Uusâ fáárun tâi iävtut jeessân Sämitige nuorâirááđán toimâpajan 2024-2025

/in , /by

Mij uuccâp nuorâirááđán fáárun aktiivlijd, sämiaašijn perustum säminuorâid pirrâ Suomâ. Nuorârääđi valjiimist váldoo vuotân, et jesâneh ovdâsteh ubâ sämikuávlu sehe jieškote-uv kielâjuávhuid nuuvt pyereest ko máhđulâš. Valjiimist nuávdittep meid suhâpeelij koskâsii täsiáárvu. Nuorâirääđi jesâneh iä taarbâš leđe sämitige jesâneh. 

Nuorâirááđán väljejuvvojeh čiččâm eidusâš jesânid sehe sijjân juáhážân persovnliih värijesâneh. Jesâneh kalgeh leđe 18–28-ihásiih aktiivliih säminuorah. Nuorâirääđi taha sämitige stiivrân iävtuttâs jesânijn, kiäh väljejuvvojeh, já lopâlii miärádâs taha sämitige čuákkim.

Nuorâirääđi väljee juávhustis rááđán kyevti ihán häävild saavâjođetteijee já värisaavâjođetteijee. Nuorâirääđi meid noomât enâmustáá 5 pisováá äššitobdee. Äššitobdeejesâneh kalgeh leđe 15-17 -ihásiih, ko šaddeh väljejuđ.

Tun puávtáh uuccâđ fáárun tâi iävtuttiđ jieijâd mielâst nuorâirááđán hiäivulijd 18–28-ihásijd säminuorâid já äššitobdeejesânin hiäivulijd 15–17-ihásijd säminuorâid. Iävtuttâsâid vuáđustâsâiguin puáhtá vuolgâttiđ 1.12.2023 räi šleđgâpostáin info(at)samediggi.fi

tâi poostâ peht

Nuorâirääđi
Sajos, 998700 Aanaar  

Tun puávtáh tevdiđ uuccâmluámáttuv meid mii nettisiijđoin.

Sämitige ohtâvuođâst tuáimee nuorâirääđi váldupargon lii ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid sehe nanodiđ säminuorâi identiteet nuorâipargo pehti. Lasseen rääđi valmâštâl taid sämitige iävtuttâsâid, alguid, ciälkkámušâid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid. Nuorâirääđi tooimân tun puávtáh uápásmuđ lase tääbbin www.nuor.fi

Lasetiäđuh

Nuorâirääđi saavâjođetteijee, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072, anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorâičällee Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Saavâjođetteijee Juuso imâštâl monâttâllâmvyevi pieggâvyeimirustigij huksiimist stivlei ohtâvuotân

/in , /by

Sämitige finnim tiäđui mield sämmilij päikkikuávlust láá huksim tâi huksejeh stivlei ohtâvuotân pieggâvyeimirustigijd. Ovdâmerkkân Käresavvoon Lávvárri uásild jo huksejum pieggâvyeimirustigân ij lah tuáistáážân mieđettum huksimlope, ige Sämitiggijn teikâ kuittâg uásild palgâsijn lah ráđádâllâm ääšimiäldásávt teikâ mudoi váldám proosees uássin.  

Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso imâštâl monâttâllâmvyevi, main Lávvárri pieggâvyeimiruustig lii huksejum. – Lii komálâš, ete proosees lii ovdánâm huksimmuudon ovdil ko toos láá mieđettum áášánkullee loveh, iätá Juuso.  

– Mun muštottâm, ete luánduriggodâhvuávám ráđádâllâm ooleest Meccihaldâttâs lii Sämitiggijn kavnâm ohtsâšibárdâs tast, ete pieggâvyeimi ij ovdeduu sämmilij päikkikuávlun. Veikâ tääl ij koččâmuš lekken almos šleđgâpyevtitmân uáivildum rustigist, te liččii kolgâm väldiđ Sämitige já palgâs ääšimiäldásávt mieldi prosesân, juátká Juuso. 

Saavâjođetteijee Juuso tuáivu, ete monâttâllâmvyevi vááijuvvuođah pyereduvvojeh puátteevuođâ várás. 

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Kalle Varis 
Lahâčällee 
010 839 3187 / 050 384 7040 
kalle.varis@samediggi.fi  

Säämi kielâtahopalhâšume mieđettuvvoo Laapi pyereestvaijeemkuávlun

/in , /by

Sämitige Säämi kielârääđi mieđettij čuákkimstis 3.10.2023 Säämi kielâtaho-palhâšume Laapi pyereestvaijeemkuávlun. Palhâšume jyehimtilálâšvuotâ tuálloo Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist vástuppeeivi 27.10.2023 tme 10.30. Tilálâšvuotâ lii ávus puohháid. Tilálâšvuođâ puáhtá čuávvuđ streamist čujottâsâst www.sajos.fi/live

Säämi kielârääđi saavâjođetteijee Tauno Ljetoff muštâl, ete palhâšume finnejeijest lâi virkkuus já vijđes savâstâllâm já ääši kuorâttâllii tárkká. – Taan tove palhâšume finnejeijee valjim lâi hästee enâmustáá valjim vaigâdvuođâ keežild. Savâstâlmijn pajanii oovdân maaŋgah tuođâi pyereh iävtukkâsah já lâi-uv suotâs huámmášiđ, ete mon ennuv tááláá ääigi pyevtitteh sämikielâlijd siskálduvâid já palvâlusâid. Maaŋgah tuáimeeh láá porgâškuáttám sämikielâi sajattuv pyeredem oovdân Suomâst, iätá Ljetoff.

Säämi kielârääđi saavâjođetteijee Tauno Ljetoff keigij palhâšume Laapi pyereestvaijeemkuávlu ovdâsteijeid Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist vástuppeeivi 27.10.2023. Laapi pyereestvaijeemkuávlu tilálâšvuođâst ovdâstii sämikielâ lävdikode saavâjođetteijee Laura Niittyvuopio-Valle, sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi palvâlemhovdâ Mirja Laiti já sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi vt. ovdedemhovdâ Tuuli Miettunen sehe Laapi pyereestvaijeemkuávlu kielâpargeeh Elen Anne Sara já Anna Lumikivi.

– Mun tuáivum vaimustân, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu ovdâmerkkâ movtijdit meid eres virgeomâháid já siärváduvâid väldiđ pargostis huámmášumán sämikielâid já säämi kielâlaavâ kenigâsvuođâid, já ete sämikielâ lii puátteevuođâst eres-uv tuáimein jo aalgâ rääjist siisâhuksejum jiešmeidlist čielgâ äšši. Mun oskom, ete Arto Saijets tuáijim fiijnâ kijssá finnee kunneesaje Lapha tiiliijn já ruokâsmit já movtijdit tobbeen pargeid pyerediđ sämikielâi sajattuv ovdiist, juátká Ljetoff.

Säämi kielâtaho – palhâšume lii sämityeji, mon rähtee lii valjim Sami Duodji ry. Tääl palhâšummeen adelemnáál kiijsá lii ráhtám sämituáijár já Säämi máttááttâskuávdáá máttáátteijee Arto Saijets. 

Säämi kielârääđi vuáđustâlmeh

Säämi kielârääđi vuáđustâl miärádâsâs toin, ete Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii aaibâs tooimâs vuáđudem rääjist váldám sämikielâid huámmášumán ornijdumestis já toimâstis sehe huksee sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid meritiätulávt jieijâs tooimâ já ornijdume fastâ uássin.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii ovdil mainâšum uulmij olášuttem várás vuáđudâm sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi ovdedemhoovdâ já palvâlemhoovdâ viirgijd. Laapi pyereestvaijeemkuávlu lii meid piejâm naavcâid sämikielâi kiävtun pálkkáátmáin nuorttâlâš-, anarâš- já tavesämikielâ kielâpargeid. Toos lasseen Laapi pyereestvaijeemkuávlu sämikielâ lävdikode toimâ tuárju sämikielâi sajattuv já kielâlij vuoigâdvuođâi olášume.

Laapi pyereestvaijeemkuávlu tuáimá pyeri ovdâmerkkân tast, maht puáhtá já kalga väldiđ sämikielâlijd palvâlusâid ornijdume uássin jo tai vuáđudemmuddoost, kuás sämikielâliih palvâlusah šaddeh ornijdume tooimâ luándulâš já fastâ uássin. Mieđeetmáin Säämi kielâtaho -palhâšume, Säämi kielârääđi haalijd movtijdittiđ Laapi pyereestvaijeemkuávlu ain ovdediđ já nanodiđ jieijâs sämikielâlijd já kulttuurmiäldásijd palvâlusâid.

Säämi kielâtaho -palhâšume

Säämi kielâtaho -palhâšume uáivilin lii adeliđ tubdâstâs sämikielâlij palvâlusâi já sämikielâ sajattuv oovdedmân tohhum mávsulii pargoost Suomâst. Sämikieláin uáivilduvvoo tave-, anarâš- já nuorttâlâškielâ. Palhâšume uáivilin lii movtijdittiđ palhâšume finnejeijee pyerediđ ovdiist sämikielâ pyerrin tohhum pargo já movtijdittiđ puoh virgeomâháid pyerediđ sämikielâ sajattuv. Palhâšume finnejeijee pyehtih iävtuttiđ säämi kielârääđi jesâneh já värijesâneh kielârääđi čuákkimist. Palhâšume mieđettuvvoo ohtii valjâpaajeest säämi kielârääđi meridem ääigi. Säämi kielâtaho-palhâšume mieđeet säämi kielârääđi.

Palhâšume mieđettuvvoo vuosâsajasávt virgeomâháid já siärváduvváid já tuše sierânâsvuáđustâsâiguin priivaatulmui. Säämi kielâtaho palhâšume lii taaidâpalhâšume, mii kalga spejâlistiđ sämikielâ já -kulttuur riggoduv já maaŋgânálásâšvuođâ. Palhâšume muttoo jyehi niäljád ive (valjâpoojij mield) já ton rähtimist västid Sámi Duodji ry valjim sämitaaidâr tâi – tuáijár.

Lasetiäđuh

Ljetoff Tauno
Säämi kielârääđi saavâjođetteijee
tauno.ljetoff(at)samediggi.fi

Marko Marjomaa
Säämi kielâašijčällee
puh. 050 438 2484 / 010 839 3183
marko.marjomaa(at)samediggi

Sämitige stiivrân 55 vuoigimvátámâššâd vaaljâi puátusist 

/in /by

Sämitigge lii vuástáváldám meriääigi räi ohtsis 55 vuoigimvátámâššâd vaaljâi puátusist. Sämitige stivrâ kieđâvuš vuoigimvátámâšâid huápulávt já majemustáá ovdil ko valjâihe nohá. 

Sämitige valjâlävdikode nonnim vaaljâi puátusist toohâmnáál vuoigimvátámâšâid já väidimijd lii koolgâm toimâttiđ Sämitige stiivrân 14. peeivi ton peeivist, kuás valjâlävdikodde lii nonnim vaaljâi puáttus. Valjâlävdikodde nonnij sämitiggevaaljâi puáttus čuákkimstis 4.10.2023. 

Meriääigi räi Sämitigge vuástávaaldij ohtsis 55 vuoigimvátámâššâd. 

Sämitige stivrâ kieđâvuš vuoigimvátámâšâid čuákkimstis sämitiggelaavâ 40 § 2 moomeent miäldásávt huápulávt já majemustáá ovdil ko valjâihe nohá. Čuákkim já pevdikirje tärhistem maŋa njuolgimvátámâš tahheid vuolgâttuvvoo miärádâs poostâ peht tuođâštuslâš tiättunaddelmin. 

Lasetiäđuh: 

Miärádâstoohâm uásild: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Haldâttuv uásild: 

Pia Ruotsala-Kangasniemi  
Haldâttâhhovdâ  
010 839 3106 / 040 726 2688  
pia.ruotsala@samediggi.fi  

Käldee: Laahâ sämitiggeest 

Tavesämikielâ čohčâpiegâst, anarâškielâ skammâsevŋâdâsâst ja nuorttâlâškielâ tälvipuolâšist – sämikielâi oho ávus oppâtiijmeh puátih oppeet!

/in , /by

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ uárnee meid taan ive puohháid ávus oppâtiijmijd sämikielâi ohhoost 43! Oppâtiijmij teema lii 8 iveäigid Säämist já kaavpugist. Tavesämikielâ oppâtijmeest lep čoovčâ tubdâmušâin, anarâškielâ oppâtijmeest keččâp skaamâ já nuorttâlâškielâ oppâtijmeest lep jo täälvi puolâšist.  

Oppâtiijmij ulmen lii lasettiđ tiäđu sämikielâin já siämmást sämikulttuurist. Oppâtiijmij čuosâttâhjuávkkun láá vuáđumáttááttâs uáppeeh já nube tääsi uáppeeh, mutâ oppâtijmijd uážžuh uásálistiđ puohah, kiäh láá perustum sämikielâin. Tijmijd puáhtá uásálistiđ jieškote-uv uáppee jiečânávt tâi oles luokka puáhtá uásálistiđ oovtâst siämmáá puudân ohtsii piergâsijn. Uásálistiđ puáhtá meid maaŋgâ tiijmán.   

Oppâtiijmeh tuállojeh káidusohtâvuođáin Microsoft Teamsist. Tiijmeh láá ohtsis kulmâ, ohtâ jieškote-uv Suomâst sarnum sämikielâst: tavesämi-, anarâš- ja nuorttâlâškielâst. 

Majebargâ 24.10. tijme 10–10.45 

Tavesämikielâ čohčâpiegâst 

Máttáátteijen Máren-Elle Länsman ja Máret Ingá Länsman 

Čuosâttâhjuávkku 0.–2. luokka 

Servâmliŋkkâ: Seervâ čuákkimân spokkâlmáin täst  

Koskokko 25.10. tijme 10–10.45 

Anarâškielâ skammâsevŋâdâsâst 

Máttáátteijen Ruska Haavisto ja Laura Ylinampa 

Čuosâttâhjuávkku 3.–6. luokka 

Servâmliŋkkâ:Seervâ čuákkimân spokkâlmáin täst  

Tuorâstâh 26.10. tijme 10–10.45 

Nuorttâlâškielâ tälvipuolâšist 

Máttáátteijen Sirkka Sanila ja Kia Olin 

Čuosâttâhjuávkku paješkovlâ já nubbe tääsi 

Servâmliŋkkâ: Seervâ čuákkimân spokkâlmáin täst  

Tiijmijn lii máhđulâš koijâdiđ já savâstâllâđ chatist. Tijmijd ij taarbâš almottâttâđ muuneeld. Mij ep vuorkkii oppâtiijmijd. 

Tärhibeh ravvuuh tijmijd uásálistmân tääbbin. 

Ohtâvuotâulmuuh: 

Laura Ylinampa, hahâhovdâ 
laura.ylinampa@edu.utsjoki.fi  
040 525 4013 

Anne Olli, hahâkoordinaattor 
anne.olli@samediggi.fi 
040 687 5989 

Lasetiäđuh Sämikielâi káidusmáttááttâshaavâst: 

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii Ucjuv kieldâ jođettem já Sämitige koordinistem haahâ. Haavâ ruttâd máttááttâs- já kulttuurministeriö. Haavâ ulmen lii faallâđ sämikielâ káidusmáttááttâs vuáđuškoovlâ já nube tääsi uáppeid sämikuávlu kieldâi ulguubel kyehti okkotiijme verd já ovdediđ sämikielâi káidusmáttááttâs pedagogiik. Káidusmáttááttâshaavâ máttááttâs lii reaaláigásâš (synkroonlâš) máttááttâs. Talle máttáátteijee já uáppeeh uásálisteh siämmáá ääigi oppâtijmijd jieijâs piergâsijguin, mutâ fyysilávt sierâ paaihijn. 

https://www.saamenetaopetus.com/

Lasetiäđuh sämikielâi ohhoost: 

Säämi kielâoho 23.–29.10.2023 ulmen lii pajediđ sämikielâi sajattuv, já lasettiđ sämikielâi já -kulttuur tubdâm oles ohtsâškoddeest. Eidu taan ohhoost sämikielah kullojeh já uáinojeh jyehi saajeest! 

Kielâokko lii ohtsâšhaahâ, main mij pyehtip oovdân sämikielâid já lasettep tai tubdâm oles ohtsâškoddeest. Priivaat já almos lájádâsah, finnoduvah, seervih já jieškote-uvlágán uásálisteeh puávdejuvvojeh pyehtiđ oovdân sämikielâid eidu taan ohhoost. Oovtâst mij väldip stuárráb ovdâsvástádâs sämikielâi kulluumist, oinuumist já kevttimist puoh siärvádâhsuorgijn.

www.giellavahkku.org

Sämmilij parlament 50 ive juhle juhloo skammâmáánust 2023 

/in , /by

Sämmilij parlament 50 ive juhle juhloo Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist Anarist majebaargâ 28. skammâmáánu 2023 tme 11 rääjist. Puohah láá tiervâpuáttim čuávvuđ juhle njuolgâ vuolgâttâs peht.  

– Lii tehálâš, ete mij peessâp juhlođ sämmilij parlament 50 ive purdo Suomâst. Taan muddoost lii pyeri adeliđ tubdâstâs sämmilâšpolitiik oovdâstjotteid já puoh sämipolitikkáráid, kiäh láá lamaš mieldi vaaigutmin sierâ iheluuvij ääigi, iätá Sämitige saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso. – Kyevti aalmug koskâsii tuáimee oovtâstpargo meid váátá diplomaatlii toimâkulttuur já tom, ete kuábbáágin pele ovdâstuslâš rooli ij lah uhkedum, Juuso juátká. 

Sämitige oovdâstjotten iivij 1973–1995 tooimâi Säämi Parlament, mii lâi vuáđudum tast adelum staatârääđi asâttâssáin 9. skammâmáánu 1973. Sämmilij parlamentaarlâš toimâ peesâi-uv joton Suomâst tolebáá, ko eres tave-enâmijn.  

Sämitigge vuáđudui ive 1996 aalgâst jieijâs lavváin ive 1995 uđâsmittum vuáđulaavâ vuáđuld. Onnáá peeivi Sämitige váldutoimâttâh lii Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, kost meid Sämitige čuákkimeh tuállojeh jieijâs parlamentsalist. 

– Sämitige toimâkieddi lii vijđánâm já pargoh láá lasanâm merhâšitteht iivij ääigi. Sämitigge lii-uv ohtâ sämmilij päikkikuávlu merhâšittee pargoadeleijee já Sämitigge addel pargo aldasáid 80 ulmui sierâlágán fastâ já meriáigásijn pargoin, iätá Sämitige haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi. 

Sämmilij parlament 50 ive juuhlán pääihi oolâ láá puávdejum Säämi parlament sehe Sämitige jesâneh sierâ valjâpoojijn, sämisiärváduv vaigutteijeeh, Suomâ staatâ já sierâ oovtâstpargopeelij ovdâsteijeeh sehe Sämitige pargeeh.  

Juhle ohjelm almostittoo Sämitige nettisiijđoin www.samediggi.fi. Juhle puáhtá čuávvuđ njuolgâ vuolgâttâssân.

Lasetiäđuh: 

Tuomas Aslak Juuso 
Saavâjođetteijee  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Pia Ruotsala-Kangasniemi 
Haldâttâhhovdâ 
010 839 3106 / 040 726 2688 
pia.ruotsala@samediggi.fi 

Vaaljâi puátusân kyeskee njuolgimvátámâš já väidim

/in /by

Sämitige valjâlävdikodde lii čuákkimstis 4.10.2023 nonnim sämitiggevaaljâi puáttus.

Jienâvuoigâdvuođâlâš, kote ana, ete valjâlävdikode miärádâs vaaljâi puáttus nonniimist tâi vaaljâi tooimâtmân lohtâseijee eres toimâ lii laavâvuástásâš, puáhtá toohâđ sämitige stiivrân njuolgimvátámâš majemustáá 14 peeivi ton peeivist, kuás valjâlävdikodde lii nonnim vaaljâi puáttus.

Sämitige stivrâ kalga kieđâvuššâđ njuolgimvátámâš huápulávt já majemustáá ovdil valjâive loopâ.

Sämitige stiivrâ miärádâsân uážžu uuccâđ nubástus väidimáin alemuu haldâttâhriähtán majemustáá 14 peeivi ton peeivist, kuás äššiomâhâš lii finnim tige stiivrâ miärádâs tiättun. Nubástusucâmist nuávditteh mudoi, mii haldâttâhlaavâkevttimlaavâst asâttuvvoo.

Jis valjâlävdikode 1 momentist uáivildum miärádâs tâi toimâ lii lamaš laavâvuástásâš já taat lii vaiguttâm vaaljâi puátusân, te vaaljâi puáđus kalga njuolgiđ já staatârääđi táárbu mield meridiđ sämitige jesânijd já värijesânijd vaaljâi njyelgejum puáttus miäldásávt.

Jis vaaljâi puáttus ij pyevti njuolgiđ, te vaaljâid kalga meridiđ uđđâsist toimâttemnáál.

Käldee: Laahâ sämitiggeest 17.7.1995/974

Aanaar kieldâ já Sämitige njunošeh teivâdii oovtâstpargo ooleest

/in , , /by

Aanaar kieldâ já Sämitige ovdâsteijeeh teivâdii, vâi pasteh ain ovdediđ ohtsii äävhikocceem sehe oovtâstpargo. Anarist uárnejum teivâdmist kieđâvuššii meid eres aašijd, moh láá äigikyevdileh Aanaar kieldân já Sämitiigán.

Aanaar kieldâ já Sämitigge teivâdii oovtâstpargočuákkimist Anarist. Kove:  Sämitigge / Johanna Alatorvinen.

Aanaar kieldâ já Sämitige ovdâsteijeeh teivâdii Anarist Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist vuossaargâ 9.10.2023. Teivâdem mittomeerrin lâi ohtsii äävhikocceem sehe oovtâstpargo ovdedem. Ohtsâš äävhikocceemäššin tubdii ovdâmerkkân sämikielâlii arâšoddâdem já máttááttâs ruttâdem turvim sämikuávlu kieldâin sehe Poka maađij ađai Aanaar já Kittâl koskâsii kuávlumaađij 955 vuáđutivvoom. Aanaar kieldâst kiävttojeh suomâkielâ paaldâst virgálávt puoh kulmâ Suomâst sarnum sämikielâ; anarâškielâ, nuorttâlâškielâ já tavesämikielâ.

Čuákkimist kieđâvuššii meid eres aašijd, moh láá äigikyevdileh Aanaar kieldân já Sämitiigán. Oovtâst savâstâllii ei. sierâlágánijn aašijn, moh lohtâseh iäláttâssáid já eennâmkevttimân, sehe sämmilij vuoigâdvuođâin já pyeri koskâvuođâin kieldâ aalmug kooskâ. Meid puátteevuođâ oovtâstpargo vuávájui. Tárguttâs lii juátkiđ merikoskâsijd teivâdmijd.

– Teivâdem lâi muu mielâst tuođâi luhostum. Lii tehálâš, ete kuávlu kyevti merhâšittee instituutio njunošeh teivâdeh já savâstâleh ávusmieláin merikoskâsávt. Teivâdmist meid soovâim maaŋgâid konkreetlijd haavâid organisaatioi sierâ taasijn, iätá Aanaar kieldâhovdâ Tommi Kasurinen. 

– Mun lam ilolâš taan oovtâstpargočuákkimist, tastko sämmilij päikkikuávlu kieldâi tooimah vaigutteh merhâšitteht toos, maht sämmilij vuoigâdvuođah olášuveh aargâst. Kieldah láá-uv teháliih čonâsjuávhuh Sämitiigán, já mist láá maaŋgah ohtsiih ääših, maid ovdediđ, iätá saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso.

Čuákkimân uásálistii Aanaar kieldâst kieldâ váldustiivrâ saavâjođetteijee Janne Tervahauta, kieldâstiivrâ saavâjođetteijee Jari Huotari, kieldâhovdâ Tommi Kasurinen sehe sierâ toimâsuorgij virgeolmoošnjunošeh. Sämitiggeest čuákkimân uásálistii saavâjođetteijee Tuomas Aslak Juuso, I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, II värisaavâjođetteijee Leo Aikio já haldâttâhhovdâ Pia Ruotsala-Kangasniemi sehe sierâ toimâsuorgij virgeulmuuh.

Lasetiäđuh

Aanaar kieldâ

Tommi Kasurinen
Kieldâhovdâ
050 548 4123
tommi.kasurinen@inari.fi

Sämitigge

Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Sämitiggevaaljâi puáđus 2023

/in , /by

Sämitige valjâlävdikodde lii čuákkimstis 4.10.2023 nonnim sämitiggevaaljâi puáttus. Sämitiggevaaljâi jienâstemprooseent lâi 51,63. Jienâvuoigâdvuođâ vaaljâin kevttii ohtsis 3129 jienâvuoigâdvuođâlâžžâd. Valjâlävdikodde kuođij jienâstmist 252 jienâd huámmášumán väldihánnáá sämitiggeest adelum laavâ 35 § miäldásávt já hilgoi 10 tuhhitmettum jienâstemliipu laavâ 37 § miäldásávt. Jienârekinistem maŋa poostâst pottii 26 macâttemkovertâd, moh iä valdum huámmášumán jienârekinistmist.

Sämitiggevaaljâi puáđus 2023 (PDF)

Sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáđus

/in , /by

Sämitige valjâlävdikodde lii čuákkimistis 3.10.2023 adelâm sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáttus. Sämitiggevaaljâ vuáđusteijee jienâstemprooseent lii 51,6.

Sämitiggevaaljâi vuáđusteijee puáđus (PDF)