Hae mukaan tai esitä jäsentä Saamelaiskäräjien nuorisoneuvostoon toimikaudelle 2024-2025

/in , /by

Haemme nuorisoneuvostoon mukaan aktiivisia saamelaisasioista kiinnostuneita saamelaisnuoria ympäri Suomen. Nuorisoneuvoston valinnassa tullaan ottamaan huomioon, että jäsenet edustavat mahdollisimman kattavasti koko saamelaisaluetta sekä eri kieliryhmiä. Valinnassa noudatetaan myös sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nuorisoneuvoston jäsenten ei tarvitse olla saamelaiskäräjien jäseniä.

Nuorisoneuvostoon valitaan seitsemän varsinaista jäsentä sekä heille jokaiselle henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten tulee olla 18–28-vuotiaita aktiivisia saamelaisnuoria. Nuorisoneuvosto tekee saamelaiskäräjien hallitukselle ehdotuksen valittavista jäsenistä ja lopullisen päätöksen tekee saamelaiskäräjien kokous.

Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan neuvostoon kahdeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Nuorisoneuvosto myös nimeää enintään 5 pysyvää asiantuntijaa. Asiantuntijajäsenten tulee valituksi tullessaan olla 15–17-vuotiaita.

Voit hakea mukaan tai ehdottaa mielestänne nuorisoneuvostoon sopivia 18–28-vuotiaita saamelaisnuoria ja asiantuntijajäseneksi sopivia 15–17-vuotiaita saamelaisnuoria. Ehdotukset perusteluineen voi lähettää 1.12.2023 mennessä sähköpostitse info(at)samediggi.fi

tai postitse

Nuorisoneuvosto
Sajos, 998700 Inari  

Voit täyttää myös nettisivuillamme hakulomakkeen.

Saamelaiskäräjien yhteydessä toimivan nuorisoneuvoston pääasiallisena tehtävänä on edistää saamelaisnuorten kielellisiä ja kulttuurisia oikeuksia sekä vahvistaa saamelaisnuorten identiteettiä nuorisotyön kautta. Lisäksi neuvosto tulee valmistelemaan ne saamelaiskäräjien esitykset, aloitteet, lausunnot ja muut kannanotot, jotka koskevat saamelaisnuoria. Nuorisoneuvoston toimintaan voit tutustua lisää täällä www.nuor.fi

Lisätietoja

Nuorisoneuvoston puheenjohtaja, Anni-Sofia Niittyvuopio, puh. 040 708 2072 anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi

Nuorisosihteeri Elli-Marja Hetta puh. 010 839 3134, elli-marja.hetta(at)samediggi.fi

Puheenjohtaja Juuso ihmettelee menettelytapaa tuulivoimaloiden rakentamisessa mastojen yhteyteen 

/in , /by

Saamelaiskäräjien saamien tietojen mukaan saamelaisten kotiseutualueelle mastojen yhteyteen on rakennettu tai rakennetaan tuulivoimaloita. Esimerkiksi Karesuvannossa sijaitsevan Lavivaaran osalta jo rakennetulle tuulivoimalalle ei ole toistaiseksi myönnetty rakennuslupaa, eikä Saamelaiskäräjien kanssa tai ainakaan osittain paliskunnan kanssa ole käyty asianmukaisia neuvotteluja tai muuten osallistettu prosessiin.   

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso ihmettelee menettelytapaa, jolla Lavivaaran tuulivoimala on rakennettu. – On kummallista, että prosessi on edennyt rakentamisvaiheeseen ennen kuin sille on myönnetty asiaankuuluvia lupia, sanoo Juuso.  

– Muistutan, että luonnonvarasuunnitelman neuvottelun yhteydessä Metsähallitus on Saamelaiskäräjien kanssa löytänyt yhteisymmärryksen, ettei tuulivoimaa edistetä saamelaisten kotiseutualueelle. Vaikka nyt ei kyse olekaan yleiseen sähköntuotantoon tarkoitetusta voimalasta, olisi Saamelaiskäräjät ja paliskunta tullut osallistaa asianmukaisesti prosessiin, jatkaa Juuso. 

Puheenjohtaja Juuso toivoo, että menettelytavan puutteet korjataan jatkoa ajatellen. 

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Kalle Varis 
Lakimiessihteeri 
010 839 3187 / 050 384 7040 
kalle.varis@samediggi.fi  

Saamen kielitekopalkinto myönnetään Lapin hyvinvointialueelle

/in , /by

Saamelaiskäräjien Saamen kielineuvosto myönsi kokouksessaan 3.10.2023 Saamen kieliteko-palkinnon Lapin hyvinvointialueelle. Palkinnon jakotilaisuus pidetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa perjantaina 27.10.2023 klo 10.30. Tilaisuus on avoin kaikille. Tilaisuus streemataan ja sitä voi seurata osoitteessa www.sajos.fi/live

Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff kertoo, että palkinnon saajasta käytiin vilkasta sekä laajaa keskustelua ja asiaa harkittiin tarkkaan. – Tällä kertaa palkinnon saajan valitseminen oli haastavaa lähinnä valinnan vaikeuden vuoksi. Keskusteluissa nousi esille useita todella hyviä ehdokkaita ja olikin ilahduttavaa huomata, miten paljon saamenkielistä sisältöä ja palveluita nykyään tuotetaan. Useat toimijat ovat alkaneet tekemään työtä saamen kielten aseman edistämiseksi Suomessa, sanoo Ljetoff.

Saamen kielineuvoston puheenjohtaja Tauno Ljetoff ojensi palkinnon Lapin hyvinvointialueen edustajille Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa perjantaina 27.10.2023. Lapin hyvinvointialuetta tilaisuudessa edustivat saamenkielen lautakunnan puheenjohtaja Laura Niittyvuopio-Valle, saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden palvelupäällikkö Mirja Laiti ja saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluluiden vt. kehittämispäällikkö Tuuli Miettunen sekä Lapin hyvinvointialueen kielityöntekijät Elen Anne Sara ja Anna Lumikivi.

– Toivon sydämestäni, että Lapin hyvinvointialueen esimerkki kannustaa myös muita viranomaisia ja yhteisöjä ottamaan työssään huomioon saamen kielet ja saamen kielilain velvoitteet, ja että saamen kieli tulee olemaan muillakin toimijoilla jo alusta asti sisäänrakennettu itsestäänselvyys. Uskon, että Arto Saijetsin tekemä upea kiisa saa kunniapaikan Lapha:n tiloista ja rohkaisee ja kannustaa siellä työntekijöitä parantamaan saamen kielten asemaa entisestään, jatkaa Ljetoff.

Saamen kieliteko -palkinto on saamen käsityö (duodji), jonka valmistajan on valinnut Sámi Duodji ry. Nyt palkintona annettavan kiisan (giisá) on valmistanut saamelaiskäsityöosaaja (duojár) ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opettaja Arto Saijets. 

Saamen kielineuvoston perustelut

Saamen kielineuvosto perustelee päätöstään sillä, että Lapin hyvinvointialue on aivan toimintansa perustamisesta lähtien ottanut huomioon saamen kielet organisaatiossaan ja toiminnassaan sekä rakentaa saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluita johdonmukaisesti kiinteänä osana toimintaansa ja organisaatiota.

Lapin hyvinvointialue on edellä mainittujen tavoitteiden toteuttamiseksi perustanut saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen kehittämispäällikön ja palvelupäällikön virat. Lapin hyvinvointialue on myös panostanut saamen kielten käyttöön palkkaamalla koltan-, inarin ja pohjoissaamen kielityöntekijät. Lisäksi Lapin hyvinvointialueen saamen kielen lautakunnan toiminta tukee saamen kielten asemaa ja kielellisten oikeuksien toteutumista.

Lapin hyvinvointialue toimii hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka saamenkieliset palvelut voidaan ja tulee ottaa osaksi organisaatiota jo niiden perustamisvaiheessa, jolloin saamenkieliset palvelut muodostuvat luonnolliseksi ja kiinteäksi osaksi organisaation toimintaa. Saamen kielineuvosto haluaa myöntämällä Saamen kieliteko -palkinnon, kannustaa Lapin hyvinvointialuetta kehittämään yhä edelleen ja vahvistamaan saamenkielisiä ja kulttuurinmukaisia palveluitaan.

Saamen kieliteko -palkinto

Saamen kieliteko -palkinnon tarkoitus on antaa tunnustusta saamenkielisten palvelujen ja saamen kielen aseman edistämiseksi tehdystä ansiokkaasta työstä Suomessa. Saamen kielellä tarkoitetaan pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Palkinnon tarkoitus on kannustaa palkinnon saajaa parantamaan entisestään saamen kielen eteen tehtyä työtä ja kannustaa kaikkia viranomaisia parantamaan saamenkielen asemaa. Palkinnon saajaa voivat ehdottaa saamen kielineuvoston jäsenet ja varajäsenet kielineuvoston kokouksessa. Palkinto myönnetään kerran vaalikaudessa saamen kielineuvoston päättämänä ajankohtana. Saamen kieliteko -palkinnon myöntää saamen kielineuvosto.

Palkinto myönnetään ensisijaisesti viranomaisille ja yhteisöille ja vain erityisperusteluin yksityishenkilöille. Saamen kieliteko palkinto on taidepalkinto, jonka tulee kuvastaa saamen kielen ja kulttuurin rikkautta ja moninaisuutta. Palkinto vaihtuu joka neljäs vuosi (vaalikausittain) ja sen tekemisestä vastaa Sámi Duodji ry:n valitsema saamelaistaitelija tai -käsityöntekijä.

Lisätietoja

Tauno Ljetoff
Saamen kielineuvoston puheenjohtaja
tauno.ljetoff(at)samediggi.fi

Marko Marjomaa
Saamen kieliasiainsihteeri
puh. 050 438 2484 / 010 839 3183
marko.marjomaa(at)samediggi.fi

Saamelaiskäräjien hallitukselle 55 oikaisuvaatimusta vaalien tuloksesta 

/in /by

Saamelaiskäräjät on vastaanottanut määräaikaan mennessä yhteensä 55 oikaisuvaatimusta vaalien tuloksesta. Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee oikaisuvaatimukset kiireellisesti ja viimeistään ennen vaalivuoden loppua. 

Saamelaiskäräjien vaalilautakunnan vahvistamasta vaalien tuloksesta tehtävät oikaisuvaatimukset ja valitukset on tullut toimittaa Saamelaiskäräjien hallitukselle 14 päivänä siitä päivästä, jona vaalilautakunta on vahvistanut vaalien tuloksen. Vaalilautakunta vahvisti saamelaiskäräjävaalien tuloksen kokouksessaan 4.10.2023. 

Määräaikaan mennessä Saamelaiskäräjät vastaanotti yhteensä 55 oikaisuvaatimusta. 

Saamelaiskäräjien hallitus käsittelee oikaisuvaatimukset kokouksessaan saamelaiskäräjälain 40 § 2 momentin mukaisesti kiireellisesti ja viimeistään ennen vaalivuoden loppua. Kokouksen ja pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen oikaisuvaatimuksen tehneille lähetetään päätös postitse todisteellisena tiedoksiantona. 

Lisätietoja: 

Päätöksenteon osalta: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Hallinnon osalta:  

Pia Ruotsala-Kangasniemi  
Hallintopäällikkö  
010 839 3106 / 040 726 2688  
pia.ruotsala@samediggi.fi  

Lähde: Laki saamelaiskäräjistä 

Pohjoissaamea pikkupakkasessa, inarinsaamea illan pimeydessä ja koltansaamea kaamoksen taittuessa – saamen kielten viikon avoimet oppitunnit tulevat jälleen 

/in , /by

Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke järjestää myös tänä vuonna kaikille avoimet oppitunnit saamen kielten viikolla 43! Oppituntien teemana on 8 vuodenaikaa Saamenmaalla ja kaupungissa. Pohjoissaamen oppitunnilla ollaan syksyisissä tunnelmissa, inarinsaamen oppitunnilla katsellaan kaamosta ja koltansaamen oppitunnilla ollaankin jo paukkuvassa talvipakkasessa.  

Oppituntien tarkoituksena on kasvattaa tietoutta saamen kielistä ja samalla saamelaisesta kulttuurista. Oppituntien kohderyhmänä ovat perusopetuksen oppilaat ja toisen asteen opiskelijat, mutta oppitunneille saavat osallistua kaikki saamen kielistä kiinnostuneet. Tunneille voi osallistua kukin oppija itsenäisesti tai koko luokka voi osallistua yhteiseltä laitteelta. Osallistua voi halutessaan vaikka kaikille tunneille.    

Oppitunnit pidetään etäyhteyksin Microsoft Teamsissa. Tunteja on yhteensä kolme, yksi jokaisesta Suomessa puhutusta saamen kielestä: pohjois-, inarin- ja koltansaamen kielestä. 

Tiistai 24.10. kello 10–10.45 

Pohjoissaamea pikkupakkasessa 

Opettajina Máren-Elle Länsman ja Máret Ingá Länsman 

Kohderyhmä: 0.-2. luokka 

Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä  

Keskiviikko 25.10. kello 10–10.45 

Inarinsaamea illan pimeydessä 

Opettajina Ruska Haavisto ja Laura Ylinampa 

Kohderyhmä: 3.-6. luokka 

Liittymislinkki:Liity kokoukseen napsauttamalla tästä  

Torstai 26.10. kello 10–10.45 

Koltansaamea kaamoksen taittuessa 

Opettajina Sirkka Sanila ja Kia Olin 

Kohderyhmä: yläkoulu ja toinen aste 

Liittymislinkki: Liity kokoukseen napsauttamalla tästä  

Tunneilla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja keskustella chatissa. Tunneille ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. Oppitunteja ei tallenneta. 

Tarkemmat ohjeet tunneille osallistumiseen täällä. 

Yhteyshenkilöt: 

Laura Ylinampa, vs. projektipäällikkö 
laura.ylinampa@edu.utsjoki.fi  
040 525 4013 

Anne Olli, projektikoordinaattori  
anne.olli@samediggi.fi 
040 687 5989 

Lisätietoja Saamen kielten etäopetushankkeesta: 

Saamen kielen etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen pilottihanke on Utsjoen kunnan johtama ja Saamelaiskäräjien koordinoima hanke. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Hankkeen tavoitteina on tarjota saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta peruskoulun oppilaille ja toisen asteen opiskelijoille saamelaisalueen kuntien ulkopuolelle kaksi viikkotuntia ja kehittää saamen kielten etäopetuksen pedagogiikkaa. Etäopetushankkeen opetus on reaaliaikaista (synkronista) opetusta. Tällöin opettaja ja etäopetukseen osallistuvat oppilaat ja opiskelijat osallistuvat samaan aikaan oppitunneille omilla päätelaitteillaan, mutta fyysisesti eri paikoissa.  

https://www.saamenetaopetus.com/

Lisätietoja saamen kielten viikosta: 

Saamen kielten viikon 23.–29.10.2023 tarkoituksena on nostaa saamelaisten kielten asemaa, ja lisätä saamen kielten ja kulttuurin tuntemusta koko yhteiskunnassa. Juuri tällä viikolla tulevat saamen kielet kuulumaan ja näkymään kaikkialla. 

Saamen kielten viikko on yhteishanke, jolla tuodaan esille saamen kieliä ja lisätään niiden tuntemusta koko yhteiskunnassa. Yksityisiä ja julkisia laitoksia, yrityksiä, organisaatioita ja muita toimijoita kutsutaan tuomaan esille saamen kieliä juuri tällä viikolla. Yhdessä otamme suuremman vastuun siitä, että saamen kielet kuuluvat ja näkyvät ja että niitä käytetään kaikilla yhteiskunnan aloilla. 

www.giellavahkku.org

Saamelaisten parlamentin 50-vuotisjuhlaa vietetään marraskuussa 2023

/in , /by

Saamelaisten parlamentin 50-vuotisjuhlaa vietetään Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa Inarissa tiistaina 28. marraskuuta 2023 klo 11 alkaen. Kaikki ovat tervetulleita seuraamaan juhlaa suoran lähetyksen kautta.  

– On merkittävää, että pääsemme juhlistamaan saamelaisten parlamentin 50-vuotista matkaa Suomessa. Tässä hetkessä on hyvä antaa tunnustusta saamelaispolitiikan pioneereille ja kaikille eri vuosikymmenien aikana mukana vaikuttaneille saamelaispoliitikoille, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso. – Kahden kansan välinen toimiva yhteistyö myös edellyttää diplomaattista toimintakulttuuria ja sitä, ettei kummankaan tahon edustuksellinen rooli ole uhattuna, Juuso jatkaa. 

Saamelaiskäräjien edeltäjänä vuosina 1973–1995 toimi saamelaisvaltuuskunta, joka perustettiin siitä annetulla valtioneuvoston asetuksella 9. marraskuuta 1973. Saamelaisten parlamentaarinen toiminta pääsikin käyntiin Suomessa aikaisemmin kuin muissa pohjoismaissa.  

Saamelaiskäräjät perustettiin vuoden 1996 alussa omalla lailla vuonna 1995 uudistetun perustuslain nojalla. Tänä päivänä Saamelaiskäräjien päätoimisto sijaitsee Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa, missä myös Saamelaiskäräjien kokoukset pidetään omassa parlamenttisalissa. 

– Saamelaiskäräjien toimikenttä on laajentunut ja tehtävät ovat lisääntyneet huomattavasti vuosien aikana. Saamelaiskäräjät onkin yksi saamelaisten kotiseutualueen merkittävistä työnantajista ja Saamelaiskäräjät työllistää lähes 80 henkilöä eri vakinaisissa ja määräaikaisissa tehtävissä, sanoo Saamelaiskäräjien hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi. 

Saamelaisten parlamentin 50-vuotisjuhlaan paikan päälle on kutsuttu saamelaisvaltuuskunnan sekä Saamelaiskäräjien jäsenet eri vaalikausilta, saamelaisyhteiskunnan vaikuttajia, Suomen valtion ja erinäisten yhteistyötahojen edustajia sekä Saamelaiskäräjien työntekijät.  

Juhlan ohjelma julkaistaan Saamelaiskäräjien nettisivuilla www.samediggi.fi. Juhlaa pääsee seuraamaan suorana lähetyksenä.

Lisätietoja: 

Tuomas Aslak Juuso 
Puheenjohtaja  
040 687 3394 
tuomas.juuso@samediggi.fi  

Pia Ruotsala-Kangasniemi 
Hallintopäällikkö 
010 839 3106 / 040 726 2688 
pia.ruotsala@samediggi.fi

Vaalien tulosta koskeva oikaisuvaatimus ja valitus

/in /by

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on kokouksessaan 4.10.2023 vahvistanut saamelaiskäräjävaalien tuloksen.

Äänioikeutettu, joka katsoo, että vaalilautakunnan päätös vaalien tuloksen vahvistamisesta tai vaalien toimittamiseen liittyvä muu toimenpide on lainvastainen, voi tehdä saamelaiskäräjien hallitukselle oikaisuvaatimuksen viimeistään 14 päivänä siitä päivästä, jona vaalilautakunta on vahvistanut vaalien tuloksen.

Saamelaiskäräjien hallituksen on käsiteltävä oikaisuvaatimus kiireellisesti ja viimeistään ennen vaalivuoden loppua.

Saamelaiskäräjien hallituksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen viimeistään 14 päivänä siitä päivästä, jona asianomainen on saanut käräjien hallituksen päätöksen tiedoksi. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Jos vaalilautakunnan 1 momentissa tarkoitettu päätös tai toimenpide on ollut lainvastainen ja tämä on vaikuttanut vaalien tulokseen, vaalien tulosta on oikaistava ja valtioneuvoston tarvittaessa määrättävä saamelaiskäräjien jäsenet ja varajäsenet vaalien oikaistun tuloksen mukaisesti.

Jos vaalien tulos ei ole oikaistavissa, vaalit on määrättävä uusittavaksi.

Lähde: Laki saamelaiskäräjistä 17.7.1995/974

Inarin kunnan ja Saamelaiskäräjien johto tapasivat yhteistyön merkeissä

/in , , /by

Inarin kunnan ja Saamelaiskäräjien edustajat tapasivat yhteisen edunvalvonnan sekä yhteistyön edelleen kehittämiseksi. Inarissa järjestetyssä tapaamisessa käytiin läpi myös muita Inarin kunnalle ja Saamelaiskäräjille ajankohtaisia asioita.

Inarin kunta ja Saamelaiskäräjät tapasivat yhteistyökokouksessa Inarissa. Kuva: Saamelaiskäräjät / Johanna Alatorvinen.

Inarin kunnan ja Saamelaiskäräjien edustajat tapasivat Inarissa Saamelaiskulttuurikeskus Sajoksessa maanantaina 9.10.2023. Tapaamisen tarkoituksena oli yhteisen edunvalvonnan sekä yhteistyön kehittäminen. Yhteisen edunvalvonnan kohteiksi tunnistettiin esimerkiksi saamenkielisen varhaiskasvatuksen ja opetuksen rahoituksen turvaaminen saamelaisalueen kunnissa sekä Pokan tien eli Inaria ja Kittilää yhdistävän seututie 955 peruskorjaus. Inarin kunnassa käytetään suomen kielen rinnalla virallisesti kaikkia kolmea Suomessa puhuttua saamen kieltä; inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea.

Kokouksessa käytiin läpi myös muita Inarin kunnalle ja Saamelaiskäräjille ajankohtaisia asioita. Yhdessä keskusteltiin mm. erilaisista elinkeinoihin ja maankäyttöön liittyvistä asioista sekä saamelaisten oikeuksista ja hyvistä väestösuhteista kunnassa. Yhdessä suunniteltiin myös tulevaisuuden yhteistyökuvioita. Säännöllisiä tapaamisia on tarkoitus jatkaa.

– Tapaaminen oli mielestäni todella onnistunut. On tärkeää, että kahden alueella toimivan merkittävän instituution johto tapaa ja käy avointa keskustelua säännöllisesti. Tapaamisessa sovittiin myös useita konkreettisia yhteisiä hankkeita organisaatioiden eri tasoilla, sanoo Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen. 

– Olen iloinen tästä yhteistyökokouksesta, sillä saamelaisten kotiseutualueen kuntien toiminnot vaikuttavat merkittävästi siihen, miten saamelaisten oikeudet toteutuvat arjessa. Kunnat ovatkin tärkeitä sidosryhmiä Saamelaiskäräjille, ja meillä on useita yhteisiä kehittämisen kohteita, sanoo puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Kokoukseen osallistui Inarin kunnasta valtuuston puheenjohtaja Janne Tervahauta, kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari, kunnanjohtaja Tommi Kasurinen sekä eri toimialojen virkahenkilöjohtoa. Saamelaiskäräjiltä kokoukseen osallistuivat puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso, I varapuheenjohtaja Anni Koivisto, II varapuheenjohtaja Leo Aikio ja hallintopäällikkö Pia Ruotsala-Kangasniemi sekä eri toimialojen virkamiehiä.

Lisätietoja

Inarin kunta

Tommi Kasurinen
Kunnanjohtaja
050 548 4123
tommi.kasurinen@inari.fi

Saamelaiskäräjät

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Saamelaiskäräjävaalien tulos 2023

/in , /by

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on kokouksessaan 4.10.2023 vahvistanut saamelaiskäräjävaalien tuloksen. Saamelaiskäräjävaalin äänestysprosentti oli 51,63. Äänioikeutta vaaleissa käytti yhteensä 3129 äänioikeutettua. Vaalilautakunta jätti äänestyksessä 252 ääntä huomioon ottamatta saamelaiskäräjistä annetun lain 35 §:n mukaisesti ja hylkäsi 10 mitätöntä äänestyslippua lain 37 §:n mukaisesti. Ääntenlaskennan jälkeen postista saapui 26 palautuskuorta, joita ei otettu huomioon ääntenlaskennassa.

Saamelaiskäräjävaalien tulos 2023 (PDF)

Saamelaiskäräjävaalien alustava tulos

/in , /by

Saamelaiskäräjien vaalilautakunta on kokouksessaan 3.10.2023 antanut saamelaiskäräjävaalien alustavan tuloksen. Saamelaiskäräjävaalin alustava äänestysprosentti on 51,6.

Saamelaiskäräjävaalien alustava tulos (PDF).