Sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvdna

Duohtavuođa- ja soabadanproseassa mihttomearrin lea earuhit ja árvvoštallat historjjálaš ja dálá olggušteami, mielde logadettiin maiddái stáhta suddadanpolitihka, ja vuoigatvuođaid loavkidemiid, čielggadit mo dát váikkuhit sápmelaččaide ja sin servošii dálá dilis ja evttohit mo sáhtášii ovddidit oktavuođa sámiid ja Suoma stáhta gaskkas ja sámiid gaskavuođas.

Sámegielat oahppamateriálat

Sámediggi buvttada ja ruhtada sámegielat oahppamateriálaid ovda- ja vuođđooahpahusa, logahagaid, ámmátlaš ja rávisolbmuid skuvlejumi dárbbuide.

Dás beasat geahččat ja diŋgot sámegielat oahppamateriála

Mii lea giellabeassi?

Leatgo beroštuvvan giellabeasis iežat máná vejolaš árrabajásgeassinvuohkin? Leago du mánná juo giellabeasis ja ozat lassedieđuid dán fáttás? Samedikki ođđa siidduin gávdnojit vuođđodieđut giellabeasi ja giellalávggu birra.

Gielalaš vuoigatvuođat

Sámi giellalágas lea mearriduvvon sápmelaččaid vuoigatvuođas geavahit iežas giela duopmostuolus ja eará eiseválddiid olis. Dasa lassin eiseválddit leat geatnegahtton ollašuhttit ja ovddidit sápmelaččaid gielalaš vuoigatvuođaid.

Sámi Giellagáldu

Sámi Giellagáldu lea sámeálbmoga oktasaš ja maiddái bajimuš mearrideaddji doaibmaorgána sámegielaid guoski áššiin. Sámi Giellagáldu lea Sámi Parlamentáralaš Ráđi (SPR) vuollásažžan doaibmi Suoma, Ruoŧa ja Norgga Sámedikkiid ruhtadan davviriikkalaš sámegielaid ámmát- ja resursaguovddáš.