, Kanadan ja Suomen rahoituksen koordinointi.

Puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso sekä Panaman Kuna-kansan edustaja Estebancio Castro Diaz johtivat kokousta.

Kokoukseen osallistui alkuperäiskansojen edustajia ympäri maailmaa.

Alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden parantaminen YK:ssa on tärkeä ja jatkuva prosessi. Vuonna 2017 YK:n yleiskokous hyväksyi ensimmäisen päätöslauselman (A/RES/71/321) asiaan liittyen, mutta se ei vielä johtanut konkreettisiin toimiin alkuperäiskansojen osallistumisoikeuden parantamiseksi. Prosessi on edelleen tärkeä, koska se vahvistaa ja tukee alkuperäiskansojen itsemääräämisoikeutta kansainvälisellä tasolla. Tämä on erityisen tärkeää Saamelaiskäräjille ja muille vastaaville alkuperäiskansoja edustaville instituutioille, joilla ei tällä hetkellä ole omaa asianmukaista paikkaansa kansainvälisessä yhteisössä.

Quitossa käydyt keskustelut perustuivat YK:n ihmisoikeussopimuksiin, YK:n alkuperäiskansajulistukseen, syyskuussa 2014 järjestetyn YK:n alkuperäiskansojen maailmankonferenssin loppuasiakirjaan sekä sen valmisteluun tarkoitettuun taustamateriaaliin. Päätöslauselman mukaan prosessi jatkuu, mikä motivoi Saamelaiskäräjien koordinoimaa kokouksen järjestämistä.

The Coordinadora de las Organizaciones Indígenas de la Cuenca Amazónica (COICA) järjesti juhlaseremonian kokoukseen osallistujille.

Alkuperäiskansojen edustajat keskustelivat kokouksen aikana YK:n yleiskokouksen vuoden 2017 päätöslauselman hyväksymiseen johtaneesta prosessista, nykyisestä tilanteesta ja tulevista painopisteistä. Kokous ja sen ajoitus oli strateginen ja alkuperäiskansojen edustajat identifioivat tärkeitä painopistealueita, strategioita ja kantoja tulevalle prosessille. Alkuperäiskansojen sisäisten keskustelujen jälkeen käytiin vuoropuhelua ns. ystävämielisten valtioiden, mukaan lukien Suomen, edustajien kanssa.

Alkuperäiskansojen edustajat laativat prosessin vauhdin ylläpitämiseksi loppuasiakirjan, joka sisältää  suunnan ja odotukset osallistumisprosessille. Se perustuu viimeaikaisiin YK:n yleiskokouksessa ja ihmisoikeusneuvostossa tehtyihin päätöksiin, kuten neuvonantajien nimeäminen yleiskokouksen prosessiin, ja kartoittaa tietä alkuperäiskansojen sisäiselle koordinaatiolle.

Quito Outcome Document

 

Lisätietoja

puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, 040 687 3394, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

kansainvälisten asioiden sihteeri Inka Saara Arttijeff, 0505747629, inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi