Saamen kielten viikko

/in /by

Saamen kielten viikko pidetään 21.-27.10.2019 ja Saamelaiskäräjät kutsuu kaikkia osallistumaan teemaviikolle esimerkiksi järjestämällä tapahtumia tai kampanjoita sekä tuomalla saamenkieliä esille eri tavoilla.

Vuonna 2019 vietetään kansainvälistä alkuperäiskansojen kielten teemavuotta ja Saamelaiskäräjät on vahvasti mukana teemavuoden toteuttamisessa yhteistyössä Norjan ja Ruotsin Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaiskäräjät järjestää itse toimintaa sekä julkaisee materiaaleja teemavuoden aikana ja haluaa kannustaa myös muita toimijoita osallistumaan teemavuoteen.

Saamelaiskäräjät kutsuu yrityksiä, järjestöjä, viranomaisia ja muita toimijoita laajasti Suomessa osallistumaan saamen kielten näkyvyyden lisäämiseen koko maassa. Saamenkieliä voi tuoda esille mm. laatimalla mainokset/ruokalistat saameksi, tervehtimällä saameksi, käyttämällä saamenkielisiä paikannimiä. Ideoikaa toimintaa, joka edistää saamen kielten näkyvyyttä, muistuttaa kielten moninaisuudesta sekä luo uusia kielenkäyttöareenoita. Saamen kielet ovat uhanalaisia ja kaikki tuki on tarpeen.

Saamelaiskäräjät myöntää vuoden lopussa Saamen kieliteko -palkinnon. Palkinto myönnetään viranomaiselle tai yhteisölle, joka on toimissaan huomioinut teemavuoden tai muuten ansiokkaasti tehnyt työtä saamen kielen edistämiseksi Suomessa. Kieliviikon aikana aktivoituneet toimijat otetaan huomioon Saamen kieliteko -palkinnon myöntämisessä.

Osallistu saamen kielten teemaviikkoon 21.-27.10. 2019!

Kieliseminaari

/in /by

Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjät järjestävät yhteisen kieliseminaarin tulkeille, kääntäjille ja muille kielityöntekijöille.

Saamelaiskäräjät järjestävät yhdessä 9.-10.10.2019 kieliseminaarin Inarissa erityisesti heille, jotka työskentelevät saamen kielten parissa: kääntäjät, tulkit tai muut kielityöntekijät. Seminaari järjestetään Norjan, Ruotsin ja Suomen Saamelaiskäräjien ja Sámi Giellagáldun yhteistyönä. Seminaari kuuluu YK:n alkuperäiskansojen kielten huomioimiseen Saamelaiskäräjien osalta.

Kolmen Saamelaiskäräjien järjestämän yhteisen tapahtuman tarkoituksena on tukea kielityöntekijöitten ammattitaitoa, tarjota mahdollisuus keskustella laajemmin kieliasioista ja perehtyä tulkkien, kääntäjien ja kielityöntekijöiden työhön liittyviin kysymyksiin, mahdollisuuksiin ja haasteisiin. Seminaari antaa myös mahdollisuuden verkostoitua ja luoda yhteistyömahdollisuuksia kielityöntekijöille ja näin vahvistaa rajat ylittävää kieliyhteistyötä.

Saamelaiskäräjät toivottavat tervetulleeksi kaikki kielityöntekijät kieliseminaariin 9.-10.10.2019 Inariin!

Seminaarin ohjelma ja muut tiedot julkaistaan myöhemmin.

Seminaariin ilmoittautumisesta tiedotetaan alkusyksystä 2019.

Lisätietoja:

Anne Kirste Aikio, anne-kirste.aikio(at)samediggi.fi, puhelin: +358 40 7075626

Mikkel Rasmus Logje, mikkel.rasmus.logje(at)samediggi.no, puhelin: +47 412 65 375

Marie Louise Allas, marielouise.allas(at)sametinget.se, puhelin: +46 70-367 46 82

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019

/in /by

Saamelaiskäräjien kokous 3/2019 pidetään 4.10.2019 klo 9-16 Inarissa (Sajos).

Saamelaiskäräjien kokous kokoontuu 4-5 kertaa vuodessa yleensä Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa. Kokoukset ovat julkisia ja niitä pystyy seuraamaan paikan päällä parlamenttisalissa tai live striimin kautta osoitteessa www.samediggi.fi/live. Parlamenttisalissa tulkkauslaitteet ovat yleisön käytössä. Lähetyksessä voi valita tulkatun kielen tai salissa puhutun kielen.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä. Kutsu käräjien kokoukseen ja siihen liittyvä esityslista on lähetettävä käräjien jäsenille vähintään kymmenen (10) päivää ennen kokousta.

Saamelaiskäräjien hallituksen kokous 13/2019

/in /by

Saamelaiskäräjät asettaa keskuudestaan hallituksen, johon kuuluvat jäseninä käräjien puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja neljä muuta jäsentä. Hallitus toimii saamelaiskäräjien kokouksen alaisena ja sen ensisijaisena tehtävänä on vastata poliittisesta toiminnasta ja hallinnosta sekä huolehtia käräjien kokousten valmistelusta. Hallitus kokoontuu noin kerran kuukaudessa tai tarpeen mukaan.

Kokousasiakirjat löytyvät dokumenteista täältä.

Varapuheenjohtaja Juuso peräänkuuluttaa rakentavaa dialogia – Suomen valtiolla aikaa heinäkuun loppuun raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle

/in , /by

Tiistaina 16.7. Genevessä Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (EMRIP) istunnossa käsiteltiin Asiantuntijamekanismin maavierailuja. Asiantuntijamekanismi vieraili Suomessa helmikuussa 2018 ja antoi maaliskuussa 2018 neuvoa-antavat kommentit vierailunsa perusteella. Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso esitti istunnossa Saamelaiskäräjien puheenvuoron ja tilannekatsauksen viimeaikaisista tapahtumista Suomessa saamelaiskäräjälakiuudistukseen ja Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitean helmikuussa antamiin ratkaisuihin liittyen. 

Puheenvuorossaan tiistaina Juuso kertasi saamelaiskäräjälakiuudistuksen etenemistä aina vuoden 2018 syyskuusta tähän päivään. Juuso kertoi saamelaisasioita koskeviin kysymyksiin liittyvien keskustelujen Suomen nykyisten hallituspuolueiden jäsenten kanssa sujuneen rakentavassa hengessä esim. Suomen uutta hallitusohjelmaa laadittaessa. Hallitusohjelmassa on mainittuna mm. saamelaiskäräjälain uudistamiseen liittyvän työn jatkaminen, ja Juuson mukaan Saamelaiskäräjät odottavatkin, että asiaa lähdetään edistämään kiireellisesti. 

YK:n ihmisoikeuskomitean helmikuussa 2019 antamat ratkaisut nousivat myös esille puheenvuorossa. Ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisussaan, että Suomen Korkeimman hallinto-oikeuden (KHO) päätökset ottaa yhteensä 97 henkilöä vuosina 2011 ja 2015 Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa, loukkasivat kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 25 artiklaa sekä yksin että tulkittuna yhdessä 27 artiklan kanssa ja 1 artiklan valossa.  

Ihmisoikeuskomitean ratkaisussa todetaan, että “Sopimusvaltio on myös velvollinen ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin estääkseen vastaavat loukkaukset tulevaisuudessa”. Juuson mukaan Saamelaiskäräjät on ehdottanut valtion taholle keinoja vastaavien loukkausten estämiseksi, ja nostaa esille Saamelaiskäräjien hallituksen KHO:lle jättämän purkuhakemuksen aiemmin mainittuja KHO:n vuosien 2011 ja 2015 päätöksiä koskien. Tämän lisäksi Saamelaiskäräjien kokous päätti kesäkuussa esittää valtioneuvostolle Saamelaiskäräjien vaalien ajankohdan muuttamista, jonka tavoitteena olisi ollut varmistaa saamelaiskäräjälain muutosten valmistelu, käsittely ja toimeenpano ennen seuraavien vaalien toimittamista. Molemmat ehdotukset saivat kuitenkin kielteisen vastaanoton, sillä Suomen oikeusministeriö julkaisi 27.6.2019 tiedotteen, jossa ilmoitti, ettei Saamelaiskäräjävaalien ajankohdan muuttamien aikataulun vuoksi ollut enää mahdollista. Myös KHO julkaisi 5.7.2019 tiedotteen, jossa ilmoitti hylkäävänsä Saamelaiskäräjien purkuhakemuksen.  

Juuso ilmaisikin puheenvuorossa huolensa ihmisoikeuskomitean ratkaisussa esille nostettujen loukkausten tapahtumisesta uudelleen. Tällä hetkellä ainakaan Juuson tiedossa ei ole, että valtion taholta olisi suunnittelemissa toimenpiteitä, joilla loukkaukset pyrittäisiin estämään lähitulevaisuudessa. Suomella on heinäkuun loppuun asti aikaa raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle niistä toimista, joihin on komitean ratkaisujen pohjalta ryhtynyt. Puheenvuorossa Juuso painotti, että Saamelaiskäräjät “odottaa Suomen ehdoitta kunnioittavan Ihmisoikeuskomitean ratkaisua ja huolehtivan sen täydellisestä täytäntöönpanosta”. Juuson mukaan tilanne, jossa Suomi tietoisesti antaisi näiden loukkausten jatkua ja tapahtua tulevaisuudessa tuntuisi epätodelliselta. 

Puheenvuoron lopussa Juuso ilmaisi toiveensa tiiviin yhteistyön jatkumisesta Asiantuntijamekanismin kanssa Suomen maavierailun seurantaan liittyen. Hän peräänkuulutti myös rakentavaa dialogia eri tahojen välillä ja toivoi ratkaisun tilanteeseen löytyvän. 

Saamelaiskäräjät kutsui Asiantuntijamekanismin Suomeen maavierailulle, joka toteutui helmikuussa 2018. Vierailun pohjalta Asiantuntijamekanismi antoi neuvoa-antavat kommentit, jossa keskityttiin Saamelaiskäräjälain uudistamiseen erityisesti 3 ja 9 §:ien osalta. 

Asiantuntijamekanismin istunto jatkuu tänään Genevessä.
https://www.ohchr.org/EN/Issues/IPeoples/EMRIP/Pages/Session12.aspx 

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi 

Äänioikeutettu – Ilmoita muuttunut osoitteesi vaalilautakunnalle

/in , /by

Syksyn 2019 saamelaiskäräjävaaleissa voi äänestää postitse tai palauttamalla asiakirjat vaalilautakunnan toimistoon. Vaaliasiakirjat lähetetään kirjattuna kirjeenä äänioikeutetuille Suomen väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen.

Saamelaiskäräjävaaleissa äänioikeuden ilmaisevat ilmoituskortit on postitettu maaliskuun alussa. Vaalilautakunta on vastaanottanut palautuneita ilmoituskortteja, jotka eivät ole tavoittaneet äänioikeutettuja. Etenkin ulkomailla asuvien ilmoituskortteja on palautunut useita.

Jos tiedät olevasi äänioikeutettu Saamelaiskäräjävaaleissa etkä ole saanut ilmoituskorttia, ota yhteyttä vaalilautakuntaan heinäkuun loppuun mennessä.

Vaaliasiakirjat postitetaan syyskuun alussa. Vaaliasiakirjat lähetetään kirjattuna kirjeenä, joten ne saapuvat äänioikeutetun lähimpään Postin palvelupisteeseen. Vaaliasiakirjoja noudettaessa hakijan tulee todistaa henkilöllisyytensä. Kirjattu kirje voidaan noutaa toisen henkilön puolesta vain valtakirjalla. Valtakirjapohjan löydät Postin verkkosivuilta. Myös valtakirjalla valtuutetun tulee todistaa henkilöllisyytensä.

Vaaliasiakirjat lähetetään äänioikeutetun Suomen väestötietojärjestelmään merkittyyn osoitteeseen. Vaaliasiakirjojen postitusta varten on tärkeää, että vaalilautakunnalla on äänioikeutetun oikea osoite. Jos olet muuttanut vuoden 2019 aikana tai olet kieltänyt osoitetietojesi luovuttamisen, ilmoita muuttunut osoitteesi Saamelaiskäräjien vaalilautakunnalle heinäkuun loppuun mennessä. Muista tehdä myös virallinen osoitteenmuutos. Voit tarkistaa maistraatista, että osoitetietosi ovat oikein (www.maistraatti.fi).

Lisätietoja

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta
Saamelaiskulttuurikeskus Sajos
Menesjärventie 2A
99870 Inari
+358 10 839 3120, +358 10 839 3138
vaalit@samediggi.fi

www.samediggi.fi/vaalit-2019/

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.

/in /by

Saamelaiskäräjien sihteeristön puhelinvaihde on kiinni 1.7.-4.8.2019 välisen ajan.

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää kesää kaikille!

 

Sihteeristön yhteystiedot

Saamelaiskäräjät osallistuu 15.-19.7.2019 Genevessä pidettävään Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin (EMRIP) 12. istuntoon

/in /by

Saamelaiskäräjät, edustajanaan Saamelaiskäräjien toinen varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, osallistuu 15.-19.7.2019 Genevessä Sveitsissä järjestettävään vuotuiseen Alkuperäiskansojen oikeuksien asiantuntijamekanismin istuntoon. Saamelaiskäräjillä on istunnossa useita puheenvuoroja.

Maanantaina 15.7. pidetyssä Saamelaiskäräjien sekä Saamelaisneuvoston yhteispuheenvuorossa, keskityttiin pääasiassa valtioiden rajojen aiheuttamiin haasteisiin saamelaisten elämässä, sekä nostettiin esille rajat ylittävän yhteistyön merkitystä. “Me saamelaiset olemme yksi kansa, joka elää neljän valtion alueella Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä”, Juuso kiteyttää puheenvuorossa.

Puheenvuorossa todetaan sekä valtioiden rajojen että esimerkiksi saamelaisten poronhoitajien kulkemista säätelevien sopimusten ja lainsäädännön muuttuneen jo muutamaan otteeseen niiden perustamisen jälkeen. “Me olemme sopeutuneet näihin muutoksiin ja uusin olosuhteisiin, mutta luonnollisesti niillä on ollut vaikutusta meidän kulttuuriimme ja meihin yhtenä kansana”, jatkaa Juuso.

Saamen kielten parissa tehtävä ja saavutettu yhteistyö nostettiin puheessa esille positiivisena esimerkkinä onnistuneesta rajat ylittävästä yhteistyöstä saamelaistoimijoiden kesken. Myös Saamelaisten parlamentaarista neuvostoa (SPN) korostettiin tärkeänä yhteistyötä edistävänä toimijana.

Saamelaisten parlamentaarinen neuvosto ja Saamelaiskäräjät ovat mukana järjestämässä EMRIP-istunnon aikana pidettävää paneelikeskustelua, jota ne isännöivät yhdessä kolmen muun, eri alueita edustavien alkuperäiskansojen organisaatioiden kanssa – The International Indian Treaty Council (IITC), Coordinadora de las Organizaciones Indígenas de la Cuenca Amazónica (COICA) ja Asia Indigenous Peoples Pact (AIPP). Paneelikeskustelu on sivutapahtuma, jossa keskustellaan alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksista Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) toimintaan, ja osallistumisessa kohdatuista haasteista.

Saamelaiskäräjät on kansainvälistä toimintaansa koskevan strategian mukaisesti pyrkinyt aktiivisesti edistämään ja ylläpitämään keskustelua alkuperäiskansojen osallistumismahdollisuuksista YK:ssa.

Lisätietoja:

Saamelaiskäräjien II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso puh. 040 1871331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Saamelaismatkailun eettisten ohjeiden ensimmäiset uudet kuvituskuvat ovat valmistuneet

/in , /by

Sarjakuvataiteilija Sunna Kitti kuvittaa Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet -ohjeistuksen. Koko kuvitusmateriaalin on tarkoitus valmistua kesän 2019 aikana. Uusi materiaali on ensisijaisesti tarkoitettu oppimateriaalikäyttöön matkailualan opiskelijoille sekä matkailualan eri toimijoille ja alueelle saapuville matkailijoille. 

Kuvitusta ja ohjeistuksen tekstejä yhdistämällä halutaan nostaa saamelaismatkailuun liittyviä haasteita laajempaan tietoisuuteen. “Toivomme visuaalisen informaation selkeyttävän ohjeistuksen viestiä ja helpottavan sen sisäistämistä ja käyttöönottoa”, kertoo hankkeen suunnittelija Kirsi Suomi.

Ensimmäiset kuvituskuvat ovat nyt valmistuneet. Tulevaisuus, jonka haluamme -kuva perustuu eettisessä ohjeistuksessa olevaan visioon. Vision mukaan saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat elinvoimaisia ja kannattavia. Perinteisten elinkeinojen rinnalla uudet elinkeinot, kuten vastuullinen ja eettisesti kestävä saamelaisuuteen perustuva matkailu tukee perinteisiä elinkeinoja ja edistää työllisyyttä paikallisesti.

Vision mukaan perustettu saamelaismatkailun neuvontakeskus jakaa saamelaisiin ja saamelaiskulttuuriin liittyvää totuudenmukaista tietoa matkailijoille ja matkailutoimijoille, sekä tietoa eettisesti ja kestävästi toimivista saamelaisista matkailutoimijoista. Myös saamelaisyhteisön arki ja juhlat, sekä saamelaisten kotiseutualueen maankäyttö on hyvässä visiossa onnistuneesti yhteensovitettu matkailun kanssa saamelaisten oikeudet ja kulttuuri huomioiden sekä niitä kunnioittaen.

Tulevaisuus, jonka haluamme. Kuvitus: Sunna Kitti.

Hyvän vision vastakohtana on Tulevaisuus, jota emme halua. Tässä kuvassa eettisen ohjeistuksen visio ei ole toteutunut, eikä hallitsemattoman matkailijamäärien jatkuvan kasvun aiheuttamia haasteita ole pystytty ratkaisemaan. Saamelaisten kotiseutualueelle suuntautuva matkailu on hallitsematonta ja saamelaisten perinteiset elinkeinot ovat joutuneet väistymään matkailun tieltä. Matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytäntöjä ja perinteitä ei ole onnistuttu turvaamaan, vaan saamelaisyhteisön arki ja juhla on päätynyt matkakohteeksi ja nähtävyydeksi.

Tulevaisuus, jota emme halua. Kuvitus: Sunna Kitti.

“Toivon kuvituksella olevan vaikutusta matkailijoiden ja matkailualan suhtautumisessa saamelaisiin ja saamelaiskulttuurin. Virheellisiin, vanhanaikaisiin mielikuviin perustuva matkailu kutistaa sitä jo pientä tilaa, jossa saamelaiset voivat vapaasti harjoittaa omaa kulttuuriaan tulematta häirityiksi. Minua huolestuttaa kylien muuttuminen paikallisille asuinkelvottomiksi”, sanoo sarjakuvataiteilija Sunna Kitti siitä, miksi hän lähti mukaan ohjeistuksen kuvitukseen.

Saamelaiskäräjien kokous hyväksyi 24.9.2018 Vastuullisen ja eettisesti kestävän saamelaismatkailun toimintaperiaatteet. Eettisten ohjeiden päätavoitteena on poistaa saamelaisuutta hyväksikäyttävä matkailu sekä matkailun kautta leviävä saamelaisia koskeva väärä tieto. Toisena painopisteenä on turvata matkailun ulkopuolisen väestön kulttuurikäytännöt ja perinteet. Hankkeen on rahoittanut opetus- ja kulttuuriministeriö.

 https://www.samediggi.fi/saamelaismatkailun-eettiset-ohjeet/

Lisätietoja

Suunnittelija Kirsi Suomi, Kulttuurillisesti vastuullinen saamelaismatkailu, 010 839 3118, kirsi.suomi(at)samediggi.fi

KHO hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen – ei kuitenkaan kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean tulkintaa oikeudenloukkauksesta

/in /by

Korkein hallinto-oikeus (KHO) hylkäsi Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen KHO:n päätöksistä koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, vaikka YK:n ihmisoikeuskomitean mukaan päätökset loukkasivat ihmisoikeuksia. KHO ei kyseenalaista YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisujen KP-sopimuksesta ja muista kansainvälisen oikeuden alkuperäiskansojen suojaa koskevista lähteistä johdettavia perusteita, mutta katsoo ettei voi niiden pohjalta purkaa vuoden 2011 ja 2015 ratkaisuja.

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso on pettynyt päätökseen. “Suomen valtiolla on vastuu KP-sopimuksen (kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus) osapuolena kunnioittaa ja toteuttaa YK:n ihmisoikeuskomitean päätöksiä. KP-sopimuksen mukaan sopimusvaltio on velvollinen hyvittämään ihmisoikeusloukkauksen ja estämään loukkauksen jatkumisen, kun sellainen on todettu.”

Suomen tulee raportoida YK:n ihmisoikeuskomitealle kuuden kuukauden sisällä niistä toimenpiteistä, joihin komitean ratkaisujen takia on ryhdytty. “Käytännössä tämä tarkoittaa määräajan päättymistä heinäkuun lopussa”, jatkaa Juuso.

Korkein hallinto-oikeus tiedotti 5. heinäkuuta 2019 hylänneensä Saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen koskien vuosien 2011 ja 2015 saamelaiskäräjien vaaliluetteloa, joissa KHO oli vastoin Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan ja hallituksen kantaa määrännyt 97 henkilöä merkittäväksi saamelaiskäräjien vaaliluetteloon.

“YK:n ihmisoikeuskomitea totesi ratkaisuissaan, että saamelaisten vaaliluetteloon merkitseminen luetteloa laadittaessa on saamelaisen itsemääräämisoikeuden ydin. On mahdotonta nähdä, kuinka saamelaisten itsemääräämisoikeus toteutuisi näiden viimeaikaisten päätösten valossa”, sanoo I varapuheenjohtaja Heikki Paltto.

Purkua koskevassa päätöksessään KHO toteaa mm, että “ihmisoikeuskomitea on nyt vuonna 2019 antamissaan näkökannoissa täsmentänyt ja selkeyttänyt saamelaisen määritelmän tulkintaa alkuperäiskansoja koskevan kansainvälisen oikeuden näkökulmasta. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että ennen näitä ratkaisuja kansainvälisten valvontaelinten käytäntö erityisesti itseidentifikaation ja ryhmähyväksynnän keskinäisestä painoarvosta on ollut epäselvä määriteltäessä sitä, kuka on saamelainen. Korkeimman hallinto-oikeuden ei siten voida katsoa nyt käsiteltävinä olevien päätösten tekemisen ajankohtana soveltaneen lakia virheellisesti käytettävissä olleen kansainvälisoikeudellisen käytännön valossa.”

KHO luonnehtii ihmisoikeuskomitean kantoja “yksioikoisiksi” mutta sanoo myös, ettei se “kansallisen lain tulkintaa koskevista näkemyseroista huolimatta kyseenalaista ihmisoikeuskomitean näkökantoja KP-sopimuksesta ja kansainvälisen oikeuden muista lähteistä johdettavien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevien määräysten tulkinnasta”. (KHO:n ratkaisusta KHO 2019:60.)

Purkuhakemuksen taustalla on YK:n ihmisoikeuskomitean 1.2.2019 julkistamat kaksi ratkaisua, joiden mukaan KHO:n päätökset loukkasivat kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus) 25, 27 ja 1 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia koska KHO oli poikennut sekä saamelaiskäräjälain 3 §:n sanamuodosta, että lainkohdan yhteisymmärrykseen perustuvasta tulkinnasta. KHO oli laissa edellytettyjen objektiivistien kriteerien sijasta soveltanut “kokonaisharkintaa”.

Lisätietoja

II varapuheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, +358 40 187 1331, tuomas.juuso(at)samediggi.fi

I varapuheenjohtaja Heikki Paltto, +358 40 756 9075, heikki.paltto(at)samediggi.fi

KHO:n tiedote 5.7.2019:
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi saamelaiskäräjien hallituksen purkuhakemuksen

Saamelaiskäräjien tiedote 4.4.2019:
Saamelaiskäräjät hakee purkua KHO:n päätöksiin