Sámediggi oassálasttii Barents guovllu Sámi Summit -allačoahkkimii Brysselis

/in , /by

Sámedikki delegašuvdna oassálasttii 22.-24.3.2023 lágiduvvon Barents guovllu eamiálbmogiid allačoahkkimii (Summit of Barents Euro-Arctic Indigenous Sámi People). Sámi allačoahkkima lágidedje Suoma sámediggi ja Suoma Barents euroárktalaš ráđi ságajođiheaddjit ovttasbarggus Eurohpa parlameanttain.

Govva: European Union 2023 – Source : EP

Allačoahkkima ságajođiheaddjin doaimmai Sámedikki 1. várreságajođiheaddji Anni Koivisto, guhte ovddasta Suoma Sámedikki Barents euroárktalaš ráđi (BEAC) eamiálbmogiid bargojoavkkus. Sámedikki delegašuvdnii gulle lassin stivrra lahttu Anne Nuorgam, kulturlávdegotti ságajođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi, ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegotti ságajođiheaddji Asko Länsman, skuvlen- ja oahppamateriálalávdegotti ja giellaráđi ságajođiheaddji Tauno Ljetoff, láhkačálli Kalle Varis, riikkaidgaskasaš áššiid čálli Inka-Saara Arttijeff ja ságajođiheaddji veahkkebargi Niina Siivikko.

– Lea hui dehálaš, ahte mii doalvut sámiid sáni Eurohpa uniovnna dássái viiddes arenas ja lasihit áddejumi das, man máŋggabealagit EU-mearrádusat čuhcet min árgabeaivái. Sávan, ahte dát allačoahkkin veahkeha min boahttevuođas hukset bissovaš oktavuođa min parlameanttaid gaskii, gávnnaha várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Prográmmas ledje hállamin Eurohpa komišuvnna ja parlameantta lahttut ja sámiid ja eará riikkaid ovddasteaddjit. Allačoahkkima  rahpansáhkavuoru doalai Eurohpa parlameantta ságadoalli Roberta Metsola, guhte muittuhii, ahte parlameantadállu gullá maiddái sámiide. Allačoahkkima rahpanoasis dearvvahansáhkavuoru geavahii maiddái Suoma oaiveministtar Sanna Marin, guhte buvttii ovdan dehálaš áššin ee. sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnna barggu ja sámediggelága ođastusa. Sámi parlamentáralaš ráđđi luobahii sutnje seammás ávžžuhusa, mii guoská sámiid iešmearridanvuoigatvuođa nannema. Loahpahussáhkavuoru doalai Eurohpa parlameantta várreságadoalli Heidi Hautala, guhte muittuhii ee. ahte ruoná sirdašuvvamis ii oččošii dagahit vahága olmmošvuoigatvuođaide, man ii sáhte máhcahit.

Govas gurut bealde Sámedikki I ságajođiheaddji Anni Koivisto, Eurohpa parlameantta ságadoalli Roberta Metsola ja dásseárvokomissára Helena Dalli. Govva: European Union 2023 – Source : EP.

Sámedikki delegašuvdna deaivvadii allačoahkkima oktavuođas maiddái máŋggaid Eurohpa parlameantta suopmelaš lahtuid, ja lassin komissára Jutta Urpila, Eurohpa dorvvolašvuođa- ja ovttasbargoorganisašuvnna vehádatáittardeaddji doaimmahaga ovddasteaddjiid ja Suoma bissovaš EU-ovddasteaddjiid. Deaivvademiin ságastallojuvvui ovttas ee. vugiin nannet sámiid oassálastinvuoigatvuođa Eurohpa parlameanttas ja dárbbus EU siskkáldas eamiálbmotpolitihkkii. Maiddái Sámedikki nuoraidráđi ovddasteaddjit deaivvadedje allačoahkkima áigge EU-mearrideaddjiid.

– Eu-dási mearrádusat gusket sámiid sihke njuolga ja eahpenjuolgadit. Lea vealtameahttun, ahte sámiid oassálastin mearrádusdahkamii dorvvastuvvo, vai sámiid dárbbut ja oainnut váldojuvvojit vuhtii, joatká Koivisto.

Allačoahkkima sáhttá geahččat Eurohpa parlameantta siidduin: 23.3. ja 24.3.

Allačoahkkima ruovttusiiddut: https://www.samisummit.org/

Govat allačoahkkimis:

Lassedieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Inka-Saara Arttijeff  
riikkaidgaskasaš áššiid čálli   
010 839 3198 / 050 574 7629  
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta joatkašuvvá – OKM čatnasa golmma jagi prošeaktaáigodahkii

/in , /by

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta, man jođiha Ohcejoga gielda ja koordinere Sámediggi, lea ožžon joatkkaruhtadeami lohkanjahkái 2023–2024. Prošeavtta ruhtadeaddji oahpahus- ja kulturministeriija lea goittotge čatnasan golmma jagi prošeaktaáigodahkii nappo jahkái 2026. Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta álggii 2018 ja dálá prošeaktaáigodat nohká čakčamánus 2023.

Prošeaktahoavda Hanna Helander Ohcejoga gielddas illudajoatkkaruhtadeamis. – Ođđa prošeaktaruhtadeapmi ja ministeriija čatnaseapmi golmma jahkái addá prošektii ja láhkaásaheddjiide lasseáiggi válmmaštallat daid rievdadusaid ja čovdosiid, maid dárbbašit sámegielaid gáiddusoahpahusfálaldaga bissovaš ásaheapmái Suomas.  

– Ohcejoga gielda atná sámegielaid gáiddusoahpahusa dehálažžan ja háliida ain vástidit dan riikkaviidosaččat.  Prošeaktaruhtadeami joatkin illudahttá min, muhto lea dehálaš, ahte gáiddusoahpahus šaddá bissovaš fálaldahkan stáhta ruhtademiin. Bissovaš oahpahusfálaldat lea erenomáš dehálaš unna sámegielaide, vai sámemánát ja -nuorat miehtá riikka besset oahppat sámegielaid, dadjá Ohcejoga gielddahoavda Taina Pieski.

Maiddái sámedikki skuvlen- ja oahppomateriálalávdegotti ságadoalli Tauno Ljetoff lea duđavaš mearrádussii. – Lea leamašan hui fiinnis oaidnit, mo sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohttaprošeakta lea šaddan ain bivnnuheabbon, ožžon sámeservošis rámi ja huksen doaimmas nana vuođu nala. Pilohtta lea áinnas ánssášan bissovaš doaimma. Mun sávan, ahte ođđa ráđđehus ii vajálduhte sámegielat mánáid ja nuoraid, ja ahte gáiddusoahpahusdoaibma ovddiduvvo bissovaš fálaldahkan jođáneamos lági mielde.

Bissovaš sámegielaid oahpahusa eaktun máŋggat rievdadusat

Bissovaš sámegielaid oahpahus ja dan nannen olles riikkas eaktuda máŋggaid rievdadusaid. Našuvnnalaš skuvlejumi árvvoštallanguovddáš (Karvi) árvvoštalai giđđat 2022, mo sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta doaibmá ja makkár váikkuhusat oahpahusas leat. Karvi čoavddusevttohussan lea earret eará dárkkistit sihke vuođđooahpahuslága, oahppoplána vuođuštusaid ja maiddái oahpahusa geavatlaš lágideami.

Karvi raporttas evttohit ovdamearkka dihte dan, ahte maiddái sámiid ruovttuguovllu olggobealde livččii vejolašvuohta fállat sámegiela oahpu iešguđege oahppomeari mielde, daningo oassái ohppiin sámegiella lea eatnigiella, muhto stuorra oasis ohppiin sámegiela oahppanbálggis lea vel álgomuttus. Dál ruovttuguovllu olggobealde fállat geavatlaččat dušše vuođđooahpahusa ja logahatskuvlejumi dievasmahtti sámegiela oahpahusa, mii lea badjelmearálaš guovtti vahkkodiimmu oahpahus. Dán oahpahusa oahppoplána ii váldde vuhtii ohppiid giellamáhtu girjáivuođa. Dán lassin Karvi árvvoštallanraporta ávžžuha, ahte oahpahusa ordnejeddjiid dáfus sámeoahpahusa ruhtadanmálle čielggasmahttit.

Karvi árvvoštallanraporta:

Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. “Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää.” Saamen kielten etäyhteyksiä hyödyntävän opetuspilotin arviointi 2022: https://karvi.fi/publication/paljon-on-tehty-mutta-paljon-on-viela-kehitettavaa-saamen-kieltenetayhteyksia-hyodyntavan-opetuspilotin-arviointi-2022/:

Lassedieđut:

Hanna Helander, prošeaktahoavda
Ohcejoga gielda
hanna.helander(at)edu.utsjoki.fi
040 701 2094

Arla Magga, prošeaktakoordináhtor
Sámediggi
arla.magga(at)samediggi.fi
040 687 5989

Diehtu sámegielaid gáiddusoahpahusa pilohtaprošeavtta birra:

Sámegielaid gáiddusoahpahusprošeakta ordne Suomas hubmojuvvon sámegielaid (anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiela oahpahusa sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Prošeavtta oahppilohki lea lassánan juohke jagi. Dál prošeavtta bokte sámegiela oahpahusas leat mielde miehtá Suoma sullii 150 oahppi, 40 oahpahusa ordnejeaddji ja 90 skuvlla.

Sámedikki mihttomearit ráđđehusprográmmii 2023-2027

/in /by

Sámediggi geahččala oažžut čuovvovaš ráđđehusprográmmii 2023-2027 doaibmabijuid sámiid vuoigatvuođaid ovddideami várás. Sámedikki váldotemát leat: 1) giella buktá eallinfámu – oahpahus buktá boahttevuođa, 2) parlamentáralaš doaibmagoddi ovddidit sámi ealáhusaid, ja 3) prográmma ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa ollašuhttima várás.

Suoma čuovvovaš riikkabeaiválggat leat 2.4.2023. Ráđđehusráđđádallamiin sohppojuvvo ođđa ráđđehusa linnjádemiin ja ráđđehusprográmma sisdoalus. Sámediggi lea válmmaštallan iežas evttohusa sámiid guoski áššiin, mat boađášedje ráđđehusprográmmii. Sámedikki stivra lea dohkkehan 22.12.2022 materiála ráđđehusráđđádallamiid vuođđun.

– Sámiid áššit gullet riikamet brändi oassin, ja nappo dat leatge olles Suoma ášši. Háliidit nannet Suoma stáhta ja sámiid gaskasaš oktasašbarggu ja gulahallama. Dát dárkkuha oktasaš áddejumi ja luohttámuša ráhkadeami, muitala Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto.

Maiddái ON:id eamiálbmogiid julggaštussii sávvojuvvo doaibmabidjoprográmma. Suopma dohkkehii julggaštusa jagi 2007 ja čatnasii dan ollašuhttimii jagi 2014.

– Vaikke Suopma čatnasii julggaštusa ollašuhttimii jo measta logijagi dassái, ii doaibmabidjoprográmma leat vel dahkkon. Ovdamearkan ságastallamiin sámediggelága birra bođii čielggasin, ahte julggaštusas sohppon eamiálbmotvuoigatvuođat eai leat mearrideaddjiide čielgasat, ja doaibmabidjoprográmma veahkehivčče sihkkarit maiddái daid čielggasmahttimis, várreságajođiheaddji Koivisto gávnnaha.

Sámedikki váldotemát ráđđehusprográmmii 2023–2027:

1. Giella buktá eallinfámu – oahpahus buktá boahttevuođa

Vuođđolága 17. paragráfa dáhkida vuoigatvuođa gillii ja kultuvrii ja daid doalaheapmái ja ovddideapmái. Sámesearvvuš lea čatnasan bargat sámegielaid eallinfámu nannema várás. Almmolaš válddi doarjagiin lea vejolaš oažžut buriid bohtosiid áigái.

2. Parlamentáralaš doaibmagoddi ovddidit sámi ealáhusaid

Suomas váilu doaibmaorgána, gos Suoma stáhta ja sámiid iežas iešráđđen ságastallet ja ohcet oppalaš oainnu ruovttuguovllu ja árbevirolaš ealáhusaid ovddideapmái. Evttohuvvon doaibmagotti bargun lea čielggadit sámeealáhusaid ja maiddái árbevirolaš dieđu ja máhtu dili servodat- ja dálkkádatnuppástusaid ektui.

3. Prográmma ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa ollašuhttima várás

Sámekultuvrra eallinfámu nannema várás Suoma stáhta ja Sámediggi galget bargat boahtte válgabadjái doaibmabidjoprográmma ON:id eamiálbmogiid vuoigatvuođaid julggaštusa ollašuhttima várás. Suopma lea dohkkehan julggaštusa jagi 2007 ja čatnasan dan ollašuhttimii jagi 2014. Julggaštusa dárkkuhussan lea suodjalit ja ovddidit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja maiddái sihkkarastit sin iešmearridanvuoigatvuođa.

Sámediggeláhka ain áigeguovdil

Sámediggi lokte lassin áigeguovdilis áššin jagi 2023 sámiid vuhtiiváldima sosiáladorvoođastusas, sámediggelága sihke iešmearridanvuoigatvuođa, davviriikkalaš sámesoahpamuša, Deanu guolástannjuolggadusa ja maiddái guolástanlága ođasmahttima, sámiid vuoigatvuođaid ovddideami ja sámiid duohtavuođa- ja soabadanproseassa.

Govva: Sámiid álbmotbeaivve rabas uvssat Sámekulturguovddáš Sajosis 6.2.2023. Sámediggi / Ville Fofonoff.

Lassidieđut:

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Ville-Riiko Fofonoff / Nuoraidráđđi

Sámediggi lea behtton Dihtosis-ruhtadeami nohkamii: sámedieđu oažžumii dehálaš prošeavtta doaibma lea gaskkalduvvan 

/in , /by

Sámediggi lea behtton oahpahus- ja kulturministeriija mearrádussii go ii mieđit nuoraidráđđái 30 000 e lassemearreruđa Dihtosis-doaimma fástan dahkamii. Dihtosis-prošeavttas lea leamaš dehálaš sadji sámedieđu oažžuma dorvvasteamis. Dihtosis-doaimmas nuorat ohppet sámekultuvrras ja doaibma lokte sápmelaččaid ja sámekultuvrra oassin nuoraid árgadieđu. Doaimmain doarjut sámenuoraid osolašvuođa, ovttaveardásašvuođa ja máŋggaláganvuođa.  

Sámedikki nuoraidráđđi lea ollašuhttán njealji lohkanjagi áigge Dihtosis-skuvlagalledemiid, main sámenuorat galledit muitaleamen sápmelašvuođas ja sámekultuvrras. Prošeavtta áigge lea oahpahusa doarjjan ollašuhtton metodakoartabáhkka, mobiilaspealut  ja video-oahppodiimmut. Dihtosis-doibmii lea leamaš hui stuorra dárbu, ja prošeakta lea mannan jahkásaččat ásahuvvon mihttomeriid badjel máŋggageardásaččat. Maiddái dan veaddjilvuođa dutkan pro gradu -bargu (Heinola, 2022), mii lea nuoraidráđiin ovttasbarggus ollašuhtton čujuhii, ahte Dihtosis lea dárbbašlaš ja dehálaš maiddái oahpaheaddjiid mielas, ja das lea leamaš stuorra mearkkašupmi sámenuoraid buresveadjimii. 

– Suoma stáhta lea lokten Dihtosis-prošeavtta positiivvalaš ovdamearkan riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaraporteremis das, mo Suopma ovddida sámedieđu. Suoma stáhta ii goittotge leat duođalaččat čatnasan doaimma ovddideapmái ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaidis ollašuhttimii. Doaibma nohká go fásta ruhtadeapmi váilu, muitala Sámedikki II várreságajođiheaddji Leo Aikio.  

Dihtosis-doaibma lea ollašuhtton Oahpahus- ja kulturministeriija sierraruhtademiin jagiin 2018-2022. Ovttasbarggus Nuoraid Akatemiijain ollašuhtton prošeaktahámát doaibma nogai 30.6.2022. Prošeavtta ulbmilin lea leamaš dahkat sápmelaččaid ja sámekultuvrra dovddusin eanetlogu nuoraide. Nuoraidráđi ulbmilin lea Dihtosis-doaimma stáđásmahttin oassin nuoraidráđi vuođđodoaimma, ja dása dárbbašuvvo 30 000 euro lassemearreruhta. Prošeaktahámát doaibma ii leat bistevaš čoavddus, muhto sámedieđu ovddideami várás dárbbašuvvo dihtomielalaš bargu. 

– Stáhta ekonomiijas 30 000 euro lea unna supmi, muhto das leat mearkkašahtti váikkuhusat sámenuoraid osolašvuhtii, sámedieđu lasiheapmái ja vaššiságaid ja stereotyhpaid geahpedeapmái. Lea ákkastallon sivva vuordit stáhtas dákkár doaimma ášši ovdii, dadjá nuoraidráđi ságadoalli Anni-Sofia Niittyvuopio 

Sámedihtui lea hui stuorra dárbu 

Mánáidáittardeaddji varas čielggadusa mielde sámemánát sávvet Supmii eanet dieđu sápmelaččaid birra. Maiddái OKM ovddidanbargojoavkku čielggadus gávnnahii, ahte vuođđooahpahusa oahppamateriálat eai vástit doarvái bures sámedieđu dárbui, dasgo dat sisttisdollet sámedieđu unnán, ja diehtu lea váilevaš ja maiddái boastut. Mánáidáittardeaddji čielggadusas mánát vásihit, ahte sápmelašvuođas, sámegielain ja kultuvrras diehtit Suomas hui unnán. Vuosttaš áššin čielggadussii oassálastán mánát bukte ovdan dieđu lasiheami dehálašvuođa. Jos olbmot dieđášedje eanet sápmelašvuođas, ovdagáttut ja olggušteapmi livčče unnit. Olggušteapmái gullevaš boasttuvuođaid galggašii mánáid mielas loktet rahpasit ovdan. Čielggadusa doaibmaevttohussan lea sámedieđu lasiheapmi skuvllain ja iešguđet dieđihankanálain olggušteami ja givssideami geahpedeapmin.  

 – Livččii váivi, jos prošeakta nogašii dál, go oahpaheaddjit leat gávdnan prošeavtta doaimma ja materiálaid. Máhcahaga vuođul, maid mii leat čohkken, oahpaheaddjiin lea leamas álkit gieđahallat sápmelašvuođa oahpahusas skuvlagalledemiid maŋŋá. Sii leat maiddái duođalaččat čatnasan sámedieđu buktimii oassin sin oahpahusa, joatká nuoraidráđi várreságadoalli Maria Mäkinen. 

Lassedieđut: 

Leo Aikio Sámedikki II várreságajođiheaddji 
leo.aikio(at)samediggi.fi 
040 621 6505 

Anni-Sofia Niittyvuopio  
nuoraidráđi ságadoalli  
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi  
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta, 
Nuoraidčálli 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  
050 3825179 

Sámedikki nuoraidráđi váldobargun lea ovddidit sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra Suoma ja nannet sámenuoraid gullevašvuođa sámekultuvrii. Nuoraidráđđi válmmaštallá maiddái daid Sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid. 

Almmuheapmi Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii álggii

/in , , /by

Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii oassálastima sáhttá almmuhit gaskal 24.–31.3.2023 Webropol -prográmma bokte. Almmuhanskovvi sáhtuid ja idjademiid várás sáddejuvvo sámeguovllu gielddaid skuvllaide 24.3.2023. Earát sáhttet bivdit skovi čujuhusas sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi. Almmuheapmi dáiddadáhpáhusa lávdeovdanbuktimiidda, duodjeoassái ja bargobájiide rahpasa vahkus 14.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhus lágiduvvo 26.–27.4.2023 Anáris, Sámekulturguovddáš Sajosis. Dáhpáhusa šládjan leat dán jagi ovdanbukti dáidagat, mat sáhttet leat ovdamearkka dihte musihkka, teáhter, dánsa, stand up ja lávdedikten. Nubbin temán lea duodji (saamelainen käsityö, tyeji, ǩiõtt-tuejj) – sámenuoraid duojit leat oaidnin láhkai dáhpáhusa áigge Sajosis. Ovdanbukti dáidagiid ja duoji buvttadusaid árvvoštallat sierra ahkeluohkáid mielde.

Dáhpáhus álgá gaskavahku 26.4. bargobájiiguin ja artisttaid sound checkaiguin. Fálaldagas lea Siidda ládjogahpir-bargobádji ja aktiivvalaš čájáhusvázzin. Siidda bargobájit leat oaivvilduvvon 7-jahkásaččaide ja boarrásabbuide. Lassin Sajosis sámi mánáidkulturguovddáš Mánnu ja nuoraidráđđi fállet searvvušlaš dáiddabargobáji, mas lea fáddán biras. Mánu ja nuoraidráđi dáiddabargobádji lea oaivvilduvvon 5. luohká rájes bajás guvlui. Gaskavahku eahkeda várás lea dál vuos plánejuvvon disco Anáris, muhto dát ášši sihkarmuvvá maŋŋelabbo.

Duorastaga 27.4. iđit álgá maŋimuš sound checkaiguin. Ieš dáhpáhus lea dán muttu plána mielde dmu 10–12.30, dan maŋŋá boradeapmi, bálkkašumiid juohkin ja konsearta, man maŋŋá vuolgit ruoktot dmu 15.00. Beaivvi áigge sáhttá oahpásnuvvat duodjeoassái boahtán dujiide sierra čájáhuslanjas.

Sámediggi máksá oassálastiid mátkkiid ja dárbbu mielde idjadansajiid.

Dán muttu plána:

Gaskavahkku 26.4.
13 Sound check prográmma mielde, Sajos
13–17 Boradeamit joavkkuid mielde sierra áigge
13–18 Bargobájit ja čájáhusvázzimat joavkkuid mielde sierra áigge, Siida
15–18.30 Bargobájit joavkkuid mielde sierra áigge, Sajos
18–21 Dán muttu várrejupmi disco, Anár

Duorastaga 27.4.
8–9 Iđitbihttá
8–10 Sound check prográmma mielde, Sajos
10–12.30 Dáiddadáhpáhus
12.30–14.00 Boradeapmi, ráđđi čoahkkana
14.00 Bálkkašumiid juohkin ja konsearta
15.00 Ruoktot vuolgin

Lassedieđut:
Miia Ruokojärvi
miia.ruokojarvi(at)samediggi.fi
010 839 3169|+358 (0) 403521549

 

Govva: Dáiddadáhpáhus 2022. Ville-Riiko Fofonoff / Sámediggi

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa njuolggadusat 2023

/in , , /by

Jagi 2023 sámenuoraid dáiddadáhpáhusa njuolggadusat leat dál gárvásat. Álgojagi lei álmmuhuvvon, ahte dáiddadáhpáhusa ahkerádji loktejuvvo. Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriálalávdegoddi goittotge mearridii čoahkkimis 17.3.2023 rávvet Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa nuppástahttit ahkerájiid nu, ahte dáhpáhusas eai livčče ahkerájit. Dát rávvagat vuođđuduvvet lasseruhtadeapmái, mas sámedikki stivra lea mearridan čoahkkimis 10.2.2023. Dát ođđa linjen ahkerájiin lea čáhkaduvvon dáhpáhusa njuolggadusaide nu, ahte 6-9-jahkásaččaide lea iežas luohkká. Lassin 13-20-jahkásaččat leat ovttastuvvon iežaset joavkun. Ovddabealde máinnašuvvon nuppástus lea linnjás riikaviidosaš Nuori Kulttuuri-dáhpáhusain, mas dat ahkejoavkkut gullet seamma luohkkáide.

Sámenuoraid dáiddadáhpáhusa 2023 njuolggadusat:

  1. Sámenuoraid dáiddadáhpáhussii sáhttet oassálastit buot mánát ja nuorat, geat leat dahje leat leamaš sámegielat dahje sámegiela oahpahusas dahje leat sámegielagat.
  2. Dáiddadáhpáhusa váldotemán lea ovdanbukti dáidagat, mat sáhttet leat ovdamearkka dihte musihkka, teáhter, dánsa, stand up ja lávdedikten.
  3. Ovdanbuktimat galget leat sámegillii (anáraš-, nuortalaš- dahje davvisámegiella)
  4. Dáhpáhusas sáhttá ovdanbuktit earáid buvttadusaid. 
  5. Lávdeovdanbuktima guhkkodagat ožžot leat eanemustá
    • Musihkka, dánsa, lávdedikten stand up ja eará ovdanbuktimat, mat vástidit daid: eanemustá 5 minuhta
    • Teáhter ja eará ovdanbuktimat, main lea juotna: eanemustá 15 min
  6. Lávdeovdanbuktimiid árvvoštallat ahkeluohkáin mielde. Ahkeluohkát leat:
    • 6–9-jahkásaččat
    • 9–12-jahkásaččat
    • 13–20-jahkásaččat
  7. Vuollel 13-jahkásaččat sáhttet oassálastit, jos dievas agát olmmoš rávve sin.
  8. Lávdeovdanbuktimiid teknihkalaš sávaldagaiguin galgá álmmuhit sámediggái 12.4.2023 rádjai.
  9. Dáiddadáhpáhusa nubbin temán lea duodji.
  10. Duoji ahkeluohkát leat
    • 6–12-jahkásaččat
    • 13–20-jahkásaččat
  11. Goappásge duoji luohkás bálkkašuvvo unnimustá okta bargu.
  12. Dujiid, mat sáddejuvvojit duodjeluohkkái, galgá doaimmahit sámekulturguovddáš Sajosii maŋimustá 26.4.2023.
  13. Duodjeluohkkái boahtán dujiid bidjat oaidnin láhkai dáiddadáhpáhusa áigái sierra čájáhuslatnjii, gos daid sáhttá fitnat geahččamin.
  14. Duojis váldo ovddalgihtii 1–2 čuovgagova. Čuovgagova(t) doaimmahuvvojit Sámediggái 19.4.2023 rádjai čujuhussii sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi
  15. Duojis váldojuvvon čuovgagova oktavuođas galgá leat dahkki namma, ahki, báikegoddi, geavahuvvon materiála ja oanehaččat dan birra, mas duodji lea ožžon inspirašuvnna dahje maid háliida dujiinis čájehit.  

Almmuheapmi dáiddadáhpáhusa lávdeovdanbuktimiidda, duodjeoassái ja bargobájiide rahpasa vahkus 13. Almmuhanskovvi sáhtuid ja idjademiid várás sáddejuvvo sámeguovllu gielddaid skuvllaide 24.3.2023. Earát sáhttet bivdit skovi čujuhusas sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi

Sámi parlamentáralaš ráđđi doarjala oaiveministtar Marinii sámiid iešmearridanvuoigatvuođa beales

/in , /by

Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) doarjala, ahte oaiveministtar Sanna Marin ovddidivčče sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama ja eamiálbmotrivttiid guoski áddejumi ovttas Suoma, Ruoŧa ja Norgga stáhtanjunnošiiguin. Ávžžuhus luohpaduvvui Marinii duorastatiđida Brysselis su galledeami áigge Barents guovllu eamiálbmogiid allačoahkkimis. SPR bivdá maiddái muitit Ruošša sápmelaččaid soađi joatkašuvadettiin.

Ráđđi bajida ovdan maŋimuš áiggiid ovdamearkkaid hástalusain, mat gusket sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ollašuvvama sierra riikkain, ovdamearkan Suomas sámediggelága ođastusa oktavuođas. Ráđđi bivdá, ahte stáhtat sihkkarasttášedje áddejumi, mii guoská sápmelaččaide dáhkiduvvon eamiálbmotrivttiid buot mearrádusbargama dásiin: báikkálaččat, sisriikkalaččat ja Eurohpa uniovnnas. Ráđđi maiddái ovdanbuktá iežas fuola Ruošša sápmelaččaid váttes dilis Ruošša fallehansoađi joatkašuvadettiin ja bivdá, ahte sin áŧestus ii vajáldahttošii.

Ávžžuhusa leat vuolláičállán sámedikki ságajođiheaddjit Tuomas Aslak Juuso, Silje Karine Muotka ja Håkan Jonsson, gii doaibmá maiddái SPR:a ságajođiheaddjin. Ságajođiheaddjit Jonsson ja Muotka luohpadeigga ávžžuhusa Marinii ovttas Suoma Sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivistoin.

Loga Sámi parlamentáralaš ráđi ávžžuhusa eaŋgalsgilli dákko.

Lassidieđut:
Tuomas Aslak Juuso
Ságajođiheaddji
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Anni Koivisto
I várreságajođiheaddji
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Riikkaidgaskasaš áššiid čálli
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš Ijahis idja -festivála mánáidbeaivvi prošeaktabargi barggu

/in /by

Bargu álgá soahpamuša mielde miessemánu álggus ja bistá 25.8.2023 rádjai.

Prošeaktabargi bargun lea vástidit Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála mánáid- ja nuoraidbeaivvi plánemis, ordnemiin, oktavuođadoallamis dáhpáhusa oassálastiid ja ordnejeaddjiid gaskka, dieđiheamis, eará ordnemiin, maid dahkat ovddalgihtii. Ijahis idja -festivála lágiduvvo 18.–19.8.2023 Anáris, Sajosis.

Doaimma njuovžilis dikšuma veahkeha heivvolaš skuvlejupmi ja sámegiela dáidu. Mii atnit árvvus návccaid bargat iehčanasat ja fuolalaččat sihke buriid ovttasbargo- ja gulahallandáidduid.

Prošeaktabargi bálkkámáksin mearrašuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII/I mielde (vuođđobálká 1 965,74 euro/mb).  Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargovásáhusa mielde. Prošeaktabargi bargoáigi lea miesse-geassemánus 50 % ollesáiggebargoáiggis ja suoidne-borgemánus 100 % ollesáiggebargoáiggis. Prošeaktabargi doaibmasadji lea sámekulturguovddáš Sajosis.

Ohcamušreivve mildosiiguin galgá sáddet sámedikki čállingoddái 14.4.2023 rádjai čujuhussii: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?eaae5787

Lassedieđuid barggus addá sámemusihkkaguovddáža plánejeaddji Oula Guttorm t. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásnuvvat neahttačujuhusas www.samediggi.fi ja Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkadáhpáhussii čujuhusas: www.ijahisidja.fi

Anáris 22.3.2023
Sámediggi

Sámediggi almmuha ohcan láhkai mearreáigásaš Ijahis idja -festivála prošeaktabargi barggu

/in /by

Bargu álgá 5.6. ja bistá 25.8.2023 rádjai. Prošeaktabargi vástida Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkafestivála veahkkebuvttadeaddji bargguin. Ijahis idja -festivála lágiduvvo 18.‒19.8.2023 Anáris, Sajosis.

Barggu ceavzilis dikšuma veahkehit heivvolaš skuvlejupmi, sámegiela dáidu ja doarvái buorre eaŋgalsgiela máhttu. Atnit árvvus dáiddu iehčanas ja fuolalaš bargamii ja maiddái buriid ovttasbargan- ja gulahallandáidduid.

Prošeaktabargi bálká mearrašuvvá Suoma sámedikki bálkávuogádaga gáibádusdási VII/I mielde (vuođđobálká 1 965,74 euro/mb). Vuođđobálkká lassin máksojuvvojit 24 % sámeguovllu lassi ja ahkelasit, mat mearrašuvvet bargohárjánumi mielde. Prošeaktabargi doaibmabáiki lea sámekulturguovddáš Sajosis, Anáris.

Ohcamušreivve mildosiiguin galgá doaimmahit sámedikki čállingoddái 14.4.2023 rádjai čujuhussii:
https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ea1017bc

Lassidieđuid barggus addá sámi musihkkaguovddáža plánejeaddji Oula Guttorm t. 040 667 4545,
oula.guttorm(at)samediggi.fi.

Sámedikki doibmii sáhttá oahpásmit čujuhusas www.samediggi.fi ja Ijahis idja -eamiálbmogiid musihkkadáhpáhussii čujuhusas: www.ijahisidja.fi

Anáris 23.3.2023
Sámediggi

Barents guovllu eamiálbmogiid allačoahkkin Brysselis 

/in , /by

Suoma Sámediggi ja Suoma Barents euroárktalaš ráđi ságajođiheaddjit ordnejit ovttas Eurohpa parlameanttain eamiálbmogiid allačoahkkima Brysselis 22.-24.3.2023. Čoahkkima guovddáš temát leat árktalaš guovllu dálkkádatrievdan, Eurohpa uniovnna davvi politihkkii ja sámiide laktáseaddji gažaldagat ja maiddái árbevirolaš diehtu ja kulturárbi sámeservošiin. 

Sámi allačoahkkin lea áidnalunddot dilálašvuohta, mii buktá Suoma, Ruoŧa ja Norgga sápmelaččaid vuosttas háve ovttas ja stuorra čoahkkáibijuin Brysselii EU-mearrideaddjiid lusa. Mihttomearrin lea ovddidit sámedikkiid ja EU:a doaibmaorgánaid gaskasaš gulahallama ja oktasašbarggu sihke juohkit dieđuid ja vásáhusaid suvdilis ovdáneami doarjjan. Allačoahkkima hálliide gullet ee. riikkabeivviid ságajođiheaddji Matti Vanhanen, Suoma sámedikki I várreságajođiheaddji Anni Koivisto, ja maiddái Eurohpa parlameantta ságajođiheaddji Roberta Metsola. Allačoahkkin bajida ovdan maiddái sámi kultuvrra: Eurohpa parlameanttas leat oaidnin láhkai dáiddár Anders Sunna dáiddačájáhus ja čoahkkima prográmmas gullat musihka Niko Valkeapääs, Anna Morottajas ja Ailu Valles. Allačoahkkima oktavuođas Barents guvllolaš nuoraidráđđi (Barents Regional Youth Council, BRYC) lágida nuoraiddáhpáhusa ovttas EU-Sámi Youth Idea Lab prošeavttain. 

Barents euroárktalaš ráđđi 

Barents euroárktalaš ráđđi (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) vuođđuduvvui Norgga álgagis jagi 1993 addon Kirkonjárgga julggaštusain Suoma, Norgga, Ruoŧa ja Ruošša gaskasaš oktasašbargoforuman. Ruošša fallehansoađi čuovvumuššan oktasašbargu Ruoššain lea jiekŋuduvvon buot BEAC-konteavsttain ja joatkašuvvá Suoma dahkan ”Friends of the Presidency” -formáhtas, masa gullet, earret Ruošša, buot eará BEAC-lahttoriikkat ja EU. 

Geavada oktasašbargu bargojuvvo bargojoavkkuin, maidda maiddái eamiálbmogiid bargojoavku, mii návddaša ráđđeaddi orgána sierrasajádaga, gullá.    Bargojoavkku mihttomearrin lea eamiálbmogiid intreassaid sihkkarastin ja ovdan buktin. Ruoššain dahkkon oktasašbarggu jiekŋudeami maŋŋá bargu lea jotkojuvvon Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámiid gaskkas. Sis lea dehálaš rolla maiddái allačoahkkima válmmaštallamis. 

Lassidieđut 

Jari Vilén 
Barents euroárktalaš ráđi virgeolmmoškomitea (CSO) ságajođiheaddji, Ambassadevra 
+358 295 350 381 
jari.vilen@formin.fi  

Anni Koivisto 
Eamiálbmogiid bargojoavkku ságajođiheaddji, Sámedikki 1. várreságajođiheaddji 
+358 40 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi  

https://www.samisummit.org/