Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous pidetään 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa. Kokous alkaa 27.2.2020 klo 10.

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien vanhin jäsen Kari Kyrö toimii Saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen koollekutsujana. Ennen järjestäytymiskokousta Saamelaiskäräjien jäsenille ja varajäsenille järjestetään seminaari Saamelaiskäräjien toiminnan perusteista. Toimialakohtaiset perehdyttämisseminaarit järjestetään maalis-huhtikuun aikana.

Järjestäytymiskokouksessa Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, asettaa hallituksen sekä asiantuntijalautakunnat ja käy lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelman 2020-2023 perusteista ja sisällöstä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee koltansaamen kääntäjän sijaista

Sijaisuus on ajalle 6.2.- 31.3.2020 ja sijaisuus voi jatkua 31.5.2020 saakka.  Kääntäjän tehtävänä on hoitaa käännös- ja terminologiatöiden lisäksi muut toimialaansa kuuluvat ja saamen kieliturvasihteerin hänelle erikseen määräämät tehtävät. Kääntäjän kelpoisuusvaatimukset on määritelty asetuksessa Saamelaiskäräjistä (1727/1995). Kääntäjän palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/IV tai V/II mukaisesti (peruspalkka 2518,95-2163,83 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi työstä maksetaan 24 %:n saamelaisalueen lisä ja työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät.

Hakemukset liitteineen tulee toimittaa saamelaiskäräjien sihteeristöön 5.2.2020 mennessä osoitteeseen:

https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?43efcc91

Lisätietoja työstä antaa Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri p. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi.

Inarissa 17.1.2020

Sámi eatnan duoddariid ehdotetaan saamelaisten kansallisjoiuksi

Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa, että Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään Sámi eatnan duoddariid joiusta tulee saamelaisten yhteinen kansallisjoiku.

– Joiulla on keskeinen asema saamelaiskulttuurissa ja se on meidän omaa perinnettämme. Saamelaisilla on oma laulu Saamen kansallislaulu. Siksi onkin luonnollista, että meillä on myös oma kansallisjoiku, mikä korostaa joiun merkitystä saamelaisille.

Áillohaš – Nils-Aslak Valkeapään Sámi eatnan duoddariid joiku on kautta aikojen saanut merkityksen saamelaisia yhdistävänä symbolina, ja sitä on usein joikattu saamelaisympäristöissä kuten päiväkodeissa, kouluissa, yleisissä tapahtumissa ja muutenkin yhteyksissä, joissa saamelaiset ovat kokoontuneet. Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään taiteessa on kokonaisvaltainen saamelaisnäkemys ja hän on taiteilija, johon saamelaiset tuntevat sukulaisuuttaan. Sámi eatnan duoddariid -joiussa on paljon samankaltaisuuksia kunkin Saamenmaan joikuperinteen kanssa, ja sitä voi yhdistää sekä vuelie, vuolle, luohti, livđe ja leu´dd musiikkiin. Joiku edustaa saamelaisten yhteenkuuluvuutta Saamenmaahan, samalla kun se kuvaa saamelaisten rakkautta omiin maihin. Saamenmaa on se pehmeä syli, jota me vaalimme ja kaipaamme.

Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa kansallisjoiuksi ko. joiun, koska se tunnetaan ympäri saamelaisten asuinaluetta ja jota monet ovat joikanneet, ja jonka Áillohaš – Nils Aslak Valkeapää on itse nauhoittanut vuonna 1978. Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta ehdottaa Áillohaš – Nils Aslak Valkeapään itsensä vuonna 1996 kirjoittamaa tekstiä joiun sanoiksi, ja joita hän on myöhemmin julkaissut kirjassaan Girddán, seivvodan vuonna 1999. Saamelaisten kansallisjoikua tulee voida pelkästään joikata ilman tekstiä, muutamin joiun sanoin tai kokonaan tekstillä.

Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruoktu
galbma geađge guorba guovlu
sámi mánáid ruoktu 

Beaivi Áhči gollerisku
almmi allodagas
coahkká váibmu Eanan eatni
eallin eatnun šoavvá 

Mánu silbbat šelggonasat
jietnja meara márra
guovssahasat násteboagán
lottit ráidarasas 

Vuoi dáid Davvi duovdagiid
dán viiddis almmi ravdda
garra dálkkit juoiggadallet
máná vuohttunluđiid 

vuoi dáid fávrrus eatnamiid
vuoi jávrriid čuovgi čalmmiid
liegga litna eatni salla
gievvudeaddji gietkka 

Biegga buktá Biegga doalvu
duottar dat lea duottar
duoddar duohken duoddar askkis
sámi mánáid dorvu 

Sámieatnan duoddariid
dáid sámi mánáid ruovttu
šearrát gearrá šealggáhallá
sámi mánáid ruoktu 

Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan ehdotus viedään käsiteltäväksi Saamelaisten 22. konferenssiin v. 2021.

Taustaa

Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan ovat nimenneet Saamelaisneuvosto ja Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät. Lautakunnan jäseninä ovat Petra Biret Magga-Vars, Anders Kråik, Lars Anders Bær, Ol Johan Gaup, Thomas Åhren ja Anna Sakmarkina.

Saamelaiskonferenssi Tråantessa v. 2017 pyysi, että Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunta aloittaa saamelaisten kansallisjoikuprosessin, ja esittää sopivan joiun saamelaisten kansallisjoiuksi ja tuo ehdotuksensa käsiteltäväksi Saamelaisten 22. konferenssiin. Lautakunta on tehnyt työtänsä kohta kaksi vuotta ja löytänyt ehdotuksensa. Työ jatkuu vielä ja joiku sovelletaan saamen kielille ja joikuperinteisiin ja muutoin valmistellaan päätöksentekoa varten.

Yhteyshenkilö

Anders Kråik, tel. +46 70 224 71 61
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan puheenjohtaja välillä 2017-2019

Petra Magga-Vars, tel+358 40 732 55 03
Saamelaisten kansallisten symbolien lautakunnan puheenjohtaja 19.09.2019 alkaen.

Kuva: Tarja Länsman 

Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous pidetään 27.-28.2.2020

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien järjestäytymiskokous pidetään 27.-28.2.2020 Sajoksessa, Inarissa. Kokous alkaa 27.2.2020 klo 10.

Toimikaudeksi 2020-2023 asetetun Saamelaiskäräjien vanhin jäsen Kari Kyrö toimii Saamelaiskäräjien ensimmäisen kokouksen koollekutsujana. Ennen järjestäytymiskokousta Saamelaiskäräjien jäsenille ja varajäsenille järjestetään seminaari Saamelaiskäräjien toiminnan perusteista. Toimialakohtaiset perehdyttämisseminaarit järjestetään maalis-huhtikuun aikana. 

Järjestäytymiskokouksessa Saamelaiskäräjät valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa, asettaa hallituksen sekä asiantuntijalautakunnat ja käy lähetekeskustelun Saamelaiskäräjien vaalikauden toiminta- ja talousohjelman 2020-2023 perusteista ja sisällöstä.

Saamelaiskäräjien jäsenet v. 2020-2023

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Suoran lähetyksen kautta on mahdollista kuunnella tulkattua kieltä salissa kuullun kielen lisäksi. Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Lisätietoja:

Hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi, 010 839 3106 / 040 726 2688, pia.ruotsala(at)samediggi.fi

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!​

Buriid juovllaid ja lihkolaš ođđa jagi!

Pyereh juovlah  luholâš uđđâ ihe!

Šiõǥǥ rosttov da leklvaž ođđ eeʹjj!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Merry Christmas and Happy New Year!

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto ilmoittaa haettavaksi suunnittelijan määräaikaisen tehtävän

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto hakee määräaikaista suunnittelijaa, jonka tehtävänä on laatia tiedotusmateriaalia saamen kielilaista ja muista saamelaisten kielellisistä oikeuksista sekä saamelaisväestölle, että viranomaisille nettisivuille ja muille kanaville.  Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää kolme kuukautta.

Kelpoisuusvaatimuksena on tehtävän edellyttämä koulutus ja lisäksi vaaditaan saamen kielen taitoa (asetus 1727/95). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää hyvää saamelaisten kielellisten oikeuksien, saamelaiskulttuurin ja hallinnollisten tehtävien tuntemusta sekä hyviä viestintätaitoja. Työkokemus vastaavista tehtävistä katsotaan eduksi.

Palkkaus määräytyy Saamelaiskäräjien palkkausjärjestelmän vaativuustason IV/III mukaan (peruspalkka 2565,88 euroa/kk). Peruspalkan lisäksi maksetaan työkokemuksen mukaan määräytyvät kokemuslisät sekä saamelaisalueella työskennellessä 24 %:n saamelaisalueen lisä. Tehtävässä noudatetaan kahden viikon koeaikaa.

Hakemus liitteineen tulee toimittaa Saamelaiskäräjien sihteeristöön 10.1.2020 mennessä osoitteeseen: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?05c8db1e

Lisätietoja työstä antaa kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio puh. 010 839 3124. Saamelaiskäräjien toimintaan voi tutustua nettiosoitteessa www.samediggi.fi

Inarissa 20.12.2019

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 24.12.2019-6.1.2020

Saamelaiskäräjien puhelinvaihde on kiinni 24.12.2019-6.1.2020.

Saamelaiskäräjät järjestää koulutusta osana Muumilaakso-sarjan saamen kielten dubbaustuotantoa

Yle, Gutsy Animations ja Saamelaiskäräjät tekevät yhteistyötä ammattimaisen dubbauskulttuurin rakentamiseksi kaikille kolmelle saamen kielelle. “Jokainen toimija tuo yhteiseen pöytään omaa parasta osaamistaan”, sanoo Saamelaiskäräjien kieliturvasihteeri Anne Kirste Aikio. 

Saamelaiskäräjien saamen kielen toimisto ja elokuvakeskus Skábma järjestävät dubbaukseen liittyvää koulutusta tammikuussa. Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa, että ensi keväästä alkaen kuullaan Muumeja kaikilla kolmella Suomessa puhuttavalla saamen kielellä.  

Toimijat ovat sopineet, että pohjoissaamenkielisen Muumilaakso-sarjan tuotannon rinnalla tullaan näkemään myös osittaiset tuotantokaudet inarin- ja koltansaameksi. Muumilaakso-sarjan valmistuminen kaikilla saamen kielillä edellyttää aktiivista näyttelijöiden etsimistä ja kouluttamista.  Kahden tuotantokauden kokonaisuus kolmella kielellä edellyttää lisärahoitusta. Saamelaiskäräjien ratkaisu on näyttelijöille ja laulajille suunnatun ääninäyttelykoulutuksen lisäksi ulkopuolisen rahoituksen varmistaminen. 

“Meillä on paljon lahjakkaita ja innokkaita tekijöitä. Olenkin vakuuttunut, että löydämme kaikille kielille hienot esiintyjät Muumien maailmaan”, kertoo Anne Kirste Aikio.  “Elokuvakeskus Skábma kutsuukin kaikkia ääninäyttelemisestä kiinnostuneita kokeilemaan, millaista ammattimainen dubbaaminen saamen kielillä on”, kehottaa Aikio. 

Mikäli olet kiinnostunut koulutuksesta, lähetä lyhyt sähköposti, jossa kerrot kiinnostuksestasi ja yhteystietosi osoitteeseen anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 8.1.2019 mennessä. Koulutuksen tarkempi aikataulu ilmoitetaan tammikuussa.  

Kuva: Gutsy Animations

Lisätietoja: 

Anne Kirste Aikio, kieliturvasihteeri, puh 010 839 3124, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi 

Tarja Porsanger, elokuvakeskus Skábma, puh +358 10 839 3182, tarja.porsanger(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio puh. 050 300 1780, tiina.sanila-aikio(at)samediggi.fi

Õõutveäkka – yhdessä!

Alkuperäiskansat tarvitsevat yhteisöllisiä tapahtumia kielen säilymiseksi. Omien ihmisten ja sukulaisten kohtaaminen voimaannuttaa. Alkuperäiskansojen kielivuoden ja kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavuosi lähenee loppuaan ja vuoden viimeiset tapahtuma järjestetään joulukuussa Männikön palvelutalossa 18.12.

Yhdessä! -sukupolvien kohtaaminen järjestetään joulukuun 18.päivänä palvelutalo Männikössä, Ivalossa. Kyyditys järjestetään Näätämön-Sevettijärven suunnalta Ivaloon ja Nellimistä- Ivaloon ja takaisin. Linja-auto -kyyditykseen ilmoittaudutaan ennakkoon. Omaiset ja ystävät Ivalosta ovat tervetulleita myös mukaan tapahtumaan.

Männikön palvelutalon ohjelma alkaa noin klo 10. Musiikillisesta ohjelmasta vastaavat Sevettijärven koululaiset yhdessä Hanna-Maaria Kiprianoffin kanssa. Muusikot Tero Harju ja Aimo Aikio esiintyvät myösyhteisöllisessä kohtaamisessa. Jouluisen tapahtuman päättää Pieni Kolttakino -elokuvaesitys joka on Ville-Riiko Fofonoffin kuvaama Kolttasaamelaisten asuttamisen 70-vuotisjuhlavideo.

Männikön tapahtuman järjestää saamelaiskäräjien lastenkulttuurikeskus Mánnu, Kolttakulttuurisäätiö ja Inarin kunnan Männikön palvelutalo.

Ilmoittautuminen kuljetuksiin 12.12. mennessä (reitti Näätämö-Sevettijärvi-Ivalo sekä Nellim-Keväjärvi-Ivalo): Mari Korpimäki puh. 045 611 5250 tai mari.korpimaki@kolttasaamelaiset.fi. Paikkoja on rajoitetusti.

Lisätietoja: MÁNNU/Sámediggi Petra Biret Magga-Vars puh. 040 732 5503, petra.magga(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien kannanotto saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamisesta

Saamelaiskäräjät kokoontui Inarissa kokoukseensa (5/2019) 17.12.2019 käsittelemään ehdotusta saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi ja hyväksyi ehdotuksen, lausuu kannanottonaan seuraavaa:

Saamelaiset on alkuperäiskansa nykyisten neljän valtion, Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän alueella. Saamelaisilla on omana kansana ja alkuperäiskansana sekä kansallisessa että rajoja ylittävässä perspektiivissä itsemääräämisoikeus.

Saamelaiskäräjät painottaa, että mainittujen valtioiden assimilaatioprosessit ovat kohdistuneet saamelaisiin niin yhteisesti kuin yksilötasolla, kunkin kansallisvaltion ominaispiirtein ja rajat ylittävin tavoin. Saamelaiskäräjät viittaa, että valtioiden assimilaatiopolitiikka koskien saamelaisia on haitannut saamen kansan omaehtoista kehitystä ja todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista saamelaisten ja yhteiskuntien välillä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti.

Saamelaiskäräjät katsoo tärkeäksi, että valtioneuvosto yhteistyössä Saamelaiskäräjien ja Kolttien kyläkokouksen kanssa asettaa totuus- ja sovintokomission kokoamaan ja todistamaan saamelaisten kokemukset Suomen valtion ja eri viranomaisten saamelaiskulttuuria ja sen aineellista pohjaa rikkovista toimista ja siitä, millaisia vaikutuksia ja seurauksia niillä on ollut ja edelleen on saamelaisille alkuperäiskansana ja sen jäsenille yksilöinä, sekä tekemään tämän osaksi tunnustettua käsitystä siitä, mikä historiamme ja nykyisyytemme on. Saamelaiskäräjät katsoo komission asettamisen merkitsevän, että julkisesti tunnustetaan valtion assimilaatiopolitiikan vaikutusten vaativan korjaavia toimenpiteitä.

Saamelaiskäräjät painottaa, ettei totuus- ja sovintokomission asettaminen ole ilo eikä voitto. Tähän äärimmäiseen toimenpiteeseen ryhdytään siksi, etteivät aiemmat keinot puolustaa saamelaisten alueita ja kulttuureita ole riittäneet muuttamaan pyrkimyksiä assimiloida saamelaisia valtakulttuuriin. Komission aloittaminen on jaetun surun hetki tietoisena siitä, kuinka monet eivät omana elinaikanaan ehtineet saamaan oikeutta. Komission työn tulee purkaa ja auttaa käsittelemään traumoja, joita saamelaiset niin kansana kuin yksilöinä kantavat ylisukupolvisesti. Näiden traumojen käsittely niin yksilötasolla kuin kollektiivisesti on raskasta ja järkyttävää. Kuitenkin sen on tapahduttava edes siinä määrin, että epätasapainoa ylläpitävät toimet voidaan tunnistaa ja muuttaa, jotta saamen kansan oikeus itsemääräämiseen myös sisäisesti voi toteutua. Saamelaiset omistavat omat elämänkokemuksensa ja historiansa, ja näin ollen he ovat myös avainasemassa siinä, kuinka ylisukupolvista taakoistaan selviävät. Saamelaisilta ei saa viedä tämän prosessin aikana mahdollisuutta löytää itse tietään kohti paranemista. Tämä edellyttää, että saamelaisille on prosessiin valmistauduttaessa, sen aikana ja sen jälkeen tarjolla saamenkielistä ja kulttuurisensitiivistä henkistä ja psyykkistä tukea.

Saamelaiskäräjät odottaa valtion resursoivan saamelaisia syrjivien rakenteiden muutostyön sekä lopettavan harjoittamansa assimilaatiopolitiikan, jota tapahtuu tässäkin hetkessä, nyt, joka päivä, jotta uusien taakkasiirtymien jatkumo voitaisiin katkaista. Saamelaiskäräjät painottaa, että todellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tulee kansainvälisesti hyväksyttyjä ja sitovia ihmisoikeuksia ja alkuperäiskansaoikeuksia kunnioittaa ja soveltaa paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, rajoja ylittävästi ja kansainvälisesti, erityisesti YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista hengessä.

Saamelaiskäräjät kiittää saamelaisyhteisöä osallistumisesta totuus- ja sovintoprosessin valmisteluun. Saamelaiskäräjät kiittää myös asiantuntijoita, joiden panos valmistelussa on ollut erittäin tärkeä. Viimeiseksi Saamelaiskäräjät kiittää Kolttien kyläkokousta ja Suomen valtiota neuvotteluprosessista.

Inarissa 17.12.2019

Tiina Sanila-Aikio
puheenjohtaja                                                

Pia Ruotsala-Kangasniemi
hallintopäällikkö

Ehdotus saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseksi