Saamen kielten viikko

/in /by

Saamen kielten viikko pidetään 21.-27.10.2019 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamenkieliä esille eri tavoilla.

Vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta ja Saamelaiskäräjät on vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät järjestää itse toimintaa sekä julkaisee materiaaleja teemavuoden aikana ja haluaa kannustaa myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen.

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamenkieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen.

Saamelaiskäräjät myöntää vuoden lopussa Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinto myönnetään viranomaiselle tai yhteisölle, joka on toimissaan huomioinut teemavuoden tai muuten ansiokkaasti tehnyt työtä saamen kielen edistämiseksi Suomessa. Kieliviikon aikana aktivoituneet toimijat otetaan huomioon Saamen kieliteko -palkinnon myöntämisessä.

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10. 2019!

Kieliseminaari

/in /by

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestävät yhteisen kieliseminaarin tulkeille, kääntäjille ja muille kielityöntekijöille.

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti heille, jotka työskentelevät saamen kielten parissa: kääntäjät, tulkit tai muut kielityöntekijät. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Kolmen Saamelaiskäräjien järjestämän yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tukea kielityöntekijöitten ammattitaitoa, tarjota mahdollisuus keskustella laajemmin kieliasioista ja perehtyä tulkkien, kääntäjien ja kielityöntekijöiden työhön liittyviin kysymyksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Seminaari antaa myös mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteistyömahdollisuuksia kielityöntekijöille ja näin vahvistaa rajat ylittävää kieliyhteistyötä.

Saamelaiskäräjät toivottavat tervetulleeksi kaikki kielityöntekijät kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin!

Seminaarin ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin.

Seminaariin ilmoittautumisesta tiedotetaan alkusyksystä 2019.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, puhelin: +358 40 7075626

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, puhelin: +47 412 65 375

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, puhelin: +46 70-367 46 82

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019

/in /by

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019 pidetään 4.10.2019 klo 9-16 Inarissa (Sajos).

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä voi valita tulkatun kielen tai salissa puhutun kielen.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 14/2019

/in /by

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019

/in /by

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Saamelaiskäräjät vaatii Suomea EU:n puheenjohtajamaana reagoimaan Brasiliassa tapahtuneeseen alkuperäiskansajohtaja Emyra Wajãpin murhaan ja alkuperäiskansojen oikeuksiin kohdistuviin loukkauksiin

/in /by

Saamelaiskäräjät antoi 9.8.2019 Suomen ulkoministeriölle kannanoton alkuperäiskansajohtaja Emyra Wajãpin murhaa ja Brasiliassa tapahtuvia alkuperäiskansojen oikeuksiin kohdistuvia loukkauksia koskien.

Muun muassa IWGIA:n (International Work Group for Indigenous Affairs) verkkosivuilla julkaistujen tietojen mukaan, Wajãpi-johtaja löydettiin surmattuna Mariryn kylän läheltä samoihin aikoihin, kun n. 50 kaivostyöläistä (englanninkielisissä lähteissä käytetty termiä gold miner) olivat saapuneet Wajãpi-alkuperäiskansan maille Brasilian pohjoisosissa sijaitsevan Amapán osavaltiossa. Internetissä julkaistuissa lähteissä kaivostyöläisten kerrotaan tunkeutuneen Wajãpi-kansan alueille ja ottaneen haltuunsa Mariryn kylän, jonka asukkaat joutuivat pakenemaan Aramirãn kylään.

Brasilian tapahtumat ovat saaneet osakseen myös laajaa kansainvälistä huomiota, ja mm. YK:n ihmisoikeuskomissaari Michelle Bachelet on antanut lausunnon Brasilian tapahtumiin liittyen. Brasilian presidentti Jair Bolsonaro on tuonut esille useissa eri yhteyksissä halunsa valjastaa laajoja alueita mm. Amazonissa perinteisesti alkuperäiskansojen käytössä olevista alueista esim. eri teollisuuden muotojen käyttöön. Tällaisilla toimilla olisi negatiivisia vaikutuksia erityisesti alueen alkuperäiskansojen kulttuureille ja ne rikkoisivat YK:n alkuperäiskansojen julistuksessa listattuja alkuperäiskansojen oikeuksia vastaan (ks. esim. artikla 10 liittyen alkuperäiskansojen maihin ja alueisiin).

Lisäksi kannanotossaan Saamelaiskäräjät toi esille huolensa Brasilian presidentin ja hallituksen ajaman politiikan vaikutuksista koko planeetan ilmaston kannalta, ja vetosi Suomen niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla ajamiin arvoihin mm. ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ihmisoikeuksien toteutumisen edistämiseksi, jotta se ottaisi kantaa viimeaikaisiin tapahtumiin.

Lisätietoja

Puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Kansainvälisten asioiden sihteeri Laura Olsén-Ljetoff puh. 010 839 3155, laura.olsen-ljetoff(at)samediggi.fi

Kannanotto Emyra Wajãpin murhaan sekä Brasiliassa tapahtuviin alkuperäiskansaoikeuksien loukkauksiin liittyen

Lähde sinäkin mukaan kouluvierailijaksi

/in , /by

Lukukauden 2019-2020 kouluvierailut ovat starttaamassa syyskuun 17. päivä. Juuri alkaneen lukuvuoden loppuun mennessä tavoitteena on toteuttaa yhteensä 80 vierailua ympäri Suomen. Vierailuita pitävät 18-vuotta täyttäneet saamelaisnuoret. Oulun alueella vierailijana toiminut Teija Kaartokallio kertoo vierailuiden olleen opettavaisia myös hänelle itselleen. ”On ollut hienoa päästä kokemaan se, kun luokassa oppilaat todella kuuntelevat ja ovat kiinnostuneita saamelaisaiheista, jotka ilman vierailuja jäisivät mahdollisesti kokonaan käsittelemättä. Monen vierailun jälkeen on tullut valtava onnistumisen tunne, kun oppilaat ovatkin vielä jääneet kyselemään lisää tai kertomaan suoraan, kuinka kivaa oli.”

Yksi vierailu kestää oppilaitoksesta riippuen 75-90 minuuttia, jonka vuoksi kouluvierailut sopivat hyvin opiskelijalle tai sivutyöksi. ”Opiskelijan elämään vierailujen pitäminen sopii hyvin. Vierailuja voi tehdä juuri niin paljon ja juuri silloin kun itselle on sopiva, ja sen tähden ne ovatkin olleet mainio lisätienesti arkeen.”, mainitsee Teija, kun häneltä kysytään, kuinka hyvin vierailut mahtuivat viime keväänä hänen kalenteriinsa.

Syksyn kouluvierailijahaku on avoinna 30.8. saakka. Erityisesti pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle haetaan uusia vierailijoita. Uusille kouluvierailijoille järjestetään koulutus maanantaina 16.9. Helsingissä Nuorten Akatemian tiloissa. Jokaisesta vierailuista maksetaan 54 euron palkkio sekä korvataan matkakulut. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen: minna.lehtola(at)samediggi.fi.

Kouluvierailut ovat osa Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston ja Nuorten akatemian Dihtosis-yhteishanketta, jonka tavoitteena on lisätä saamelaistietoutta valtaväestön nuorten keskuudessa erilaisin menetelmin. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hanke jatkuu 30.6.2020 saakka.

Máren-Elle toimi myös kouluvierailijana keväällä 2019. Hän on Nuorten Akatemian elokuun kouluvierailija. Täältä voit lukea hänen mietteitään toiminnasta.

Lisätietoja:

Projektityöntekijä Minna Lehtola, tel: 010 839 3132 | +358 40 650 3620, minna.lehtola(a)samediggi.fi

Saamelaiskäräjät nimesi neljä kielilähettilästä ”Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee”

/in , , /by

Ijahis idja -festivaalin teemana ovat YK:n alkuperäiskansojen kielten vuoden innoittamana saamen kielet. Saamen kielten esilletuomiseksi Saamelaiskäräjät on nimennyt neljä saamen kielten kielilähettilästä.

Sámásteaddji – Säämsteei – Sámásteijee – kielilähettiläiden tarkoituksena on innostaa erityisesti lapsia ja nuoria käyttämään rohkeasti saamen kieliä. Kielilähettiläät ovat tavattavissa Ijahis Idja -festivaalin aikana ja festivaalin ohjelmistossa esitetään heistä kertovia videoteoksia.

Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio iloitsee, kun kielivuosi antaa mahdollisuuden luoda erilaisia tapoja tuoda saamen kieliä esille.

– Toivon, että kielilähettiläät ovat meille esimerkkinä ja haastavat meitä kaikkia käyttämään enemmän saamen kieliä sekä arjessa jutellessamme toisillemme, mutta myös sosiaalisessa mediassa ja muissa tilanteissa.

Saamelaiskäräjien neljä kielilähettiläistä edustavat kaikkia Suomessa puhuttuja saamenkieliä ja he ovat: Marianne Ketola, Sáárá Seipiharju, Teemu Titola ja Teija Kaartokallio. Kielilähettiläät on valittu yhteistyössä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston kanssa.

YK:n alkuperäiskansojen kielten teemavuoden toimintaa rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö myöntämällä rahoituksen kielivuosihankkeelle. Hankkeessa on tarkoitus kampanjoida saamen kielien käytön elvyttämiseksi, lisätä saamen kielten näkyvyyttä Suomessa ja tuottaa erityisesti lapsille ja nuorille tapahtumia ja materiaaleja, jotka tukevat kielten oppimista ja käyttämistä.

Kielilähettiläät, saamelaiskäräjien kielitoimiston työntekijät ja nuorisoneuvoston jäsenet ovat tavattavissa perjantaina Ijahis Idja násttážat -konsertissa ja festivaalialueella lauantaina klo 15-22. Festivaalin kielilaavulla voi mm. tutustua saamenkielisten appien käyttöön.

Lisätietoja:

Kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio, puh. 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi

Kielivuoden hanketyöntekijä Tarja Porsanger, puh. 010 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Saamenkielisten aineenopettajien koulutushanke käynnistyi

/in , /by

Saamenkielisiä aineenopettajia kouluttava Ketterä korkeakoulu-hanke käynnistyi Inarissa järjestettävillä kieliopinnoilla tiistaina 13.8. Hankkeen tavoitteena on saada nopeutetulla aikataululla uusia aineenopettajia sekä saamen kielten että muiden oppiaineiden opetukseen. Saamenkielisten opettajien puute koskee kaikkia kolmea saamen kieltä ja koko maata.

Kuvassa hankkeen opettajia ja työntekijöitä Inarin Sajoksessa järjestetyssä avajaistilaisuudessa 13.8.

Saamelaiskäräjien vuonna 2017 tekemän esiselvityksen mukaan saamenkielisistä opettajista on huutava pula. Pohjoissaamenkielisiä luokanopettajia ja pohjoissaamen aineenopettajia on valmistunut eniten, mutta myös heistä on pulaa. Tilanne on vaikein koltansaamessa, mutta tilanne on paranemassa. Kaikki kolme saamea, inarin-, koltan- ja pohjoissaame, ovat nyt itsenäisiä akateemisia oppiaineita Oulun yliopistossa.

Inarissa käynnistyivät koko lukuvuoden kestävät inarin- ja pohjoissaamen perusopinnot, jotka jatkuvat välittömästi aineopintoihin. Koltansaamen perusopinnot on aloitettu jo keväällä etäopintoina ja jatkuvat nyt aineopintoina.

Hankkeen koulutukset jakaantuvat kieliopintoihin, pedagogisiin opintoihin ja saamelaisen kirjallisuuden opintoihin, jotka kuuluvat osana saamen äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuusvaatimuksiin. Saamelaisen kirjallisuuden opintoja ei ole aiemmin järjestetty osana opettajankoulutusta. Saamelaisen kirjallisuuden opinnot alkavat syksyllä 2020 ja opettajan pedagogiset opinnot 2021.

Hankekokonaisuus on suunniteltu siten, että opiskelijoiden on mahdollista valita tutkintoonsa siitä puuttuvat osiot. Mukana koulutuksessa on myös jo opettajan kelpoisuuden omaavia henkilöitä, jotka vahvistavat saamen kielen taitoaan kyetäkseen jatkossa opettamaan saamen kielellä. Osalla hakijoista ovat jo suoritettuina saamen kielen opinnot, osia saamen kielen opinnoista ja vahva saamen kielen taito, mutta heiltä puuttuvat opettajan pedagogiset opinnot.

Hankkeen koulutukset toteutetaan Oulun yliopiston Giellagas-instituutin, kasvatustieteellisen tiedekunnan ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyönä. Saamelaiskäräjät on mukana hankkeen ohjausryhmässä ja tukee hanketta seuraamalla ja raportoimalla opettajatilanteesta saamelaisopetuksen kentällä.

Hanketta rahoittavat Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Suomen kulttuurirahasto. OKM on myöntänyt Oulun yliopistolle kolmevuotisen hankerahoituksen. Kulttuurirahasto, joka on tukenut saamen kieliä jo noin 20 vuoden ajan, osoitti hankkeeseen osallistuvien opiskelijoiden tueksi 300.000 euroa, joka jaetaan stipendeinä opiskelijoille. Osa opiskelijoista on ottanut virkavapautta varsinaisesta työstään hankkiakseen kelpoisuuden saamenkielisiin aineenopettajan tehtäviin.

Hanketta johtaa FT Marja-Liisa Olthuis ja hanketyöntekijänä toimii FM Tiina Mattanen Oulun yliopiston Giellagas-instituutista.

Lisätietoja: koulutussihteeri Ulla Aikio-Puoskari, ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi; 010 8393 112

Ketterä korkeakoulu

Saamelaisasioiden koulutusseminaariin ilmoittautunut yli 70 osallistujaa

/in , /by

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto ja hallitus järjestävät ensimmäistä kertaa saamelaisasioiden koulutusseminaarin ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille Inarissa 15.-16.8.2019. Seminaarin tarkoituksena on lisätä yhteistyötä päättäjien ja virkamiesten kanssa. Kaksipäiväiseen seminaariin on ilmoittautunut yli 70 osallistujaa, mukana mm. opetusministeri Li Andersson, useita kansanedustajia sekä eri viranomaisten ja valtion hallinnon virkamiehistöä.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvoston esityksestä Saamelaiskäräjät on valmistellut koulutusseminaari-tutustumiskäyntiä ministereille, kansanedustajille sekä valtion virkamiehille. Myös oikeusministeriö on osallistunut valmisteluihin, sillä Kansallinen perus- ja ihmisoikeusohjelma (2017) tähtää siihen, että “saamelaisasioita käsittelevien virkamiesten osaamista parannetaan saamelaisten oikeuksiin keskittyvällä koulutuksella”. Saamelaiskäräjien toimintaan ja saamelaiskysymyksiin tutustuminen on luontevaa jatkoa oikeusministeriön aiemmin järjestämälle saamelaisasioiden peruskurssille. Tapaaminen vahvistaa ja uudistaa yhteistyötä ja dialogia kahden kansan välillä.

Kaksipäiväisen seminaarin aikana osallistujien on mahdollista tutustua saamelaisasioihin useiden eri teemojen kautta. Teemoja ovat saamelaiset alkuperäiskansana ja saamelaisten itsehallinto, koulutus ja oppimateriaali, saamen kielet, saamelaisten oikeudet, varhaiskasvatus ja kielipesätoiminta, sosiaali- ja terveyspalvelut, saamelaisten perinteiset elinkeinot, saamelaiskulttuuri ja nuorisoasiat.

”Olemme hyvin tyytyväisiä osallistujien runsaaseen määrään ja kiinnostukseen saamelaisasioita kohtaan. Selkeästi tällaiselle koulutukselle on tarvetta, sillä on tärkeää välittää tietoa Saamelaiskäräjien toiminnasta sekä ajankohtaisista asioista”, kertoo Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja ja koulutusta valmistelleen työryhmän puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Lisäksi osallistujilla on mahdollisuus vierailla eri saamelaistoimijoiden luona ja osallistua Ijahis Idja -festivaaliin.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto teki aloitteen hallitukselle koulutusseminaarin järjestämiseksi valtioneuvostolle lisätäkseen valtioneuvoston tietämystä saamelaisasioissa. Saamelaiskäräjien hallitus päätti asettaa työryhmän valmistelemaan seminaariohjelmaa. Hallituksen puolesta työryhmään valittiin Tiina Sanila-Aikio, Tuomas Aslak Juuso ja Pentti Pieski. Lisäksi nuorisoneuvosto nimesi työryhmään Risten Mustosen, Ánte Veijolan ja Sunna Aikion.

Lisätietoja:

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi
Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Kuva: Ville-Riiko Fofonoff