Sämitigge uásálistij Barents kuávlu Sámi Summit -njunoščuákkimân Brysselist

/in , /by

Sämitige delegaatio uásálistij 22.-24.3.2023 uárnejum Barents kuávlu algâaalmugij njunoščuákkimân (Summit of Barents Euro-Arctic Indigenous Sámi People). Suomâ Sämitigge já Suomâ Barents euroarktâsii rääđi saavâjođetteijeeh oovtâstpargoost Euroop parlamentijn uárnejii sämmilâšnjunoščuákkim.

Kove: European Union 2023 – Source : EP

Njunoščuákkim saavâjođetteijen tooimâi Sämitige 1. värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, kote oovdâst Suomâ Sämitige Barents euroarktâsii rääđi (BEAC) algâaalmugij pargojuávhust. Sämitige delegaatiost lijjii meid stiivrâ jeessân Anne Nuorgam, kulttuurlävdikode saavâjođetteijee Pirita Näkkäläjärvi, iäláttâs- já vuoigâdvuotâlävdikode saavâjođetteijee Asko Länsman, škovlim- já oppâmateriaallävdikode sehe kielâräädi saavâjođetteijee Tauno Ljetoff, lahâčällee Kalle Varis, aalmugijkoskâsij aašij čällee Inka-Saara Arttijeff sehe saavâjođetteijee išedeijee Niina Siivikko.

– Lii eromâš tehálâš, ete mij tuálvup sämmilij saavâ Euroop union táásán vijđes juávhoin já lasettep ibárdâs tast, mon maaŋgâpiälásávt EU-miärádâsah vaigutteh mii argâpiäiván. Mun tuáivum, ete taat njunoščuákkim iššeed mii puátteevuođâst vuáđudiđ fastâ ohtâvuođâ parlamentijdân kooskâ, iätá värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Ohjelmist lijjii sárnon Euroop komissio ja parlament jesâneh sehe sämmilij já sierâ staatâi ovdâsteijeeh. Njunoščuákkim lekkâmsahâvuáru toolâi Euroop parlament saavâjođetteijee Roberta Metsola, kote muštottij, ete parlamenttáálu kulá meid sämmiláid. Njunoščuákkim lekkâmuásist tiervâttemsahâvuáru toolâi meid Suomâ uáiviminister Sanna Marin, kote pajedij oovdân tehálâš äššin ei. sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo sehe sämitiggelaavâ uđâsmittem. Säämi parlamentaarlâš rääđi adelij sunjin siämmást áánnum, mii kuoskâi sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ naanoodmân. Lopâttemsahâvuáru toolâi Euroop parlament värisaavâjođetteijee Heidi Hautala, kote muštottij ei., ete ruánáá sirdâšume ij uážuččii tovâttiđ olmoošvuoigâdvuođáid vaahâg, mon ij pyevti tivvoođ.

Kooveest čižetpeln Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto, Euroop parlament saavâjođetteijee Roberta Metsola sehe täsiárvukomissaar Helena Dalli. Kove:  European Union 2023 – Source : EP

Sämitige delegaatio teeivâi njunoščuákkim ooleest meid maaŋgâid syemmilijd Euroop parlament jesânijd sehe lasseen komissaar Jutta Urpilaisii, Etyj ucceeblohováldálii toimâttuv ovdâsteijeid já Suomâ fastâ EU-ovdâstus. Teivâdmijn savâstâllii oovtâst ei. vuovijn nanodiđ sämmilij uásálistemvuoigâdvuođâ Euroop parlamentist sehe táárbust EU siskáldâs algâaalmugpolitiikân. Meid Sämitige nuorâirääđi ovdâsteijeeh teivii njunoščuákkim ääigi EU-merideijeid.

– EU-tääsi miärádâsah kyeskih sämmiláid sehe njuolgist já epinjuolgist. Lii velttidmettum, ete sämmilij uásálistem miärádâstohâmân torvejuvvoo vâi sämmilij táárbuh já uáinuh váldojeh huámmášumán, juátká Koivisto.

Njunoščuákkim puáhtá keččâđ Euroop parlament siijđoin: 23.3. já 24.3.

Njunoščuákkim päikkisiijđoh: https://www.samisummit.org/

Koveh njunoščuákkimist:

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Inka-Saara Arttijeff  
aalmugijkoskâsij aašij čällee  
010 839 3198 / 050 574 7629  
inka-saara.arttijeff@samediggi.fi

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ juátkoo – MKM čonâdât kuulmâ ive hahâááigán

/in , /by

Sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ, mon Ucjuv kieldâ joođeet já Sämitigge koordinist, lii finnim jotkâruttâdem luuhâmihán 2023-2024. Haavâ ruttâdeijee, máttááttâs- já kulttuurministeriö, lii liijká čonâdâttâm kuulmâ ive hahâááigán ađai ive 2026 räi. Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ algâttui ive 2018 já tááláš hahâpaje nohá čohčâmáánust 2023.

Hahâhovdâ Hanna Helander Ucjuv kieldâst illood jotkâruttâdmist. –Uđđâ hahâruttâdem já ministeriöi čonâdâttâm haahân kuulmâ ihán addel haahân já lahâasâtteijeid laseääigi rähtiđ tárbulijd nubástusâid já čuávdusijd, maid sämikielâi káidusmáttááttâs fastâdem Suomâst váátá.

– Ucjuv kieldâ ana sämikielâi káidusmáttááttâs tehálâžžân já haalijd ain västidiđ tast väldikodálávt. Hahâruttâdem juátkim ilosmit mii, mutâ lii tehálâš finniđ káidusmáttááttâs fastâtoimân staatâ ruttâdmáin. Fastâdem lii eellimtehálâš uccâ sämikieláid, vâi staatâ jieškođe-uv kuávluin ässee sämmiliih párnááh já nuorah pyehtih oppâđ sämikielâid, iätá Ucjuv kieldâhovdâ Taina Pieski.

Meid Sämitige škovlim- já oppâmateriaallävdikode saavâjođetteijee Tauno Ljetoff lii tuđâvâš miärádâsân. – Lii lamaš tuođâi suotâs uáiniđ, maht sämikielâi káidusmáttááttâs piiloothaahâ lii ain pivnohub, lii finnim sämisiärváduvâst tuođâi ennuv kijttosijd já čuázzu stäđisin juolgijdis alne. Piiloot lii vissásávt ánsášâm fastâdittem. Mun tuáivum-uv, ete uđđâ haldâttâš ij vájáldut sämikielâlijd párnáid já nuorâid, já ete viggâp ájáttâlhánnáá fastâdittiđ káidusmáttááttâsmaali.

Sämikielâi máttááttâs fastâdittem váátá maaŋgâid nubástusâid

Sämikielâi máttááttâs nanodem já fastâdittem oles enâmist váátá maaŋgâid nubástusâid. Káidusmáttááttâshaavâ toimâm já máttááttâs vaikuttâs kiđđuv 2022 árvuštâllâm Aalmuglii škovlim árvuštâllâmkuávdáá (Karvi) avžuuttâsah kyeskih sehe vuáđumáttááttâslaavâ, máttááttâsvuávám vuáđđusij já keevâtlij máttááttâsorniistâlmij já ornim tärhistmân.

Karvi ovdâmekkân avžut, ete meid päikkikuávlu ulguubeln kolgâččij leđe máhđulâš faallâđ sierâ oppâmeerijd sämikielâst, tastko uásán uáppeid sämikielâ lii eenikielâ, mutâ stuorrâ uási uáppein algâtteh sämikielâ oppâm álgu-uápuin. Tääl fäälih päikkikuávlu ulguubeln keevâtlávt tuš vuáđumáttááttâs já luvâttâhškovlim tievâsmittee sämikielâ máttááttâs, mii lii paijeelmiärálâš kyevti okkotiijme máttááttâs, já mon máttááttâsvuávám ij västid sierâ tääsist orroo uáppei tárboid. Toos lasseen Karvi árvuštâllâmraapoort avžut čielgâsmittiđ sämimáttááttâs ruttâdemmaali, mii lii máttááttâs uárnejeijei uáinust tehálâš.

Karvi árvuštâllâmraapoort:

Härmälä, M., Sarivaara, E. & Laihonen P. 2022. “Paljon on tehty, mutta paljon on vielä kehitettävää (Ennuv lii porgum, mutâ ennuv lii val ovdedemnáál).” Sämikielâi káidusmáttááttâspiiloot árvuštâllâm 2022. https://karvi.fi/publication/paljon-on-tehty-mutta-paljon-on-viela-kehitettavaa-saamen-kielten-etayhteyksia-hyodyntavan-opetuspilotin-arviointi-2022/

Lasetiäđuh:

Hanna Helander, hahâhovdâ
Ucjuv kieldâ
hanna.helander@edu.utsjoki.fi  
040 701 2094

Arla Magga, hahâkoordinaattor
Sämitigge
arla.magga@samediggi.fi  
040 687 5989

Lasetiäđuh sämikielâi káidusmáttááttâshaavâst:

Sämikielâi káidusmáttááttâshaahâ uárnee Suomâst sarnum kuulmâ sämikielâ, anarâš-, nuorttâlâš- já tavesämikielâ, máttááttâs sämmilij päikkikuávlu ulguubeln. Haavâ uáppeemeeri lii lasanâm jyehi ive. Tääl pirrâ Suomâ finnejeh haavâ peht sämikielâ máttááttâs suulân 150 uápped, 40 máttááttâs uárnejeijed sehe 90 škovlâd.

Sämitige ulmeh haldâttâsohjelmân 2023–2027

/in /by

Sämitiggeest láá čuávuvááh toimâulmeh haldâttâsohjelmân 2023–2027 sämmilij vuoigâdvuođâi ovdedem várás. Sämitige válduteemah láá: 1) kielâ puáhtá eellimvyeimi – máttááttâs puáhtá puátteevuođâ, 2) parlamentaarlâš toimâkodde ovdediđ sämmilijd iäláttâsâid, já 3) ohjelm OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštus olášutmân.

Suomâ čuávuvááh ovdâskoddevaaljah láá 2.4.2023. Haldâttâsráđádâlmijn suáppojeh uđđâ haldâttâs linjiimijn já haldâttâsohjelm siskáldâsâst. Sämitigge lii valmâštâllâm jieijâs iävtuttâs haldâttâsohjelmân sämmiláid kyeskee aašijn. Sämitige stivrâ lii tuhhiittâm 22.12.2022 materiaal haldâttâsráđádâlmij vuáđđun.

– Sämmilij äšši lii uási mii staatâ brändi, já návt tot lii-uv oles Suomâ äšši. Mij halijdep nanodiđ oovtâstpargo já dialog Suomâ staatâ já sämmilij kooskâst. Taat uáivild ohtsii ibárdâs já luáttámuš huksim, iätá Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto.

Meid OA algâaalmugij julgáštâsân tuáivuh olášuttemohjelm. Suomâ tuhhiittij julgáštâs ive 2007 já čonâdâđâi ton olášutmân ive 2014.

– Veikâ Suomâ čonâdâđâi julgáštâs olášutmân jo masa love ihheed tassaaš, te olášuttemohjelm ij lah vala tohhum. Ovdâmerkkân sämitiggelaavâ savâstâlmij ooleest čielgâi, ete julgáštusâst-uv soppum algâaalmugvuoigâdvuođah iä lah merideijeid čielgâseh, já olášuttemohjelm išedičij vissásávt meid toi čielgâsmitmist, värisaavâjođetteijee Koivisto paahud.

Sämitige válduteemah haldâttâsohjelmân 2023–2027:

1. Kielâ puáhtá eellimvyeimi – máttááttâs puáhtá puátteevuođâ.

Vuáđulaavâ 17. cekki täähid vuoigâdvuođâ kielân já kulttuurân sehe toi paijeentolâmân já oovdedmân. Sämisiärvádâh lii čonâdâttâm porgâđ sämikielâi eellimvuáimálâšvuođâ nanodem oovdân. Almos vääldi torjuin lii máhđulâš finniđ ááigán šiev puátusijd.

2. Parlamentaarlâš toimâkodde ovdediđ sämmilijd iäláttâsâid

Suomâst váilu toimâorgaan, mast Suomâ staatâ já sämmilij jieijâs jiešhaldâšem savâstâleh já oceh olesváldálii uáinu päikkikuávlu já ärbivuáválij iäláttâsâi oovdedmân. Iävtuttemnáál toimâkode pargon lii selvâttiđ sämi-iäláttâsâi sehe ärbivuáválii tiäđu já tááiđui tile koskâvuođâst ohtsâškodáláid nubástussáid sehe šoŋŋâdâhnubástusân.

3. Ohjelm OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâs olášutmân

Sämikulttuur eellimvuáimálâšvuođâ nanodem várás Suomâ staatâ já Sämitigge kalgeh toohâđ puáttee valjâpaajeest olášuttemohjelm OA algâaalmugij vuoigâdvuođâi julgáštâs olášutmân. Suomâ lii tuhhiittâm julgáštâs ive 2007 já čonâdâttâm ton olášutmân ive 2014. Julgáštâs ulmen lii suojâliđ já ovdediđ algâaalmugij vuoigâdvuođâid sehe turviđ sii jiešmeridemvuoigâdvuođâ.

Sämitiggelaahâ ain äigikyevdil

Toos lasseen Sämitigge paajeed oovdân äigikyevdilis äššin ive 2023 sämmilij huámmášumán väldim sosiaaltorvouđâsmitmist, sämitiggelaavâ sehe jiešmeridemvuoigâdvuođâ, tave-eennâmlii sämisopâmuš, Tiänu kuálástemnjuolgâdus sehe kuálástemlaavâ uđâsmittem, sämmilij vuoigâdvuođâi ovdedem já sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmproosees.

Kove: Sämmilij aalmugpeeivi ávus uuvsah Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist 6.2.2023. Sämitigge / Ville Fofonoff.

Lasetiäđuh:

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto@samediggi.fi

Ville-Riiko Fofonoff / Nuorâirääđi

Sämitigge pettâšum Dihtosis-ruttâdem nuhâmân: sämmilâštiäđu finnim tááhust tehálii haavâ toimâ lii koskâldum 

/in , /by

Sämitigge lii pettâšum máttááttâs- já kulttuurministeriö miärádâsân, ete tot ij mieđeet nuorâirááđán 30 000 e lasemeriruuđâ Dihtosis-tooimâ fastâdem várás. Dihtosist lii lamaš tehálâš rooli sämmilâštiäđu finnim turviimist. Dihtosis-tooimâst nuorah uáppih sämikulttuurist já toimâ paajeed sämmilijd sehe sämikulttuur nuorâi argâtiäđu uássin. Toimáin tuárjuh säminuorâi uásálâšvuođâ, oovtviärdásâšvuođâ já maaŋgâhámásâšvuođâ. 

Sämitige nuorâirääđi lii olášuttâm neelji luuhâmive ääigi Dihtosis-škovlâkolliimijd, main säminuorah kuállejeh muštâlmin sämmilâšvuođâst já sämikulttuurist. Haavâ ääigi láá olášuttâm máttááttâs toorjân hárjuttâskorttâpaakâ, moobiilspeelâid já video-oppâtiijmijd. Dihtosis-tooimân lii lamaš hirmâd stuorrâ tárbu, já haahân asâttum ulmeh láá olášuttum maaŋgâkiärdásávt. Meid tom vaigutteijeevuođâ tutkâm, nuorâiraađijn oovtâstpargoost olášuttum pro gradu -pargo (Heinola, 2022) čaaitij, ete Dihtosis lii tárbulâš já tehálâš meid máttáátteijei mielâst, já ete tast lii lamaš stuorrâ merhâšume säminuorâi pyereestvajemân. 

– Suomâ staatâ lii pajedâm Dihtosis-haavâ positiivlâš ovdâmerkkân aalmugijkoskâsii olmoošvuoigâdvuotâraportistmist tast, maht Suomâ oovded tiäđulâšvuođâ sämmilijn. Suomâ staatâ ij lah kuittâg tuođâlávt čonâdâttâm tooimâ oovdedmân já aalmugijkoskâsij kenigâsvuođâidis olášutmân, tastko toimâ nohá fastâ ruttâdem váilum keežild, muštâl Sämitige II värisaavâjođetteijee Leo Aikio. 

Dihtosis-toimâ lii olášuttum Máttááttâs- já kulttuurministeriö sierânâsruttâdem vievâst iivij 2018-2022. Oovtâstpargoost Nuorâi Akatemiain olášuttum haavâ hámásâš toimâ nuuvâi 30.6.2022.  Haavâ ulmen lii lamaš toohâđ sämmilijd já sämikulttuur tobdosin válduaalmug nuoráid. Nuorâirääđi ulmen lii Dihtosis-tooimâ fastâdittem nuorâirääđi vuáđutooimâ uássin, já toos annoo 30 000 euro lasemeriruttâ. Haavâ hámásâš toimâ ij lah kilelis čuávdus, peic sämitiäđu oovdedmân annoo ulmemiäldásâš pargo. 

-Staatâ ekonomiast 30 000 eurod lii uáli uccâ summe, mutâ tast láá merhâšittee vaikuttâsah säminuorâi uásálâšvuotân, sämmilâštiäđu lasseetmân já vajosaavâ já stereotypiai keeppidmân. Láá aagah vyerdiđ staatâst taam reesuurs, iätá nuorâirääđi saavâjođetteijee Anni-Sofia Niittyvuopio. 

Sämmilâštiätun lii hirmâd stuorrâ tárbu 

Pärniäššiváldálii uđđâ čielgiittâs mield sämipárnááh tuáivuh Suomân eenâb tiäđu sämmilijn. Meid MKM ovdedempargojuávhu čielgiittâs pahudij, ete vuáđumáttááttâs oppâmateriaaleh iä västid tuárvi sämmilâštiäđu táárbun, tastko tain lii uccáá sämmilâštiätu, já tot lii vááijuvlâš já joba puástutiätu. Pärniäššiváldálii čielgiittâsâst párnááh aneh, ete sämmilâšvuođâst, sämikielâin já -kulttuurist tiettih Suomâst tuođâi uccáá. Vuossâmužžân čielgiittâsân uásálistám párnááh puohtii oovdân tiäđu lasettem tehálâšvuođâ. Jis ulmuuh tiäđáččii sämmilâšvuođâst eenâb, te munejurduuh já olgoštem ličij ucceeb. Olgooštmân lohtâseijee čuolmâid kolgâččii párnái mielâst pajediđ almolávt oovdân. Čielgiittâs toimâiävtuttâssân lii sämmilâštiäđu lasettem škoovlâin já sierâ tieđettemkanavijn vâi kepidep olgoštem já kivsedem.  

– Ličij šaali, jis haahâ nuvâččij tääl, ko máttáátteijeeh láá kavnâm haavâ tooimâ já materiaalijd. Mii nuurrâm macâttâs mield máttáátteijein lii lamaš älkkeb kieđâvuššâđ sämmilâšvuođâ máttááttâsâst škovlâkolliimij maŋa, já sij láá tuođâi čonâdâttâm pyehtiđ sämmilâštiäđu jieijâs máttááttâs uássin, juátká nuorâirääđi värisaavâjođetteijee Maria Mäkinen. 

Lasetiäđuh: 

Leo Aikio 
Sämitige II saavâjođetteijee 
leo.aikio(at)samediggi.fi 
040 621 6505 

Anni-Sofia Niittyvuopio  
nuorâirääđi saavâjođetteijee  
anni-sofia.niittyvuopio(at)samediggi.fi  
040 610 7905 

Elli-Marja Hetta 
Nuorâičällee 
elli-marja.hetta(at)samediggi.fi  

Sämitige nuorâirääđi njunošpargoid kuleh ovdediđ säminuorâi kielâlijd já kulttuurlijd vuoigâdvuođâid pirrâ Suomâ sehe nanodiđ säminuorâi kulluuvâšvuođâ sämikulttuurân. Nuorâirääđi valmâštâl meid taid Sämitige ciälkkámušâid, alguid já eres uáivilijd, moh kyeskih säminuoráid tai säminuorâi eellimtiilijd. 

Almottâttâm Säminuorâi taaiđâtábáhtusân aalgij

/in , , /by

Säminuorâi taaiđâtábáhtusân puáhtá almottâttâđ 24.–31.3.2023 koskâsii ääigi Webropol -ohjelm peht. Almottâttâmluámáttâh sáátui já ijâstâlmij várás vuolgâttuvvoo sämikuávlu kieldâi škovláid 24.3.2023. Iäráseh pyehtih tiäđuštâllâđ luámáttuv čujottâsâst sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi. Almottâttâm taaiđâtábáhtus lävdioovdânpyehtimáid, tyejiuásán já páájáid lekkâs ohhoost 14.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus uárnejuvvoo 26.–27.4.2023 Anarist, Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist. Tábáhtus teeman láá taan ive oovdânpyehtee taiđuuh já tagareh láá ovdâmerkkân muusik, teatter, tanssâ, stand up já läävdi alne tivtâstem. Nubben teeman lii sämityeji – säminuorâi tyejeh láá uáinimnáál tábáhtus ääigi Sajosist. Oovdânpyehtee taiđuu já sämityeje puátuseh árvuštâllojeh sierâ, ahejuávhui mield.

Tábáhtus álgá koskoho 26.4. pargopájáiguin já lávdásteijei sound check-tärhistmijguin. Fáállun lii Siida lájukappeer-pargopáájá já toimâlâš čáitáldâhrieggee. Siida pargopáájáh láá uáivildum 7-ihásáid já tađe puárásubboid. Toos lasseen Sajosist Säämi párnáikulttuurkuávdáš Mánnu já nuorâirääđi fäälih siärvuslii taaiđâpargopáájá pirâsfáádást. Mánnu já nuorâirääđi taaiđâpargopáájá lii 5.-luokkaláid já tađe puárásubboid. Koskoho ehidist ličij algâvuáváámij mield disco Anarist, mutâ taat äšši visásmuvá maŋeláá.

Tuorâstâhiiđeed 27.4. lii majemuš sound check. Jieš tábáhtus lii algâlávt vuávájum tijme 10–12.30, tast maŋa lii purâdem, palhâšuumij jyehim já konsert, mon maŋa vyelgim pááikán tijme 15.00. Peeivi ääigi lii máhđulâš uápásmuđ tyejiuásán puáttám tuojijd sierâ čáitáldâhsaajeest.

Sämitigge máksá uásálistei maađhijd já táárbu mield ijâstâllâm.

Ohjelm algâvuávám:

Koskokko 26.4.
13 Sound check ohjelm mield, Sajos
13-17 Purâdem juávhui mield
13–18 Pargopáájáh já čáitáldâhrieggeeh juávhui mield, Siida
15–18.30 Pargopáájáh juávhui mield, Sajos
18–21 Algâväridem disco, Aanaar

Tuorâstâh 27.4.
8–9 Iiđeedpittá
13 Sound check ohjelm mield, Sajos
10–12.30 Taaiđâtábáhtus
12.30–14.00 Purâdem, raati čokkân
14.00 Palhâšuumij jyehim já konsert
15.00 Pááikán vyelgim

Lasetiäđuh:
Miia Ruokojärvi
miia.ruokojarvi(at)samediggi.fi
010 839 3169|+358 (0) 403521549

Kove: Taaiđâtábáhtus 2022. Ville-Riiko Fofonoff / Sämitigge

Säminuorâi taaiđâtábáhtus njuolgâdusah 2023

/in , , /by

Ive 2023 säminuorâi taaiđâtábáhtus njuolgâdusah láá tääl valmâšeh. Tolebáá algâivveest almottui, ete taaiđâtábáhtus aherääji aleduvvoo. Sämitige škovlim- -já oppâmateriaallävdikodde meridij kuittâg čuákkimstis 17.3.2023 ravviđ Säminuorâi taaiđâtábáhtus, ete tot muttá tábáhtus aheraajijd tienuuvt, ete tábáhtus ličij aheräjittem. Taat ravvim vuáđuduvá Sämitige stiivrâ mieđettem laseruttâdmân, mast tot meridij čuákkimstis 10.2.2023. Taat uđđâ aherääjilinjim lii siskálmittum taaiđâtábáhtus njuolgâdussáid tienuuvt, ete 6-9- ihásáid lii jieijâs juávkku. Toos lasseen 13-20- ihásiih láá ovtâstittum ohtân juávkkun. Majemužžân mainâšum nubástus lii linjáást väldikodálii Nuorâ Kulttuur- tábáhtussáin, mast toh ahejuávhuh kuleh siämmáá juávkun.

Säminuorâi taaiđâtábáhtus 2023 njuolgâdusah:

  1. Säminuorâi taaiđâtábáhtusân pyehtih uásálistiđ puoh sämikielâliih já sämikielâlii tâi sämikielâ máttááttâsâst orroo tâi orroom párnááh já nuorah.
  2. Taaiđâtábáhtus válduteeman láá oovdânpyehtee taiđuuh já taggaar puáhtá leđe ovdâmerkkân muusik, teatter, tanssâ, stand up já läävdi alne tivtâstem.
  3. Oovdânpyehtimeh kalgeh leđe sämikielâliih (anarâš-, nuorttâlâš- tâi orjâlâškielâ).
  4. Tábáhtusâst puáhtá oovdânpyehtiđ meid nuubij pyevtittem taiđuu.
  5. Lävdioovdânpyehtimij enâmuskukkoduvah láá:
    • Muusik, tanssâ, tivtâstem, stand up já eres toi sullâsiih oovdânpyehtimeh: max 5 miinut
    • Teatter já ton sullâsiih oovdânpyehtimeh, mast lii juonâ: max 15 minuttid.
  6. Lävdioovdânpyehtimeh árvuštâllojeh ahejuávhui mield. Ahejuávhuh láá:
    • 6–9-ihásiih
    • 9–12-ihásiih
    • 13–20-ihásiih
  7. Vuálá 13-ihásiih pasteh uásálistiđ rävisulmuu laiđiittâsâst.
  8. Lävdioovdânpyehtimijd tuoivuiguin kalga almottiđ Sämitiigán 12.4.2023 räi.
  9. Taaiđâtábáhtus nubbe teema lii sämityeji.
  10. Sämityeje ahejuávhuh láá
    • 6–12-ihásiih
    • 13–20-ihásiih
  11. Kuohtuin sämityeje juávhuin palhâšuvvoo ucemustáá ohtâ tyeji.
  12. Tyeji-rááidun vuolgâttemnáál tuojijd kalga toimâttiđ Säämi kulttuurkuávdáš Sajosân majemustáá 26.4.2023.
  13. Tyeji-rááiđun puáttee tyejeh piäijojeh taaiđâtábáhtus ääigi uáinimnáálá sierâ čáitáldâhsajan, kost ulmuuh pyehtih eelliđ keččâmin taid.
  14. Tuoijum tyejeest váldoo muuneeld 1-2 čuovâkove. Čuovâkove/kuuvijd kalga toimâttiđ Sämitiigán 19.4.2023 räi čujottâsân sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi
  15. Tyejeest valdum čuovâkove ohtâvuođâst kalga leđe tuáijár nommâ, ahe, päikkikodde, kevttum materiaal sehe uánihâš kuvvim tast, mast tyeji lii finnim inspiraatio tâi maid tuáijár haalidj tuojijnis čäittiđ.  

Almottâttâm taaiđâtábáhtus lävdioovdânpyehtimáid, tyejiuásán já páájáid lekkâs ohhoost 13.  Almottâttâmluámáttâh sáátui já ijâstâlmij várás vuolgâttuvvoo sämikuávlu kieldâi škovláid 24.3.2023. Iäráseh pyehtih tiäđuštâllâđ luámáttuv čujottâsâst sntaidetapahtuma(at)samediggi.fi 

Säämi parlamentaarlâš rääđi oovdânpuáhtá áánnum uáiviminister Marinân sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ peeleest

/in , /by

Säämi parlamentaarlâš rääđi (SPR) oovdânpuáhtá áánnum, ete uáiviminister Sanna Marin ovdedičij sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâi olášume já algâaalmugvuoigâdvuođâi ibárdâs oovtâst Suomâ, Ruotâ já Taažâ staatânjunošijguin. Áánnum adelui Marinân tuorâstâhiiđeed Brysselist, ko sun kollij Barents kuávlu algâaalmugij njunoščuákkimist. SPR táttu meid mušteđ Ruošâ sämmilijd, ko suáti ain juátkoo.

Rääđi paajeed oovdân majemui aaigij ovdâmeerhâid hástusijn sämmilij jiešmeridemvuoigâdvuođâ olášuumeest jieškođe-uv staatâst, ovdâmerkkân Suomâst sämitiggelaavâ uđâsmittem ooleest. Rääđi táttu, ete staatah visásmitáččii ibárdâs sämmiláid tähidum algâaalmugvuoigâdvuođâin miärádâstoohâm puoh taasijn: páihálávt, aalmuglávt já Euroop unionist. Toos lasseen rääđi puáhtá oovdân huolâs Ruošâ sämmilij vaigâdis tiileest, ko Ruošâ volliittemsuáti ain juátkoo já táttu, ete sii pačarâs ij vájálduuččii.

Áánnum láá vuáláčáállám Sämitiigij saavâjođetteijeeh Tuomas Aslak Juuso, Silje Karine Muotka já Håkan Jonsson, kii tuáimá meid SPR saavâjođetteijen. Saavâjođetteijeeh Jonsson já Muotka adeláin áánnum Marinân oovtâst Suomâ Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivistoin.

Luuvâ Säämi parlamentaarlii rääđi áánnum eŋgâlâskielân tääbbin.

Lasetiäđuh:
Tuomas Aslak Juuso
Saavâjođetteijee
040 687 3394
tuomas.juuso(at)samediggi.fi

Anni Koivisto
I värisaavâjođetteijee
040 415 5969
anni.koivisto(at)samediggi.fi

Inka Saara Arttijeff
Aalmugijkoskâsij aašij čällee
050 574 7629
inka-saara.arttijeff(at)samediggi.fi

Sämitigge almoot uuccâmnáál Ijâttes ijjâ-festivaal párnáipeeivi meriáigásii proojeektpargee tooimâ

/in /by

Pargo álgá sopâmuš mield vyesimáánu aalgâst já pištá 25.8.2023 räi.

Proojeektpargee pargon lii västidiđ Ijâttes ijjâ -algâaalmugij muusikfestivaal párnái- já nuorâipeeivi vuáváámist, orniistâlmijn, ohtâvuođâ tolâmist tábáhtus uásálistei já uárnejeijei kooskâ, tieđeetmist já eres muuneeld rähtimnáál valmâštâlmijn. Ijâttes ijjâ -festivaal uárnejuvvoo 18. ‒19.8.2023 Anarist, Sajosist.

Hiäivulâš škovlim já sämikielâ táiđu išedeh pargo miänástuvvee hoittáámist. Mij anneep áárvust naavcâid jiečânâs já huolâlii porgâmân sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid.

Proojeektpargee pälkki miärášuvá Suomâ Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi VII/I miäldásávt (vuáđupälkki 1 965,74 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Proojeektpargee pargoäigi lii vyesi-kesimáánust 50 % olespargoääigist já syeini-porgemáánust 100 % olespargoääigist. Proojeektpargee toimâsaje lii Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist.

Ucâmušreeivâ lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 14.4.2023 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?eaae5787

Lasetiäđuid pargoost addel sämimuusikkuávdáá vuávájeijee Oula Guttorm p. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ čujottâsâst www.samediggi.fi já Ijâttes ijjâ-algâaalmugij muusiktábáhtusân čujottâsâst: www.ijahisidja.fi

Anarist 23.3.2023
Sämitigge

Sämitigge almoot uuccâmnáál Ijâttes ijjâ -festivaal meriáigásii proojeektpargee tooimâ

/in /by

Pargo álgá 5.6. já pištá 25.8.2023 räi. Proojeektpargee västid Ijâttes ijjâ -algâaalmugij muusikfestivaal išepyevtitteijee pargoin. Ijâttes ijjâ -festivaal uárnejuvvoo 18. ‒19.8.2023 Anarist, Sajosist.

Hiäivulâš škovlim, sämikielâ táiđu sehe tuárvi pyeri eŋgâlâskielâ táiđu išedeh pargo miänástuvvee hoittáámist. Mij anneep áárvust naavcâid jiečânâs já huolâlii porgâmân sehe šiev oovtâstpargo- já vuáruvaikuttâstááiđuid.

Proojeektpargee pälkki miärášuvá Suomâ Sämitige pälkkivuáháduv vátávâšvuotâtääsi VII/I miäldásávt (vuáđupälkki 1 965,74 eurod/mp). Vuáđupäälhi lasseen máksojeh 24 % sämikuávlu lase já pargohárjánem mield miärášuvvee hárjánemlaseh. Proojeektpargee toimâsaje lii Säämi kulttuurkuávdáš Sajosist, Anarist.

Ucâmušreeivâ lahtosijguin kalga toimâttiđ Sämitige čäällimkoodán 14.4.2023 räi čujottâsân: https://www.sympahr.net/public/pq.aspx?ea1017bc

Lasetiäđuid pargoost addel sämimuusikkuávdáá vuávájeijee Oula Guttorm p. 040 667 4545, oula.guttorm(at)samediggi.fi.

Sämitige tooimân puáhtá uápásmuđ čujottâsâst www.samediggi.fi já Ijâttes ijjâ-algâaalmugij muusiktábáhtusân čujottâsâst: www.ijahisidja.fi

Anarist 23.3.2023
Sämitigge

Barents kuávlu algâaalmugij njunoščuákkim Brysselist 

/in , /by

Suomâ Sämitigge já Suomâ Barents euroarktâsii rääđi saavâjođetteijeeh uárnejeh oovtâstpargoost Euroop parlamentijn algâaalmugij njunoščuákkim Brysselist 22.-24.3.2023. Čuákkim kuávdášteemah láá arktâsii kuávlu šoŋŋâdâhnubástus, Euroop union tave politiikân já sämmiláid lohtâseijee koččâmušah sehe ärbivuáválâš tiätu já kulttuurärbi sämisiärváduvâin.  

Säämi njunoščuákkim lii áinoošlajâsâš tilálâšvuotâ, mii puáhtá Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämmilijd vuossâmuu tove oovtâst já stuorrâ juávkun Brysselân EU-merideijei juávkun. Ulmen lii ovdediđ sämitiigij já EU toimâorgaanij koskâsii savâstâllâm já oovtâstpargo sehe jyehiđ tiäđu já vuáttámušâid kilelis ovdánem toorjân. Njunoščuákkim sárnooh láá ei. ovdâskode sahâolmooš Matti Vanhanen, Suomâ Sämitige I värisaavâjođetteijee Anni Koivisto sehe Euroop parlament sahâolmooš Roberta Metsola. Njunoščuákkim paajeed oovdân meid sämikulttuur. Euroop parlamentist lii uáinimnáál taaiđâr Anders Sunna taaiđâčáitáldâh já čuákkim ohjelmist kuleh muusik Niko Valkepääst, Anna Morottajast já Ailu Valest. Njunoščuákkim ooleest Barents kuávlulâš nuorâirääđi (Barents Regional Youth Council, BRYC) uárnee nuorâitábáhtus oovtâstpargoost EU-Sámi Youth Idea Lab havváin.  

Barents euroarktâsâš rääđi 

Barents euroarktâsâš rääđi (Barents Euro–Arctic Council, BEAC) vuáđudui Taažâ alguu vuáđuld ive 1993 adelum Kirkkonjaargâ julgáštussáin Suomâ, Taažâ, Ruotâ já Ruošâ koskâsii oovtâstpargofoorumin. Ruošâ volliittâssuáđi čuávumuššân oovtâstpargo Ruoššáin lii jiäŋudum puoh BEAC-kovteevstâin já juátkoo Suomâ toohâm ”Friends of the Presidency” -formaatist, moos kuleh EU já eres BEAC-jeessânstaatah, eereeb Ruošâ. 

Keevâtlii oovtâstpargo pargeh pargojuávhuin, moid kulá meid algâaalmugij pargojuávkku, mast lii raavâadeleijee orgaan sierânâssajattâh. Pargojuávhu ulmen lii algâaalmugij intressij turvim já oovdân pyehtim. Ko oovtâstpargo Ruoššáin lii jiäŋudum, te pargo lii jotkum Suomâ, Ruotâ já Taažâ sämmilij kooskâ. Sist lii tehálâš rooli meid njunoščuákkim valmâštâlmist. 

Lasetiäđuh  

Jari Vilén 
Barents euroarktâsii rääđi virgeolmooškomitea (CSO) saavâjođetteijee, Ambassadör 
+358 295 350 381 
jari.vilen@formin.fi  

Anni Koivisto 
Algâaalmugij pargojuávhu saavâjođetteijee, Sämitige 1. värisaavâjođetteijee 
+358 40 415 5969 
anni.koivisto@samediggi.fi  

https://www.samisummit.org/