Pargeid uáivildum koijâdâllâmtutkâmuš vievâst selvâttui sämikielâi já -kulttuur mättim sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâsâst. Čielgiittâs vuáđuld eromâšávt anarâš- já nuorttâlâškielâ mättee ulmuuh tarbâšuvvojeh huápust lase.

Tiäđáttâs: Laapi ollâopâttâh já Sämitigge

Čielgiittâsâst selvâttui Suomâst sarnum sämikielâ mättim tääsi já kiävttu pargoost sehe pargei sämikulttuur mättim soti-palvâlusâin. Tááláá tile árvuštâllâm paaldâst selvâttuvvojii laseškovlimtáárbuh.

– Ulmen lâi pyevtittiđ tiäđu tast, maht puávtáččii varriidâttâđ já västidiđ ovdiist pyerebeht sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs tááláid já aldapuátteevuođâ pargoeellimhástusijd, Lydia Heikkilä kovvee.

Koijâdâllâm čujottui soti-syergi pargeid, kiäh porguu sämmilijguin sämikuávlust sehe Laapi já Suomâ eres kuávluin. Koijâdâlmân västidii ohtsis 84 parged.

Heikkilä mield puátuseh adeleh viehâ ilottes kove sämikielâlij já kulttuurmiäldásij soti-palvâlusâi tiileest Suomâst. Västideijein suulân niäljádâsâst lâi pargokielâtääsi sämikielâ máttu. Pargokielâtääsi mättein čielgâsávt pyeremus tile lâi tavesämikielâst. Anarâškielâ njálmálâžžân pargokiellân puovtij kevttiđ tuš ohtâ västideijee, nuorttâlâškielâ ij kihheen.

– Mielâkiddiivâš äšši sämikielâlij palvâlusâi ovdedem uáinust lii, ete ko mieldi rekinistojeh meid passiivlii já argâkielâ tääsi mätteeh, te meeri šadda váhá paijeel piälán västideijei meereest. Sii kielâmáátu naanoodmáin puávtáččij kenski viehâ uccâ toimâiguin kyevtkiärdásmittiđ tavesämikielâ mättee áámmátulmui mere já maaŋgâkiärdásmittiđ anarâškielâ sárnoo pargei mere.

Tehálumos suijâ toos, mondiet pargeeh iä kiävttám sämikielâid pargostis, lâi tot, ete áámmátlâš kielâmáttu ij rijttám. Kielâ mättimtääsi paaldâst kielâ kevttim aktiivlâšvuotân vaiguttii eres tahheeh, tego pargosaje kielâpirrâduv movtijdeijeevuotâ sehe kielâ kevttim luándulâšvuotâ.

Čielgiittâs vuáđuld oroččij, ete sämikielâi kevttim pargokiellân váátá vijđásub nubástusâid meid palvâlemorganisaatioi ráhtusijn já toimâvuovijn, tego ovdâmerkkân pargojuávust já äššigâsstivriimist. Toos lasseen máttááttâsân kolgâččii väldiđ uđđâ vuovijd, moiguin puáhtá pyerebeht kieđâvuššâđ sämikielâi moonâtmân sehe maasâd väldimân máhđulávt lohtâseijee herkis já suhâpoolvâi paijeel ulâtteijee, ovtâskâs ulmuu já siärvuslii tääsi traumaid.

Äššigâspargoost tarbâšuvvojeh kulttuurliih vuáruvaikuttâstááiđuh

Sämikulttuurlii mättim tárbu lii viehâ uđđâ uáinu soti-palvâlusâin. Koččâmuš lii vuosâsaajeest äššigâspargoost já tast tárbulijn kulttuurlijn vuáruvaikuttâstááiđuin sehe kulttuurlii tuáváá ibbeerdmist.

– Tijpâlâš lâi, ete sämikulttuur mättim ij lamaš finnejum soti-syergi áámmátlii škovlim ooleest, peic västideijei mielâst sij lijjii finnim tom vuosâsaajeest jieijâs sajattuv já hiäimu- sehe eres ohtâvuođâi peht priivaateellim já siärvus ooleest.

Heikkilä mield sämikielâlij já kulttuurmiäldásij palvâlusâi finnim já kvaliteet lii tárbu pyerediđ lasseetmáin resursijd sehe soti-syergi áámmátlii vuáđuškovlim siskáldâssáid já ámáttist tuáimee pargei tievâsmittee škovliimân. Sämikielâi mättimtääsi paajeedmân kolgâččij kiddiđ huámmášume sämikielâi škovlimpálgái ohtâlâsvuotân já čavdesvuotân soti-syergist.

– Kielâuápui lasseen lii tárbu laseškovliimân vuosâsaajeest sämikulttuur miäldásijn äššigâs- já tipšopargovuáháduvâin, sämmilij vuáruvaikuttâstááiđuin sehe kulttuurlijn psykososiaallii torjuu táárbuin já vuáháduvâin.

MoniSoTe-haahâ

Koijâdâllâm olášuttui uássin Tave-Suomâ sosiaalsyergi mättimkuávdáá (Poske), Laapi ollâopâttuv já Laapi áámmátollâškoovlâ olášuttem Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (Maaŋgâ syergi já tiettuu mättim sosiaal- já tiervâsvuođâhuolâttâs áámmátulmuid) (MoniSoTe) -haavâ, mon ruttâd ESR.

Lasetiäđuh:

YTT Lydia Heikkilä, lydia.heikkila(at)gmail.com, p. +358 40 594 0559

Vuávájeijee Riitta Lehtola-Kosonen, Poske sämiohtâdâh, riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi, p. +358 10 839 3158

Heikkilä, Lydia (2023) Saamen kielten ja kulttuurin osaaminen sote-alalla: Saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen osaamisen tilanne ja koulutustarpeet

https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-333-4