Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Saamelainen ilmastoneuvosto asetettiin ensimmäistä kertaa

/in , /by

Saamelainen ilmastoneuvosto on uusi, riippumaton asiantuntijaelin, joka tukee saamelaisen perinteisen tiedon huomioon ottamista ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa. Valtioneuvosto asetti 24. elokuuta saamelaisen ilmastoneuvoston neljä vuotta kestävälle kaudelle.

Saamelaiskäräjät pyysi toukokuussa 2023 saamelaisyhteisöltä ehdotuksia saamelaisen perinteisen tiedon haltijoista saamelaiseen ilmastoneuvostoon. – Haluan kiittää kaikkia ehdotuksen tekijöitä sekä erityisesti niitä, jotka ovat lupautuneet lähtemään mukaan edistämään saamelaisten perinteisen tiedon huomioimista. Kiitän myös neuvoston puheenjohtajaksi nimitettyä Klemetti Näkkäläjärveä, joka on käyttänyt asian edistämiseen runsaasti aikaa ja tuonut omaa asiantuntemustaan myös Saamelaiskäräjien täyskokouksen käyttöön, sanoo Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso.

Saamelaiseen ilmastoneuvostoon nimitettiin 12 edustajaa. Neuvostossa on edustettuna saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita sekä edustus keskeisiltä tieteenaloilta. Puheenjohtajaksi nimitettiin tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi Oulun yliopistosta.

– Nyt asetettu saamelainen ilmastoneuvosto on merkittävä niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Kiitän erityisesti Krista Mikkosta ja Maria Ohisaloa hyvästä ja intensiivisestä yhteistyöstä asian eteen, jatkaa Juuso.

Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uudessa ilmastolaissa

Saamelaisesta ilmastoneuvostosta säädetään uuden ilmastolain (423/2022) 21 §:ssä ja lain nojalla annetussa asetuksessa (435/2023). Valtioneuvosto asettaa saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Saamelainen ilmastoneuvoston tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista saamelaiskulttuurin edistämisen osalta ja se voi suorittaa muitakin ilmastonmuutokseen sekä saamelaisten kulttuuriin ja oikeuksiin liittyviä tietopohjan tuottamista koskevia tehtäviä. Saamelainen ilmastoneuvosto päättää kokouksistaan ja toiminnastaan itsenäisesti ilmastolain ja valtioneuvoston asetuksen pohjalta.

– Toivon, että ilmastoneuvoston työ pääsee hyvin käyntiin ja tarvittavat resurssit sille löytyvät. On tärkeää, että ilmastonmuutoksen vaikutukset perinteisille saamelaisille elinkeinoille saadaan kattavasti tuotua esiin, Juuso toteaa.

Saamelaisessa ilmastoneuvostossa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä enintään kymmenen muuta jäsentä. Vähintään puolen ilmastoneuvoston jäsenistä on oltava saamelaisen perinteisen tiedon haltijoita saamelaisten kotiseutualueen eri alueilta ja mahdollisuuksien mukaan eri kieliryhmistä. Muiden ilmastoneuvoston jäsenten on edustettava ympäristötieteitä tai muita ilmastoneuvoston tehtävien kannalta keskeisiä tieteenaloja.

Saamelaisen ilmastoneuvoston jäsenet 1.9.2023-31.8.2027:

Saamelaisen perinteisen tiedon haltijat

Esko Aikio (Utsjoki)
Petra Biret Magga-Vars (Sodankylä)
Antti-Oula Juuso (Enontekiö)
Raija Lehtola (Inari)
Tuomas Semenoff (Inari)
Jussa Seurujärvi (Inari)

Tieteenalojen edustajat

Klemetti Näkkäläjärvi (Oulun yliopisto, puheenjohtaja)
Hilppa Gregow (Ilmatieteen laitos)
Rauna Kuokkanen (Lapin yliopisto)
Päivi Meriläinen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
Markku Ollikainen (Suomen ilmastopaneeli).
Henni Ylänne (Itä-Suomen yliopisto)

Lisätietoja:

Tuomas Aslak Juuso
Puheenjohtaja
040 687 3394
tuomas.juuso@samediggi.fi 

Valtioneuvosto asetti saamelaisen ilmastoneuvoston | valtioneuvosto.fi

Saamelaiskäräjät pyytää nimeämisehdotuksia saamelaisen ilmastoneuvoston jäseniksi | samediggi.fi

Uusi koltansaamenkielinen alkuopetuksen oppimateriaalipaketti ilmestyi

/in , , /by

Algg (Alku) -digimateriaali ja Ǩeeʹrjet bukvaid! (Kirjoita kirjaimia!) -vihko ilmestyivät.

1) Algg (Alku) on digimateriaalipaketti alkuopetuksen äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta varten. Materiaalipaketti voi myös olla hyödyllinen eri luokkien opetuksessa, kuten koltansaame vieraana kielenä opetuksessa. Paketti täydentyy edelleen. Nyt julkaistaan kaksi osaa, jotka ovat tulostettavia julisteita:

  • Alfabeʹttplakaatt (Aakkostaulut). Julisteet on suunnitellut ja kuvittanut Esther Berelowitsch. Taitosta ovat vastanneet Anni Näkkäläjärvi ja Esther Berelowitsch. Työryhmään kuuluvat Raija Lehtola, Sirkka Sanila ja Maria Porsanger.
  • Alggmättʼtõõzz vuõiʹǧǧestǩeeʹrjtemplakaatt (Alkuopetuksen oikeinkirjoitusjulisteet). Julisteet kertaavat oikeinkirjoituksen perusasioita, jotka ovat joskus vaikeita joillekin oppilaille koko alakoulun ajan. Julisteet on tarkoitettu erityisesti alakoulun alkuopetuksen (1.–3. lk.) äidinkielen opetukseen, mutta ne voivat olla hyödyllisiä myös muiden luokkien opetuksessa. Julisteista on valmistettu kaksi versiota, tavutettu ja ilman tavuja. Alggmättʼtõõzz vuõiʹǧǧestǩeeʹrjtemplakaatt on sovitettu käännös Aura Pieskin kirjoittamasta pohjoissaamenkielisestä materiaalista Riektačállinplakáhtat (2020), josta vastaa Esther Berelowitsch. Julisteet on kuvittanut Nora Bäck, Työryhmään kuuluvat Raija Lehtola, Tiina Sanila-Aikio ja Maria Porsanger.

2) Ǩeeʹrjet bukvaid! (Kirjoita kirjaimia!) on harjoitusvihko koltansaamen mallikirjainten harjoitteluun. Ǩeeʹrjet bukvaid! perustuu inarinsaamen Puustavhárjuttâsvihko (2016) ja pohjoissaamen Čále bustávaid! (2021). Vihon on suunnitellut Esther Berelowitsch ja kuvittanut Nora Bäck. Taitosta ovat vastanneet Anni Näkkäläjärvi ja Esther Berelowitsch. Työryhmään kuuluvat Raija Lehtola, Tiina Sanila-Aikio ja Maria Porsanger.

Lisää koltansaamen alkuopetuksen oppimateriaalia on työn alla.

  • Kaikille avoimet linkit Algg -oppimateriaaliin: tästä
  • Linkki Ǩeeʹrjet bukvaid! -vihkoon nettikaupassa: tästä

Materiaalit julkaisi Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto.

Lisätietoja: 

Raija Lehtola
Koltansaamenkielinen oppimateriaalin suunnittelija
raija.lehtola@samediggi.fi

Esther Berelowitsch
Koltansaamenkielinen oppimateriaalin projektityöntekijä
esther.berelowitsch@samediggi.fi

Vállje sámegiela! 8 -oppikirja ilmestynyt

/in , , /by

Saamelaiskäräjien koulutus- ja oppimateriaalitoimisto on julkaissut uutta oppimateriaalia, Vállje sámegiela! 8 čakča- oppikirjan. Kirja on 8. luokan B2-kielen syyslukukauden oppikirja ja uuden kirjasarjan ensimmäinen osa. Kirjan tekijä on Risten Mustonen ja kuvittaja on Miriam Kaartinen. Kirjasarja perustuu saamen kielen lehtori Helmi Länsmanin alkuperäisideaan.

Teos sisältää monipuolisia harjoituksia, kuten keskustelu-, ryhmätyö- ja käännösharjoituksia. Syksyn aikana opiskelija harjoittelee muun muassa ääntämisen perusteita, fraaseja, lukuja, peruskielioppia ja -sanastoa, kysymyksiin vastaamista, lyhyiden kirjoitelmien kirjoittamista sekä itsestään ja arjestaan kertomista.

Oppikirjaan kuuluva harjoituskirja ilmestyy myöhemmin.

Kirjoja voi tilata Saamelaiskäräjien verkkokaupasta:

Lisätietoja:

Marita Aikio
Oppimateriaalisuunnittelija
marita.aikio@samediggi.fi
040 662 90 18

Tuuli Paadar
Vs. oppimateriaalisihteeri
tuuli.paadar@samediggi.fi
040 353 3625

Saamelaiskäräjävaalit 4.9.–2.10.2023

/in , /by

Vaaliasiakirjat postitetaan kirjattuna lähetyksenä jokaiselle äänioikeutetulle 4.9.2023 alkaen.

Äänioikeutettu voi äänestää palauttamalla vaaliasiakirjat postin välityksellä tai palauttamalla vaaliasiakirjat kiertävään vaaliautoon tai suoraan vaalilautakunnan toimistoon. Postin välityksellä lähetettyjen asiakirjojen tulee olla vaalilautakunnan toimistossa Inarissa viimeistään 2.10.2023 ääntenlaskennan aloittamiseen mennessä. Äänioikeutettu voi palauttaa omat vaaliasiakirjansa henkilökohtaisesti 18.9.–29.9.2023 välisenä aikana vaalilautakunnan toimistoon; Inari, Sajos, Menesjärventie 2A tai saamelaisalueella kiertävään vaaliautoon puh. 010 839 3199.

Saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevissa laitoksissa hoidettavat henkilöt, sekä ne kotona hoidettavat henkilöt, jotka eivät muutoin voisi äänestää, saavat tarvittaessa avustajan hoitopaikassaan äänestystä varten. Asiasta tulee ottaa yhteyttä vaalilautakunnan toimistoon os. Sajos, Menesjärventie 2A, 99870 Inari, puh 010 839 3155, 010 839 3177 tai vaalit@samediggi.fi.

Inarissa 11.8.2023

Vaalilautakunta

Kaksi saamenpukuun pukeutunutta poikaa kuvattuna takaa päin.Kuva: Ville Fofonoff

Selvitys: Inarin- ja koltansaamen osaajista suuri puute sote-palveluissa

/in , /by

Saamen kielten ja kulttuurin osaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa kartoitettiin henkilöstölle kohdistetun kyselytutkimuksen avulla. Selvityksen perusteella erityisesti inarin- ja koltansaamen osaajia tarvitaan kiireesti lisää.

Tiedote: Lapin yliopisto ja Saamelaiskäräjät

Selvityksessä tarkasteltiin Suomessa puhuttujen saamen kielten osaamistasoa ja työkäyttöä sekä työntekijöiden saamelaiskulttuurista osaamista sote-palveluissa. Nykytilan arvioinnin ohella kartoitettiin lisäkoulutustarpeita.

– Tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon nykyisiin ja lähitulevaisuuden työelämähaasteisiin voitaisiin varautua ja vastata entistä paremmin, Lydia Heikkilä kuvailee.

Kysely kohdistettiin sote-alan henkilöstölle, joka työskenteli saamelaisten parissa saamelaisten kotiseutualueella, Lapin hyvinvointialueella ja muualla Suomessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 84 henkilöstöön kuuluvaa.

Heikkilän mukaan tulokset antavat varsin karun kuvan saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten sote-palveluiden tilanteesta Suomessa. Vastaajista noin neljäsosalla oli työkielentasoinen saamen kielen taito. Työkielitaidon osalta selvästi paras tilanne oli pohjoissaamessa. Inarinsaamea suullisena työkielenään pystyi käyttämään vain yksi vastaaja, koltansaamea ei kukaan.

– Kiinnostavaa saamenkielisten palvelujen edistämisen näkökulmasta on, että kun mukaan lasketaan myös passiivisen ja arkikielen tasoisen kielitaidon omaavat, määrä nousee hieman yli puoleen vastaajista. Heidän kielitaitoaan vahvistamalla voitaisiin suhteellisen kevyin toimin kaksinkertaistaa työkielenään pohjoissaamea taitavan ammattihenkilöstön määrä ja moninkertaistaa inarinsaamen kieltä taitavien määrä.

Tärkein syy, miksi työntekijät eivät käyttäneet saamen kieliä työssään, oli ammatillisen kielitaidon riittämättömyys. Kielen osaamistason ohella kielen käytön aktiivisuuteen vaikuttivat muut tekijät, kuten työpaikan kieli-ilmapiirin kannustavuus sekä kielen käytön luontevuus.

Selvityksen perusteella saamen kielten käyttö työkielenä näyttäisi edellyttävän laaja-alaisempia muutoksia myös palveluorganisaatioiden rakenteissa ja toimintatavoissa, kuten esimerkiksi työnjaossa ja asiakasohjauksessa. Lisäksi opetukseen tulisi ottaa uusia menetelmiä, joiden avulla voidaan paremmin käsitellä saamen kielten menettämiseen sekä takaisin ottamiseen mahdollisesti liittyviä arkoja ja ylisukupolvisia, yksilöllisen ja yhteisöllisen tason traumoja.

Asiakastyössä tarvitaan kulttuurisia vuorovaikutustaitoja

Saamelaiskulttuurisen osaamisen tarve on varsin uusi näkökulma sote-palveluissa. Kyse on ensisijaisesti asiakastyöstä ja siinä tarvittavista kulttuurisista vuorovaikutustaidoista sekä kulttuurisesta taustaymmärryksestä.

– Saamelaiskulttuurista osaamista ei ollut tyypillisesti saatu sote-alan ammatillisen koulutuksen yhteydessä, vaan vastaajat kokivat saaneensa sen ensisijaisesti oman asemansa ja suku- sekä muiden henkilökohtaisten ja yhteisön verkostojen kautta.

Heikkilän mukaan saamenkielisten ja kulttuurin mukaisten palveluiden saatavuutta ja laatua on tarpeen parantaa panostamalla sekä sote-alan ammatillisen peruskoulutuksen sisältöihin että ammatissa toimivan henkilöstön täydentävään koulutukseen. Saamen kielten osaamistason kohottamiseksi olisi kiinnitettävä huomiota saamen kielten koulutuspolkujen yhtenäisyyteen ja eheyteen sote-alalla.

– Kieliopintojen lisäksi on tarvetta lisäkoulutukseen ensisijaisesti saamelaiskulttuurin mukaisista asiakas- ja hoitotyömenetelmistä, saamelaisista vuorovaikutustaidoista sekä kulttuurisista psykososiaalisen tuen tarpeista ja menetelmistä.

MoniSoTe-hanke

Kysely toteutettiin osana Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen (Poske), Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun toteuttamaa ESR-rahoitteista Monialaista ja -tieteistä osaamista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille (MoniSoTe) -hanketta (2020–2022).

Julkaisun tiedot

Heikkilä, Lydia (2023) Saamen kielten ja kulttuurin osaaminen sote-alalla: Saamenkielisen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ammatillisen osaamisen tilanne ja koulutustarpeet

Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-337-333-4

Lisätietoja:

YTT Lydia Heikkilä, lydia.heikkila(at)gmail.com, p. +358 40 594 0559

Suunnittelija Riitta Lehtola-Kosonen, Posken saamelaisyksikkö, riitta.lehtola-kosonen(at)samediggi.fi, p. +358 10 839 3158

Saamelaiskäräjät toivottaa hyvää Sápmi Pridea!

/in , /by

Sápmi Pridea vietetään tänä vuonna Hetassa 11.–13.8. Saamelaiskäräjiä tapahtumassa edustaa nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio. Kulkue lähtee Hetan koululta lauantaina klo 12.

Sápmi Pride järjestetään vuosittain eri puolella Saamenmaata. Varsinaisen kulkueen lisäksi ohjelmassa on monenlaista ohjelmaa kaikenikäisille.

– Viikonlopun aikana on luvassa esimerkiksi kylttityöpaja, keskustelupaneeleja sekä perheystävällinen iltajuhla aikuisten iltajuhlan lisäksi. Myös psykososiaalisen tuen yksikkö Uvja on mukana tapahtumassa, kertoo nuorisoneuvoston puheenjohtaja Anni-Sofia Niittyvuopio.

Yhdenvertaisuus tärkeä arvo Saamelaiskäräjillä

Saamelainen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus on nostettu Saamelaiskäräjien toiminnan arvoksi myös vaalikauden 2020–2023 toimintaohjelmassa.

– On hienoa, että nämä meille tärkeät arvot näkyvät toiminnassamme myös ulospäin. Erityisesti on tärkeää, että kaikki yhteisössä kokevat itsensä hyväksytyksi juuri sellaisina kuin he ovat, sanoo II varapuheenjohtaja Leo Aikio.

Saamelaiskäräjien nuorisoneuvosto julkaisee nettisivuillaan Sápmi Priden kunniaksi jutun Sápmi Pride: yhdessä ihmisoikeuksien puolesta. Siitä löytyy tietoa Sápmi Pridesta sekä Anne Ollin haastattelu.

Lisätietoja Sápmi Priden virallisilla sivuilla.

Lisätietoja:

Leo Aikio
II varapuheenjohtaja
040 621 6505
leo.aikio(a)samediggi.fi

Anni-Sofia Niittyvuopio
Nuorisoneuvoston puheenjohtaja
040 708 2072
anni-sofia.niittyvuopio(a)samediggi.fi